Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki

Kovas­ti on taas jul­ki­suu­des­sa kes­kus­tel­tu Juk­ka Hei­no­sen ja Sep­po Jun­ni­lan tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan kau­pun­ki­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on suu­rem­pi kuin maal­la asu­van. Olen kom­men­toi­nut asi­aa vii­meis­tel­tä­vä­nä ole­vas­sa kir­jas­sa­ni Vih­reä poli­tiik­ka, jos­sa rat­kai­sen kaik­ki olen­nai­set asiat maa­il­mas­sa ja pari epä­olen­nais­ta­kin. Kir­joi­tan täs­tä aihees­ta näin:

====

Vuon­na 2011 ilmes­tyi Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­joi­den Juk­ka Hei­no­sen ja Sep­po Jun­ni­lan tut­ki­mus  Implica­tions of urban struc­tu­re on car­bon con­sump­tion in met­ro­po­li­tan areas, jon­ka mukaan, jos tuo­tan­non pääs­töt koh­dis­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, elä­mi­nen tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa ei tuo­ta pie­nem­pää hii­li­ja­lan­jäl­keä kuin maal­la. Kan­nat­taa­ko kau­pun­ki­ra­ken­net­ta siis tii­vis­tää? Tulos perus­tui sii­hen, että tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, vaik­ka­pa Töö­lös­sä, asuu kes­ki­mää­räis­tä varak­kaam­paa väkeä, jot­ka mat­kus­ta­vat pal­jon ulko­mail­la ja joi­den ylel­li­nen elä­mä muu­toin­kin kas­vat­taa hiilijalanjälkeä.

Pien­ti­lal­lis­ten las­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­si kaik­ki­nen­sa var­maan­kin pie­nem­pi, jos he jat­kai­si­vat vaa­ti­ma­ton­ta elä­mää pien­ti­lal­la, kuin jos he opis­ke­li­si­vat Aal­to-yli­opis­tos­sa ja eläi­si­vät vau­ras­ta insi­nöö­rin elä­mää kau­pun­gis­sa. Suu­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki on kehys­kun­tien oma­ko­tia­lueil­la, joil­la kor­kea kulu­tus­ta­so yhdis­tyy pit­kiin mat­koi­hin. Jos vakioim­me tulo­ta­son, hii­li­ja­lan­jäl­ki on tii­viil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la sel­väs­ti kehys­kun­tia pie­nem­pi. Vas­ta­väit­tee­nä voi toki esit­tää, että hajaan­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ehkäi­see tehot­to­muu­ten­sa takia talou­del­lis­ta kas­vua ja siten välil­li­ses­ti pie­nen­tää hii­li­ja­lan­jäl­keä. Kukaan ei ole vie­lä kek­si­nyt vas­tus­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen eheyt­tä­mis­tä vedo­ten hajaan­tu­neen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ansioi­hin talou­del­li­sen kas­vun ehkäisyssä.

====

Kos­ka on muu­ta­kin teke­mis­tä, en ehti­si lukea tuo­ta tut­ki­mus­ta tar­kis­taak­se­ni, onko sii­nä tut­kit­tu erik­seen kan­sa­lais­ten kulu­tus­tot­tu­muk­sia kau­pun­geis­sa vai esti­moi­tu se tulo­jen perus­teel­la. Voi­si nimit­täin uskoa, että kau­pun­ki­lai­nen käyt­tää suu­rem­man osan tulois­taan lähi­pal­ve­lui­hin kuin syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la asu­va uuku­nie­me­läi­nen ihan vain sik­si, että nii­tä on yli­pään­sä tar­jol­la. Tie­tää­kö joku, vaik­ka­pa tut­ki­ja itse?

 

135 vastausta artikkeliin “Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki”

  1. Käsit­tääk­se­ni kulu­tuk­sen jakau­tu­mis­ta oli Tilas­to­kes­kuk­sen aineis­ton perus­teel­la ryh­mi­tel­ty. Eroa syn­tyi esim. ulko­maan­mat­kois­ta, vapaa-ajan pal­ve­luis­ta, päi­vit­täis­ta­va­rois­ta ja huollosta+ylläpidosta, raken­nuk­ses­ta ja ton­tis­ta sekä säh­kös­tä ja läm­mös­tä. Ylei­ses­ti ottaen kau­pun­gis­sa on kal­liim­paa ja kulu­te­taan enemmän.

    Ehkä mer­kit­tä­vin maa­seu­dun pie­nem­pää hii­li­ja­lan­jäl­keä selit­tä­vä havain­to oli, että maa­seu­dul­la per­he­ko­ko on suu­rem­pi ja tulot sel­väs­ti pie­nem­mät. Oma käsi­tyk­se­ni oli, että tut­ki­joi­den tar­koi­tus oli tuo­da esiin perin­tei­sen maa­lai­se­lin­ta­van eko­lo­gi­suus ver­rat­tu­na kau­pun­ki­lai­seen elin­ta­paan. Nur­mi­jär­vet ovat tosi­aan sit­ten oma lukun­sa, huo­not puo­let molem­mis­ta yhdistettynä.

  2. Seli­tys­tä hii­li­ja­lan­jäl­jen eros­ta voi selit­tää aina­kin kah­del­la tekijällä:
    1) Elä­mä maa­kun­nis­sa ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta pit­kiä väli­mat­ko­ja. Päin­vas­toin, useim­mi­ten “kyläl­lä” etäi­syy­det ovat pie­nem­mät (eten­kin kun huo­mioi­daan työmatkat)
    2) Yksi­tyi­sau­toi­lun aiheut­ta­mat CO2 pääs­töt muo­dos­ta­vat n. 7 % kai­kis­ta CO2 pääs­töis­tä. Toi­sin sanoen, var­sin­kin vih­reil­lä on tai­pu­mus yli­ko­ros­taa yksi­tyi­sau­toi­lun hiilijalanjälkeä. 

    Hie­man aihee­seen liit­tyen: on häm­men­tä­vää kuin­ka pal­jon vih­rei­den kan­nat­ta­jien jou­kos­sa on ihmi­siä, jot­ka syväs­ti vihaa­vat yksi­tyi­sau­toi­lua, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti ilman pie­nen­tä­kään tun­non­tus­kaa mat­kus­te­le­vat (len­tä­vät) 10–20 ker­taa vuo­des­sa ympä­ri maa­il­maa. Kyl­lä, yksi­tyi­sau­toi­lu aiheut­taa CO2 pääs­tö­jä, mut­ta suh­teel­li­suu­den­ta­ju on aina hyvä pitää mukana.

  3. Tut­ki­muk­sen perus­teel­la hii­li­ku­lu­tus on var­sin suo­raan riip­pu­vais­ta yksi­tyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta, eli siel­lä mis­sä kulu­tus on suur­ta, hii­li­ja­lan­jäl­ki­kin on suu­ri. Pää­kau­pun­ki­seu­dun puo­lus­tuk­sek­si voi­si sanoa, että tut­ki­muk­sen perus­teel­la tulois­ta hie­man pie­nem­pi osuus meni kulu­tuk­seen kuin maa­seu­dul­la tai taa­ja­mis­sa. Toi­saal­ta tämä­kin on mel­ko ymmär­ret­tä­vää, pie­nem­mät tulot mene­vät pää­osin kulutukseen.

  4. Hel­sin­gis­sä töö­lö­läi­nen, kes­kus­tas­sa työs­sä­käy­vä, lie­nee ihan­teel­li­ses­sa ase­mas­sa elääk­seen pie­nel­lä hii­li­ja­lan­jäl­jel­lä. Heti sit­ten Töö­lön jäl­keen lop­puu kau­pun­ki. Ravin­to­lat, elo­ku­vat ynnä muut kau­pun­ki­hu­vit ovat jouk­ko­lii­ken­teen tai oman auton pääs­sä useim­mil­la. Nyt sit­ten käy­dään pie­nel­lä alu­eel­la, kun halu­taan aitoa kau­pun­kie­lä­mää. Sama­ten hän on oikeas­sa pai­kas­sa vaih­taak­seen kau­pun­gin nopeas­ti luon­toon, ilman mat­kaa autol­la mökkeilemään.

    Mer­kit­tä­väm­pää on kui­ten­kin 60-luvun auto­jen ihai­lu, jon­ka takia kau­pun­gin raken­ta­mi­nen kuo­li ja työt, asu­mi­nen ja kau­pat levi­tet­tiin kau­ak­si toi­sis­taan. Aika pal­jon tuli­si kas­vua ja mah­dol­li­suuk­sia, jos luo­vut­tai­siin lähiöis­tä­mi­ses­tä ja kau­pan kes­kit­tä­mi­ses­tä jät­ti­myy­mä­löi­hin. Luo­vut­tai­siin jopa Öster­sun­do­min raken­ta­mi­ses­ta ihan luon­non sääs­tä­mi­sen­kin takia. Mut­ta Itik­sen cit­ta­ri­han on jo suu­re­ne­mas­sa, niin voi­vat sit­ten siel­tä­kin käy­dä autol­la kaupassa. 

    Hel­sin­gis­sä siis toi­set ovat kau­pun­ki­lai­sia pie­nel­lä hii­li­ja­lan­jäl­jel­lä, mut­ta suu­rin osa kui­ten­kin usei­siin suun­tiin fos­sii­li­sil­la liik­ku­via lähiöis­tet­ty­jä. Las­ken myös oma­ko­tia­lu­eet ja muut asu­kas­kes­kit­ty­mät ilman elä­mi­seen tar­vit­ta­via pal­ve­lui­ta ja työ­paik­ko­ja tähän luokkaan. 

    Mitä kau­pun­ki­lai­sen kulu­tuk­seen tulee, niin suur­ten ikä­luok­kien kulu­tusin­to lie­nee sumut­ta­mas­sa tut­ki­joi­den aja­tus­maa­il­maa. Mihin muu­ten kato­si­vat VM:n keho­tuk­set, jois­sa kan­sa­lais­ta ohjeis­tet­tiin kulut­ta­maan koti­maas­sa ja koti­mais­ta? Palm­roth meni jo konk­kaan, mut­ta sta­tusar­vol­taan pal­jon ihail­lum­pi Luis Vuit­ton pors­kut­taa. Lomal­le sit­ten len­nel­lään Thai­maa­seen. Täl­lai­sen kulut­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si­ko pitää las­kea tulo­ve­ro­tus­ta? Verot­han ne tai­taa olla ainoi­ta oikei­ta pitä­mään rahat koti­maas­sa, kun muu­ten koti­mais­ta ei ymmär­re­tä suosia.

  5. No nois­ta lähiöis­tä voi olla mon­taa miel­tä, mut­ta sil­loin kun ne raken­net­tiin, niis­tä pää­si ja pää­see halu­tes­saan vie­lä­kin jouk­ko­lii­ken­teel­lä sinen min­ne haluaa. 

    Autois­tu­mi­nen ja kaup­pa­kes­kuk­set yhdes­sä tap­poi­vat lähiöi­den kau­pat, ja kun kaup­pa on kau­ka­na, “on pak­ko olla auto”, jon­ka jäl­keen kaik­ki mat­kat teh­dään sil­lä, ja kun “kai­kil­la on”, niin pal­ve­lui­ta ale­taan myös suun­ni­tel­la sen mukaan, että kai­kil­la on.

    Pur­ku­tuo­mio Itä­kes­kuk­sen kaup­pa­kes­kuk­sel­le oli­si mieleinen.

  6. Mitä enem­män ihmi­siä pak­kaa hel­sin­kiin, sitä suu­rem­pi osuus maam­me ihmi­sis­tä saa kotin­sa läm­mi­tyk­sen kivi­hii­len pol­tos­ta. Sekin vai­kut­taa eroon.

  7. Lyhyes­ti voi­si kai tode­ta asian ole­van niin, että kau­pun­ki­ra­ken­teel­la on parem­pi poten­ti­aa­li vähen­tää ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen­sa mää­rää suh­tees­sa tie­tyn­suu­rui­sen popu­laa­tion tiet­tyyn elin­ta­soon. Maa­seu­tu­ra­ken­teel­la tätä peli­va­raa ei niin pal­joa ole.

    Se, ettei asia näin joh­tuu vain sii­tä, ettei kau­pun­ki­ra­ken­teen kaik­kea poten­ti­aa­lia olla otet­tu käyttöön.

  8. Hel­sin­gin osal­ta yksi ongel­ma täl­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa on, että nykyi­nen säh­kön ja kau­ko­läm­mön yhteis­tuo­tan­to aiheut­taa ison las­ken­nal­li­sen hii­li­ja­lan­jäl­jen. Hel­sin­gin pis­teet para­ne­vat kun ale­taan polt­taa puu­ta, mut­ta ei sii­tä glo­baa­lis­ti kovin pal­jon hyö­tyä tai­da olla.
    Suu­rin ero hii­li­ja­lan­jäl­keen syn­tyy kui­ten­kin kulu­tuk­ses­ta tava­roi­hin ja pal­ve­lui­hin. Kau­pun­geis­sa pitäi­si siis vähän lep­pois­taa ja kulut­taa vähemmän.

  9. Juha­ni Salo­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä töö­lö­läi­nen, kes­kus­tas­sa työs­sä­käy­vä, lie­nee ihan­teel­li­ses­sa ase­mas­sa elääk­seen pie­nel­lä hiilijalanjäljellä.

    Hii­li­ja­lan­jäl­jes­sä aja­tel­laan jos­tain syys­tä vain autoi­lua, ei kaik­kea muu­ta. Lii­ken­ne kaik­ki­neen on kym­me­ni­sen pro­sent­tia pääs­töis­tä, hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on suu­rin osa lii­ken­ne­suo­ri­tet­ta mut­ta kui­ten­kin vain osa tuos­ta päästöosuudesta.

    Kui­ten­kin tuon töö­lö­läi­sen talo läm­pi­ää fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la (kuten toki minun­kin päää­asias­sa). Maa­seu­dul­la taas käy­te­tään enem­män puuta.

  10. Osmo,

    pal­ve­lui­den käyt­tö yksi­tyi­ses­sä kulu­tuk­ses­sa voi kulut­taa pal­jon enem­män resurs­se­ja kuin se että sitä vas­taa­va infe­rio­ri vas­ti­ne tuo­tet­tai­siin koti­ta­lou­des­sa itse. Toden­nä­köi­ses­ti ostet­tu­na pal­ve­lu on myös laa­duk­kaam­pi kuin koto­na tuotettu.

    Useim­mat pal­ve­lut Suo­mes­sa myös käyt­tä­vät pal­jon väli­tuot­tei­na hyö­dyk­kei­tä. Sik­si on epä­re­hel­lis­tä joten­kin ylei­sel­lä tasol­la pitää pal­ve­lui­den käyt­töä jon­kin­lai­se­na ilmastotekona…

    Esi­mer­kik­si Tilas­to­kes­kuk­sen kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don panos-tuo­tos tut­ki­mus­ten mukaan majoi­tus- ja ravit­se­musa­lan 3,5 mil­jar­din euron käyt­tä­mäs­tä panok­ses­ta 1,1 mil­jar­dia oli elin­tar­vik­kei­tä vuon­na 2008 ja 700 mil­joo­naa eri­lai­sia kiin­teis­tö­pal­ve­lui­ta ml. ener­gian, tele­vies­tin­nän ja veden käyt­tö. Palk­ko­ja mak­set­tiin 1,5 mil­jar­dia euroa. 

    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_pt_tau_112_fi&ti=K%E4ytt%F6taulukko+perushintaan+2008+%28TOL2008%2FCPA2008%29&path=../Database/StatFin/kan/pt/&lang=3&multilang=fi

    Autar­ki­aan pyr­ki­vät kom­muu­ni Kai­nuun kor­ves­sa ei kulut­tai­si resurs­se­ja kun taas Uudel­la­maal­la asu­va city-vih­reä taas kulut­taa sen min­kä ehtii…

    Lat­ten juon­ti kah­vi­las­sa voi­kin ilmas­ton kan­nal­ta olla mitä kaa­mein teko noi­den panos­ra­ken­tei­den valos­sa täs­sä kyl­mäs­sä maassamme… 🙂

  11. Muu­ten olen sitä miel­tä, että ei pitäi­si aset­taa omia elä­mä­nar­vo­jaan nor­mik­si tois­ten elä­män­va­lin­noil­le.” Tätä miel­tä Osmo oli koti­hoi­to­kes­kus­te­lus­sa, mut­ta nyt… Kaik­kien kui­ten­kin pitäi­si asua ruu­tu­kaa­vas­sa tai vähin­tään­kin lähiös­sä, len­nel­lä kyl­lä voi mut­ta autoil­la ei, vaik­ka oli­si varaa.

    Hei­no­sen Jun­ni­lan tut­ki­muk­sen mukaan ihmis­ten pakot­ta­mi­sel­la kau­pun­kei­hin asu­maan ei kui­ten­kaan ole hiilijalanjälkiperustetta.

