Lounasetu ansiotulovähennykseen!

40 vastausta artikkeliin “Lounasetu ansiotulovähennykseen!”

1. Mikä sit­ten aiheut­ti ruokaloiden tyh­jen­e­misen mon­es­sa isos­sa viras­to­talos­sa tai ‑kom­plek­sis­sa?

   Vastaa

2. Korkeak­oulu­opiske­li­joille voisi myös tehdä saman, eli kelan ate­riatu­ki opintotukeen.

   Vastaa

3. Osmo: Jaa‑a. Lounas­seteli on kek­sit­ty jo aikaa sit­ten. Jos halu­aa mon­imuo­toisia louna­s­paikko­ja, sit­ten on syytä sijoit­taa työ­paikat kaupunkikeskuk­si­in, joiden mie­lenki­in­toiset lounaskup­pi­lat kyl­lä pitkälti elävät lounasseteleillä.

   Vastaa

4. Kan­natan.

   Työ­nan­ta­ja mak­sakoon työn­tek­i­jän­sä ruu­at edelleenkin, jos halu­aa, mut­ta mitään veroe­t­ua siinä ei tule olla. 

   Tämä olisi hyvä lähtöti­lanteen periaate.

   Käytän­nössä asia on kuitenkin han­kalampi ja osas­sa ammat­tikun­tia tulee hel­posti todel­la mon­imutkaisia säädök­siä asian hoitamiseksi.

   Lähtöko­h­ta tulee olla tässäkin muu­tok­ses­sa, että yhteiskun­nan sään­nöstö yksinker­tais­tuu, eikä mon­imutkaistu. Mitä mon­imutkaisem­pi sään­nöstö, sitä enem­män virkamiehiä tarvi­taan ja sitä enem­män on kansalais­ten holhoamista.

   Vastaa

5. Ei toi­mi. Elävöit­tävä värinä ei täyt­täisi kaupunkikeskus­to­ja elan­toaan etsivil­lä ruokakaup­pi­ail­la — meil­lä on siihen aivan liian hyvä sosi­aal­i­tur­va. Suurin osa nyt työ­paikkalounas­ta syövistä, eri­tyis­es­ti tosielämän työ­paikoil­la teol­lisu­usalueil­la ja isois­sa tehtais­sa jne, siir­ty­isi eväisi­in ja mikrolounaisiin. 

   Voit­ta­ja: Rain­bow-valmisate­ria, made in Belgium.

   Häviäjä: Verot­ta­ja.

   Vastaa

6. Halut­ti­in edis­tää sitä, että lounas ylipään­sä syötäisi­in eikä kor­vat­taisi evässämpyläl­lä. Onko­han tämä peruste enää voimissaan? 

   Tietääk­seni on, eikä kyse ole niinkään evässämpylöistä, kun einek­set, jääkaap­pi ja mikro on kek­sit­ty, vaan esimerkik­si kasvis­ten syömisestä.

   Mut­ta, mut­ta… nykyisel­lään työ­nan­ta­jien omat lounas­ruokalat ovat han­kalia, kun samal­la työ­paikalla työsken­telee sekä oman fir­man että ali­hankki­joiden työntekijöitä.

   Vastaa

7. Riit­ta: nykyisel­lään työ­nan­ta­jien omat lounas­ruokalat ovat han­kalia, kun samal­la työ­paikalla työsken­telee sekä oman fir­man että ali­hankki­joiden työntekijöitä.

   En ole havain­nut tuos­sa eri­ty­isiä han­kaluuk­sia. Kas­sal­la vain kat­so­taan, mis­tä fir­mas­ta työn­tek­i­jä on, vain onko mis­tään. Käytän­nössä ruokalat eivät toki ole työ­nan­ta­jan omia, vaan ali­hankki­jana Sodexo, Ami­ca, jne.

   Vastaa

   1. Kat­sopa, mitkä koko lounas­setelitoimin­nan kulut ovat tuos­ta kahdes­ta eurosta. Han­kalu­us on muualla.

      Vastaa

8. Työvoimaval­taises­sa, ja siten myös rankasti verote­tus­sa, liike­toimin­nas­sa (kuten rav­in­to­lat, lounas­ruokailu ml.) kil­pail­i­jana on kotona itse tekem­i­nen — jota eivät verot rasita. Lounas­ruokailun veroe­tu pienen­tää tätä veroeroa. Toki tämä lait­taa eri­tyyp­piset rav­in­to­la-ate­ri­at keskenään eri­laiseen seu­raan, vai lait­taako? Voihan noi­ta lounare­i­ta havain­toni mukaan käyt­tää koko joukon kerralla.

