Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?

69 vastausta artikkeliin “Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?”

1. Jos otet­taisi­in käyt­töön EU:ssa ehdotet­tu peri­aate, että arvon­lisäveroa ei palautet­taisi rajal­la eikä perit­täisi tuon­ti­hyödykkeistä, voisimme ajatel­la arvon­lisäveroa kulu­tusveron sijas­ta tuotan­toverona, yri­tyshän sen mak­saa. Täl­löin vero olisi tasavero yri­tyk­sen mak­samille palkoille, koroille ja voitolle kuitenkin niin, että investoin­nit saa vähen­tää voitos­ta heti. Huo­matkaa: palkat ja voitot samal­la verokan­nal­la! Ulko­maankaup­pa mutk­istaa tätä peri­aatet­ta vähän, mut­ta vain siltä osin kuin verokan­nat eroa­vat maittain.

   En kyl­lä pysynyt tässä oikein kyy­dis­sä. Siis mikä ongel­ma nykyisen kaltaises­sa ALVis­sa olisi? Eikö tuo tarkoi­ta sitä että esimerkik­si Turkissa tuote­tun fil­lar­in veroaste on 0% ja Kreikas­sa valmis­te­tun 40%? Sinän­sä jos olete­taan kel­lu­vat val­u­ut­takurssit, niin täl­lä ei ole mitään väliä, Turkin liira vaan vahvis­tuu vas­taavasti suh­teessa Euroon. Mut­ta kun kaiken maail­man kiinalaiset eivät anna val­u­ut­to­jen­sa kellua.

   Vastaa

   1. EU on esit­tänyt, että EU:n sisäl­lä alv perit­täisi­in myyjä­maas­sa. EU:n ulkop­uolelta tule­valle tuot­teelle tietysti pan­naan alv. Tästä ei ollut kuitenkaan tarkoi­tus puhua vaan siitä, että alv on vero yri­tyk­sen palkoille, koroil­la ja voitolle ja että tätä asi­aa sot­kee vain tuo veron mak­su tuontituotteille.

      Vastaa

2. Listal­ta puut­tui yksi talousti­eteelli­nen peruste eriyte­ty­ille ALV-kan­noille. Se on että työn­teon kanssa kom­ple­men­taarisia tuot­tei­ta tulisi verot­taa vähem­män. Yleisin esimerk­ki tämänkaltais­es­ta kulu­tuk­ses­ta on las­ten päivähoito. Päivähoidon suh­teen tämä ei tietenkään suo­raan koske Suomea. 

   Toisaal­ta vapaa-ajan kanssa kom­ple­men­taarisia tuot­tei­ta voitaisi­in verot­taa korkeam­mal­la ALV-kannalla. 

   Iso-Bri­tann­ian vero­jär­jestelmän uud­is­tamista tutk­in­ut Mir­rlees Review (http://www.ifs.org.uk/mirrleesReview) pää­tyi suosit­tele­maan yht­enäistä ALV-kan­taa, jos­ta yht­enä poikkeuk­se­na oli päivähoidon verottomuus.

   Vastaa

   1. Päivähoidon verot­to­muudel­lakaan ei ole Suomes­sa merk­i­tys­tä, kos­ka se on voimakkaasti sub­venoitu kun­nalli­nen palvelu.

      Vastaa

3. “voisimme ajatel­la arvon­lisäveroa kulu­tusveron sijas­ta tuotan­toverona, yri­tyshän sen maksaa”
   Mis­tä se yri­tys viime kädessä ne rahat ottaa?
   Olisi kiva tietää mitä tämä vaikut­taisi kunkin elintasoon.

   Vastaa

   1. mat­tik
      Se, mitä ajat­te­len arvon­lisäveros­ta ei vaiku­ta elin­ta­soosi mitään. Veroa voi ajatel­la aina joko tuotan­toon tai kulu­tuk­seen kohdis­tu­vana. Ei pidä tui­jot­taa sen nimeen.

      Vastaa

4. Hyvä Osmo 🙂

   En ole koskaan ymmärtänyt eriäviä ALV-kan­to­ja. Tasainen ja laa­ja veropo­h­ja on tehokkain tapa verot­taa. Pis­teverot aiheut­ta­vat vain ongelmia taloudelle ja pahim­mil­laan leikkaa­vat kasvua. Joku sokeri‑, polt­toaine- tai autovero on jär­jet­tömyy­den huip­pu. Ne eivät vält­tämät­tä edes tuo­ta mitään, kun niiden negati­iviset vaiku­tuk­set las­ke­taan mukaan.

   Vastaa

5. * Korkeis­sa vero­pros­en­teis­sa (40%) yksi ongel­ma on se, että niiden kiertämi­nen voi tul­la houkuttelevaksi.

   * Kai tuloveronkin voi pitää, vaik­ka perus­tu­lo jo pääasi­as­sa hoitaisikin progression.

   * Yksinker­tais­t­a­mi­nen ja suo­ravi­ivais­t­a­mi­nen on eri­no­mainen tavoite. Ehkä eduskun­ta saa joku päivä aikaan myös täl­laisia uudistuksia.

   * Rajoil­la ei tarvi­ta “halpo­ja ulko­maanos­tok­sia” tuke­via mekanis­me­ja kuten ALV:n palau­tuk­sia. Yksinker­taiset ja reilut sään­nöt käyt­töön (liian vaikeaa sanoa mil­laiset takaisi­vat parhaan tasapainon).

   * Ympäristö verot / hiiliv­erot mukaan malli­in, niin että ne toimi­vat myös ulko­ra­joil­la, niin voidaan saa­da jotain järkevää aikaan jo ennen fos­si­ilien loppumista.

   * Vihreät ovat ennenkin rak­en­ta­neet, laske­neet ja ehdot­ta­neet uusia kok­naisia malle­ja. Jatkakaa hyvää työtä.

   Vastaa

   1. Ennus­teeni on, että koko EU siir­tyy asteit­tain arvolisäveroon poerus­tu­vaan vero­jär­jestelmään, kos­ka kaik­ki muu on niin per­hanan mon­imutkaistya ja palk­it­see lus­mu­ja. Puoli vuot­ta vero­jaos­tossa on vaku­ut­tanut min­ut tästä.

