Poistetaan terveyskeskusmaksu – vai järjestetäänkö säännölliset tarkastukset?

Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?

Helsin­gin ter­veyslau­takun­ta esit­tää äänin kokoomus vas­taan muu maail­ma ter­veyskeskus­mak­sun pois­tamista. Mak­su tuli aikanaan lääkärien pyyn­nöstä. He esit­tivät mak­sua tor­juak­seen turhia käyn­te­jä, ter­veyskeskusten virk­istyskäyt­töä. Joil­lakin oli tapana käy­dä lääkärin vas­taan­otol­la ali­no­maa. Yksinäisyys on ikävä asia, mut­ta ter­veyskeskus­lääkäri on väärä kohde tähän tarpeeseen.

Niin kuin täl­lai­sis­sa asiois­sa usein käy, lop­putu­los ei vas­tan­nut tarkoi­tus­taan lainkaan. Mak­su kyl­lä määrät­ti­in, mut­ta sitä saa kerätä samal­ta henkilöltä korkein­taan kolme ker­taa vuodessa. Virk­istyskäyt­tö on siis edelleen ilmaista, mut­ta se, että työtön syr­jäy­tyjä kävisi lääkäril­lä edes ker­ran, on maksullista.

Kun olin perus­palve­lu­min­is­teri, lääkärit valit­ti­vat päivystys­vas­taan­oton väärinkäytöstä. Minä kokeilin talouso­h­jaus­ta ja laitoin päivystyskäyn­nille vähän korkeam­man mak­sun. Ei aut­tanut mitään. Ainakin tässä tapauk­ses­sa hin­ta­jous­to oli suun­nilleen nolla.

Ter­veyskeskus­mak­sun pois­t­a­mi­nen on perustel­tua, kos­ka se kar­sii lääkärin vas­taan­otol­ta juuri ne, joiden pitäisi käy­dä lääkäril­lä edes joskus. Kysy­isin siltä, voisiko sekin rahan käyt­tää parem­min. Samaa tarkoi­tus­ta kohden­netum­min ajaisi, jos kut­su­isimme sen työt­tömän syr­jäy­tyjän lääkärin­tarkas­tuk­seen ker­ran vuodessa tai edes joka toinen vuosi ja tek­isimme vain tästä käyn­nistä ilmaisen?

69 vastausta artikkeliin “Poistetaan terveyskeskusmaksu – vai järjestetäänkö säännölliset tarkastukset?”

  1. Sekä pieni jar­ru­tus että ylly­tys tarpeen. Lääkärin harkin­nas­sa ole­vat kut­sut näyt­täi­sivä hyvältä konstilta.

  2. Hyvä Osmo!

    Edelleen Helsin­gin ter­veyskeskus­mak­su­jen per­in­tä Helsingis­sä Intrum Justit­ian kaut­ta on sika­maista. Ne vähä­tu­loiset tai tulot­tomat, jot­ka käyvät mut­tei­vat kykene mak­samaan heti, joutu­vat mak­samaan mak­sun per­in­tä­toimis­tolle noin 20 ker­taise­na. Jo euron viivästysko­ros­ta per­in­tä­fir­ma saa 200 euron laskun aikaan. Valit­taa ei voi, eikä Helsin­gin kaupun­ki poista mak­su­ja tulottomilta.

  3. Helsin­gin kaupun­ki tekee jo nyt ilmaisia vuosi­tarkas­tuk­sia ainakin joillekin kohderyhmille.

  4. Avaan vielä sanaisen arkku­ni. Lääkärit ovat yhteiskun­nan koulu­tushier­arkian kärk­i­ta­soa. Mut­ta on turha vai­va­ta heitä enem­pää kuin on pakko, varsinkin kun alkaa tul­la kaiken­laisia mutu-vaivo­ja esim. syr­jäy­tymisen myötä. Mut­ta olisi kuitenkin hyvä, että lääkärin palve­lut oli­si­vat ihmis­ten saavutet­tavis­sa, joko varakkail­la bät­tre folk ‑tyyli­in itse mak­set­tuina tai heikom­pio­sais­ten yhteiskun­nan edullisi­na palveluina. Lääkärin pelko on aivan turhaa her­rapelkoa, mikä kansaan juur­rutet­tu ammoisi­na aikoina ja lääkärit pitävät tästä vielä usein kiin­ni. Paras sys­tee­mi koko kokon­aisu­u­den ja ekosys­teemin kannal­ta olisi tur­va­ta kaikille hyvät ja laadukkaat julkiset palve­lut monil­la aloil­la, mut­ta tämäkin utopia epäon­nis­tui surkeasti, kuten tiedämme. Mitä van­hem­mak­si tulen, sitä enem­män kaipaan niitä aiko­ja. Halu­aisinkin tutkia, mikä meni vikaan.

  5. Nykyi­nen käytän­tö, jos­sa ennen muu­ta ensin jutel­laan hoita­jan kanssa vaivoista on enem­män kuin hyvä, tarpeelli­nen ja taloudellinen.

    Päivystykäyn­te­jä taas käytetään vaäärin kos­ka a) sinne pääsee jos on aikaa ja b) niitä hoita­vat keikkalääkärit, jol­loin virkalääkärit pää­sevät vähem­mäl­lä, kun poti­laat ohjataan kun­naklle kalli­iseen päivystyk­seen. Samal­la normi­aiko­ja jää käyttämättä.

    Nor­maaliväestö arvostaisi, jos vas­taan­ot­toaiko­ja 16 — 18 välil­lä saataisi­in lisää. Siis muitakin kuin päivystysaikoja.

    Toimi­va tietotekni­ik­ka aut­taisi. Jos siis joku muu kuin Tieto sitä saisi myytyä.

    Joka tapauk­ses­sa nykyi­nen hin­ta­sys­tee­mi on jär­jen vas­tainen ja kulut­ta myös reursse­ja toim­im­matomaan ja kalliseen rahan keräämiseen.

  6. Kuka sen työt­tömän syr­jäy­tyjän kut­su­isi tarkastukseen? 

    Jopa alle kouluikäisen kut­sum­i­nen on “mah­do­ton­ta”, ja las­ten tapauk­ses­sa liki pakol­lisen vuosi­tarkas­tuk­sen ajanko­h­ta on kutakuinkin vakio, mut­ta siis kut­sum­i­nen on mah­do­ton­ta. Helsingis­sä parikin neu­volan tätiä nau­roi ääneen kun kysyin muu­ta­ma vuosi takaperin (taisi olla 2007) kut­su­taanko lap­si vuosi­tarkas­tuk­si­in. Kun sehän on mahdotonta.

    Noin muuten syr­jäy­tuymisen ehkäisem­i­nen, kuten myös ter­vey­den hoito ennen sen muut­tumista sairaan hoidok­si on kannatettavaa.

  7. Vähän epäilen, ettei ker­ran vuodessa kut­sut­tu “työtön syr­jäy­tyjä” useim­miten vaivau­tu­isi saa­pumaan lääkärin­tarkas­tuk­seen. Ter­veyskeskusten virk­istyskäyt­täjät lienevät useim­miten ei-syr­jäy­tyneitä eläkeläisiä, joil­la on liikaa aikaa.
    Päivystyk­sen väärinkäyt­tö johtuu osit­tain siitä, että sieltä saa hoitoa “heti”, kun taas ter­veyskeskuk­ses­sa voi saa­da ajan vas­ta pitkän ajan päähän. Ihmiset toimi­vat omas­ta näkökul­mas­taan ratio­naalis­es­ti, mikä on eri asia kuin util­i­taristi­nen rationaalisuus.

  8. Ei nyt lonkalta tule mieleen mitään keinoa väärinkäyt­tää tätä. Asi­aa voinee siis kokeilla. 

    Jot­ta kokeilu ei jää kuolleek­si kir­jaimek­si, sitokaa tarkas­tus mui­hin sosi­aal­i­tuki­in. Työkkäristä tai Kelas­ta ei saa rahaa kolmea kuukaut­ta pidem­pää, mikäli ei ole esit­tää todis­tus­ta käyn­nistä viimeisen X vuo­den ajal­ta. Tämä “kan­nus­taa” niitä syr­jäy­tyneitä käymään siel­lä ter­veyskeskuk­ses­sa vaik­ka väk­isin, poten­ti­aalis­es­ti vähen­täen tule­via terveysriskejä.

    Pelkkä tarkas­tus ei sit­ten tietenkään riitä, vaan havaitut ongel­mat tulee kor­ja­ta tässä vai­heessa. Tässä tulee sit­ten var­maan ne suurim­mat haas­teet: mil­läs sen syr­jäy­tyjän saa lenkille tor­ju­maan elin­ta­so­sairauk­sia? Ja mis­tä löy­de­tään rahat havait­tu­jen sairauk­sien hoitoon?

    Jos tästä jää jotain rahaa yli, niin palkatkaa muu­ta­ma sosi­aalis­es­ti lah­jakas työtön viihdyt­tämään niitä yksinäisiä mum­mo­ja. Siinä voit­taa sekä ter­veyskeskus, työtön että mum­mo. Toden­näköis­es­ti yhteiskuntakin.

