Mälarenergi Ab rakentaa maailman suurimman kierrätyspolttoainetta käyttävän voimalaitoksen Ruotsin Västeråsiin. Voimalaitoksessa poltetaan lajiteltua jätettä 450 000 tonnilla. Voimalaitoksen teho on 167 MW, mistä 65 % lämpöä ja 35 % sähköä. BMH toimittaa laitokseen kiinteää kierrätyspolttoainetta (SRF) valmistavan yksikön, johon sisältyy kolme Tyrannosaurus-murskainta. Toimituksen arvo on 18 miljoonaa euroa, mikä vastaa liki kolmannesta yhtiön edellisen vuoden liikevaihdosta. Hyvin meni suomalaisella teollisuudella muutenkin. Metso toimittaa kattilan. Kuten aiemminkin on ollut puhetta, olen BMH:n hallituksen jäsen.
Olen hyvin tyytyväinen siitä, että Mälarenergi päätyi lajitellun SRF:n käyttöön eikä lajittelemattoman jätteen massapolttoon. Arvokkaita raaka-aineita voidaan pelastaa hyötykäyttöön ennen polttoa, SRF:ää voidaan polttaa entisissä fossiilista energiaa käyttävissä laitoksissa tarvitsematta rakentaa kallista massapolttolaitosta ja energiasta saadaan sähköksi paljon enemmän kuin massapoltossa, jossa sähköä syntyy tyypillisesti 20 % kokonaisenergiasta. Näin se olisi pitänyt tehdä YTV:ssäkin. SRF:llä olisi voitu korvata suoraan hiiltä eikä olisi tarvinnut rakentaa uutta kallista voimalaitosta.
Raaka-aineesta suurin osa tulkitaan uusiutuvaksi energiaksi. Muovi tulkitaan fossiiliseksi. Uusiutuvan osuus on noin 70 %, joten Ruotsin kasvihuonepäästöt vähenevät merkittävästi.
Hollming Oy:n konepajoille tilaus tietysti tuo työtä.
Hieno homma!
Harmi, ettei jätteenkäsittely ole mukana päästökaupassa. Jos olisi, jätefirmat voisivat myydä säästyneet hiilidioksidiekvivalenttitonnit, joka tekisi järkevästä jätteidenkäsittelystä vielä kannattavampaa.
Tässä tapauksessa on mukana päästökaupassa. Kun fossiilista polttoainetta käyttävä vaihtuu kierrätyspolttoainetta käyttäväksi, sen päästöoikeuksien tarve vähenee.
Mikä selittää sen, että Ruotsissa ovat suomalaisia (YTV:tä) fiksumpia ainakin blogistin mielestä?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Hyvä uutinen.
Ehkä 167 MW voimalaitoksen vaikutus kuitenkin ruotsalaisten kasvihuonepäästöihin on jotain aivan muuta kuin massiivisia. Mutta toki hyvä uutinen monellakin tapaa. Järkevämpi jätteiden hyötykäyttö yhdistyy hivenen puhtaampaan energiantuotantoon ja lisäksi suomalaiset saavat töitä. Mikäs sen parempaa.
Eikös jätteenpoltto ollut joskus/joillekin vihreille käsitteenä vähän samaa sarjaa kuin henkilöauto/ydinvoimala/mcdonalds/talouskasvu?
Onko tekniikka kehittynyt vai ideologian takana olevia pyhiä kirjoituksia tulkittu uudelleen?
Lajittelemattoman jäteen massdapoltto on edelleen huonossa huudossa. Kaikki poltetaan, myös hyötykäyuttöön soveltuvgba, mutta sähkö ei oikein saada aikaan.
Koko Keski-Eurooppa on myrkytetty vahoilla roskanpolttouuneilla, joiden pääasiallinen tuotos oli dioksiini.
Kyllä tätä voi peukuttaa. Parempi tapa tämä on kohdata ympäristöhaasteita kuin eriarvoistaminen ja syyllistäminen.