   Jos ter­veysvaiku­tuk­sista puhutaan, niin omien havain­to­jeni mukaan lähipi­iri­ni syö kaikkein ter­veel­lisim­min työ­paikkaruokalas­sa (salaat­ti­akin tulee ater­ian lisäk­keek­si). Jos men­nään rav­in­tolan puolelle lounaalle, tulee yleen­sä syö­tyä vain pääruo­ka, ilman salaat­te­ja. Kotoa tuo­dut eväät ovat myöskin yleen­sä vain pääruo­ka, ilman salaat­tia. Toki poikkeuk­sia var­masti on, eikä mainit­se­mani havain­to­joukko var­maankaan ole edustava.

   Ker­ran rak­san kup­pi­las­sa lounaan vahin­gos­sa syöneenä en muuten ihmettele pätkääkään sosi­aaliryh­mien ter­vey­sero­ja. Sama pätee myös joukkoon yö-ulko-työläiset, kuten tak­sikuskit ja poli­isit, joiden ate­ri­oin­ti (sil­loin kun sitä itse näkee — bias) tapah­tuu grilleillä.

   Vastaa

9. Joskus ennen muinoin olisin ollut samaa mieltä, mut­ta nyt olen sitä mieltä, että lounari-kon­sep­ti on eri­no­mainen tapa totut­taa työvä­ki siir­tymään talon ulkop­uolelle (monipuoliselle) lounaalle.
   Ansio­tulovähen­nyk­sen kaut­ta tukem­i­nen kuul­lostaa vain han­kalal­ta kuit­tien keräämiseltä.
   Tässäkin on kehi­tys kehit­tymässä. Ehkä pian päästään eroon paper­ilipukkeista ja lounase­tu kor­tille, jol­loin se saadaan parem­min kohdis­tet­tuakin. Huono säästöko­hde, mut­ta kehit­tämistä tarvitaan.

   Vastaa

   1. Ei louse­dun lopet­ta­mi­nen ja ansio­tuloveron korot­ta­mi­nen vaa­di mitään kuit­te­ja. Loun­s­seteli vaatii.

      Vastaa

10. Erit­täin iso osa työ­paikoista on niin pieniä, että omas­sa ruokalas­sa ei ole järkeä. Lounas­seteli on näis­sä paikois­sa ylivoimaisen hyvä ratkaisu.

    Mis­säköhän raja menee? Ehkä joku 50 ruokail­i­jaa riit­täisi tai ainakin 100, niin sit­ten omas­sa ruokalas­sa olisi tolkkua. Kaik­ki eivät tosin syö, vaik­ka ruokala olisikin.

    Vastaa

11. Jos olisi jotenkin mah­dol­lista, niin siirtäisin mielu­um­min veroe­dun rav­in­toloiden vero­tuk­sen laskemiseen. Joskus käynyt mielessä että voisiko rav­in­to­la-alan kohdal­la tehdä vaan niin että vero­tus kohdis­tuu yksi­no­maan myyn­ti­in, eli esim. palkoista ei mak­se­ta veroja.

    Vastaa

12. IJ:
    Työvoimaval­taises­sa, ja siten myös rankasti verote­tus­sa, liike­toimin­nas­sa (kuten rav­in­to­lat, lounas­ruokailu ml.) kil­pail­i­jana on kotona itse tekem­i­nen – jota eivät verot rasita. Lounas­ruokailun veroe­tu pienen­tää tätä veroeroa. Toki tämä lait­taa eri­tyyp­piset rav­in­to­la-ate­ri­at keskenään eri­laiseen seu­raan, vai lait­taako? Voihan noi­ta lounare­i­ta havain­toni mukaan käyt­tää koko joukon kerralla.

