Poistetaan terveyskeskusmaksu – vai järjestetäänkö säännölliset tarkastukset?
Helsingin terveyslautakunta esittää äänin kokoomus vastaan muu maailma terveyskeskusmaksun poistamista. Maksu tuli aikanaan lääkärien pyynnöstä. He esittivät maksua torjuakseen turhia käyntejä, terveyskeskusten virkistyskäyttöä. Joillakin oli tapana käydä lääkärin vastaanotolla alinomaa. Yksinäisyys on ikävä asia, mutta terveyskeskuslääkäri on väärä kohde tähän tarpeeseen.
Niin kuin tällaisissa asioissa usein käy, lopputulos ei vastannut tarkoitustaan lainkaan. Maksu kyllä määrättiin, mutta sitä saa kerätä samalta henkilöltä korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Virkistyskäyttö on siis edelleen ilmaista, mutta se, että työtön syrjäytyjä kävisi lääkärillä edes kerran, on maksullista.
Kun olin peruspalveluministeri, lääkärit valittivat päivystysvastaanoton väärinkäytöstä. Minä kokeilin talousohjausta ja laitoin päivystyskäynnille vähän korkeamman maksun. Ei auttanut mitään. Ainakin tässä tapauksessa hintajousto oli suunnilleen nolla.
Terveyskeskusmaksun poistaminen on perusteltua, koska se karsii lääkärin vastaanotolta juuri ne, joiden pitäisi käydä lääkärillä edes joskus. Kysyisin siltä, voisiko sekin rahan käyttää paremmin. Samaa tarkoitusta kohdennetummin ajaisi, jos kutsuisimme sen työttömän syrjäytyjän lääkärintarkastukseen kerran vuodessa tai edes joka toinen vuosi ja tekisimme vain tästä käynnistä ilmaisen?
Sekä pieni jarrutus että yllytys tarpeen. Lääkärin harkinnassa olevat kutsut näyttäisivä hyvältä konstilta.
Kannattaako järjestää vuosittaisia terveystarkastuksia oireettomille? http://www.sciencebasedmedicine.org/index.php/re-thinking-the-annual-physical/
Hyvä Osmo!
Edelleen Helsingin terveyskeskusmaksujen perintä Helsingissä Intrum Justitian kautta on sikamaista. Ne vähätuloiset tai tulottomat, jotka käyvät mutteivat kykene maksamaan heti, joutuvat maksamaan maksun perintätoimistolle noin 20 kertaisena. Jo euron viivästyskorosta perintäfirma saa 200 euron laskun aikaan. Valittaa ei voi, eikä Helsingin kaupunki poista maksuja tulottomilta.
Helsingin kaupunki tekee jo nyt ilmaisia vuositarkastuksia ainakin joillekin kohderyhmille.
Avaan vielä sanaisen arkkuni. Lääkärit ovat yhteiskunnan koulutushierarkian kärkitasoa. Mutta on turha vaivata heitä enempää kuin on pakko, varsinkin kun alkaa tulla kaikenlaisia mutu-vaivoja esim. syrjäytymisen myötä. Mutta olisi kuitenkin hyvä, että lääkärin palvelut olisivat ihmisten saavutettavissa, joko varakkailla bättre folk ‑tyyliin itse maksettuina tai heikompiosaisten yhteiskunnan edullisina palveluina. Lääkärin pelko on aivan turhaa herrapelkoa, mikä kansaan juurrutettu ammoisina aikoina ja lääkärit pitävät tästä vielä usein kiinni. Paras systeemi koko kokonaisuuden ja ekosysteemin kannalta olisi turvata kaikille hyvät ja laadukkaat julkiset palvelut monilla aloilla, mutta tämäkin utopia epäonnistui surkeasti, kuten tiedämme. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaipaan niitä aikoja. Haluaisinkin tutkia, mikä meni vikaan.
Nykyinen käytäntö, jossa ennen muuta ensin jutellaan hoitajan kanssa vaivoista on enemmän kuin hyvä, tarpeellinen ja taloudellinen.
Päivystykäyntejä taas käytetään vaäärin koska a) sinne pääsee jos on aikaa ja b) niitä hoitavat keikkalääkärit, jolloin virkalääkärit pääsevät vähemmällä, kun potilaat ohjataan kunnaklle kalliiseen päivystykseen. Samalla normiaikoja jää käyttämättä.
Normaaliväestö arvostaisi, jos vastaanottoaikoja 16 — 18 välillä saataisiin lisää. Siis muitakin kuin päivystysaikoja.
Toimiva tietotekniikka auttaisi. Jos siis joku muu kuin Tieto sitä saisi myytyä.
Joka tapauksessa nykyinen hintasysteemi on järjen vastainen ja kulutta myös reursseja toimimmatomaan ja kalliseen rahan keräämiseen.
Kuka sen työttömän syrjäytyjän kutsuisi tarkastukseen?
Jopa alle kouluikäisen kutsuminen on “mahdotonta”, ja lasten tapauksessa liki pakollisen vuositarkastuksen ajankohta on kutakuinkin vakio, mutta siis kutsuminen on mahdotonta. Helsingissä parikin neuvolan tätiä nauroi ääneen kun kysyin muutama vuosi takaperin (taisi olla 2007) kutsutaanko lapsi vuositarkastuksiin. Kun sehän on mahdotonta.
Noin muuten syrjäytuymisen ehkäiseminen, kuten myös terveyden hoito ennen sen muuttumista sairaan hoidoksi on kannatettavaa.
Vähän epäilen, ettei kerran vuodessa kutsuttu “työtön syrjäytyjä” useimmiten vaivautuisi saapumaan lääkärintarkastukseen. Terveyskeskusten virkistyskäyttäjät lienevät useimmiten ei-syrjäytyneitä eläkeläisiä, joilla on liikaa aikaa.
Päivystyksen väärinkäyttö johtuu osittain siitä, että sieltä saa hoitoa “heti”, kun taas terveyskeskuksessa voi saada ajan vasta pitkän ajan päähän. Ihmiset toimivat omasta näkökulmastaan rationaalisesti, mikä on eri asia kuin utilitaristinen rationaalisuus.
Ei nyt lonkalta tule mieleen mitään keinoa väärinkäyttää tätä. Asiaa voinee siis kokeilla.
Jotta kokeilu ei jää kuolleeksi kirjaimeksi, sitokaa tarkastus muihin sosiaalitukiin. Työkkäristä tai Kelasta ei saa rahaa kolmea kuukautta pidempää, mikäli ei ole esittää todistusta käynnistä viimeisen X vuoden ajalta. Tämä “kannustaa” niitä syrjäytyneitä käymään siellä terveyskeskuksessa vaikka väkisin, potentiaalisesti vähentäen tulevia terveysriskejä.