Niin tosiaan: sehän riittää, että tuon jätteelle tehdyn energian käyttää joku, joka on päästökaupassa mukana.
Osmolla on väärää tietoa Helsingin seudun jätevoimalasta. Ensinnäkin se ei ole YTV:n voimala vaan Vantaan energian voimala. YTV on tehnyt Vantaan energian kanssa palveluperiaatteella sopimuksen jätteenpoltosta. Sopimusta toteuttaa YTV:n lakkaamisen jälkeen HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Laitoksen teho on 185 MV, josta sähköntuotannon osuus on 42%, vaikka kysymyksessä on massapolttolaitos. Tosin syntypaikkalajittelu poistaa biojätettä ja esim. metalleja. Sähkön tuotannon osuus on siis selvästi suurempi kuin Osmon mainostamassa ruotsalaisessa laitoksessa. Se on saatu aikaan eräillä teknisillä ratkaisuilla. Ehkä näemme pian ruotsalaisin opintomatkalla täällä.
Lähinnä kai tuo Vantaan voimalan korkea rakennusaste on saatu aikaan maakaasulla, mikä on sinänsä ihan hyvä keksintö. Oikea jätteenpolton rakennusaste saadaan vähentämällä voimalan sähkön ja lämmöntuotantomääristä se, mitä pelkkä maakaasukombivoimala tuottaisi (sähköä 58%), jolloin jätteen rakennusaste laskee paljon pienemmäksi.
Voiko tuollaisen Tyrannosauruksen pistää rouskuttelemaan läpi kaikki vanhat kaatopaikat ja näin saada mahdollisesti suht. käypään hintaan energiajaetta, metalleja ja kierrätyslasia? Kysymys olisi varmaankin siis että onko näin saatu polttoaineen ja kierrätysmetallin hinta kilpailukykyinen markkinoilla.
Yritän tällä tavalla perustella itselleni sen, ettei lasin ja metallin syntypaikkalajittelu olisi enää hyödyllistä. Väite perustuisi siihen, että tyrannosaurus olisi tarkempi lajittelija, ja erilliskeräykseen liittyvä logistiikka tulisi suhteellisen kalliiksi.
Meneekö pahasti metsään?
Thaimaassa tyranno on tehty vanhan kjaatopaikan viereen. Jos jäte loppuu, se syö kaatopaikan. Syntypaikkalajittelu on paikallaan jaoteltuna märkään ja kuivaan, koska märkä pilaa kuivaa jaetta. SAanomalehdet kannattaa myös kerätä erikseen, jos niistä on tarkoitus tehdä kierrätyspaperia. Pullot menevät tyrannossa varmuudella rikki, jogten vain raaka-aine kiertää, vaan ei ehkä pullo.
En tiedä, onko tyranno parempi lajittelija kuin sinä ja minä, mutta varmasti parempi, kuin meidän naapurimme. 🙂
In other news, suomalainen Wello on käynnistelemässä aaltoenergialaitosta Orkneyn saaristossa Skotlannissa.
Hienoa, että kauppa käy. Jätehuollossa on tilaa sekä rinnakkaispoltolle että pitän vastustuksen jälkeen viimein syntymässä oleville jätevoimaloille. Toisaalta, jos edustamasi tuote on hyvä, se myy itsensä ilman muiden mollaamista.
Rinnakkaispoltto on mainio tapa puhtaiden tuotantotoiminnan jätteiden hyödyntämiseen, kun taas huonolaatuisen, kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen sopii parhaiten jätevoimala. Tietääkseni tässä Västeråsin laitoksessa tullaankin pääosin polttamaan hyvälaatuisia tuotannon jätteitä. Kysynkin eikö juuri niistä voitaisi kierrättää muutkin kuin metallit, jotka muuten saadan hyvin talteen jätevoimaloistakin?
