Jätkäsaaren hotellitorni

105 vastausta artikkeliin “Jätkäsaaren hotellitorni”

1. Jätkäsaaren elävöit­tämi­nen yhdel­lä kon­gres­si­hotellil­la johta­nee suurin piirtein yhtä onnis­tuneeseen lop­putu­lok­seen kuin ns. toriko­rt­telien elävöit­tämi­nen. Kyl­lä pitäisi ymmärtää, ettei jonkun kaupungi­nosan eläväisyys ole yhdestä hotel­lista kiin­ni, suun­taan tai toiseen.

   Vastaa

2. Olisi myös elinkei­noelämän näkökul­mas­ta tärkeää saa­da “Pohjo­is­maid­en korkein hotel­li”, ja viedä sekin kun­nia Ruotsin edestä. Super­lati­iv­it myy yllät­tävän hyvin. Vain kak­si ker­rosta lisää, ja se olisi hie­man korkeampi kuin Tukhol­man Vic­to­ria Tow­er eikä ehkä niin tönäkän näköi­nen, kuin nyky­su­un­nitel­mas­saan. Nykyisel­lään torni ilmeis­es­ti jäisi Vic­to­ri­an Tow­erin 120 metristä noin viitisen metriä?

   Mielestäni raken­nus on sel­l­aise­naan ihan ok-näköi­nen, siro, tosin kau­ni­im­mankin siitä saisi helposti. 

   Paik­ka on raken­nuk­selle mitä main­ioin. Toisi vähän elämää alueelle, ja ken­ties edis­täisi eteläisen kan­takaupun­gin ja Jätkäsaaren tulev­ina vuosi­na tule­vien rav­in­toloiden selviy­tymis­mah­dol­lisuuk­sia. Täten vähen­täisi lähiömäisyysuhkia.

   Vastaa

3. “Jos me emme tätä päästä eteen­päin, se ei koskaan tule val­tu­us­ton päätettäväksi.”

   Eikö val­tu­us­to voi viime kädessä päät­tää ihan mis­tä se halu­aa? Sehän on dele­goin­ut val­taansa lau­takun­nille ja voi tätä päätöstä muuttaa.

   Vastaa

   1. Val­tu­us­to tekee päätök­sen esit­telystä. Jos lau­takun­ta ei vie kaavaa eteen­päin, se ei tule val­tu­us­ton päätet­täväk­si. Toki kaupung­in­hal­li­tus voi ottaa lau­takun­nan päätök­sen itselleen, jos ei siitä pidä ja val­tu­us­to voi 1/4 osan voimin vaa­tia asian val­tu­us­tossa käsiteltäväk­si ja siis esiteltäväk­si, mut­ta täl­laista ei juuri tapahdu.

      Vastaa

4. Daniel Fed­er­ley: Jätkäsaaren elävöit­tämi­nen yhdel­lä kon­gres­si­hotellil­la johta­nee suurin piirtein yhtä onnis­tuneeseen lop­putu­lok­seen kuin ns. toriko­rt­telien elävöit­tämi­nen. Kyl­lä pitäisi ymmärtää, ettei jonkun kaupungi­nosan eläväisyys ole yhdestä hotel­lista kiin­ni, suun­taan tai toiseen.

   Kon­gres­si­hotel­li voisi houkutel­la Jätkäsaa­reen mm. mui­ta rav­in­to­layrit­täjiä. Hotel­li tuo mukanaan mak­savia asiakkaita.

   Vastaa

5. Mielestäni Hel­si­gin edus­tan vielä rak­en­ta­mat­tomat saaret ovat mitä parhaimpia tornien sijoi­tu­s­paikko­ja (sen sijaan eivät jo vaki­in­tuneet kaupungi­nosat kuten Punavuori). Jätkäsaaren tai Her­ne­saaren kär­keen olisin aikanaan lait­tanut musi­ikki­talonkin aal­to­jen syleilyyn jaka­maan musi­ikkia koko maail­malle, mut­ta se pitikin lait­taa piiloon kil­paile­maan raitio­vaunu­jen jylinän kanssa. Jos torni raken­netaan, veden­jaka­jana ei ole sen korkeus vaan arkkite­htu­uri. — VAATIKAA LAATUA JA MIELIKUVITUSTA yhdessä Suomen merkit­tävim­mistä raken­net­tavista maa-alueil­la eli Helsin­gin kan­takaupun­gin jat­keel­la. Hyvän arkkite­htu­urin kus­tan­nuk­set ovat promil­leta­soa han­kkei­den kokon­ais­pud­jetis­sa heikko­ta­soiseen tönöön ver­rat­tuna. Lisäk­si tor­nista pitää vaa­tia täysin ener­giao­mavarainen ja siinä pitää voi­da kokeil­la aurinko- ja tuuliener­gian sekä sed­i­ment­tiläm­mön hyö­dyn­tämisen kehi­tystyötä. Näke­myk­seni on, että kaik­ki alueet, jot­ka jatka­vat kan­takaupun­gin aitoa kaupunkielämää kestävät kovaa tehokku­ut­ta. Muual­la kova tehokku­us muut­tuu lähiök­si tai jopa slummiksi.

   Vastaa

6. Helsinkiläi­nen = yksi ääni ker­ran neljässä vuodessa
   Nor­jalainen miljonääri = veto-oikeus

   Kyl­lä tässä hälyyt­tävästi taas toteutetaan rahan tah­toa. Jos torni ei näytä hyvältä, tai on liian iso, sitä ei pidä rak­en­taa. Kon­gres­sio­hjel­man saa kaupunki­in sadal­la muul­lakin mie­lenki­in­toisel­la taval­la, tässä men­nään nyt juuri sieltä, mis­sä rima hipoo maa­ta. Sääli.

   Vastaa

7. Omaakin silmää tuo ärsyt­tää, mut­ta enem­män kuitenkin hyväl­lä taval­la. Olisi kuitenkin reilua antaa val­tu­us­ton päättää. 

   Taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä, jos kaupun­ki rak­en­taa taide­halle­ja eli­it­ille, mut­ta kieltäy­tyy jär­jestään yksi­tyis­es­tä rahas­ta merkit­tävis­sä han­kkeis­sa. Itseasi­as­sa huvi­tusten rak­en­t­a­mi­nen julkisel­la rahal­la tulisi lopet­taa. Ei jokaiselle tarvitse rak­en­taa omaa taloa vapaa-ajan har­ras­tuk­si­in. Kovin pitkään tätä suun­taus­ta ei voi jatkaa, jos ei sit­ten ale­ta tekemään leikkauk­sia oikein tosis­saan. Niukku­ut­ta suosit­telisinkin tar­joa­maan, mut­ta en vain usko, että leikat­taisi­in turhuuk­sista. Nyt, lähin­nä autoilun takia, kaavoite­taan kaupungilta mil­jardi­t­u­lot pois ja samal­la varmis­te­taan se, että muualle raken­netaan aluei­ta autoilun varaan. Ylöspäin rak­en­t­a­mi­nen toisi tähän apua.

   Roskakatoskin var­jostaa, jos aurinko on mata­lal­la, eikä meren­ran­takaupun­ki voi vält­tää tuul­takaan. Ei muuten tuulisu­u­teen auta suun­nitel­tu pien­taloalue Jätkäsaaren kär­jessäkään. En ymmär­rä mik­si var­jos­ta ei pää­sisi kävelemään pois. Ei tule myöskäään auringonva­l­oa jokaises­ta ikku­nas­ta var­maan kenellekkään koko aikaa ja silti on selvit­ty huo­maa­mat­ta koko asi­aa. Maa­pal­lo tosi­aan kiertää aurinkoa, joten var­jokin liikkuu. Kaupunkikoti on muutenkin enem­män tukiko­h­ta perus­toimin­noille, olo­huoneen tulisi olla koko kaupun­ki. Ainakin tätä voisi opet­taa kaavoituksella.

   Kenen kansal­lis­maise­ma? Onko kirkon olta­va vieläkin muu­ta yhteiskun­taa korkeam­mal­la? Mik­si tyhjät ja vain sym­bol­iset tor­nit saa­vat nous­ta muu­ta kaupunkia korkeam­malle, mut­ta jos joku sat­tuisi asumaan tor­nissa, siihen suh­taan­nu­taan kiel­teis­es­ti. Ja joista olisi helpot­ta­maan verojenmaksussa.

   Mikä eniten ihme­tyt­tää, on puheet kaupun­gin pain­opis­teen siir­tymis­es­tä. Eikö 20 000 ihmisen alue jo muo­dos­ta luon­nos­taan uuden pain­opis­teen omin asukkain, muut­ta­mat­ta van­han keskus­tan elävyyt­tä? Kenen etu­ja taas suojellaan?

   Kan­nat­taa huo­ma­ta, että Aitokaup­pakin löysi itsen­sä Tehtaankadulle kauak­si suurkaupoista (Herkus­ta) ja paikkaan, jos­sa ei tarvitse pelätä kaupun­gin lähiöit­tämiskoneen kaavoit­ta­van suurkaup­po­ja viereen, kun ei mah­du. Sik­si pitäisikin tehdä lisää per­in­teistä ruu­tukaavaa korkeam­mal­la raken­nusko­rkeudel­la, eikä ostoskeskuk­sia pilaa­maan koko kaupunki­maisen alueen laa­jen­e­mista. Yksikään kon­gres­sivieras tai muukaan, ei jak­sa kat­sel­la stan­dard­is­oitua kaupunkia, mitä tämä kau­pan keskit­tämi­nen ja ketjut­ta­mi­nen tekee. Toinen tois­taan yht­enäisem­pi lähiö nousee nyt näi­den samo­jen pulju­jen täyt­tämien ostoskeskusten ympärille ja vieläpä aivan entisen kan­takaupun­gin kyl­keen. Mitä muuten lähiöis­tetään nyt esimerkik­si Kampin keskuk­sel­la. Kivi­jalois­sa ollaan pulas­sa ja paikallistaloud­es­ta vuo­taa rahaa.

   Jos Saarisen ja muut ennen sotia tehdyt kaupunkisu­un­nitel­mat oli­si­vat toteu­tuneet aikanaan, niin tur­is­teille olisi nyt näyt­tää kaupunkia ja sitä kaut­ta olisi syn­tynyt leimallis­es­ti kaupunki­in liit­tyviä teol­lisu­u­den alo­ja. Uno­hde­taan tässä kohtaa mah­dol­liset pommitukset. 

   Nyt sit­ten per­in­teinen teol­lisu­us pois­tuu asumisen tieltä ja ei ymmär­retä kaupunki­maisen kaavoit­tamisen syn­nyt­tävän uut­ta palve­lu­te­ol­lisu­ut­ta. Tehdään kuollei­ta asuinaluei­ta insinööreille, jot­ka käyvät autol­la muual­la töis­sä ja käyvät sit­ten autol­la hake­mas­sa mar­ketis­sa stan­dard­imössöt. Kuka rak­en­taisi kaupunkia, jot­ta syn­ty­isi mah­dol­lisuuk­sia muillekin, kuin ketju­jen rengeille ja insinööreille? Kaik­ki eivät voi suun­nitel­la kän­nyköitä ja niihin pele­jä. Kuka käy kaupunkilo­ma­l­la kat­so­mas­sa Pari­isin lähiöitä? Mik­si valite­taan ruuan laadus­ta, kaupun­gin tyl­syy­destä, yrit­täjyy­den ja kil­pailun puut­teesta, mut­ta sit­ten tapetaan yrit­tämisen ja luon­nol­lisen elävöit­tämisen mah­dol­lisu­udet niiltä, joil­la olisi omia ideoita? Kesko on pörssi­fir­ma ja S‑ryhmän osu­us­toim­inta ei riitä perus­teek­si poli­itikoiden varmis­ta­malle oli­gop­o­lille. S:n takia moni omaan pulju­un investoin­nut on jäänyt velkoi­hin. Maunulas­sa ainakin oli kova vään­tö ja absit tyh­jen­tävät kylät palveluista ympäri maata.

   Jos olisi enem­män kaupunkia, olisi vähem­män tarvet­ta pae­ta tyl­syyt­tä pois kaupungista. Nykyi­nen keskus­ta van­hoine kau­ni­ine taloi­neen on niin san­otusti nähty ja vuokrata­so liian korkea uhkarohkeillekin yrit­täjille. Lähiömäiseen ympäristöön ei kuitenkaan istu tietyt kaupunkikult­tuuri­in liit­tyvät palve­lut. Tarvi­taan lisää kaupunkia, jot­ta syn­tyy uusille yrit­täjille kohtuu hin­taista ympäristöä yrit­tää ja samal­la syn­ty­isi monipuolista kaupunkiku­vaa nykyisen stan­dard­is­oimisen sijaan.

   Vastaa

8. Yksinään torni näyt­tää kyl­lä irral­liselta ja has­sul­ta. Vierelle vaik­ka 20-ker­roksi­nen torni, niin näyt­tää heti tasapainoisemmalta.

   Vastaa

9. “Matkailu­tu­lo­jen tuo­jana kon­gres­si­matkail­i­ja on selvästi paras. Suomeen jää keskimäärin ton­ni päivää kohden.”

   Kuu­lostaa aika isol­ta sum­mal­ta, mut­ta ilmeis­es­ti perus­tuu johonkin dataan?

   Vastaa

10. Laite­taan nyt tän­nekin kun mallin ker­ran tein. Eli siis Google Earth­issa toimi­va mas­samalli sekä tästä nyt puheena olev­as­ta tor­nista sekä van­hempaan kaavaan kuu­lu­vas­ta mata­lam­mas­ta tor­nista. Sielä näkee vähän minkälais­es­ta mas­sas­ta on kyse.

    http://www.2shared.com/file/DFxJBLVw/Jtkn_torni.html

    Vastaa

11. Hyi hel­vetti että on ruma.

    Vastaa

12. Minä en nyt ymmär­rä miten juuri tämä torni herät­tää lau­takun­nan, se Kalasa­ta­man kom­plek­si on jotain jon­ka olisi voin­ut ehkä palaut­taakin, enkä ole niistä Pasi­lan torneis­takaan täysin vaku­ut­tunut. Jos niitä torne­ja tehdään niin sit­ten näin, yksi siro torni ja selkeä maamerk­ki. Taidan kannattaa.

    Vastaa

13. Ja tuo nyt muuten ihan pup­pua että kun nor­jalainen raha puhuu. Kalasa­ta­mas­sa puhui koti­mainen gryn­deri­ra­ha, Pasi­las­sa sopimus val­tion kanssa. Jos tääl­lä joku muukin gryn­daa kuin nykyiset niin se on vaan plus­saa, eikä var­masti pääse helpommalla.