Pelkkä tarkastus ei sitten tietenkään riitä, vaan havaitut ongelmat tulee korjata tässä vaiheessa. Tässä tulee sitten varmaan ne suurimmat haasteet: milläs sen syrjäytyjän saa lenkille torjumaan elintasosairauksia? Ja mistä löydetään rahat havaittujen sairauksien hoitoon?
Jos tästä jää jotain rahaa yli, niin palkatkaa muutama sosiaalisesti lahjakas työtön viihdyttämään niitä yksinäisiä mummoja. Siinä voittaa sekä terveyskeskus, työtön että mummo. Todennäköisesti yhteiskuntakin.
Eikö pikemminkin pitäisi lisätä maksu myös niille kerroille, jotka ylittävät tuon kolme käyntiä?
Terve pitkästä aikaa!
Suunnilleen asiaa kirjoitat tuossa: “Samaa tarkoitusta kohdennetummin ajaisi, jos kutsuisimme sen työttömän syrjäytyjän lääkärintarkastukseen kerran vuodessa tai edes joka toinen vuosi ja tekisimme vain tästä käynnistä ilmaisen?”
Kuitenkin myös pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten perusterveydentilan seuranta on usein puutteellista. Jos eliniänodotetta halutaan Suomessa kasvattaa, niin helpoiten se kävisi vuosittaisella terveystarkastuksella terveydenhoitajan luona ja vain tarvittaessa vaivattaisiin lääkäriä.
Viitteenä: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=28939
“Työttömien työterveyshuollosta” on ainakin epämääräisissä kabineteissa ollut paljonkin puhetta. Oden ajatus ei ole huono — mutta ratkaiseeko sekään sitä ongelmaa, että hankalinta ja potentiaalisesti sairainta väestönosaa on vaikea saada huolehtimaan terveydestään.
Suurin terveyshyöty voitaisiin saada, jos terveystarkastuksia ajoitettaisiin kaikkiin suurimpiin elämän murrosvaiheisiin: eläkkeelle jäämiseen, työpaikan menettämiseen, avioeroon, ylipäätään sellaisiin elämäntilanteisiin, joihin tiedetään liittyvän suuria terveysriskejä.
Lähiö-Suomessa voisi myös olla liikkuvia terveyskioskeja, joihin kansalaiset voisivat hetken mielijohteesta piipahtaa ostarilla kaupassa tai pubissa käydessään. Hyväkuntoiset ja hyvin toimeen tulevat huolehtivat kyllä terveydestään itsekin. Huono-osaisempia kannattaisi vähän koettaa pyydystääkin.
En muuten ole hirveän ihastunut tuohon “viihdekäytön” käsitteeseen, eivätkä ole tuntemani fiksut lääkäritkään. Uskon, että ihmisellä on aina jokin perusteltu syy ottaa yhteyttä terveydenhoitojärjestelmään. Osalla se voi olla silkka yksinäisyys, tai sitten elämänhallinnan taidot ovat niin heikot ettei osata erottaa pientä nuhaa vakavasta sairaudesta. Ammattitaitoinen terveydenhoitaja tai lääkäri osaa halutessaan vainuta nämä ei-somaattisetkin syyt.
“Turhaa” lääkärissä käymistä torjuu myös työparimalli, jossa potilas ottaa aina ensin yhteyttä terveydenhoitajaan, joka sitten arvioi hoidon tarpeen ennen kuin lääkärin vastaanottoaikaa annetaan. Jos henkilökunta vain saadaan pysymään terveysasemalla, tulevat kanta-asiakkaat nopeasti terveydenhoitajalle ja lääkärille tutuiksi, jolloin heidän elämäntilanteeseensakin pystytään puuttumaan.
Paljon todennäköisempää ja yhteiskunnalle kalliimpaa viihdekäyttö on yksityisen terveydenhoidon puolella, missä aikoja saa oitis, jos vain maksaja löytyy. Ei se siis maksusta kiinni ole.
1) Terveyskeskusmaksut pois. Veikkaan, että niiden laskuttamisesta menee enemmän kuluja kuin tuottavat.
2) Kukaan julkisen puolen lääkäri ei saa ehdottaa yksityiselle menemistä. Sakon uhalla.
3) Jumalauta rahaa sinne julkiseen terveydenhoitoon. Meillä ei ole rahaa hoitaa ihmisiä kuntoon, mutta on rahaa maksaa niille puoli vuotta sairaspäivärahaa. WTF!
4) KELAn lääkemaksukatot alas. Lääkitys on investointi, ei kulu. Lääkityksen puute kulminoituu ensiavussa, kun köyhät makaa siellä verensokerit, sydänrytmit ja muut vakituisellä lääkityksellä hoidettavat vaivat sikin sokin. Kun ei ollu varaa ostaa lääkkeitä.
Onkohan tätä tutkittu?
Epäilen, että terveyskeskusmaksu on niin pieni, että sillä ei ole vaikutusta suuntaan tai toiseen — ja sen periminen maksaa.
Ajatus työttömän terveystarkastukssta on kyllä hyvä.
Minä en poistaisi lääkärikäynnin maksua. JOs jotain tämän suuntaista halutaan tehdä, kokeilisin ensiksi alentaa maksun vaikka puoleen ja katsoa, vaikuttaako tämä syrjäytyvien (kohderyhmän) lääkärissä käyntien määrään tai terveyskeskuksien jonoihin. Veikkaisin, että syrjäytyvien käynnit eivät lisäänny, mutta käyntien määrät kasvavat. Ilmaishyödykkeillä on taipumus käydä hyvin kaupaksi, mutta syrjäytymisvaarassa olevia ei saa huolehtimaan terveydestään maksuja poistamalla.
Toisaalta on syytä muistaa, että ennalta ehkäisevät lääkärikäynnit eivät ole hirveän hyödyllisiä oireettomalla ja terveellä väestöllä. Toki syrjäytyvät ovat todennäköisesti muuta väestöä sairaampia, joten tilanne voi olla hiedän kohdallaan toinen. Joka tapauksessa työttömiä tai syrjäytyviä ei ole tarkoituksen mukaista kutsua lääkäriin vaan mieluummin esimerkiksi terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen. Jos hoidon tarvetta on niin, sitten käynninyhteydessä voi varata sen lääkärinajan. Ehkä vielä parempi käytäntö olisi ottaa mallia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä ja käyttää (sähköistä) seulontalomaketta, jonka tuloksien perusteella terveystarkastukseen kutsuttavat valitaan.
““Työttömien työterveyshuollosta” on ainakin epämääräisissä kabineteissa ollut paljonkin puhetta.”
Työttömien työterveydenhuolto on sitä, että työkkärin jakamassa paperissa on maininta,että jos ei kykene johonkin työhön/ammttiin niin pitää toimittaa lääkärin lausunto soveltumattomista ammateista/töistä.
