Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2012

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaavaluonnos

Tästä on käy­ty han­kalia neu­vot­telu­ja. Kat­sot­ti­in aiheel­lisek­si pan­na vielä pöy­dälle Var­maankin lop­ulli­nen ratkaisu Helsin­gin osalta tehdään kaupunginhallituksessa.

Town­house-rak­en­t­a­mi­nen

Lau­takun­ta päät­ti lisätä lauseen ”Tulisi Helsin­gin raken­nus­lau­takun­nan aset­ta­maa val­takun­nal­lis­ten esteet­tömyys­määräys­ten tulk­in­tao­hjet­ta täy­den­tää town­house-tyyp­pis­ten pien­talo­jen kohdal­la siten, että se jous­tavam­min ottaa huomioon vai­htele­vien maas­to-olo­suhtei­den, asun­tokan­nan monipuolisu­u­den ja asukkaiden yksi­ty­isyy­den aset­ta­mat tarpeet.” Esit­telijä olisi esit­tänyt asi­aa vain selvitet­täväk­si. Kat­so­taan, mitä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja tekee.

Jos tätä rak­en­tamis­muo­toa tulee Öster­sun­domi­in paljon, siitä pitäisi tehdä teolli­nen pros­es­si ja siihen liit­tyvä logis­ti­ik­ka. Vai­hdeltavia mod­uli­ratkaisu­ja ja vaik­ka väli­aikaiset kiskot Sata­mas­ta valmistalo­jen tuomisek­si paikalle. Hin­ta putoaisi puoleen.

Jätkäsaaren torni­hotel­li

Tämä päästet­ti­in kaupung­in­hal­li­tuk­sen ruodit­tavak­si äänin 7–2 (Modig, Nie­mi). Min­un puoltavas­sa äänessäni oli kyse vain siitä, että tästä asi­as­ta tulee päät­tää kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, kos­ka kyse on pait­si kaupunkiku­vas­ta, myös merkit­tävästä elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ta ratkaisusta.

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2012”

  1. Tarvit­seeko 60-luvun lähiökatas­trofia tois­taa uudelleen? Mitä “teol­lisem­mak­si” asum­i­nen kehitetään, sitä harvem­pi­in käsi­in talo­tuotan­to keskit­tyy. Kil­pailun vähen­e­m­i­nen ei var­masti pienen­nä asumisen hintoja. 

    Lop­ul­ta tuotan­nos­sa on kaupun­gin viral­lisen hyväksyn­nän saanut stan­dar­d­oitu ja ser­ti­fioitu esteetön town­house­tyyp­pi joka sopii muka kaikille mut­ta ei oikeasti sovi kenellekään ja jota saa vain par­il­ta kartel­lisoituneelta talotehtaalta.

    Vaik­ka ne valmistalot koot­taisi­in Liet­tuas­sa tai vielä eteläm­pänä, muo­dos­tuu hin­ta sen mukaan mitä taloista ollaan valmi­ita mak­samaan. Mikäli talo tuote­taan hal­val­la, kas­vaa raken­nut­ta­jan voitto. 

    Edulli­nen ja asukaslähtöi­nen asun­to­tuotan­to on mah­dol­lista ain­oas­taan jos läh­es kenel­lä tahansa on mah­dol­lisu­us itse ryhtyä raken­nut­ta­jak­si. Ja se ei ole talo­tyyp­istä tai arkkite­htu­urista kiinni.

  2. Suurin osa valmi­ista rautakaup­pa­paketeista ja niiden per­son­oiduis­takin ver­sioista istute­taan väljälle ton­tille kun­nis­sa jois­sa kaavamääräyk­set eivät useinkaan puu­tu edes kattokaltevuuksiin. 

    Voi olla vaikeaa saa­da tol­er­ansse­ja kohdalleen kun ollaan tekemässä kiin­ni naa­purin seinään (tai jopa yhteisiä väli­seiniä käyt­täen niin kuin niis­sä keskieu­roop­palai­sis­sa). Kireät kaavamääräyk­set eivät ole koskaan tuot­ta­neet halvem­paa rakentamista.

    Kyl­lähän valmi­ita tilaele­ment­te­jäkin käytetään omakoti­rak­en­tamises­sa. Kätev­in­tä olisi suun­nitel­la ton­tit 20 jalan moniker­tana niin mod­uli­na voisi pitää merikont­tia. Niitä saa hal­val­la vähän käytössä kolhiintuneena.