  9. Eikö pikem­minkin pitäisi lisätä mak­su myös niille ker­roille, jot­ka ylit­tävät tuon kolme käyntiä?

  10. Ter­ve pitkästä aikaa!

    Suun­nilleen asi­aa kir­joi­tat tuos­sa: “Samaa tarkoi­tus­ta kohden­netum­min ajaisi, jos kut­su­isimme sen työt­tömän syr­jäy­tyjän lääkärin­tarkas­tuk­seen ker­ran vuodessa tai edes joka toinen vuosi ja tek­isimme vain tästä käyn­nistä ilmaisen?”

    Kuitenkin myös pitkäaikais­sairaiden ja eläkeläis­ten peruster­vey­den­ti­lan seu­ran­ta on usein puut­teel­lista. Jos elin­iän­odotet­ta halu­taan Suomes­sa kas­vat­taa, niin helpoiten se kävisi vuosit­taisel­la ter­veystarkas­tuk­sel­la ter­vey­den­hoita­jan luona ja vain tarvit­taes­sa vai­vat­taisi­in lääkäriä.

    Viit­teenä: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=28939

  11. “Työt­tömien työter­veyshuol­losta” on ainakin epämääräi­sis­sä kabi­neteis­sa ollut paljonkin puhet­ta. Oden aja­tus ei ole huono — mut­ta ratkaiseeko sekään sitä ongel­maa, että han­kalin­ta ja poten­ti­aalis­es­ti sairain­ta väestönosaa on vaikea saa­da huole­hti­maan terveydestään.

    Suurin ter­veyshyö­ty voitaisi­in saa­da, jos ter­veystarkas­tuk­sia ajoitet­taisi­in kaikki­in suurimpi­in elämän mur­rosvai­heisi­in: eläk­keelle jäämiseen, työ­paikan menet­tämiseen, avio­eroon, ylipäätään sel­l­aisi­in elämän­ti­lanteisi­in, joi­hin tiede­tään liit­tyvän suuria terveysriskejä.

    Lähiö-Suomes­sa voisi myös olla liikku­via ter­veyskioske­ja, joi­hin kansalaiset voisi­vat het­ken mieli­jo­hteesta piipah­taa ostar­il­la kau­pas­sa tai pubis­sa käy­dessään. Hyväkun­toiset ja hyvin toimeen tule­vat huole­hti­vat kyl­lä ter­vey­destään itsekin. Huono-osaisem­pia kan­nat­taisi vähän koet­taa pyydystääkin.

    En muuten ole hirveän ihas­tunut tuo­hon “viihdekäytön” käsit­teeseen, eivätkä ole tun­te­mani fik­sut lääkäritkään. Uskon, että ihmisel­lä on aina jokin perustel­tu syy ottaa yhteyt­tä ter­vey­den­hoito­jär­jestelmään. Osal­la se voi olla silk­ka yksinäisyys, tai sit­ten elämän­hallinnan taidot ovat niin heikot ettei osa­ta erot­taa pien­tä nuhaa vakavas­ta sairaud­es­ta. Ammat­ti­taitoinen ter­vey­den­hoita­ja tai lääkäri osaa halutes­saan vain­u­ta nämä ei-somaat­tisetkin syyt.

    “Turhaa” lääkäris­sä käymistä tor­juu myös työ­pari­malli, jos­sa poti­las ottaa aina ensin yhteyt­tä ter­vey­den­hoita­jaan, joka sit­ten arvioi hoidon tarpeen ennen kuin lääkärin vas­taan­ot­toaikaa annetaan. Jos henkilökun­ta vain saadaan pysymään ter­veysase­mal­la, tule­vat kan­ta-asi­akkaat nopeasti ter­vey­den­hoita­jalle ja lääkärille tutuik­si, jol­loin hei­dän elämän­ti­lanteeseen­sakin pystytään puuttumaan.

    Paljon toden­näköisem­pää ja yhteiskun­nalle kalli­im­paa viihdekäyt­tö on yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon puolel­la, mis­sä aiko­ja saa oitis, jos vain mak­sa­ja löy­tyy. Ei se siis mak­sus­ta kiin­ni ole.

  12. 1) Ter­veyskeskus­mak­sut pois. Veikkaan, että niiden laskut­tamis­es­ta menee enem­män kulu­ja kuin tuottavat.
    2) Kukaan julkisen puolen lääkäri ei saa ehdot­taa yksi­tyiselle men­e­mistä. Sakon uhalla.
    3) Jumalau­ta rahaa sinne julkiseen ter­vey­den­hoitoon. Meil­lä ei ole rahaa hoitaa ihmisiä kun­toon, mut­ta on rahaa mak­saa niille puoli vuot­ta sairaspäivära­haa. WTF!
    4) KELAn lääke­mak­suka­tot alas. Lääk­i­tys on investoin­ti, ei kulu. Lääk­i­tyk­sen puute kul­mi­noituu ensi­avus­sa, kun köy­hät makaa siel­lä veren­soker­it, sydän­ryt­mit ja muut vak­i­tuisel­lä lääk­i­tyk­sel­lä hoidet­ta­vat vai­vat sikin sokin. Kun ei ollu varaa ostaa lääkkeitä.

  13. Onko­han tätä tutkittu?
    Epäilen, että ter­veyskeskus­mak­su on niin pieni, että sil­lä ei ole vaiku­tus­ta suun­taan tai toiseen — ja sen per­im­i­nen maksaa.

    Aja­tus työt­tömän ter­veystarkas­tukss­ta on kyl­lä hyvä.

  14. Minä en pois­taisi lääkärikäyn­nin mak­sua. JOs jotain tämän suun­taista halu­taan tehdä, kokeil­isin ensik­si alen­taa mak­sun vaik­ka puoleen ja kat­soa, vaikut­taako tämä syr­jäy­tyvien (kohderyh­män) lääkäris­sä käyn­tien määrään tai ter­veyskeskuk­sien jonoi­hin. Veikkaisin, että syr­jäy­tyvien käyn­nit eivät lisään­ny, mut­ta käyn­tien määrät kas­va­vat. Ilmaishyödykkeil­lä on taipumus käy­dä hyvin kau­pak­si, mut­ta syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­via ei saa huole­hti­maan ter­vey­destään mak­su­ja poistamalla. 

    Toisaal­ta on syytä muis­taa, että ennal­ta ehkäi­sevät lääkärikäyn­nit eivät ole hirveän hyödyl­lisiä oireet­toma­l­la ja ter­veel­lä väestöl­lä. Toki syr­jäy­tyvät ovat toden­näköis­es­ti muu­ta väestöä sairaampia, joten tilanne voi olla hiedän kohdal­laan toinen. Joka tapauk­ses­sa työt­tömiä tai syr­jäy­tyviä ei ole tarkoituk­sen mukaista kut­sua lääkäri­in vaan mielu­um­min esimerkik­si ter­vey­den­hoita­jan tekemään ter­veystarkas­tuk­seen. Jos hoidon tarvet­ta on niin, sit­ten käyn­niny­htey­dessä voi vara­ta sen lääkäri­na­jan. Ehkä vielä parem­pi käytän­tö olisi ottaa mallia Yliop­pi­laiden ter­vey­den­hoitosäätiöstä ja käyt­tää (sähköistä) seu­lon­talo­maket­ta, jon­ka tulok­sien perus­teel­la ter­veystarkas­tuk­seen kut­sut­ta­vat valitaan.

  15. ““Työt­tömien työter­veyshuol­losta” on ainakin epämääräi­sis­sä kabi­neteis­sa ollut paljonkin puhetta.”

    Työt­tömien työter­vey­den­huolto on sitä, että työkkärin jaka­mas­sa paperis­sa on maininta,että jos ei kykene johonkin työhön/ammttiin niin pitää toimit­taa lääkärin lausun­to sovel­tumat­tomista ammateista/töistä.

    Van­hempi­en konkarei­den neu­vo oli, ettei työkkäris­sä kan­na­ta keskustel­la ter­vey­destään, kos­ka se voidaan tulki­ta hel­posti työha­lut­to­muudek­si ja sil­loin heilah­taa karenssi

    Työkkärin tädille taas työt­tömän ter­veys on EVVK eikäsi­itä kysel­lä mitään.

    Karenssi voi tul­la muis­takin varo­mat­tomista sanoista

    Niin­pä työkkäris­sä työtön istuu hil­jaa ja kuun­telee työkkärin tädin jori­nat ja vas­taa vain kysymyk­si­in ja niihinkin hyvin lyhyesti

  16. Joka tapauk­ses­sa työt­tömiä tai syr­jäy­tyviä ei ole tarkoituk­sen mukaista kut­sua lääkäri­in vaan mielu­um­min esimerkik­si ter­vey­den­hoita­jan tekemään ter­veystarkas­tuk­seen. J

    Työt­tömä ovat pääosin 50–62-vuotiaita ‚joten hei­hin eivät sovel­lu nuorten yliop­pi­laiden käytännöt

  17. Terkkari­mak­sun taus­ta ei tai­da olla ihan näin yksielit­teinen. Mak­su pois­tet­ti­in 80-luvul­la, alus­sa, jos oikein muis­tan. Muis­tan kyl­lä keskustelu­ni sil­loisen puolisoni kanssa: ”Kymp­pi­hän on pieni raha.” – ”Kuule. Taval­liselle palka­nsaa­japer­heelle se on iso raha kuun lopussa.”