    Vastaa

14. teekkari:
    Laite­taan nyt tän­nekin kun mallin ker­ran tein. Eli siis Google Earth­issa toimi­va mas­samalli sekä tästä nyt puheena olev­as­ta tor­nista sekä van­hempaan kaavaan kuu­lu­vas­ta mata­lam­mas­ta tor­nista. Sielä näkee vähän minkälais­es­ta mas­sas­ta on kyse.

    http://www.2shared.com/file/DFxJBLVw/Jtkn_torni.html

    Kiitok­set eri­no­mais­es­ta mallista! Tuon 16-ker­roksisen tornin lisäämi­nen “kuvaan” rauhoit­taa kum­masti kokon­aisu­ut­ta — näyt­tää paljon parem­mal­ta noin kun pienem­pi torni tar­joaa por­ras­tus­ta. Mut­ta mut­ta. Tuo pienem­pi torni­han on ilmeis­es­ti ns. Wood Cityn ton­til­la ja käsit­tääk­seni puus­ta ei 8‑kerroksista taloa korkeam­paa saa rak­en­taa. Osaako joku kom­men­toi­da tätä tarkemmin?

    Itse olen muut­ta­mas­sa aivan tuo­hon hotel­li­tornin viereen ja kan­tani asi­aan on aika lail­la jakau­tunut. Toisaal­ta kun­non iso hotel­li voisi elävöit­tää aluet­ta ja tuo­da kysyn­tää lähikul­mien run­saille kivi­jalko­jen liiketiloille, mut­ta kyl­lähän tuo torni varsinkin yksinäisenä aika orvol­ta näyttää.

    Ja onko raken­nut­ta­jil­ta muuten mah­dol­lisu­us ihan oikeasti vaa­tia sitä näköalar­avin­to­laa ja ‑tasan­net­ta, sekä rak­en­tamisen laat­ua, vai onko tässä käytän­nössä pakko men­nä toiv­otaan toiv­otaan linjalla?

    Vastaa

    1. SE viere­inen torni on pois­tu­mas­sa ja kor­vau­tu­mas­sa puu­rak­en­tamisel­la, mut­ta uut­ta tor­nia pukkaa muual­la Jätkäsdaareen.

       Vastaa

15. Joel Jalka­nen:
    Yksinään torni näyt­tää kyl­lä irral­liselta ja has­sul­ta. Vierelle vaik­ka 20-ker­roksi­nen torni, niin näyt­tää heti tasapainoisemmalta.

    Tai sit­ten koko Jätkäsaa­reen räys­täsko­rkeus 100 metri­in ja kat­so­taan, vieläkö tont­tip­u­las­ta valitetaan? 

    Järkeväm­pää tosin olisi tehdä tor­ni­talot kehätei­den ja säteit­täis­ten väylien risteyk­si­in. Tosi­asi­at on tun­nustet­ta­va, ja isot autoli­iken­neväylät määrävät seudullis­es­ti parhait­en saavutet­ta­vat paikat. Vai halu­taanko oikeasti tuo­da ne kaik­ki autot Helsin­gin keskustaan?

    Vastaa

    1. Ville
       Hotel­lista halu­taan lähteä kävelemään ja kaupunkia kat­se­le­maan. Kehätei­den risteyk­sis­sä ei ole mitään katseltavaa.

       Vastaa

16. Niin, se kaupunkikuva.

    Maamerkki­tyyp­pinen tönötin tuskin kovin luon­tev­asti sulah­taa osak­si kaupunkia. Eihän se muuten mikään maamerk­ki olisikaan. Isot torni­hotel­lit tup­paa­vat ole­maan maamerkke­jä. Kaupunkiku­van muut­tumi­nen ymmär­ret­täneen muual­lakin, mut­ta silti noi­ta kum­masti maail­mal­la raken­netaan. Ton­ni / päivä / vieras saat­taa hiukan lien­nyt­tää muutosvastarintaa.

    Kaupunkinku­vankin voi ymmärtää monel­la lail­la. Mikä se sem­moinen pääkaupun­ki on jol­la ei ole yhtään kun­non torni­hotel­lia? Jugend-keskus­ta on yksi näkökan­ta, uskot­tavu­us vireänä metropoli­na toinen. Kun­non kaupungista nyt vaan pitää löy­tyä muu­tamia jut­tu­ja, kuten sievä van­hakaupun­ki baareinen ja rav­in­toloi­neen, mod­erni liikekeskus, lento­kent­tä, kaup­pa­hal­li, jokunen komea hotel­li ja tietenkin muu­ta­ma kun­non museo.

    Jotenkin tätä on vaikea olla ver­taa­mat­ta Gug­gik­seen. Molem­mat ovat iso­ja ja näyt­täviä maamerkke­jä joiden suju­va sulau­tu­mi­nen maise­maansa lie­nee WOW-arkkite­htu­urin määritelmän mukaises­ti mah­do­ton­ta. Toisaal­ta puhutaan tur­istien tuomista rahavir­roista ja kaupun­gin houkuttelevuudesta.

    Ja rahas­ta.

    Vastaa

17. Ihan m*kun näköi­nen. Anteek­si nyt vaan. Pitäisi tehdä vähän sirompaa, mut­ta ennenkaikkea sinne jätkän­saa­reen pitäisi sit­ten saa­da muu­takin mod­er­nia ja korkeahkoa. Yksinään tuo ei tosi­aan toimi.

    Vastaa

18. Samaa mieltä siitä, että tuo ehdol­la ole­va hotel­li­torni ei ole mitenkään hieno tai kau­nis. Tämä ongel­ma vielä koros­tu­isi muu­ta­mas­ta eri syys­tä. Ensim­mäi­nen on tuon kul­mikkaan torni­raken­nuk­sen huikea korkeus, 120 metriä. Helsin­gin ylivoimais­es­ti korkeim­pana raken­nuk­se­na se näkysi hyvinkin kauas, ja se muokkaisi väistämät­tä koko kaupunkiku­vaa valitet­taval­la taval­la. Toinen syy on lähiym­päristö – yksi hyvin korkea torni­raken­nus selvästi mata­lampi­en raken­nusten ympäröimänä ei maise­mallis­es­ti olisi onnis­tunut ratkaisu. Se voisi jopa heiken­tää Jätkäsaaren vetovoimaa viihty­isänä ja kodikkaana uute­na asuinalueena. 

    Mik­si nor­jalainen Arthur Buchardt ei raken­nu­ta vas­taavaa torni­hotel­lia keskelle Osloa tai Tukhol­maa? Vai onko se niin, että tääl­lä Suomes­sa raken­nushankkeisi­in liit­tyvät poli­it­tiset päätök­sen­teko­pros­es­sit ovat paljon ”mutkat­tomampia” ja poli­itikot ”jous­tavampia”? Kaikkien näi­den maas­samme ilmen­nei­den vaali­ra­ha­sotku­jen, jät­timäis­ten ABC-elämyskeskusten ja epämääräis­ten Guggen­heim-museo­hankkei­den perus­teel­la voisi melkein luul­la, että näin on. 

    On aivan selvää, että maltil­lisem­pi 16-ker­roksi­nen hotel­li nyt ehdol­la ole­van 33-ker­roksisen sijas­ta kiin­nos­taisi han­kkeen taus­ta­joukko­ja edelleen hyvinkin paljon. Arvokas ranta­tont­ti lähel­lä Helsin­gin ydinkeskus­taa on harv­inaista herkkua joka kiin­nos­taisi monia kan­sain­välisiä sijoit­ta­jia ja hotel­liyrit­täjiä. Helsin­gin kaupun­gin neu­vot­telu­ase­ma on siis eri­no­maisen hyvä, mikäli hotel­li­torni­raken­nuk­sen suh­teen on halua pää­tyä kom­pro­mis­sir­atkaisu­un. Ja vaik­ka koko Jätkäsaaren hotel­li­hanke kaa­tu­isi, niin Helsinki­in keskus­taan jäisi kuitenkin yksi tyy­likäs mata­larak­en­teinen kon­gres­si­hotel­li – Kata­janokan Mari­na Con­gress Cen­ter ja Scan­dic Grand Mari­na. Kil­pail­e­va yri­tys tosin.

    Vastaa

    1. Kim
       NUo kak­si hotel­lia sopi­vat pieni­in kok­ouk­si­in, mut­ta kan­sain­välisi­in kok­ouk­si­in tulee usein yli tuhat osal­lis­tu­jaa, eivätkä Mari­nan tilat riitä siihen alkuunkaan.

       Vastaa

19. Näyttävä/korkea hotel­li ja kon­gres­si­hotel­li ovat kak­si eri asi­aa. Kon­gres­si­hotellin valin­nas­sa ratkai­se­vat yleen­sä tilat. Ulkonäkö ei ole vaa­timus (ei toki haitaksikaan).

    Vastaa

20. En halu­aisi heit­el­lä kapu­loi­ta rat­taisi­in, mut­ta onko tänne ihan pakko rak­en­taa tuol­laisia suu­ru­u­den­hul­lu­ja mon­u­ment­te­ja, kun kaupun­ki muutenkin on säi­lyt­tynyt yleisilmeeltään viehät­tävän mata­lana. Oli suo­ras­taan yllä­tys, kuin­ka paljon tääl­lä on luon­toa jäl­jel­lä, jäniseläim­iä ja oravi­akin näkee enem­män kuin maal­la. Tämä meil­lä tääl­lä on jäl­jel­lä, emme kai halua sitä ehdoin tah­doin tuho­ta. Tuol­laisil­la suurhankkeil­la vaan pönkitetään jonkun egoa ja tietysti kotiute­taan sievoiset voitot raken­nut­ta­jille, mut­ta kuin­ka kan­nat­tavaa tuol­laisen hotellin pyörit­tämi­nen on. Ettei vaan kävisi samoin kuin Lapin matkailun.

    Vastaa

21. Jotenkin vieras­tan aja­tus­ta, että kaupun­ki kaavoit­taisi ja luovut­taisi ton­tin yksit­täisen yrityksen/yrittäjän pyyn­nön mukaan. Eikö tämä pitäisi tehdä niin, että ensin kaavoitet­taisi­in tont­ti ja sit­ten se myytäisi­in kan­sain­välisel­lä tar­jouskil­pailul­la eniten tar­joavalle? Muuten on ris­ki, että mil­jar­diomaisu­us(?) myy­dään tasku­ra­hoil­la sijoittajalle. 

    Kaavamääräyk­sil­lä ja ton­tin luovu­tus­sopimuk­sel­la ohjat­taisi­in, että hotel­li­in tulee esim. riit­tävästi majoi­tushuonei­ta ja myös kaupunki­laisia hyödyt­täviä palvelui­ta, kuten hyvä­ta­soisia viihde- ja ruokar­avin­toloi­ta yli 90% korkeudelle. Tiet­ty hotel­lista pitää saa­da myös Skan­di­na­vian korkein 🙂

    Jokin koira han­kkeessa täy­tyy olla hau­dat­tuna, jos se ei muka kiin­nos­taisi kuin yhtä hotel­liyrit­täjää. Veikkaisin­pa, että tuol­lainen hotel­li saat­taisi houkutel­la asi­akkaik­seen jokusen venäläisen ja aasialaisenkin tur­istin, kon­gres­sivieraiden ohella.

    Vastaa

    1. Tar­jouskil­pailus­sa olisi vain yksi tar­joa­ja, joka saisi ton­tin paljon nyt esitet­tyä halvemmalla.

       Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    SE viere­inen torni on pois­tu­mas­sa ja kor­vau­tu­mas­sa puu­rak­en­tamisel­la, mut­ta uut­ta tor­nia pukkaa muual­la Jätkäsdaareen.

    Tämä tässä juuri eniten mät­tää: kaupun­gia muokataan lop­ul­ta gryn­derei­den ehdoil­la. Port­ti­ai­heet ja muut kaupunkiku­val­liset ideat heit­etään romukop­paan siinä vai­heessa kun rahas­ta ale­taan puhua. Ymmärtäähän sen toki näinä aikoina, mut­ta vähän masen­tavaa tämä on silti. Wood Cityssä on toki siinäkin todel­la paljon pon­tenti­aalia, mut­ta sen arkkite­htu­uri­nen yhteys tähän hotel­li­torni­in jää ilmeis­es­ti sit­ten täysin huomioimatta.

    No joo, kun­han nyt ei vaan tulisi enää verkkokau­pan tasoisia pelti­hökkeleitä jätkäsaar­ta elävöittämään…

    Vastaa

23. IETF on var­maankin yksi suurim­mista kok­ouk­sista. Pystyykö Helsin­ki tähän? http://www.ietf.org/meeting/hotel-logistics.html

    Vastaa

24. Kehätei­den risteyk­sessä on sit­ten kat­seltavaa, kun sinne raken­netaan uusia kaupunkikeskuk­sia. Vaik­ka kanadalaiseen malli­in, eli mata­laa rak­en­tamista kort­telin reunal­la ja korkeaa keskel­lä, niin saadaan miel­lyt­tävää mit­takaavaa katu­jen var­teen. Tarpeek­si ker­rosalaa ja jokaiselle keskuk­selle tietyn alan keskit­tymä, niin taloudel­liset edut keskit­tymis­es­tä houkut­tel­e­vat niihin toimintaa.

    Vastaa

25. Järkeväm­pää tosin olisi tehdä tor­ni­talot kehätei­den ja säteit­täis­ten väylien risteyk­si­in. Tosi­asi­at on tun­nustet­ta­va, ja isot autoli­iken­neväylät määrävät seudullis­es­ti parhait­en saavutet­ta­vat paikat. Vai halu­taanko oikeasti tuo­da ne kaik­ki autot Helsin­gin keskustaan?

    Pahoit­te­len nyt kuvitel­masi rikkomista, mut­ta henkilöau­toväylien väl­i­tyska­p­a­siteet­ti on mur­to-osa ver­rat­tuna junan, metron, ratikan ja bus­sili­iken­teen väl­i­tyska­p­a­siteet­ti­in. Valitet­tavasti tässä kaupungis­sa liiken­nesu­un­nit­telus­sa hän­tä heilut­taa koiraa.

    Vastaa

26. Ei se pelkkä v**rkkokauppa.com ja Tal­li­nan laivo­jen ter­mi­naali tee Jätkäsaares­ta käymisen arvoista. Pitää olla jokin muu vet­onaula. Kyseessä on kuitenkin ensim­mäi­nen kokon­aan uusi kaupungi­nosa Helsin­gin kan­takaupungis­sa n 20 vuo­teen ja niin lähel­lä keskus­taa ettei sitä kan­na­ta pelkil­lä hitas-kuu­tioil­la pilata.