Vanhempien konkareiden neuvo oli, ettei työkkärissä kannata keskustella terveydestään, koska se voidaan tulkita helposti työhaluttomuudeksi ja silloin heilahtaa karenssi
Työkkärin tädille taas työttömän terveys on EVVK eikäsiitä kysellä mitään.
Karenssi voi tulla muistakin varomattomista sanoista
Niinpä työkkärissä työtön istuu hiljaa ja kuuntelee työkkärin tädin jorinat ja vastaa vain kysymyksiin ja niihinkin hyvin lyhyesti
Joka tapauksessa työttömiä tai syrjäytyviä ei ole tarkoituksen mukaista kutsua lääkäriin vaan mieluummin esimerkiksi terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen. J
Työttömä ovat pääosin 50–62-vuotiaita ‚joten heihin eivät sovellu nuorten ylioppilaiden käytännöt
Terkkarimaksun tausta ei taida olla ihan näin yksielitteinen. Maksu poistettiin 80-luvulla, alussa, jos oikein muistan. Muistan kyllä keskusteluni silloisen puolisoni kanssa: ”Kymppihän on pieni raha.” – ”Kuule. Tavalliselle palkansaajaperheelle se on iso raha kuun lopussa.”
Laman tultua maksu otettiin käyttöön, kun kaikki keinot, myös huonotkin piti keksiä julkisen talouden tasapainoittamiseksi
Sinänsä perusteltu ehdotus. Toisaalta tk-maksutulo ei ole nykyisessä taloustilabnteessa aivan mitätön kunnallistaloudelle. Vaikka se taitaakin kattaa alle viidesosan kustannuksista.
Ehkä järkevä kompromissi on ilmainen terveystarkastus määrajoin tietyn iän ohittaneille
Entäpä, jos maksu määrättäisiin jälkikäteen niistä käynneistä, jotka lääkärin mielestä olivat turhia? Olisihan se ärsyttävää saada kuulla, ettei se oma tuikitärkeä vaiva ollutkaan ilmaiskäyntiin oikeuttava, mutta ehkä tällä tavalla ne turhat käynnit saataisiin karsittua.
Jonkinlainen ohjeisto pitäisi toki olla, jotta potilaat eivät sentään ihan lääkärin mielivallan alle joutuisi. Ja on kai niitä sellaisiakin vaivoja, joiden todentaminen on vaikeaa ja lääkärin olisi siksi hankala ottaa kantaa käynnin tarpeellisuuteen. Ehkä rajatapauksissa voisi jättää ensimmäisellä kerralla laskutusmääräyksen tekemättä, mutta samanlaisten käyntien jatkuessa niistä tulisi maksullisia.
Lakkautetaan nuo DDR-simulaattorit. 😉 Terveyskeskus on ajatuksena täysin järjetön, kallis ja hyödytön.
Heh heh… Terveyskeskuksien palveluihin ovat tyytyväisiä (tutkitusti) ne, jotka niitä käyttävät. Ne, jotka eivät käytä, ovat tyytymättömiä ja heiltä tulee tuollaisia kannanottoja.
Holhotaan vaan entistä enemmän! Lakkautetaan kaikki maksut, kyllä veronmaksajan loputtomissa taskuissa rahaa piisaa!
Osmo Soininvaara höpisee nyt ihan järjettömiä. Herätys! TK-maksut lakkauttamalla saadaan vain iso reikä rahoitukseen ja lisää sakkia päivystykseen.
Kun olin peruspalveluministeri, lääkärit valittivat päivystysvastaanoton väärinkäytöstä. Minä kokeilin talousohjausta ja laitoin päivystyskäynnille vähän korkeamman maksun. Ei auttanut mitään. Ainakin tässä tapauksessa hintajousto oli suunnilleen nolla.
Tarkoitatko siis että myöskään ne kölyhät eivät jättäneet tulematta päivystykseen kun oli tarvetta? Missä on kuvailemasi ongelma (köyhät ei tule terveyskeskukseen kun ei ole varaa)?
Nykyään on työnantajien pakko järkätä työterveyspalvelut ja ne jotka ei ole sen piirissä mutta kuitenkin haluavat parantua ja vielä nopeasti menevät yksityiselle. Kärjistetysti, vain laitapuolen-kulkijat, köyhät eläkeläiset ja rikkaat kotirouvat, ehtivät ja joutuvat käyttämään yhteiskunnan terv. palvelua.
Miten ois jos ne kolme kertaa olisivat maksuttomia ja siitä eteenpäin olisi maksu.
Entä jos annetaan kansalaisille kaksi ilmaista käyntiä vuodessa, ja loput maksullisiksi? toki oikeasti sairaat vähävaraiset voisivat päästä jatkossakin ilmaiseksi.
Viisivuotistarkistuskutsu kaikille, jos eivät ole muuten käyneet.
En nyt varmasti osaa sanoa tätä riittävän kohteliaasti, mutta kun sinun näppäimistöltäsi vaikuttaa säännöllisen epäsäännöllisesti tulevan näin täysin päättömiä asiavirheitä, niin voisitko ottaa tavaksesi tarkistaa jokaisen väitteesi ennen kuin kirjoitat tänne?
http://www.stat.fi/til/tyti/2011/13/tyti_2011_13_2012-03–09_tau_036_fi.html
kertoo, että vuonna yli 45 vuotiaat muodostivat työttömistä alle 33%.
Muistelisin lukeneeni että terveyskeskusmaksujen kertymästä kolmasosa menee laskutuskuluihin. Kun otetaan huomioon vielä että työssä kävijät käyvät työterveydenhuollosta, käytännössä iso osa maksajista on työttömiä/eläkeläisiä/muita yhteiskunnan tuella eläviä.
Lopputulema on että tervekeskusmaksissa valtion rahaa vain siirretään taskusta toiseen samalla kun suuri osa k.o. rahasta hukkuu byrokratian rattaisiin.
Onkohan tuota tutkittu, kuinka paljon “työttömissä syrjäytyjissä” on noita syrjäytyjiä? Voikohan sitä ylipäätään tutkia?
Moni kai näki sen vastottain tulleen ohjelman noista tamperelaisista nuorehkoista miehistä, jotka tekivät muuta kuin palkkatyötä, mutta en minä ainakaan heitä syrjäytyneiksi kutsuisi.
Ehkä johtuu siitä, että valitsen keiden kanssa olen tekemisissä omalla ajallani, ja että työkavereitani en voi valita, mutta tiedän useammankin luovan, kulttuuria ja/tai liikkumista ahkerasti harrastavan työttömän (osa pitkäaikaistyöttömiä). En ole ollenkaan huolestunut heidän hyvinvoinnistaan. Aika monelta työpaikalta taas näyttää löytyvän useampikin todella huonosti voiva (yleensä keski-ikäinen)henkilö, jotka kärsivät kroonisesta negatiivisuudesta, eivätkä ymmärrä, että ei se ole ihmisen normaali olotila.
