Lista on hyvin kevyt, koska kokous jatkuu yhteiskokouksena Espoon ja Vantaan lautakuntien kanssa.
Östersundomin osayleiskaavaluonnos
Viimeksi pöydälle pantu esitys pannaan nyt läpi varmaankin pienten rakentamista vähäisesti karsivien ohjeiden kanssa. Lopullisen kannan tässä vaiheessa sanoo kaupunginhallitus. Valtuustoon asia tulee, kun esitys on lopullinen. Tämä on siis vain luonnos.
Kaavan ajanmukaistaminen Ludviginkadulla
Liike-, toimisto- ja asuintilaa niin, että katutasossa on oltava liikehuoneistoja tai ravintoloita. Ensimmäisen kerran uusi asuinhuoneistojen pinta-alanormi:
”Tontille rakennettavista asunnoista vähintään 50 % tulee toteuttaa sellaisina asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 huoneistoneliömetriä. Määräys ei koske vuokratuotantoa.”
Pysäköintinormi on 1/135 asuinkerrosalalta. Muistanko väärin, eikö sen pitänyt olla keskustassa lievempi?
Liikenteen kehitys Helsingissä
Liikenne vähenee Niemen rajalla, pysyy suunnilleen ennallaan kantakaupungin rajalla ja kasvaa voimakkaasti muualla. Yllättävän suuri osa autokannasta on otettu pois liikennekäytöstä. Auton omistamisen kehityksestä pitäisi saada enemmän alueellista tietoa. Kantakaupungissa kehitys voi olla kovin erilaista kuin lähiöissä.
Tarkistin tuon autopaikkanormin. Taisi menna tuon autopaikkanormin päätöksenteko siten, että normeja tiukennettiin alkuperäisestä esityksestä samalla kun sovittiin, että valmistellaan tapaa, jolla osan toteutettavista paikoista voi jättää myöhemmin toteutettavaksi.
Nykynormi sanoo 1 ap / 145k-m2 jos 400m etäisyydellä raiteista ja 1 ap / 135 jos ei kantakaupungissa. Tuossakin piti mielestäni olla myös ratikat löysemmän normin piirissä.
Nyt olisikin hyvä tilaisuus käyttää tuota ehdotettua menetelmää ja samalla kiristää normia ainakin tuohon 1 / 145 lukuun. Mieluummin enemmän.
Päätetty normi löytyy täältä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-01-31_Kslk_3_El/FCE16853-8C80-4370-A2AC-AAB78C71D007/Liite.pdf
Liikenteen kehitys -rapparista Mikko sanoi sinänsä olennaisen http://mikkosarela.blogspot.com/2012/03/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista_16.html Puhutaan siitä mitä niillä luvuilla tehdään:
Se kuinka moni ja kuinka pitkiä matkoja kulkee junilla, autolla, ratikalla, metrolla, pyörällä, bussilla tai jalan seuraa käytännössä kaupunkirakenteesta. Jos kaavoitetaan tiivistä ja lähelle niin autoja on vähemmän, jos kauas ja harvaa niin autoja on enemmän. Jotkut rata- tai tiehankkeet, lippujen hinnat ja talouden vaihtelut, on kuitenkin toissijainen asia, vaikka niilläkin on oma vaikutuksensa. Eli se miten liikutaan seuraa kaavoituksesta.
Se että noita toteutuneita automääriä käytetään kaavoituksen lähtötietona ja lähtökohtana on aivan nurinkurista. Tuo on konservatiivinen kaavoitusautomaatti, koska on rakennettu autokaupunkia, niin autoilu kasvaa, ja koska autoilu kasvaa täytyy kaavoittaa lisää autokaupunkia. Tosin jos tehdään ihan oikeaa kaupunkia, niin sama prosessi kyllä toimii toiseenkin suuntaan.
Lakatkaa käyttämästä tota rapparia mitoitukseen.
Pysäköintinormista pari reunahuomautusta:
1 Yllättävää, että runkolinjastosuunnitelma on saanut näin normatiivisen aseman esikaupunkialueilla. Vaikutus on kyllä pieni.