    Lounar­it eivät lai­ta rav­in­toloi­ta eri­laiseen ase­maan. Itse asi­as­sa niitä voi käyt­tää myös kau­pan einek­sien ostamiseen. Sen sijaan yri­tyk­sen työ­paikkaruokalalle suo­raan mak­sama tuki vääristää kil­pailua — ja vaikeut­taa kaupunkiym­päristön rav­in­to­lakult­tuurin syntymistä.

    Vastaa

13. Toimi­va aja­tus suuril­la toimis­toalueil­la työsken­tele­vien osalta, mut­ta varsin haas­ta­va esim. tehdasalueil­la, jois­sa ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vapaaseen kilpailuun.

    Lounas­seteleistä ollaan jos siir­tymässä mui­hin mak­su­jär­jeste­ly­i­hin, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat saman ilman muu­tok­sia vero­tusjär­jeste­ly­i­hin. Ain­oa tarve on määritel­lä, että työ­nan­ta­ja saa tukea lounas­ruokailua x % sen arvos­ta, kuitenkin enin­tään y € per päivä.

    Vastaa

14. En ymmär­rä tässä ollenkaan, mik­si Osmo Soin­in­vaara ei näe, että lounas­setelijär­jestelmäl­lä on jo sama vaiku­tus kuin hänen ideoimal­laan järjestelmällä.

    Kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy: ei ei-kaupunki­maisille alueille syn­ny oma­leimaisia lounaskup­pi­loi­ta. Sen sijaan esimerkik­si Helsin­gin, Turun ja Tam­pereen keskus­tois­sa on run­sas tar­jon­ta, kuten muissakin.

    Ratkaisu on pikem­minkin työ­paik­ka-aluei­den kaavoitus­poli­ti­ikas­sa kuin lounase­tu­jen muut­tamises­sa nykyisestä.

    Vastaa

15. Tämä lounas­setelei­den parin euron etu käyt­täjälle on näperte­lyä, ver­rat­tuna asen­nusyri­tys­ten ( put­ki, sähkö, rautarakenne jne ) asen­ta­jilleen mak­saman “ruokara­han” 8.50,-€/pvä.
    Tämä on täysin vero­ton raha ja sitä on mak­set­tu jo 60-luvul­ta lähtien.

    Aiem­min asen­nusyri­tyk­set oli­vat suuryri­tyk­siä joil­la oli oma ruokala. Keikalla ole­vien asen­ta­jien kat­sot­ti­in tarvit­se­van tasaver­taisu­u­den nimis­sä ylimääräisen ruokara­han, kos­ka eivät voineet ruokail­la fir­man edullises­sa tai ilmaises­sa ruokalassa.

    Tämä peruste on pois­tunut jo vuosikym­meniä sitten.

    Vastaa

16. Valitet­tavisti niitä iha­nia ruokailu­paikko­ja ei joka paikas­sa ole, Hesas­sa var­maan joka kort­telis­sa. Pienis­sä työ­paikois­sa olen yleen­sä työsken­nel­lyt. Suurin osa toimis­toväestä halusi lounas­setelit johonkin lähip­izze­ri­aan tai ran­skispi­hvi­rav­in­to­laan. Olisi kiva jos työ­paik­ka tilaisi työ­paikalle kahvi­huoneeseen jostakin hyvästä ruoka­paikas­ta hyvin pakatun monipuolisen ater­ian työn­tek­i­jöille. Voisi syödä kaikessa rauhas­sa ja naut­tia ruuas­ta. Muuten ruokatun­nin aikana ei ehdi kun­nol­la syödä jos paikat ovat kaukana ja niihin joutuu ramp­paa­maan edestakaisin henkihieverissä.

    Vastaa

17. Tämän vuo­den alus­ta on tul­lut markkinoille 

    http://www.luottokunta.fi/fi/kortit_ja_setelit/lounaskortti

    Tuo vähen­tänee yleistyessään eri­laisia lip­pu­ja ja lappuja. 

    Muuten olen sitä mieltä, että einek­set ovat huono­ja ja maut­to­mia. Kon­trasti pakkauk­sen kan­nes­sa ole­van “tar­joilue­hdo­tuk­sen” ja todel­lisu­u­den välil­lä on liian suuri. Mikä surullis­in­ta, tyyp­il­lisen tyopaikkaruokalan tar­jon­ta on sekin einestä, vain isom­mis­sa pakkauksissa. 

