Miten kiinteistön arvo määrätään verotuksessa?

26 vastausta artikkeliin “Miten kiinteistön arvo määrätään verotuksessa?”

1. Omis­ta­jan ilmoi­tus lunas­tusuhal­la toimii var­maan val­lan main­iosti kaupungis­sa ole­van rak­en­ta­mat­toman ton­tin kohdal­la. Mut­ta en ihan ymmär­rä, kuin­ka tämä toimisi raken­netun maan kohdal­la, kun lunas­tusuhkaa ei ole?

   Tiet­tyjä haastei­ta saat­taa myös olla kauem­pana Arka­di­an­mäeltä, jos­sa pienen kysyn­nän vuok­si arvos­tus on vaikeam­paa. Jos olisit perinyt ton­tin Äänekosken laidal­ta, niin osaisitko arvioi­da vuosit­tain sen arvon kehit­tymistä oikein?

   Vastaa

   1. Her­bert
      Jos raken­netun ton­tin kiint4eristövero on 0,32 ja rak­en­ta­mat­toman 3, maan arvol­la on jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa yhdek­sänker­tainen merk­i­tys. Tietysti nuo vapaae­htoiset ilmoituk­set vähän viitoit­taisi­vat myös raken­net­tu­jen tont­tien arvon arvioimista. Puhuin nyt näistä maakeinot­te­lu­ton­teista, jot­ka on tarkoi­tus pakot­taa raken­net­taviksi liki kon­fiska­torisel­la verolla.

      Vastaa

2. Peri­aat­teena on käypä arvo.
   Jos kun­ta halu­aa lisää tuloa, on mah­dol­lista palkata kon­sult­ti tekemään arvio­ta ja verovi­ras­to yleen­sä hyväksyy arviot. Mon­et kun­nat ovat saa­neet pienel­lä investoin­nil­la kiin­teistöveron tuo­ton uudelle tasolle.

   Vastaa

   1. Raimo K
      Kun aiem­min kiin­teistövero oli osana vero­tu­lo­jen tasaus­ta, tasaus­ra­jan alla olevil­la kun­nil­la ei ollut mitään kiin­nos­tus­ta korot­taa vero­tusar­vo­ja. Nyt on. Var­masti alkaa tapahtua.

      Vastaa

3. -jos kiin­teistöveroa ale­taan mak­samaan käyvän arvon mukaan ‚niin on selvää että kun­nat saa­vat k‑veroa ainakin 5:n ker­tais­es­ti mitä täl­lä hetkellä,koska vero­tusar­vot ovat jotain muu­ta kuin käyvät arvot.

   tosin voi olla että kansalaiset nou­se­vat “kap­inaan”.

   Vastaa

4. Vähän jää epä­selväk­si, mikä kan­nus­taisi ketään ilmoit­ta­maan ton­tin arvon oikein — varsinkaan, jos ei ole tarkoi­tus myy­dä tont­tia. Myytävän ton­tinkin suh­teen olen­nainen kysymys on, miten usein arvio­ta saisi muuttaa.

   Vastaa

   1. Ville
      Jos päätetään, että maan­omis­ta­jan itsen­sä ilmoit­ta­ma maan arvo on se, jota käytetään lunas­tuk­sen perus­teena, kaupun­gin kiin­teistövi­ras­to tietysti skan­naisi kaik­ki ilmoite­tut hin­nat ja lunas­taisi ne, joi­ta omis­ta­jan pitävät vhempiar­voisi­na kuin kaupunki.

      Vastaa

5. Mon­es­sa suh­teessa ihan järkevä ehdotus.

   Kuitenkin on huomioita­va se, ettei maan arvo suinkaan ole vakio vuosikymmen­estä toiseen. Maan hin­taan vaikut­ta­vat mon­et seikat. esimerkik­si kaavoituk­sel­la on suuri ja nopea vaiku­tus. Ongel­mana on muu­tos hin­nas­sa. Maan­omis­ta­jal­la pitänee olla oikeus muut­taa arvio­ta maansa hinnasta. 

   Miten estetään, ettei hin­nan muu­tok­sil­la keinotel­la? Miten estetään, ettei omis­ta­ja arvioi hin­taa mata­lak­si niin kauan kun arvio on peruste verolle ja nos­ta arvio­hin­taa tilanteessa, kun arvio­ta saate­taan käyt­tää lunastushintana?

   Vastaa

   1. Miten estetään, ettei hin­nan muu­tok­sil­la keinotel­la? Miten estetään, ettei omis­ta­ja arvioi hin­taa mata­lak­si niin kauan kun arvio on peruste verolle ja nos­ta arvio­hin­taa tilanteessa, kun arvio­ta saate­taan käyt­tää lunastushintana?