    Vastaa

27. Kan­natet­ta­va suun­nitel­ma, Osmol­la oli perus­teetkin hyvin lis­tat­tu. Laatu vaan pitää varmis­taa, onko siihen työkaluja?

    Kaikille huolestu­jille: Helsin­gin merelli­nen van­ha keskus­ta pitääkin ehdot­tomasti rauhoit­taa korkeil­ta raken­nuk­sil­ta mut­ta tämä on tarpeek­si kaukana ja uud­is­aluet­ta joka tapauk­ses­sa. Ei sinne tule uut­ta Eiraa / Krunikkaa vaik­ka kuin­ka halu­aisimme. Mielestäni Kalasa­ta­ma, Pasi­la ja tämä + joku muu korkea raken­nus naa­puri­in toisi­vat yhdessä miel­lyt­tävän ker­roksel­lisu­u­den / kon­trastin ja jät­täi­sivät kuitenkin arvokeskus­tan riit­tävän neit­seel­lisek­si. Uut­ta toimeli­aisu­ut­ta ja veron­mak­sajia tarvi­taan jos me halu­taan pitää nenä pin­nal­la. Siinä se kep­pi, jota ei parane unohtaa.

    Vastaa

28. Vaik­ka tuo torni joidenkin mielestä “ei ole mitenkään hieno tai kau­nis”, niin voitte lohdut­tau­tua sil­lä, että siihen tot­tuu nopeasti ja sille tulee “sokeak­si”. Vai voit­teko väit­tää, että panette enää merkille Pasi­lan linkki­tor­nia, Elisan hirvit­tävää vihreää häkkyrää tai sta­dion­in tor­nia? Tai muu­takaan, jon­ka ohi­tat­te päivittäin?

    Vastaa

29. Ton­ni päivässä kuu­lostaa aika isol­ta sum­mal­ta, oliko tähän jokin lähde?

    Vastaa

    1. Ton­ni päivässä perus­tuu johonkin matkailu­alan tutkimuk­seen. Mukana on tietysti ne kulu­tus, jot­ka aiheutu­vat itse kok­ouk­sen järjestämisestä.

       Vastaa

30. Juho Laatu:
    IETF on var­maankin yksi suurim­mista kok­ouk­sista. Pystyykö Helsin­ki tähän? http://www.ietf.org/meeting/hotel-logistics.html

    Juho: on pohdit­tu joskus mei­dän alal­la työsken­tele­vien kanssa ja todet­tu että ei pysty nykyään. Nopeal­la vilka­isul­la tuo torni­hotel­li joko täyt­tää nuo kri­teer­it tai sit­ten on ainakin lähel­lä. Pitäisi kaivaa nuo numerot, jot­ta voisi sanoa var­masti voitaisi­inko IETF jär­jestää Helsingis­sä tuos­sa hotellissa. 

    Kon­gres­sivier­aat polt­ta­vat paljon rahaa sik­si, että esim. 3–4 päiväisen tapaamisen rek­isteröi­tymis­mak­su on tyyp­il­lis­es­ti noin 1000€ luokkaa, jos­ta suuri osa kuluu paikallis­es­ti. Tämän lisäk­si ihmiset mak­sa­vat hotellinsa ja syömisen­sä — ja kuu­lu­vat keskimäärin siihen varakkaam­paan osaan väestöstä.

    Vastaa

31. Leena Y: En halu­aisi heit­el­lä kapu­loi­ta rat­taisi­in, mut­ta onko tänne ihan pakko rak­en­taa tuol­laisia suu­ru­u­den­hul­lu­ja mon­u­ment­te­ja, kun kaupun­ki muutenkin on säi­lyt­tynyt yleisilmeeltään viehät­tävän mata­lana. Oli suo­ras­taan yllä­tys, kuin­ka paljon tääl­lä on luon­toa jäl­jel­lä, jäniseläim­iä ja oravi­akin näkee enem­män kuin maal­la. Tämä meil­lä tääl­lä on jäl­jel­lä, emme kai halua sitä ehdoin tah­doin tuhota.

    Vähän niitä pupu­ja ja orkku­ja Jätkässä on joka tapauk­sesa. Tuon met­sien säi­lyt­tämisen vas­tako­h­ta ei ole tiivis rak­en­t­a­mi­nen, vaan päin­vas­toin, mitä tiivi­im­min raken­netaan sen vähem­män maa­ta tarvit­see rakentaa.

    Vastaa

32. newyork­ista:
    Vaik­ka tuo torni joidenkin mielestä “ei ole mitenkään hieno tai kau­nis”, niin voitte lohdut­tau­tua sil­lä, että siihen tot­tuu nopeasti ja sille tulee “sokeak­si”. Vai voit­teko väit­tää, että panette enää merkille Pasi­lan linkki­tor­nia, Elisan hirvit­tävää vihreää häkkyrää tai sta­dion­in tor­nia? Tai muu­takaan, jon­ka ohi­tat­te päivittäin?

    Eli rumaa saa rak­en­taa, kos­ka sitä ei kuitenkaan kat­so­ta? Arvaa minkä vuok­si ei halu­ta katsoa?

    Nuo esimerk­it ovat pienem­piä, siinä määrin funk­tion­aal­isia, että niistä ei kai edes saa kau­ni­ita, ja jos­sain määrin Pasi­lan epämääräiseen tyyli­in sopi­vivia. Ennen kaikkea ne eivät ole paraati­paikalla eivätkä var­jos­ta tai hal­litse maise­maa ja ne ovat myös pitkälti kat­seen tason yläpuolella.

    Ehdotet­tu kolos­si taas päin­vas­toin sekä var­jostaa että hal­lit­see maise­maa ja horisont­tia. Tuo vaikut­taa jonkun päät­täjän tyyp­il­liseltä egoilupro­jek­til­ta vähän kuin se jär­jetön Guggen­heim. Pitää saa­da vaik­ka väk­isin kaupunkiku­vaan jotain, minkä voi ajatel­la ole­van omaa ansio­ta, — täysin riip­pumat­ta siitä, onko siitä mitään iloa tai ketkä kaik­ki sitä vastustavat.

    Vastaa

33. Mikko Särelä: Kon­gres­sivier­aat polt­ta­vat paljon rahaa sik­si, että esim. 3–4 päiväisen tapaamisen rek­isteröi­tymis­mak­su on tyyp­il­lis­es­ti noin 1000€ luokkaa, jos­ta suuri osa kuluu paikallis­es­ti. Tämän lisäk­si ihmiset mak­sa­vat hotellinsa ja syömisen­sä – ja kuu­lu­vat keskimäärin siihen varakkaam­paan osaan väestöstä.

    Ja kulut­ta­vat myös enem­män työan­ta­jansa kuin omaan piikki­in­sä. Oikein tai väärin, hyö­ty kohdis­tuu suomalaisille.

    Vastaa

34. Tätäkin kom­ment­tiosas­toa luke­mal­la on help­po huo­ma­ta vas­tus­ta­jien ain­oan argu­mentin keveys: hotel­li­torni ei miel­lytä omaa silmää.

    Onnek­si tor­nia ei olla rak­en­ta­mas­sa Senaat­in­to­rille vaan entiseen tavarasatamaan.

    Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kim
    NUo kak­si hotel­lia sopi­vat pieni­in kok­ouk­si­in, mut­ta kan­sain­välisi­in kok­ouk­si­in tuleel usein yli tuhatg osal­lis­tu­jaa, eivätkä Mari­nan tilat riitä siihen alkuunkaan.

    Voi hyvin olla, että Mari­na Con­gress Cen­ter (koti­sivuil­ta: ”Monipuolisia ja muun­neltavia kok­oustilo­ja on 11 ja niihin sopii 12 — 700 osal­lis­tu­jaa, tai jopa 2500 hen­gen tapah­tu­ma.”) ei riitä, vaan Helsinki­in mah­tu­isi kyl­lä lisää kap­a­siteet­tia. Toisaal­ta, nuo yli 1000 osal­lis­tu­jan kon­gres­sit eivät vaa­di 120 metriä korkeaa tor­nia, vaan lähel­lä katu­ta­soa ole­van kon­gres­sir­aken­nuk­sen. Nythän sijoit­ta­jata­hot viit­taa­vat siihen, että iso kon­gres­si­hotel­li vaatii automaat­tis­es­ti riit­tävän ison hotellin eli korkean torni­raken­nuk­sen, muuten han­ke ei toi­mi. Vai onko iso kon­gres­sikeskus tosi­asi­as­sa lähin­nä liitän­näis­tuote, jota markki­noimal­la sijoit­ta­jata­ho­jen on mah­dol­lista raken­nut­taa Jätkäsaa­reen iso ja eri­no­maisen kan­nat­ta­va luk­sushotel­li kaikkine elämys­palveluineen? Hait­tana toki syn­ty­isi 120 metrin korkuinen torni­hökö­tys käytän­nön ongelm­i­neen, mut­ta sehän jäisi lähi­a­sukkaiden sekä muiden kaupunki­lais­ten huoleksi. 

    Lisäk­si, jos yhdelle taholle myön­netään lupa rak­en­taa iso 380 huoneen kon­gres­si­hotel­li, lie­nee toden­näköistä että tämä sulk­isi samal­la pois kaik­ki muut poten­ti­aaliset hotelli‑, kon­gres­si- ja tilayrit­täjät koko Jätkäsaaren alueelta. Kil­pailu heikkenisi ja tar­jon­ta vähenisi toden­näköis­es­ti myös Jätkäsaaren alueen rav­in­toloiden ja baarien suh­teen, jos kaik­ki nyt suun­nitel­lut elämys­palve­lut saataisi­in keskitet­tyä kyseiseen tornihotelliin.

    Korkeana torni­raken­nuk­se­na toteutet­ta­van ison kon­gres­si­hotellin voisi hyvin raken­nut­taa Pasi­laan. Se olisi logis­tis­es­ti ja tyyp­il­lis­ten kon­gres­sivieraiden kannal­ta yhtä toimi­va ratkaisu, ja samal­la esty­isi Helsin­gin keskus­tan kaupunkiku­van pilaami­nen. Vielä ver­tailun vuok­si: Sta­dion­in tornin korkeus on ”vain” 72 metriä ja Viru Hotellin ”vain” 74 metriä, ja silti molem­mat näkyvät hyvin kauas vaik­ka eivät edes sijaitse lähel­lä merenrantaa.

    Vastaa

36. “Hotellin 33-ker­rokseen tulee Sky-baari, jos­ta on paljon parem­mat näkymät kuin hotel­li Tor­nista. Sen on luvat­tu ole­van auki kaikelle kansalle. Niin luvat­ti­in Vuosaaren Cir­ruk­ses­sakin, vaan eipä ollut.”

    Osmo, eikö raken­nuslupi­in, vuokra­sopimuk­si­in tai ton­tin­lu­ovu­tuk­si­in voi lait­taa ehto­ja, joil­la täl­läiset lupauk­set lunastetaan?

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Tar­jouski­lapi­alus­sa olisi vain yksi tar­joa­ja, joka saisi ton­tian paljon nyt esitet­tyä halvemmalla. 

    Mis­tä tämä tiede­tään? Jos iso hotel­li tuol­laisel­la paikalla on kan­nat­ta­va bisnes, niin luulisi sen kiin­nos­ta­van use­am­paakin kv-tason hotel­liketjua. Toki ain­ut­laa­tu­ista tilaisu­ut­ta pitäisi merkki­noi­da aikansa näkyvästi.

    Toisaal­ta, jos han­ke kaiken kaikki­aan perus­tuu pahoi­hin vir­hearvioi­hin, on ris­ki, että näyt­tävän torni­hotellin sijas­ta Helsin­ki saa oman kesken­eräisen tornitalotyömaan. 

    Mil­laista sum­maa nyt on esitetty?

    Vastaa

38. Jos lait­taa ympyrän­muo­toisen pihan, niin kaupun­ki saa kätevästi jät­timäisen aurinkokel­lon samalla.

    Vastaa

39. Mereltä, veneen kan­nen tasol­ta kat­sot­tuna, Helsin­gin keskus­ta sijait­see Keilalahdessa. Mielestäni tuo sopii hyvin Jätkäsaa­reen, siel­lä kun ei ole merkit­täviä luon­toar­vo­jakaan tuhot­tavak­si (vaik­ka van­ho­jen sata­ma-aluei­den rikkaruo­hokasvus­to on kyl­lä joskus aika mie­lenki­in­toista). Mitä hotellin ulkonäköön tulee, en olisi huolis­sani — kaik­keen tot­tuu, eihän kukaan jak­sa enää marista Makkaratalostakaan.

    Vastaa

    1. eihän kukaan jak­sa enää marista Makkaratalostakaan

       Kyl­lä meitä pitkävi­haisia on.

       Vastaa

40. Muutema kom­ment­ti jätkäsaaren tor­nista käytävään keskustelu­us. Moni hehkut­taa sen puoles­ta, että elit­isti­nen megahotelli/ kon­gres­sikeskus tuot­taisi eloa ympäristöön­sä. Kau­pat, rav­in­to­lat ym. saisi­vat muka enem­män asi­akkai­ta. Eiköhän tässä käy juuri päin­vas­toin. Hotel­lis­sa on omat kau­pat, spat ja rav­in­to­la 33.kerroksessa. Siel­lä on kul­takaup­pa ja matka­muis­to­myymälä kuksi­neen. Mik­si ihmeessä kon­gres­sivieras kävisi naa­puriko­rt­telin “räkälässä” tai alepas­sa. Mega­lu­okan torni toimii kuten Itäkeskus, se syö laadukkaat palve­lut kilo­metrin säteellä.
    Jätkäsaari ei nyt eikä tule­vaisu­udessa herätä mitään mie­lenki­in­toa kan­sain­väli­sis­sä vierais­sa. He tutus­tu­vat Helsingis­sä korkein­taan empire- ja jugend­ko­rt­telei­hin, katso­vat Saarisen Rautatiease­man ja Aal­lon Fin­lan­di­at­alon. Bis­nesvier­aat saat­ta­vat sen­tään käy­dä Alcazarin bor­del­lis­sa tai Vaasankadulla.
    99% kan­sain­väli­sistä kon­gres­sivieraista saa­puu Helsinki­in lentäen, senkään takia Jätkähotellin sijoit­ta­mi­nen sata­man yhtey­teen ei ole perusteltua.
    Jätkäsaaren ase­makaa­van muut­ta­mi­nen näyt­tää ole­van kovin help­poa. Ehdotankin tornin sijoit­tamista Jätkäsaaren uloim­paan kär­keen, siel­lä se toimisi Faroksen majakkana. Muutenkin meren­puoleinen frot­ti on suun­nitel­tu hölmösti. Sinne pitäisi rak­en­taa 6–8‑kerroksisia kort­telei­ta, jot­ka suo­jaisi­vat piho­ja lounais­tu­ulelta. Näin myös suurem­mal­la osal­la asukkaista olisi merinäköala.
    Tornin visuaalis­es­ta laadus­ta en amatöörien kanssa viit­si väitel­lä. Havain­neku­vien perus­teel­la torni edus­taa korkeata­soista suo­ma­lais-kan­sain­välistä arkkite­htu­uria. Miten se sit­ten toteutetaan, on luku sikseen.