  3. Suun­nitel­tu­jen kaupunki­talo­jen ongel­mana on, että niis­sä on paljon neliöitä ja neliöi­hin näh­den vähän huonei­ta. Poten­ti­aaliset asukkaat etsivät Helsingistä pääsään­töis­es­ti joko vähän neliöitä tai neliöi­hin näh­den paljon huonei­ta. Town­houset eivät siten oikein kohtaa asun­non­tarvit­si­joiden tarpeita.
    Town­houset eivät merkit­tävästi eroa riv­i­taloa­sun­noista (jois­sa tilo­ja voi olla 2+1 ker­rokses­sa), joten jostain aivan uud­es­ta ja ihmeel­lis­es­tä ei ole kyse. Vaik­ka talot raken­net­taisi­in hal­val­la, niiden jälleen­myyn­ti­hin­ta määräy­tyy markki­nahin­nan mukaan. Tai jos raken­netaan liian kalli­il­la, markki­nahin­ta on alem­pi — joten jos kaavamääräyk­sil­lä viritetään town­houset liian kalli­ik­si, eivät ne sit­ten mene kaupaksi.

  4. Kenel­lä on enää varaa ainakaan tääl­lä ruuh­ka-alueel­la teetät­tää piirus­tuk­set arkkite­hdil­lä, ellei ole tut­tua? Kaik­ki eivät ole Nalleja.
    Varatkaa ihmeessä joku alue, minne pyörail­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja ja laisen­sa voivat rakentaa/rakennuttaa halu­a­man­sia talo­ja. Sen kun jät­tää sopi­vasti jon­nekin met­tän keskelle, niin ei sit­ten riko sitä standardinäkymää.
    Ran­noille paljon kel­lu­via taloja/kortteleita, niin ei mee maa­ta. (Tiis­taina oli radio-suomes­sa jut­tua tosis­saan pro­jek­teista ihan kaupunki­ta­sol­la tom­mo­sista. Tosin siis Aasi­aan nyt.)Saattaa olla hyvä jut­tu, kun meren­pin­ta nousee paljon.

  5. Minus­ta tuo stan­dar­d­oin­ti on hyvä idea, tai ylipään­sä se että kokon­ais­lo­gis­ti­ikkaa mietitään. Voi sitä tavaraa rou­da­ta ratik­ka- tai metrokiskoillakin.

    Ville: Suun­nitel­tu­jen kaupunki­talo­jen ongel­mana on, että niis­sä on paljon neliöitä ja neliöi­hin näh­den vähän huonei­ta. Poten­ti­aaliset asukkaat etsivät Helsingistä pääsään­töis­es­ti joko vähän neliöitä tai neliöi­hin näh­den paljon huonei­ta. Town­houset eivät siten oikein kohtaa asun­non­starvit­si­joiden tarpeita.

    Kun Helsin­gin seudul­la on yli puoli miljoon­aa asun­non etsi­jää, niin kyl­lä kysyn­tää löy­tyy eril­laisille ratkaisuille. Sitä­pait­si, tyyp­il­lis­es­ti van­haa rem­pates­sa pure­taan seiniä, eli vähen­netään huonelukua. 

    Minä ainakin halu­aisin jotain ihan muu­ta kuin stan­dar­d­ia­sun­non. Esimerkik­si pienem­män olo­huoneen ja isom­mat makuuhuoneet.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Town­house yrit­tää kil­pail­la kehyskun­ti­in muuttajista.

    No minkä ihmeen takia ne sit­ten viedään jon­nekin Östersundomiin? 

    Town­housen paik­ka on kaupungis­sa. Nimikin sen sanoo. 