      Vastaa

6. Miten tämä “arvon­lisävero vas­taisi melkein koko julkisen sek­torin rahoituk­ses­ta ja verokan­ta olisi noin 40 %” eroaisi tilanteesta, jos­sa ALV olisi nol­la ja ansio- ja pääo­mat­ulovero kiin­teä 50% (vai mitä sen nyt sit­ten nois­sa olois­sa pitäisi olla)?

   Vastaa

7. En ymmärtänyt OS:n asi­aa ALV:n pistämisek­si 40 %iin ja sit­ten tekeen siitä lievästi pro­gres­si­ivisen mak­samal­la kaikille perus­tu­loa. Ei mitenkään men­nyt jakeluun.
   No tyh­mähän olen.

   Vastaa

8. Tämä hyvä teo­reet­ti­nen tarkastelu pitää valitet­tavasti ampua käytän­nöl­lä alas: Vai­h­toe­htona alv:lle on aina viedä tavaroiden ja palvelu­iden vai­h­to verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in joko luon­taistalouteen tai veronkier­toon. Jo 23 % alv houkut­telee tähän niin, että koti­talousvähen­nys on olemassa.

   Net­tile­htien tulot muuten tule­vat jatkos­sakin pääosin main­ok­sista, kun­han ipad-huuma laantuu.

   Vastaa

9. Pieni tarken­nus, ter­vey­den­huol­lon palve­lut on vapautet­tu arvon­lisäveros­ta, vain lääkkeil­lä on 9% alvkan­ta. Siinä olisikin näp­pärä keino saa­da julki­nen ter­vey­den­huolto lop­ullis­es­ti tukkoon: Kela-kor­vauk­set pois ja yksi­ty­isille ter­veyspalveluille 23% alv…

   Vastaa

10. Eikö Soini­vaaran olisi jo aika käyt­tää ALV0% palvelu­ja ja paran­nel­la itseään etelän auringossa.

    Vastaa

11. Osmo:

    Muuten olen sitä mieltä, että mie­lenki­in­toinen vero­ma­lli olisi sel­l­ainen, jos­sa arvon­lisävero vas­taisi melkein koko julkisen sek­torin rahoituk­ses­ta ja verokan­ta olisi noin 40 %. Pro­gres­si­ivisek­si tämä tehtäisi­in pienel­lä kaikille mak­set­taval­la perustulolla.

    Tää olis kyl­lä nyky­menoon aika huima parannus.

    Has­sua kyl­lä, että sä oot kiin­nos­tunut tästä, mut­ta et ikinä hark­it­sis ver­ou­ud­is­tus­ta mis­sä pääo­mat­ulovero las­ket­tas nol­laan ja palkkat­uloveroa nos­tet­tas niin, että muu­tos olis tuloneu­traali, vaik­ka nää olis suun­nilleen ekvivalentteja.

    Vastaa

12. “Arvon­lisäveron kaut­ta annet­ta­va vero­tu­ki on todel­la huono tapa tukea pien­i­t­u­loisia, ter­vey­den­huoltoa, julk­ista liiken­net­tä tai kult­tuuria. Suo­rat tuet menevät per­ille paljon parem­min ja mak­sa­vat paljon vähemmän.”

    Tämä kaipaa perusteluja.

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:
    mattik
    Se, mitä ajat­te­len arvon­lisäveros­ta ei vaiku­ta elin­ta­soosi mitään. Veroa voi ajatel­la aina joko tuotan­toon tai kulu­tuk­seen kohdis­tu­vana. Ei pidä tui­jot­taa sen nimeen.

    Se on aivan tot­ta, että se mitä ajat­telet, ei vaiku­ta kenenkään elin­ta­soon mitään — mut­ta se, paljonko ja mitä veroa mak­se­taan vaikut­taa. Viime kädessä veron mak­saa tietenkin kansalainen, kulut­ta­ja ja palka­nsaa­ja — ja ovat sama henkilö.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Päivähoidon verot­to­muudel­lakaan ei ole Suomes­sa merk­i­tys­tä, kos­ka se on voimakkaasti sub­venoitu kun­nalli­nen palvelu.

    Yksi­tyi­nen päivähoito ei ole kun­nalli­nen palvelu eikä sitä juuri subventoidakaan.

    Vastaa

    1. Yksi­tyi­nen päivähoito ei ole kun­nalli­nen palvelu, eikä sen markki­nao­su­us ole merkittävä.

       Vastaa

15. “Muuten olen sitä mieltä, että mie­lenki­in­toinen vero­ma­lli olisi sel­l­ainen, jos­sa arvon­lisävero vas­taisi melkein koko julkisen sek­torin rahoituk­ses­ta ja verokan­ta olisi noin 40 %. Pro­gres­si­ivisek­si tämä tehtäisi­in pienel­lä kaikille mak­set­taval­la perus­tu­lol­la.” (Ode)

    Olisi muka­va kuul­la ajatuk­si­asi tuos­ta kulu­tusvero­tu­s­pain­ot­teis­es­ta jär­jestelmästä lisää. Voisitko tehdä/linkittää aiheesta perus­teel­lisen selvi­tyk­sen? Perus­tu­loon suh­taudun hyvin ennakkolu­u­lot­tomasti, saan sitä peri­aat­teessa itsekin sairaseläkeläisenä. (Teen hie­man yrit­täjä­työtä voin­ti­ni mukaan taku­ueläk­keen päälle, nyt tien­aan noin 300 € kuus­sa 714 € taku­ueläk­keeni päälle. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea saan noin 50 euroa kuus­sa ja tuloveroa mak­san aika vähän.)

    1. Ketkä oli­si­vat ALV-pain­ot­teisen vero­tuk­sen häviäjät ja voittajat?

    2. Edut ja hai­tat? Pois­taisiko kan­nustin­loukku­ja, paran­taisiko tuot­tavu­ut­ta ja vähen­täisikö byrokratiaa?

    3. Onko kokeil­tu muual­la ja mil­lä men­estyk­sel­lä? Onko tuo­hon hau­dat­tuna jokin uus­lib­er­al­isti­nen koira? Olisiko pro­gres­sio tarpeek­si jyrkkä ja mitkä verot luon­tev­asti täy­den­täi­sivät sitä?