2 Keskitetyn pysäköinnin kehittymiselle olisi suonut enemmän tukea. Nyt päällekkäiskäyttöön tähtäävien pysäköintilaitosten vaikutus on huomioitu, mutta ei tueta mahdollisuutta keskittää myös nimettyjä paikkoja samoihin laitoksiin
Tämä menee nyt saivarteluksi, mutta jos etäisyyksiä asemalle lasketaan kuten on ollut metron kanssa tapana, Ludviginkadulta on itse asiassa alle 400 metriä.
Ensinnäkin, Pisara-radan keskusta-asema lasketaan mukaan näihin asemiin. Tämän näkee jo siitä, että se on piirretty karttaan
Toisekseen, maanalaisten asemien lasketaan sisäänkäynniltä, eikä liukuportaita huomioida. Näin on käytännössä menetelty metroasemille vaikutusalueita piirettäessä, joten miksei tässäkin.
Kolmannekseen, matkat mitataan linnuntietä, vaikka siinä olisi taloja välissä.
Kartasta mitaten matkaa talon ulko-ovelta tulee tällä tavoin noin 390 metriä Kolmen sepän aukion sisäänkäynnille Pisaran asemalle. Laskuperusteet voivat toki olla jotkin muutkin, mutta sitten kannattaa kysyä, että mitä tuo 400m oikeastaan tarkoittaa.
Seppo, miksi siellä pysäköintilaitoksessa pitäisi olla nimettyjä paikkoja?
Ajattelin etten vaihteen vuoksi sano mitään, mutta se Ludwiginkadun pysäköintijärjestely on ihan sivistynyt kompromissi ja siltikin täysin pähkähullu ratkaisu, sikäli kun pysyn siinä kärryillä. Siihen kiinteistöön ei voi rakentaa eikä rakenneta mitään parkkihallia. Sen sijaan yhtiö määrätään ostamaan paikkoja läheisistä pysäköintilaitoksista. Läheistä ei ole kai sen tarkemmin määritelty.Erottajan hallin sisäänkäynti on toisella puolella katua, mutta sinne sitä tuskin voi määrätä, koska viranomaismäärys ostaa paikka tietystä hallista johtaa aika kalliiseen myyntihintaan.
Eli yhtiön omistama paikka voi kai olla vaikka Kampin parkkihallissa. Onhan se ihan kiva että autoilijoitakin vaihteeksi kävelytetään ja kympin ratikalla pääsee huonojalkaisempikin.
Näin siis sen sijaan että asukas nyt vaan pysäköisi minne haluaa ihan omilla rahoillaan. Lisätään kansioon taloyhtiöillä ei pitäisi olla mitään tekemistä pysäköinnin kanssa, tämä nyt vaan on niin teoriassa kuin käytännössä täyttä pelleilyä.
”Määräys ei koske vuokratuotantoa.”
Eiköhän aika iso osa asunnoista tule joka tapauksessa jossakin vaiheessa olemaan myös vuokralla. Miksi siis on syytä erilaiseen kohteluun?
Tuo, että suurvuokranantajille annetaan erityisoikeus rakentaa pieniä asuntoja työntää tehokkaasti pääkaupunkiseudulla tärkeät yhtä tai kahta asuntoa vuokraavat pienvuokranantajat syrjään. Heille kun ei tällä politiikalla riitä kaikista kannattavimpia pieniä asuntoja vuokrattavaksi.
Miksi tuottoisin osa bisnestä halutaan antaa suurvuokranantajien yksinoikeudeksi?
Täydennän vielä edellistä: todennäköisesti nimenomaan pienemmistä asunnoista suurempi osa on vuokralla. Onko asiasta tehty mitään selvitystä?
Jos, ja todennäköisesti kun, on niin, että pienet asunnot joka tapauksessa päätyvät vuokralle, niin miksi on tarpeen rajoittaa oikeus niiden rakentamiseen vain suurvuokranantajafirmoille?
Siis eikö raitioteiden pitänyt olla raiteita tässä laskuopissa? Pisaran keskusta-aseman ympärillä on ratikkapysäkkejä sen verran, että niiden 400 metrin rinkulat peittävät tienoot joka tapauksessa.