  12. Hyvä jut­tu tuos­sa tut­ki­muk­ses­sa on se, että kulu­tuk­sen yhteys pääs­töi­hin tuo­daan esiin. Hie­man uto­pis­ti­sel­ta tun­tuu, että kulut­ta­jal­la oli­si mah­dol­li­suus saa­da tie­to kaik­kien valin­to­jen­sa vai­ku­tuk­ses­ta hii­li­ja­lan­jäl­keen (tai mui­hin kas­vi­huo­ne­kaa­sui­hin, tai ympä­ris­tön muu­hun saas­tut­ta­mi­seen ym), mut­ta ei sii­tä aina­kaan hait­taa ole, että sil­lä saral­la vähän yri­tet­täi­siin pääs­tä eteenpäin.

  13. Austrian: Lat­ten juon­ti kah­vi­las­sa voi­kin ilmas­ton kan­nal­ta olla mitä kaa­mein teko noi­den panos­ra­ken­tei­den valos­sa täs­sä kyl­mäs­sä maassamme… 

    Mihin ver­taat sitä? Lat­teen val­mis­ta­mi­seen koto­na? Kun ihmi­nen val­mis­taa lat­teen­sa koto­na, raha jää muu­hun saas­tut­ta­vaan kulut­ta­mi­seen enem­män kuin jos hän juo sen kahvilassa.

  14. Maa­seu­dul­la jou­du­taan käyt­tä­mään autoa, mut­ta sitä osa­taan käyt­tää jär­ke­väs­ti, samal­la mat­kal­la kaik­ki asiat ja seu­raa­vat päi­vät koko­naan koto­na — ehkä etä­työ­tä teh­den ja pui­ta uuniin hei­tel­len. Maa­seu­dun asu­jat eivät (ehkä) halua niin kulu­tus­kes­keis­tä elä­mään kuin kau­pun­kiin muut­ta­vat tai jää­vät. Tär­keäm­pää on luon­to ja rau­ha. Omas­sa pihas­sa ja met­sä­po­lul­la tou­hu­tes­sa ei vaat­tei­den merk­kien tai vuo­si­ker­ran ole niin väliä.
    Toki maal­la on kai­ken­lais­ta mön­ki­jää ja moot­to­ri­kelk­kaa, jot­ka tuh­laa­vat polt­toai­net­ta ja tuhoa­vat rauhan…

  15. Austrian: pal­ve­lui­den käyt­tö yksi­tyi­ses­sä kulu­tuk­ses­sa voi kulut­taa pal­jon enem­män resurs­se­ja kuin se että sitä vas­taa­va infe­rio­ri vas­ti­ne tuo­tet­tai­siin koti­ta­lou­des­sa itse. Toden­nä­köi­ses­ti ostet­tu­na pal­ve­lu on myös laa­duk­kaam­pi kuin koto­na tuotettu.

    Pal­ve­lui­den käyt­tö­kin on taval­laan lep­pois­ta­mis­ta. Mak­sam­me sii­tä, että joku tekee esim. ate­rian puo­les­tam­me ja näin lisääm­me omaa vapaa-aikaam­me. Vaih­toeh­toi­ses­ti val­mis­tai­sim­me ate­riam­me itse ja käyt­täi­sim­me sääs­ty­vän sum­man tava­roi­den ostamiseen.

  16. Minus­ta kisa sii­tä, onko maa­seu­dul­la vai kau­pun­gis­sa elä­vän elä­mä eko­lo­gi­sem­paa, sisäl­tää jo sisäl­lään ole­tuk­sen, että lähiym­pä­ris­tön infra mää­räi­si ihmi­sen kulutuksen.
    Maal­la voi teh­dä etä­töi­tä ja hii­li­ja­lan­jäl­ki olla hyvin­kin alhai­nen. Toi­saal­ta maal­ta voi pen­de­löi­dä lähi­kau­pun­kiin arki­päi­vi­sin, omis­taa vie­lä kesä­mö­kin (tai vuo­kra­ta sel­lai­sen), pitää kah­ta tai kol­mea autoa ja vie­lä len­tää lomal­le Thai­maa­seen, tuo­hon “suo­ma­lais­ten uuteen Leningradiin”.

    Sikä­li on tot­ta, että kau­pun­gis­sa pal­ve­lut ovat kes­ki­mää­rin lähem­pä­nä — jos nii­tä käy­te­tään, eikä aje­ta kau­pun­kien ulko­puo­li­siin markettikeskuksiin.
    Toi­saal­ta tääl­lä pik­ku maa­seu­tu­ky­läs­sä Uuden­maan lai­dal­la voi kaup­pa­mat­ko­jaan suun­ni­tel­la, eli päi­vit­täis­tä tar­vet­ta kaup­pa­pal­ve­luil­le ei ole itsessään.
    Enem­män on kyse ihmi­sen valinnoista. 

    Joten­kin minua aina kau­his­tut­taa aja­tus­kin sii­tä, jos kau­ko­läm­pö­put­ket pime­ne­vät tai säh­kö­verk­ko menee vii­koik­si kau­pun­gis­ta… Miten ihmi­set tarkenevat?
    No, naa­pu­ria­vul­la ja kek­se­liäi­syy­del­lä, toivottavasti.

    1. Joten­kin minua aina kau­his­tut­taa aja­tus­kin sii­tä, jos kau­ko­läm­pö­put­ket pime­ne­vät tai säh­kö­verk­ko menee vii­koik­si kau­pun­gis­ta… Miten ihmi­set tarkenevat?

      Jokin mas­sii­vi­nen voi­ma­laon­net­to­muus voi­si vie­dä kau­ko­läm­mi­tyk­sen teho­ja, mut­ta se on kyl­lä moneen ker­taan var­mis­tet­tu. Huo­les­tu­neem­pi oli­sin nois­ta säh­kö­läm­mi­te­tyits­tä talois­ta, jot­ka ovat ilma­joh­to­jen päässä.

  17. Oli­si koh­tuul­lis­ta, ettei vaan hei­tel­täi­si jotain luku­ja lii­ken­teen­pääs­töis­tä ja päästöosuudesta.

    Vuon­na 2005 Suo­men koti­ta­louk­sien kulu­tus ja jul­ki­nen kulu­tus ja inves­toin­nit aiheut­ti­vat 12,8 ton­nin hii­li­ja­lan­jäl­jen asu­kas­ta koh­ti. Koti­ta­louk­sien kulu­tus osuus täs­tä oli 9 ton­nia asu­kas­ta koh­den [16]. Kulut­ta­jan kan­nal­ta suu­rim­mat vai­ku­tuk­set ympä­ris­töön aiheu­tu­vat lii­ken­tees­tä, asu­mi­ses­ta (raken­ta­mi­nen ja ener­gian­ku­lu­tus) ja ravin­nos­ta (kuva 1) [16]. Asu­mi­nen varus­tei­neen muo­dos­ti 30 %, ruo­ka vajaa 20 % ja lii­ken­ne noin 15 % koti­ta­louk­sien kulu­tuk­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä vuon­na 2005.” Ilmasto-info.fi

    Täs­sä kui­ten­kin lii­ken­teen pääs­tö­osuut­ta mer­kit­tä­väm­pää on se, että kun tut­kim­me yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vai­ku­tuk­sia pää­töi­hin, on juu­ri lii­ken­ne eni­ten raken­tee­seen liit­ty­vä muut­tu­ja. Toi­se­na tulee asun­non läm­mi­tys­muo­to ja läm­mi­tet­tä­vien neliöi­den mää­rä. Näi­hin teki­jöi­hin raken­teel­la on vai­ku­tus­ta. Säh­kön­käyt­töön, tele­vi­sioi­den mää­rään tai len­to­mat­kai­luun yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la ei ole juu­ri mitään vaikutusta. 

    Näin ollen juu­ri lii­ken­net­tä tulee tui­jot­taa, kun poh­di­taan rakennetta. 

    On myös vir­heel­lis­tä väit­tää, ettei­kö vih­reät tai ympä­ris­tö­lii­ke huo­mioi­si koko­nai­suut­ta. Täs­sä­kin blo­gis­sa on puhut­tu huo­mat­ta­van monis­ta eri pääs­tö­läh­teis­tä ja nii­den hil­lit­se­mi­ses­tä. Hyvin lyhyel­lä tutus­tu­mi­sel­la voi havai­ta, että sekä puo­lu­eel­la että jär­jes­töil­lä on ohjel­mat ‚jois­sa esi­te­tään rat­kai­sut kaik­kien pääs­tö­läh­tei­den hillintään.

  18. Pek­ka Tai­pa­le: Kui­ten­kin tuon töö­lö­läi­sen talo läm­pi­ää fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la (kuten toki minun­kin päää­asias­sa). Maa­seu­dul­la taas käy­te­tään enem­män puuta. 

    Se töö­lö­läi­sen talo läm­pi­ää suu­rin piir­tein fos­sii­li­sen säh­kön jäl­ki­läm­möil­lä. Maa­seu­dul­la pol­te­taan puu­ta ja sen pääl­le tuo­te­taan vie­lä se säh­kö­kin, fos­sii­li­sil­la. Kum­pi­ko­han on järkevämpää?

  19. Kim­mo: on häm­men­tä­vää kuin­ka pal­jon vih­rei­den kan­nat­ta­jien jou­kos­sa on ihmi­siä, jot­ka syväs­ti vihaa­vat yksi­tyi­sau­toi­lua, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti ilman pie­nen­tä­kään tun­non­tus­kaa mat­kus­te­le­vat (len­tä­vät) 10–20 ker­taa vuo­des­sa ympä­ri maa­il­maa. Kyl­lä, yksi­tyi­sau­toi­lu aiheut­taa CO2 pääs­tö­jä, mut­ta suh­teel­li­suu­den­ta­ju on aina hyvä pitää mukana.

    On myös häm­men­tä­vää, että puo­lin ja toi­sin kuvi­tel­laan, että CO2 oli­si joten­kin rat­kai­se­va autoi­lun hait­ta. Pal­jon vaka­vam­pia autoi­lun hait­to­ja ovat vai­ku­tus lähiym­pä­ris­töön, meluun, kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, pal­ve­lui­hin ja yhteis­kun­nan tehokkuuteen.

  20. Kes­kus­te­lus­ta pitäi­si eriyt­tää yksi­tyi­nen ja ylei­nen. Yhteis­kun­nal­li­ses­ti, mikä on kan­nat­ta­vaa kes­tä­väs­ti, sekä taas toi­saal­la yksi­lön valinnat.

    Yksi­löi­den valin­taa kri­ti­soi­daan ja kehu­taan, se luo viih­det­tä. Hyvä niin, elä­mäs­sä pitää olla kouk­ku­ja. Ihmi­set yrit­tä­vät vain elää aino­aa elä­mään­sä, tar­jo­ta lap­sil­len­sa parem­paa ja jot­kut säi­lyä hen­gis­sä, toi­set hank­ki­vat yli­opis­to­tut­kin­to­ja mas­lowin kunkkuina.

    Yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sen perus­tei­den pitää poh­jau­tua tar­koin läpi­käy­dyil­le tut­ki­muk­sil­le. Dataa on näem­mä hei­kos­ti ver­tai­lui­hin saa­ta­vil­la, jos ver­ra­taan kah­ta asi­aa, pitää pys­tyä ver­taa­maan ome­noi­ta omenoihin. 

    Tie­don saa­ta­vuus sel­ven­täi­si myös näi­tä valin­to­ja, sekä peri­aat­tei­ta teem­me­kö valin­to­ja 20 vuo­dek­si, 50 vuo­dek­si vai 300–500 vuo­dek­si eteen­päin. Tavoit­tei­den kate­go­ri­soin­ti voi­si auttaa.

    Yksit­täi­sen Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­muk­sen tar­kas­te­lu on sikä­li mie­len­kiin­tois­ta, mut­ta syn­nyt­tää­kö se todel­lis­ta raken­ta­vaa keskustelua?

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    mertsi
    Kuka pakot­taa ketään ruu­tu­kaa­vaan asu­maan. Ihmi­set mak­sa­vat mal­tai­ta pääs­täk­seen sinne.

    Jokai­nen minis­te­riön hyl­kää­mä poik­keus­lu­pa tai oma­ko­ti­ra­ken­ta­mis­ta rajaa­va kaa­va­lausun­to siir­tää vas­taa­van per­he­mää­rän raken­nus­yh­tiöi­den torp­pa­reik­si ker­ros­ta­loi­hin. 70% suo­ma­lai­sis­ta kun haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa. Täl­lai­nen puut­tu­mi­nen ihmis­ten elä­män­ta­pa­va­lin­toi­hin vain aat­teel­li­sen vää­rin­kä­si­tyk­sen perus­teel­la on perus­oi­keuk­sien vastaista.

    Ihmis­ten perus­oi­keut­ta (vali­ta asu­mis­paik­kan­sa ) kun sai­si län­si­mais­ten oikeus­pe­ri­aat­tei­den mukaan rajoit­taa vain mikä­li se on vält­tä­mä­tön­tä tois­ten perus­oi­keuk­sien toteut­ta­mi­sen kan­nal­ta. Jos joku raken­taa Suo­mes­sa oma­ko­ti­ta­lon, ei se estä toi­sia elä­mäs­tä ter­veel­li­ses­ti ja tur­val­li­ses­ti vaik­ka­pa oma­ko­ti­ta­los­sa euroo­pan har­vaa­na­su­tuim­mas­sa ja ker­ros­ta­lo­val­tai­sim­mas­sa maassa.

    1. On esi­tet­ty sel­lais­ta­kin, että jokai­nen asu­koon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­li­sia pal­ve­lu­ja, siis esi­mer­kik­si kou­lu­kul­je­tuk­set. Ei voi olla niin, että menee asu­maan jon­ne­kin hyvin kau­as ja vaa­tii yhteis­kun­naa mak­sa­maan täs­tä aiheu­tu­vat lisäkulut.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        On esi­tet­ty sel­lais­ta­kin, että jokai­nen asu­koon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­li­sia pal­ve­lu­ja, siis esi­mer­kik­si kou­lu­kul­je­tuk­set. Ei voi olla niin, että menee asu­maan jon­ne­kin hyvin kau­as ja vaa­tii yhteis­kun­naa mak­sa­maan täs­tä aiheu­tu­vat lisäkulut.

        Ei voi myös­kään teh­dä lap­sia ja vaa­tia mui­ta elät­tä­mään sitä. Ei voi myös­kään har­ras­taa hevos­rat­sas­tus­ta ja sit­ten vaa­tia että muut mak­saa sai­raa­la­ku­lusi kun siel­tä tiput ja hal­vaan­nut jne.

        Lis­ta on pitkä.……

      2. Mar­ko: Ei voi myös­kään har­ras­taa hevos­rat­sas­tus­ta ja sit­ten vaa­tia että muut mak­saa sai­raa­la­ku­lusi kun siel­tä tiput ja hal­vaan­nut jne.

        Aika mones­sa urhei­lu­la­jis­sa on pakol­lis­ta ottaa vakuu­tus tapa­tur­mien varal­le, kos­ka taval­li­set tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­set eivät kor­vaa. Nii­tä taval­li­sia tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sia ei tie­ten­kään kenen­kään ole pak­ko ottaa, joten syyt­tä­vän sor­men voi osoit­taa näi­tä ihmi­siä koh­ti… Jos kaik­ki hank­ki­si­vat täy­sin kat­ta­vat yksi­tyi­set vakuu­tuk­set, ei jul­kis­ta sai­raan­hoi­toa tar­vit­tai­si ollenkaan 😉

  22. Useim­pien kuva maa­seu­dus­ta on hyvin romant­ti­nen, kuvi­tel­laan, että ihmi­set asu­vat edel­leen kuin 1800 luvulla.

    Mut­ta Suo­men väes­tö kes­kit­tyi asu­tus­kes­kuk­siin jo 60-ja 70-luvuilla.Tämä näkyi puhe­lin­ver­kon tilas­sa­kin, esim Lapis­sa oli 500 puhe­lin­kes­kusa­luet­ta ja näis­tä n 450 tilaa­ja­mää­rä tip­pui ja vain 50 kas­voi mut­ta sitä­kin voimakkaammin .

    Jo 80-luvul­la sai kerä­tä piu­ho­ja pois mones­ta kyläs­tä , ensim­mäi­si­nä kuo­li­vat nämä ns rintamamieskylät.

    Asu­tus kes­kit­tyi muu­ta­miin taa­ja­miin ja niis­sä­kin aika pie­nel­le alal­le. Puhe­lin­piu­han nor­maa­li­pi­tuus on 5 kilo­met­riä ja tuol­le n 10 km hal­kai­si­jan ympy­rään sat­tui­vat 90–95 % tilaajista.Kun vie­lä 80-luvul­la kiin­teän ver­kon puhe­lin­ti­heys oli maa­seu­dul­la 99–100 % luok­kaa ja kau­pun­geis­sa 95 % niin se kuvaa hyvin asu­tuk­sen rakennetta,

    Peri­fe­rias­sa asu­mi­nen on ollut 70-luvul­ta läh­tien har­vi­nai­sem­paa kuin kuvitellaan.