    Jos Town­house yrit­tää kil­pail­la kehyskun­tien omakoti- tai edes riv­i­talo­jen kanssa, sil­lä pitää olla kak­si kil­pailue­t­ua — sijaiti ja hin­ta. Town­housen Öster­sun­domis­sa pitää olla omakoti­taloa selvästi halvem­pi, ja Helsin­gin kaavoituk­sen saavu­tulk­set tun­tien siihen ei tul­la pääsemään. Kivi­nok­ka, Tal­in golkent­tä, Vallilan ja Kumpu­lan siir­to­la­pu­u­tarhat jne. Paikko­ja lähel­lä Helsin­gin keskus­taa Town­house kon­sep­tille riit­tää. hauskaa nähdä kuin­ka vihreät tule­vat venkoile­maan esim Kivi­nokan suh­teen kun sen tule­vaisu­us tulee päätet­täväk­si. Taitaa silyä muu­ta­man har­van mökkeilyalueena

  7. Ville: Vaik­ka talot raken­net­taisi­in hal­val­la, niiden jälleen­myyn­ti­hin­ta määräy­tyy markki­nahin­nan mukaan. Tai jos raken­netaan liian kalli­il­la, markki­nahin­ta on alem­pi – joten jos kaavamääräyk­sil­lä viritetään town­houset liian kalli­ik­si, eivät ne sit­ten mene kaupaksi.

    Tuotan­tokus­tan­nuk­set ml. ton­tin hinta/vuokra määrit­tää asun­non hin­nan alara­jan. Myyn­ti­hin­nan määrit­tää kysyn­tä ja tarjonta.

    Uud­is­rak­en­tamisel­la voidaan vaikut­taa markki­nahin­taan, kun­han tuotan­tokus­tan­nuk­set pystytään pitämään riit­tävän alhaal­la. Lisäk­si asun­to­ja pitää tuot­taa niin paljon, että sil­lä on todel­lista vaiku­tus­ta tarjontapuoleen.

    Yksi­ty­isil­lä toim­i­joil­la­han ei ole moti­ivia markki­nahin­nan laskemiseen, joten vas­tuu jää julkiselle puolelle.

    Siitä onko julkisel­la puolel­la tähän kykyä tai edes halua, en olisi niin var­ma. Kaavoitu­songelmien lisäk­si kaupun­gin äänen­lausumat­tomana tavoit­teena ei vaiku­ta niinkään ole­van edullisen asumisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen, kuin ton­teista saata­van tuo­ton maksimointi.

  8. Yksi­ty­isil­lä toim­i­joil­la­han ei ole moti­ivia markki­nahin­nan laskemiseen, joten vas­tuu jää julkiselle puolelle.

    Jos asi­at hoide­taan fik­susti, yksi­tyiset toim­i­jat eivät voi estää markki­nahin­nan alen­e­mista tar­jon­nan kas­vaes­sa. Tar­jon­nan kas­vami­nen taas on julkisen val­lan käsis­sä. Kaupungilla on maa­ta ja kaavoitus­val­taa, val­tio voi huole­htia kiin­teistöverol­la maid­en tulemis­es­ta rakennuskäyttöön.

    Kaavoitu­songelmien lisäk­si kaupun­gin äänen­lausumat­tomana tavoit­teena ei vaiku­ta niinkään ole­van edullisen asumisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen, kuin ton­teista saata­van tuo­ton maksimointi.

    Ja tässä onkin sit­ten se iso ongel­ma. Pih­taa­mal­la kaavoit­tamista ja myymistä kaupun­ki itse nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Surullis­es­ti vielä niin, että hyö­dyn keräävät isol­ta osin muut maan­omis­ta­jat. Tässä olisi mah­dol­lisu­us vipua käyt­tämäl­lä hoitaa niin, että asumisen halpen­e­m­i­nen tulisi muidenkin kuin kaupun­gin kustannuksella.

    Toinen ongel­ma voi liit­tyä raken­nusy­htiöi­den voit­toi­hin. Sitäkin ongel­maa on ihan mah­do­ton ymmärtää, kos­ka kaupun­ki itse voisi ATT:n kaut­ta rak­en­taa markki­nahin­taisia kämp­piä oma­lle maalleen. Sen jäl­keen sekä raken­nusy­htiön kate että maan hin­ta lop­sah­taisi kaupun­gin tilille.

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan lakia vas­taan on paha tais­tel­la. Helsin­gin kiis­ta­ton ongel­ma on tont­tip­u­la, ja toinen mah­dolli­nen ongel­ma raken­nusy­htiöi­den her­ras­mies­mäi­nen kil­pailukult­tuuri. Kaupungilla on avaimet kumpaankin ongel­maan. Mitä siel­lä vielä kupataan?