Yhdyskuntajätteistä ei ”puhtaita” jakeita poltoon liikene, jos 50% kierrätystavoite aiotaan saavutaa. Toisaalta tulossa oleva organisen jätteen kaatopaikkakielto edellyttää huonolaatuisenkin jätteen hyödyntämistä. Jätevoimaloihin, joita halventavasti nimittelet ”massapolttolaitoksiksi” soveltuu juuri tämä yhdyskuntajätteen epäpuhdas jäännös hyödynnettäväksi.
Kaikki Suomen toimivat ja sunnitellut jätevoimalat on sunniteltu olemassa oleviin lämmön- ja säköntuotannon tarpeisiin ja täyttävät kirkkaasti EU-jätedirektiivin R1 hyödyntämiselle asetetut vaatimukset. Suomen uusien jätevoimaloiden sähköntuotannon hyötysuhde tulee olemaan noin 25% ja Vantaan jopa yli 40%, kuten Jyrki Lohi jo oikaisikin.
Rinnakkaispoltossa on hyötysuhteen syytä ollakin reilusti yli tuon 25 %, kun jo pelkästään laitoksen Tyrannosauruksen murskaimein useiden megawattien teho haukkaa laitoksen sähköntuotannosta jopa 15 %.
Vielä käyttämääsi ”kierrätyspolttoaine”-termiin. Termi on Suomen jätelain vastainen. Jätteen poltolla tai polttoaineilla ei ole mitään tekemistä kierrätyksen kanssa. Tässä ”kierrätyspolttoaineen” tapauksessa ehkä sen verran, että sen valmistus onnistuu parhaiten kierrätyskelpoisista yhdyskuntajätteistä.
Toivoisin, että puhuttaisiin jätteistä ja asioista niiden oikeilla ja kokonimillä.
Vantaan voimalan polttopaineena on maakaasu ja jäte. Jätteenpolton rakennusaste pitää laskea vähentämällä kmoko laitoksen energtiantuotannosta, lämmöstä ja sähköstä, nykyaikaisen maakaasukombilaitoksen tuotos.
Maallikosta 40% (Vantaan Energian mukaan 39%) sähköntuotannon hyötysuhde sekajätteelle kuulostaa toteutuessaan ilmiömäiseltä, jolloin ainakin itse olen valmis muuttamaan mielipidettäni massapoltosta.
Vantaan Energian mukaan laitos käyttää (vuositasolla) 930GWh (320000 tn) jätettä, 650 GWh maakaasua ja tuottaa 620 GWh sähköä, 870 GWh lämpöä.
Samasta määrästä maakaasua Helen tuottaisi jotain 49% (?) eli 318 GWh sähköä. Jotta SRF-voimala olisi tässä kohtaa kilpailukykyinen, pitäisi 320000 tonnista (teoriassa 930 GWh) saada irti yli 300 GWh sähköä eli kotitalousjätteestä yli 30% (sähköntuotannon) hyötysuhde ? Ovatkohan nämä luvut varmasti realistisia?
Näin hyvällä hyötysuhteella varmaankin lähimaakuntakeskuksista kannattaisi kuljettaa syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä Helsinkiin poltettavaksi, ja lähettää täällä jätevirrasta irroitettu SRF samalla junalla takaisin halvempien voimaloiden polttoaineeksi.
SRF syntyisi varmaankin tehokkaimmin yksityisellä puolella, Vantaan jätteenkäsittelykombinaatin ympärillä lienee tilaa.
Kylläpä suomalaisen insinöörin mieltä lämmittää kuulla, että OS on näinkin konkreettisesti kiinni jossain todellisessa eko-busineksessa.
Onnittelut!
Itse kierrän asiakkaiden luona esimerkiksi myymässä suomalaisen MariMatic-firman jätteenkäsittely-systeemejä.
Niissä on huippu-teknologisia läpimurto-ajatuksia ja kunnollista vienti-pöhinää!
Suomalaisen lottokansan haveen mukaisesti, tarkoituksenani on kimppakollegojeni kanssa rikastua tässä oikein per…..sti.
Rikastumisessa käytän hyväksi 30+ vuodena aikana saamiani mustelmia, koulutusta ja kokemusta, sekä maksankuormituksella rakennettua laajaa kontaktiverkkoa eri maissa.