Keskustassa ja suuressa osassa kantakaupunkia kaupallinen pysäköintitarjonta halleissa on niin sakea, että nimettyjen paikkojen tarve on vähäinen. Esikaupunkivyöhykkeellä asia on toisin. Tietysti kaupallista tarjontaa syntyy sinnekin, jos tonttikohtaisista paikoista luovutaan.
Käytännössä on löydettävä toimiva tapa siirtyä nykyisestä tonttikohtaisesta paikkatarjonnasta vähitellen enemmän laitoskohtaisuuteen. Kynnys siirtyä on pienempi, jos taloyhtiöt saavat lunastaa alueen pysäköintilaitoksista paikkoja edelleen asukkailleen myytäväksi tai vuokrattavaksi. Näitähän on jo mm Pasilassa. Saattaa olla, että taloyhtiö siinä välissä on turha byrokratia.
Kun tuo pysäköintinormi on nyt tonttikohtainen, on siitä helpompi siirtyä uuteen järjestykseen, jos on kaavoitettu laitostilaa aluksi juuri päätetyn normin mukaan. Aikaa myöten tämä polku johtaa kohtuullisempaan kokonaismitoitukseen, kun laitospaikkojen käytöstä varmaan on helppo saada käyttötilastoja.
Seppo, kun minä en oikein ymmärrä miksi niiden paikkojen pitäisi olla nimettyjä vaikka ne olisivat kaikki asukaspaikkoja. Ei niidenkään käyttöaste ole 100%, eli ei ole sellaista ajanhetkeä ainakaan isommalla pysäköintialueella, jolloin kaikki olisivat autoineen kotona.
Voi olla poliittisbyrokraattisesti helpompaa edetä asuintyhtiöiden kanssa, mutta se koko malli on niin monella tavalla rikki, että haitat eivät minusta kompensoi hyötyjä.
Miksi ihmeessä mä en käsitä juurikaan mitään, mitä täällä puhutaan? Olen idiootti lienee oikea vastaus. Minusta joko autoilijoita jotenkin ymmärretään tai ei päättäjien puolelta. Vaaleissa kukin voi sitten antaa äänensä sopivaksi katsomalleen suunnalle. Kun vihreät ovat Hesan suurin puolue, niin autoilijat kärsivät ja muut taputtavat käsiään. Kestää kai vielä? Miksi oikeastaan kirjoittajista kukaan ei kerro selvästi, mitä heidän aatteensa tarkoittaa tavalliselle auton omistavalle yksilölle? Miksi Hesaan ei rakenneta jotain autotonta korttelia/lähiötä ja seurata, miten toimii? Ei parkkipaikkoja ja tiet vain hälytysautoille? En itse uskaltaisi olla tossa mukana, mutta varmaan vihreät ja monet muut olisivat mielellään juttua kannattamassa. Miksi ei tehdä kokeilua ja siitä sitten voisi saada oppia? Saatan muistaa väärin, mutta joskus kai jotain kokeiltiin, joka ei kai mennyt ihan ok. Oma veikkaukseni on, että sinä hetkenä, kun Hesa tekee auton käytön tosi vaikeaksi, niin väki vähenee, jolloin tietysti vihreille löytyy asuntoja keskusta entistä enemmän? Samalla tietysti vanhojen ihmisten määrä senkun kasvaa suhteessa. Saattaa myös olla autoilun torppaaminen halventaa asuntojen hintoja, jolloin asiahan on ihan ok.
MIVa, ensinnäkin autonomistavan yksilön asema huononee täysin riippumatta siitä kuka on vallassa. Jos vallassa on autopuolue niin tehdään lisää motareita ja parkkihalleja, jolloin autoilu kasvaa ja ne on enemmän tukossa kuin aiemmin. Jos vallassa on vihreitä niin tehdään enemmän kaupunkia ja raiteita, jolloin tieverkko ei parane tai jopa vähän huononee, mutta siellä on vähemmän autoja mikä vetää toiseen suuntaan. Jos vallassa on nykyinen tyrania, eli muniinpuhaltelupuolue, niin ei tehdä mitään mikä johtaa pikkuhiljaa paheneviin ruuhkiin.
Nykynormein autottomia kortteleita on kaupunki täynnä, on hyvä ja menee katsomaan mitä se tarkoittaa.
Kun halutaan muutos nykykäytäntöön, on mielestäni hyvä edetä niin, että muutosvastarinta on kohtuullista. Silloin muutostyö etenee todennäköisesti nopeammin.