    Tele­ver­kon suun­nit­te­teh­tä­vis­sä saa hyvän näkö­kul­man mone­lai­seen yhteis­kun­nan muutokseen

  23. Näis­tä “tut­ki­muk­sis­ta”. Käsit­tääk­se­ni ne on teh­ty vakioi­mal­la kulu­tet­tu raha­mää­rä vakio­ker­toi­mel­la kulu­tus­luo­kan hii­li­ja­lan­jäl­keen. Lähes­ty­mis­ta­pa joh­taa täy­teen bullshittiin:

    Esi­merk­ki 1: Päl­kä­neen Vil­jo ostaa kän­ny­kän 49 eukil­la, Puna­vuo­re­lai­nen Pet­te­ri ostaa äly­pu­he­li­men 490 Egeä, -> Tut­ki­muk­sen mukaan Puna­vuo­re­lai­sel­le tulee ostok­ses­ta 10 ker­taa suu­rem­pi hiilijalanjälki.

    Esi­merk­ki 2: Päl­kä­neen Vil­jo ostaa ABC:ltä ruis­lei­vän 2 egeä, Puna­vuo­ren pipo­pää ostaa tren­dik­kääs­tä lähi­kau­pas­ta ruis­lei­vän 6 egeä -> tut­ki­muk­sen mukaan hii­li­ja­lan­jäl­ki on kolminkertainen.

    Miten joku keh­taa jul­kais­ta tuol­lais­ta nimis­sään ja miten sitä keh­da­taan sanoa tutkimukseksi?

    1. Insi­nöö­ri
      Noin se voi olla, mut­ta pitäi­si ensin lukea se tut­ki­mus, miten tuo on teh­ty, regres­sioon vai havain­toi­hin perustuen,

  24. Insi­nöö­ri: Näis­tä “tut­ki­muk­sis­ta”. Käsit­tääk­se­ni ne on teh­ty vakioi­mal­la kulu­tet­tu raha­mää­rä vakio­ker­toi­mel­la kulu­tus­luo­kan hii­li­ja­lan­jäl­keen. Lähes­ty­mis­ta­pa joh­taa täy­teen bullshittiin:Esimerkki 1: Päl­kä­neen Vil­jo ostaa kän­ny­kän 49 eukil­la, Puna­vuo­re­lai­nen Pet­te­ri ostaa äly­pu­he­li­men 490 Egeä, -> Tut­ki­muk­sen mukaan Puna­vuo­re­lai­sel­le tulee ostok­ses­ta 10 ker­taa suu­rem­pi hiilijalanjälki.Esimerkki 2: Päl­kä­neen Vil­jo ostaa ABC:ltä ruis­lei­vän 2 egeä, Puna­vuo­ren pipo­pää ostaa tren­dik­kääs­tä lähi­kau­pas­ta ruis­lei­vän 6 egeä -> tut­ki­muk­sen mukaan hii­li­ja­lan­jäl­ki on kolminkertainen.Miten joku keh­taa jul­kais­ta tuol­lais­ta nimis­sään ja miten sitä keh­da­taan sanoa tutkimukseksi?

    Muis­ti­ni mukaan tämä kri­tiik­ki otet­tiin esil­le tut­ki­mus­ten tul­les­sa jul­ki­suu­teen. Tut­ki­joi­den mukaan ylel­li­syys­tuot­tei­den osuus koko­nais­ku­lu­tuk­ses­ta on niin mar­gi­naa­li­nen, että sil­lä ei ole käy­tän­nös­sä suur­ta merkitystä.

  25. Vali­tet­ta­vas­ti tuo tut­ki­mus on niin vir­heel­li­nen ettei sitä juu­ri­kaan kan­nai­si kom­men­toi­da. Ei kan­na­ta Osmo lukea. Minä luin. Mut­ta lyhyes­ti: Ilmei­sen tulos­ha­kui­ses­ti on saa­tu maal­la asu­mi­nen “vih­reäk­si” (siis eri vih­reä kuin Osmon vih­reys) kun on las­ket­tu Hel­sin­gin säh­kö ja kau­ko­läm­pö teh­tä­väk­si fos­sii­li­sil­la ja maal­la käy­te­tään koko maan kes­ki­mää­räis­tä säh­köä. Mik­sei las­ket­tu niin että Hel­sin­gin säh­kön­tuo­tan­to on osa sys­tee­miä eli hel­sin­ki­läi­sen säh­kö on koko maan kes­ki­säh­köä ja läm­pö on “kivi­hii­lauh­teen” huk­ka­läm­pöä ja sen pääs­töt kaa­de­taan säh­köl­le koko maan kes­kiar­voon. Tähän oli­si jopa perus­tei­ta kos­ka Hel­sin­gin CHP toi­mii koko maan sää­tö­voi­ma­na. CHP on käy­tän­nös­sä ainoa koti­mai­nen sää­tö­voi­ma (jous­to lähes 3000 MW säh­köä). Oli­si pitä­nyt toki käyt­tää mar­gi­naa­li­säh­köä eli kivi­hii­li­lauh­det­ta maa­seu­dun säh­kö­nä. Sitä­hän pak­kas­päi­vien säh­kö­läm­mi­tys on. 

    Toi­nen iso vir­he on se että emme todel­la­kaan ole vähen­tä­mäs­sä 20% CO2-pääs­tö­jä vaan 80%. Pitäi­si tar­kas­tel­la kum­mas­sa elin­ta­vas­sa se on mah­dol­lis­ta. Jos Hel­sin­gin Ener­gia jat­kos­sa käyt­tää bio­polt­toai­nei­ta ja maa­kaa­sua (nyt 60% maa­kaa­sua, 40% kivi­hiil­tä) töö­lö­läi­nen luo­puu autos­ta ja ulko­maan­mat­kois­ta, koi­ras­taan ja liha­ruu­as­ta niin tuo 80% on toteutunut.

    Mut­ta kuin­ka teet sen maal­la jos 250 m² talo läm­pi­ää säh­köl­lä ja työ­mat­kaa on 100 km päi­väs­sä? Ja vai­mon työ­mat­ka toi­seen suun­taan ja las­ten har­ras­tuk­set kol­man­teen? Toki maal­la­kin voi asua. esim. pik­ku kir­kon­ky­läs­sä 30 km kau­pun­gis­ta, CHP-kau­ko­läm­pö­ta­los­sa (läm­pö­put­ki tulee kau­pun­gin voi­ma­las­ta), käve­lee töi­hin ja kou­luun ja har­ras­tuk­siin ja kul­kee jul­ki­sil­la kaupunkiin. 

    Eli ei ole olen­nais­ta leik­kaa­ko pääs­tö­jä heti mut­ta ei sai­si inves­toi­da vää­rin! Oma­ko­ti­ta­lo­jen ikä on 100 vuot­ta. Aina­kin pitäis!!!

  26. Kim­mo
    1) Elä­mä maa­kun­nis­sa ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta pit­kiä väli­mat­ko­ja. Päinvastoin, 

    Juu­ri näin, asuin nuo­ruu­des­sa­ni maal­la met­sän kes­kel­lä. Kou­luun, kaup­paan yms. “kyläl­le” oli mat­kaa 5km. Mat­kan pää­si hyvin suk­sil­la tai pyö­räl­lä. Nyt asun kau­pun­gis­sa, työ­pai­kal­le on mat­kaa 10km ja lähim­pään kaup­paan 2.5km. En koe että eläi­sin miten­kään eko­lo­gi­sem­min kau­pun­gis­sa. Maal­la kulut­ti vähem­män kun oli vähem­män mah­dol­li­suuk­sia ja “tar­vet­ta” kulut­taa. Lisäk­si ruo­kaa tuli pal­jon omas­ta maas­ta ja metsästä.

    syväs­ti vihaa­vat yksi­tyi­sau­toi­lua, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti ilman pie­nen­tä­kään tun­non­tus­kaa mat­kus­te­le­vat (len­tä­vät)

    http://www.lentoliikennejailmasto.fi/paastot

    Hel­sin­ki — Barce­lo­na meno­pa­luu­len­to 400Kg CO2 / matkustaja
    Hen­ki­lö­au­ton kes­ki­mää­räi­nen pääs­tö 200g/km

    Hen­ki­lö­au­tol­la ajaa 2000km Barce­lo­nan len­non pääs­töil­lä. Jos paris­kun­ta käy 2 ker­taa vuo­des­sa ulko­mail­la, sii­tä syn­tyy paris­kun­nal­le hel­pos­ti vuo­den ahke­ran hen­ki­lö­au­toi­lun kaik­ki pääs­töt. Jos viher-hip­pi-paris­kun­ta tekee kol­me mat­kaa vuo­des­sa, ehkä ker­ran inti­aan, se vas­taa jo city­maas­tu­ri­vuot­ta ras­kaal­la kaasujalalla.

    1. TL
      Len­to­lii­ken­teen pääs­töt pitäi­si kai ker­toa vie­lä kah­del­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään sio­joi­tet­tu hii­li­diok­si­di on hai­tal­li­sem­pi kuin maan pin­nas­sa tupruteltu.
      Sii­tä huo­li­mat­ta kilo­met­riä koh­den len­to­lii­ken­ne on vähem­män hai­tal­lis­ta. Mut­ta ei kukaan tie­tys­ti aja Hel­sin­gis­tä Barce­lo­naan ja takai­sin autolla.

  27. Elmo Allén: On myös häm­men­tä­vää, että puo­lin ja toi­sin kuvi­tel­laan, että CO2 oli­si joten­kin rat­kai­se­va autoi­lun hait­ta. Pal­jon vaka­vam­pia autoi­lun hait­to­ja ovat vai­ku­tus lähiym­pä­ris­töön, meluun, kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, pal­ve­lui­hin ja yhteis­kun­nan tehokkuuteen. 

    Elmo, bus­sin put­kes­ta tulee taas ainoas­taan vaa­lean­pu­nai­sia pil­ven hattaroita..ja ratik­ka sip­sut­taa suk­ka­sil­laan pyhäl­lä hengellä.

  28. Tsek­ka­sin pape­rin, ja se ei todel­la­kaan erit­te­le kulu­tuk­sen laa­dul­lis­ta jakau­maa yksit­täi­sen kate­go­rian sisäl­lä, min­kä teki­jät­kin avoi­mes­ti myöntävät:

    Lai­naus: ” …The rest of the car­bon cate­go­ries, the con­sump­tion of goods and ser­vices, reflect clear­ly the effect of inco­me on the emis­sions. Howe­ver, this part of the car­bon con­sump­tion was not the focus of this stu­dy, and also can­not be ana­lyzed in depth with the pre­sen­ted hybrid model. The model shows that tra­ve­ling abroad and the use of ser­vices grow as ear­nings grow, as figu­re 1 shows, but regar­ding dai­ly con­sump­tion, it is not pos­sible to dif­fe­ren­tia­te amount and quality.”

    Ongel­ma­ni on sii­nä että jul­ki­suu­des­sa tähän tut­ki­muk­seen on vii­tat­tu (ei tosin kir­joit­ta­jien itsen­sä toi­mes­ta, sii­tä kun­nia heil­le) kun on tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti halut­tu väit­tää että kau­pun­ki­lai­nen elä­män­ta­pa (=kulu­tus­tot­tu­muk­set) on tuhoi­sam­paa kuin haja-asu­tusa­lu­een elä­män­ta­pa. Ja sen joh­to­pää­tök­sen teke­mi­seen täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ei ole eväi­tä mones­ta­kaan syystä. 

    Itse asias­sa asu­mi­sen ja lii­ken­teen osal­ta lähes­ty­mis­ta­pa näyt­tää maal­li­kon sil­mään ihan hyvältä.

  29. Kim­mo: Elmo, bus­sin put­kes­ta tulee taas ainoas­taan vaa­lean­pu­nai­sia pil­ven hattaroita..ja ratik­ka sip­sut­taa suk­ka­sil­laan pyhäl­lä hengellä.

    Ja kum­pi­kaan ei tie­tys­ti tar­vit­se sen enem­pää tilaa kuin infraakaan.

  30. Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti lisä­kus­tan­nus­ten omavastuuta,mutta ne kau­ka­na asu­vat mak­sa­vat jo polt­toai­ne­ve­ros­saan pal­jon. Kun maa­lai­nen menee lää­kä­riin tai vie las­taan päi­vä­hoi­toon hän mak­saa polt­toai­ne- ja auto­ve­ro­ja arviol­ta 50 pro­sen­tin veroas­teel­la kun taas bus­sil­la kul­ke­val­le jou­du­taan yhteis­kun­nan toi­mes­ta mak­sa­maan joka mat­kas­ta. Tämä­kin pitää ottaa huo­mioon taa­kan­ja­koa laskettaessa.

    Kai­ken­kaik­ki­aan pal­ve­lut ovat yliar­vos­tet­tu­ja, tavan kan­sa­lai­nen ei juu­ri pan­kis­sa, kunn­an­toi­mis­tos­sa tai teat­te­ris­sa ja kir­jas­tos­sa­kaan asioi.

  31. Voi­si nimit­täin uskoa, että kau­pun­ki­lai­nen käyt­tää suu­rem­man osan tulois­taan lähi­pal­ve­lui­hin kuin syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la asu­va Uuku­nie­me­läi­nen ihan vain sik­si, että nii­tä on yli­pään­sä tarjolla.”

    Jos maa­lais­ten ja kau­pun­ki­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki­tut­ki­muk­sen tulos on “vesi­nok­kae­läin”, niin voi­si yrit­tää etsiä muu­ta­kin, kuin mis­sä tut­ki­muk­ses­sa on hui­jat­tu. Onko omis­sa ennak­koa­sen­teis­sa jäyk­kyyt­tä tai pal­jas­taa­ko tut­ki­mus jon­kun aiem­min tun­te­mat­to­man ilmiön? Maa­lais­ten pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä aina­kin kan­nat­taa paheksua.

    Maa­lai­nen tie­naa siis kau­pun­ki­lais­serk­ku­aan vähem­män, mut­ta mak­saa kor­keam­paa kun­nal­lis­ve­roa, vaik­ka pal­ve­lut eivät ole lähel­lä. Oman kun­nan kau­pat­kin, jot­ka eivät edes ole lähel­lä, ovat yleen­sä hin­nak­kaam­pia kuin maa­kun­ta­kau­pun­gin pris­ma. Hyvä, jää siis vähem­män rahaa tur­huuk­siin, mikä taas alen­taa hiilijalanjälkeä. 

    Isoon kau­pun­kiin pitää mat­ka­ta ennen­kuin näkee hii­li­vuo­ren läm­pö­kes­kuk­sen pihas­sa, en nyt ala kui­ten­kaan vään­tä­mään tur­peen hii­li­ja­lan­jäl­jen järjellisyydestä.

    Hyö­ty­lii­kun­taan pitäi­si liit­tää tren­di­käs hii­li­ja­lan­jäl­ki­lei­ma. Muu­ta­man vuo­den kun on sula­tel­lut ajan sanas­toa, niin maa­lai­sen pitää todel­la­kin puhua har­ras­ta­van­sa bio­ener­gia­pöt­ky­löi­den hal­ko­mis­ta, umpi­han­ki­hiih­toa ja luon­to­uin­tia. Ero­aa jon­nin­ver­ran kun sta­di­lai­nen ajaa Tah­kol­le säh­kö­läm­mi­tet­tyyn mök­kiin­sä hiih­tä­mään ja kyl­py­lään. Ellei sit­ten har­ras­ta New Yor­kin taide-elämää.

    Kau­pun­ki­lais­ryh­män ja maa­lais­ryh­män sisäl­lä on hajon­taa. Esi­mer­kil­lis­tä ja pahek­sut­ta­vaa kulu­tus­ta. Polii­ti­kot ohjaa­vat kan­san­jouk­ko­ja päätöksillään.

    Hel­sin­ki­läis­yri­tyk­sen tai ‑viras­ton eko­te­ko oli­si hajaut­taa teh­tä­vi­ään etä­työn­te­ki­jöil­le, joi­den pitäi­si ser­ti­fi­kaa­til­la pys­tyä todis­ta­maan kuu­lu­van­sa hii­li­ja­lan­jäl­jel­tään par­haa­seen A‑ryhmään. Asuin­pai­kal­la­han ei sil­loin ole merkitystä. 

    Kun­ta­työ­nan­ta­ja ei voi vel­voit­taa uut­ta työn­te­ki­jää muut­ta­maan vero­kir­jo­jaan työs­sä­käyn­ti­kun­taan. Mitäs jos este­tään pen­de­löin­ti kau­kaa täl­lai­sel­la työn­te­ki­jän hiilijalanjälkilimitillä.

  32. Kim­mo:Hie­man aihee­seen liit­tyen: on häm­men­tä­vää kuin­ka pal­jon vih­rei­den kan­nat­ta­jien jou­kos­sa on ihmi­siä, jot­ka syväs­ti vihaa­vat yksi­tyi­sau­toi­lua, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti ilman pie­nen­tä­mään tun­non­tus­kaa mat­kus­te­le­vat (len­tä­vät) 10–20 ker­taa vuo­des­sa ympä­ri maa­il­maa. Kyl­lä, yksi­tyi­sau­toi­lu aiheut­taa CO2 pääs­tö­jä, mut­ta suh­teel­li­suu­den­ta­ju on aina hyvä pitää mukana.