    Vastaa

16. Mis­tä luulet Osmo johtu­van sen, että liki­main kaikissa EU-mais­sa elin­tarvikkei­den arvon­lisävero on yleistä alv-kan­taa alhaisem­pi. Suomes­sa se on nyt 13 pros­ent­tia ja aset­tuu aika lähelle EU:n keskitasoa.
    Arvon­lisäveron suurin merk­i­tys on tietysti se, että sil­lä kerätään varo­ja yhteiskun­nan moni­in tarpeisi­in. Nos­ta­mal­la elin­tarvikkei­den arvon­lisäveroa saadaan kyl­lä lisää rahaa, mut­ta lisätään muun muas­sa toi­men­tu­lo­tuki­in ynnä mui­hin tarkoituk­si­in kulu­via menoja.

    Vastaa

    1. Niis­sä mais­sa, jkois­sa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä ei oloe kun­nos­sa, on paikallaan käyt­tää edes teho­ton­ta tapaa tasa­ta kulutuseroja.

       Vastaa

17. Ruuan arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen olikin var­maan yksi kaikkien aiko­jen älyt­tömim­mistä veropäätök­sistä. Tavaroiden verot­ta­mi­nen on ongel­mallista, kun läh­es kaikkea voi tila­ta ulko­mail­ta jostain mata­lam­man verokan­nan maas­ta ja palvelu­iden verot­ta­mi­nen taas alen­taa työn kysyn­tää. Ruokaa on han­kala tuo­da ulko­mail­ta ja hin­ta­jous­tokin on olema­ton­ta, joten vero­tuk­sen hai­tat ovat minimaalisia.

    Palvelu­iden alem­pi arvon­lisäkan­ta voisi olla sinän­sä hyödylli­nen, mut­ta ongel­mak­si tulee jos­sain määrin se, että mon­esti myy­dään samal­la sekä tavaraa että palvelui­ta. Moni var­maan kek­sisi tar­jouk­sia tyyli­in “osta 5 vuo­den huoltosopimus, niin saat auton kau­pan päälle”.

    Vastaa

    1. jos netistä oste­taan jotain sel­l­aista, joka pitää fyy­sis­es­ti lähet­tää asi­akkaalle, täst­sä tulee nou­dat­taa osta­ja­maan arvon­lisäveroa ja se tulee tilit­tää sinne. Lakia kyl­lä riko­taan, mut­ta vira­nomais­ten olisi help­po saa­da rosvot kiin­ni vieraile­mal­la nettisivuilla.
       Jos ostaa EU:n ulkop­uolelta, tavara pitää tul­la­ta oma-aloit­teis­es­ti ja mak­saa ALV. Jos tämä toim­inta laa­je­nee kovasti, kuol­lut kir­jain herän­nee henkiin.
       Sähköis­ten palvelu­jen osalta tilanne on epäselvä.

       Vastaa

18. Niin, kir­jois­sa kulut­ta­jan vai­h­toe­htoina täl­lä het­kel­lä on Osmon mainit­se­mat a) painet­tu kir­ja 9% ALV, b) sähköi­nen kir­ja Suomes­ta 23% ALV. Lisä­vai­h­toe­htona englan­ninkielisille kir­joille c) sähköi­nen kir­ja jenkeistä 0% ALV. Fiksua?

    Vastaa

    1. Kyl­lä sen sähköisen kir­jan saa nollaverol­la suomenkielisenäkin, kun palvelin on oike­as­sa maassa.

       Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara:
    mattik
    Se, mitä ajat­te­len arvon­lisäveros­ta ei vaiku­ta elin­ta­soosi mitään. Veroa voi ajatel­la aina joko tuotan­toon tai kulu­tuk­seen kohdis­tu­vana. Ei pidä tui­jot­taa sen nimeen.

    Ode, min­un kan­nat­taisi mielu­um­min mak­saa arvon­lisäveroa ja elämän­laatu­ni saat­taisi paran­tua kos­ka voisin itse päät­tää mihin rahani käytän. Vero­pros­ent­ti­ni on korkeampi kuin alv%.

    Jos olisin esim. eläkeläi­nen jon­ka vero­pros­ent­ti on alle arvon­lisäverokan­nan, niin vaiku­tus elin­ta­soon olisi merkit­tävä ja valin­nan­va­paus kaven­tu­isi kun vält­tämät­tömyys­tarvikkei­den hin­ta nousisi ja samoin niiden osu­us bud­jetista. Tämä edel­lyt­täen että tulot edes riit­täi­sivät vero­jen osu­u­den kasvaessa.
    Kaik­ki tämä tilanteessa jos­sa yhteiskun­nan rahan tarve ja toisaal­ta kansan­tu­lo ei muutu.

    Vastaa

    1. mat­tik
       Voimme tietysti pois­taa arvpon­lisäveron kokon­aan ja säätää yri­tyk­sille arvon­lisäveron kokoisen palkkaveron ja saman veron koroille ja voitolle. Miten eläkeläisen olo paranisi? Kyl­låä eläkeläi­nen mak­saa hin­nois­sa kaik­ista veroista.

       Vastaa

20. Soin­in­vaara vähän yksinker­tais­taa liikaa asioi­ta kansan­ta­juis­taes­saan niitä.
    Kulu­tusverot, alvi mukaan­lukien, ovat tulo­jako­vaiku­tuk­seltaan voimakkaasti degres­si­ivisiä. Niitä mak­sa­vat ne, joiden on kulutet­ta­va kaik­ki tulon­sa. Jos ei tarvitse kulut­taa kaikkea, niin voi kas­vat­taa var­al­lisu­ut­taan ilman että sitä verote­taan. Tätä yritetään kom­pen­soi­da siten, että vält­tämät­tömyyshyödykkeille asete­taan alhaisem­pi vero. Puh­taal­la kulu­tusverol­la var­al­lisu­userot kas­vaisi­vat hyvin nopeasti kestämät­tömälle tasolle. Esim. USA:ssa kulu­tusvero­jen suh­teelli­nen osu­us on ain­oas­taan mur­to-osa suo­ma­lais­es­ta verotuksesta.
    Toinen asia on veroko­htaan­to, kenen vahin­gok­si vero lop­ul­ta koituu. Jos kulut­ta­jal­la on valit­ta­vanaan vero­ton vai­h­toe­hto, niin verol­lisen kysyn­tä las­kee ja sen tuot­ta­ja ei voi lisätä veroa vaan se jää hänen itsen­sä mak­set­tavak­si. Jos tuot­teel­la on pieni hin­ta­jous­to, niin veron voi huo­let­ta lisätä hin­taa kysyn­nän siitä juurikaan laske­mat­ta ja kulut­ta­jat mak­saa (esim. elin­tarvikkeet). Sit­ten vielä kil­pailu­ti­lanne markki­noil­la: jos kyse on huonos­ti säi­lyvästä tai kul­je­tuskus­tan­nuk­sil­taan kalli­ista tuot­teesta ja vielä myyjiä on vain muu­ta­ma, niin vero menee taa­tusti hin­toi­hin (esim. elin­tarvikekaup­pa). Vapaas­sa kil­pailus­sa ja jos vielä ulko­mail­ta osto on mah­dol­lista, niin veroa ei voi per­iä kulut­ta­jil­ta vaan se jää koti­mais­ten toim­i­joiden mak­set­tavak­si ja heiken­tää niiden ase­maa koti­maan markkinoilla.