  9. Mikä muuten estää tekemästä koko Öster­sun­domista hitas-aluetta?

    Asun­to­ja tul­laan rak­en­ta­maan kym­me­nil­letuhan­sille ihmisille 10–15 vuo­den aika­jän­teel­lä, joten pro­jek­ti­in luulisi löy­tyvän halukkai­ta rak­en­ta­jia muual­takin Euroopasta. 

    Jos town­houset suun­nitel­laan edullisik­si rak­en­taa ja ton­tit vuokrataan hin­taan joka ain­oas­taan kat­taa alueen infran kus­tan­nuk­set, niin myyn­ti­hin­ta voita­neen painaa jon­nekin kolmeen tonniin/neliö. Mit­takaavae­tu­ja käyt­tämäl­lä raken­nus­li­ik­keetkin saisi­vat katetta.

    Näin suuren edullisen uud­is­tuotan­non luulisi vähin­tään hidas­ta­van asumisku­lu­jen nousua muual­lakin pk-seudul­la. Tarvit­taes­sa hitas-pro­jek­ti voidaan yhdis­tää oikeuk­si­in rak­en­taa kovan rahan tont­te­ja muual­la kaupungis­sa. Näi­hin jotain sank­tioi­ta mukaan, ettei muu tuotan­to pysähdy.

  10. tpyy­lu­o­ma: Kun Helsin­gin seudul­la on yli puoli miljoon­aa asun­non etsi­jää, niin kyl­lä kysyn­tää löy­tyy eril­laisille ratkaisuille. Sitä­pait­si, tyyp­il­lis­es­ti van­haa rem­pates­sa pure­taan seiniä, eli vähen­netään huonelukua. 

    Voi olla että olen väärässä, mut­ta luulen, että (ainakin tois­taisek­si) niiden eri­lais­ten ratkaisu­jen etsi­jöitä on melko vähän. Town­house­ja olisi ilmeis­es­ti kuitenkin tarkoi­tus tehdä paljon, eikä vain mar­gin­aalis­es­ti mar­gin­aaliryh­mälle. Tot­takai asia on toinen, jos asun­to­jen hin­nat saadaan merkit­tävästi tip­pumaan, mut­ta miten nimeno­maan town­house raken­nustyyp­pinä toisi jonkin merkit­tävän muu­tok­sen, jää vähän epäselväksi.
    Aika usein van­haa rem­pates­sa myös pilko­taan iso­ja asun­to­ja pienem­mik­si tai tehdä lisää huonei­ta, jos se onnis­tuu. Sitä kan­nat­taisi miet­tiä, mik­si van­hois­sa talois­sa muu­tok­set kumpaankin suun­taan onnis­tu­vat paljon helpom­min kuin uusissa.

    Viherinssi: Jos asi­at hoide­taan fik­susti, yksi­tyiset toim­i­jat eivät voi estää markki­nahin­nan alen­e­mista tar­jon­nan kas­vaes­sa. Tar­jon­nan kas­vami­nen taas on julkisen val­lan käsis­sä. Kaupungilla on maa­ta ja kaavoitus­val­taa, val­tio voi huole­htia kiin­teistöverol­la maid­en tulemis­es­ta rakennuskäyttöön.

    Yksi­tyi­nen toim­i­jakin voi halu­ta laskea hin­taa, jos volyy­mi kas­vaa (kus­tan­nusjous­to). Asi­aan liit­tyen tai sit­ten ei, Helsin­gin kaupun­gin mak­samat hin­nat entisen Sipoon alueista ovat kauhis­tut­ta­neet naa­purikun­tien maan­hankki­joi­ta. Ehkä tämä on se sala­juoni, jol­la tiivistymi­nen saadaan aikaan;) Siis rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä: Helsin­ki mak­saa per­ife­ri­as­sa olev­as­ta maas­ta tolkut­toman paljon, jol­loin naa­purikun­nat joutu­vat tekemään samoin, jol­loin niiden myymät ton­tit kallis­tu­vat ja ne eivät enää olekaan niin houkut­tel­e­va vaihtoehto 😉

  11. Yksi­tyi­nen toim­i­jakin voi halu­ta laskea hin­taa, jos volyy­mi kas­vaa (kus­tan­nusjous­to)

    Yksi­tyi­nen toim­i­ja ottaa asun­nos­ta tasan niin paljon rahaa kuin siitä saa. Hin­tata­son määrä osta­jan mak­sukyky ja ‑halu. Jos tar­jon­ta kas­vaa, markki­nahin­ta las­kee, vaik­ka myyjä ei sitä halua.