    Sit­ten kun vie­lä löy­tyi­si tuol­lai­nen yksi­tyi­sau­toi­lua vihaa­va, tun­non­tus­kit­ta len­te­le­vä, vih­rei­den kan­nat­ta­ja jos­tain, niin tämä oli­si erin­omai­sen hämmentävää.

  33. Vil­le: Tut­ki­muk­sen perus­teel­la hii­li­ku­lu­tus on var­sin suo­raan riip­pu­vais­ta yksi­tyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta, eli siel­lä mis­sä kulu­tus on suur­ta, hii­li­ja­lan­jäl­ki­kin on suuri.

    Kun ko. tut­ki­muk­ses­sa läh­tö­ole­tus on että euro­mää­räi­nen kulu­tus tuot­taa, vähän sen koh­dis­tu­mi­ses­ta riip­puen, aina n ton­nia CO2 per x euroa, niin en outoa sanoa tut­ki­muk­sen tuon osoit­ta­van. Sem­min­kin kun ker­toi­met mil­lä eri kulu­tus­la­jien euro­mää­riä muu­te­taan pääs­töik­si perus­tuu ame­rik­ka­lai­siin tut­ki­muk­siin, eli esi­mer­kik­si ame­rik­ka­lai­seen pääs­tö­ta­soon kuljetuksissa.

  34. Mä voi­sin teh­dä sem­moi­sen tut­ki­muk­sen, että kos­ka maa­ta­lous­tuet ovat talou­del­li­ses­ti äärim­mäi­sen tehot­to­mia, eli tuhoa­vat talous­kas­vua eli kulu­tus­ta, niin maa­ta­lous on itsea­sias­sa mas­sii­vi­nen hii­li­nie­lu ja kan­sal­lis­ten pääs­tö­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si on vält­tä­mä­tön­tä monin­ker­tais­taa tuet. Kuu­lee­ko MTK, mil­li on pie­ni apu­ra­ha tuloi­hin nähden!

  35. Insi­nöö­ri: Näis­tä “tut­ki­muk­sis­ta”. Käsit­tääk­se­ni ne on teh­ty vakioi­mal­la kulu­tet­tu raha­mää­rä vakio­ker­toi­mel­la kulu­tus­luo­kan hii­li­ja­lan­jäl­keen. Lähes­ty­mis­ta­pa joh­taa täy­teen bullshittiin

    Suo­ra lai­naus artik­ke­lis­ta: “Concer­ning the effect of the inco­me level on the emis­sions, the
    model can­not dif­fe­ren­tia­te qua­li­ty and quan­ti­ty. Growth in the
    lat­ter inc­rea­ses the emis­sions, but if the growth in expenditure
    is qua­li­ty-rela­ted, the rela­tion with the emis­sions is unclear.” 

    Eli kysy­mys hifis­te­lyn vai­ku­tuk­ses­ta hii­li­ja­lan­jäl­keen jää avoimeksi.

  36. Suo­mes­sa yksi­tyi­sau­toi­li­jaa syyl­lis­te­tään ja vero­te­taan aivan lii­kaa. Aika­naan kär­sin vaka­vas­ta sosi­aa­li­ses­ta tuskasta/jännityksestä, en kyen­nyt ole­maan bus­sis­sa, kou­lus­sa tai junas­sa. Onnek­si minul­la oli mah­dol­li­suus käyt­tää autoa, muu­ten oli­sin ollut ihan nel­jän sei­nän vankina. :-/

    Eko­lo­gi­ses­ti fik­sum­paa oli­si luo­pua lihas­ta ja lihaa syö­vis­tä lem­mi­keis­tä. Jos koi­raa vero­tet­tai­siin las­ken­nal­lis­ten pääs­tö­jen mukaan samoin perus­tein kuin autoa, niin suu­ren koi­ran vuo­sit­tai­nen pääs­tö­ve­ro voi­si olla esi­mer­kik­si 5000 euroa vuo­des­sa! Yhden ilmai­sen koi­ran rajoi­tus per talous! Erään­kin tut­ki­muk­sen mukaa kes­ki­ko­koi­nen koi­ra jät­tää saman hii­li­ja­lan­jäl­jen kuin kak­si mega­maas­tu­ria 4,6 lit­ran ben­sa­ko­neel­la, las­kien mukaan myös val­mis­tus­pääs­töt! Bohee­mi naa­pu­ri­ni omis­taa vii­si jät­ti­koi­raa, joten vas­taa kym­men­tä nor­maa­lia­jos­sa ole­vaa Hummeria!

  37. On esi­tet­ty sel­lais­ta­kin, että jokai­nen asu­koon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­li­sia pal­ve­lu­ja, siis esi­mer­kik­si koulukuljetukset. ”

    Mie­len­kiin­toi­nen näkem­sy, vie­lä 90-luvul­la pidet­tiin tärkeänä,että koko­val­tio­pi­de­tään asuttuna

    Ilmi­ses­ti orjat pitää saa­da jär­jes­tel­tyä uuteen asne­toon päät­tä­jän mie­li­ha­lu­jen mukaan vaik­ka joka päivä ??

    Mieln­kiin­toi­sek­si asian tekee se, että kun Vih­reät kan­nat­ta­vat perin­teis­tä poron­hoi­toa Lapissa,mutta sitä pitäi­si teh­dä Iva­lon kes­kus­tan kerrostaloissa

  38. Jos jotain Suo­mes­sa tapah­tuu seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na, kau­pun­gis­tu­mi­nen on var­min veikkaus.

    Poh­jois­mais­ta Suo­mi on edel­leen vähi­ten kau­pun­gis­tu­nut, joten vaik­ka Ruot­sin mal­liin pää­se­mi­nen­kin lisää kaupungistumista.
    Kau­pun­gis­tu­mi­seen joh­ta­vat myös monet asial­li­set syyt, joi­ta kepun todel­la kal­liil­la alu­eel­lis­ta­mis­mant­ral­la ei mik­si­kään muu­te­ta. Ihmi­set äänes­tä­vät vapas­ti asuin­pai­kal­laan omis­ta toi­o­veis­tan ja tar­peis­taan hyvän elä­män elämisessä.

    Hii­li­ja­lan­jä­ki ja maaseutu/kaupunki vaih­toeh­toi­na on aika sel­lai­nen vaa­ti­ma­ton tut­ki­mus­läh­tö­koh­ta. Itses­tään sel­vyys on se, että kulu­tet­taes­sa enem­män syn­tyy myös enem­män co2 päästöjä.

    Ver­tai­lu­koh­ta­na kan­na­ta­ta olla ennem­min maa­ra­ken­nusu­ra­kois­ti­ja­per­he syväl­lä Kai­nuus­sa ja kes­kel­lä Espoo­ta ja auto­no­mi­nen kom­muu­ni Mänt­tä-Vill­pu­las­sa ja Kal­lios­sa — tai ana­kin saman tulo­ta­son sisäl­lä vertailtaessa.

    Ai niin, Hel­sin­gin risu­polt­to lisää sit­ten samal­la tur­peen polt­toa Suo­mes­sa. Hii­lien polt­ta­mi­nen on jär­ke­väm­pää ympä­ris­töl­le kuin Vapon har­joit­ta­ma soi­den ja vesis­tö­jen tuhoaminen.
    Mikä oli­si vaih­toeh­to­kus­tan­nus, jos Hel­sin­ki siir­tyi­si maa­kaa­sun käyt­töön ja hii­li oli­si varavoimana?

  39. Ehkä tämän­päi­väi­ses­tä Aal­to-yli­opis­ton / Juk­ka Hei­no­sen väi­tös­kir­jan tie­dot­tees­ta löy­tyy joi­ta­kin vas­tauk­sia sinul­le Osmo:

    http://www.aalto.fi/fi/current//news/view/2012–03-05/

    Asui­na­lu­een raken­ne tai alue­tyyp­pi ei vai­ku­ta mer­kit­tä­väs­ti kes­ki­mää­räi­sen asuk­kaan kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin, Aal­to-yli­opis­ton insi­nöö­ri­tie­tei­den kor­kea­kou­lus­ta väit­te­le­vä VTM Juk­ka Hei­no­nen toteaa.

    Rat­kai­se­va teki­jä näyt­täi­si alu­een sijaan ole­van kulu­tuk­sen volyy­mi, joka vai­kut­taa niin mer­kit­tä­väs­ti, että kor­keam­pi kulu­tus­ta­so viit­taa kor­keam­piin kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin alue­ra­ken­teis­ta riippumatta.

    Hei­no­sen väi­tös­tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että alue­ra­ken­ne vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti suo­raan ainoas­taan yksi­tyi­sau­toi­lun pääs­töi­hin. Kaik­keen muu­hun kulu­tuk­seen liit­ty­vät pääs­töt seu­raa­vat tiu­kas­ti asuk­kaan kulutustasoa.[…]”

  40. Ja jos tätä Hei­no­sen ym. saa­maa tulos­ta ver­ra­taan SYKE:n hybri­die­lin­kaa­riar­vioin­ti­me­ne­tel­mäl­lä teh­tyyn tut­ki­muk­seen suo­ma­lais­ten kulut­ta­jien hii­li­ja­lan­jäl­jen muo­dos­tu­mi­ses­ta, niin en kyl­lä alle­vii­vai­si Hei­no­sen tie­dot­tees­saan esiin nos­ta­mia päätelmiä.

    Pro­fes­so­ri Jyri Sep­pä­lä (2010): Kulu­tuk­sen ja autol­la ajon hii­li­ja­lan­jäl­ki merkittävä
    http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2010?2909_m=3148

    Autol­la ajo aiheut­taa noin 15 pro­sent­tia yksi­tyi­sen kulut­ta­jan hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä […]. Hii­li­ja­lan­jäl­ken­sä vähen­tä­mi­ses­tä huol­ta kan­ta­van kulut­ta­jan tuli­si­kin kii­reh­tiä auton­sa vaih­ta­mis­ta vähä­pääs­töi­sem­pään ja pie­nen­tää ajokilometrejään.

    […]

    Asun­to, elin­tar­vik­keet ja auto ovat yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­mat yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen aiheut­ta­jat […]. Sel­lai­set kulu­tuk­sen yhtey­des­sä usein mer­kit­tä­vik­si miel­le­tyt hyö­dy­ke­ryh­mät kuten vaat­teet, huo­ne­ka­lut (ja muut sisus­tus­tar­vik­keet), len­to­mat­kat ja lai­va­mat­kat eivät nouse eri­tyi­ses­ti esiin kes­ki­mää­räi­sen kulut­ta­jan hii­li­ja­lan­jäl­jes­sä, joka kuvaa tuot­tei­siin ja pal­ve­lui­hin kyt­key­ty­vien kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen sum­maa hiilidioksidiekvivalenttilukuina.

    […]

    Koti­ta­louk­sien kulu­tus aiheut­ti täs­tä 9 ton­nia per asu­kas, jos­ta auton ajon osuus oli noin 15 %. Asu­mi­nen varus­tei­neen muo­dos­ti­vat 30 pro­sent­tia ja ruo­ka vajaa 20 pro­sent­tia koti­ta­louk­sien kulu­tuk­sen hiilijalanjäljestä.”

  41. …ja täs­sä vie­lä havain­nol­li­set diat sii­tä, miten yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki jakau­tuu eri toiminnoille:

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=100176&lan=fi

    Huo­mat­ta­vaa on että dial­la 10 esi­te­tään tulok­set siten, että “jul­ki­set yksi­löl­li­set toi­min­not” (ter­vey­den­huol­to, kou­lu­tus, päi­vä­ko­dit ym. sosi­aa­li­tur­va) on otet­tu mukaan tar­kas­te­luun. Nämä edel­lä lue­tel­lut “jul­ki­set yksi­löl­li­set toi­min­not” nouse­vat hyvin keskeiseksi. 

    Voi­daan­kin perus­teel­li­ses­ti kysyä, että eikö asu­kas­ti­heys nimen omaan vai­ku­ta sii­hen, mon­ta­ko käyt­tä­jää yhtä sai­raa­laa, kou­lua, päi­vä­ko­tia jne pys­ty hyö­dyn­tä­mään? Per capi­ta pääs­töt ovat sitä pie­nem­piä, mitä suu­rem­pi asu­kas­mää­rä pys­tyy yhtä yksik­köä hyödyntämään.

  42. Pitäi­si saa­da Väy­ry­nen ja Soi­nin­vaa­ra väit­te­le­mään näis­tä asiois­ta medi­aan. Väy­ry­nen kun tun­tuu ole­van lähes täs­mäl­leen päin­vas­tais­ta miel­tä ja on jopa esit­tä­nyt, että väy­rys­läis­ke­pu­lai­nen visio maal­la asu­mi­ses­ta pelas­taa koko ihmiskunnan.

    Minus­ta tosin tun­tuu, että ihmis­kun­nan pelas­ta­mi­nen vaa­tii nope­aa tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä, joka onnis­tuu käsit­tääk­se­ni vain tai aina­kin par­hai­ten kau­pun­geis­sa, jois­sa talous kas­vaa ja mas­soil­le tar­koi­tet­tu­ja inves­toin­te­ja ohja­taan kes­tä­vään suuntaan. 

    Eihän yli­opis­to­po­ruk­kaa­kaan hajau­te­ta pit­kin mai­ta ja man­tu­ja vaan kerä­tään yhteen. Eikä oma­ko­ti­ta­lo­jen hii­li­rat­kai­sut ole kovin hyö­dyl­li­siä, kun maa­pal­lon väes­tä yli puo­let asuu kau­pun­geis­sa ja ne loput­kin on pää­osin ruti­köy­hiä. Eikä uusi kek­sin­tö­jä pahem­min teh­dä, jos talous supistuu.

    Tämä siis oli kan­nan­ot­to Soi­nin­vaa­ran poh­dis­ke­luun sii­tä, kum­pi elä­män­muo­to tuot­taa suu­rem­man hii­li­ja­lan­jäl­jen. Ja vas­taus on siis maal­la asu­mi­nen. Vaik­ka sikä­läi­nen hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­si miten vain las­kien pie­nem­pi, se on käsit­tääk­se­ni kui­ten­kin suu­rem­pi, kos­ka se ei tuo­ta sel­lais­ta dyna­miik­kaa, joka rat­kai­see tek­no­lo­gial­la hii­li­ja­lan­jäl­jen aiheut­ta­man ongelman.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei voi olla niin, että menee asu­maan jon­ne­kin hyvin kau­as ja vaa­tii yhteis­kun­naa mak­sa­maan täs­tä aiheu­tu­vat lisäkulut.

    Toi­saal­ta, voi­ko olla niin, että menee asu­maan jon­ne­kin hyvin kau­as, ja “yhteis­kun­ta” vaa­tii sit­ten mak­sa­maan sel­lai­sia kulu­ja, joi­hin tämä kau­as muut­ta­ja ei ole syypää?

    Esi­mer­kik­si hyvin kal­lii­seen kiin­teis­töön sijoi­tet­tua val­tion­hal­lin­toa jos­sain kau­pun­ki­kes­kuk­ses­sa. Tai polt­toai­ne­ve­roa die­se­löl­jys­tä, tai män­työl­jys­tä jota tis­la­taan siel­tä kau­ka­na asu­jan ympä­ril­lä kas­va­vas­ta metsästä.

    (“Yhteis­kun­ta” täs­sä lai­naus­mer­keis­sä sik­si, että näen yhteis­kun­nan ole­van me kaik­ki, kun taas OS ajat­te­lee sel­väs­ti lähin­nä jul­kis­ta sek­to­ria, joka ei ole me kaikki.)

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TL
    Len­to­lii­ken­teen pääs­töt pitäi­si kai ker­toa vie­lä kah­del­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään sio­joi­tet­tu hii­li­diok­si­di on hai­tal­li­sem­pi kuin maan pin­nas­sa tupruteltu.
    Sii­tä huo­li­mat­ta kilo­met­riä koh­den len­to­lii­ken­ne on vähem­män hai­tal­lis­ta. Mut­ta ei kukaan tie­tys­ti aja Hel­sin­gis­tä Barce­lo­naan ja takai­sin autolla.

    Ohhoh taas- Vai vie len­to­ko­ne kilo­met­riä koh­den vähem­män kuin auto. 

    Man­ner­ten­vä­li­nen len­to kulut­taa polt­toai­net­ta noin 3 litraa/matkustaja/100km, kun kone on täyn­nä. Lyhyem­mäl­lä mat­kal­la suih­ku­mat­kus­ta­ja­ko­ne kulut­taa polt­toai­net­ta hie­man alle 5 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täyn­nä. Reit­ti­len­not ovat har­voin täynnä. 