    Vastaa

41. Arkkite­hti puki selkeik­si sanoik­si juuri sen, mitä minäkin yritin sanoa.

    Ei min­ul­la sinän­sä ole mitään torni­hotel­lia vas­taan. Mut­ta han­ket­ta ei pidä perustel­la epätotuuksilla.

    Vastaa

42. Ode:

    eihän kukaan jak­sa enää marista Makkaratalostakaan 

    Kyl­lä meitä pitkävi­haisia on. 

    Maail­ma muut­tuu, Makkarat­alo­han on Museovi­ras­ton vaa­timuk­ses­ta suo­jeluko­hde (tai ainakin sen makkara ja rampit, joiden purkamisen museovi­ras­to esti).

    Tun­tuu että ei voi olla niin rumaa tai huonos­ti ympäristöön istu­vaa raken­nus­ta, että siitä ei vuosien edetessä tulisi arkkite­hti­mafi­an ja museovi­ras­ton puo­lus­ta­ma suo­jeluko­hde. Toinen hyvä esimerk­ki on Espoon kaupungintalo.

    Vastaa

43. arkkite­hti: Tornin visuaalis­es­ta laadus­ta en amatöörien kanssa viit­si väitellä.

    Onnek­si joku pitää ammat­tikun­nan mainet­ta yllä.

    Lähiko­rt­telien elävöi­tymis­es­tä olin jo ennen ammat­ti­laisen ilmoituk­sen lukemis­takin samaa mieltä, näin amatöörinä. Sopii men­nä kat­so­maan hyvin toimivi­in vilkkaisi­in kaupunkinympäristöi­hin hotelle­ja, joiden asuk­it käysken­televät kaduil­la ja käyvät naa­puriko­rt­telei­den rav­in­tolois­sa. Ne hotel­lit harvem­min ovat kolos­saal­isia kon­gres­sikeskuk­sia ja siinä kadul­la on yleen­sä miel­lyt­tävä ja mie­lenki­in­toinen jalankulkuympäristö.

    Vastaa

44. anonyy­mi: Eli rumaa saa rak­en­taa, kos­ka sitä ei kuitenkaan kat­so­ta? Arvaa minkä vuok­si ei halu­ta katsoa?

    Et ymmärtänyt pis­tet­tä. Noi­ta ei, kuten ei kam­mot­tavaa Mer­i­hakaakaan, kat­so­ta sen takia, että ei halut­taisi kat­soa, vaan ne ovat muut­tuuneet osak­si anonyymiä ympäristöä. Arkipäiväistyneet. Kun esimierkik­si asuu korkeal­la mis­sä on upea näköala, niin ei sitä koh­ta enää huomaa.

    Ja rumia kohtei­ta raken­netaan vaik­ka ns. suuri yleisö ei halu­aisikaan. Siis ne joi­ta varten ympäristöä pitäisi luoda.

    Vastaa

45. Mikko H: Sopii men­nä kat­so­maan hyvin toimivi­in vilkkaisi­in kaupunkinympäristöi­hin hotelle­ja, joiden asuk­it käysken­televät kaduil­la ja käyvät naa­puriko­rt­telei­den ravintoloissa.

    Joo. Jotkut sijain­nit ovat kuin luo­tu­ja hotellille. Toisaal­ta, kun toim­i­ti­laku­lut tule­vat bud­jetista eikä vai­h­toe­htoista tuot­toa las­ke­ta, asial­la ei kai ole niin väliä.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara:
    SE viere­inen torni on pois­tu­mas­sa ja kor­vau­tu­mas­sa puu­rak­en­tamisel­la, mut­ta uut­ta tor­nia pukkaa muual­la Jätkäsdaareen. 

    Mihinkäs muualle Jätkäsaa­reen on tulos­sa tor­nia? Tähä­nas­ti­sis­sa (julk­i­sis­sa) suun­nitelmis­sa torne­ja on kaavail­tu juuri tuo­hon Hieta­lah­den kainaloon, ei kai muualle?

    Muuten olen sitä mieltä, että kaupun­gin voisi velvoit­taa julkaise­maan kaavoitustyössä syn­tyvät mallit uusista raken­nuk­sista jos­sain avoimes­sa for­maatis­sa, jot­ta kansa pää­sisi niitä tarkastele­maan esimerkik­si Google Earth­in ympäristössä. Nykyraken­nuk­sia sieltä jo löy­tyykin jonkin ver­ran, mut­ta Jätkäsaares­ta vain van­ho­ja sata­man parakke­ja. Kiitok­set teekkar­ille Jätkän­tornin mallista!

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ton­ni päivässä perus­tuu johonkin matkailu­alan tutkimuk­seen. Mukana on tietysti ne kulu­tus, jot­ka aiheutu­vat itse kok­ouk­sen järjestämisestä.

    Nopeal­la google­tuk­sel­la tuo ton­ni vaikut­taa varsin opti­mistiselta. Tietenkin voi olla, että keski­tytään vain kalli­isi­in kon­fer­ens­sei­hin — kuin­ka paljon ja usein niitä saadaan on tietenkin eri asia…

    Tämän(kin) han­kkeen kohdal­la tulee mieleen, että tiukan MRL:n tulkin­nan mukaan kaavoitus­ta ohjaa­vat sopimuk­set tarkoista ker­rosa­loista tai raken­nusko­rkeuk­sista tms. ovat lait­to­mia. Kaavoituk­sen kun tulisi tapah­tua vira­nomais­toim­intana lais­sa määritel­ty­jen tavoit­tei­den täyt­tämisek­si. Se, että on maan tapa sopia etukä­teen mitä kaavoite­taan, ei muu­ta sitä, että lais­sa lukee toisin 😉

    Vastaa

48. Kävin pitkästä aikaa Tallinnas­sa. Olin tyr­mistynyt keskus­tan korkeista hotelleista. Sel­l­aisi­ako Helsinkikin hamuaa. Tallinnan keskus­ta on pilattu.

    Vastaa

49. Mikko Särelä: Nopeal­la vilka­isul­la tuo torni­hotel­li joko täyt­tää nuo kri­teer­it tai sit­ten on ainakin lähellä.

    IETF vierail­isi ehkä vain kovin har­voin Suomes­sa, mut­ta toisaal­ta paikko­ja näin isoille kok­ouk­sille on vähän, joten hyvä paik­ka voisi saadakin niitä.

    Helsin­gin lisäk­si myös Finnair voisi hyö­tyä suurista kok­ouk­sista. Finnairin hyvä reitistö kaukoitään paran­taa Helsin­gin ase­maa maail­man­laa­jui­sis­ten kok­ousten pitopaikkana. (Helsin­gin vihreät tietenkin vas­tus­ta­vat kaikkia lentoli­iken­net­tä lisääviä tai niiden varaan rak­en­tu­via hankkeita.)

    Vastaa

50. Ja jälleen Ruot­si­in ja Tukhol­maan. Siel­lä on vas­ta valmis­tunut Vik­to­ria Tow­er, joka sat­tumoisin on myös 33-kerroksinen.

    Kaikissa meren ran­nal­la sijait­se­vis­sa kaupungeis­sa, on ali­ta­juinen mielle tehdä maamerkke­jä. Min­un mielestäni Helsinki­in sopii pilvenpiirtäjät.

    Vic­to­ria Tow­erin kuten myös Helsin­gin korkeat raken­nuk­set voi nähdä täältä:

    http://skyscraperpage.com/cities/?buildingID=67009

    Vastaa

51. a_l:
    Tätäkin kom­ment­tiosas­toa luke­mal­la on help­po huo­ma­ta vas­tus­ta­jien ain­oan argu­mentin keveys: hotel­li­torni ei miel­lytä omaa silmää.

    Sehän se yllät­täen on, kun vas­tus­tuk­sen sisältö nimeno­maan on vain se, että tuo on pirun ruma eikä tuo­hon sovi.
    Min­un puolestani siihen saa yksi­tyisel­lä rahal­la* lait­taa vaik­ka rekka­parkin kun­han se ei tuki keskus­taa liiken­teel­lä, melua tai haise liikaa eikä ole ruma tai kaupun­gin yleisilmeeseen muutenkaan epäsopiva.

    * +riit­tävästi kil­pailutet­tuna ja ilman mitään yhteiskun­nan tukia

    Puo­lus­ta­jien argu­ment­ti on vieläkin kevyem­pi: se ei ole ruma ja siihen tot­tuu. (Molem­mat väit­teet selvästi totu­u­den­vas­taisia ja epärak­en­tavia argumentteja.)

    Ja sen Makkarat­alon saa kyl­lä min­unkin puolestani purkaa. Siitä viereis­es­tä Ateneu­mista tai Rautatiease­mas­ta sit­ten mallia miltä uuden talon pitää ulkop­uolelta näyttää..

    Vastaa

52. Evert The NeveR­est: Ja jälleen Ruot­si­in ja Tukhol­maan. Siel­lä on vas­ta valmis­tunut Vik­to­ria Tow­er, joka sat­tumoisin on myös 33-kerroksinen

    Ei ihme, että pil­ven­pi­irtäjiä on kek­sit­ty ver­ra­ta fal­lok­si­in, kubis­tis­es­ta otteesta huoli­mat­ta varsin ilmeinen yhden­näköisyys jälleen;) Ja häm­mästyt­tävä yhden­näköisyys Jätkäsaaren suunnitelmaan…

    Vastaa

53. Mikko Särelä:Pahoit­te­len nyt kuvitel­masi rikkomista, mut­ta henkilöau­toväylien väl­i­tyska­p­a­siteet­ti on mur­to-osa ver­rat­tuna junan, metron, ratikan ja bus­sili­iken­teen väl­i­tyska­p­a­siteet­ti­in. Valitet­tavasti tässä kaupungis­sa liiken­nesu­un­nit­telus­sa hän­tä heilut­taa koiraa.

    Väl­i­tyska­p­a­siteet­ti on ihan eri asia kuin se, mitkä ovat kulku­ta­pao­su­udet Helsin­gin työssäkäyn­tialueel­la. Mikä lie­nee jalankulku- ja pyöräväylien väl­i­tyska­p­a­siteet­ti ja miten se suh­tau­tuu siihen, kuin­ka paljon näitä kulku­muo­to­ja käytetään liikkumiseen?

    Vastaa

54. (jatkoa) ja point­ti oli oikeas­t­aan se, että uud­is­rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi keskit­tää maanti­eteel­lis­es­ti enem­män sisä­maa­han eikä ahtaaseen niemen­nokkaan. Yhden keskuk­sen kaupunki­malli ei ole vält­tämät­tä enää ain­oa oikea totu­us. Sit­ten kun alakeskuk­sis­sa on tarpeek­si mas­saa, niihin kan­nat­taa tietenkin rak­en­taa myös raidey­hteys — sitä ennen autoli­iken­net­täkin tarvitaan.

    Vastaa

55. Eräässä KSV:n vasti­neessa 33-ker­roksista torni­hotel­lia vas­tus­tavaan kom­ment­ti­in todet­ti­in: “Uuteen kaupungi­nosaan tarvi­taan monipuolista toim­intaa ja elämää, jot­ta siitä ei syn­ty­isi nukku­malähiötä. Mon­imuo­toinen hallinto­muo­to rikas­tut­taa kaupunkia. Hotel­li­hanke on ter­ve­tul­lut, kos­ka kon­gres­si­hotelleista on Suomes­sa pulaa, ja uuden hotellin myötä Helsin­ki pystyy kil­paile­maan Euroopan muit­ten samankokois­t­en kaupunkien kanssa…” Aika yleis­lu­on­teisel­la ja ylim­ielisel­lä jar­gonil­la yritetään nyt isoa asi­aa ajaa. Mikä näistä argu­menteista edel­lyt­tää juuri 33-ker­roksista tor­nia? Eikö vai 16-ker­roksi­nen vai­h­toe­hto niin hyväl­lä paikalla todel­lakaan kiin­nos­taisi yhtään hotel­lialan yri­tys­tä tai kyvykästä arkkite­htia? Konkreet­tiselle han­kkeelle konkreet­tisia perustelu­ja, kiitos. 

    Entä matkailu­ar­gu­ment­ti? Ovatko 33-ker­roksen kon­gres­sikeskus 800 paikkai­sine salei­neen (vain!) ja 365 hotel­li­huoneen lisäys kap­a­siteet­ti­in niin merkit­täviä ver­rat­tuna 16-ker­roksiseen, kun vielä ase­makaa­va sal­lii toisenkin hotellin? Suurimpi­in kon­fer­ens­sei­hin, joi­ta Helsingis­sä on jär­jestet­ty usei­ta, on jo ennenkin tul­lut toista tuhat­ta osal­lis­tu­jaa ellei enem­mänkin. Heistä vain osa mah­tu­isi Jätkäsaaren tornin salei­hin ja majoit­tumi­nen 365 huoneeseen veisi osan porukas­ta siskon­petei­hin. Nyky­i­sis­sä matalis­sa hotelleis­sa, esim. Hotel­li Pres­i­den­tis­sä on 494 huonet­ta ja Scan­dic Con­ti­nen­talis­sa 513 huonet­ta, jne. Elon laskuopil­la 33 vs. 16 ker­roksen hotellin tuo­ma kap­a­siteetin lisäys ei olisi kovin suuri. 

    Näköalar­avin­to­la yleisölle, todel­lako? Cir­ruk­sen ylimpään ker­rokseen piti tul­la yleisölle avoin näköalar­avin­to­la, mut­ta kaupunkia ja kaupunki­laisia hui­jat­ti­in. Toiv­ot­tavasti tämän täkyn toteu­tu­mi­nen on pitävästi var­ma. Jos ei, peuka­lo alas. Jos kyl­lä, sit­ten ehkä? 

    Hotel­li Jätkäsaa­reen kyl­lä sopii, mut­ta onko tehtävä juuri se 33-ker­roksi­nen torni? Epäilen sitä hie­man. Kun päätös tehdään, se toiv­ot­tavasti perus­tuu pitävi­in argu­ment­tei­hin ja laskelmi­in. Täl­lä kier­roksel­la ovat mon­et torni­hotellin puoles­ta esite­tyt argu­men­tit olleet aika puo­livil­laisia, ikään kuin koko hom­man olisi pitänyt olla läpi­hu­u­to­jut­tu pienel­lä avain­sana­he­linäl­lä. Parem­pia perustelu­ja hotellin puoles­ta kuin KSV:n liirum­laarum, oli Juhani Salo­vaaran muutenkin osu­vas­sa kir­joituk­ses­sa 5.3.