    Laman tul­tua mak­su otet­ti­in käyt­töön, kun kaik­ki keinot, myös huonotkin piti kek­siä julkisen talouden tasapainoittamiseksi

    Sinän­sä perustel­tu ehdo­tus. Toisaal­ta tk-mak­su­tu­lo ei ole nykyisessä talousti­l­ab­n­teessa aivan mitätön kun­nal­listaloudelle. Vaik­ka se taitaakin kat­taa alle viides­osan kustannuksista.

    Ehkä järkevä kom­pro­mis­si on ilmainen ter­veystarkas­tus määra­join tietyn iän ohittaneille

  18. Entäpä, jos mak­su määrät­täisi­in jälkikä­teen niistä käyn­neistä, jot­ka lääkärin mielestä oli­vat turhia? Olisi­han se ärsyt­tävää saa­da kuul­la, ettei se oma tuik­itärkeä vai­va ollutkaan ilmaiskäyn­ti­in oikeut­ta­va, mut­ta ehkä täl­lä taval­la ne turhat käyn­nit saataisi­in karsittua.

    Jonkin­lainen ohjeis­to pitäisi toki olla, jot­ta poti­laat eivät sen­tään ihan lääkärin mieli­v­al­lan alle jou­tu­isi. Ja on kai niitä sel­l­aisi­akin vaivo­ja, joiden toden­t­a­mi­nen on vaikeaa ja lääkärin olisi sik­si han­kala ottaa kan­taa käyn­nin tarpeel­lisu­u­teen. Ehkä rajat­a­pauk­sis­sa voisi jät­tää ensim­mäisel­lä ker­ral­la lasku­tus­määräyk­sen tekemät­tä, mut­ta saman­lais­ten käyn­tien jatkues­sa niistä tulisi maksullisia.

  19. Lakkaute­taan nuo DDR-sim­u­laat­torit. 😉 Ter­veyskeskus on ajatuk­se­na täysin jär­jetön, kallis ja hyödytön.

  20. Kalle:
    Lakkaute­taan nuo DDR-sim­u­laat­torit. Ter­veyskeskus on ajatuk­se­na täysin jär­jetön, kallis ja hyödytön.

    Heh heh… Ter­veyskeskuk­sien palvelui­hin ovat tyy­tyväisiä (tutk­i­tusti) ne, jot­ka niitä käyt­tävät. Ne, jot­ka eivät käytä, ovat tyy­tymät­tömiä ja heiltä tulee tuol­laisia kannanottoja.

  21. Hol­ho­taan vaan entistä enem­män! Lakkaute­taan kaik­ki mak­sut, kyl­lä veron­mak­sa­jan lop­ut­tomis­sa taskuis­sa rahaa piisaa!

    Osmo Soin­in­vaara höpisee nyt ihan jär­jet­tömiä. Herä­tys! TK-mak­sut lakkaut­ta­mal­la saadaan vain iso reikä rahoituk­seen ja lisää sakkia päivystykseen.

    Kun olin perus­palve­lu­min­is­teri, lääkärit valit­ti­vat päivystys­vas­taan­oton väärinkäytöstä. Minä kokeilin talouso­h­jaus­ta ja laitoin päivystyskäyn­nille vähän korkeam­man mak­sun. Ei aut­tanut mitään. Ainakin tässä tapauk­ses­sa hin­ta­jous­to oli suun­nilleen nolla.

    Tarkoi­tatko siis että myöskään ne köly­hät eivät jät­täneet tulemat­ta päivystyk­seen kun oli tarvet­ta? Mis­sä on kuvaile­masi ongel­ma (köy­hät ei tule ter­veyskeskuk­seen kun ei ole varaa)?

  22. Nykyään on työ­nan­ta­jien pakko järkätä työter­veyspalve­lut ja ne jot­ka ei ole sen piiris­sä mut­ta kuitenkin halu­a­vat paran­tua ja vielä nopeasti menevät yksi­tyiselle. Kär­jis­te­tysti, vain laita­puolen-kulk­i­jat, köy­hät eläkeläiset ja rikkaat kotirou­vat, ehtivät ja joutu­vat käyt­tämään yhteiskun­nan terv. palvelua.

  23. Miten ois jos ne kolme ker­taa oli­si­vat mak­sut­to­mia ja siitä eteen­päin olisi maksu.

  24. Entä jos annetaan kansalaisille kak­si ilmaista käyn­tiä vuodessa, ja lop­ut mak­sullisik­si? toki oikeasti sairaat vähä­varaiset voisi­vat päästä jatkos­sakin ilmaiseksi.

    Viisivuo­tis­tark­istuskut­su kaikille, jos eivät ole muuten käyneet.

  25. Liian van­ha: Työt­tömä ovat pääosin 50–62-vuotiaita ‚joten hei­hin eivät sovel­lu nuorten yliop­pi­laiden käytännöt

    En nyt var­masti osaa sanoa tätä riit­tävän kohteliaasti, mut­ta kun sin­un näp­päimistöltäsi vaikut­taa sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti tule­van näin täysin päät­tömiä asi­avirheitä, niin voisitko ottaa tavak­sesi tark­istaa jokaisen väit­teesi ennen kuin kir­joi­tat tänne?

    http://www.stat.fi/til/tyti/2011/13/tyti_2011_13_2012-03–09_tau_036_fi.html

    ker­too, että vuon­na yli 45 vuo­ti­aat muo­dos­ti­vat työt­tömistä alle 33%.

  26. Muis­telisin luke­neeni että ter­veyskeskus­mak­su­jen ker­tymästä kol­ma­sosa menee lasku­tusku­lui­hin. Kun ote­taan huomioon vielä että työssä kävi­jät käyvät työter­vey­den­huol­losta, käytän­nössä iso osa mak­sajista on työttömiä/eläkeläisiä/muita yhteiskun­nan tuel­la eläviä. 

    Lop­putule­ma on että ter­vekeskus­mak­sis­sa val­tion rahaa vain siir­retään taskus­ta toiseen samal­la kun suuri osa k.o. rahas­ta hukkuu byrokra­t­ian rattaisiin.

  27. Onko­han tuo­ta tutkit­tu, kuin­ka paljon “työt­tömis­sä syr­jäy­tyjis­sä” on noi­ta syr­jäy­tyjiä? Voiko­han sitä ylipäätään tutkia? 

    Moni kai näki sen vas­tot­tain tulleen ohjel­man noista tam­pere­lai­sista nuorehkoista miehistä, jot­ka tekivät muu­ta kuin palkkatyötä, mut­ta en minä ainakaan heitä syr­jäy­tyneik­si kutsuisi. 

    Ehkä johtuu siitä, että val­it­sen kei­den kanssa olen tekemi­sis­sä oma­l­la ajal­lani, ja että työkavere­i­tani en voi vali­ta, mut­ta tiedän use­am­mankin luo­van, kult­tuuria ja/tai liikku­mista ahk­erasti har­ras­ta­van työt­tömän (osa pitkäaikaistyöt­tömiä). En ole ollenkaan huolestunut hei­dän hyv­in­voin­nistaan. Aika mon­elta työ­paikalta taas näyt­tää löy­tyvän use­ampikin todel­la huonos­ti voi­va (yleen­sä keski-ikäinen)henkilö, jot­ka kär­sivät kroonis­es­ta negati­ivi­su­ud­es­ta, eivätkä ymmär­rä, että ei se ole ihmisen nor­maali olotila.

    Kir­joituk­seni point­ti: Menisikö tuos­sa rahaa ja resursse­ja hukkaan, jos reip­paitakin työt­tömiä käytet­täisi­in lääkäris­sä huvikseen? Vai onko kyse min­un näköharhas­ta, ja suuri(n) osa (pitkäaikais)työttömistä on oikeasti huonos­tivoivia syrjäytyjiä?

  28. Mauno:
    Nykyään on työ­nan­ta­jien pakko järkätä työterveyspalvelut 

    Ei ole.

    “Lak­isääteinen työter­veyshuolto ei sisäl­lä työn­tek­i­jöi­den sairaanhoitoa. 

    Työ­nan­ta­ja voi sopia palvelun tuot­ta­jien kanssa lak­isääteistä laa­jem­mista palveluista kuten yleis­lääkäri­ta­sois­es­ta sairaan­hoi­dos­ta, erikois­lääkäri- ja lab­o­ra­to­ri­opalveluista sekä ikäkausi­tarkas­tuk­sista tai muus­ta terveydenhoidosta.”

    http://www.ttk.fi/tyosuojelu_tyopaikalla/tyoterveyshuolto1

  29. Raimo K: Heh heh… Ter­veyskeskuk­sien palvelui­hin ovat tyy­tyväisiä (tutk­i­tusti) ne, jot­ka niitä käyt­tävät. Ne, jot­ka eivät käytä, ovat tyy­tymät­tömiä ja heiltä tulee tuol­laisia kannanottoja.