Kirjoitukseni pointti: Menisikö tuossa rahaa ja resursseja hukkaan, jos reippaitakin työttömiä käytettäisiin lääkärissä huvikseen? Vai onko kyse minun näköharhasta, ja suuri(n) osa (pitkäaikais)työttömistä on oikeasti huonostivoivia syrjäytyjiä?
Ei ole.
“Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa.
Työnantaja voi sopia palvelun tuottajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista kuten yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluista sekä ikäkausitarkastuksista tai muusta terveydenhoidosta.”
http://www.ttk.fi/tyosuojelu_tyopaikalla/tyoterveyshuolto1
Ehkä ne jotka eivät käytä, ovat siirtyneet yksityisten asiakkaiksi jonkin syyn takia?
Ainakin itse käytän yksityisiä ihan vain siksi että kokemukset julkisesta palvelusta ovat sinne ohjanneet. Ei minulla ole ainakaan minkäänlaista intoa maksaa ekstraa samasta hoidosta vaan maksan siitä, että pääsisin vastaanotolle silloin kun on tarvetta ja vielä ilman tuntien jonottamista.
Vain Tieto saa myytyä, mutta Tieto ei tee toimivaa tietotekniikkaa. Siellä on opittu rahanteon taito ja unohdettu ammattiylpeys, mahdollisesti jopa ammattitaito. Kannattaisi tähyillä pienempiä firmoja. Niissä tehdään jo lähtökohtaisesti asiakkaille järkeviä sopimuksiakin.
Lisäksi vielä lääkärin tai hoitajan määräämät käynnit sekä kolmen yli menevät aiheelliset käynnit maksuttomiksi.
“En nyt varmasti osaa sanoa tätä riittävän kohteliaasti, mutta kun sinun näppäimistöltäsi vaikuttaa säännöllisen epäsäännöllisesti tulevan näin täysin päättömiä asiavirheitä, niin voisitko ottaa tavaksesi tarkistaa jokaisen väitteesi ennen kuin kirjoitat tänne?”
Kannattaisi ensin tutustua työttömyyden tilastointiin ennen kuin moitit muita .Osoitat vain oman tietämättömyyesi.
Et näköjään tunne tilastointitapojen eroja ja siksi sinulla on vaikeuksia ymmärtää asioita
Tilatojen lukeminee edellyttää, että ymmärtää miten ne on laadittu
Niinpä TEM ja Tilastokeskuksen luvut eivät ole yhteneväiset, ero johtuu tilastointitavasta.
Tilastokeskuksen työttömyystilastot on laadittu ILO:n standardin mukaan, joka poikkeaa olennaisesti TEM tavasta käsitellä samaa asiaa.
ILOn standardi on kuitenkin vertailukelpoinen valtioiden välillä, joten siihen tarkoitukseen se käy.
Mutta aika on jättänyt tässäkin asiassa ja standardi antaa täysin väärän kuvan työttömyyden kokonaisuudesta
Esim ILO:n standardissa työlliseksi lasketaan kaikki, jotka ovat välittömästi haastattelua edeltävän kahden viimeisen viikon aikana tehneet TUNNINKIN palkallista työtä.
Noin maalaisjärjellä ajateltuna tunti palkkatyötä kahdessa viikossa ei tee kenestäkään työllistä ??
Saman standardin mukaan jos ei ole hakenut haastattelua edeltävän KUUKAUDEN aikana työtä on ns työnhausta luopunut eli työvoiman ulkopuolelia eli virallisesti hän ei ole työtön.
Eli Tilastokeskuksen standardin mukaan en ole työtön vaikka kirjoittelenkin työtön-työtön-lorua kuukaudesta toiseen???
TEM taas kirjaa kaikki työkkärissä kuukauden aikana olleet työnhakijat ja ne jaetaan kahteen pääryhmään: Työttömät työnhakijat ja työssäolevat työnhakijat.
Tästäkin puuttuvat ne , jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi kortistoon. Hekin voivat olla työllisiä tai työttömiä, mutta heidään määräänsä on vaikea arvioida menetelmien puuttuessa
Ja kun tarkastelemme näiden kahden tilastointitavan eroja niin huomamaamme,että TEM tilastoissa työttömiä on karkeasti n tupla verrattuna
TEM tilastoon eli Tilastokeskuksenl uku on matemaattisesti vain leikkaus työttömien kokonaismäärästä , yhteisiä työttömiä on ehkä n 30 % Filatovilta saamani arvion mukaan.
Noista löytyy lisää tietoa
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2613
http://www.tem.fi/index.phtml?s=4853
Liian vanha unohti vastata siihen, mistä hän on saanut tiedon, että suurin osa työttömistä olisi ikääntyneitä kummallakaan laskentavalla. Vai Onko Liian Vanhalla jokin oma laskentatapa?
En kannata lääkärikäynnin tk-maksun poistamista. Hoitaja-lääkäri-työparilla asiat voidaan järjestää niin, että potilas saa aina hoitajaan yhteyden ja tämä harkitsee, tarvitaanko lisäksi lääkärikäyntiä. Hoitajakäynti ei maksaisi mitään.
Nykyisenkaltaisella terveydenhuollon organisoinnilla ja rahoituksella ei päästä kunnolliseen malliin millään tavalla. Pitää vähentää rahoituskanavia, pitää laittaa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto yhteen (siten, että rahat ja vastuu kulkevat yhdessä), pitää päästä kansalaisten tasa-arvoisempaan kohteluun (työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto lisäävät eriarvoisuutta).
Erityiseti ikääntyneiden työttömyydessä ero Tilastokeskuksen ja TEM tilastojen välillä on suuri,
Tilastokeskuksen mukaan 55–64-vuotiaita työttömiä on 13000, TEM mukaan 65800
Voin vakuuttaa, että nuo TEM tilastoissa olevat ovat työtön-työtön-lorua kirjoittelevia työttömiä
Tarkoitatko että sekä eläkeläisen ja työläisen pitäisi istua odotushuoneessa yhtä monta tuntia? Työntekijöitä ei missään nimessä saisi priorisoida joutilaiden edelle, ei vaikka se tarkoittaisi koko työpäivän tuhlaamista odotushuoneessa.
Vai mitä tuo tasa-arvoinen kohtelu sitten tarkoittaisi?
Työvoimahallinnon tilastossa lasketaan työnhakijat, jotka ovat olleet tiettynä yhtenä päivänä työnhakijoina — ja niitä on sitten työttömiä, lomautettuja, työssä olevia ja työttömyysuhan alaisia.