Jotta onnistun rikastumaan, on pakko ottaa armottomassa kilpailutilanteessa rajua yrittäjäriskiä, joka on usein sellaista tasoa, että sellaiseen täällä Suomen lintukodossa harvoin törmää.
Tässä yrittäjän lottopelissä menestymiseen vaaditaan rautaisia hermoja, huippu-sydänkirurgin vertaista ammattitaitoa, erinomasia kolleegoja, ja aimoannos onnea.
Arvaankohan oikein: OS ei istu noissa hallituksissa eko-altruistisesti, ilman palkkaa? Ehkä sihdissä onkin uusi asunto?
Toivotavasti OS kumartuu nöyrästi vihergurun, Heidi Hautalan eteen, ja anoo jo etukäteen armoa.
Seppo Korppoo
Riski-yrittäjä, joka toivottaa OSn tervetulleeksi mukaan rikastumaan oikein kunnolla
Voihan sen noinkin laskea. Samaa periaatetta pitää tuolloin käyttää arvioitaessa jätteen rinnakkaispolton hyötysuhdetta.
Rinnakkaispoltossa voimalaitoksen pääpolttoaine on yleensä kivihiili, turve tai puu ja yleensä vain hyvin pieni osa (esim. 10%) on jätepolttoainetta.
Lisäksi rinnakkaispolton jätepolttoainetta valmistettaessa iso osa ainakin yhdyskuntajättestä ja sen lämpöarvosta hukataan jalostuksen rejektinä kaatopaikalle. Kun vielä vähennetään Tyrannosauruksen esikäsittelyn, ei niin pieni (=megawatteja), sähkön kulutus puhutaan samasta asiasta ja hyötysuhteita voidaan jopa vertailla.
Jätevoimalat soveltuvat kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen myös valmisteilla olevan orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon tullessa vuonna 2016.
– Massapoltto ei ole halventava termi vaan oikea. Jätevoimala on hämäävä, koska Lahden kaasutuslaitoskin on jätevoimala (vaikka käyttää 100% kierrätyspolttoainetta). Lahden laitos on siis lain mukaan jätevoimala= jätteenpolttolaitos= 100% jätettä polttava kattila, joka on myöskin aina päästökaupan ulkopuolella. Massapoltto viittaa siihen että jäte poltetaan käsittelemättömänä ilman palakoon olennaista pienentämistä, massana ja jäteautot tuovat jätteen sinne suoraan keräysreiteiltä ilman laaduntarkistusta ja prosessointia käsittelylaitoksella. ”Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä”
– Alan ammattilehtien mukaan Vantaan Energia voitti silloisen YTV:n polttokisan, johon sai osallistua vain ulkolaisella tekniikalla, kotimaiset oli suljettu pois, hinnalla 49 euroa/tonni. Tuli toinenkin tarjous, Fortumin 162 euroa/tonni. Mikä on oikea hintataso? Jos se on noin 50 euroa niin kyllä oli Fortum härski. Jos taas 160 euroa niin miksi köyhä Vantaa lahjoitti noin miljardi euroa kattilan toiminta-aikana rikkalle Helsingille ja vielä rikkaammalle Espoolle? Jompikumpi tarjoajista oli ihan hullu! Tai ei osaa laskea. Tai samalla sovittiin jostain muustakin?
– Jos massapoltto on niin ylivoimainen tekniikka niin miksi se tarvitsee suojakseen lain suoman monopolin? Kotitalousjätettä ja muuta kuntajätettä ei saa kierrättää eikä hyödyntää vaan kaikki on vietävä kunnan niin määrätessä massapolttoon.
Tämä on tapa laskea jätevoimalatoimittajalle riski sellaiseksi että investointi on toteutettavissa. Yhtä hyvin tarjouspyynnössä olisi voitu edellyttää volyymihinnoittelun perustuvan (pienempään) kiinteään ja muuttuvaan osaan. Julkisessa kilpailutuksessa selkeyden kriteerit eivät aina talonpoikaisjärjellä aukea.