    Ehkä ne jot­ka eivät käytä, ovat siir­tyneet yksi­ty­is­ten asi­akkaik­si jonkin syyn takia? 

    Ainakin itse käytän yksi­ty­isiä ihan vain sik­si että koke­muk­set julkises­ta palvelus­ta ovat sinne ohjan­neet. Ei min­ul­la ole ainakaan minkään­laista intoa mak­saa ekstraa samas­ta hoi­dos­ta vaan mak­san siitä, että pää­sisin vas­taan­otolle sil­loin kun on tarvet­ta ja vielä ilman tun­tien jonottamista.

  30. JTS: Toimi­va tietotekni­ik­ka aut­taisi. Jos siis joku muu kuin Tieto sitä saisi myytyä.

    Vain Tieto saa myy­tyä, mut­ta Tieto ei tee toimi­vaa tietotekni­ikkaa. Siel­lä on opit­tu rahanteon taito ja uno­hdet­tu ammat­tiylpeys, mah­dol­lis­es­ti jopa ammat­ti­taito. Kan­nat­taisi tähy­il­lä pienem­piä fir­mo­ja. Niis­sä tehdään jo lähtöko­htais­es­ti asi­akkaille järke­viä sopimuksiakin.

  31. pekko:
    Miten ois jos ne kolme ker­taa oli­si­vat mak­sut­to­mia ja siitä eteen­päin olisi maksu.

    Lisäk­si vielä lääkärin tai hoita­jan määräämät käyn­nit sekä kol­men yli menevät aiheel­liset käyn­nit maksuttomiksi.

  32. “En nyt var­masti osaa sanoa tätä riit­tävän kohteliaasti, mut­ta kun sin­un näp­päimistöltäsi vaikut­taa sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti tule­van näin täysin päät­tömiä asi­avirheitä, niin voisitko ottaa tavak­sesi tark­istaa jokaisen väit­teesi ennen kuin kir­joi­tat tänne?”

    Kan­nat­taisi ensin tutus­tua työt­tömyy­den tilas­toin­ti­in ennen kuin moitit mui­ta .Osoi­tat vain oman tietämättömyyesi.

    Et näköjään tunne tilas­toin­ti­tapo­jen ero­ja ja sik­si sin­ul­la on vaikeuk­sia ymmärtää asioita

    Tila­to­jen lukem­i­nee edel­lyt­tää, että ymmärtää miten ne on laadittu

    Niin­pä TEM ja Tilas­tokeskuk­sen luvut eivät ole yht­eneväiset, ero johtuu tilastointitavasta.

    Tilas­tokeskuk­sen työt­tömyys­ti­las­tot on laa­dit­tu ILO:n stan­dard­in mukaan, joka poikkeaa olen­nais­es­ti TEM tavas­ta käsitel­lä samaa asiaa.
    ILOn stan­dar­di on kuitenkin ver­tailukelpoinen val­tioiden välil­lä, joten siihen tarkoituk­seen se käy.

    Mut­ta aika on jät­tänyt tässäkin asi­as­sa ja stan­dar­di antaa täysin väärän kuvan työt­tömyy­den kokonaisuudesta

    Esim ILO:n stan­dard­is­sa työl­lisek­si las­ke­taan kaik­ki, jot­ka ovat välit­tömästi haas­tat­telua edeltävän kah­den viimeisen viikon aikana tehneet TUNNINKIN pal­ka­llista työtä.

    Noin maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna tun­ti palkkatyötä kahdessa viikos­sa ei tee ken­estäkään työllistä ??

    Saman stan­dard­in mukaan jos ei ole hak­enut haas­tat­telua edeltävän KUUKAUDEN aikana työtä on ns työn­haus­ta luop­unut eli työvoiman ulkop­uolelia eli viral­lis­es­ti hän ei ole työtön.

    Eli Tilas­tokeskuk­sen stan­dard­in mukaan en ole työtön vaik­ka kir­joit­te­lenkin työtön-työtön-lorua kuukaud­es­ta toiseen???

    TEM taas kir­jaa kaik­ki työkkäris­sä kuukau­den aikana olleet työn­hak­i­jat ja ne jae­taan kah­teen pääryh­mään: Työt­tömät työn­hak­i­jat ja työssäol­e­vat työnhakijat.

    Tästäkin puut­tuvat ne , jot­ka eivät ole ilmoit­tau­tuneet työn­hak­i­joik­si kortis­toon. Hekin voivat olla työl­lisiä tai työt­tömiä, mut­ta hei­dään määrään­sä on vaikea arvioi­da menetelmien puuttuessa

    Ja kun tarkastelemme näi­den kah­den tilas­toin­ti­ta­van ero­ja niin huomamaamme,että TEM tilas­tois­sa työt­tömiä on karkeasti n tupla verrattuna

    TEM tilas­toon eli Tilas­tokeskuk­senl uku on matemaat­tis­es­ti vain leikkaus työt­tömien kokon­ais­määrästä , yhteisiä työt­tömiä on ehkä n 30 % Fila­tovil­ta saa­mani arvion mukaan.

    Noista löy­tyy lisää tietoa

    http://www.tem.fi/index.phtml?s=2613

    http://www.tem.fi/index.phtml?s=4853

    1. Liian van­ha uno­hti vas­ta­ta siihen, mis­tä hän on saanut tiedon, että suurin osa työt­tömistä olisi ikään­tyneitä kum­mal­lakaan lasken­taval­la. Vai Onko Liian Van­hal­la jokin oma laskentatapa?

  33. En kan­na­ta lääkärikäyn­nin tk-mak­sun pois­tamista. Hoita­ja-lääkäri-työ­par­il­la asi­at voidaan jär­jestää niin, että poti­las saa aina hoita­jaan yhtey­den ja tämä hark­it­see, tarvi­taanko lisäk­si lääkärikäyn­tiä. Hoita­jakäyn­ti ei mak­saisi mitään.

    Nykyisenkaltaisel­la ter­vey­den­huol­lon organ­isoin­nil­la ja rahoituk­sel­la ei päästä kun­nol­liseen malli­in mil­lään taval­la. Pitää vähen­tää rahoi­tuskanavia, pitää lait­taa erikois­sairaan­hoito ja peruster­vey­den­huolto yhteen (siten, että rahat ja vas­tuu kulke­vat yhdessä), pitää päästä kansalais­ten tasa-arvoisem­paan kohtelu­un (työter­veyshuolto ja yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto lisäävät eriarvoisuutta).

  34. Eri­tyiseti ikään­tynei­den työt­tömyy­dessä ero Tilas­tokeskuk­sen ja TEM tilas­to­jen välil­lä on suuri,

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan 55–64-vuotiaita työt­tömiä on 13000, TEM mukaan 65800

    Voin vaku­ut­taa, että nuo TEM tilas­tois­sa ole­vat ovat työtön-työtön-lorua kir­joit­tele­via työttömiä

  35. PeeKoo: pitää päästä kansalais­ten tasa-arvoisem­paan kohtelu­un (työter­veyshuolto ja yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto lisäävät eriarvoisuutta).

    Tarkoi­tatko että sekä eläkeläisen ja työläisen pitäisi istua odotushuoneessa yhtä mon­ta tun­tia? Työn­tek­i­jöitä ei mis­sään nimessä saisi pri­or­isoi­da jouti­laiden edelle, ei vaik­ka se tarkoit­taisi koko työpäivän tuh­laamista odotushuoneessa. 

    Vai mitä tuo tasa-arvoinen kohtelu sit­ten tarkoittaisi?

  36. Liian van­ha:
    ´snip´

    TEM taas kir­jaa kaik­ki työkkäris­sä kuukau­den aikana olleet työn­hak­i­jat ja ne jae­taan kah­teen pääryh­mään: Työt­tömät työn­hak­i­jat ja työssäol­e­vat työnhakijat.
    ´snip´

    Työvoima­hallinnon tilas­tossa las­ke­taan työn­hak­i­jat, jot­ka ovat olleet tiet­tynä yht­enä päivänä työn­hak­i­joina — ja niitä on sit­ten työt­tömiä, lomautet­tu­ja, työssä ole­via ja työt­tömyy­suhan alaisia.
    Näin se ainakin oli sil­loin, kun itse seurasin ko. tilas­to­ja työn puoles­ta — nyt olen siihen liian vanha 😉

  37. Lisäyk­senä: tilas­tokeskuk­sen työl­lisyys- ja työt­tömyys­ti­las­tot perus­tu­vat työvoimatutkimuk­seen, johon haas­tatel­laan kuukausit­tain run­saat 10 000 henkilöä — siis otantaan.

  38. Terevy­den­hol­lon tietotekni­ikkaan kuu­luu ‘Tieto’ tyyp­pinen monop­o­liase­ma vähän liiankin sisäänrakennettuna. 

    Määrit­te­ly­vai­heessa yleen­sä ylio­hjeis­te­taan tieto­tur­val­lisu­us muo­toon, joka estää käytet­tävyy­den ja samal­la pois­taa tieto­tur­van, kun määritel­tyä pros­esia ei voi todell­si­u­udessa nousu­dat­taa. Pienem­mät toim­i­jat eivät ole uskot­tavia ja ne pystytään täl­lä kor­tilla pelaa­maan pois.