    Vastaa

56. Evert The NeveR­est:
    Ja jälleen Ruot­si­in ja Tukhol­maan. Siel­lä on vas­ta valmis­tunut Vik­to­ria Tow­er, joka sat­tumoisin on myös 33-kerroksinen.

    Kaikissa meren ran­nal­la sijait­se­vis­sa kaupungeis­sa, on ali­ta­juinen mielle tehdä maamerkke­jä. Min­un mielestäni Helsinki­in sopii pilvenpiirtäjät.

    Vic­to­ria Tow­erin kuten myös Helsin­gin korkeat raken­nuk­set voi nähdä täältä:

    http://skyscraperpage.com/cities/?buildingID=67009

    Evert T NR,
    Tuo Vic­to­ria Tow­er on kyl­lä hyvä ver­rok­ki Jätkäsaaren torni­hotellille. Sen toim­inta (kon­fer­enssi­hotel­li) sekä raken­nuk­sen muo­to ja korkeus ovat samat, kuten myös raken­nut­ta­ja eli nor­jalainen Arthur Buchardt… Sijain­ti sen sijaan on aivan eri – Kistan kaupungi­nosa – jon­ka vas­tine Helsingis­sä olisi Pitäjän­mä­ki tai Pasi­la. Siis toimis­toraken­nusalue muu­tamia kilo­me­tre­jä kaupun­gin keskus­tas­ta. Ehkä Tukhol­man päät­täjät eivät uskaltaneet/halunneet myön­tää raken­nuslu­paa lähem­mäs keskus­taa, kuka tietää. Eli Pitäjän­mä­keen tai Pasi­laan tuo Jätkäsaaren torni­hotel­li voisi kyl­lä sopia. 

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Victoria_Tower

    Vastaa

57. Ville:

    Tämän(kin) han­kkeen kohdal­la tulee mieleen, että tiukan MRL:n tulkin­nan mukaan kaavoitus­ta ohjaa­vat sopimuk­set tarkoista ker­rosa­loista tai raken­nusko­rkeuk­sista tms. ovat lait­to­mia. Kaavoituk­sen kun tulisi tapah­tua vira­nomais­toim­intana lais­sa määritel­ty­jen tavoit­tei­den täyt­tämisek­si. Se, että on maan tapa sopia etukä­teen mitä kaavoite­taan, ei muu­ta sitä, että lais­sa lukee toisin 

    Kyl­lä sä nyt ere­hdyt, Ville. MRL 91b jos­sa kiel­letään sito­va sopimi­nen kaavo­jen sisäl­löstä, kos­kee maankäyt­tö­sopimuk­sia. Ton­tin halti­jal­la, kuten tässä ton­tin varan­neel­la AB Invest AS:llä on aina oikeus hakea ase­makaavaan muu­tos­ta, jos halu­aa rak­en­taa ton­tille jotain, johon ole­mas­sa ole­va kaa­va ei taivu. Tavoit­teet aset­taa sil­loin hak­i­ja, kaavoit­ta­ja­han ei voi niitä mis­tään arvata. 

    Hake­mus menee nor­maali­in kaavakäsit­te­lyyn ja demokraat­tiseen päätök­sen­tekoon ilman mitään ennakkosopimuk­sia mis­tään. Kun kysymyk­sessä on mm. taloudel­lis­es­ti ja kaupunkiku­val­lis­es­ti merkit­tävä asia, ei mikään vira­nomainen voi tor­pa­ta hake­mus­ta suo­ral­ta kädeltä, vaan asia valmis­tel­laan val­tu­us­ton päätet­täväk­si kuten oikein onkin. Kaava­muu­tos sit­ten hyväksytään tai hylätään ja ton­tin halti­ja voi vain tyy­tyä päätök­seen. Jos tulee hylkäävä päätös ja yhtiö halu­aa vält­tämät­tä tornin rak­en­taa, niin sil­loin se joutuu etsimään ton­tin muual­ta. Menet­te­ly­ta­pa tässä on ihan pilkulleen lain mukaista, tulk­i­ti­in­pa miten tiukasti tahansa.

    Vastaa

58. Mikko Särelä
    Kon­gres­sivier­aat polt­ta­vat paljon rahaa sik­si, että esim. 3–4 päiväisen tapaamisen rek­isteröi­tymis­mak­su on tyyp­il­lis­es­ti noin 1000€ luokkaa, jos­ta suuri osa kuluu paikallis­es­ti. Tämän lisäk­si ihmiset mak­sa­vat hotellinsa ja syömisen­sä – ja kuu­lu­vat keskimäärin siihen varakkaam­paan osaan väestöstä. 

    Tuos­sakin esimerkissä jäi vielä kak­si tai kolme ton­nia Osmon esit­tämään “ton­ni­in per päivä” täytet­täväk­si. Suh­teel­lisen tyyris saa hotel­li olla (ja jos se on liian tyyris, niin osal­lis­tu­jat alka­vat miet­tiä toisia majo­tus­vai­h­toe­hto­ja). Niis­sä, mis­sä itse olen ollut, kuvit­telisin, että mil­tei aina 400€/päivä olisi kat­tanut sekä kon­fer­enssi­mak­sun, että hotellin.

    Ehkä toisil­la on muun­laisia kon­fer­ensse­ja, mut­ta omis­sani on useim­miten lounas mukana hin­nas­sa ja edes aikaa vapaa­muo­tiseen tur­is­teer­aamiseen saati ostok­sil­la käymiseen ei niin kauheasti ole (edes paikois­sa, joiden voisin kuvitel­la ole­van ostos­matkailulle Helsinkiä otollisempia). 

    Jollen perustel­lumpia luku­ja näe, niin epäilen, että tuos­sa ton­nis­sa on ainakin puo­let ilmaa yksin matkus­tavien osalta; toki osal­la on puoliso mukana.

    Vastaa

59. Ris­to: riip­punee aika voimakkaasti onko kyseessä tieteelli­nen kon­fer­enssi jos­sa on paljon jatko-opiske­li­joi­ta (ehkä n. 500€/päivä) vai ietf-tyy­li­nen kon­fer­enssi jos­sa illal­la työt jatku­vat kalli­is­sa rav­in­tolois­sa pide­tyis­sä kok­ouk­sis­sa työ­nan­ta­jan laskuun.

    Ja joo, ton­ni kuu­lostaa mus­takin paljol­ta, mut­ta kyl­lä joka tapauk­ses­sa ollaan sitä aika lähel­lä. Ja iso­ja rahamääriä tuos­sa liikkuu.

    Vastaa

60. Eikös se Guggen­heimin museo sopisi hyvin tämän gongres­si­tornin viereen? Siinähän olisi syn­er­giaa ja syn­ty­isi toimin­nal­lista jatket­ta kan­takaupungille. Lisäk­si Kaapelite­hdas ja Nos­turi ovat lähietäisyydellä.

    Kuvan perus­teel­la torni vaikut­taa aika tylyltä palikalta. (Todel­lisu­udessa taivas tuskin tekee sille yhtä näyt­tävästi oikeut­ta kuin kuvas­sa.) Löy­ty­isikö rohkeut­ta vähän mie­lenki­in­toisem­paan muo­toon näin olen­naisel­la paikalla? Löy­ty­isikö esimerkkiä vaik­ka Lon­toon­ta, jos­sa raken­net­ti­in “käpy” his­to­ri­al­liseen miljööseen.

    Vastaa

61. anonyy­mi: Sehän se yllät­täen on, kun vas­tus­tuk­sen sisältö nimeno­maan on vain se, että tuo on pirun ruma eikä tuo­hon sovi.

    Miten niin ei sovi? Han­kkeen rahoit­ta­jan mielestä se sopii esitet­tyyn paikkaan. Paik­ka on liiken­teel­lis­es­ti hyvin tavoitet­tavis­sa, myös julk­isil­la. Sen alta tai vier­estä ei joudut­taisi mitään purka­maan, kos­ka tont­ti sijait­see van­hal­la teollisuusalueella. 

    Edelleen ain­oa vas­tus­ta­va argu­ment­ti tun­tuu ole­van sub­jek­ti­ivi­nen “mä en tykkää”.

    Puo­lus­ta­jien argu­ment­ti on vieläkin kevyem­pi: se ei ole ruma ja siihen tottuu.

    Eiköhän sitä ole lähin­nä perustel­tu taloudel­lisil­la hyödyillä.

    Jos joku on valmis tuo­maan kaupunki­in investoin­te­ja, työ­paikko­ja ja vero­tu­lo­ja, niin minus­ta peruste­lut vaa­di­taan kyl­lä han­kkeen kaatamiseen eikä sen hyväksymiseen. Kapunkiku­val­liset seikat pitää toki ottaa huomioon, mut­ta tulee muis­taa että puhutaan sata­ma-alueesta eikä mis­tään kansallismaisemasta.

    Vastaa

62. Asuin muu­ta­man vuo­den Kanadas­sa Van­cou­veris­sa, meren­ran­takaupungis­sa, joka uud­isti aikoinaan van­han rapis­tuneen tehdasalueen pilvenpiirtäjillä. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Yaletown

    Van­cou­ver on kooltaan Helsin­gin luokkaa (metro Van­cou­ver on toki sit­ten paljon isom­pi n. 2.8 miljoon­aa). Keskus­niemen ympäril­lä on paljon omako­ti­a­sum­ista (vrt. Espoo)

    Rak­en­tamiselle asetet­ti­in tarkat rajat ja minus­ta tuos­sa on onnis­tut­tu hyvin. Tornien väli­in on raken­net­tu town house rivare­i­ta ja jokaiselle tornille oli jätet­tävä näkökäytävät merelle ja vuo­rille. Erit­täin muka­va asuinalue kahviloi­neen ja kaup­poi­neen. Hin­tata­so ihan sitä samaa kuin Helsingissäkin.

    Nyt kun olen kat­sonut noi­ta Jätkäsaa­reen nou­se­via kuu­tioi­ta niin hirvit­tää kuin­ka tyl­sä ja ahdis­ta­van mata­la tuostakin alueesta on tulos­sa. Ei niitä torne­ja tarvitse pelätä :-).

    Lumi/pimeys/tuuli argu­men­tit eivät tässä minus­ta päde. Mm. Toron­tossa on melkoisen kylmää ja tuulista talvel­la ja sin­nekkin on otet­tu mallia tuos­ta län­sir­an­nikon onnis­tuneesta kaupunkirakenteesta:
    http://www.concordpacific.com/

    Vastaa

63. anonyy­mi: Kyl­lä sä nyt ere­hdyt, Ville. MRL 91b jos­sa kiel­letään sito­va sopimi­nen kaavo­jen sisäl­löstä, kos­kee maankäyt­tö­sopimuk­sia. Ton­tin halti­jal­la, kuten tässä ton­tin varan­neel­la AB Invest AS:llä on aina oikeus hakea ase­makaavaan muu­tos­ta, jos halu­aa rak­en­taa ton­tille jotain, johon ole­mas­sa ole­va kaa­va ei taivu. Tavoit­teet aset­taa sil­loin hak­i­ja, kaavoit­ta­ja­han ei voi niitä mis­tään arvata.

    Sor­ry, niin­hän tuo onkin. Tam­pel­lan alueen muut­ta­mi­nenkin Tam­pereel­la olisi men­nyt by the book, kun olisi tehty se poikkar­il­la, eikä sotket­tu kaavoitus­ta ja maankäyttösopimusta.

    Vastaa

    1. Maankäyt­tö­sopimuk­set ovat kyl­lä täysin sal­lit­tu­ja, mut­ta val­tu­uis­ton yli ei voi men­nä. Ei siis saa tehdä sito­vaa sopimus­ta siitä, että näin kaavoite­taan, mut­ta voi tehdä sopimuk­sen, jon­ka val­tu­us­to hyväksyy tai hylkää.

       Vastaa

64. tosin on siel­lä RML:ssä san­ot­tu, että kun­nal­la ei ole val­taa tehdä poikkeusta, kun on kkyse
    “vähäistä suurem­mas­ta poikkeamis­es­ta ase­makaavas­sa osoite­tus­ta tont­ti- tai raken­nu­s­paikkako­htais­es­ta kokonaisrakennusoikeudesta”
    Lisäksi:
    “Poikkeusta ei saa myön­tää, jos se johtaa vaiku­tuk­sil­taan merkit­tävään rak­en­tamiseen tai muu­toin aiheut­taa merkit­täviä haitallisia ympäristö- tai mui­ta vaikutuksia.”

    Mut­ta näitähän voi tulki­ta kaupun­gin juristi niin, että aina voidaan poiketa;)

    Vastaa

    1. Mihin tämä poikkeamis­lupi­en rajaus liit­tyi? helsingis­sä niitä ei käytetä juuri lainkaan. Eri­tyis­es­ti ei tätä tornia.

       Vastaa

65. Se liit­tyi siihen, voidaanko ennen kaa­van tekoa sito­vasti sopia esim ker­rosalas­ta. Maankäyt­tö­sopimuk­sen yhtey­dessä se on kiel­let­ty. Sinän­sä Helsingis­sä on huhun mukaan suun­nitel­tu siir­tymistä poikkeamis­menet­te­ly­jen laa­jamit­taiseen käyt­töön, kos­ka kaavoitus on niin hidasta.

    Vastaa

66. Mut­ta siis kaa­van­muu­tok­ses­ta saa ilmeis­es­ti käy­dä kaup­paa ihan vapaasti.

    Vastaa

    1. Kyse on siis kaupun­gin omis­ta­mas­ta maasta.

       Vastaa

67. Eli siis poikkeami­nen ei liit­tynyt asi­aan mitenkään muuten kuin että lais­sa on niiden kohdal­la ilmais­tu huoli siitä, mil­laisia muu­tok­sia voidaan tehdä. Nor­maalin kaa­van vaiku­tusten arvioin­nit on sit­ten erikseen.

    Vastaa

68. Pitäisi ehkä lopet­taa enem­pi läpi­en puhumi­nen päähän­sä, mut­ta voisiko­han tulki­ta niin, että isom­pi kaava­hanke samoin kuin pieni muu­tos on tarkasti säädel­ty, mut­ta kaava­muu­tok­sel­la on helpom­pi tehdä mitä huvit­taa (poli­it­tisen vas­tu­un rajoissa)?