      Kum­mal­la on parem­pi tieto tule­vista maankäytön muu­tok­sista, raken­nus­li­ik­keel­lä vain kunnalla?
      Tai niin siis. Olenko liian sinisilmäinen? 

      Vastaa

6. Kaupun­gin pitäisi ehkä perus­taa oma raken­nus­li­ike, että saataisi­in lunaste­tut ton­tit raken­net­tua. Nykyi­nen raken­nus­li­ike-devel­op­pe­rien kartel­lia muis­tut­ta­va kon­sor­tio hait­taa tehokkaasti esim. ATT:n asuntotuotantoa.

   Vastaa

7. Eli jos ymmärsin Osmon ehdo­tuk­sen oikein, olisi maan­omis­ta­jan pidet­tävä yllä hin­taa, jol­la on valmis myymään ton­tin kun­nalle. Tähän ilmoitet­tuun hin­taan poh­jaisi myös kiin­teistövero. Miksei.

   Entä jos sen kään­täisi tois­in­päin. Pide­tään yllä tai jär­jestetään sään­nöl­lis­es­ti huu­tokaup­pa rak­en­ta­mat­tomille ton­teille. Maan­omis­ta­ja voi toki päät­tää myykö korkeim­man tar­jouk­sen tehneelle, mut­ta kiin­teistövero poh­jaisi korkeim­paan tarjoukseen.

   Vastaa

8. Ymmär­rän ongel­man pääkaupunkiseudul­la, en oikeesti muual­la. Saat­taa toki olla jois­sain kaupungeis­sa muuallakin.
   Miten alun perin joku plänt­ti on tul­lut jonkun omaisu­udek­si? Eikös aikaanaan kaik­ki ollut kuninkaan? Mites ne saamelaiset?

   Vastaa

   1. MIVa
      Tämä laki tyhjän tont­ti­maan eri­ty­isveros­ta on voimas­sa vain Helsin­gin seudul­la. Ei kos­ka Päijät-Hämettä.

      Vastaa

9. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Miten estetään, ettei hin­nan muu­tok­sil­la keinotel­la? Miten estetään, ettei omis­ta­ja arvioi hin­taa mata­lak­si niin kauan kun arvio on peruste verolle ja nos­ta arvio­hin­taa tilanteessa, kun arvio­ta saate­taan käyt­tää lunastushintana?

   Entä jos lunas­tush­in­ta olisi alin viimeisen vaik­ka viiden vuo­den ilmoitet­tu vero­tusar­vo kor­jat­tuna yleisel­lä tont­ti­maan indeksimuutoksella?

   Vastaa

   1. Mik­si alin? Kun kyse on pääasi­as­sa yhteiskun­nan valmk­ista­mas­ta tuot­teesta (kaupun­ki ympäril­lä, tiet, kadut, muu infra) eikö olisi hyväö, että sen saisi käyt­töön­sä se, jolle on sille paras­ta käyt­töä? Kaik­ki se maan arvo, joka ylit­tää sen arvon samoissa ilmas­to-olois­sa keskel­lä tietön­tä erä­maa­ta on yhteiskun­nan aikaansaa­maa. Ei minus­ta ole oikein pitää tätä yhteiskun­nan investoin­tia tuot­ta­mat­tomana vaanh, kos­ka laskel­moi raken­nus­maan pant­taamisen nos­ta­van täm­nän ton­tin ja kaikkien muidenkin tont­tien arvoa myöhemmin.

      Vastaa

10. Kiin­teistövero­tusin­nos­tus saisi sammua

    Poli­ti­ikot menevät aina sieltä mis­tä aita on matal­in. Ja veroasiantun­ti­jat ovat tyyp­il­lisiä asiantun­ti­joi­ta, osaa­vat oman asiansa hyvin, mut­ta elämä ympäril­lä on hakusessa.

    Lähivu­osi­na tehdään hur­ja määrä kiin­teistöre­mont­te­ja: on putkire­mont­tia ja sen siiv­el­lä kor­jataan sähköjä, ilmas­toin­tia, kylpy­huonei­ta. Rahaa palaa hir­muisia määriä. Ja val­tio saa arvon­lisäveroa kah­malokau­pal­la. Sen päälle halu­taan vielä korkeampi kiin­teistövero ja korkeam­mat perus­teet kiin­teistö­jen arvoille.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että eläk­keelle siir­tyneet suurten ikälu­okkien ihmiset huo­maa­vat, että tulot pienenevät, mut­ta asuinkus­tan­nuk­set nou­se­vat. Pitää mak­saa kiin­teistövero, remont­tien arvon­lisävero, remont­tien hin­ta ja korot. Remont­tei­hin ote­taan iso­ja velko­ja, joi­ta kaik­ki eivät tai­da edes ehtiä mak­samaan ennen siir­tymistä pois veron­mak­sa­jan roolista. Mon­et Helsingis­sä asu­vat pien­i­t­u­loiset oman asun­non omis­ta­vat joutu­vat myymään asun­ton­sa ja muut­ta­maan muualle. 