    Vastaa

    1. Timo T
       Mik­si joku kas­vat­taa var­al­lisu­ut­taan, jos ajat­telee, ettei hän koskaan eikä kukaan hänen per­il­li­sistään koskaan aio sitä kuluttaa?
       Jotkut kulut­ta­vat vähem­män kuin tien­aa­vat, toiset taas kulut­ta­vat suvun per­in­töä paljon enem­män kuin tien­aa­vat. Täysin tulot­tomien osu­us Kau­ni­ai­sis­sa oli huo­mat­ta­van suuri köy­hi­in kun­ti­in verrattuna.
       Mut­ta tuos­sa oli se aja­tus, että arvon­lisävero mak­se­taan kulu­tuk­ses­ta kun taas esimerkik­si tuloverot ja sosi­aal­i­tur­va­mak­sut per­itään tuotan­nos­ta. Molem­mat siir­tyvät yhtäläis­es­ti hin­toi­hin. Jos ajat­telet arvon­lisäveroa yri­tyk­sen mak­samana verona, huo­maat, että sitä mak­se­taan pääo­mat­u­loista samal­la taval­la kuin työtuloista. 

       Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    jos netistä oste­taan jotain sel­l­aista, joka pitää fyy­sis­es­ti lähet­tää asi­akkaalle, täst­sä tulee nou­dat­taa osta­ja­maan arvon­lisäveroa jase tulee tilit­tää sinne. Lakia kyl­lä riko­taan, mut­ta vira­nomais­ten olisi help­po saa­da rosvot kiin­ni vieraile­mal­la nettisivuilla.
    Jos ostaa EU:n ulkop­uolelta, tavara pitää tul­la­ta oma-aloit­teis­es­ti ja mak­saa ALV. Jos tämä toim­inta laa­je­nee kovasti, kuol­lut kir­jain herän­nee henkiin.
    Sähköis­ten palvelu­jen osalta tilanne on epäselvä.

    EU:n ulkop­uoli­sista ostok­sista ei tarvitse mak­saa alv+tulli pomp­sia, jos se jäisi alle kympin. Eli käytänössä kaiken­näköistä pikku­tilpe­hööriä voi ostaa verot­tomana. Jos taas mak­set­tavaa ker­tyy yli kympin, ei alvin mak­sami­nen ole suinkaan mikään kuol­lut kir­jain (nim­imerk­ki: “use­am­man ker­ran Tul­li­postis­sa asioin­ut”). Kyseessä ei ole myöskään pelkästään herkkäo­matun­tois­t­en kuvet­ta keven­tävä elävä kir­jain, vaan tul­lauk­seen (ja alvin per­in­tään) edel­lytetään valide­ja kuittitulosteita.

    EU:n sisäisessä kau­pas­sa: “Kaukomyyn­tiä ei verote­ta Suomes­sa, jos myyjän myyn­nit Suomeen ovat sekä kalen­terivuon­na että sitä edeltävänä vuon­na enin­tään 35 000 euroa kalen­terivuodessa ilman veron osu­ut­ta” Lähde: vero­hallinnon nettisivut.

    Vastaa

    1. Jos toimi­ta on pien­imuo­toista, siitä ei tyarvitse per­iä minkään maan arvpon­lisäveroa nettikaupassa.
       Aika isot net­tikau­pat perivät kuitenkin jonkun ran­skalaisen arvon­lisäveron. Poli­isi pamputtamaan!

       Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara: Yksi­tyi­nen päivähoito ei ole kun­nalli­nen palvelu, eikä sen markki­nao­su­us ole merkittävä.

    Onko tarkoituk­se­na säätää sillekin vielä lisäk­si ALV?

    Vastaa

23. “1. Ketkä oli­si­vat ALV-pain­ot­teisen vero­tuk­sen häviäjät ja voittajat?”

    Koira on hau­dat­tuna tuo­hon pieni persutulo-termiin.

    Osmoeik­er­ro mitä se tarkoittaa,mutta aikaisemista postauk­ista se merk­itse todel­la pien­tä summaa,jolla ei kukaan elä, luon­taistaloudessa eläviä ehkä lukuunottamatta.

    Nykyään kil­pail­laan sillä,kuka osaa eniten polkea pien­i­t­u­loista ns duunariluokkaa.

    Pro­pa­gan­da on ollut niin tehokas­ta, että he itsekin tekevät sitä

    Vastaa

    1. Se perus­tu­lo on sen kokoinen, että se saa veroast­eikon olen­na­sis­es­ti saman­laisek­si kuin se on nyt, vaik­ka veron poh­ja on tasavero. Täl­lä kler­taa sen ei ollut edes tarkoi­tus kor­va­ta mui­ta tulon­si­ir­to­ja. Kukaan ei elä mhyöskään pro­gres­sion vähäisyy­del­lä, ellei ole tuloja.

       Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara:
    ´snip´
    Jos ostaa EU:n ulkop­uolelta, tavara pitää tul­la­ta oma-aloit­teis­es­ti ja mak­saa ALV. Jos tämä toim­inta laa­je­nee kovasti, kuol­lut kir­jain herän­nee henkiin.
    ´snip‘

    Mitäs kuol­lut­ta tässä lain kir­jaimes­sa on?
    Jos et mak­sa tul­lia ja ALVia, tavara jää tul­li­in, oma-aloitteisesti.
    Ja jos tavara tulee kuri­ir­i­fir­man kaut­ta, fir­ma mak­saa mak­sut ja perii sin­ul­ta. Jos et mak­sa, et saa tavaraakaan.

    nim­im. Amerikas­ta tilannut

    Vastaa

25. Kor­jaus edel­liseen kom­ment­ti­i­ni. Kävin tark­ista­mas­sa tullin sivuil­ta ja: “pienin kan­net­ta­va määrä 10 euroa on vero­la­jiko­htainen, eli sekä tullin, arvon­lisäveron että valmis­teveron pitää kunkin olla vähin­tään 10 euroa, jot­ta se voidaan kantaa”

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos toimi­ta on pien­imuo­toista, siitä ei tyarvitse per­iä minkään maan arvpon­lisäveroa nettikaupassa.
    Aika isot net­tikau­pat perivät kuitenkin jonkun ran­skalaisen arvon­lisäveron. Poli­isi pamputtamaan!

    Var­maan suur­takin liike­vai­h­toa Suomeen myyviä net­tikaup­po­ja EU:sta löy­tyy, mut­ta suo­ma­lais­ten ostok­set myös hajaan­tunevat aika tehokkaasti isoon markki­naan, jos­sa kaup­pi­aat voivat olla suht’ iso­jakin, mut­ta kunkin yksit­täi­nen myyn­ti Suomeen jääkin sit­ten aika pienek­si. Näi­den Suomeen myyvien liikkei­den määrä taas voi olla suurikin.

    Yllä ole­va on arvailua ja pohd­in­taa — ei tietoa.

    Vastaa

27. Verokeskustelus­sa kan­natan sitä, että ter­vey­den­holto, kir­jat ja lehdet, av-tuot­teet (e/paperii muo­dos­ta riip­pumat­ta) sekä julki­nen liikenne ovat 10% alv-verokannassa.

    Elin­tarvikkeil­la ja ravite­musalal­la yht­enäi­nen 17% riip­pumat­ta siitä syödäänkö ruo­ka sisäl­lä ulkona tai kotona.
    Kaik­ki muu sit­ten 24%.

    ALV on onnek­si hin­nois­sa sisäl­lä, alem­pi kan­ta antaa pien­tä tukea koko alalel, joka tulee huomioi­da alako­htai­sis­sa tuis­sa ja avus­tuk­sis­sa, kuten tek­i­jänoikeusko­r­vauk­sis­sa, joil­la kus­tan­ta­jat kiertävät muu­ta palkkausta.

    Ruoan alv-ale on katas­tro­faa­li­nen huijaus.
    Kam­paamo- ja käsi­työalo­jen alv-koro­tus meni toki näi­den alo­jen peni­in tuot­toi­hin suo­raan, joten min­ulle jäi epä­selväk­si oliko se sit­tenkin mata­lan tuo­tatvu­u­den alo­jen tukemista min­imi­palkko­jen noustes­sa vai mitä.

    Yksinker­tainen, ymmär­ret­tävä ja val­ovot­tavis­sa ole­va alv-verokan­ta on kaikkien etu.

    Vastaa

28. Tim­oT: Kulu­tusverot, alvi mukaan­lukien, ovat tulo­jako­vaiku­tuk­seltaan voimakkaasti degres­si­ivisiä. Niitä mak­sa­vat ne, joiden on kulutet­ta­va kaik­ki tulon­sa. Jos ei tarvitse kulut­taa kaikkea, niin voi kas­vat­taa var­al­lisu­ut­taan ilman että sitä verotetaan.

    En ymmärtänyt, mikä tässä oli se juju. Ei kai kukaan kas­va­ta var­al­lisu­ut­taan vain var­al­lisu­u­den kas­vat­tamisen vuok­si, vaan sik­si, että hän (tai hänen per­il­lisen­sä) voivat sen joskus kulut­taa, jol­loin siitä luon­nol­lis­es­ti per­itään se kulutusvero. 

    Voin hyväksyä tuon degres­si­ivisyysväit­teen, jos siinä viitat­taisi­in esim. siihen, että rikkaat kulut­ta­vat ulko­mail­la suurem­man osansa tuloista kuin köy­hät, jol­loin luon­nol­lis­es­ti köy­hät jou­tu­isi­vat mak­samaan suurem­man osu­u­den tulois­taan alv:ia kuin rikkaat, mut­ta pelkästään se, että panee rahan säästöön ja kulut­taa sen myöhem­min, ei minus­ta kyl­lä muu­ta asetel­maa yhtään mihinkään.

    Vastaa

29. Miten sit­ten toim­i­taan, kun hyödyk­keeseen kohdis­tuu mui­ta vero­ja, kuten bussien käyt­tämään polt­toaineeseen tai metroa liikut­tavaan sähköön?

    Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä sen sähköisen kir­jan saa nollaverol­la suomenkielisenäkin, kun palvelin on oike­as­sa maassa.

    No voisko­han tälle asialle tehdä jotain? Sähkökir­jabisnes on syr­jäyt­tämässä pain­o­tuot­teet. Näin on USAs­sa jo käynytkin, ainakin joidenkin arvioiden mukaan. Suuria kir­jakaup­paketju­ja on men­nyt konkurssi­in. Tablet­ti rokkaa lukukait­teena. Niitä myy­dään tänä vuon­na puolisen miljooonaa.

    Jos Suomes­sa halu­taan pitää yllä omaa kus­tan­ta­mo­toim­intaa ja suomenkielistä kir­jal­lisu­ut­ta, olisi nyt se viimeinen het­ki tul­la sähkökirja-alv:ssä vastaan. 

    Ama­zonil­la ei luon­nol­lis­es­ti ole mitään ongel­maa myy­dä vas­taisu­udessa suo­ma­laista kir­jal­lisu­ut­ta suo­ma­laisille, mut­ta viisas eduskun­ta voisi yrit­tää pitää näitä raho­ja koti­maas­sa pienel­lä alv-uudistuksella.

    Kulut oli­si­vat posi­ti­ivisia, hyvin pieniä tosin, mut­ta kult­tuuri­vaiku­tus on poten­ti­aalis­es­ti suuri.

    Vastaa

31. Yksinker­taisin ja vähiten vinou­tu­mia aiheut­ta­va vero on tas­apros­ent­ti­nen tulovero eli tuotan­non verot­ta­mi­nen, sil­lä pitkäl­lä tähtäimel­lä mitään muu­ta ei voi­da verot­taa kuin tuotantoa. 