Näin se ainakin oli silloin, kun itse seurasin ko. tilastoja työn puolesta — nyt olen siihen liian vanha 😉
Lisäyksenä: tilastokeskuksen työllisyys- ja työttömyystilastot perustuvat työvoimatutkimukseen, johon haastatellaan kuukausittain runsaat 10 000 henkilöä — siis otantaan.
Terevydenhollon tietotekniikkaan kuuluu ‘Tieto’ tyyppinen monopoliasema vähän liiankin sisäänrakennettuna.
Määrittelyvaiheessa yleensä yliohjeistetaan tietoturvallisuus muotoon, joka estää käytettävyyden ja samalla poistaa tietoturvan, kun määriteltyä prosesia ei voi todellsiuudessa nousudattaa. Pienemmät toimijat eivät ole uskottavia ja ne pystytään tällä kortilla pelaamaan pois.
Tilaajan ja maksajan edustajana on kuntayhtymän tietohallinto, jolla on ihan omat murheesa — hoitajista, lääkäreistä eikä varsinkaan potilaista kukaan juurikaan ehdi välittää, tuloksena surkea käytettävyys. Tietohallinto on ennenkin asioinut ‘Tiedon’ kanssa ja riskin pienetämisellä pelataan muut ulos.
Perinteisesti kaikki hankkeet ovat massiivisia — tehdään määrittelyä kaksi vuotta ja toteutetaan kolme vuotta. Pienemmillä firmoilla moiseen ei ole mitään halua ja lopputuloskin on siten ajastaan jälkeen jäänyt.
Seuraava ongelma ovat “kansalaisten tasavertaisuus” aktivisit, joista kaikki nettimahdollisuudet ovat synonyymi suurelle saatanalle ja riistoa. Painostusken jälkeen systeemieitä ei kuitenkaan uskalleta edes suunnitella järkevästi. Ymmärrys kun ei riitä siihen, että kaikki työ mikä saadaan siirrettyä netiin lisää mahdollisuuksia tarjota opalveluita niille, joilla nämä palvelut eivät ole mahdollisia. Mutta silti ‑kurjuus pitää olla tasapuolista ja se toteuteaan perinteisillä lähestymistavoilla.
Terveydenhuollossa tietotekniikassa ollaan 10 vuotta jäljessä muusta yhteiskunnasta. Tietojärjestelmät eivät toimi yhteen, mutta eivätpä niistä vastaavat tahotkaan muutenkaan juttele keskenään.
Terveydenhollon terveystarkastuskustujen yhdistäminen TEM:n työvoimatoimistojen pitkäaikaistyöttömien rekisteriin lienee Suomessa vankeutta tuottava rikos suunnilleen kaikkea vastaan. Syynä on “lainsäädäntö”, siksi terveystarkastuidea on kuolleena syntynyt.
Hoitaja — lääkäri ryhmätyö lienee se paras tapa edistää asioita. Samalla pystytään hyödyntämään pitkälle koulutettuja sairaanhoitajia koulutuksen antamien amhdollisuuksien mukaan.
http://www.tem.fi/index.phtml?C=98279&s=2613&xmid=4758
Kertoo, että tammikuussa työttömiä työnhakijoita oli 258 300. Noista yli 50-vuotiaita oli 99 600 eli alle 39%. Ei, minulle ei ole uutinen, että työttömyyttä tilastoidaan ainakin kahdella eri tavalla. Minun mielestäni ei ole asiallista esittää tosiasiaväitettä, joka on räikeässä ristiriidassa kummankin työttömyystilaston antaman datan kanssa ilman minkäänlaista perustelua.
Nimenomaan! Kyllä kaikilla on oltava oikeus päästä lääkäriin heti ja välittömästi, yhtään joutumatta odottamaan! Se on oikeus! “Minulla on oikeus!”
“Liian vanha unohti vastata siihen, mistä hän on saanut tiedon, että suurin osa työttömistä olisi ikääntyneitä kummallakaan laskentavalla. Vai Onko Liian Vanhalla jokin oma laskentatapa?”
Tarkoituksella,koska tilastoista ei tosiasiallisesti selviä todellinen tarkka työttömäksi työnhakijoiksi luokiteltujen ikärakenne.
Mutta jotakin voi päätellä siitä, että esim Työvoimapoliittisessa aikakauskirjassa + 45-vuotiata työttömiä on 119100 ja työttömiä 237300 eli hieman yli puolet.
Toinen työuran puoliväli tilastossa on yli ja alle 40-vuotiaat ja yli 40-vuotiaita työttömiä on 142100 eli reilusti yli puolet työttömistäon työuran loppupuolella olevia
Mutta ei tämäkään vielä ole aivan oikea tarkastelutapa.
Työllisyyskatsauksesta laskettuna työttömiksi työnhakijoiksi luokiteltuja on jo
Työnhakijoita on tammmikuussa 2012 471861
Heistä normaalitöissä oli 58500 eli työttömiä on itse asiassa 413361.
Heidän pääluokituksensa työkkärinkirjoissa on työtön työnhakija
Esim työttömyyseläkeläinen on määritelmän mukaan työtön työnhakija ja löytyy työnhakijoitten joukosta ja on jos työvoimapula yllättää he ovat velvoitettuja palaamaan työelämään.
Tästä suuresta työttömien joukosta ei löydy edellä mainitsemaani ikäjakaumaa
Osmo vain tapansa mukaan yrittää ohjata keskustelua pilkunviilauksen kautta sivuraiteelle pois työttömyydestä
Todellinee työttömyys on yli tupla viralliseen verrattuna,mutta keskustelu siitä halutaan väistää kuten Osmokin osoittaa
Työttömiä ei voi laskea työnhakijoista, koska esimerkiksi kesätöitä hakeva päätoiminen opiskelija ei ole työtön.
“Työttömiä ei voi laskea työnhakijoista, koska esimerkiksi kesätöitä hakeva päätoiminen opiskelija ei ole työtön.”
Ei hän työllinenkään ole vaan työtä vailla oleva eli maalaisjärjellä ajateltuna työtön.
Eikä tammikuussa vielä montaa kesätyöpaikanhakijaa ole.
Näitä työvoiman ulkopuolelta tulevia hakijoita oli80200 eli jää noita työttömiä vieläkin reilusti eli 333161
Työttömyysongelma työuran loppupuolella on vakavampi myös keston vuoksi eli 20–24-vuotiaiden työttömyys kestää 9 viikkoa ja 50–54-vuotiaan 15 viikkoa
Eli summasumarum,kyllä se työttömyys on työuran loppupuolen ongelma, ei niinkään alkupään.
Alkupään ongelma on se pienen joukon syrjäytyminen,mutta he eivät ole työttömyystilastoissa
Liian vanhan maalaiasjärjessä on jotain vikaa, jos päätoiminen opintotukea nostava opiskelija on huhtikuussa työtön, koska on hakenut kesäkuuksi työtä.