    Vastaa

69. Voiko yhdessä hotel­lis­sa jär­jestää mitään isom­paa kon­fer­enssia? Eikö niihin tarvi­ta kom­plek­si, jos­sa on con­ven­tion cen­ter jon­ka lähel­lä (mieluiten kuiv­in jaloin ‑käve­ly-yhteyk­sil­lä) on pari kolme isoa hotellia.

    Van­cou­ver on pait­si hieno asuin‑, myös mainio konferenssikaupunki. 

    http://www.vancouverconventioncentre.com/
    http://www.canadaplace.ca/

    Nuo oli­vat ihan wau. Kun meren äärel­lä ollaan, niin ote­taan siitä sit­ten kaik­ki irti. Noin val­oisas­sa ja merel­lisessä kon­fer­enssikeskuk­ses­sa en ole ollut.

    Vastaa

70. arkkite­hti:
    Tornin visuaalis­es­ta laadus­ta en amatöörien kanssa viit­si väitel­lä. Havain­neku­vien perus­teel­la torni edus­taa korkeata­soista suo­ma­lais-kan­sain­välistä arkkite­htu­uria. Miten se sit­ten toteutetaan, on luku sikseen.

    No, vaik­ka sinä et väit­telekään amatöörin kanssa, niin amatööri voi kuitenkin väitel­lä sin­un kanssasi. 😉

    Mik­si suo­ma­laiset arkkite­hdit pääosin yhä vain alis­tu­vat tuo­hon jo kuluneek­si käyneeseen insinöörirooli­in­sa, sen sijaan että rohkais­tu­isi­vat joskus taiteilijoiksi?

    Min­un mielestäni hyvä suun­nit­telu ei ole sitä, että ensisi­jais­es­ti pyritään vain vält­tämään kaikkia mah­dol­lisia “virheitä” ja tart­tumako­htia, jot­ka voisi­vat herät­tää ihmi­sis­sä tun­tei­ta. Jos kat­soo vaikka­pa Reyk­javikin uut­ta kon­sert­ti­taloa, niin vaik­ka se on ken­ties kokon­aisuute­na amatöörimäisem­pi ja epätäy­del­lisem­pi kuin tämä sielut­to­muu­teen saak­ka hiot­tu lasipytin­ki, niin parem­paa arkkite­htu­uria se kuitenkin on. Harpan ain­ut­laa­tu­inen ja oival­ta­va pin­tas­truk­tu­uri miel­ley­htym­i­neen, jot­ka liit­tyvät voimakkaasti mm. Islannin pääelinkeinoon sekä sen luon­non eri­ty­ispi­irteisi­in ja pohjoiseen sijain­ti­in, nos­taa koko han­kkeen tasolle, jos­sa voidaan alkaa jo aika kir­jaimel­lis­es­ti puhua raken­nus­taiteesta. Tuhat ker­taa nähty, sileä New York ‑henk­i­nen lasi­julk­i­sivu ja fal­listi­nen, pelk­istet­ty muo­to puolestaan eivät herätä juuri mui­ta ajatuk­sia kuin tääl­läkin jo maini­tun eläkeikää läh­estyvien miesten ego­is­tisen tarpeen jät­tää itses­tään ja vaiku­tus­val­las­taan jokin mah­dol­lisim­man suu­ru­u­den­hul­lu merkki.

    Tarvit­seeko edes alkaa eritel­lä, miten huima ero siinä on yhteiskun­nan kannal­ta, raken­netaanko jonkin arvoalueen keskuk­sek­si kopioarkkite­htu­uria vai rakennustaidetta?

    Syd­neyn oop­per­at­a­lo on raken­nus­taidet­ta. Gaudín fan­tas­magoriset, pulp­pua­vat leikit­te­lyt ovat raken­nus­taidet­ta. Pietilän Kale­van kirkko on raken­nus­taidet­ta! Nyky-Suomes­sa vuodes­ta toiseen samankaltaisi­na tois­tu­vat suuret raken­nushankkeet (Musi­ikki­ta­lo, Eduskun­nan lisäraken­nus, Sanomat­a­lo, Pasi­lan tule­vat tor­nit ja nyt tämä) taas ovat kuin jäy­hä, suo­ma­lainen, kes­ki-ikäi­nen, tekni­ikas­ta kiin­nos­tunut mies, joka kät­kee tunne-elämän­sä vis­usti eleet­tömän ja ilmeet­tömän julk­i­sivun taakse, jot­ta kukaan ei vain mis­sään tapauk­ses­sa hän­tä kritisoisi.

    En lainkaan vas­tus­ta tämän kes­ki-ikäisen suo­ma­lais­miehen arkki­tyypin ylistys­tä ja jalustalle nos­tamista, mut­ta eläähän tääl­lä hit­to soikoon muunkin­laista porukkaa! Tehtäköön siis joskus muun­laista arkkite­htu­uri­akin. En taku­u­var­masti ole ain­oa, joka kaipaa kaupunkiku­vaan elämyk­sel­lisyyt­tä ja aitout­ta tuon kaikenkat­ta­van kylmyy­den, kolkkouden, pihtari­maisu­u­den ja mekanis­tisu­u­den keskelle, jota jois­sakin yhteyk­sis­sä ihail­ev­asti min­i­mal­is­mik­si nimitetään (älköön käsitet­täkö väärin: minä pidän min­i­mal­is­mista — myös siitä — mut­ta sitäkin on hyvin mah­dol­lista tehdä myös huonosti).

    Temp­peli­aukion kirkko on aitoa kult­tuuria tuke­van taideil­maisun näkökul­mas­ta ken­ties onnis­tunein­ta, mitä tähän men­nessä on Helsinki­in raken­net­tu. Kyl­lä kai tänne joku kon­gres­sikeskuskin saataisi­in tehtyä taval­la, joka elävöit­tää ympäristöään ja vie samal­la eteen­päin suur­ta ker­to­mus­ta suo­ma­laisu­ud­es­ta ja helsinkiläisyy­destä tuoreel­la tavalla.

    Vastaa

71. Saara kir­joit­ti naulan kantaan. 

    Raken­nus­taiteen lis­taan pitää lisätä kolme suo­ma­laista: Tam­pereen Met­so, Kotkan Vel­lamo ja Gau­di-henk­i­nen Turun Life on a Leaf. Viimemainit­tu on tehty taiteil­i­jan ja arkkite­hdin yhteistyönä, mikä olisi hyvä ratkaisu haet­taes­sa jotakin muu­ta kuin vaki­o­lasi­laatikoi­ta (oli­vat­pa ne pystyssä tai pitkäl­lä sivullaan).

    Vastaa

72. Saara: Ei se ole arkkite­hdeistä kiin­ni. Kyl­lä ne taiteilee mielel­lään mut­ta tässä maas­sa fak­tis­es­ti toteu­tus­mah­dol­lisu­udet on ain­oas­taan “insinöörimeiningillä”. Oletko seu­ran­nut mikä val­ta­va loan­heit­tovyöry tul­vii ovista ja ikkunoista jos tääl­lä julkises­ti esit­tää mitään vähänkään box­in ulkop­uolelta. Itse uskon että nyk­yarkkite­htu­uri itse asi­as­sa peilaa aika tarkasti kult­tuurimme tilaa 🙂
    ‑ja sehän tarkoit­taa että se on jol­lain mit­tar­il­la onnistunutta :))

    Kokon­aan toinen puoli on että sään­nön­mukaises­ti suurem­mat pro­jek­tit näyt­tää min­im­ibud­jetil­lakin ole­van kaukana kus­tan­nusten kipu­ra­jan vääräl­lä puolel­la, joten siinä on vaikea perustel­la lisäkus­tan­nuk­sia tuovia ratkaisuja.

    Sen kun joku vielä ker­toisi että miten rutiköy­hä Suo­mi aikoinaan rak­en­si van­han keskus­tan, olympias­ta­dion­in, eduskun­tat­alon, rautatiease­man jne., mut­ta meille oli läh­es ylivoimaista taivut­taa alu­mi­inipel­listä yks Kiasma…

    Vastaa

73. Saara:

    “Tarvit­seeko edes alkaa eritel­lä, miten huima ero siinä on yhteiskun­nan kannal­ta, raken­netaanko jonkin arvoalueen keskuk­sek­si kopioarkkite­htu­uria vai rakennustaidetta?”

    Parhait­en ero konkreti­soituu hin­nas­sa. Kun päätös raken­nus­taiteesta on tehty, tarvi­taan “sopi­van hul­lu”, taide­maail­man ylistämä, ja omia korvi­aan siipaloi­va pens­selisetä roiski­maan erit­teitään kan­vaasille. Kaikesta tästä pitäisi sit­ten saa­da jonk­in­näköi­nen pytin­ki kasaan. Eikä mak­sa mitään.

    Vastaa

74. Olen­nainen kysymys asi­as­sa ei ole, tarvi­taanko kon­gres­si­hotel­lia vai ei, tai minkälainen design olisi hyvä, vaan yksinker­tais­es­ti se, pitääkö Jätkäsaa­reen sal­lia yli kak­si ker­taa korkeampi raken­nus kuin alueelle on aiem­min määritelty. 

    Kon­gres­si­hotellin tarvit­se­man (ja suurem­mankin) ker­rosalan saa mah­dutet­tua kyl­lä 16-ker­roksiseenkin raken­nuk­seen. Tuonkin korkuise­na hotel­li olisi silti yhä näyt­tävä ja ympäristön raken­nuskan­taa korkeampi.

    Hotellin koro­tuk­sen tarpeel­lisu­u­teen tulee suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti, kun vaakakupis­sa on uuden kaupungi­nosan tule­vaisu­us. Jätkäsaari tulee rak­en­taa tehokkaasti, mut­ta siitä ei tule sumput­taa pil­ven­pi­irtäjil­lä uut­ta Itä-Pasi­laa tai Merihakaa.

    Vastaa

75. a_l: Miten niin ei sovi? Han­kkeen rahoit­ta­jan mielestä se sopii esitet­tyyn paikkaan.

    Minä kun kuvit­telin että tässä kaupungis­sa asuu muitakin kuin han­kkeen rahoit­ta­ja ja että näitä ihmisiä ihmisiä pitäisi demokra­ti­as­sa kuun­nel­la (vaik­ka päivit­täin toki kan­tau­tuu sekä koti­maas­ta että muual­ta maail­mal­ta esimerkke­jä päinvastaisesta).

    Jos asukkaiden mielipi­de on ongel­ma, raken­nut­ta­ja pystyt­täköön ruman kolossin­sa jon­nekin kor­peen, jos­sa kukaan muu ei sitä joudu katselemaan.

    Edelleen ain­oa vas­tus­ta­va argu­ment­ti tun­tuu ole­van sub­jek­ti­ivi­nen “mä en tykkää”.

    Eiköhän sitä ole lähin­nä perustel­tu taloudel­lisil­la hyödyillä.

    Tääl­lä vain on han­ket­ta kovasti perustel­tu sil­lä, että a) se ei ole ruma ja b) rumuus ei hait­taa. Eli siis sin­un kieltäsi käyt­täen a) minä tykkään ja b) muiden mielip­iteil­lä ei ole merkitystä.
    Kukaan ei vas­tus­ta taloudel­lista hyö­tyä tai suun­nitel­maa muuten. Vetäjä ottakoon riskin­sä. Han­ket­ta vas­tuste­taan kos­ka talo on ruma eikä sovi tuonne.

    Kor­jatkaa suun­nitel­mat niin kaik­ki on hyvin. Oltuk­se­na siis on, ettei kaupun­ki ei ole taas guggen­heim­mais­es­ti lahjoit­ta­mas­sa asukkaiden raho­ja pois.

    Mikä tässä on niin vaikea­ta ymmärtää?
    Jos ker­ran ain­oa argu­ment­ti vas­tus­tuk­selle on se, että talo on ruma kolos­si, niin sil­loin hie­man hitaam­mankin luulisi ymmärtävän, että tämä on myös vas­tus­tuk­sen sisältö.
    Ilmeinen ratkaisu? Muut­takaa suun­nitelmia niin, ettei se enää ole ruma kolossi!

    Tuos­ta Van­cou­ver Con­ven­tion Cen­trestä sen ver­ran, että suur­ta kokoa luku­unot­ta­mat­ta se on perus- tai ken­ties vähän nor­maalia tyy­likkääm­män ruotsin­laivan ja ruotsin­lai­vater­mi­naalin näköi­nen eli sopii tuonne sata­ma-alueelle kuin nenä päähän. Toki tätä masen­tavaa teräs- ja lasir­ak­en­tamista, mut­ta ker­rankin ei huonoim­mas­ta päästä. Tai ei tuol­la kyl­lä näyt­tänyt ole­van kuvia siitä, miltä se sieltä maan suun­nas­ta näyttää..

    Vastaa

76. newyork­ista: Et ymmärtänyt pis­tet­tä. Noi­ta ei, kuten ei kam­mot­tavaa Mer­i­hakaakaan, kat­so­ta sen takia, että ei halut­taisi kat­soa, vaan ne ovat muut­tuuneet osak­si anonyymiä ympäristöä. Arkipäiväistyneet.

    Ymmär­rän tuon varsin hyvin, mut­ta minä en ymmär­rä miten hem­metis­sä tämä voi jonkun mielestä olla hyvä argu­ment­ti ruman talon rak­en­tamisen puoles­ta. Se, että mieli kapinoi rumuu­den edessä tai että kaik­keen tot­tuu, ei oikein kuu­losta mielekkäältä syyltä tehdä ympäristöä entistä rumemmaksi.
    En myöskään ymmär­rä mik­si kukaan noin rumaan kon­fer­enssi­hotel­li­in tapah­tu­maansa buukkaisi — ainakaan enää toista ker­taa. Tarkoi­tus on kai myös edus­taa jär­jestävää tahoa.

    Vastaa

77. anonyy­mi:

    Kukaan ei vas­tus­ta taloudel­lista hyö­tyä tai suun­nitel­maa muuten. Vetäjä ottakoon riskin­sä. Han­ket­ta vas­tuste­taan kos­ka talo on ruma eikä sovi tuonne.

    Kor­jatkaa suun­nitel­mat niin kaik­ki on hyvin. Oltuk­se­na siis on, ettei kaupun­ki ei ole taas guggen­heim­mais­es­ti lahjoit­ta­mas­sa asukkaiden raho­ja pois.

    Mikä tässä on niin vaikea­ta ymmärtää?
    Jos ker­ran ain­oa argu­ment­ti vas­tus­tuk­selle on se, että talo on ruma kolos­si, niin sil­loin hie­man hitaam­mankin luulisi ymmärtävän, että tämä on myös vas­tus­tuk­sen sisältö.
    Ilmeinen ratkaisu? Muut­takaa suun­nitelmia niin, ettei se enää ole ruma kolossi!