    Olen kuul­lut, että joku on joskus valit­tanut ruoan laadus­ta ja vas­taus on ollut että kyl­lä siinä on kaik­ki rav­in­teet ja rav­in­toar­vot mitä pitääkin.

    Vastaa

18. Mikko Laak­so­nen:
    En ymmär­rä tässä ollenkaan, mik­si Osmo Soin­in­vaara ei näe, että lounas­setelijär­jestelmäl­lä on jo sama vaiku­tus kuin hänen ideoimal­laan järjestelmällä.

    Etkö ole tietoinen, että nykyjär­jestelmässä työ­nan­ta­jal­la on myös vai­h­toe­hto mak­saa suo­raan rav­in­to­lalle siitä, että työn­tek­i­jät saa­vat ruokansa halvem­mal­la. Jos oikein olen ymmärtänyt, vero­tu­ki tässä tapauk­ses­sa on 33% kun lounas­setelien kanssa vain 25%. 

    Tässähän on kyse kahdes­ta eril­lis­es­tä asi­as­ta. Ensin­näkin työ­paikkaruokalan suo­ra tukem­i­nen vääristää kil­pailua ja vaikeut­taa tiivi­is­tikin kaavoitet­tu­jen aluei­den kehi­tys­mah­dol­lisuuk­sia. Lounar­i­jär­jestelmä taas nos­taa lounash­in­to­ja. Joka ei usko väitet­tä, kan­nat­taa seu­ra­ta mitä tapah­tuu lounaiden hin­noille rav­in­tolois­sa, kun lounaskupon­gin mak­sim­i­hin­taa muutetaan. 

    Toisek­seen kokon­aisuute­na lounas­tu­ki on noin 200–300 miljoo­nan veronalen­nus. Kysymys onkin kuin­ka tärkeä ja hyödylli­nen vero­tu­ki tämä on. Löy­tyykö val­ti­ol­ta 3–5 mil­jardin edestä veronko­ro­tuk­sia ja menoleikkauk­sia jot­ka ovat tätä vähem­män tärkeitä?

    Vastaa

19. Ei ihan pidä paikkaansa.
    Vaikka­pa rak­sa- ja rekkamiehet, ei heil­lä mitään lounase­tu­ja ole.

    Ja sana lounase­tu on hie­man harhaan­jo­hta­va. Työ­paikkaruokalaa voisi pidem­minkin käyttää.
    Ja ruokalan palve­lut yleen­sä ainakin yksi­tyisel­lä puolel­la on ulkois­tet­tu ulkop­uolisille, joka yleisim­min on joko Ami­ca tai Sodexho.
    Ja siel­lä mak­se­taan samat hin­nat, kuin kaupungillakin.
    Oma­l­la työ­paikallani yli puo­let porukas­ta syö kotona tehdyt sopat lounasaikaan.

    Lounas­seteleitä sit­ten ei tar­joil­la läh­eskään kaikissa fir­moissa, yhä harvem­mis­sa nykyään.
    Ja niistä jo mak­se­taan vero, jos sel­l­aiset sat­tuu saamaan.

    Julk­ispuoles­ta en tiedä. Kuin­ka on vaikka­pa eduskun­nan lounase­dut? Menevätkö ne verolle?

    Vastaa

20. Halut­ti­in edis­tää sitä, että lounas ylipään­sä syötäisi­in eikä kor­vat­taisi evässämpylällä. 

    Kyl­lä työ­paikoil­la pop­si­taan aika paljon eväitä. Meinaan sen ver­ran kovasti veroki­ila haukkasee, että eväitä tehdessä pääsee kyl­lä var­masti tun­tipalkoille. Omien koke­musten mukaan noin puo­let insinööreistä syö omia eväitä, itsekin pyrin aina tekemään eväät.

    Vastaa

21. Lounas­setelis­sä ei ole tänä päivänä enää mitään järkeä. 

    T: yrit­täjä, joka on joskus asi­aa tutkinut

    Vastaa

22. Mikko Laak­so­nen: Kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy: ei ei-kaupunki­maisille alueille syn­ny oma­leimaisia lounaskuppiloita.

    Arve­len että Oden tarko­tus nimeno­maan onkin tehdä elämä ikävämmäksi/kalliimmaksi muual­la, jot­ta kaupungis­sa olisi (suh­teel­lis­es­ti) kivempaa.