    Tilaa­jan ja mak­sa­jan edus­ta­jana on kun­tay­htymän tieto­hallinto, jol­la on ihan omat murheesa — hoita­jista, lääkäreistä eikä varsinkaan poti­laista kukaan juurikaan ehdi välit­tää, tulok­se­na surkea käytet­tävyys. Tieto­hallinto on ennenkin asioin­ut ‘Tiedon’ kanssa ja riskin pienetämisel­lä pelataan muut ulos.

    Per­in­teis­es­ti kaik­ki han­kkeet ovat mas­si­ivisia — tehdään määrit­te­lyä kak­si vuot­ta ja toteutetaan kolme vuot­ta. Pienem­mil­lä fir­moil­la moi­seen ei ole mitään halua ja lop­putu­loskin on siten ajas­taan jäl­keen jäänyt.

    Seu­raa­va ongel­ma ovat “kansalais­ten tasaver­taisu­us” aktivis­it, joista kaik­ki net­timah­dol­lisu­udet ovat syn­onyy­mi suurelle saatanalle ja riis­toa. Pain­os­tusken jäl­keen sys­teemieitä ei kuitenkaan uskalleta edes suun­nitel­la järkevästi. Ymmär­rys kun ei riitä siihen, että kaik­ki työ mikä saadaan siir­ret­tyä neti­in lisää mah­dol­lisuuk­sia tar­jo­ta opalvelui­ta niille, joil­la nämä palve­lut eivät ole mah­dol­lisia. Mut­ta silti ‑kur­ju­us pitää olla tas­a­puolista ja se toteuteaan per­in­teisil­lä lähestymistavoilla.

    Ter­vey­den­huol­los­sa tietotekni­ikas­sa ollaan 10 vuot­ta jäl­jessä muus­ta yhteiskun­nas­ta. Tieto­jär­jestelmät eivät toi­mi yhteen, mut­ta eivät­pä niistä vas­taa­vat tahotkaan muutenkaan jut­tele keskenään.

    Ter­vey­den­hol­lon ter­veystarkas­tuskus­tu­jen yhdis­tämi­nen TEM:n työvoima­toimis­to­jen pitkäaikaistyöt­tömien rek­isteri­in lie­nee Suomes­sa vankeut­ta tuot­ta­va rikos suun­nilleen kaikkea vas­taan. Syynä on “lain­säädän­tö”, sik­si ter­veystarkas­tu­idea on kuolleena syntynyt.

    Hoita­ja — lääkäri ryh­mä­työ lie­nee se paras tapa edis­tää asioi­ta. Samal­la pystytään hyö­dyn­tämään pitkälle koulutet­tu­ja sairaan­hoita­jia koulu­tuk­sen antamien amh­dol­lisuuk­sien mukaan.

  39. Liian van­ha: Eri­tyiseti ikään­tynei­den työt­tömyy­dessä ero Tilas­tokeskuk­sen ja TEM tilas­to­jen välil­lä on suuri,

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan 55–64-vuotiaita työt­tömiä on 13000, TEM mukaan 65800

    Voin vaku­ut­taa, että nuo TEM tilas­tois­sa ole­vat ovat työtön-työtön-lorua kir­joit­tele­via työttömiä

    http://www.tem.fi/index.phtml?C=98279&s=2613&xmid=4758

    Ker­too, että tam­miku­us­sa työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 258 300. Noista yli 50-vuo­ti­ai­ta oli 99 600 eli alle 39%. Ei, min­ulle ei ole uuti­nen, että työt­tömyyt­tä tilas­toidaan ainakin kahdel­la eri taval­la. Min­un mielestäni ei ole asial­lista esit­tää tosi­asi­aväitet­tä, joka on räikeässä ris­tiri­idas­sa kum­mankin työt­tömyys­ti­las­ton anta­man datan kanssa ilman minkään­laista perustelua.

  40. Sylt­ty: Tarkoi­tatko että sekä eläkeläisen ja työläisen pitäisi istua odotushuoneessa yhtä mon­ta tuntia? 

    Nimeno­maan! Kyl­lä kaikil­la on olta­va oikeus päästä lääkäri­in heti ja välit­tömästi, yhtään jou­tu­mat­ta odot­ta­maan! Se on oikeus! “Min­ul­la on oikeus!”

  41. “Liian van­ha uno­hti vas­ta­ta siihen, mis­tä hän on saanut tiedon, että suurin osa työt­tömistä olisi ikään­tyneitä kum­mal­lakaan lasken­taval­la. Vai Onko Liian Van­hal­la jokin oma laskentatapa?”

    Tarkoituksella,koska tilas­toista ei tosi­asial­lis­es­ti selviä todel­li­nen tark­ka työt­tömäk­si työn­hak­i­joik­si luokitel­tu­jen ikärakenne.

    Mut­ta jotakin voi päätel­lä siitä, että esim Työvoimapoli­it­tises­sa aikakauskir­jas­sa + 45-vuo­ti­a­ta työt­tömiä on 119100 ja työt­tömiä 237300 eli hie­man yli puolet.
    Toinen työu­ran puo­liväli tilas­tossa on yli ja alle 40-vuo­ti­aat ja yli 40-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on 142100 eli reilusti yli puo­let työt­tömistäon työu­ran lop­pupuolel­la olevia

    Mut­ta ei tämäkään vielä ole aivan oikea tarkastelutapa.

    Työl­lisyyskat­sauk­ses­ta las­ket­tuna työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si luokitel­tu­ja on jo 

    Työn­hak­i­joi­ta on tam­m­miku­us­sa 2012 471861
    Heistä nor­maal­itöis­sä oli 58500 eli työt­tömiä on itse asi­as­sa 413361.

    Hei­dän päälu­ok­i­tuk­sen­sa työkkärinkir­jois­sa on työtön työnhakija
    Esim työt­tömyy­seläkeläi­nen on määritelmän mukaan työtön työn­hak­i­ja ja löy­tyy työn­hak­i­joit­ten joukos­ta ja on jos työvoima­pu­la yllät­tää he ovat velvoitet­tu­ja palaa­maan työelämään.

    Tästä suures­ta työt­tömien joukos­ta ei löy­dy edel­lä mainit­se­maani ikäjakaumaa

    Osmo vain tapansa mukaan yrit­tää ohja­ta keskustelua pilkun­vi­ilauk­sen kaut­ta sivu­raiteelle pois työttömyydestä

    Todel­li­nee työt­tömyys on yli tupla viral­liseen verrattuna,mutta keskustelu siitä halu­taan väistää kuten Osmokin osoittaa

    1. Työt­tömiä ei voi laskea työn­hak­i­joista, kos­ka esimerkik­si kesätöitä hake­va pää­toimi­nen opiske­li­ja ei ole työtön.

  42. “Työt­tömiä ei voi laskea työn­hak­i­joista, kos­ka esimerkik­si kesätöitä hake­va pää­toimi­nen opiske­li­ja ei ole työtön.”

    Ei hän työlli­nenkään ole vaan työtä vail­la ole­va eli maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna työtön.

    Eikä tam­miku­us­sa vielä mon­taa kesä­työ­paikan­hak­i­jaa ole.

    Näitä työvoiman ulkop­uolelta tule­via hak­i­joi­ta oli80200 eli jää noi­ta työt­tömiä vieläkin reilusti eli 333161

    Työt­tömyysongel­ma työu­ran lop­pupuolel­la on vakavampi myös keston vuok­si eli 20–24-vuotiaiden työt­tömyys kestää 9 viikkoa ja 50–54-vuotiaan 15 viikkoa

    Eli summasumarum,kyllä se työt­tömyys on työu­ran lop­pupuolen ongel­ma, ei niinkään alkupään.

    Alkupään ongel­ma on se pienen joukon syrjäytyminen,mutta he eivät ole työttömyystilastoissa

    1. Liian van­han maala­iasjär­jessä on jotain vikaa, jos pää­toimi­nen opin­to­tukea nos­ta­va opiske­li­ja on huhtiku­us­sa työtön, kos­ka on hak­enut kesäkuuk­si työtä.
      Ehkä lopetamme tämän inttämisen.

  43. Kyl­lä se kesätöitä hake­va pää­toimi­nen opiske­li­ja on työtön koko kesän, jos ei töitä löy­dä, eikä kesäl­lä pää­toimis­es­ti opiskele. Jo ihan kelakin on sitä mieltä, kun ei opin­totuen asum­is­lisää kesäl­lä myön­nä (logi­ik­ka = jos olisit kesäl­lä opiske­li­ja, vaik­ka et opiske­lisi, olisit oikeutet­tu opiske­li­jan tukiin?)
    Olisi sinän­sä mie­lenki­in­toista tietää mil­lä logi­ikalla kesä­työ­ton opiske­li­ja ei tarvitse tukea asumiseen aivan samal­la taval­la kuin opiskelema­ton työtön…
    Elävätkö kelan suun­nit­teli­jat vielä 80-luvul­la, jol­loin kaik­ki sai­vat kesätöitä jos halu­si­vat ja sik­si kesä­työtön on vain laiska, jota pitää ran­gaista (pas­sit­ta­mal­la sos­su­un, kulut kun­nalle, pois val­tion bud­jetista, eläköön säästö!)?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömiä ei voi laskea työn­hak­i­joista, kos­ka esimerkik­si kesätöitä hake­va pää­toimi­nen opiske­li­ja ei ole työtön.