    Asun­non hin­nas­sa joustopaikko­ja on kak­si. Pienem­pi on raken­nusy­htiön kate, suurem­pi on ton­tin hin­ta. Kaupun­ki voisi vaikut­taa halutes­saan kumpaankin. Tont­tien hin­nat menevät alas, kun niiden tar­jon­ta kas­vaa, ja raken­nusy­htiön kat­teen voi sivu­ut­taa rak­en­ta­mal­la itse.

    Min­im­i­hin­ta määräy­tyy raken­nuskus­tan­nuk­sista, jot­ka Helsingis­sä ovat aika paljon vähem­män kuin myyn­ti­hin­nat. Eli siinä mielessä mikään raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa tusi­narak­en­tamis­es­ta tule­va tukkualen­nus ei vaiku­ta myyn­ti­hin­taan lainkaan.

    Hin­ta­dy­nami­ik­ka on muuten siitäkin jän­nä, että asun­non osta­jan kan­nat­taisi vaa­tia mah­dol­lisim­man tiukko­ja raken­nus­norme­ja. Jos vaik­ka raken­nus­nor­mi vaatii mar­morista teh­dyn kylpy­huoneen, niin ei se Helsingis­sä muu­ta myyn­ti­hin­taa mihinkään. Maan arvo tuos­ta kuitenkin kär­sii, ts. eri­laiset rak­en­tamisen hin­taa lisäävät määräyk­set ovat isol­ta osin kaupunginkin pus­sista pois.

  12. Voiko kaup­pake­sus-alueek­si ase­makaavoitet­tua maa­ta ostaa Helsingis­sä halvem­mal­la kuin “Sta­di” teki Öster­sun­domis­sa? Mitä tulee yksi­tyisen poten­ti­aalisen tont­ti­maan hin­taan; Öster­sun­domis­sa se on niin hal­paa että se ei edes vaiku­ta käm­pän hin­taan. Kalli­ik­si raken­nus­maa tulee vas­ta kun “Sta­di” on sen ostanut ja myy sitä edelleen.

  13. Mauno:
    Mitä tulee yksi­tyisen poten­ti­aalisen tont­ti­maan hin­taan; Öster­sun­domis­sa seon niin hal­paa että se ei edes vaiku­ta käm­pän hin­taan. Kalli­ik­si raken­nus­maa tulee vas­ta kun “Sta­di” on sen ostanut ja myy sitä edelleen. 

    Juu­pa­juu, yksi­tyi­nen raaka­maa Ö:ssä lie­nee hal­paa. Kun “Sta­di” joskus myy “kalli­ita” tont­te­ja niin se sama “Sta­di” on myöskin rak­en­tanut talon­lait­ta­jia varten kadut, puis­tot, vesi­jo­hdot, viemärit, metrot sun muut sys­teemit. Luulitko että ne ilmaisek­si sinne ilmestyvät asukkaiden riemuksi?

  14. Voisiko joku tietävä ker­toa, miten Hesaan jon­nekin laidalle raken­netun ker­rosta­lo-asun­non hin­ta muo­dos­tuu? En nyt tarkoi­ta, että kysyntä/tarjonta, vaan kus­tan­nuk­set yms. Toki voiton käsitän jne, mut­ta paljonko on mitäkin?

  15. Esteet­tömyys­määräyk­set kuu­lu­vat niihin hyvää tarkoit­tavi­in mut­ta vahinkoa aiheut­tavi­in säädök­si­in, jot­ka on syytä mitä pikim­miten romuttaa. 🙁 

    Town­house on kon­sep­ti, joka kan­nat­taa tuo­da Suomeenkin. Oleel­lista on ymmärtää sanan alku town, mikä suomek­si tarkoit­taa kaupunkia. 😉 Öster­sun­dom ei ole oikea paikka.

    1. Kalle. Oletko näh­nyt Öster­sun­dom­su­un­nitel­maa. Öster­sun­domn ei ole kaupun­ki nyt, niin kuin ei ollut Helsinkikään 1600-luvul­la, mut­ta Öster­sun­domista on tarkoi­tus tehdä kaupunkia, toisin kuin Hel­swingin ympärille sijoite­tyuista lähiöistä. Tästä sosin tulee pieni vään­tö ELY-keskuk­sen kanssa, kos­ka ELY-keskuyk­sen mielestä kaupun­git eivät sovel­lu asumiseen.