Ehkä lopetamme tämän inttämisen.
Kyllä se kesätöitä hakeva päätoiminen opiskelija on työtön koko kesän, jos ei töitä löydä, eikä kesällä päätoimisesti opiskele. Jo ihan kelakin on sitä mieltä, kun ei opintotuen asumislisää kesällä myönnä (logiikka = jos olisit kesällä opiskelija, vaikka et opiskelisi, olisit oikeutettu opiskelijan tukiin?)
Olisi sinänsä mielenkiintoista tietää millä logiikalla kesätyöton opiskelija ei tarvitse tukea asumiseen aivan samalla tavalla kuin opiskelematon työtön…
Elävätkö kelan suunnittelijat vielä 80-luvulla, jolloin kaikki saivat kesätöitä jos halusivat ja siksi kesätyötön on vain laiska, jota pitää rangaista (passittamalla sossuun, kulut kunnalle, pois valtion budjetista, eläköön säästö!)?
No, kyllä työvoimahallinto laskee juuri työnhakijoista.
Työvoimahallinnon tilasto on itse asiassa työnvälitystilasto ja siihen otetaan henkilöt, joiden työhakemus on laskentapäivänä voimassa. Ja esim. tammikuun laskentapäivä näyttää jo vuosia olleen 31.1. — myös tänä vuonna.
Se on sitten toinen juttu, mihin kategoriaan kukin lasketaan, mutta oppilaitoksen kirjoissa oleva ei ole työtön eikä voi saada työmarkkina- tms. tukea.
Myös Tilastokeskuksen lukujen pohjana on otokseen joutuneen henkilön oma ilmoitus tilanteestaan.
Käyntimaksu on vähän suo-vetelä osastoa. Maksun poisto saattaisi myös oikeasti lisätä nuhan takia lääkärillä käyntiä, ainakin niillä jotka asuvat sopivasti tk lähistöllä. Toisaalta on totta mitä OS kirjoitti, jotkut suurimmat tarvitsijat eivät käy. Kokonaan toinen asia on kävisivätkö vaikka olisi ilmaista? Olisikohan Kokoomukselle liian vaikea asia jos maksu tulosidottaisiin, päiväsakkojen tapaan.
Ehkapa syyna on, etta tyytymattomat eivat tk:ta kayta ENAA. Kuten allekirjoittanut. Liian usein hoito on mallia ‘lepaa, lenkkeile, ota buranaa’ mika toki toimii esim. stressiin tai satunnaiseen paansarkyyn, muttei juuri mihinkaan muuhun todelliseen vaivaan.
Jos työuran puoliväli on 40-vuodessa, ja eläkkeelle jäätäisiin 63-vuotiaana, niin sen alkupää pitäisi olla 17-vuotiaana. Useimmilla korkeakoulututkinnon hankkineilla työura alkaa pikemminkin 25–30-vuotiaana (opiskelijat kyllä voisivat lyhentää sen neljä-viisi vuotta intianmatkailua ja pilvenpolttoa vaikka yhteen kesään ja opiskella vähän nopeammin), joten puoliväli on pikemminkin lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä.
Syltylle: luulen (en tarkistanut), että työterveyslaki lähtee ensisijaisesti työntekijöiden terveyden ylläpitämisesta ei sairauksien hoitamisesta. Nyt se on tullut yhdeksi kanavaksi työikäisten sairauksien hoitoon. WHO:n maaraportissa Suomea toistuvasti huomautellaan tästä epätasa-arvosta iän perusteella. Työterveyshuolto ei koske esim. eläkeläisiä, jotka kuitenkin osallistuvat sen maksamiseen. Kelahan maksaa suurimman osan kustannuksista. Toinen epäkohta on se, että työterveyslääkärit lähettävät potilaitaan huomattavasti kevyemmin perustein kuin tk-lääkärit erikoissaqiraanhoitoon eli julkisen puolen hoitoon.
Olen varma, että jonotusongelmat voidaan hoitaa esim. varaamalla osan resursseista tarvittaessa työterveyshuollon potilaille.
Diakonissalaitoksella on sellanen käytäntö, että jos tautiin ei löydy parannusta, on maksu 30% halvempi. Alennettu maksu oli 20 erkkiä, siis pienempi kuin päivystysmaksu arvauskeskuksessa. Aika erikoista meininkiä. En nyt kyllä bonjaa miksi ihmiset ylimalkaan käyvät terveyskeskuksissa, jos yksityinen on halvempi ja 100 tuntia nopeempi. Joku voisi kertoa.
Kyllä tuosta tosiaan jotain voi päätellä. Esimerkiksi että tuolla tavalla laskettuna alle 45 vuotiaita työttömiä on yli 49%, josta taas voidaan päätellä, että alkuperäinen väitteesi “Työttömä ovat pääosin 50–62-vuotiaita ” on tälläkin tavalla laskettuna silkkaa puutaheinää.
Jos palataan minun alkuperäiseen pointtiini, niin tämä ei ole minun ongelmani. Minä pystyn hyvin hyppäämään yli nimimerkki Liian vanhan kommentit tai tekemaan suhteellisen turvallisen oletuksen, että jos nimimerkki Liian vanha sanoo, että “kuu ei ole juustoa”, kuu itseasiassa suurella todennäköisyydellä on juustoa. Tämä on sinun ongelmasi. Sinun järkevät ajatuksesi hukkuvat näiden päättömien toilailujen sekaan jonka jälkeen kukaan ei enää usko mitään mitä kirjoitat. Minä olen useasti (en toki aina) pelastanut itseni lähettämästä tälle palstalle lähes lapsellisen typeria ajatuksia kirjoittamalla kommentin, mutta odottamalla yön yli ennen kuin lähetän sen. Suosittelen tätä vahvasti muillekin (en pelkästään sinulle), ja samoin sitä tosiasiaväitteiden tarkastamista.
Mahdollisista tarpeettoman jyrkistä sanavalinnoista huolimatta kaikki ylläoleva on yritetty kirjoittaa rakentavassa, ei solvaavassa hengessä.
Eiköhän se ole kustannustehokkampaa, että lääkärissä käydään silloin kun sille on tarvetta, kuin se että käydään määräajoin. Itse kyllä käyn lääkärissä jos tarvitsee, vaikka olenkin pitkäaikaistyötön syrjäytyjä, ja useimmiten vielä yksityisellä, koska terveyskeskukseen pääsy kestää liian kauan.
Itse en kävisi työttömien terveystarkastuksessa kun en halua enää yhtään hyödytöntä kuulustelua elämäntavoistani, ihmissuhteistani ym. yksityisasioista vaikka jotkut työttömät ovat kokeneet ne hyödyllisiksi.