    Samaan aikaan sosi­aal­i­tur­van varas­sa asu­vien määrää tietois­es­ti kas­vate­taan. Säästäväiset kansalaiset aje­taan pois ja tilalle KELAn asukkaat.

    Vastaa

11. Sik­si alin, että se estää tuon kaavoitusspeku­loin­nin ja hyö­dyn val­u­misen muille kuin sen maan arvon luo­jalle eli yhteiskunnalle.

    Esimerk­ki: Ton­tin arvo tänään on sata rahaa. Omis­ta­ja rehellis­es­ti ker­too sen arvok­si sata rahaa, ja mak­saa sen mukaan vero­ja, mut­ta ensi vuon­na ton­tille kaavoite­taan kuusi pil­ven­pi­irtäjää, ja ton­tin arvo nousee miljoon­aan, kun­nal­la on oikeus edelleen lunas­taa se ensi vuon­na tämän vuo­den sadan rahan hintaan. 

    Jos lunas­tusar­vo on viimeisin tai vaik­ka korkein viimeisen viiden vuo­den ilmoite­tu­ista arvoista, tu okään­tyy päälaelleen. Tänä vuon­na omis­ta­ja mak­saa veroa kymme­nen rahan arvon mukaan, kun ei usko kun­nan pystyvän kovin nopeisi­in liikkeisi­in. Sen sijaan kuulee poli­itikkokaver­il­taan mak­samal­laan ruotsin­ris­teilyl­lä, että ensi vuon­na kaavoite­taan kuusi pil­ven­pi­irtäjää, joten alkaa mak­samaan veroa 1,1 miljoo­nan euron arvosta.

    Vastaa

    1. Joku juristi voi tark­istaa, mut­ta ymmärtääk­seni lounas­tush­in­tana pide­tään maan arvoa seit­semän vuot­ta aikaisemmin.

       Vastaa

12. Jos meil­lä olisi Saarisen suun­nit­tele­ma Helsin­ki (Töölön­lahti täytet­ty, keskus­ta Pasi­las­sa, yht­enäistä kaupunkia Munkkiniemeen ja Haa­gaan asti) kan­takaupun­gin kiin­teistö­jen arvot oli­si­vat ehkä nyky­istä alhaisem­mat — pahim­mil­laan osa kan­takaupungista voisi jopa olla slum­mi­u­tunut, kuten monis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa kävi. Kiin­teistöbisnes ei ehkä olisi ollut saman­lainen kul­takaivos kuin se 1900-luvun alkupuolel­la oli. Suuret suo­ma­laiset pääo­mat oli­si­vat ehkä jääneet ker­tymät­tä. Teol­lis­tu­mi­nen, tiede ja taide eivät ehkä olisi kehit­tyneet niin hyvin kuin kehit­tyivät (kiin­teistöra­hoil­la perustet­tu­jen säätiöi­den tukemana).
    Isom­mas­sa kokon­aisu­udessa kiin­teistö­jen arvon­muo­dos­tuk­sen ohjaami­nen (vero­tuk­sel­la, kaavoituk­sel­la ym. määräyk­sil­lä) saat­taa siten olla osaop­ti­moin­tia, jol­la on negati­ivisia sivu­vaiku­tuk­sia. On arvokysymys kan­nat­taako mak­saa tiet­ty hin­ta siitä, että kaupunki­rakenne on yht­enäisem­pää, tasa-arvoisem­paa ja tasahin­taisem­paa, vai halu­taanko ker­ryt­tää pääo­mia ja saa­da aikaan mah­dol­lisim­man hyvää talouskasvua tms. Ongel­mallista on, että ns. yleinen etu ja investoi­jien ja raken­nut­ta­jien intres­si ovat ris­tiri­itaiset. Kun kaavoitus tun­tuu siir­tyvän yhä enem­män sopimus- ja han­ke­po­h­jaiseen malli­in, pain­o­tus on hel­posti liike-elämän intres­seis­sä. Taloudel­lisin mittarein tämä voi olla hyvä asia, mut­ta hyv­in­voin­timittarein ei.