    No, kyl­lä työvoima­hallinto las­kee juuri työnhakijoista.
    Työvoima­hallinnon tilas­to on itse asi­as­sa työn­väl­i­tys­ti­las­to ja siihen ote­taan henkilöt, joiden työhake­mus on lasken­tapäivänä voimas­sa. Ja esim. tam­miku­un lasken­tapäivä näyt­tää jo vuosia olleen 31.1. — myös tänä vuonna.
    Se on sit­ten toinen jut­tu, mihin kat­e­go­ri­aan kukin las­ke­taan, mut­ta oppi­laitok­sen kir­jois­sa ole­va ei ole työtön eikä voi saa­da työ­markki­na- tms. tukea.
    Myös Tilas­tokeskuk­sen luku­jen poh­jana on otok­seen joutuneen henkilön oma ilmoi­tus tilanteestaan.

  45. Käyn­ti­mak­su on vähän suo-vetelä osas­toa. Mak­sun pois­to saat­taisi myös oikeasti lisätä nuhan takia lääkäril­lä käyn­tiä, ainakin niil­lä jot­ka asu­vat sopi­vasti tk lähistöl­lä. Toisaal­ta on tot­ta mitä OS kir­joit­ti, jotkut suurim­mat tarvit­si­jat eivät käy. Kokon­aan toinen asia on kävi­sivätkö vaik­ka olisi ilmaista? Olisiko­han Kokoomuk­selle liian vaikea asia jos mak­su tulosi­dot­taisi­in, päiväsakko­jen tapaan.

  46. Raimo K: Heh heh… Ter­veyskeskuk­sien palvelui­hin ovat tyy­tyväisiä (tutk­i­tusti) ne, jot­ka niitä käyt­tävät. Ne, jot­ka eivät käytä, ovat tyy­tymät­tömiä ja heiltä tulee tuol­laisia kannanottoja. 

    Ehka­pa syy­na on, etta tyy­ty­mat­tomat eivat tk:ta kay­ta ENAA. Kuten allekir­joit­tanut. Liian usein hoito on mallia ‘lep­aa, lenkkeile, ota buranaa’ mika toki toimii esim. stres­si­in tai sat­un­naiseen paansarkyyn, mut­tei juuri mihinkaan muuhun todel­liseen vaivaan.

  47. Liian van­ha: Toinen työu­ran puo­liväli tilas­tossa on yli ja alle 40-vuo­ti­aat ja yli 40-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on 142100 eli reilusti yli puo­let työt­tömistäon työu­ran lop­pupuolel­la olevia

    Jos työu­ran puo­liväli on 40-vuodessa, ja eläk­keelle jäätäisi­in 63-vuo­ti­aana, niin sen alkupää pitäisi olla 17-vuo­ti­aana. Useim­mil­la korkeak­oulu­tutkin­non han­kkineil­la työu­ra alkaa pikem­minkin 25–30-vuotiaana (opiske­li­jat kyl­lä voisi­vat lyhen­tää sen neljä-viisi vuot­ta intian­matkailua ja pil­ven­polt­toa vaik­ka yhteen kesään ja opiskel­la vähän nopeam­min), joten puo­liväli on pikem­minkin lähempänä viit­tä- kuin neljääkymmentä.

  48. Syltylle: luulen (en tark­istanut), että työter­veysla­ki läh­tee ensisi­jais­es­ti työn­tek­i­jöi­den ter­vey­den ylläpitämis­es­ta ei sairauk­sien hoita­mis­es­ta. Nyt se on tul­lut yhdek­si kanavak­si työikäis­ten sairauk­sien hoitoon. WHO:n maara­por­tis­sa Suomea tois­tu­vasti huo­mautel­laan tästä epä­tasa-arvos­ta iän perus­teel­la. Työter­veyshuolto ei koske esim. eläkeläisiä, jot­ka kuitenkin osal­lis­tu­vat sen mak­samiseen. Kela­han mak­saa suurim­man osan kus­tan­nuk­sista. Toinen epäko­h­ta on se, että työter­veyslääkärit lähet­tävät poti­laitaan huo­mat­tavasti kevyem­min perustein kuin tk-lääkärit erikois­saqi­raan­hoitoon eli julkisen puolen hoitoon.
    Olen var­ma, että jono­tu­songel­mat voidaan hoitaa esim. varaa­mal­la osan resurs­seista tarvit­taes­sa työter­veyshuol­lon potilaille.

  49. Diakonissalaitok­sel­la on sel­l­a­nen käytän­tö, että jos tau­ti­in ei löy­dy paran­nus­ta, on mak­su 30% halvem­pi. Alen­net­tu mak­su oli 20 erkkiä, siis pienem­pi kuin päivystys­mak­su arvauskeskuk­ses­sa. Aika erikoista meininkiä. En nyt kyl­lä bon­jaa mik­si ihmiset yli­malka­an käyvät ter­veyskeskuk­sis­sa, jos yksi­tyi­nen on halvem­pi ja 100 tun­tia nopeem­pi. Joku voisi kertoa.

  50. Liian van­ha: Mut­ta jotakin voi päätel­lä siitä, että esim Työvoimapoli­it­tises­sa aikakauskir­jas­sa + 45-vuo­ti­a­ta työt­tömiä on 119100 ja työt­tömiä 237300 eli hie­man yli puolet.

    Kyl­lä tuos­ta tosi­aan jotain voi päätel­lä. Esimerkik­si että tuol­la taval­la las­ket­tuna alle 45 vuo­ti­ai­ta työt­tömiä on yli 49%, jos­ta taas voidaan päätel­lä, että alku­peräi­nen väit­teesi “Työt­tömä ovat pääosin 50–62-vuotiaita ” on täl­läkin taval­la las­ket­tuna silkkaa puutaheinää.

    Jos palataan min­un alku­peräiseen point­ti­i­ni, niin tämä ei ole min­un ongel­mani. Minä pystyn hyvin hyp­päämään yli nim­imerk­ki Liian van­han kom­men­tit tai teke­maan suh­teel­lisen tur­val­lisen ole­tuk­sen, että jos nim­imerk­ki Liian van­ha sanoo, että “kuu ei ole juus­toa”, kuu itseasi­as­sa suurel­la toden­näköisyy­del­lä on juus­toa. Tämä on sin­un ongel­masi. Sin­un järkevät ajatuk­sesi hukku­vat näi­den päät­tömien toilailu­jen sekaan jon­ka jäl­keen kukaan ei enää usko mitään mitä kir­joi­tat. Minä olen use­asti (en toki aina) pelas­tanut itseni lähet­tämästä tälle pal­stalle läh­es lapsel­lisen type­r­ia ajatuk­sia kir­joit­ta­mal­la kom­mentin, mut­ta odot­ta­mal­la yön yli ennen kuin lähetän sen. Suosit­te­len tätä vah­vasti muillekin (en pelkästään sin­ulle), ja samoin sitä tosi­asi­aväit­tei­den tarkastamista. 

    Mah­dol­li­sista tarpeet­toman jyrk­istä sanavalin­noista huoli­mat­ta kaik­ki ylläol­e­va on yritet­ty kir­joit­taa rak­en­tavas­sa, ei solvaavas­sa hengessä.

  51. Eiköhän se ole kus­tan­nuste­hokkam­paa, että lääkäris­sä käy­dään sil­loin kun sille on tarvet­ta, kuin se että käy­dään määräa­join. Itse kyl­lä käyn lääkäris­sä jos tarvit­see, vaik­ka olenkin pitkäaikaistyötön syr­jäy­tyjä, ja useim­miten vielä yksi­tyisel­lä, kos­ka ter­veyskeskuk­seen pääsy kestää liian kauan.

    Itse en kävisi työt­tömien ter­veystarkas­tuk­ses­sa kun en halua enää yhtään hyödytön­tä kuu­lus­telua elämän­tavois­tani, ihmis­suhteis­tani ym. yksi­ty­isas­ioista vaik­ka jotkut työt­tömät ovat koke­neet ne hyödyllisiksi.

    Hoita­ja ei ole pätevä arvioimaan, onko lääkärikäyn­nille tarvet­ta ja miten pian, ja vaik­ka olisikin, niin hänen pitäisi ensin tutkia poti­las, jot­ta pysty­isi päätök­sen tekemään.

    Jotkut ovat niin köy­hiä että aina ei vält­tämät­tä ruokaankaan riitä rahaa, ja sil­loin voi jäädä ter­veyskeskuk­ses­sa käymät­tä mak­sun takia. Tai sit­ten mak­su menee per­in­tään. Toimeen­tu­lotuen saa­jille ter­veyskeskus­mak­su kyl­lä kor­vataan, mut­ta kaik­ki köy­hät eivät saa toimeentulotukea. 