Hoitaja ei ole pätevä arvioimaan, onko lääkärikäynnille tarvetta ja miten pian, ja vaikka olisikin, niin hänen pitäisi ensin tutkia potilas, jotta pystyisi päätöksen tekemään.
Jotkut ovat niin köyhiä että aina ei välttämättä ruokaankaan riitä rahaa, ja silloin voi jäädä terveyskeskuksessa käymättä maksun takia. Tai sitten maksu menee perintään. Toimeentulotuen saajille terveyskeskusmaksu kyllä korvataan, mutta kaikki köyhät eivät saa toimeentulotukea.
Jos maksua välttämättä halutaan periä, sen voisi varmaan porrastaa tulojen mukaan. Mutta jos se ei edes tehoa virkistyskäyttöön niin parempi poistaa se.
Tuskinpa tuo virkistyskäyttö on kovinkaan yleistä. Luulosairaitahan on tietysti olemassa. Sitten on niitä, joilla on oikeasti jokin sairaus tai vaiva, mutta lääkäri ei vaan löydä sitä.
Voin selittää joidenkin osalta. Saan vakituisesti pitkällä päätöksellä toimeentulotukea, koska työkyvyttömänä työmarkkinatuen etuussaajana, muttei työnhakijana, ja asumistuen saajana yhteenlasketut tuet asumismenoihin suhteutettuna eivät riitä kattamaan perustoimeentulon minimitasoa 461 euroa kuussa, joten saan puuttuvan osan joka kuukausi toimeentulotukena. Vuodesta toiseen.
Sosiaalitoimisto ei korvaa ainakaan täällä Joensuussa terveysmenoina yksityisiä palveluita. Vaikka esim. yksityinen ja julkinen hammashoito ovat täällä käytännössä samanhintaisia, joudun silti käymään julkisella kuukausien jonotuksella, koska sosiaalitoimisto ei korvaisi minulle yksityisen puolen laskuja. Kuormitan käytännössä julkista puolta vain ja ainoastaan sosiaalitoimiston linjan tähden.
Minunkaltaisteni ihmisten kohdalla terveyskeskus- ja hammashoitomaksuissa ei ole mitään järkeä, koska kunta ainoastaan siirtää rahaa taskusta toiseen erikseen jokaisesta laskusta päättäen ja aiheuttaen itselleen myös viivästyskuluja, koska pahasti aliresurssoituna ja lainvastaisesti sosiaalitoimisto ei kykene tekemään päätöksiä edes laskujen maksupäivämäärien puitteissa.
Harva tulee omasta mielestään turhaan lääkäriin, silloinkin yleensä siksi, että Kela, työnantaja tai työkkäri pakottaa. Kuka määrittelee, milloin käynti on turha?
Jos se tarkoittaa sitä, että A)ei ole sairautta jota hoitaa tai B)ei ole hoitoa sairauteen, niin 90 prosenttia käynneistä on turhia. Vaan kun potilas ei tiedä milloin näin on.
Johtunee yksityisten subventoinnista ja julkisen puolen “tehostamistoimista”. Siitä on tehty liukuhihnatoimintaa. Seuraavaksi sitä varmaan lähdetään ajamaan alas huonolaatuisena. Amerikassahan oikeisto tekee tätä joka asiassa.
Näinhän se menee. Homma on käytännössä valmiiksi Tiedolle pedattu.
Halua löytyy moniltakin — saahan siitä ihan kivasti rahaa. Ongelma on siinä, ettei juuri kukaan enää usko, etteikö projektia sumplittaisi erinäisillä tekosyillä Tiedolle tai vastaavalle. Kukaan ei viitsi pistää turhaan N tuntia palkatonta työtä tarjouksen kirjoittamiseen jne. jos ainoa siitä koituva “hyöty” on se, että Tieto tultuaan valituksi saattaa käyttää tarjouksessa mainittua sisältöä hyödyksi omassa toteutuksessaan.
Syynä on huonot sopparit ja monopolitoimittajien käyttö. Jos kaikki oikeudet jäisivät tilaajalle, sopimuksessa vaadittaisiin kunnon toteutusta ja dokumentointia jne. ja näitä arvioitaisiin kunnolla, tuonne voisi ihan vahingossakin joku saada toimittajaksi kunnon tekijän, koska tilaaja saattaisi uskaltaa ottaa vaihteeksi jonkun muunkin sitä tekemään.
Tätä kautta tihkuisi projektin aikana toimittajilta ehdotuksia siitä, miten tietokantoja voisi lähteä yhdistämään ja miten asioita kannattaisi parantaa. Tiedollahan ei tuollaista intressiä hovitoimittajana ole. Sen kannattaa rahastaa huonojen toteutusten kokonaisista uudelleenkirjoituksista, koska he saavat aina sen seuraavankin tilauksen.
Tällä kertaa samalla puolella Osmon kera. Terveyskeskusmaksu voisi tulla kolmannesta kerrasta lähtien, jos henkilöllä ei ole mitään kroonista pitkäaikaissairautta tms.
Toisaalta voisihan niitä lekureita kouluttaa niin paljon, että ehtisivät mummujenkin kanssa vaihtaa kuulumisia. 🙂
Noin nelikymppisestä kolmen vuoden välein säännölliset tarkastukset ja labrat, joihin kutsutaan AUTOMAATTISESTI. Eikä sitten mitään idiotismia. Kunnolla koulutetut hyväntahtoiset lääkärit, jotka tosissaan ajattelevat potilaan terveyttä ja eliniän pitenemistä ja elämänlaatua ohjaten mm. hoitajalle esim.elintapa-asioiden neuvomiseen.
Juurikin näin! Tämänhän täytyy olla oikeus!
Ja ne, jotka eivät ilmaannu verensokeri- ja vyötärönympärysmittauksiin, haetaan sinne poliisivoimin.
Täytyyhän kansalaisilla olla oikeus tunteeseen, että heistä joka hetki huolehtditaan.
Terveyskeskusten yhteyteen pitäisi solmia yhteistyömalleja kolmannen sektorin/vapaan kansalaistoiminnan kanssa vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka johtuvat yksinäisyydestä. Annetaan yksinäisille mahdollisuus ehkäistä toistensa yksinäisyyttä. Tätä varten täytyy palkata yksi sosiaaliohjaaja ja järjestää tyhjä tila toimistoksi. Kustannukset on murto-osa verrattuna siihen, että lääkärit seurustelevat työkseen.