    Otta­mat­ta kan­taa puoles­ta tai vas­taan tässä han­kkeessa, muis­tu­tan mieli­in että mm. Pari­isin Eif­fel-tor­nia vas­tustet­ti­in kiivaasti, kos­ka se oli ruma kolos­si eikä sopin­ut kaupun­gin mit­takaavaan. Vas­tus­ta­jien joukos­sa oli usei­ta eturiv­in kult­tuuri-ihmisiä, joiden arvostelukykyä on vaikea aset­taa kokon­aan kyseenalaisek­si. Ja tässä on asian vaikeus: kun jotkut pitävät ja jotkut eivät, niin mikä on oikeu­den­mukainen ratkaisu? Ulkonäkö on vaikeasti mitat­tavis­sa ole­va asia, ja tuskin kukaan voi sanoa ole­vansa absolu­ut­tisen totu­u­den omistaja.

    Vastaa

78. anonyy­mi: Pari­isin Eif­fel-tor­nia vas­tustet­ti­in kiivaasti, kos­ka se oli ruma kolos­si eikä sopin­ut kaupun­gin mit­takaavaan. Vas­tus­ta­jien joukos­sa oli usei­ta eturiv­in kult­tuuri-ihmisiä, joiden arvostelukykyä on vaikea aset­taa kokon­aan kyseenalaisek­si. Ja tässä on asian vaikeus: kun jotkut pitävät ja jotkut eivät, niin mikä on oikeu­den­mukainen ratkaisu? Ulkonäkö on vaikeasti mitat­tavis­sa ole­va asia, ja tuskin kukaan voi sanoa ole­vansa absolu­ut­tisen totu­u­den omistaja.

    Makua­sioi­ta on toki usein vaikea arvioi­da objek­ti­ivis­es­ti, mut­ta ei tässä tapauk­ses­sa. Rumista kolos­seista kan­nat­taa aivan ensim­mäisek­si uno­htaa ne, joiden kaltaisia mah­tuu jo muutenkin kol­me­toista tusi­naan. Tämä Jätkän torni näyt­tää ainakin muis­tiku­vieni perus­teel­la siltä kuin se olisi käy­ty poim­i­mas­sa sen tule­van Pasi­lan ryp­pään joukos­ta (sivu­men­nen sanoen Pasi­la on minus­ta juuri oikea kon­tek­sti tuon tyyp­piselle rak­en­tamiselle — Kalasa­ta­ma puolestaan olisi pitänyt ratkaista kantakaupunkimaisemmin).

    Eif­fe­lin torni­han on edelleen varsin ain­ut­laa­tu­inen ilmestys koko maail­mankin mittakaavassa.

    Vastaa

79. Pasi:
    Saara: Ei se ole arkkite­hdeistä kiin­ni. Kyl­lä ne taiteilee mielel­lään mut­ta tässä maas­sa fak­tis­es­ti toteu­tus­mah­dol­lisu­udet on ain­oas­taan “insinöörimeiningillä”. Oletko seu­ran­nut mikä val­ta­va loan­heit­tovyöry tul­vii ovista ja ikkunoista jos tääl­lä julkises­ti esit­tää mitään vähänkään box­in ulkop­uolelta. Itse uskon että nyk­yarkkite­htu­uri itse asi­as­sa peilaa aika tarkasti kult­tuurimme tilaa
    ‑ja sehän tarkoit­taa että se on jol­lain mit­tar­il­la onnistunutta )

    Viit­tasin siihen, kuin­ka ketjun arkkite­hti pää­tyi kehu­maan tämän tor­nisu­un­nitel­man arkkite­htu­uria, huomioiden että anonyymisti on mah­dol­lista sanoa ihan rehelli­nen mielip­i­teen­sä. Mielestäni täl­laisen sinän­sä hyvin suun­nitel­lun kopi­on kehumi­nen ker­too kyl­lä aika insinöörimäis­es­tä ajat­te­lu­tavas­ta. No “kopio” nyt on kohtu­u­ton­ta kär­jistämistä, mut­ta kuvaa hyvin sitä, mitä tarkoi­tan. Anonyymin mainit­se­ma Eif­fel-torni ei ole kopio — tämä ja melkein kaik­ki muut raken­nuk­set ovat.

    Kokon­aan toinen puoli on että sään­nön­mukaises­ti suurem­mat pro­jek­tit näyt­tää min­im­ibud­jetil­lakin ole­van kaukana kus­tan­nusten kipu­ra­jan vääräl­lä puolel­la, joten siinä on vaikea perustel­la lisäkus­tan­nuk­sia tuovia ratkaisuja.

    Sen kun joku vielä ker­toisi että miten rutiköy­hä Suo­mi aikoinaan rak­en­si van­han keskus­tan, olympias­ta­dion­in, eduskun­tat­alon, rautatiease­man jne., mut­ta meille oli läh­es ylivoimaista taivut­taa alu­mi­inipel­listä yks Kiasma…

    Sanopa muu­ta! Mietin, maini­tako Kias­ma esimerkkinä onnis­tuneesta arkkite­htu­urista, kos­ka pidän siitä itse kovasti. Se ei ehkä kuitenkaan ole mitenkään eri­tyisen täy­del­lis­es­ti kult­tuuri­amme tuke­va. Toisaal­ta, kos­ka se on taide­museo, tämä on minus­ta ok. Sitä voi ajatel­la veis­tok­se­na, jon­ka kuu­luukin olla irral­lisen oloinen ympäristössään ja kiin­nit­tää huomiota.

    Vastaa

80. anonyy­mi: Ja tässä on asian vaikeus: kun jotkut pitävät ja jotkut eivät, niin mikä on oikeu­den­mukainen ratkaisu? Ulkonäkö on vaikeasti mitat­tavis­sa ole­va asia, ja tuskin kukaan voi sanoa ole­vansa absolu­ut­tisen totu­u­den omistaja.

    Ehkä kaavoitusjär­jestelmä ei ole kehit­tynyt ihan sat­tumal­ta, vaan kos­ka sille on tarvet­ta. Nykypäivän sana on markki­nave­toinen kehi­tys, ja kaavoituk­sen pitää taipua sille. Ongel­mana on vain, että eivät kaik­ki han­kkeet ole Eif­fel-torne­ja — toki toisaal­ta hyvä etteivät ole 😉 Mut­ta toisaal­ta taas esim. Makkarat­a­lo oli oman aikansa Buchardt-pro­jek­ti — piti vielä tul­la koko kort­teli saman­laista, ja ihan hyvä ettei tul­lut. Yksi­tyiset inno­vaa­tiot vievät kehi­tys­tä eteen­päin, mut­ta se tun­tuu tapah­tu­van sat­tuman­varaisen valikoin­nin kaut­ta. Kun raken­netaan kaupunkia sadoik­si vuosik­si, pitäy­tymi­nen tur­val­lises­sa tyl­syy­dessä on parem­pi strate­gia. Ellei sit­ten halu­ta rak­en­taa kaupunkia uusik­si 50 vuo­den välein, mikä sekin on tietenkin aivan mah­dolli­nen val­in­ta, mut­ta ei ehkä ihan kauhean ekologista.

    Vastaa

81. Tarkem­min ajatellen 50 vuo­den käyt­töikä kaupungille voisi nyky­maail­mas­sa olla hyvä aja­tus. Saataisi­in raken­net­tua lisää tehokku­ut­ta sinne mis­sä tarvi­taan, ja luul­tavasti myös edullisia asun­to­ja niis­sä talois­sa, joi­ta purku odot­taa 😉 Raken­nus­määräyk­si­in vain vaa­timus raken­nus­ma­te­ri­aalien hel­pos­ta uudelleenkäytet­tävyy­destä tai kierrätyksestä.
    Jätkäsaaren hotel­li kuvas­taa tätä kehi­tys­tä hyvin: jos se tehdään, alle 50 vuo­den se tul­laan purka­maan ja tehdään isom­pi tilalle. Jos ei saa­da lupaa tehdä isom­paa, siir­retään busi­ness sel­l­aiseen kaupunki­in, joka on suosiollisempi…

    Vastaa

82. Pari­isin Eif­fel-tor­nia vas­tustet­ti­in kiivaasti, kos­ka se oli ruma kolos­si eikä sopin­ut kaupun­gin mittakaavaan.

    Pitää kyl­lä edelleen paikkansa, eikä torni­in nyt­tem­min virite­tyt jouluku­usen­val­ot ainakaan auta asi­aa. Väli­aikaisek­si­han raken­nel­ma olikin tarkoitet­tu. Eif­fel-tornin ympäril­lä on kyl­läkin maan pin­nal­la aika reilusti raken­nuk­sista vapaa­ta tilaa muo­top­u­u­tarhoi­neen, mikä aut­taa asi­aa ver­rat­tuna esim. keskel­lä kort­teliraken­net­ta töröt­tävään Tour Montparnasseen.

    Vastaa

83. Las Veg­a­sista on Guggen­heim läht­enyt, mut­ta 1:2 kopio Eif­fel-tor­nista edelleen on. Siitä olisi luem­ma tehty 1:1 alku­peräisen kokoinen, mut­ta lento­ken­tän läh­estymis­re­itit liip­pa­si­vat liian läheltä. Suht hirviä on puo­likas­tornikin, mut­ta tuo se tietysti kaupunkiku­val­lis­es­ti väriä oksen­nuk­seen ja var­maan houkut­telee hotellivieraita.

    Vastaa

84. Saara: Makua­sioi­ta on toki usein vaikea arvioi­da objek­ti­ivis­es­ti, mut­ta ei tässä tapauk­ses­sa. Rumista kolos­seista kan­nat­taa aivan ensim­mäisek­si uno­htaa ne, joiden kaltaisia mah­tuu jo muutenkin kol­me­toista tusi­naan. Tämä Jätkän torni näyt­tää ainakin muis­tiku­vieni perus­teel­la siltä kuin se olisi käy­ty poim­i­mas­sa sen tule­van Pasi­lan ryp­pään joukos­ta (sivu­men­nen sanoen Pasi­la on minus­ta juuri oikea kon­tek­sti tuon tyyp­piselle rak­en­tamiselle – Kalasa­ta­ma puolestaan olisi pitänyt ratkaista kantakaupunkimaisemmin).

    Eif­fe­lin torni­han on edelleen varsin ain­ut­laa­tu­inen ilmestys koko maail­mankin mittakaavassa.

    Ei ehkä kan­na­ta jät­täy­tyä muis­tiku­vien varaan. Pasi­lan voi kaivaa vaik­ka Cino Zuc­chi Architet­tin sivuil­ta kohdas­ta “Urban Design” ja ver­ra­ta sitä KSV:n Kämp Tow­er- kuvi­in. Mielestäni molem­mil­la suun­nitelmil­la on aivan omat lähtöko­htansa ja oma luon­teen­sa. En ole var­ma sotketko kuitenkin Kalasa­ta­maan? Sen torneis­sa ja Kämp Tow­eris­sa on edes jostain kuvakul­mas­ta jotain samankaltaista, vaik­ka nekin suun­nitel­mat ovat kokon­aisuute­na täysin erilaiset.

    Tuo Eif­fel on nyt otet­tu aika konkreet­tis­es­ti — tarkoi­tus oli vain ker­toa, että voimakaskaan vas­tus­tus ei ole tae siitä, että han­ke olisi huono. En oikeas­t­aan edes usko, että ulkonäkö on avainkri­teeri — luulen, että normista poikkeami­nen sinän­sä herät­tää osan ihmi­sistä vas­tus­ta­maan. Jos tuo­hon olisi rak­en­tu­mas­sa 16- ker­roksi­nen hotel­li nykykaa­van mukaan, niin en usko, että sen ulkonäkö kiin­nos­taisi ketään. En ainakaan muista, että Sitran 16- ker­roksi­nen talo lähistöl­lä olisi aikoinaan herät­tänyt mitään ambitioita.

    Juuri normista poikkeamisen pelko hel­posti johtaa siihen insinöörimäiseen ympäristöön, jota arvostelet, Saara. Suomes­sa on val­lal­la erään­lainen arkkite­htu­urin suvait­se­mat­to­muus: jos en pidä jostain, pyrin estämään sen rak­en­tamisen. Moni­ar­voisem­mas­sa kult­tuuris­sa (Hol­lan­ti, USA) syn­ty­isi eri­laisia ratkaisu­ja — minä pidän jois­takin, joku muu jois­takin toi­sista. Tas­apak­su­us ja elämyk­set­tömyys läh­tee siitä, että ei poike­ta normista. Tehdään keski­har­maa­ta, joka ei miel­lytä ketään, mut­ta ei san­ot­tavasti ärsytäkään. Eli eiköhän se 16 ker­rosta tossa olis hyvä, ja ihan perusta­lo, ei ruma.

    Vastaa

85. anonyy­mi:
    Juuri normista poikkeamisen pelko hel­posti johtaa siihen insinöörimäiseen ympäristöön, jota arvostelet, Saara. Suomes­sa on val­lal­la erään­lainen arkkite­htu­urin suvait­se­mat­to­muus: jos en pidä jostain, pyrin estämään sen rakentamisen.

    Suomes­sa on val­lal­la täysi mieliku­vi­tuk­set­to­muus. Jopa nämä “rohkeat” ehdo­tuk­set ovat mieliku­vi­tuk­set­to­mia ja liit­tyvät enim­mäk­seen siihen, että joko tehdään betoniele­ment­ti­laatikko tai sit­ten vään­netään mah­dol­lisim­man ruma hirvi­tys teräk­ses­tä ja lasista. Arkkite­htoni­nen rohkeus tarkoit­taa poikkeuk­set­ta tässä maas­sa jonkin­laista tarkoituk­sel­lista rumuutta.

    Ken­ties noil­la haetaan jotain nyky­taiteen arkkite­hton­ista vastinet­ta? Kuitenkin väit­täisin, että ylivoimainen enem­mistö suures­ta yleisöstä nimeno­maan halu­aa vähin­täänkin arkielämässään kat­sel­la asioi­ta, joiden tajuami­nen ei riipu eso­teeris­ten yksi­tyisko­h­tien abstrak­tista pohdiskelus­ta ja ver­tausko­h­tien hakemis­es­ta jonkin sat­un­naisen taiteil­i­jan pam­fletista tun­teen voimat­to­muud­es­ta sovel­let­tuna teräsvil­latup­poon myrkyn­vihreäl­lä poh­jal­la tms.