    Jos mak­sua vält­tämät­tä halu­taan per­iä, sen voisi var­maan por­ras­taa tulo­jen mukaan. Mut­ta jos se ei edes tehoa virk­istyskäyt­töön niin parem­pi pois­taa se.

    Tuskin­pa tuo virk­istyskäyt­tö on kovinkaan yleistä. Luu­lo­sairaita­han on tietysti ole­mas­sa. Sit­ten on niitä, joil­la on oikeasti jokin sairaus tai vai­va, mut­ta lääkäri ei vaan löy­dä sitä.

  52. Sep­po Ryväs:
    En nyt kyl­lä bon­jaa mik­si ihmiset yli­malka­an käyvät ter­veyskeskuk­sis­sa, jos yksi­tyi­nen on halvem­pi ja 100 tun­tia nopeem­pi. Joku voisi kertoa. 

    Voin selit­tää joidenkin osalta. Saan vak­i­tuis­es­ti pitkäl­lä päätök­sel­lä toimeen­tu­lo­tukea, kos­ka työkyvyt­tömänä työ­markki­nat­uen etu­us­saa­jana, mut­tei työn­hak­i­jana, ja asum­istuen saa­jana yhteen­las­ke­tut tuet asum­is­menoi­hin suh­teutet­tuna eivät riitä kat­ta­maan perus­toimeen­tu­lon minim­i­ta­soa 461 euroa kuus­sa, joten saan puut­tuvan osan joka kuukausi toimeen­tu­lo­tuke­na. Vuodes­ta toiseen.

    Sosi­aal­i­toimis­to ei kor­vaa ainakaan tääl­lä Joen­su­us­sa ter­veys­menoina yksi­ty­isiä palvelui­ta. Vaik­ka esim. yksi­tyi­nen ja julki­nen ham­mashoito ovat tääl­lä käytän­nössä saman­hin­taisia, joudun silti käymään julkisel­la kuukausien jono­tuk­sel­la, kos­ka sosi­aal­i­toimis­to ei kor­vaisi min­ulle yksi­tyisen puolen lasku­ja. Kuor­mi­tan käytän­nössä julk­ista puol­ta vain ja ain­oas­taan sosi­aal­i­toimis­ton lin­jan tähden.

    Min­unkaltais­teni ihmis­ten kohdal­la ter­veyskeskus- ja ham­mashoit­o­mak­su­is­sa ei ole mitään järkeä, kos­ka kun­ta ain­oas­taan siirtää rahaa taskus­ta toiseen erik­seen jokaises­ta laskus­ta päät­täen ja aiheut­taen itselleen myös viivästysku­lu­ja, kos­ka pahasti aliresurssoitu­na ja lain­vas­tais­es­ti sosi­aal­i­toimis­to ei kykene tekemään päätök­siä edes lasku­jen mak­supäivämäärien puitteissa.

  53. Har­va tulee omas­ta mielestään turhaan lääkäri­in, sil­loinkin yleen­sä sik­si, että Kela, työ­nan­ta­ja tai työkkäri pakot­taa. Kuka määrit­telee, mil­loin käyn­ti on turha?

    Jos se tarkoit­taa sitä, että A)ei ole sairaut­ta jota hoitaa tai B)ei ole hoitoa sairauteen, niin 90 pros­ent­tia käyn­neistä on turhia. Vaan kun poti­las ei tiedä mil­loin näin on.

  54. amar­ji: Ehka­pa syy­na on, etta tyy­ty­mat­tomat eivat tk:ta kay­ta ENAA. Kuten allekir­joit­tanut. Liian usein hoito on mallia ‘lep­aa, lenkkeile, ota buranaa’ mika toki toimii esim. stres­si­in tai sat­un­naiseen paansarkyyn, mut­tei juuri mihinkaan muuhun todel­liseen vaivaan.

    Johtunee yksi­ty­is­ten sub­ven­toin­nista ja julkisen puolen “tehostamis­toimista”. Siitä on tehty liukuhi­h­na­toim­intaa. Seu­raavak­si sitä var­maan lähde­tään aja­maan alas huono­laa­tuise­na. Amerikas­sa­han oikeis­to tekee tätä joka asiassa.

    JTS:
    Pienem­mät toim­i­jat eivät ole uskot­tavia ja ne pystytään täl­lä kor­tilla pelaa­maan pois.

    Näin­hän se menee. Hom­ma on käytän­nössä valmi­ik­si Tiedolle pedattu.

    Per­in­teis­es­ti kaik­ki han­kkeet ovat mas­si­ivisia – tehdään määrit­te­lyä kak­si vuot­ta ja toteutetaan kolme vuot­ta. Pienem­mil­lä fir­moil­la moi­seen ei ole mitään halua ja lop­putu­loskin on siten ajas­taan jäl­keen jäänyt.

    Halua löy­tyy monil­takin — saa­han siitä ihan kivasti rahaa. Ongel­ma on siinä, ettei juuri kukaan enää usko, etteikö pro­jek­tia sumplit­taisi erinäisil­lä tekosy­il­lä Tiedolle tai vas­taavalle. Kukaan ei viit­si pistää turhaan N tun­tia palkaton­ta työtä tar­jouk­sen kir­joit­tamiseen jne. jos ain­oa siitä koitu­va “hyö­ty” on se, että Tieto tul­tuaan val­i­tuk­si saat­taa käyt­tää tar­jouk­ses­sa mainit­tua sisältöä hyödyk­si omas­sa toteutuksessaan.

    Ter­vey­den­huol­los­sa tietotekni­ikas­sa ollaan 10 vuot­ta jäl­jessä muus­ta yhteiskun­nas­ta. Tieto­jär­jestelmät eivät toi­mi yhteen, mut­ta eivät­pä niistä vas­taa­vat tahotkaan muutenkaan jut­tele keskenään.

    Syynä on huonot sop­par­it ja monop­o­li­toimit­ta­jien käyt­tö. Jos kaik­ki oikeudet jäi­sivät tilaa­jalle, sopimuk­ses­sa vaa­dit­taisi­in kun­non toteu­tus­ta ja doku­men­toin­tia jne. ja näitä arvioitaisi­in kun­nol­la, tuonne voisi ihan vahin­gos­sakin joku saa­da toimit­ta­jak­si kun­non tek­i­jän, kos­ka tilaa­ja saat­taisi uskaltaa ottaa vai­h­teek­si jonkun muunkin sitä tekemään.
    Tätä kaut­ta tihkuisi pro­jek­tin aikana toimit­ta­jil­ta ehdo­tuk­sia siitä, miten tietokan­to­ja voisi lähteä yhdis­tämään ja miten asioi­ta kan­nat­taisi paran­taa. Tiedol­la­han ei tuol­laista intres­siä hov­i­toimit­ta­jana ole. Sen kan­nat­taa rahas­taa huono­jen toteu­tusten kokon­ai­sista uudelleenkir­joituk­sista, kos­ka he saa­vat aina sen seu­raa­vankin tilauksen.

  55. Täl­lä ker­taa samal­la puolel­la Osmon kera. Ter­veyskeskus­mak­su voisi tul­la kol­mannes­ta ker­ras­ta läh­tien, jos henkilöl­lä ei ole mitään kroon­ista pitkäaikais­sairaut­ta tms.

    Toisaal­ta voisi­han niitä lekure­i­ta koulut­taa niin paljon, että ehti­sivät mum­mu­jenkin kanssa vai­h­taa kuulumisia. 🙂

  56. Noin nelikymp­pis­es­tä kol­men vuo­den välein sään­nöl­liset tarkas­tuk­set ja labrat, joi­hin kut­su­taan AUTOMAATTISESTI. Eikä sit­ten mitään idi­o­tismia. Kun­nol­la koulute­tut hyvän­tah­toiset lääkärit, jot­ka tosis­saan ajat­tel­e­vat poti­laan ter­veyt­tä ja elin­iän piten­e­mistä ja elämän­laat­ua ohjat­en mm. hoita­jalle esim.elintapa-asioiden neuvomiseen.

  57. Juurikin näin! Tämän­hän täy­tyy olla oikeus!

    Ja ne, jot­ka eivät ilmaan­nu veren­sok­eri- ja vyötärönympärys­mit­tauk­si­in, haetaan sinne poliisivoimin.

    Täy­tyy­hän kansalaisil­la olla oikeus tun­teeseen, että heistä joka het­ki huolehtditaan.

  58. Ter­veyskeskusten yhtey­teen pitäisi solmia yhteistyö­malle­ja kol­man­nen sektorin/vapaan kansalais­toimin­nan kanssa vas­taa­maan niihin tarpeisi­in, jot­ka johtu­vat yksinäisyy­destä. Annetaan yksinäisille mah­dol­lisu­us ehkäistä tois­t­en­sa yksinäisyyt­tä. Tätä varten täy­tyy palkata yksi sosi­aalio­h­jaa­ja ja jär­jestää tyhjä tila toimis­tok­si. Kus­tan­nuk­set on mur­to-osa ver­rat­tuna siihen, että lääkärit seu­rustel­e­vat työkseen. 