    Nyky­ai­kai­nen auto kulut­taa maan­tiel­lä 5–6 litraa/100 km, eli jos olet­ta­mus on sama kuin len­to­ko­nees­sa, eli auto on täyn­nä, niin kulu­tus oli­si 1 litra/matkustaja/100km. No, autol­la har­voin aje­taan täy­te­nä. Mut­ta jo kah­den hen­gen kuor­mal­la auton kilo­met­ri­ku­lu­tus mat­kus­ta­jaa koh­den on sel­keäs­ti alem­pi kuin täy­del­lä­kin len­to­ko­neel­la. Eli paris­kun­nan mat­ka Kit­ti­lään autol­la on hii­li­ja­lan­jäl­jel­tään pie­nen­pi kuin len­to­mat­kan täy­del­lä­kin koneel­la. Kero­sii­ni­lit­ran pala­mi­ses­sa syn­tyy 3,2 kg hii­li­diok­si­dia, auton moot­to­ris­sa ben­sa­lit­ras­ta 2,4 kg (E10 ben­sal­la jos­sa on eta­no­lia 10%)

    1. Puhut­tiin siis mat­kas­ta Barce­lo­naan. Lie­nee oikein käyt­tää kes­ki­mää­räi­siä täyt­tö­as­tei­ta. Loma­len­to Barce­lo­naan on yleen­sä var­sin täy­si ja auto taas on kes­ki­mää­rin var­sin tyh­jä. Len­to­lii­ken­teen syn­nil­li­syys ei tule pääs­tö­mää­ris­tä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den vaan mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rien mää­ris­tä ja pääs­töis­tä yläilmakehään. 

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nyt puhut­tiin mat­kas­ta Barce­lo­naan. Lie­nee oikein käyt­tää kes­ki­mää­räi­siä täyt­tö­as­tei­ta. Loma­len­to Barce­lo­naan on yleen­sä var­sin täy­si ja auto taas on kes­ki­mää­rin var­sin tyh­jä. Len­to­lii­ken­teen syn­nil­li­syys ei tule pääs­tö­mää­ris­tä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den vaan mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rien mää­ris­tä ja sii­tä, mihin pääs­töt syntyvät.

    Fin­nai­rin kes­ki­mää­räi­nen täyt­tö­as­te on 68%. Eli kulu­tus, joka siis on 5 lit­raa kerosiinia/matkustaja/100 km, pitää ker­toa 1,5:llä jot­ta saa­daan todel­li­nen kulu­tus per mat­kus­ta­ja. Se on siis 7,5 lit­raa sadal­le kilo­met­ril­le per mat­kus­ta­ja. Bsarce­lo­naan aja­va yksi­näi­nen autoi­li­ja siis kulut­taa mel­ko tark­kaan saman kuin yksit­täi­nen len­to­mat­kus­ta­ja (muis­te­taan vie­lä, että kero­sii­ni tuot­taa enem­män pääs­tö­jä kuin ben­sa). Autoi­le­va paris­kun­ta tuot­taa jo mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den vain puo­let yksit­täi­ses­tä len­to­mat­kus­ta­jas­ta. Len­tä­vä paris­kun­ta saa siis aikaan jo nel­jä ker­taa suu­rem­man hii­li­ja­lan­jäl­jen kuin autoi­le­va pariskunta.

    1. Älä käy­tä Fin­nai­rin kes­ki­mää­räis­tä täyt­tö­as­tet­ta vaan käy­tä Barce­lo­nan loma­len­to­jen täyt­tö­as­tet­ta, kun puhut Barce­lo­nan loma­len­nois­ta. Puo­li­tyh­ji­nä kul­ke­vat lii­ke­len­not ovat ihan toi­nen asia, eivät loma­mat­kus­ta­jat kan­na sii­tä vatuuta.

  46. Väli­ti­lin­pi­to­na.
    Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­nen kivi­hii­lel­lä on las­ket­tu ran­kim­man mukaan ja säh­kö­läm­mi­tys muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­räis­ten pääs­tö­jen mukaan. Tämä on van­ha rii­ta. Minus­ta teh­dään vää­rin. Jos sata­tu­hat­ta hel­sin­ki­läis­tä siir­tyi­si säh­kö­läm­mi­tyk­sen varaan Uuku­nie­mel­le, Hel­sin­ki vähen­täi­si CHP-tuo­tan­toa läm­pö­kuor­man vähen­nyt­tyä ja se ynnä noi­den sadan­tu­han­nen säh­kö­läm­mi­tyk­sen tar­ve kor­vat­tai­siin hii­li­lau­deh­do­voi­mal­la jos­sain päin Euroop­paa, pääs­töt lisään­tyi­si­vät, kun ne tuon mal­lin mukaan vähe­ni­si­vät. Miten tämä voi olla Aal­to-yli­opis­tos­sa opis­kel­leil­le niin vaikeaa? 

    Toi­sek­si tulo­ta­son vai­ku­tus kulu­tuk­sen hii­li­pääs­töi­hin. Ette kai vain väi­tä, että se on teh­ty line­aa­ri­sel­la ja suh­teel­li­sel­la mal­lil­la: kak­sin­ker­tai­set tulot ja kak­sin­ker­tai­set pääs­töt. (Kak­si ker­taa enem­män ruokaa??)

    Jos näin on, se on sel­vä meto­do­lo­gi­nen vir­he. Jos tut­kim­me asi­aa aika­sar­ja­na tai mait­tain, tie­däm­me, että ener­gian kulu­tuk­sen ja tulo­ta­son riip­pu­vuus satu­roi­tuu tulo­jen kas­vaes­sa kun mää­räl­li­nen kas­vu muut­tuu laa­dun para­ne­mi­sek­si. Miten se ei satu­roi­tui­si yksilötasolla?

    Kun saan kir­ja­ni val­miik­si tar­tun var­maan­kin tuo­hon tut­ki­muk­seen. Tilas­to­tie­tei­li­jän kädet jo kihelmöivät. 

    Oma ennak­ko­kä­si­tyk­se­ni on, että lep­poi­sa elä­mä maa­seu­dul­la on hii­li­ta­seel­taan var­sin edul­lis­ta, mut­ta jos aikoo elää kor­keal­la kulu­tus­ta­sol­la, on paras­ta muut­taa Kruununhakaan.

  47. yli 100 000 euroa tie­naa­vil­le pitäi­si siis oikeas­taan mää­rä­tä soli­daa­ri­suus­ve­ron sijas­ta pakol­li­nen hiilidioksidimaksu.

  48. KariS: Man­ner­ten­vä­li­nen len­to kulut­taa polt­toai­net­ta noin 3 litraa/matkustaja/100km, kun kone on täyn­nä. Lyhyem­mäl­lä mat­kal­la suih­ku­mat­kus­ta­ja­ko­ne kulut­taa polt­toai­net­ta hie­man alle 5 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täyn­nä. Reit­ti­len­not ovat har­voin täynnä. 

    Len­to­ko­neet kul­jet­ta­vat myös rah­tia. Mikä osuus len­to­mat­kus­ta­mi­sen hii­li­diok­si­pääs­töis­tä las­ke­taan rah­dil­le kuuluvaksi?

    1. Len­to­mat­kan hii­li­ta­se pitäi­si jakaa mat­kus­ta­jil­le ja rah­dil­le sen mukaan, mitä ne mat­kas­ta mak­sa­vat. Voi­daan hyvin perus­tel­la, että jos ostat lipun konee­seen “joka len­täi­si muu­ten­kin” ja jos­sa on tyh­jää tilaa, osuu­te­si on mar­gi­naa­li­nen. Niin­pä len­to pitää sälyt­tää niil­le, jot­ka teke­vät sen talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si. Kes­ki­mää­rin lipun hin­ta on paras estimaatti.

  49. Oma ennak­ko­kä­si­tyk­se­ni on, että lep­poi­sa elä­mä maa­seu­dul­la on hii­li­ta­seel­taan var­sin edul­lis­ta, mut­ta jos aikoo elää kor­keal­la kulu­tus­ta­sol­la, on paras­ta muut­taa Kruununhakaan”

    Kau­pun­kia­sun­not raken­ne­taan pää­osin beto­nis­ta ja teräk­ses­tä. Molem­mat erit­täin ener­giain­ten­sii­vi­siä mate­ri­aa­le­ja. Semen­tin val­mis­tus vaa­tii suun­nat­to­mas­ti ener­gi­aa, samoin teräk­sen val­mis­tus. Maa­seu­dul­la raken­ne­taan pää­osin pui­sia pien­ta­lo­ja. Puu­ra­ken­nus sen­si­jaan varas­toi hiil­tä, joten jo tuos­sa syn­tyy iso ero hii­li­ta­sees­sa, vaik­ka raken­nuk­sen käyt­töi­kä onkin pit­kä. Jos Hel­sin­gin vir­ka­mie­het eivät oli­si vuo­si­kym­me­niä vas­tus­ta­neet puu­ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta, saat­tai­si tilan­ne asu­mi­sen osal­la olla kau­pun­geil­le edullisempi.

    Maa­seu­dul­la ei juu­ri ole asun­toa jos­sa ei oli­si tak­kaa ja/tai puu­läm­mit­teis­tä kiu­as­ta sen säh­kö­läm­mi­tyk­sen lisä­nä. Puun polt­to on hii­li­neut­raa­lia. Se tasaa osal­taan tuon säh­kö­läm­mi­tyk­sen hait­taa. Kapun­kia­sun­nos­sa kun se kiu­as läm­pe­ää aina säh­köl­lä. Lähes kai­kis­sa uusis­sa kau­pun­kia­sun­nois­sa on sauna. 

    Haja-asu­tusa­lueil­la ei myös­kään ole ener­gia­syöp­pö­jä katu­va­lo­ja, mai­nos­kylt­te­jä, läm­mi­tet­tä­viä jal­ka­käy­tä­viä tai muu­ta sel­lais­ta joka kau­pun­geis­sa lisää hiilijalanjälkeä. 

    Kau­pun­geis­sa on siis tuol­lais­ta yleis­tä ja yhteis­tä joka pahen­taa hiilitasetta. 

    Autoi­lu saat­tai­si olla tuo­ta hii­li­ta­set­ta maa­seu­dul­la hei­ken­tä­vä seik­ka, mut­ta enpä tie­dä aje­taan­ko niil­lä maa­seu­dun autoil­la­kaan kes­ki­mää­rin sen enen­pää kuin kau­pun­ki­lais­pirs­seil­lä. Mök­ki­mat­kat kun ovat maal­la lyh­kä­sem­piä ja Lap­piin hiih­to­lo­mai­le­maan­kin on lyhyem­pi ajomatka.

  50. Las­si Hie­ta­nen:
    Vali­tet­ta­vas­ti tuo tut­ki­mus on niin vir­heel­li­nen ettei sitä juu­ri­kaan­kan­nai­si kom­men­toi­da. Ei kan­na­ta Osmo lukea. Minä luin. Mut­ta lyhyes­ti: Ilmei­sen tulos­ha­kui­ses­ti on saa­tu maal­la asu­mi­nen “vih­reäk­si” (siis eri vih­reä kuin Osmon vih­reys) kun on las­ket­tu Hel­sin­gin säh­kö ja kau­ko­läm­pö teh­tä­väk­si fos­sii­li­sil­la ja maal­la käy­te­tään koko maan kes­ki­mää­räis­tä säh­köä. Mik­sei las­ket­tu niin että Hel­sin­gin säh­kön­tuo­tan­to on osa sys­tee­miä eli hel­sin­ki­läi­sen säh­kö on koko maan kes­ki­säh­köä ja läm­pö on “kivi­hii­lauh­teen” huk­ka­läm­pöä ja sen pääs­töt kaa­de­taan säh­köl­le koko maan kes­kiar­voon. Tähän oli­si jopa perus­tei­ta kos­ka Hel­sin­gin CHP toi­mii koko maan säätövoimana.CHP on käy­tän­nös­sä ainoa koti­mai­nen sää­tö­voi­ma (jous­to lähes 3000 MW säh­köä). Oli­si pitä­nyt toki käyt­tää mar­gi­naa­li­säh­köä eli kivi­hii­li­lauh­det­ta maa­seu­dun säh­kö­nä. Sitä­hän pak­kas­päi­vien säh­kö­läm­mi­tys on. 

    Toi­nen iso vir­he on se että emme todel­la­kaan ole vähen­tä­mäs­sä 20% CO2-pääs­tö­jä vaan 80%. Pitäi­si tar­kas­tel­la kum­mas­sa elin­ta­vas­sa se on mah­dol­lis­ta. Jos Hel­sin­gin Ener­gia jat­kos­sa käyt­tää bio­polt­toai­nei­ta ja maa­kaa­sua (nyt 60% maa­kaa­sua, 40% kivi­hiil­tä) töö­lö­läi­nen luo­puu autos­ta ja ulko­maan­mat­kois­ta, koi­ras­taan ja liha­ruu­as­ta niin tuo 80% on toteutunut.

    Mut­ta kuin­ka teet sen maal­la jos 250 m² talo läm­pi­ää säh­köl­lä ja työ­mat­kaa on 100 km päi­väs­sä? Ja vai­mon työ­mat­ka toi­seen suun­taan ja las­ten har­ras­tuk­set kol­man­teen? Toki maal­la­kin voi asua. esim. pik­ku kir­kon­ky­läs­sä 30 km kau­pun­gis­ta, CHP-kau­ko­läm­pö­ta­los­sa (läm­pö­put­ki tulee kau­pun­gin voi­ma­las­ta), käve­lee töi­hin ja kou­luun ja har­ras­tuk­siin ja kul­kee jul­ki­sil­la kaupunkiin. 

    Eli ei ole olen­nais­ta leik­kaa­ko pääs­tö­jä heti mut­ta ei sai­si inves­toi­da vää­rin! Oma­ko­ti­ta­lo­jen ikä on 100 vuot­ta. Aina­kin pitäis!!!

    En ymmär­rä tuo­ta esi­tys­tä, jon­ka mukaan Hel­sin­gin Ener­gian tuot­ta­ma ener­gia oli­si koko maan sää­tö­voi­maa. Hel­sin­gin Ener­gian kapa­si­teet­ti lie­nee mitoi­tet­tu Hel­sin­gin tar­pei­siin. Kovil­la pak­ka­sil­la on säh­köä tuo­tu Venä­jäl­tä. Sen sijaan vesi­voi­ma on maa­seu­dun ener­gi­aa, kos­ka vesi­voi­ma­lat sijait­se­vat pää­osin maa­seu­dul­la. Myös puu tai bio­mas­sa on maa­seu­dun ja pien­ten taa­ja­mien ener­gi­aa, kos­ka puun kul­jet­ta­mi­nen pit­kiä mat­ko­ja ener­gian tuo­tan­toon ei ole mie­le­käs­tä. Bio­mas­san esit­tä­mi­nen Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­non läh­teek­si on lie­väs­ti sanot­tu­na omi­tuis­ta. Hel­sin­gin ener­gian­tar­ve voi­daan tyy­dyt­tää vain fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la tai ydinvoimalla.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Len­to­lii­ken­teen pääs­töt pitäi­si kai ker­toa vie­lä kah­del­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään sio­joi­tet­tu hii­li­diok­si­di on hai­tal­li­sem­pi kuin maan pin­nas­sa tupruteltu. 

    Mah­taa­ko­han riit­tää? Len­to­lii­ken­teen tii­vis­tä­mä vesi­höy­ry on sekin hai­tal­lis­ta. Vai­ku­tus ilmas­toon on tosin edel­leen epä­sel­vä, aina­kin nyt Wiki­pe­dian vil­kai­sun perusteella.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:Puo­li­tyh­ji­nä kul­ke­vat lii­ke­len­not ovat ihan toi­nen asia, eivät loma­mat­kus­ta­jat kan­na sii­tä vatuuta. 

    Puo­li­tyh­jä” on vähän lii­oit­te­lua. Fin­nai­rin reit­ti­len­to­jen täyt­tö­as­te on vii­mei­set puo­li vuot­ta hui­del­lut 70 %:n molem­min puo­lin. Eni­ten sitä rasit­ta­vat koti­maan len­not, jot­ka todel­la kul­ke­vat kes­ki­mää­rin mel­ko tark­kaan puo­li­tyh­ji­nä (vai puo­li­täyn­nä? :), ja niis­tä­hän Fin­nair on äänek­käs­ti halun­nut eroon ja puo­lus­ta­nut Lentorataa.

  52. KariS: Haja-asu­tusa­lueil­la ei myös­kään ole ener­gia­syöp­pö­jä katu­va­lo­ja, mai­nos­kylt­te­jä, läm­mi­tet­tä­viä jal­ka­käy­tä­viä tai muu­ta sel­lais­ta joka kau­pun­geis­sa lisää hiilijalanjälkeä. 

    Ottaen huo­mioon kuin­ka mon­ta ihmis­tä Alek­sia­kin käyt­tää, ener­gian­ku­lu­tus on var­mas­ti pal­jon, pal­jon pie­nem­pi kuin muu­ta­maa ihmis­tä pal­ve­le­van met­sä­tien päi­vit­täi­nen auraus. Ja kyl­lä nii­tä katu­va­lo­ja tun­tuu Suo­men maan­tiet ja ris­teyk­set ole­van täyn­nä. Var­mas­ti Hel­sin­gin kes­kus­ta voit­taa hen­ki­löä/­lu­men-ver­tai­lus­sa­kin.