    Mik­sei voi­da huomioi­da, että Helsin­ki ei ole mikään city eikä sem­moi­sek­si tule?
    Tänne sopi­vat poikkeuk­sel­lisen hyvin ihmis­mit­takaavaiset kivi­raken­nuk­set, jot­ka mielel­lään ovat joko jugend-tyylisiä tai kansal­lis­ro­mant­tisiä. Ja juuri näitä Helsingis­sä tur­is­titkin tykkäävät kat­soa, kos­ka niis­sä on kivo­ja yksi­tyisko­htia ja ne vetoa­vat johonkin ihmisen perus­lu­on­teeseen: Ne tekevät kaupungista ihmis­läheisen toisin kuin vier­aan­nut­ta­vat lasi- ja teräsviritelmät.

    Jälkim­mäiset kuulem­ma muka­mas vies­tivät avoim­muut­ta. Min­ulle ainakin ne vies­tivät ain­oas­taan kylmää ehdot­to­muut­ta ja kasvo­ton­ta val­lankäyt­töä ja kaiken muun tarkoituk­sel­lista huomiotta jät­tämistä. Jos niitä johonkin pitäisi ver­ra­ta niin ensim­mäisenä tulee mieleen sydämetön ja ilmeetön liikemies har­maas­sa puvus­sa teräs­sankasilmäla­sei­neen tai taipuma­ton uni­vormupukuinen vira­nomainen peiliaurinkolaseissaan.

    Ehkäpä tämä aiheut­taa havaitun suvait­se­mat­to­muu­den tun­teen? Viesti ympäristölle vas­taa har­mit­ta­van usein keskisormea, joten sille ei luon­nol­lis­es­tikaan tah­do löy­tyä ymmär­rystä. Raken­nuk­sen pitää mukau­tua ympäristöön eikä tois­in­päin. Tätä eivät arkkite­hdit tun­nu sulat­ta­van. Kaupunkiku­va ei ole taulu, jon­ka voi ottaa pois seinältä tai jota voi olla kat­so­mat­ta. Se ei katoa näkyvistä sil­lä, että kävelee metrin ver­ran johonkin suun­taan. Hölmöstä raken­nuk­ses­ta Helsingis­sä kär­sii puoli miljoon­aa asukas­ta vähin­tään puolen vuo­sisadan ajan. Jos tälle halu­taan lähteä laske­maan rahal­lista hin­taa, se muo­dos­tuu aika korkeaksi.

    Vastaa

86. Toiv­otan tornin ter­ve­tulleek­si. Se sopii uuden alueen maamerkik­si hyvin. Kun nyt näitä tor­ni­talo­ja on ruvet­tu halu­a­maan joka puolelle, niin minus­ta täm­möiset yksit­täiset kau­ni­it tor­nit ovat parem­pi vai­h­toe­hto kuin val­ta­vat use­an raken­nuk­sen kompelksit.
    En ymmär­rä, mik­si Kalasa­ta­man ja Pasi­lan tapaiset tor­ni­talo­jen ryp­päät ovat monien mielestä jotenkin parem­pi kuin yksit­täi­nen torni. Varsinkin Kalasa­ta­ma tun­tuu men­neen läpi jotenkin salakavalasti, vaik­ka sijain­ti suh­teessa kan­takaupunki­in on aika samaa luokkaa. Sel­l­aiset mini-Man­hat­tan­it eivät mielestäni sovi kaupun­gin luon­teeseen, ja tot­ta­han on sekin että yksit­täi­nen torni var­jostaa näil­lä lev­eyk­sil­lä vain het­ken mut­ta viisi taloa vierekkäin jo pidempään.
    Tornin arkkite­htu­urin pitäisi kyl­lä olla ihan a‑luokkaa, ja olisi kyl­lä hienoa jos torni olisi jotenkin super­ekologi­nen kuten joku tääl­lä kir­joit­ti. Jos kaupun­ki antaa paraati­paikan raken­nuk­selle, pitäisi kaupun­gin saa­da siitä myös riit­tävästi hyvää kan­sain­välistä huomiota.

    Vastaa

87. Anonyy­mi,

    Tosi­aan muis­tiku­vani oli, että niin Pasi­laan kuin Kalasa­ta­maankin on suun­nitel­tu sileäpin­taisia lasitorne­ja, jois­sa ain­oa fiilistä tuo­va para­metri on tornin muo­dos­sa, joka sekään ei ole mitenkään eri­tyisen puhut­tel­e­va. Mut­ta kävin nyt uudelleen kat­so­mas­sa tuon Pasi­lan, ja onhan se muo­to puhut­tel­e­va — hienom­pi kuin muistinkaan! Tuos­ta suun­nitel­mas­ta voi olla jopa oikein ylpeä (toiv­ot­tavasti pystytään myös toteut­ta­maan tuol­laise­na). Ensin­näkin siinä on tämän tyyp­piset raken­nuk­set (= sileäpin­tainen lasipytin­ki) sijoitet­tu ympäristöön, johon ne sopi­vat, ja toisek­si muo­tok­ieli on onnis­tut­tu viemään tasolle, joka antaa kokon­aisu­udelle aidon iden­ti­teetin. Ts. kyseessä ei ole enää silk­ka kopio, tai jos onkin, niin ainakaan min­un­laiseni arkkite­htu­uri­in pere­htymätön maal­likko ei sitä huomaa.

    Olen täs­mälleen samaa mieltä kanssasi siitä, että normista tulisi uskaltaa poike­ta, että normista poikkeami­nen kuitenkin herät­tää ihmi­sis­sä lähtöko­htaista halua vas­tus­taa, ja että vas­tus­tus­ta ei sik­si tule aina niin kovasti huomioi­da. Minä vain en näe tuo­ta Jätkäsaaren suun­nitel­maa riit­tävän poikkea­vana, ja siinä syy mik­si itse vas­tus­tan sitä. Taan­noista Her­zog & Meu­ronin hotel­lisu­un­nitel­maa taas vas­tustin siitä huoli­mat­ta, että se poikke­si aidosti normista. Suurim­pana syynä oli väärä kon­tek­sti (han­ket­ta ei siis mielestäni voi automaat­tis­es­ti pitää onnis­tuneena, jos siinä poike­taan normista, vaan on muitakin vaa­timuk­sia joiden olisi täy­tyt­tävä). Jos jotakin vas­taa­van­laista ehdotet­taisi­in nyt Jätkäsaa­reen, saat­taisin innos­tua kan­nat­ta­maan! Siel­lä tuo puo­lik­si sulanut­ta jäämöhkälet­tä muis­tut­ta­va tekele voisi hyvinkin luo­da juuri oikean­laista jän­nitet­tä ja vari­aa­tio­ta, ja sen turhankin kir­jaimelli­nen ja alle­vi­ivaa­va “keskustelu” Enson pääkont­torin kanssa jäisi sinän­sä ihan kiin­nos­tavalle käsit­teel­liselle tasolle, kun raken­nuk­set sijat­si­si­vat eri puo­lil­la keskustaa.

    Lasia julk­i­sivu­ma­te­ri­aali­na en mitenkään ehdot­tomasti vas­tus­ta — enem­män on kysymys siitä, mitä sil­lä tehdään. Reyk­javikin Harpas­sa siitä on tehty kalan­suo­mu­mainen, kolmi­u­loit­teinen ja hyvin elävä juk­i­sivu. Her­zog ja Meu­ron oli­si­vat tehneet siitä tuon hyvin oudon, pin­nan­muodoil­taan pehmeän, vaip­pa­maisen kuoren (jäin tosin miet­timään, miltä se olisi näyt­tänyt niiden uskoak­seni pakol­lis­ten saumo­jen kanssa, joi­ta ei ollut piir­ret­ty havain­neku­vi­in ollenkaan). Tylsin tapa tehdä julk­i­sivu lasista on juuri tuo sileä New York ‑henk­i­nen ikku­nalasi­au­tiomaa, jota yksinker­taisuuten­sa vuok­si paljon käytetään.

    Mut­ta joo, kyl­lä niitä muitakin mate­ri­aale­ja voisi välil­lä ottaa palettiin.

    Vastaa

88. Saara:Ts. kyseessä ei ole enää silk­ka kopio, tai jos onkin, niin ainakaan min­un­laiseni arkkite­htu­uri­in pere­htymätön maal­likko ei sitä huomaa.

    Zucchin torneille löy­tyy kyl­lä esiku­via hel­postikin. Itsel­leni tulee niistä mieleen
    nämä Daniel Libe­skindin tor­nit Sin­ga­pores­sa. Itse en ole noiden häkkyröi­den siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta vaku­ut­tunut, tai Libe­skindin tekeleistä ylipäätään. Libe­skindiltä tilat­ti­in taan­noin suurisu­un­tainen hah­motel­ma urheilu­a­reenas­ta ja tornikokoel­mas­ta Tam­pereen rautatiease­man viereen kisko­jen päälle raken­net­tavak­si. Vas­taavia kaartei­ta ja sär­miä oli siinä.

    Saara: Her­zog ja Meu­ron oli­si­vat tehneet siitä tuon hyvin oudon, pin­nan­muodoil­taan pehmeän, vaip­pa­maisen kuoren (jäin tosin miet­timään, miltä se olisi näyt­tänyt niiden uskoak­seni pakol­lis­ten saumo­jen kanssa, joi­ta ei ollut piir­ret­ty havain­neku­vi­in ollenkaan).

    Jotain käsi­tys­tä Her­zog & de Meu­ronin kurvi­la­seista voi saa­da rak­en­teil­la olev­as­ta Ham­purin Elbphilharmoniesta.

    Arch­Dai­lyn juttu

    kuva

    kuva

    kuva

    kuva

    Ko. kon­sert­ti­talo­hanke on muuten ollut pysähdyk­sis­sä use­aan otteeseen mil­loin mis­täkin syys­tä ja hin­ta­lap­pu saa Musi­ikki­talon näyt­tämään puoli-ilmaiselta. Elbphil­har­monien akusti­ikan suun­nit­teli­ja on ei niinkään yllät­tävästi Yasuhisa Toy­ota, joka on nyt sit­ten Pohjois-Euroopan-kiertueel­laan tehnyt salin Köpik­seen, Pietari­in, Helsinki­in ja Hampuriin.

    Vastaa

89. Ennenkuin hehkut­taa Van­cou­verin torneil­la ja man­hat­tan — siluetil­la, kan­nat­taa kysyä, mis­sä siel­lä sijait­se­vat kan­takaupun­gin juged­ko­rt­telit tai empirekeskus­ta? Tai Tallinnan vanhakaupunki?

    Vastaa

90. Jos Helsingistä haaveil­laan New Yorkia tai esimerkik­si Van­cou­ve­ria, ollaan täysin hakoteil­lä. Helsingistä ei koskaan tule näi­den veroista kaupunkia sil­lä kaupun­ki on aivan eri lähtöko­hdista raken­net­tu. Helsin­gin pitäisi korostaa pienu­ut­taan ja pitäy­tyä mata­las­sa rak­en­tamises­sa, sil­lä se on ain­ut­laa­tu­ista maail­man pääkaupunkien joukos­sa, eivät pil­ven­pi­irtäjät. Niitä on jo kaikkial­la muual­la, mut­ta mata­la sil­huet­ti on harv­inaista herkkua.

    Mata­la Helsin­ki on paras­ta Helsinkiä ja se voidaan pila­ta vain kerran!

    Vastaa
91. Paluuviite: Mikko Särelä: Jätkäsaaren hotellihanke

92. En näe mitään syytä mik­si Helsin­gin pitäisi korostaa pienu­ut­taan rak­en­ta­mal­la vajansa puun­latvo­jen tasalle. Yleen­sä ulko­maalaiset totea­vat kaupun­gin ole­van vain pieni, ei kukaan ole fiilis­tel­lyt “mata­laa räystäskorkeutta” 🙂

    Vastaa

93. On aika kas­vaa. Suo­mi kuu­luu Euroop­paan kehit­tänyt. Helsin­ki on pääkaupun­ki, ja se on myös kehitet­tävä . Riit­tää taan­tu­muk­sel­liset ide­olo­giat, jot­ka estävät kehi­tys­tä. On aika aikaistaa Helsinkiin.

    Vastaa

94. Ihan hyviä näkökan­to­ja. Luulen, että helsinkiläiset turhaan vieroksu­vat korkei­ta raken­nuk­sia Helsin­gin kaupunkiku­vaan. Hie­man yksinäisek­si tuo torni tietysti jää, mut­ta kan­takaupungis­sa rak­en­tamisen luon­nolli­nen suun­ta alkaa olla ylöspäin. Ehkäpä siihen ympärille olisi mah­dol­lista saa­da muitakin korkeampia raken­nuk­sia? Olisiko mitenkään mah­dol­lista saa­da nor­jalaista muut­ta­maan raken­nuk­sen yläosan arkkite­htu­uria? Tor­nista saisi pie­nil­lä muu­tok­sil­la todel­la upean.

    Vastaa

95. Peruste­lut ontuvat
    Hotel­lia main­os­te­taan kon­gres­si­hotel­li­na ja maamerkkinä. Jotkut katso­vat sen ole­van näköalar­avin­to­la. Mielestäni kyse on vain mah­dol­lisim­man suures­ta tont­tite­hokku­ud­es­ta. Tehokas rak­en­t­a­mi­nen tuo rak­en­ta­jalle isom­man tulon. Kaupun­ki on täl­lä het­kel­lä täyn­nä esimerkke­jä ahtaas­ta rak­en­tamis­es­ta. Ihmisille ja hei­dän rakkaille kulku­vä­lineilleen kuten pyörille, mopoille ja autoille ei jätetä tilaa. Eri­tyisen turmi­olli­nen tämä ajat­telu on paikas­sa, jos­sa Jätkäsaari yhdis­tyy kan­takaupunki­in. Miten saadaan myöhem­min raitio­vaunukiskot, autoti­et, pyörätie ja jalka­käytävät mah­tu­maan, kun koko alueen liikenne täy­tyy vara­ta hotellin ajo­ram­peille, tak­si­tolpille ja tur­istibussien seisakkeille. Luvas­sa on jär­jetön ahtaminen. 

    En pidä torni­rak­en­tamista tarpeel­lise­na. Tun­tu­isi pahante­ol­ta työn­tää se muualle. Jos sen nimenä olisi ahtaa­jan ham­mas, se sopisi nimen­sä puoles­ta Jätkäsaaren perukoille. Hyvä paik­ka olisi myös Koivusaari, jos se vaik­ka vär­jät­täisi­in vielä koivun värein. Jät­täisin silti rak­en­ta­mat­ta näi­hinkin paikkoi­hin. Kuvakin joka on oheise­na on kau­nis­tel­tu. Siitä ei näy, että raken­nus on ainakin neljä ker­taa korkeampi kuin muu rakennuskanta.

    Vastaa