    Vastaa

13. Pauli,

    vero­tuk­ses­sa pitäisikin erot­taa raken­nuk­sen arvo maapo­h­jan arvos­ta. Sijain­tipaikkae­dut tietysti kap­i­tal­isoitu­vat koko kokon­aisu­u­den markki­na-arvoon, mut­ta raken­nuk­sen arvon voisi kuvitel­la ole­van vain tuotan­tokus­tan­nusten arvon mii­nus pois­to­jen verran.

    Tietysti se on ongel­ma jos sil­lä samal­la kiin­teistöo­maisu­udel­la kuvitel­laan ihmis­ten mak­sa­van tule­vaisu­udessa hoivansa, kun­nalle isom­man osan kun­nan vero­tu­loista sekä oman lisäeläk­keen. Eihän se sama omaisu­us voi men­nä yhtäaikaa näi­hin kaikki­in käyttötarkoituksiin… 🙂

    Helsingis­sä asumisen hin­ta alenisi jos siihen liit­tyviä tukia kar­sit­taisi­in pois. Näin tukia saa­vat eivät voisi asua alueel­la vaan jou­tu­isi­vat muut­ta­maan. Sil­loin työ­tu­loil­laan itsen­sä elät­tävät voisi­vat han­kkia asun­to­ja markki­noil­la olev­as­ta aiem­paa laa­jem­mas­ta asun­tokan­nas­ta. Peri­aat­teessa asia vas­taa sitä että asun­to­jen tar­jon­taa kas­vatet­taisi­in hetkellisesti. 

    Bri­tan­nin koali­tio­hal­li­tus on päät­tänyt leika­ta tuon kaltaisia tukia ja on arvioitu että kym­meniä tuhan­sia per­heitä jou­tu­isi muut­ta­maan pois Lon­toon seudulta.

    Vastaa

14. Aus­tri­an:
    Bri­tan­nin koali­tio­hal­li­tus on päät­tänyt leika­ta tuon kaltaisia tukia ja on arvioitu että kym­meniä tuhan­sia per­heitä jou­tu­isi muut­ta­maan pois Lon­toon seudulta. 

    Ei nyt sen­tään Lon­toon seudul­ta, mut­ta halvem­paan asun­toon. Bri­tan­ni­as­sa ei ole saman­laisia ylära­jo­ja asum­is- ja toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaan asumisku­luille kuin Suomes­sa. Siel­lä on tarkoi­tus säätää neljän huoneen asun­nolle hin­taka­tok­si 400 pun­taa kuus­sa (vas­taa eurois­sa pari ton­nia kuukaudessa).

    Nyt Lon­toon seudul­la voi olla varsin kan­nat­tavaa bisnestä vuokra­ta hyväl­lä alueel­la ole­va iso asun­to per­heelle, jol­la ei ole ollenkaan omia tulo­ja. Kun­ta (coun­cil) mak­saa vuokran ja toimeen­tu­lotuen. Tämä nos­taa vuokrata­soa ja kaikkien asumiskustannuksia.

    Vastaa

    1. 400 pun­taa kuus­sa vai viikossa?

       Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Joku juristi voi tark­istaa, mut­ta ymmärtääk­seni lunas­tush­in­tana pide­tään maan arvoa seit­semän vuot­ta aikaisemmin.

    Tuskin. Kyl­lä perus­teena on käypä hin­ta (mikä se sit­ten lieneekin).

    Vastaa

16. Pekka Taipale:
    ´snip´
    Siel­lä on tarkoi­tus säätää neljän huoneen asun­nolle hin­taka­tok­si 400 pun­taa kuus­sa (vas­taa eurois­sa pari ton­nia kuukaudessa).
    ´snip´

    400 GBP on 480,36508 € — aika vähän, ei lähel­läkään paria tonnia.

    Vastaa

17. Onko­han kaikkial­la Helsingis­sä saman­lainen käytän­tö kuin Öster­sun­domis­sa, että ain­oas­taan yksi virkamies valmis­telee kaik­ki tont­tikau­pat? Tämä saat­taisi johtaa joidenkin “maan­omis­ta­jien” nihkey­teen. Joku voi jopa luul­la että van­ho­ja tai uusia ystäviä vähän suosi­taan esim. hinnoittelussa.

    Sinän­sä on väärin halu­ta rahaa, sitähän ei voi han­kkia rasit­ta­mat­ta yhteiskuntaa.

    Vastaa

18. Raimo K: 400 GBP on 480,36508 € – aika vähän, ei lähel­läkään paria tonnia.

    Anteek­si, siis 400 GBP viikos­sa, eli euroina pari ton­nia kuussa.

    Vastaa