  53. En oikein ymmär­rä mik­si Osmo noin kii­vaas­ti puo­lus­taa len­to­mat­kai­lua. Turis­ti­len­not ovat kaik­ki taval­laan tur­hia len­to­ja. Ihan kuten ovat autolomamatkatkin. 

    Koe­tan vaan sanoa, että len­tä­mi­nen on todel­la­kin hii­li­ta­seen kan­nal­ta epäe­dul­lis­ta. Kes­ki­mää­rin (siis kes­ki­mää­räi­sel­lä täyt­tö­as­tel­la) jopa sel­väs­ti autoi­lua haitallisempaa.

    Jos Barce­lo­naan len­ne­tään täy­del­lä koneel­la, on polt­toai­neen kulu­tus noin 4 lit­raa per mat­kus­ta­ja per 100 km. Autol­la vas­taa­va oli­si 6–7 lit­raa per 100 km. Paris­kun­ta meni­si siis pie­nem­mäl­lä hii­li­ja­lan­jäl­jel­lä autol­la Barce­lo­naan. Ajan­käy­tön vuok­si kukaan ei autoi­le Barce­lo­naan. Lap­piin sen sijaan autoil­laan, ja jos paris­kun­ta menee vii­kok­si hiih­to­lo­mal­le Levil­le, auto on siis len­to­ko­net­ta pie­nem­män hii­li­ja­lan­jäl­jen per mat­kus­ta­ja aikaan­saa­va kul­ku­vä­li­ne. Neli­hen­ki­sel­lä perus­per­heel­lä ero on jo merkittävä.

    1. Mon­ta­ko ker­taa tämä pitää sanoa: Len­to­lii­ken­ne on hii­li­ta­seel­ta han­ka­la. Sitä pahem­pia ovat vain auto­lau­tat ja ris­tei­ly­aluk­set. (Jos menet­te Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan, kan­nat­taa edes len­tää) Len­to­lii­ken­teen tur­miol­li­suus ei tule suu­ris­ta pääs­töis­tä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den vaan sii­tä, että nii­tä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­re­jä tulee paljon.
      Hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä len­to­lii­ken­teen osuus on kak­si pro­sent­tia, mut­ta sen osuus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta nel­jä pro­sent­tia nyky­tie­tä­myk­sen mukaan.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On esi­tet­ty sel­lais­ta­kin, että jokai­nen asu­koon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­li­sia pal­ve­lu­ja, siis esi­mer­kik­si kou­lu­kul­je­tuk­set. Ei voi olla niin, että menee asu­maan jon­ne­kin hyvin kau­as ja vaa­tii yhteis­kun­naa mak­sa­maan täs­tä aiheu­tu­vat lisäkulut.

    No eihän täs­sä­kään ole mitään jär­keä. Mones­ti myös käy niin, että muut­taes­sa maa­seu­dul­le siel­tä löy­tyy kou­lu kyläl­tä, mut­ta se lak­kau­te­taan. Moni van­hem­pi myös vie lap­sen­sa kou­luun, kos­ka eivät halua, että hei­dän lap­sen­sa viet­tä­vät pari tun­tia päi­väs­tä tak­sis­sa tai bus­sis­sa kat­se­le­mas­sa maisemia.

    Kes­kus­te­lu tun­tuu taas kovin mus­ta­val­koi­sel­ta. Kau­pun­ki­fa­naa­ti­kot näke­vät rat­kai­su­na ainoas­taan urba­ni­soi­tu­mi­sen ja kepu­lai­set puo­lus­ta­vat kaik­kea mikä sijait­see kehä kol­mo­sen ulkopuolella. 

    Kau­pun­kien tuli­si muis­tut­taa tule­vai­suu­des­sa kau­pun­ke­ja ja lopet­taa lähiö­ra­ken­ta­mi­nen pel­loil­le. En odo­ta kau­pun­ki­lai­sel­ta rat­kai­su­ja maa­seu­dun kehit­tä­mi­seen, mut­ta eikö kai­ken kiel­tä­mi­sen sijas­ta voi­si näh­dä vaihtoehtojakin?

    Maa­kun­ta­kaa­vas­sa raken­ta­mi­nen ohja­taan muu­ta­miin kyliin. Mitä tapah­tuu muil­le alueil­le? Maa­seu­tu tulee saa­maan huo­mio­ta vii­meis­tään sil­loin, kun ruo­an tuo­tan­nos­ta tulee kan­nat­ta­vam­paa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Se ei ole kui­ten­kaan kau­nis­ta kat­sot­ta­vaa maa­seu­dun ja ympä­ris­tön kan­nal­ta kun yri­tyk­set alka­vat hank­ki­maan maa­ta vil­je­lyyn ja kerää­vät voitot. 

    Suo­men maa­seu­dun ongel­ma on sii­nä, että täl­lä­het­kel­lä ei ole yhtä­kään puo­luet­ta jota kiin­nos­tai­si maa­seu­dun kes­tä­vä kehit­tä­mi­nen. Per­sut ja kes­kus­ta elä­vät men­nei­syy­des­sä, mui­ta ei kiin­nos­ta eikä ole tie­toa. Maa­ta­lous­tu­kea tuli­si siir­tää yhä enem­män mark­ki­na­läh­töi­sen maa­seu­dul­le sopi­van yri­tys­toi­min­nan tuke­mi­seen. Osa ihmi­sis­tä halu­aa asua maa­seu­dul­la, niin mik­si ei voi­da hyväk­syä sitä ja pyr­kiä kehit­tä­mään maa­seu­tua­su­mis­ta kes­tä­väm­pään muo­toon sii­nä mis­sä kau­pun­kia­su­mis­ta­kin kehi­te­tään jär­ke­vään suuntaan.

  55. On tämä nyky­me­no aika jär­kyt­tä­vää. 60 vuot­ta sit­ten sil­loi­sel­la Hel­sin­gin lai­dal­la läm­mi­tet­tiin tätä taloa ja sen sau­naa hii­li­neut­raa­lis­ti puul­la. Vesi haet­tiin kylän yhtei­sel­tä kai­vol­ta ja bio­huus­si sijait­si ulko­ra­ken­nuk­ses­sa. Lähi­ruo­kaa­kin saa­tiin ihan omal­ta taka­ton­til­ta ja auto­ja ei taa­tus­ti huris­tel­lut. Sit­ten tuli vau­raus ja saas­teet. Mut­ta onnek­si meil­lä on iPa­dit ja astianpesukoneet.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Len­to­mat­kan hii­li­ta­se pitäi­si jakaa mat­kus­ta­jil­le ja rah­dil­le sen mukaan, mitä ne mat­kas­ta mak­sa­vat. Voi­daan hyvin perus­tel­la, että jos ostat lipun konee­seen “joka len­täi­si muu­ten­kin” ja jos­sa on tyh­jää tilaa, osuu­te­si on mar­gi­naa­li­nen. Niin­pä len­to pitää sälyt­tää niil­le, jot­ka teke­vät sen talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si. Kes­ki­mää­rin lipun hin­ta on paras estimaatti.

    Tätä olen jos­kus poh­dis­kel­lut, että jos puhu­taan sii­tä pal­jon­ko minun Barce­lo­nan len­to­ni pääs­töt ovat (tai jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä yleen­sä), mik­si puhu­taan kes­ki­mää­räi­sis­tä eikä mar­gi­naa­li­sis­ta pääs­töis­tä? Myön­nän, tun­tuu oikeam­mal­ta käyt­tää kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­jä, mut­ta en oikein kek­si nii­tä veden­pi­tä­viä argumentteja. 

    Pal­jon­ko sadan kilon lisää­mi­nen mat­kus­ta­moon lisää len­to­ko­neen päästöjä?

  57. PeNa: En ymmär­rä tuo­ta esi­tys­tä, jon­ka mukaan Hel­sin­gin Ener­gian tuot­ta­ma ener­gia oli­si koko maan sää­tö­voi­maa. Hel­sin­gin Ener­gian kapa­si­teet­ti lie­nee mitoi­tet­tu Hel­sin­gin tarpeisiin.

    Hel­sin­gis­sä kulu­tet­tiin 2010 säh­köä 4,7TWh ja HELEN tuot­ti lai­tok­sil­laan Hel­sin­gis­sä 5,7TWh. HELEN sai tuon lisäk­si n. 1,4TWh ydin­voi­maa TVO-osuu­te­na sekä 0,75TWh uusiu­tu­via ilmei­ses­ti lähin­nä vesivoimasta.

  58. Elmo Allén: Ottaen huo­mioon kuin­ka mon­ta ihmis­tä Alek­sia­kin käyt­tää, ener­gian­ku­lu­tus on var­mas­ti pal­jon, pal­jon pie­nem­pi kuin muu­ta­maa ihmis­tä pal­ve­le­van met­sä­tien päi­vit­täi­nen auraus. Ja kyl­lä nii­tä katu­va­lo­ja tun­tuu Suo­men maan­tiet ja ris­teyk­set ole­van täyn­nä. Var­mas­ti Hel­sin­gin kes­kus­ta voit­taa hen­ki­löä/­lu­men-ver­tai­lus­sa­kin.

    Met­sä­tien auraus hoi­tuu yhdel­lä trak­to­ril­la joka lin­ko­aa lumet sivuun ker­ral­la ja siel­lä ne lepää kun­nes luon­to sulat­taa. Hel­sin­gis­sä lumi aura­taan yhdel­lä koneel­la ensin kasoi­hin joi­ta sit­ten las­tail­laan toi­sil­la koneil­la kuor­ma-autoi­hin ja aje­taan muu­al­le sula­maan. Kum­pi­ko tapa on ympäristöystävällisempää?

    Kun las­ke­taan kaik­ki nuo kadun­läm­mi­tyk­set, valais­tuk­set, mai­nos­va­lot, lumen­kus­kauk­set sun muut, niin kyl­lä niis­tä alkaa yhteen­las­kien muo­dos­tua sitä yli­mää­räis­tä hii­li­ta­seen täy­tet­tä joka haja-asu­tusa­lu­eel­ta puuttuu. 

    Kun ote­taan vie­lä huo­mioon vaik­ka­pa nuo mai­ni­tut raken­nus­ma­te­ri­aa­lien ja kau­pu­gis­sa har­vi­nais­ten (mut­ta maal­la yleis­ten) puu­läm­mit­teis­ten sau­no­jen ym vai­ku­tuk­set, niin hel­pos­ti se maa­seu­dun suu­rem­pi autoi­lun tar­ve kompensoituu. 

    Kun maa­seu­dun elä­män­ta­paan kuu­luu vie­lä puu­tar­hat ja kas­vi­maat jokai­sen talon pihal­la, niin siel­lä käy­te­tään pal­jon eko­lo­gi­sem­paa lähi­ruo­kaa enem­män kuin kau­pun­geis­sa, ja näin kom­pen­soi­daan sitä osaa kulu­tuk­ses­ta jon­ka vie­mi­nen har­vaa­na­su­tul­le alu­eel­le aiheut­taa lisä­ra­si­tus­ta lii­ken­teen muo­doss­sa. Ja laa­dul­li­ses­ti­han tuol­lai­nen tuo­re itse­kas­va­tet­tu hak­kaa monin­ver­roin kau­pas­ta oste­tun, elin­ta­soa sekin.

    Itse olen sii­nä onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että oeln pys­ty­nyt toteut­ta­maan monia nois­ta maa­seu­tu­mai­sen asu­mi­sen eduis­ta Kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la. Pui­sen mata­lae­ner­gia­ta­lom­me läm­mi­tys (käyt­tö­ve­den tekoa lukuu­not­ta­mat­ta) voi­tiin jo kään­tää pois kun pas­sii­vi­nen aurin­koe­ner­gia hyö­dyn­ne­tään ja pil­vi­si­nä päi­vi­nä voim­me läm­mit­tää takal­la. Sau­na­kin läm­pe­ää puil­la. Vali­tet­ta­vas­ti Hel­sin­gis­sä ei monel­la­kaan ole samaan mahdollisuutta

  59. KariS: Met­sä­tien auraus hoi­tuu yhdel­lä trak­to­ril­la joka lin­ko­aa lumet sivuun ker­ral­la ja siel­lä ne lepää kun­nes luon­to sulat­taa. Hel­sin­gis­sä lumi aura­taan yhdel­lä koneel­la ensin kasoi­hin joi­ta sit­ten las­tail­laan toi­sil­la koneil­la kuor­ma-autoi­hin ja aje­taan muu­al­le sula­maan. Kum­pi­ko tapa on ympäristöystävällisempää?

    Kun las­ke­taan kaik­ki nuo kadun­läm­mi­tyk­set, valais­tuk­set, mai­nos­va­lot, lumen­kus­kauk­set sun muut, niin kyl­lä niis­tä alkaa yhteen­las­kien muo­dos­tua sitä yli­mää­räis­tä hii­li­ta­seen täy­tet­tä joka haja-asu­tusa­lu­eel­ta puuttuu. 

    Kun ote­taan vie­lä huo­mioon vaik­ka­pa nuo mai­ni­tut raken­nus­ma­te­ri­aa­lien ja kau­pu­gis­sa har­vi­nais­ten (mut­ta maal­la yleis­ten) puu­läm­mit­teis­ten sau­no­jen ym vai­ku­tuk­set, niin hel­pos­ti se maa­seu­dun suu­rem­pi autoi­lun tar­ve kompensoituu. 

    Kun maa­seu­dun elä­män­ta­paan kuu­luu vie­lä puu­tar­hat ja kas­vi­maat jokai­sen talon pihal­la, niin siel­lä käy­te­tään pal­jon eko­lo­gi­sem­paa lähi­ruo­kaa enem­män kuin kau­pun­geis­sa, ja näin kom­pen­soi­daan sitä osaa kulu­tuk­ses­ta jon­ka vie­mi­nen har­vaa­na­su­tul­le alu­eel­le aiheut­taa lisä­ra­si­tus­ta lii­ken­teen muo­doss­sa. Ja laa­dul­li­ses­ti­han tuol­lai­nen tuo­re itse­kas­va­tet­tu hak­kaa monin­ver­roin kau­pas­ta oste­tun, elin­ta­soa sekin. 

    Puna­vuo­res­sa asuu yli 10 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä. Neliö­ki­lo­met­ril­lä on katu­ja ehkä pari­kym­men­tä kilo­met­riä, jos kort­te­lit ovat noin 100 X 100 m. Siis pari met­riä asu­kas­ta koh­den. Maa­seu­dul­la ei pääs­tä pihal­ta ovel­ta edes ton­tin rajal­le, jos talos­sa asuu nel­jä ja ao. mat­ka on yli 8 met­riä. Tämä suu­ruus­luok­ka on hyvä muis­taa kun ver­taa maa­seu­tuun, oli sit­ten puhe valais­tuk­ses­ta tai lumen auraamisesta.

    Puun polt­ta­mi­nen ei ehkä Suo­mes­sa ole niin kau­hea asia, mut­ta koko pla­nee­tal­la se tap­paa Tsher­no­by­lin ver­ran joka päivä.

    Lähi­ruo­ka, luo­mu­ruo­ka, wha­te­ver. Ruo­an­tuo­tan­nos­sa hii­li­ja­lan­jäl­ki tulee lihan ja mei­je­ri­tuot­tei­den tuo­tan­nos­ta, kai­ken muun mer­ki­tys on märeh­ti­jöi­hin ver­rat­tu­na lähes olematon.

  60. tcrown: Tätä olen jos­kus poh­dis­kel­lut, että jos puhu­taan sii­tä pal­jon­ko minun Barce­lo­nan len­to­ni pääs­töt ovat (tai jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä yleen­sä), mik­si puhu­taan kes­ki­mää­räi­sis­tä eikä mar­gi­naa­li­sis­ta pääs­töis­tä? Myön­nän, tun­tuu oikeam­mal­ta käyt­tää kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­jä, mut­ta en oikein kek­si nii­tä veden­pi­tä­viä argu­ment­te­ja. Pal­jon­ko sadan kilon lisää­mi­nen mat­kus­ta­moon lisää len­to­ko­neen päästöjä?

    Jokai­sen mat­kus­ta­jan mar­gi­naa­li­pääs­tö­hän on nol­la? Len­toa­han ei yhden mat­kus­ta­jan pois­jään­nin takia peruuteta 😀

    1. KKK
      Len­to­lii­ken­teen tar­jon­ta sopeu­tuu hyvin vik­ke­läs­ti kysyn­tään. Sik­si jokai­nen mat­kus­ta­ja on aiheu­ytt­mas­sa len­to­ja, sitä enem­män mitä enem­män lipus­taan mak­saa. Parikl­la kym­pil­lä äkki­läh­dön omis­ta­ja voi aja­tel­la, ettei hänen mat­kus­ta­mi­sen­sa juu­ri lisää tar­jon­taa, mut­ta kal­liin pai­kan, johon liit­tyy peruu­tusoi­keus, mak­sa­nut on sitä var­mem­min ede­saut­ta­mas­sa tarjontaa.

  61. Pek­ka Tai­pa­le: Toi­saal­ta, voi­ko olla niin, että menee asu­maan jon­ne­kin hyvin kau­as, ja “yhteis­kun­ta” vaa­tii sit­ten mak­sa­maan sel­lai­sia kulu­ja, joi­hin tämä kau­as muut­ta­ja ei ole syypää?