    Kulut­tamisen verot­ta­mi­nen ei ole sama asia, sil­lä tuloveroon näh­den se suosii sijoit­tamista, rikas­tu­mista ja velkat­alout­ta. Alvia käytet­täessä säästäjä/sijoittaja saa parem­man tuo­ton rahoilleen kun tuloveroa käytet­täessä, kos­ka hän voi yhtä suurista tuloista sijoit­taa suurem­man sum­man kuin sel­l­ainen, jon­ka tuloista on jo vero otettu.

    Vastaa

    1. Kulu­tuk­sen vero ja tuotan­non vero ovat ihan sama asia. Poikkea­vat korkein­taa sen tuotan­non osalta, jota ei koskaan myy­dä vaan aje­taan kaatopaikalle.

       Vastaa

32. Heip­pa Osmo.Uutisen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaiden hiil­i­jalan­jäl­ki olis n.30% tuhoisam­paa kuin mei­dän maal­la asuvien.Tosin mehän vil­jel­lään tääl­lä melkein kaik­ki itse omis­sa puu­tarhois­samme, jos suinkin mahdollista.Oliskohan uusi suun­ta mitenkään mahdollinen?

    Vastaa

    1. Jos kaik­ki suo­ma­laiset muut­taisiv­fat maalle ja vil­je­le­sivät pien­ti­laansa, ja tyy­ty­i­sivät siihen elin­ta­soon, jon­ka se tuot­taa, hiil­i­jalan­jäl­ki läh­es kaq­toaisi. Tuo tulos tuli siitä, että paakaupunkiseudul­la asuu varakkai­ta ihmisiä, jota kulut­ta­vat paljon. Maal­la asu­vat varakkaat ihmiset kulut­ta­vat viuelä enemmän.

       Vastaa

33. Osmo,

    palvelu­iden kohdal­la arvon­lisävero on tosi­aan vero suo­raan työlle kos­ka verol­lisen hin­nan mak­samisen vai­h­toe­hto on tehdä itse tai ostaa palvelu pimeästi. Hyödykkei­den tuot­tamises­sa merkit­tävä osa tuotan­non arvon­lisäyk­ses­tä voi olla pääo­mako­r­vauk­sia eli vero on säästö­jen verottamista.

    Siinä mielessä har­maa talous on oikeas­t­aan pelas­tus että se voi tar­jo­ta pako­tien liial­lista sään­te­lyä tai verot­tamista vas­taan ja ihmiset voivat han­kkia elan­ton­sa sen avulla. 

    Puh­taas­sa vai­h­tokaup­pat­aloudessa, jos­sa mikroa­gen­teil­la olisi eri­laisia perus­var­avek­torin lähtöpis­teitä, transak­tioverot vääristävät kau­pankäyn­nin kaut­ta syn­tyviä vaihtosuhteita.

    Eikö eduskun­ta voisi säätää yhtä yhteistä verokan­taa palveluille ja hyödykkeille ja lisäk­si vielä verot­taa koti­talous­tuotan­toa? Eli harkin­nan­varais­es­ti arvioidaan joku lasken­nalli­nen kotona tapah­tu­van tuotan­non arvo, jon­ka osu­ud­es­ta val­tio menet­tää vero­tu­lo­ja, jota voidaan verottaa…

    Eikö vero­tuk­sen pitäisi olla neu­traali sen suh­teen ostaako pihvin rav­in­to­las­ta vai ostaa raa­ka-aineet ja valmis­taa sen itse? 🙂

    Vastaa

34. > Tuo tulos tuli siitä, että paakaupunkiseudul­la asuu varakkai­ta ihmisiä, jota kulut­ta­vat paljon. Maal­la asu­vat varakkaat ihmiset kulut­ta­vat viuelä enemmän.

    En ole lukenut itse tutkimus­ta, mut­ta MT antaa vähän eri kuvan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kaupunkilaisen‑p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-isommat-kuin-maalaisen‑1.12786

    Vastaa

35. Raimo Sailak­sen mukaan alvin nos­to johtaa inflaa­tion kasvu­un, jos­ta taas seu­raa indek­sisidon­nais­ten etuuk­sien korottaminen. 

    Hän myös sanoi, että val­tiokin mak­saa alvia(mistä?), joten näistä syistä veron nos­to yhdel­lä pros­en­til­la tuo kas­saan vain noin puolet.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Maal­la asu­vat varakkaat ihmiset kulut­ta­vat viuelä enemmän.

    Eikä ongel­ma ole siinä miten ihmiset kulut­ta­vat, ei siinä mis­sä asu­vat. Ei kaupungis­tu­mi­nen pelas­ta maa­pal­loa, jos elin­ta­vat pysyvät ennal­laan. Enin­tään hidas­taa vähän. Ja mik­si maaseu­tu ja kaupunki­a­sum­i­nen pitää aina lait­taa vas­takkain. Molem­pia tarvi­taan, myös Suomes­sa. Pitäis enem­mänkin kehit­tää kestävää maaseu­tu­a­sum­ista siinä mis­sä pitää kehit­tää kestävää kaupunki­a­sum­ista. Kum­mas­sakaan se ei täl­lähetkel­lä ole kestävää vaan kulu­tuk­seen perus­tu­vaa. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaiku­tus­ta lisää. Ei kukaan sitä lähi- ja luo­mu­ruokaa jak­sa tuot­taa, jos maaseu­tu museoidaan ja kaik­ki kehit­tämi­nen (rak­en­t­a­mi­nen) kiel­letään miten maakun­takaavas­sa ollaan tekemässä.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Päivähoidon verot­to­muudel­lakaan ei ole Suomes­sa merk­i­tys­tä, kos­ka se on voimakkaasti sub­venoitu kun­nalli­nen palvelu.

    Meille tulee yhä enem­män palvelusete­limu­toista pävähoidon rahoi­tus­ta. Siinä ongel­ma olisi.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaik­ki suo­ma­laiset muut­taisiv­fat maalle ja vil­je­le­sivät pien­ti­laansa, ja tyy­ty­i­sivät siihen elin­ta­soon, jon­ka se tuot­taa, hiil­i­jalan­jäl­ki läh­es kaq­toaisi. Tuo tulos tuli siitä, että paakaupunkiseudul­la asuu varakkai­ta ihmisiä, jota kulut­ta­vat paljon. Maal­la asu­vat varakkaat ihmiset kulut­ta­vat viuelä enemmän. 