Rushey Green Time Bank Lontoon Catfordissa perustettiin terveysaseman lääkärin aloitteesta vastaamaan tähän ongelmaan. Lääkärikäynnit ovat vähentyneet, yksinäisyys vähentynyt ja terveys parantunut. Tässä video: http://www.youtube.com/watch?v=Q_nW__d0Yr4
“Jos eliniänodotetta halutaan Suomessa kasvattaa, niin helpoiten se kävisi vuosittaisella terveystarkastuksella:”
Kukas sellaista haluaa? Missä ne päättäjät ovat, joilla tuollainen tavoite on? Eläkötymisikää yritetään tämän tästä saada nousemaan. Kaipa siihen joku syy on?
Ministerit ehdottelevat kaikenlaista, jotta eläkekuluja saataisiin hillittyä. Ei siihen eliniän pidentäminen sovi.
Tämä kommenttini ei nyt liity suoraan alustuksen aiheeseen, vaan julkisen terveydenhuollon järjestämiseen yleisemmällä tasolla. Mikä olisi Osmo Soininvaaran mielestä hyvä malli julkisen terveydenhuollon järjestämiseen valtakunnallisella tasolla? Julkisuudessa on puhuttu paljon tästä kuntarakenneuudistuksesta, mutta sen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ei ole kerrottu. Alla on kahden eri asiantuntijan tuoreet kirjoitukset aiheeseen liittyen. Molemmat näyttävät päätyvän maakunnallisen hallintomallin kannalle (sekä terveydenhuollossa että muussakin hallinnossa) ja perustelut ovat varsin monipuolisia:
- http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337
- http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/sairaanhoito-kannattaa-koota-yhteen-maakunnallisesti/568243/
Onko maamme hallitus selvittänyt tällaisen hiukan Ruotsin mallia muistuttavan maakunnallisen hallintomallin toteuttamismahdollisuuksia? Vai onko uudistuksen suuntaviivat lyöty lukkoon hätiköiden jo hallitusneuvotteluissa?
Ikävä kyllä syrjäytyminen aiheuttaa useimmiten aivan oikeita vaivoja masennuksesta elämäntapasairauksien kautta kuolemaan.
Mutta terveydenhuollon (ei siis sairaanhoidon)pitäisi pystyä vastaamaan myös lievempien henkisten ongelmien hoitamisesta ennenkuin ne muuttuvat vakavemmiksi. Ikävä kyllä tämän terveyslogistiikan järjestely ei edelleenkään tunnu kiinnostavan ketään.
Mielestäni olisi tarvetta eriyttää terveyskeskukset “sairauskeskuksista”, eli selkeämmin jakaa ennaltaehkäisevä toiminta akuuttien sairauksien hoitamisesta.
Päivystysklinikoilla voisi ottaa mallia kenttäsairaaloiden toiminnasta: potilas pyritään luokittelemaan heti sisään tultaessa ja luokittelun tekee ammattitaitoinen lääkäri/hoitaja tai molemmat. Tämä tapahtuu minuuteissa, jonka jälkeen potilas ohjataan tarpeellisiin jatkotoimiin. Yhtä hyvin homma toimisi päivystysoloissa: jonotusnumero koneesta, jonka jälkeen omalla vuorolla hoitotarpeen arviointiin. Arvioijat eivät käytä aikaansa tietokoneen naputteluun — korkeintaan lukevat viivakoodin kelakortista ja merkaavat mihin potilas ohjataan — vaan päättävät meneekö asiakas kotiin sairastamaan vai tarvitseeko tarkempaa tutkimusta ja kuinka nopeasti. Tarvittaessa voitaisiin lähettää suoraan laboratoriokokeisiin tai esim. kuvauksiin ja vasta tulosten saamisen jälkeen lääkärille. Keskusteluterapiaa tarvitsevat ohjattaisiin ystävällisesti mutta päättäväisesti muihin yksiköihin.
Nykyäänhän toimitaan siten, että ensin varataan päivystysaika lääkärille (ajanvarauksen jonotusaika 5–20min), sen jälkeen saavutaan jonottamaan lääkärin tapaamista (joka yleensä myöhässä 5–40 min, keskustellaan 5 minuuttia lääkärin kanssa joka kuuntelee jos on kuunnellakseen potilaan asian, määrää sen jälkeen laboratorio tai muihin tutkimuksiin ja kehottaa varaamaan soittoajan. Tämän jälkeen potilas käy määrätyissä tutkimuksissa tai saa ajan niitä varten toiseen kertaan ja menee kotiin. Soittoajan samalle lääkärille saa yleensä viikon päähän. Sovittuna aikana lääkäri soittaa jos ehtii ja kertoo tutkimusten tulokset. Jos mitään ei kokeista löytynyt, pohditaan pitäisikö tulla uudestaan ja kehotetaan varaamaan aika. Ja samaa toistuu uudestaan ja uudestaan. Jos potilas on “oikeasti” sairas, hän päätyy lopulta keskussairaalan päivystykseen (on omakohtaista kokemusta)tai kuolemansyyn selvitykseen (ei vielä omakohtaista kokemusta).
Terveyskeskuksen potilaalla saattaa mennä siis 1–2 viikkoa, ennenkuin edes alustava diagnoosi selviää. Väitän, että selvittäisiin parilla päivällä jos potilasehdokkaiden “raakaerottelu” tehtäisiin ilman kummempia seremonioita
Hyvä kirjoitus Osmolta.
Entä yksi ilmainen hammaslääkäritarkastus vuodessa? Ja nimenomaan niin, että siihen kutsutaan. Uskon tällä säästettävän merkittäviä määriä myöhemmästä kalliista korjaavasta hoidosta.
Eläjä: “…mutta tiedän useammankin luovan, kulttuuria ja/tai liikkumista ahkerasti harrastavan työttömän (osa pitkäaikaistyöttömiä). En ole ollenkaan huolestunut heidän hyvinvoinnistaan. Aika monelta työpaikalta taas näyttää löytyvän useampikin todella huonosti voiva (yleensä keski-ikäinen)henkilö, jotka kärsivät kroonisesta negatiivisuudesta, eivätkä ymmärrä, että ei se ole ihmisen normaali olotila.”
Sinä se sanoit, Eläjä. Monelta työpaikalta löytyy paljon pahoinvointia (joka vaikuttaa terveydentilaan). Miksi ryhtyä terveitä kansalaisia syynäämään? Muutenkin pullamössö-ihmisen sormi osoitelee turhan herkästi Niitä Syrjäytyneitä. Laskekaa kantakapakassanne kuinka monta syrjäytynyttä siellä on lauantai-iltana? Ei ole varaa (eikä mielihaluja, ei sen puoleen) istua missään juottolassa.
Ei siis ole varaa viettää huonoa elämää tai harrastaa terveyttä uhkaavia tai vaarantavia urheilu- tai liikuntalajejalajeja kotimaassa tai ulkomailla tai nauttia nautintoaineita ja päihteitä tai elää läskiruokavaliolla.
Jos sairastun, syy ei ole työttömyydessä, vaan siitä että influenssa nyt vaan iski.