  16. “Aika usein van­haa rem­pates­sa myös pilko­taan iso­ja asun­to­ja pienem­mik­si tai tehdä lisää huonei­ta, jos se onnis­tuu. Sitä kan­nat­taisi miet­tiä, mik­si van­hois­sa talois­sa muu­tok­set kumpaankin suun­taan onnis­tu­vat paljon helpom­min kuin uusissa.”

    Serkku­ni asuu tädeiltään per­imässä 50-luvun alus­sa raken­netus­sa pienker­rostalos­sa Ruskea­suol­la. Naa­puri oli lunas­tanut viereisen asun­non, ja nyt ne yhdis­tet­ti­in. Kan­ta­vat seinät ovat tiiltä, väli­seinät kevy­itä (ns. kanan­paskaa). Hyvin on voitu huonei­den seiniä muut­taa ja saa­da kahde­ta pienhköstä asun­nos­ta yksi tilava.

  17. tpyy­lu­o­ma: Voi sitä tavaraa rou­da­ta ratik­ka- tai metrokiskoillakin. 

    Mut­ta mistä? 

    Metrokisko­ja pääsee VR.n verkkoon mut­ta VR Car­go on maakul­je­tustapana kaikkein kalleim­mas­ta päästä jos suos­tuu kul­jet­ta­maan ollenkaan, eikä kuor­maulot­tuma anna mah­dol­lisuuk­sia kovin iso­jen tilaele­ment­tien rah­taamiseen. Talote­htaat eivät ole raiteen päässä nekään.

    Sata­mas­ta voi ehkä tuo­da sinne laival­la tuo­tu­ja Latvi­as­sa koot­tu­ja talo­ja, mut­ta niin lyhyel­lä matkalla lavet­tirekat toimi­vat var­maan yhtä hyvin ja halvemmalla.

  18. Kalle:
    Esteet­tömyys­määräyk­set kuu­lu­vat niihin hyvää tarkoit­tavi­in mut­ta vahinkoa aiheut­tavi­in säädök­si­in, jot­ka on syytä mitä pikim­miten romuttaa. 

    Town­house on kon­sep­ti, joka kan­nat­taa tuo­da Suomeenkin. Oleel­lista on ymmärtää sanan alku town, mikä suomek­si tarkoit­taa kaupunkia. Öster­sun­dom ei ole oikea paikka.

    Town ei alun­perin tarkoit­tanut kaupunkia, vaan suo­jat­tua tai paikkaa. Samaa kan­taa on ruotsin tuna. (esim Eskil­stu­na tai Sig­tu­na). Voi kat­soa tarkem­min ety­mol­o­gis­es­ta sanakirjasta.

    Stock­holm, Tukkisaari ei tarkoit­tanut mitään tukki­lais­ro­man­ti­ikkaa tai tukkikau­pan paikkaa, kuten luulin pitkään. Sana tarkoit­taa paalu­varus­tuk­sel­la ympäröi­tyä saarta.

    Kor­jatkaa jos olen väärässä.

    Helsin­gin väk­iluku (ilman Via­por­in linnnoi­tus­ta) taisi olla 1812 siinä 7000 henkeä mut­ta en voin­ut tark­istaa asi­aa. Öster­sun­domista tulee siis aikamoinen town, jos tähän verrataan.

  19. AH, asun­to­jen hin­to­jen muo­dos­tuk­ses­ta vielä. Se infran osu­us joka nos­taa “raaka­maan” hin­taa on kyl­lä veroa. Ja veroa­han “maan­omis­ta­jat” mak­sa­vat vielä enem­män kuin se 70–80% mikä taval­lisen palka­nsaa­jan todel­li­nen totaa­li­nen vero­tus Suomes­sa on.

    Läh­es jokainen “jyvä­jem­mari” on mak­sanut paljon lisäveroa, luovut­ta­mal­la vas­ten tah­toaan tai vapaae­htois­es­ti, hehtaar­i­tolkul­la maa­ta voima­l­in­jo­ja, teitä,ratoja ja puis­to­ja varten, jot­ta kaupunki­laisil­la olisi “lyk­siä” ja tehtaan­omis­ta­jan tiliot­teel­la plussaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.