    Siinä oli myös taka-aja­tus, että maalainen elämän­ta­pa olisi vähään tyy­tyvämpi ja ekol­o­gisem­pi. Julk­isu­u­teen ei tuo­tu sitä, että Nur­mi­järvi on kaikkein pahin paik­ka Suomes­sa: eletään kaupunki­laista elämän­ta­paa maaseudul­la plus työ­matkat autol­la… Nur­mi­järvi taisi olla tutkimuk­ses­sa Suomen ain­oa kun­ta, jos­sa kulutet­ti­in enem­män kuin tienattiin.

    Vastaa

39. Mil­lä perus­teel­la suo­ra tuki on vero­tukea parem­pi tapa tukea esim. kir­jal­lisu­ut­ta? Vero­tu­ki kohdis­tuu sel­l­aisi­in kir­joi­hin, mitä ihmiset halu­a­vat lukea. Suo­ra tuki taas kohdis­tuu sel­l­aiseen kir­jal­lisuuten, jota apu­ra­hoista päät­tävä kult­tuurieli­it­ti halu­aa lukea. Vero­tu­ki siis hyö­dyn­tää use­am­paa ihmistä kuin suo­ra tuki. Tämän lisäk­si suo­raan tukeen liit­tyy paljon byrokratiaa.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Kulu­tuk­sen vero ja tuotan­non vero ovat ihan sama asia. Poikkea­vat korkein­taa sen tuotan­non osalta, jota ei koskaan myy­dä vaan aje­taan kaatopaikalle. 

    Ei sil­loin, jos rahalle saa reaa­liko­rkoa. Olete­taan kak­si miestä, joiden kum­mankin palk­ka on 10000 €. A:ta verote­taan 50% tuloverol­la ja nol­lal­la alvil­la. B:tä nol­lal­la tuloverol­la mut­ta 100% alvil­la. Kum­matkin kulut­ta­vat tästä 3000 € ostok­sen ver­ran ja lop­ut säästävät. A:lta jää säästöön tuloveron 5000 € ja ostok­sen 3000 € jäl­keen 2000 € ja B:ltä jää säästöön ostok­sen 3000 € ja alvin 3000 € jäl­keen 4000 €. Parin kol­men vuo­den kulut­tua säästöt ovat kas­va­neet 10%. A:lla on käytet­tävänään 2200 € mii­nus tulovero 100 € on yhtä kuin 2100 €, jol­la hän voi ostaa 2100 € arvoisen tuot­teen. B:llä on käytet­tävänään 4400 €, jol­la hän voi ostaa saman tuot­teen kuin A:kin ja mak­saa siitä alvei­neen 4200 €. Hänelle jää käteen vielä 200 €, jol­la hän voi ostaa alvei­neen 100 € tuotteen.

    Vastaa

    1. Jos heille mak­swe­taan palkkaa ja tuotan­to kan­nat­taa, joku var­maankin ostaa sen tuot­teet. Joku sel­l­ainen, jol­ta on aiem­min jäänyt rahaa säästöön.

       Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennus­teeni on, että koko EU siir­tyy asteit­tain arvolisäveroon poerus­tu­vaan verojärjestelmään…

    Pis­tevero­jen kanssa pelleily lop­puu! Hyvä niin. Vain yksinker­tais­ta­mal­la jär­jestelmää ja siirtämäl­lä ainakin kri­it­tis­ten vero­jen kan­to EU:lle saadaan veronkier­to kuriin. 

    Suo­ma­laisille tässä on se hyvä puoli, että veroaste laskee. 🙂

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika isot net­tikau­pat perivät kuitenkin jonkun ran­skalaisen arvon­lisäveron. Poli­isi pamputtamaan!

    Mal­tan tuskin odot­taa Ran­skan poli­isin isku­ja niihin ran­skalaisi­in net­tikaup­poi­hin, jot­ka myyvät vuosit­tain Suomeen yli 35 000 eur (alv. 0% hin­tana las­ket­tuna), mut­ta jot­ka mak­sa­vatkin avit ko. ostok­sista Ran­skaan, eivätkä Suomeen. 

    Kyseisen toimin­nan­han täy­tyy olla Ran­skan poli­isi­in talous­rikos­tutkin­nan pri­or­isoin­nin kär­jessä, ja Ran­skan val­tion sisämin­is­ter­iö var­masti piiskaa poli­isi­joukko­jaan hel­lit­tämät­tömään jahti­in, näi­den vero­jaan rikol­lis­es­ti Ransakaan (eikä Suomeen) mak­savien tavoittamiseksi.

    Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos heille mak­swe­taan palkkaa ja tuotan­to kan­nat­taa, joku var­maankin ostaa sen tuot­teet. Joku sel­l­ainen, jol­ta on aiem­min jäänyt rahaa säästöön. 

    Sitä tilan­net­ta­han esimerkki­ni juuri kuvaa. Jotkut ovat osta­neet kum­mal­takin 10000 eurol­la ja siinä on ollut se ja sama onko hei­dän vero­tuk­sen­sa ollut tuloveroa vai alvia.

    Vastaa

44. Otan esimerkin alal­ta, jos­sa Odekin on mukana. Nythän on kek­sit­ty ves­s­apa­peri, jon­ka hyl­sy liuke­nee pönt­töön eli sen voi huuhdel­la jöö­tien mukana maail­malle. WC-paperin arvon­lisävero on 23.

    Jos olisin samal­la alal­la, tek­isin jäätelöt­terökek­sistä hyl­syn ja käärisin sen 50 arkki­in p‑paperia. Tämän herk­l­lisen makuisen keksin ALV-olisi 12 %, ja päällyspa­per­il­la voi pyyhkiä…

    Vastaa

45. Se halu­taanko vero­tuk­sel­la vaikut­taa tulon­jakoon ja miten, on täysin poli­it­ti­nen asia. Vero­tuse­hdo­tusten tulon­jako­vaiku­tuk­set on kuitenkin syytä tuo­da esille jo ehdo­tus­vai­heessa, jot­ta ei tulisi yllä­tyk­siä. Nyky­isin tehdään jopa valmi­ita lake­ja ja vas­ta toimeen­panovai­heessa huo­mataan sen seu­rauk­set. Eihän tässä näin pitänyt käydä!!!