Lait ovat muutettavissa, eikä sopimustekniikassa toivottavasti ole estettä sille että esimerkiksi ulkoinen toimija voi poimia jätevirrasta rusinoita pullasta ja korvata volyymin tuomalla tilalle kotitalousjätettä YTV-alueen ulkopuolelta. Tältä excel-harjoitukselta puuttuu vain käytännön pohja niin pitkään kun laitoksen todellinen kapasiteetti, kustannukset ja hyötysuhde ovat demonstroimatta.
Massapoltto on jätteiden hävitymenetelmä ei hyödyntämistä. Massapolttoon ollaan jouduttu, koska kunnallisien jätelaitosten jätteiden maahan kaivaminen eli kaatopaikkatoiminta on tiensä päässä. Jätelaitoksille ei sovi, että jätteestä erotellaan kierrätyskelpoiset jakeet ennen polttoa ja polttosyöte esikäsitellään. Jokainen massapoltettu tonni lisää näiden laitosten laskutusta ja vapaasti muiden toimijoiden kierrättämät tonnit vähentää sitä. Massapoltosta syntyy paitsi lämpöä ja sähköä myös tuhkaa. Sekalainen syöte lisää tuhkan määrää ja massapolton tuhkaan on sitoutunut kaikki ne poltossa syntyvät yhdisteet, jotka saadaan savukaasupesurilla blokattua pois. Tämmöinen tuhka pitääkin sitten sijoittaa erityiskaatopaikalle heti ydinjätteen varaston viereen. Erityisesti hämmästyttää, kuka on antanut jätelaitoksille oikeuden myydä jätetonneja polttoon enemmän kuin tavoitteena olevan 30 %:n osuuden jätteestä. Eihän 50 % materiaalikierrätystavoitetta voi edes teoriassa saavuttaa jos poltosta tulee ensisijainen käsittelymenetelmä. Rinnakkaispoltossa poltetaan lajiteltua jätettä, josta voidaan helposti ohjata sivuun se jätevirta, jolle tulevaisuudessa löytyy mielekkäämpi käsittelymenetelmä uunin sijaan. Massapoltto estää helppona, tosin arveluttavana, tapana lopullisesti materiaalikierrätyksen tuotekehityksen.
Vahingossa eksyin tänne kun etsin energiatuotannon rakennusastetta vs.arinapoltto/sementtiuuni/kaasutus.
Mielenkiintoinen keskustelu aiheesta, mutta käsittääkseni esikäsitelemätön syöte ei juuri itsekseen pala vaan vaatii tukipolttoainetta.
Vantaa energia käyttäneen kaasua ja syötteeseen sekoitettavaa puuta,jolloin on aika vaikea määrittää aitoa hyötysuhdetta ns hyötyvoimalalle.
Toki kysesiä jätteen termisiä käsittelylaitoksia tarvittaneen koska se on käytännössä helpoin tapa päästä jätteistä eroon. Lisäksi se selkeyttää syntypaikkalajittelua. Mutta energiatuotantoa ja jätteenkäsittelyä ei ole syytä yhdistää tähän. Tuota syötettä ei voi kutsua polttoaineeksi hyvällä tahdollakaan.Ehkäpä KYV 2 vaatima syöte ansaitsee jo nimikkeen jäteperäinen kiinteä polttoaine. Toki jätteentuottajille tämä antaa säästöjä kun vuoden vaihteessa nouseva jätevero on omiaan antamaan kilpailuetua nimenomaan termiseen käsittelyyn.Lisäksi tämä ns helppojätelaji mahdollistaa jakeiden yhdistelyä, jolloin pieniä määäriä jätteitä tuottavan yrityksen on helppo valita tämä vanha kunnon sekajäte. Sinnehän se bunkkeriin uppoaa. Toisaalta kuonan määrä tulee olemaan tulevaisuudessa melkoinen, sitä voi sitten kärräille milloin minnekin hyötykäyttöön.. 😀