    On hirveän vaikea tehdä asioi­ta (esim. kaupunkiruokailua tai joukkoli­iken­net­tä) parem­mak­si, joten seu­raavak­si suosi­tu­in toimen­pide on kampit­taa vaihtoehtoja.

    Vastaa

23. Monel­la työ­paikalla ei ole mitään työ­paikkaruokalaa eikä lähistöl­läkään rav­in­to­laa. Har­va (jos kukaan) ostaa ainei­ta eväisi­in lounas­seteleil­lä, eli näil­lä työ­paikoil­la työn­tek­i­jät menet­tävät ruokailun veroe­dun. Veroe­dun täysi pois­to olisi siis myös tasa-arvoa edis­tävä teko, kun työ­paikan sijain­ti ei enää ratkai­sisi edun saamista.

    Ruuan laadus­ta huo­mau­tus: työ­paikkar­avin­toloiden ruuan laatu on usein kyl­lä aika koulu­ruokaa, kun se on tilat­tu ilman eri­ty­is­toivei­ta joltain näistä perus­ketjuista, MUTTA itse ottaisin kuitenkin mielu­um­min ter­veel­lisen ja maut­toman ruuan joka päivä kuin jou­tu­isin miet­timään päivästä toiseen yhtä tas­apain­ois­t­en ja ter­veel­lis­ten eväi­den tekemistä tai ostamista.

    Vastaa

24. Lounas­rav­in­toloiden ja lounas­setelien veroe­dut joutaa kyl­lä pois­taa ja syn­tyneen veronalen­nus­varan voi käyt­tää vaik­ka yleiseen tulovero­jen alen­tamiseen. Ei val­tion tarvitse ohjail­la ihmis­ten ruokailutapoja.

    En kuitenkaan pitäisi niin var­mana, että tämä johtaisi eri­lais­ten rav­in­toloiden lisään­tymiseen. Ainakin min­ulle henkilöko­htais­es­ti 5,60 sopimus­ruokailus­ta on vielä siedet­tävä hin­ta, lounas­setelin itse mak­set­ta­va osu­us 7 euroa alkaa olla kipu­ra­jal­la ja 9,30 johtaisi var­masti siihen, että söisin ainakin suurim­mak­si osak­si eväitä.

    Lounas­setelei­den veroe­tu menee var­masti osit­tain rav­in­toloiden hin­toi­hin, mut­ta en usko sil­lä ole­van kovin suur­ta vaiku­tus­ta. Hin­nat toki seu­raa­vat lounas­setelien arvoa, mut­ta toisaal­ta setelin mak­simi­ar­vo seu­raa ainakin jos­sain määrin kus­tan­nusten muu­tos­ta. Jos kus­tan­nuk­set jon­ain vuon­na nou­se­vat enem­män kuin lounas­setelin mak­simi­ar­vo, voisi se peri­aat­teessa jopa rajoit­taa hin­to­jen nousua, kos­ka asi­akkaat eivät mielel­lään kai­va kolikoi­ta setelin lisäk­si. Jonkin­laiseen hin­takartel­li­in setelit kyl­lä var­masti johtavat.

    Vastaa

25. Pan­naan tohon pinkkaan sit­ten myös liikun­ta- ja kult­tuurisetelit. Lisäk­si var­maan auto- ja asun­to-sekä puhe­line­tu. Var­maan löy­tyy muitakin etu­ja, ei vaan tuu mieleen. Oliko/onko vieläkin pankeil­la henkilökun­nalle lainan korot pienem­mät, saa­vatko eri liikkeis­sä toimi­vat tavaraa halvemmalla?

    Vastaa

    1. MIVa var­maankin yrit­ti olla leikkisä, mut­ta jos pois­taisimme kaik­ki nuo verotuet, voisimme alen­taa vero­tus­ta huomattavasti.

       Vastaa

26. MIVa:
    Pan­naan tohon pinkkaan sit­ten myös liikun­ta- ja kult­tuurisetelit. Lisäk­si var­maan auto- ja asun­to-sekä puhe­line­tu. Var­maan löy­tyy muitakin etu­ja, ei vaan tuu mieleen. Oliko/onko vieläkin pankeil­la henkilökun­nalle lainan korot pienemmät,saavatko eri liikkeis­sä toimi­vat tavaraa halvemmalla?