Alueellisissa pysäköintilaitoksissa sekamalli, siis että on tarjolla sekä nimeämättömiä että nimettyjä paikkoja, toimii kokemusten mukaan tyydyttävästi. Siinä ei saavuteta optimikäyttöastetta, mutta kun on tarjolla vaihtoehtoja, malli hyväksytään laajemmin.
Jos maksat täyskatteisesti nimikkopaikastasi, ostat huolettomamman käytön. Tämä sama houkutus on asumisessa muutenkin. Rahalla saa omistuksen kautta väisteltyä kuvitteellisia huolia. Joka tapauksessa jatkossa on siirryttävä subventoimattomaan pysäköintiin. Käyttäjä maksaa on tässä hyvä periaate.
’Minusta joko autoilijoita jotenkin ymmärretään tai ei päättäjien puolelta.’ (MIVa)
Minä olen helsinkiläinen autoilija. Siltä varalta, että joku päättäjä lukee tätä, kannatan Helsingin rakentamista tehokkaasti ja urbaanisti. Suomessa on ihan tarpeeksi tuppukyliä, joissa kaikki on kaukana ja kaikkialle mennään autolla, yksi oikea kaupunki saisi maassa olla. Jos tämä on jollekulle ongelma, muuttakoon böndelle ja pysyköön siellä.
Ihan yhtä helvettiähän tämä elämä ennen autopaikkanormeja rakennetussa kantakaupungissa on. Yhtälailla autolla tai ilman. Kämpätkin maksaa ihan tolkuttomasti kun kaupunki on täynnä samanlaisia masokisteja…
Tiiviisti rakennetussa kaupungissa on mun kokemuksen peruusteella itse asiassa aika sama onko autoa vai ei. Kumpaakin olen kokeillut ja molemmissa omat hyvät puolensa. Asuisin ihan mielellään uudemmassa asunnossa. Aina kun rakennetaan uusia alueita (Arabianranta jne.) niin toiveekkaasti käyn katteleen, että miltäs täällä näyttäis. Yleensä näyttää lähiöltä.
Tähän on ihan hyvä syy. Yksityisesti omistetut vuokra-asunnot aiheuttaisivat kilpailua, mikä ei tee hyvää poliittisesti sitoutuneiden, suurten, huonostijohdettujen tuotantoyhtiöiden tulokselle. Jos sinulla on mahdollisuus estää kilpailu tuollaisessa tapauksessa, niin et kai itse päästäisi ketään sekoittamaan markkinoita. 😉
PS. Sama tavoite on perintöverolla. Se on tehokas tapa estää kilpailua vuokramarkkinoilla ja ylläpitää korkeita hintoja.
Minusta perintövero on kylläkin fiskaalinen vero, ja hyvä sellainen, koska se kohdistuu jo määritelmällisesti maksukykyisiin.
Samankaltainen ”hyvä vero” on kiinteistövero. ALV ja tuloverot ovat paljon huonompia veroja.
Perintövero koskee vain keskisuuria perintöjä. Pienet on vapautettu siitä kokonaan ja suuret voidaan suunnitella niin, ettei tuota typerää veroa tarvitse maksaa. 🙂 Eli se ei ole tasapuolinen, mikä sotii suomalaista oikeustajua vastaan.
Perintövero rokottaa kuitenkin kaikkein eniten yhteiskunnan niitä vähäosaisia, jotka tienaavat oman elantonsa. Se estää tehokkaasti kilpailua vuokramarkkinoilla. Sosiaalipummeille verosta ei ole hyötyä eikä haittaa, koska me muut maksamme heidän asumisensa joka tapauksessa.
Tuosta Tapion vastauksesta näkee lähinnä sen, kuinka vaikea asia verotus on. Hyvin harvoin ymmärretään, mihin mikin vero lopulta kohdistuu. Välillä tuntuu, etteivät sitä ymmärrä edes ns. asiantuntijat. 😀 Kiinteistöverosta olen samaa mieltä. Kun muuten verrataan suomalaista verotusa muualle EU-alueelle, niin nostovaraa on lisäksi lähinnä pienten tulojen tuloverotuksessa.