    Täs­sä on väis­tä­mät­tä tiet­ty point­ti. Voi­daan arvioi­da ole­van mel­ko­lail­la yhtä toden­nä­köis­tä että Kives­jär­vel­tä läh­det­täi­siin gug­gen­heim museoon, kuin että gug­gen­hei­min kan­ta-asiak­kat päät­täi­si­vät läh­teä bus­sil­la Kivesjärvelle…

  62. Vol­mert­ti: Kes­kus­te­lu tun­tuu taas kovin mus­ta­val­koi­sel­ta. Kau­pun­ki­fa­naa­ti­kot näke­vät rat­kai­su­na ainoas­taan urba­ni­soi­tu­mi­sen ja kepu­lai­set puo­lus­ta­vat kaik­kea mikä sijait­see kehä kol­mo­sen ulko­puo­lel­la. Kau­pun­kien tuli­si muis­tut­taa tule­vai­suu­des­sa kau­pun­ke­ja ja lopet­taa lähiö­ra­ken­ta­mi­nen pel­loil­le. En odo­ta kau­pun­ki­lai­sel­ta rat­kai­su­ja maa­seu­dun kehit­tä­mi­seen, mut­ta eikö kai­ken kiel­tä­mi­sen sijas­ta voi­si näh­dä vaihtoehtojakin?

    Kiel­lot toki on ikä­viä, mut­ta mitä täl­le sit­ten pitäi­si tehdä:

    Ole­te­taan Lup­pon kylä, se on jotain 80 km Hel­gis­tä kes­kel­lä met­sää. Siel­lä asuu Iso­jao­tus­ti hajal­laan toi­sis­taan pari­sa­taa lup­po­lais­ta, jot­ka on perin­tei­ses­ti elä­nyt peru­nan­vil­je­lys­tä. Nyt­te­min puo­let lup­po­lai­sis­ta tosin käy Hel­sin­gis­sä töis­sä, ja lähes kaik­ki nyky­maa­il­man jul­ki­set ja osa yksi­tyi­sis­tä­kin pal­ve­luis­ta liik­ku­mi­nen mukaan lukien on mui­den kuin lup­po­lais­ten sub­ven­toi­mia taval­la toi­sel­la, kos­ka muu­ten Lup­pos­sa ei oli­si edes kioskia.

    Lup­po­lai­nen tulee aika kal­liik­si per lup­po­nup­pi, mut­ta tuol­la nyt niin väliä kun hei­tä on vähän ja vas­taa­via kyliä­kään niin pal­joa ole. Pitää­hän sitä nyt hei­dän­kin voi­da elää.

    Lup­po­lai­set kui­ten­kin rui­kut­taa aikan­sa että hei­dän kär­ry­pol­kun­sa on kovin hidas ja suo­ras­taan vaa­ral­li­nen, joten val­tio raken­taa Uuden Lup­po­tien jota pit­kin pää­see nopeam­min Hel­sin­kiin. Mikä on ihan hyvä jut­tu edel­leen, vaik­ka tulee­kin kovin kal­liik­si lup­po­lais­ta kohti.

    Isän­tä Yli-Lup­po kek­sii että kun on se tie­kin, niin hän­pä lait­taa pel­ton­sa tont­ti­maak­si. Vaik­ka niis­tä pyy­tää sataa ker­taa pel­to­maan hin­nan, niin edel­leen­kin ne ovat hal­po­ja tont­te­ja. Ja koh­ta uus­lup­po­lai­sia on toi­set pari­sa­taa omis­sa talois­saan mah­dol­li­sim­man kau­ka­na toi­sis­taan, ja kun tuo tois­tuu joka kyläs­sä, niin ne muut jot­ka tämän lys­tyn osin kus­tan­taa alkaa perus­tel­lus­ti olla sitä miel­tä, että kai­ken­maa­il­man lup­po­lai­set voi­si ihan itse mak­saa elä­mi­sen­sä. Jon­ka jäl­keen lup­po­lai­set ihmet­te­le­vät että mihin hei­dän pal­ve­lut hävisivät.

    Jos tätä ei saa estää kiel­tä­mäl­lä Yli-Lup­pon pel­lon­ja­los­tus­ta, niin mitä sit­ten tehdään?

    Maa­seu­tu tulee saa­maan huo­mio­ta vii­meis­tään sil­loin, kun ruo­an tuo­tan­nos­ta tulee kan­nat­ta­vam­paa lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Se ei ole kui­ten­kaan kau­nis­ta kat­sot­ta­vaa maa­seu­dun ja ympä­ris­tön kan­nal­ta kun yri­tyk­set alka­vat hank­ki­maan maa­ta vil­je­lyyn ja kerää­vät voitot.

    Tuo voi teh­dä maa­no­mis­ta­mi­ses­ta talou­del­li­ses­ti hyvin kan­nat­ta­vaa, itsea­sias­sa sen vähän mitä olen kuul­lut pel­to­maan hin­nois­ta niin ilmei­ses­ti jotain tuol­lai­sia odo­tusar­vo­ja nii­hin sisäl­tyy, kos­ka nykyi­sel­lä tuo­tol­la nii­tä on vai­kea ymmär­tää. Asu­kas­mää­rän tuo, tai bio­ener­gia, tus­kin kui­ten­kaan juu­ri vai­kut­taa. Näin sik­si että kan­nat­ta­vuus nois­sa tar­koit­taa kor­ke­aa auto­ma­ti­soin­tias­tet­ta, eli ne työl­lis­ty­vät vähän ihmi­siä. Maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus­han on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti, juu­ri sik­si se ei työl­lis­tä enää juu­ri ketään.

  63. Kau­pun­ki­lais­ten ja maa­lais­ten vas­tak­kai­na­set­te­lu on erit­täin banaa­lia ja Suo­mel­le tuhoi­saa, kos­ka kau­pun­gis­sa ei oli­si hen­gen­pi­haus­ta ilman maa­lai­se­män­nän kädenjälkeä.

  64. Odo­tan innol­la uut­ta kirjaasi.

    Täs­sä maa­seu­tu vs. kau­pun­ki ‑kes­kus­te­lus­sa olet vali­tet­ta­vas­ti onnis­tu­nut anta­maan tai saa­maan itses­tä­si maa­seu­tu-viha­mie­li­sen kuvan. Kos­ka olet jär­ki­jät­kä, niin en usko että se ihan pitää pai­kaan­sa. Ken­ties sun kan­nat­taa panos­taa hie­man ja teh­dä sel­väk­si, että mit­kä puo­let sinua kus­sa­kin vie­hät­tä­vät tai kaivertavat? 

    Urba­ni­soi­tu­mi­ses­sa on usei­ta hyö­ty­jä tii­viy­den myö­tä, jos ne val­jas­te­taan käyt­töön (auto­maat­ti­sia niis­tä on vain osa). Tähän vaa­di­taan jär­ke­vää kaa­voi­tus­po­li­tiik­kaa. Inno­vaa­tion syn­ty­mi­nen “kriit­ti­sen mas­san” muka­na on näis­tä mie­les­tä­ni yksi tär­keim­piä, ja yksi vähi­ten kes­kus­tel­tu­ja. Toki maa­seu­dul­la­kin tapah­tuu inno­vaa­tioi­ta, mut­ta kau­pun­git syn­nyt­tä­vät nii­tä enem­män, kun enem­män inno­va­tii­vi­sia ihmi­siä saa­daan lähem­mäs toi­si­aan ja yhteyteen. 

    Kau­pun­gis­sa on kui­ten­kin se “huo­no” puo­li että se on täy­sin riip­pu­vai­nen sen ulko­puo­lel­ta tule­vis­ta ener­gian­syöt­teis­tä. Fos­sii­li­set polt­toai­neet, uusiu­tu­vat ener­gian­läh­teet, ruo­ka, jopa vesi tulee kau­pun­kiin yleen­sä sen ulko­puo­lel­ta, maaseudulta. 

    Hyvin­voi­va ja elin­kel­poi­nen kau­pun­ki on täy­sin riip­pu­vai­nen sitä ympä­röi­väs­tä hyvin­voi­vas­ta ja elin­kel­poi­ses­ta maa­seu­dus­ta, joka tuot­taa kau­pun­gin vaa­ti­mat ener­gian ja raa­ka-ainei­den syöt­teet. Lähi­ruo­ka­kaan har­vem­min kas­va­te­taan kaa­va-alu­eel­la. Ruo­an­tuot­ta­jat ovat kui­ten­kin usein sii­tä pas­ka­ma­si­ta poruk­kaa, että hekin vaa­ti­vat ympä­ril­leen toi­mi­van yhtei­sön, mui­ta ihmi­siä ja joi­ta­kin pal­ve­lui­ta ja mah­dol­li­suuk­sia. Jos maa­seu­tu tyh­jen­ne­tään lähers kai­kis­ta “ei-ruo­kaa tuot­ta­vis­ta”, ei voi­da odot­taa että sin­ne jäi­si pal­jon ruo­an­kaan tuot­ta­jia. Ei aina­kaan monen suku­pol­ven ajak­si. Jos halu­taan koti­mais­ta, saa­ti lähi­ruo­kaa, niin sen hin­ta on jon­kin­lai­sen maa­seu­tua­su­mi­sen yllä­pi­to. Tär­kein­tä oli­si lie­nee mie­le­käs yhteis­työ siten että molem­mat pysy­vät elinkelpoisina?

    Mikä sit­ten on se, jos­sa ei ole mitään jär­keä? Omas­ta mie­les­tä­ni hen­ki­lö­au­toi­lun ehdoil­la ja täy­sin ulko­puo­li­sen ener­gian­syöt­teen varas­sa ole­vat lähiöt, lähin­nä oma­ko­tia­lu­eet, jois­sa tii­viys ei ole riit­tä­vä että sii­tä saa­tai­siin hyö­ty­jä, mut­ta väl­jyyt­tä ei ole riit­tä­väs­ti, että myös­kään mitään jär­ke­vää tuo­tan­toa voi­tai­siin teh­dä. Ja toi­saal­ta, yhteis­kun­nan tus­kin kan­nat­taa kan­nus­taa ketään muut­ta­maan kes­kel­le impi­vaa­raa mak­sa­mal­la täs­tä seu­raa­vat kulut. Jos joku muut­taa paik­kaan joka on täy­sin riip­pu­vai­nen hen­ki­lö­au­toi­lus­ta ja hal­vas­ta sekä riit­tä­väs­tä ben­sii­nis­tä, tuli­si hänen tie­dos­taa, että ehkä jo täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä on mer­kit­tä­vä ris­ki että meil­lä ei ole enää hal­paa ben­sii­niä, tai edes riit­tä­väs­ti ben­sii­niä, jot­ta joka­päi­väi­set pit­kät työ­mat­ka oli­si­vat mil­lään lail­la järkeviä. 

    Tämä vii­mei­nen koh­ta vaa­ti­si tosin ensin sen, että yhteis­kun­ta tie­dos­tai­si ja ottai­si vaka­vas­ti hii­pu­van öljyn­tuo­tan­non aiheut­ta­mat ongel­mat ja haas­teet. Näi­tä ongel­mia on vii­me aikoi­na saa­tu näh­dä medias­sa sen ver­ran taa­jaan, että luu­li­si vies­tin hil­jal­leen mene­vän peril­le. Tai sit­ten voi odo­tel­la omaa kir­jaa­ni “Suo­mi Öljyn Jälkeen” 😉
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/kirja/

    1. Täs­sä maa­seu­tu vs. kau­pun­ki ‑kes­kus­te­lus­sa olet vali­tet­ta­vas­ti onnis­tu­nut anta­maan tai saa­maan itses­tä­si maa­seu­tu-viha­mie­li­sen kuvan.

      Surul­lis­ta, sil­lä minun “maa­seu­tu­vi­ha­mie­li­syy­ten” koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan elä­män­mu­toon, jos­sa ele­tään kau­pun­gis­sa mut­ta mat­kus­te­taan “maal­le” yök­si nuk­ku­maan. Täl­lä kau­pun­ke­ja ympä­röi­väl­lä “maa­seu­dul­la” ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä oikean maal­la asu­mi­sen kanssa.
      Täy­ty­nee ehkä kir­jas­sa koros­taa tätä.

  65. Rau­li Par­ta­nen: Jos halu­taan koti­mais­ta, saa­ti lähi­ruo­kaa, niin sen hin­ta on jon­kin­lai­sen maa­seu­tua­su­mi­sen ylläpito. 

    Entä me, jot­ka emme tar­vit­se koti­mais­ta lähi­ruo­kaa? Mik­si mei­dän pitää osal­lis­tua tämän lys­tin kus­tan­ta­mi­seen? Lähi­ruo­an eko­lo­gi­suus on pelk­kä myyt­ti. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set muo­dos­ta­vat hyvin pie­nen osan ruo­an hiilidioksiidipäästöistä.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Surul­lis­ta, sil­lä minun “maa­seu­tu­vi­ha­mie­li­syy­ten” koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan elä­män­mu­toon, jos­sa ele­tään kau­pun­gis­sa mut­ta mat­kus­te­taan “maal­le” yök­si nuk­ku­maan. Täl­lä kau­pun­ke­ja ympä­röi­väl­lä “maa­seu­dul­la” ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä oikean maal­la asu­mi­sen kanssa.
    Täy­ty­nee ehkä kir­jas­sa koros­taa tätä.

    Mut­ta rat­kai­su­na tähän raken­ta­mi­sen kiel­tä­mi­nen maa­seu­dul­la. Esi­merk­ki­nä maa­kun­ta­kaa­va, mis­sä raken­ta­mi­nen sal­li­taan vain tie­tyis­sä kylis­sä ja muut alu­eet jäte­tään museoi­tu­maan. Uuden­maan­liit­to on aivan “hukas­sa” maa­seu­dun kanssa.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Surul­lis­ta, sil­lä minun “maa­seu­tu­vi­ha­mie­li­syy­ten” koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan elä­män­mu­toon, jos­sa ele­tään kau­pun­gis­sa mut­ta mat­kus­te­taan “maal­le” yök­si nuk­ku­maan. Täl­lä kau­pun­ke­ja ympä­röi­väl­lä “maa­seu­dul­la” ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä oikean maal­la asu­mi­sen kanssa. 

    Luon­te­va rat­kai­su ongel­maan on tie­ten­kin hii­li­ve­ro, joka koh­dis­tuu kaik­kiin fos­sii­li­siin polttoaineisiin.

    Syy­tök­siä ja “vihaa” ei saa koh­dis­taa noi­hin lähiö­läi­siin, vaan enem­män­kin polii­tik­koi­hin, jot­ka ovat tuon ansan raken­ta­neet, ja jot­ka voi­si­vat sen korjata.

    Mat­ka Nur­mi­jär­vel­tä Van­taal­le töi­hin voi muu­ten aiheut­taa pääs­tö­jä vähem­män­kin kuin mat­ka ruuh­kas­sa Hel­sin­gis­tä Van­taal­le tai Hel­sin­gin toi­sel­le laidalle.

  68. KKK: Entä me, jot­ka emme tar­vit­se koti­mais­ta lähi­ruo­kaa? Mik­si mei­dän pitää osal­lis­tua tämän lys­tin kus­tan­ta­mi­seen? Lähi­ruo­an eko­lo­gi­suus on pelk­kä myyt­ti. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set muo­dos­ta­vat hyvin pie­nen osan ruo­an hiilidioksiidipäästöistä. 

    KKK, vähän ongel­mal­li­nen tilan­ne, sil­lä ravin­to on aika ylei­sen mää­ri­tel­män mukaan sel­lai­nen asia val­tiol­le, jos­sa sil­lä on hyvä olla jon­ki­nas­tei­nen oma­va­rai­suus sil­loin­kin kun ruo­kaa saa glo­baa­leil­ta mark­ki­noil­ta var­sin koh­ta­lai­sil­la kas­vi­huo­ne­pääs­töil­lä tai hinnoilla. 

    Se, että näin on ollut muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen (nykyi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa), on myös hie­man hämää­vää, sil­lä glo­baa­li kaup­pa­jär­jes­tel­mä on sidok­sis­sa esi­mer­kik­si glo­baa­lin pank­ki ja luot­to­jär­jes­tel­män sau­mat­to­maan toi­mi­mi­seen, joka esim 2008 oli monien ana­lyy­ti­koi­den mie­les­tä vain päi­vien pääs­sä totaa­li­ses­ta jää­ty­mi­ses­tä ja jopa romahtamisesta. 

    Lisäk­si ruo­an hin­to­jen nousu (joka joh­tuu öljyn hin­to­jen nousus­ta) on aiheut­ta­nut monin pai­koin mel­la­koin­tia ja väki­val­tai­suuk­sia, ja parin vuo­den takai­nen kui­vuus Venä­jäl­lä joh­ti sii­hen että Venä­jän vil­jan vine­ti lope­tet­tiin. Pidän siis hyvä­nä idea­na sitä, että koti­mais­ta ruo­kaa tuo­te­taan jat­kos­sa­kin, sil­lä ruo­an saan­ti (edes jon­kin­lai­sel­la koh­tuu­hin­nal­la) maa­il­mal­ta tauot­ta voi hyvin­kin ajau­tua han­ka­luuk­siin tule­vai­suu­des­sa ihan jo ilmas­ton­muu­tok­sen­kin ete­ne­mi­sen vuok­si (sato-häviöt ja ennus­tet­ta­vuu­den heikentyminen). 