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara: os netistä oste­taan jotain sel­l­aista, joka pitää fyy­sis­es­ti lähet­tää asi­akkaalle, täst­sä tulee nou­dat­taa osta­ja­maan arvon­lisäveroa ja se tulee tilit­tää sinne. Lakia kyl­lä riko­taan, mut­ta vira­nomais­ten olisi help­po saa­da rosvot kiin­ni vieraile­mal­la nettisivuilla.

    Ollut mielessä perus­taa net­tikaup­pa, mut­ta kun pitäisi tietää kunkin artikke­lin ALV jokaisesa EU-maass­sa ja mille tilille pitäisi ALVit aina osa­ta ajal­laan mak­saa ettei vero­tarkas­ta­jat tule karmien puolelta sisälle, niin helpom­pi tie on jät­tää net­tikaup­pa perus­ta­mat­ta, ettei vaan tule lakia rikottua.

    Vastaa

47. Eri ALV-verokan­to­jen huip­pu on e‑kirjat, joil­la on muiden kir­jo­jen 9%:sta kir­joista poiketen 23% verokan­ta. E‑kirja on kuulem­ma ‘palvelua’. En tiedä ketä tai mitä täl­laisel­la tue­taan, mut­ta ter­ve jär­ki on aika kaukana.

    Vastaa

    1. E‑kirjan osalta kyse on pait­si siitä, että EU (määräys tulee sieltä) halu­aa puo­lus­taa veropo­h­jaa myös siitä, että työl­listäisi liikaa juris­te­ja määritel­lä, minkallainen hen­gen­tuote on kir­ja. On se vähän vaikeaa paperikir­jo­jen­mk­i­jn osalta.

       Vastaa

48. Jos halu­at mak­saa alvin muuhun EU-maa­han, niin sin­un pitää rek­isteröi­tyä sen maan alv-velvol­lisek­si ja saa­da sieltä VAT-tun­nus. Peri­aat­teessa­han ostom­aa ratkaisee alv-velvol­lisu­u­den, mut­ta käytän­nössä olen havain­nut ain­oas­taan muu­tamil­la ulko­maisil­la net­tikaupoil­la esim. Suomen Y‑tunnuksen eli suurin osa mak­saa omaan koti­maa­hansa. Lie­neekö tässä joku maako­htainen min­imi­ra­ja Eu-sisäkaupoille, sil­lä kir­jan­pitoa use­aan maa­han alvin mak­sami­nen mon­imutkaistaa huo­mat­tavasti? Jos sekä osta­jal­la että myyjäl­lä on VAT-tun­nus, niin veron mak­saa aina osta­ja ostom­aas­sa, tavara liikkuu verot­toma­l­la hinnalla.

    Vastaa

    1. Tim­oT
       Yri­tyk­sen ei tarvitse mak­saa net­tios­tok­sista ulko­mail­ta arvon­lisäveroa eikä ostos siis myöskään ole vähen­nyskelpoinen, joten yri­tyk­sen osalta vero mak­se­taan koti­maa­han. Ostin juuri fir­mal­leni F‑securen virusväi­jyjän Latvi­as­ta(!!!) ilman arvonlisäveroa. 

       Vastaa

49. OS: Pidätkö itse myös yri­tyk­sesi kir­jan­pidon? Eu-osto­han tapah­tuu niin, että ensin ostat tavaran ilman alvia, sit­ten kir­jaat kir­jan­pitoon ostok­sen hin­nan ja suo­ma­laisen alvin. Jos tavara tulee fir­man käyt­töön, niin sil­loin vähen­nät sen saman tien. Jos tavara tulee yksi­tyiskäyt­töön, niin et vähen­nä, vaan joudut sen tilit­tämään val­ti­olle. Jot­ta saan ostet­tua ilman alvia, min­un on ilmoitet­ta­va oma VAT-tun­nus myyjälle. Jos tämä uno­htuu, niin myyjä joutuu lisäämään oman alvin­sa, mut­ta minä en saa sitä Lat­vian alvia vähentää.

    Vastaa

    1. Tuol­laiseen mon­imutkaisu­u­den aikaansaamiseen tarvi­taan juristi. Ker­rfan vuodessa ammat­ti­henkilö lait­taa kir­jan­pitoni saivartelun kestävään muotoon.

       Vastaa

50. En tiedä kuka näitä sään­nök­siä kek­sii, te kansane­dus­ta­jat kuitenkin säädätte. Saivartelu on juuri oikea sana kuvaa­maan sitä. Ja tämä on vielä help­poa ver­rat­tuna siihen muuhun byrokra­ti­aan, jos­ta EU:n tuke­m­ana yrit­täjänä olen päässyt osalliseksi.

    Vastaa

51. Kaikkein parhaim­mat tulok­set saadaan yksinker­tais­ta­mal­la hom­maa reippaasti:
    ‑Kaik­ista tavaroista ym. mak­se­taan joku vero joka on sama kaikille.
    ‑Kaiken maail­man verovähen­nyk­set pois­te­taan. Näin saadaan ALV-kan­taa pienen­net­tyä kun vero­ja ker­tyy joka välistä vähän.
    ‑Palkkaverossa siir­ry­tään automaat­tiseen pakol­liseen verotili­in, jos­ta vähen­netään automaat­tis­es­ti palkkavero ja muut kulut. Samoin minkä tahansa työ­suh­teen ulkop­uolisen työhom­man voi hoitaa verol­lise­na anta­mal­la mak­sa­jalle yhden numeron — verotilin numeron. Mak­sa­jan hom­ma helpot­tuu kol­man­teen potenssi­in. Työ­nan­ta­ja­mak­sut voi pois­taa samalla.

    Peri­aat­teessa näin yri­tyk­sel­lä on yksi luku, jos­ta mak­saa vero ja palka­nsaa­jal­la on yksi luku, jos­ta mak­saa veroa. Eikä mitään kikkailuja.
    Siitä voidaan sit­ten lähteä arvioimaan, kuin­ka mon­ta paper­in­pyörit­täjä­tun­tia tarvi­taan vähemmän.

    Vastaa