    Rushey Green Time Bank Lon­toon Cat­fordis­sa perustet­ti­in ter­veysase­man lääkärin aloit­teesta vas­taa­maan tähän ongel­maan. Lääkärikäyn­nit ovat vähen­tyneet, yksinäisyys vähen­tynyt ja ter­veys paran­tunut. Tässä video: http://www.youtube.com/watch?v=Q_nW__d0Yr4

  59. “Jos elin­iän­odotet­ta halu­taan Suomes­sa kas­vat­taa, niin helpoiten se kävisi vuosit­taisel­la terveystarkastuksella:”

    Kukas sel­l­aista halu­aa? Mis­sä ne päät­täjät ovat, joil­la tuol­lainen tavoite on? Eläkö­tymisikää yritetään tämän tästä saa­da nouse­maan. Kaipa siihen joku syy on?
    Min­is­ter­it ehdot­tel­e­vat kaiken­laista, jot­ta eläkeku­lu­ja saataisi­in hillit­tyä. Ei siihen elin­iän piden­tämi­nen sovi.

  60. Tämä kom­ment­ti­ni ei nyt liity suo­raan alus­tuk­sen aiheeseen, vaan julkisen ter­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen yleisem­mäl­lä tasol­la. Mikä olisi Osmo Soin­in­vaaran mielestä hyvä malli julkisen ter­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen val­takun­nal­lisel­la tasol­la? Julk­isu­udessa on puhut­tu paljon tästä kun­taraken­neu­ud­is­tuk­ses­ta, mut­ta sen vaiku­tuk­sista sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen ei ole ker­rot­tu. Alla on kah­den eri asiantun­ti­jan tuoreet kir­joituk­set aiheeseen liit­tyen. Molem­mat näyt­tävät pää­tyvän maakun­nal­lisen hallintoma­llin kan­nalle (sekä ter­vey­den­huol­los­sa että muus­sakin hallinnos­sa) ja peruste­lut ovat varsin monipuolisia:

    - http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

    - http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/sairaanhoito-kannattaa-koota-yhteen-maakunnallisesti/568243/

    Onko maamme hal­li­tus selvit­tänyt täl­laisen hiukan Ruotsin mallia muis­tut­ta­van maakun­nal­lisen hallintoma­llin toteut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia? Vai onko uud­is­tuk­sen suun­tavi­ivat lyö­ty lukkoon hätiköi­den jo hallitusneuvotteluissa?

  61. Leena Y‑M:
    Avaan vielä sanaisen arkku­ni. Lääkärit ovat yhteiskun­nan koulu­tushier­arkian kärk­i­ta­soa. Mut­ta on turha vai­va­ta heitä enem­pää kuin on pakko, varsinkin kun alkaa tul­la kaiken­laisia mutu-vaivo­ja esim. syr­jäy­tymisen myötä. .… 

    Ikävä kyl­lä syr­jäy­tymi­nen aiheut­taa useim­miten aivan oikei­ta vaivo­ja masen­nuk­ses­ta elämän­ta­pa­sairauk­sien kaut­ta kuolemaan.

    Mut­ta ter­vey­den­huol­lon (ei siis sairaanhoidon)pitäisi pystyä vas­taa­maan myös lievem­pi­en henkisten ongelmien hoita­mis­es­ta ennenkuin ne muut­tuvat vakavem­mik­si. Ikävä kyl­lä tämän ter­veyslo­gis­ti­ikan jär­jeste­ly ei edelleenkään tun­nu kiin­nos­ta­van ketään.

  62. Mielestäni olisi tarvet­ta eriyt­tää ter­veyskeskuk­set “sairauskeskuk­sista”, eli selkeäm­min jakaa ennal­taehkäi­sevä toim­inta aku­ut­tien sairauk­sien hoitamisesta.

    Päivystysklinikoil­la voisi ottaa mallia kent­tä­sairaaloiden toimin­nas­ta: poti­las pyritään luokit­tele­maan heti sisään tul­taes­sa ja luokit­telun tekee ammat­ti­taitoinen lääkäri/hoitaja tai molem­mat. Tämä tapah­tuu min­u­uteis­sa, jon­ka jäl­keen poti­las ohjataan tarpeel­lisi­in jatko­toimi­in. Yhtä hyvin hom­ma toimisi päivystysolois­sa: jono­tus­nu­mero koneesta, jon­ka jäl­keen oma­l­la vuorol­la hoito­tarpeen arvioin­ti­in. Arvioi­jat eivät käytä aikaansa tietokoneen naput­telu­un — korkein­taan luke­vat viivakood­in kelako­rtista ja merkaa­vat mihin poti­las ohjataan — vaan päät­tävät meneekö asi­akas koti­in sairas­ta­maan vai tarvit­seeko tarkem­paa tutkimus­ta ja kuin­ka nopeasti. Tarvit­taes­sa voitaisi­in lähet­tää suo­raan lab­o­ra­to­riokokeisi­in tai esim. kuvauk­si­in ja vas­ta tulosten saamisen jäl­keen lääkärille. Keskuste­luter­api­aa tarvit­se­vat ohjat­taisi­in ystäväl­lis­es­ti mut­ta päät­täväis­es­ti mui­hin yksiköihin.

    Nykyään­hän toim­i­taan siten, että ensin varataan päivysty­sai­ka lääkärille (ajan­va­rauk­sen jono­tu­sai­ka 5–20min), sen jäl­keen saavu­taan jonot­ta­maan lääkärin tapaamista (joka yleen­sä myöhässä 5–40 min, keskustel­laan 5 min­u­ut­tia lääkärin kanssa joka kuun­telee jos on kuun­nel­lak­seen poti­laan asian, määrää sen jäl­keen lab­o­ra­to­rio tai mui­hin tutkimuk­si­in ja kehot­taa varaa­maan soit­toa­jan. Tämän jäl­keen poti­las käy määrä­tyis­sä tutkimuk­sis­sa tai saa ajan niitä varten toiseen ker­taan ja menee koti­in. Soit­toa­jan samalle lääkärille saa yleen­sä viikon päähän. Sovit­tuna aikana lääkäri soit­taa jos ehtii ja ker­too tutkimusten tulok­set. Jos mitään ei kokeista löy­tynyt, pohdi­taan pitäisikö tul­la uud­estaan ja kehote­taan varaa­maan aika. Ja samaa tois­tuu uud­estaan ja uud­estaan. Jos poti­las on “oikeasti” sairas, hän pää­tyy lop­ul­ta keskus­sairaalan päivystyk­seen (on omako­htaista kokemusta)tai kuole­man­syyn selvi­tyk­seen (ei vielä omako­htaista kokemusta).
    Ter­veyskeskuk­sen poti­laal­la saat­taa men­nä siis 1–2 viikkoa, ennenkuin edes alus­ta­va diag­noosi selviää. Väitän, että selvit­täisi­in par­il­la päiväl­lä jos poti­lase­hdokkaiden “raakaerot­telu” tehtäisi­in ilman kum­mem­pia seremonioita

  63. Hyvä kir­joi­tus Osmolta. 

    Entä yksi ilmainen ham­maslääkäri­tarkas­tus vuodessa? Ja nimeno­maan niin, että siihen kut­su­taan. Uskon täl­lä säästet­tävän merkit­täviä määriä myöhem­mästä kalli­ista kor­jaavas­ta hoidosta.

  64. Eläjä: “…mut­ta tiedän use­am­mankin luo­van, kult­tuuria ja/tai liikku­mista ahk­erasti har­ras­ta­van työt­tömän (osa pitkäaikaistyöt­tömiä). En ole ollenkaan huolestunut hei­dän hyv­in­voin­nistaan. Aika mon­elta työ­paikalta taas näyt­tää löy­tyvän use­ampikin todel­la huonos­ti voi­va (yleen­sä keski-ikäinen)henkilö, jot­ka kär­sivät kroonis­es­ta negati­ivi­su­ud­es­ta, eivätkä ymmär­rä, että ei se ole ihmisen nor­maali olotila.”

    Sinä se sanoit, Eläjä. Mon­elta työ­paikalta löy­tyy paljon pahoin­voin­tia (joka vaikut­taa ter­vey­den­ti­laan). Mik­si ryhtyä ter­veitä kansalaisia syynäämään? Muutenkin pul­lamössö-ihmisen sor­mi osoitelee turhan herkästi Niitä Syr­jäy­tyneitä. Laskekaa kan­taka­pakas­sanne kuin­ka mon­ta syr­jäy­tynyt­tä siel­lä on lauan­tai-iltana? Ei ole varaa (eikä mieli­halu­ja, ei sen puoleen) istua mis­sään juottolassa.

    Ei siis ole varaa viet­tää huonoa elämää tai har­ras­taa ter­veyt­tä uhkaavia tai vaaran­tavia urheilu- tai liikun­ta­la­je­jala­je­ja koti­maas­sa tai ulko­mail­la tai naut­tia nautin­toainei­ta ja päi­hteitä tai elää läskiruokavaliolla. 

    Jos sairas­tun, syy ei ole työt­tömyy­dessä, vaan siitä että influ­enssa nyt vaan iski.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.