    Eri­tyis­es­ti liikun­ta- ja kult­tuurisetelit, mut­ta myös lounas­setelit kohdis­tu­vat kovin usein muille kuin niiden nimel­liselle vas­taan­ot­ta­jalle. Mei­dän per­he ainakin jump­paa ja käy lef­fas­sa (iso)vanhempien seteleil­lä. Tätäkö pitää vero­tuk­sel­la tukea?

    Vastaa

27. Ode:

    Pan­naan tohon pinkkaan sit­ten myös liikun­ta- ja kult­tuurisetelit. Lisäk­si var­maan auto- ja asun­to-sekä puhelinetu.

    MIVa var­maankin yrit­ti olla leikkisä, mut­ta jos pois­taisimme kaik­ki nuo verotuet, voisimme alen­taa vero­tus­ta huomattavasti.

    Mikä noista MIVa:n mainit­semis­tasi “eduista” on sel­l­ainen, että sen pois­to toisi merkit­täviä säästöjä?
    Asun­toe­tu­ja on vähän ja muut ovat peanuts, eli ilmeis­es­ti tarkoi­tat autoe­t­ua. Väitän, että vero­tuk­sen autoe­dun pois­to olisi val­ti­olle fiskaalis­es­ti negati­ivi­nen toimen­pide. Jos autoe­t­ua ei voisi antaa, lop­putule­m­ana ihmiset ajaisi­vat työa­jo­ja huonom­mil­la kot­teroil­la ja nos­taisi­vat verot­to­mia kilo­metriko­r­vauk­sia. VVM ei hur­raisi säästöehdotuksellesi.

    Vastaa

28. Tämä on hyvä idea. 

    Toisaal­ta ei minus­ta ainakaan Helsin­gin rav­in­to­lati­lanne mitenkään hirveän huono ole.

    Vastaa

29. Mik­si veroe­t­ua ei annet­taisi rav­in­toloit­si­joille itsessään? Louna­saikaan syöneistä saisi tukea val­ti­ol­ta. Vähen­täisi har­maa­ta talout­ta, kun kan­nat­taisi lyödä kaik­ki asi­akkaat koneelle tuen saadak­seen. Lisäk­si helpot­taisi rav­in­toloiden kil­pailua kaup­po­jen kanssa. Ain­oa vaa­timus olisi, että ruuan pitäisi sisältää salaat­tipöy­dän tms. terveellisyysvaatimuksia.

    Vastaa

30. Jos tue­tul­ta työ­paikkaruokailul­ta läh­tee veroe­tuko­htelu pois niin seu­raavak­si läh­tee työkän­nykältä, työ­paikan jär­jestömiltä asun­noil­ta, työ­suhdeau­toil­ta ja työsuhdematkalipuilta. 

    Ne pitäis kor­va­ta palkanko­ro­tuk­sil­la ja tietäis mie­lenki­in­toisaa lakkosyksyä.

    Vastaa

    1. Sil­fver­berg,
       Mik­si ne kor­vat­taisin palkanko­ro­tuk­sil­la. Ne kor­vataanm tietysti verokan­to­ja alentamalla.

       Vastaa

31. Mun mielestäni henkilön, joka käy töis­sä kodin ulkop­uolel­la on oikeutet­tu parem­pi­in veroe­tu­i­hin mitä ruokailu­un tulee kuin sel­l­ainen joka esim tekee kotoa käsin töitä ja valmis­taa oma­l­la hel­lal­laan pöperöitä, tai myyn­ti­tyk­ki joka saa verot­to­mia km-kor­vauk­sia oma­l­la auto­lalan ajamise­ta ja päivärahat.

    Vastaa

    1. Mik­si vero­tuk­sel­la pitäisi syr­jiä etätyötä?.

       Vastaa

32. En tarkoit­tanut toisen työ­nan­ta­jan lasku­un teke­viä etä­työtek­i­jöitä (vaik­ka toisaal­ta heillekin kuu­luisi mun puoles­ta vain n 80% palk­ka työ­paikalla ole­vi­in ver­rat­tuna ) vaan yksi­ty­isyrit­täjiä tai mui­ta jot­ka pystyvät syömään kotona kau­pas­ta ostami­aan pöperöitä hin­taan 2 €/annos.

    Vastaa

33. oikeitakin ongelmia olisi — ensim­mäisenä ate­riat­uen verosään­nösten sekavu­us. Lop­putu­los on, että hal­valle salaatille tukea ei heru, pihville kyllä.

    Lounar­in ongel­ma on, että sil­lä ansait­see välit­täjä­fir­ma, yhtään siom­malle työ­paikallse se ei todel­lakaan sovi.

    Työ­paikoil­la kil­pail­laan työn­tek­i­jöistä edsuil­la, ruokailu on yksi sel­l­ai­sista vähän verote­tu­ista eduista, jota ei ole pakko järjestää. 

    Tavoit­teena on lisätä viihtyvyyt­tä kohtu­uhin­taisel­la ruoal­la. Työ­nan­ta­ja kus­tan­taa rav­in­toloit­si­jalle tilat ja kalus­ton sekä hallinnoi verot­ta­jan hyväksymän lounase­dusn –> ater­ian hin­ta pysyy kohtu­ullise­na, vaik­ka alv on mitä on.

    Syödäänkö työ­paikalla yksin vai yhdessä, omia eväitä vain jok­seenkin ammat­ti­taidol­las uun­nitel­tua ruokaa?

    isom­pi osa työ­paikoista sijait­see muual­la kuin Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa, joten aja­tus keskus­tan elävöit­täm­si­estä on vähän sain­ois­inko yksipuo­li­nen lähtökohdiltaan. 

    Työ­paikkaruokailua lie­nee tutkit­tu Työterveyslaitoksella. 

    Toive: alen­takaa veroe­dun alara­jaa viiteen euroon.

    Vastaa

34. Tämä on yksi lounar­in vaihtoehto:
    https://eazybreak.fi/

    Ilman riit­tävää kävi­jämäärää työ­paikkaruokalaan ei sada yrit­täjää. Ilto­jen elävöit­täminene delyyt­tää toista työvuoroa (07 — 15 louna­s­paikas­sa), nyky­isin lous­npaikois­sa on aami­as­ta tar­jol­la lisäämään asi­akas­määrää aamu­tun­teina kun siel­lä ollaan töissä.

    Vastaa

35. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Aivan heti ei mikään muut­tuisi, mut­ta aikaa myöten alka­isi rav­in­to­laelämä kukois­ta­maan eri­tyis­es­ti kaupunkien keskus­tois­sa, jois­sa asi­akkai­ta olisi lounasa­jan ulkopuolellakin.”

    Mon­es­sa paikas­sa olen ollut töis­sä, mut­ta ikinä en ole työsken­nel­lyt minkään kaupun­gin keskus­tas­sa. Pisim­mät työ­paikat ovat olleet tehtais­sa, jois­sa ei kyl­lä ole edes ollut mui­ta ruokailu­vai­h­toe­hto­ja kuin omat eväät tai työ­paikkaruokala (joka ei muis­taak­seni ollut auki yövuorois­sa, mut­ta aamu­vuorois­sa sai kyl­lä klo 1–11 välil­lä luon­aan, ja iltavuorois­sa vas­taavasti klo 17–19 olleena ruokatuntiaikana).

    Jos lounash­in­ta vielä nousisi nykyis­es­tä, osa työ­paikkaruokaloista olisi ehkä pakko lopet­taa. Kaik­ki työ­paikat, etenkään pienyri­tyk­set ja tehtaat, eivät ole mis­sään rav­in­toloiden vier­essä, vaan aika usein jos­sain teol­lisu­usalueel­la, jot­ka on sijoitet­tu kauak­si kaupunkien ja kun­tien keskus­toista ja palveluista.

    Tämä asia ei päde vain pienis­sä kun­nis­sa, vaan myös isois­sa kaupungeis­sa, mukaan lukien pääkaupunkiseudul­la. Siel­läkin teol­lisu­us on pääsään­töis­es­ti aika kaukana rav­in­toloiden otol­lisim­mista toim­intaym­päristöistä: ei teol­lisu­usalueille tulisi iltaisin rav­in­to­lakävi­jöitä, vaik­ka rav­in­to­lat siel­lä oli­si­vat aukikin. Ympäristö kun ei ole sel­l­aista, johon pyrit­täisi­in ilto­ja viettämään.

    Vastaa