    Täl­lä het­kel­lä se on yksi niis­tä kus­tan­nuk­sis­ta joi­hin mei­dän kaik­kien on osal­lis­tut­ta­va poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä, vähän kuin vaik­ka­pa kak­si­kie­li­syy­den ylläpitokin.

  69. KKK: Jokai­sen mat­kus­ta­jan mar­gi­naa­li­pääs­tö­hän on nol­la? Len­toa­han ei yhden mat­kus­ta­jan pois­jään­nin takia peruuteta 

    Kyl­lä se lisä­mas­san nos­ta­mi­nen kym­me­nen kilo­met­rin kor­keu­teen polt­toai­net­ta vie.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KKK
    Len­to­lii­ken­teen tar­jon­ta sopeu­tuu hyvin vik­ke­läs­ti kysyn­tään. Sik­si jokai­nen mat­kus­ta­ja on aiheu­ytt­mas­sa len­to­ja, sitä enem­män mitä enem­män lipus­taan mak­saa. Parikl­la kym­pil­lä äkki­läh­dön omis­ta­ja voi aja­tel­la, ettei hänen mat­kus­ta­mi­sen­sa juu­ri lisää tar­jon­taa, mut­ta kal­liin pai­kan, johon liit­tyy peruu­tusoi­keus, mak­sa­nut on sitä var­mem­min ede­saut­ta­mas­sa tarjontaa.

    Mik­si tämä ei päde vih­reän säh­kön osta­mi­seen? Kyl­lä sen­kin tar­jon­ta sopeu­tuu kun kysyn­tää on riittävästi. 

    Jos tänä vuon­na poik­keuk­sel­li­ses­ti yhden ker­ran pää­tän vaih­taa Vapun juh­lis­ta­mi­sen Senaa­tin­to­ril­ta Barce­lo­naan, toden­nä­köi­syys sil­le, että tuon vuok­si syn­tyi­si enem­män len­to­ja, on aivan mitätön. 

    Tämä on joten­kin ver­ran­nol­li­nen äänes­tä­mi­sen vai­ku­tuk­sen proble­ma­tiik­kaan. Mar­gi­na­lis­ti­nen ana­lyy­si sanoo, että toden­nä­köi­syys sil­le, että minun ääne­ni vai­kut­taa lop­pu­tu­lok­seen on mität­tö­män pie­ni. Ter­ve jär­ki taas sanoo, että joten­kin pitää huo­mioi­da sekin, että nii­tä ääniä tar­vi­taan, että pääs­tään sii­hen tilan­tee­seen, että yksi ääni voi vai­kut­taa lopputulokseen.

  70. KKK: Entä me, jot­ka emme tar­vit­se koti­mais­ta lähi­ruo­kaa? Mik­si mei­dän pitää osal­lis­tua tämän lys­tin kus­tan­ta­mi­seen? Lähi­ruo­an eko­lo­gi­suus on pelk­kä myytti.

    Muun muas­sa kan­ta­mal­la vas­tuun kulut­ta­ma­si ruo­an tuo­tan­nos­ta aiheu­tu­vis­ta ympä­ris­tö­seu­rauk­sis­ta. Kulut­ta­mal­la pää­sään­töi­ses­ti lähel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa voit vaa­tia ja seu­ra­ta, että tuo­tan­to on sosi­aa­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää. Ei se ulko­mail­la tuo­tet­tu ruo­ka­kaan ole tue­ton­ta ja myös sii­tä aiheu­tuu ympä­ris­tö­on­gel­mia. Esim. vesi­pu­la Ete­lä-Euroo­pas­sa (tomaa­tit), tor­jun­ta-ainei­den kul­keu­tu­mi­nen vesis­töi­hin, poh­ja­ve­sien pilaan­tu­mi­nen yms. En väi­tä, että koti­mai­nen tuo­tan­to oli­si ongel­ma­ton­ta, mut­ta ainoas­taan sen tuo­tan­toon voim­me vaikuttaa.

  71. Ja vähän rea­li­teet­te­jä Suo­men sääs­töin­toi­lun tueksi:
    http://www.unicef.org/sowc2012/urbanmap/

    Läh­tö­koh­dan Suo­men kaa­voi­tuk­sel­le pitäi­si olla se, että seu­raa­van parin vuo­si­kym­me­nen aika­na öljyn hin­ta monin­ker­tais­tuu. Toden­nä­köi­ses­ti luo­vun omas­ta hen­ki­lö­au­tos­ta n. 10 vuo­den kulues­sa, nyt­kin se on vain las­ten takia.

  72. Juho Laa­tu:
    Syy­tök­siä ja “vihaa” ei saa koh­dis­taa noi­hin lähiö­läi­siin, vaan enem­män­kin polii­tik­koi­hin, jot­ka ovat tuon ansan raken­ta­neet, ja jot­ka voi­si­vat sen korjata. 

    Mitä mah­dat lähiöil­lä tar­koit­taa? Hel­sin­gin lähiöis­sä on vie­lä hyvät jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det ja har­vem­min lähiös­sä asu­vil­la edes oli­si talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia ete­läi­sem­pään asu­mi­seen. 7 — 10 km Ete­lä-Hel­sin­gis­tä poh­joi­seen asu­mi­nen mah­dol­lis­taa myös huo­mat­ta­vas­ti kes­kei­sem­män sijain­nin Suur-Hel­sin­kiä aja­tel­len (kat­sos ne työ­mat­kat!). Lähiöis­sä asu­vat ovat hajaan­tu­neen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen mak­su­mie­hiä, kos­ka kau­pun­ki­mo­ta­rit hal­ko­vat hei­dän asui­na­lu­een­sa. He saa­vat osak­seen melun ja pako­kaa­sut. Nur­mi­jär­ve­läi­set etc. käyt­tä­vät Hel­sin­kiä vain läpia­jo­kau­pun­ki­na jät­täen jäl­keen­sä tuon melun ja saasteet.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Surul­lis­ta, sil­lä minun “maa­seu­tu­vi­ha­mie­li­syy­ten” koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan elä­män­mu­toon, jos­sa ele­tään kau­pun­gis­sa mut­ta mat­kus­te­taan “maal­le” yök­si nuk­ku­maan. Täl­lä kau­pun­ke­ja ympä­röi­väl­lä “maa­seu­dul­la” ei ole juu­ri mitään teke­mis­tä oikean maal­la asu­mi­sen kanssa.
    Täy­ty­nee ehkä kir­jas­sa koros­taa tätä.

    En tie­dä onko tar­koi­tuk­se­si, mut­ta pro­fi­loi­dut todel­la­kin Suo­men yhdek­si maa­seu­tu­vi­ha­mie­li­sim­mäk­si polii­ti­kok­si. Kun puhu­taan maa­seu­dun vihaa­jis­ta, usein käy­tet­ty ter­mi on sil­loin soi­nin­vaa­ra­lai­set vihreät. 

    Ei ihme, että Vih­rei­den kan­na­tus on jää­nyt laa­ha­maan sin­ne 7% tie­noil­le (Haa­vis­to ilmiö­tä lukuunottamatta)

    Kan­nat­tai­si ehkä tutus­tua aidos­ti eko­lo­gi­seen asu­mi­seen ja elä­mään noi­den mie­li­ku­vien ja kär­jis­tys­ten esit­tä­mi­sen sijaan.

  74. Mar­ko V: Mitä mah­dat lähiöil­lä tarkoittaa? 

    OS kir­joit­ti: elä­män­mu­toon, jos­sa ele­tään kau­pun­gis­sa mut­ta mat­kus­te­taan “maal­le” yök­si nuk­ku­maan. Eli puhuin ympä­rys­kun­tien lähiöistä.

    Hel­sin­gin lähiöis­sä on vie­lä hyvät jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det ja har­vem­min lähiös­sä asu­vil­la edes oli­si talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia ete­läi­sem­pään asumiseen. 

    Hel­sin­gin lähiöi­den­kin asun­not lie­ne­vät hin­ta­vam­pia kuin Nur­mi­jär­ven vas­taa­vat asunnot.

    Nur­mi­jär­ve­läi­set etc. käyt­tä­vät Hel­sin­kiä vain läpia­jo­kau­pun­ki­na jät­täen jäl­keen­sä tuon melun ja saasteet. 

    Hel­sin­ki­hän on nie­mi, joten läpia­joa tulee var­sin vähän. Ruuh­kat hel­pot­tui­si­vat, jos Hel­sin­ki kaa­voit­tai­si alu­eel­le työ­paik­ko­ja vähem­män suh­tees­sa asun­tojn määrään.

  75. Oli­si hyvä mää­ri­tel­lä nip­pu kri­tee­rei­tä joi­den mukaan asui­na­luei­ta voi­si pis­teyt­tää (ja eri kri­tee­rien pai­noar­vo­ja voi­si ken­ties hie­no­sää­tää vähän näkö­kan­nan mukaan, että mitä halu­taan pai­not­taa), sil­lä nyt kes­kus­te­lu kier­tää hel­pos­ti kehää, kun kus­ta­kin vaih­toeh­dos­ta löy­tyy aina jota­kin hyvää tai huo­noa johon­kin muu­hun ver­rat­tu­na. En tie­dä onko se tämän foo­ru­min teh­tä­vä, mut­ta tuol­lai­nen ehkä tarvittaisiin. 

    Ilmoit­tau­dun mukaan hyvä­palk­kioi­seen työ­ryh­mään joka kysei­sen kri­tee­ris­tön määrittelee 😉

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mik­si Nurm­jär­vi ei kaa­voi­ta tyuöpaik­ko­ja enemmän? 

    En tun­ne Nur­mi­jär­ve tämän het­ken tilan­net­ta, mut­ta kaik­ki tun­te­ma­ni “maa­lais­kun­nat” jär­jes­tä­vät tilaa uusil­le työ­pai­koil­le erit­täin mie­lel­lään, jos nii­tä vain on tulossa.

  77. tcrown: Jos tänä vuon­na poik­keuk­sel­li­ses­ti yhden ker­ran pää­tän vaih­taa Vapun juh­lis­ta­mi­sen Senaa­tin­to­ril­ta Barce­lo­naan, toden­nä­köi­syys sil­le, että tuon vuok­si syn­tyi­si enem­män len­to­ja, on aivan mitätön. 

    Yhteys ei perus­tu tode­nä­köi­syy­teen vaan pikem­min­kin tilas­tol­li­seen yhtey­teen. Kun tuhan­net ja taas tuhan­net päät­tä­vät käy­dä Barce­lo­nas­sa, kan­nat­taa len­to­yh­tiön perus­taa sin­ne lisäyh­teys. Ja kuten näem­me, vii­me vuo­si­na nii­tä on perustettu.

    Ihan vas­taa­va jut­tu on vaik­ka­pa tupa­koin­nin vaa­ral­li­suus: min­kään yksit­täi­sen savuk­keen polt­ta­mi­sen ei voi osoit­taa aiheut­ta­van keuh­ko­syö­pää. Sil­ti yhteys on olemassa.

  78. KariS: Kan­nat­tai­si ehkä tutus­tua aidos­ti eko­lo­gi­seen asu­mi­seen ja elä­mään noi­den mie­li­ku­vien ja kär­jis­tys­ten esit­tä­mi­sen sijaan.

    Johon Ode:

    Saa­ko sika­lois­sa käy­dä kat­so­mas­sa miten asiat toimivat?”

    Tämä tai­taa kuvas­taa Oden asen­net­ta ja vih­rei­den (kuvi­tel­tua, mut­ta ilmei­ses­ti myös aika todel­lis­ta) itse­käs­tä ylem­myy­den­tun­toa parem­min kuin mikään iki­nä. Elä­mä muu­al­la, kai­kes­sa moni­muo­toi­suu­dess­saan, rin­nas­te­taan jos­tain omi­tui­ses­ta syys­tä sikalaan.

    Aika mur­heel­lis­ta.

    1. Ei ollut vas­taus sii­hen vaan väit­tee­seen, edt­tä osta­mal­la koti­mais­ta tie­tää, mis­sä olo­suh­teis­sa se on tuo­tet­tu. Ei tiedä.

  79. Vol­mert­ti: Muun muas­sa kan­ta­mal­la vas­tuun kulut­ta­ma­si ruo­an tuo­tan­nos­ta aiheu­tu­vis­ta ympä­ris­tö­seu­rauk­sis­ta. Kulut­ta­mal­la pää­sään­töi­ses­ti lähel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa voit vaa­tia ja seu­ra­ta, että tuo­tan­to on sosi­aa­li­ses­ti ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää. Ei se ulko­mail­la tuo­tet­tu ruo­ka­kaan ole tue­ton­ta ja myös sii­tä aiheu­tuu ympä­ris­tö­on­gel­mia. Esim. vesi­pu­la Ete­lä-Euroo­pas­sa (tomaa­tit), tor­jun­ta-ainei­den kul­keu­tu­mi­nen vesis­töi­hin, poh­ja­ve­sien pilaan­tu­mi­nen yms. En väi­tä, että koti­mai­nen tuo­tan­to oli­si ongel­ma­ton­ta, mut­ta ainoas­taan sen tuo­tan­toon voim­me vaikuttaa.

    Voim­me vai­kut­taa myös ulko­mai­seen tuo­tan­toon esim. osta­mal­la ympä­ris­tö­ser­ti­fi­koi­tu­ja tuot­tei­ta. Tie­ten­kin näi­den val­von­taan liit­tyy ongel­mia, mut­ta niin liit­tyy koti­mai­sen tuo­tan­non­kin val­von­taan. Joi­den­kin maa­ta­lous­tuot­tei­den, esim. tomaa­tit, tuot­ta­mi­nen näil­lä levey­sas­teil­la ei ole eko­lo­gis­ta vaik­ka kuin­ka teh­täi­siin sää­dök­siä ja lisät­täi­siin valvontaa.

  80. Soi­nin­vaa­ra­lai­sen vih­reän todel­li­nen käyt­tö­voi­ma on kont­rol­lin halu. Maa­seu­tua viha­taan todel­li­suu­des­sa sik­si, että maa­lai­sia on vai­kea kontrolloida.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si Nurm­jär­vi ei kaa­voi­ta tyuöpaik­ko­ja enemmän? 

    Var­maan kos­ka nur­mi­jär­ven kaa­voi­tus on per­si­kas­ta, täy­sin hen­ki­lö­au­toi­lu-läh­töis­tä, eikä ota huo­mioon miten­kään tule­vaa tar­vet­tam­me vähen­tää hen­ki­lö­au­toi­lua radi­kaa­lis­ti. Ehkä kukaan ei ole ker­to­nut Nur­mi­jär­ve­läi­sil­le kaa­voi­tusin­si­nöö­reil­le jär­ke­väs­tä kaa­voi­tuk­ses­ta tai niis­tä toi­men­pi­teis­tä joi­ta vaik­ka­pa co2-pääs­tö­jen edes puo­lit­ta­mi­nen vaa­tii? Tai ehkä Nur­mi­jär­ve­läi­set eivät halua tymiä ja rumia työ­paik­ko­ja pilaa­maan mai­se­maan­sa, kos­ka autol­la vie­lä kui­ten­kin pääsee?

    Huo­les­tut­ta­vaa on se, että kaa­voi­tus muut­taa asioi­ta hitaas­ti, ja huo­no­jen valin­to­jen peruut­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja kal­lis­ta. Lisäk­si nykyi­nen kaa­voit­ta­jien suku­pol­vi on elä­nyt ainut­laa­tui­ses­sa het­kes­sä ihmis­kun­nan his­to­ri­aa, jol­loin meil­lä on ollut fos­sii­li­sia käy­tös­säm­me hal­val­la niin pal­jon kuin olem­me kek­si­neet nii­tä käyt­tää. Täl­lai­nen pers­pek­tii­vi vää­ris­tää omaa ajat­te­lua ja siten myös kaa­voi­tuk­sen läh­tö­koh­tai­sia ole­tuk­sia, joten todel­li­sen muu­tok­sen saa­mi­nen edes kaa­voi­tusin­si­nöö­rei­hin on työ­läs­tä (eikä tätä “uudel­leen­kou­lut­ta­mis­ta” ole monin pai­koin edes vie­lä aloitettu).

  82. Vol­mert­ti: Mut­ta rat­kai­su­na tähän raken­ta­mi­sen kiel­tä­mi­nen maa­seu­dul­la. Esi­merk­ki­nä maa­kun­ta­kaa­va, mis­sä raken­ta­mi­nen sal­li­taan vain tie­tyis­sä kylis­sä ja muut alu­eet jäte­tään museoi­tu­maan. Uuden­maan­liit­to on aivan “hukas­sa” maa­seu­dun kanssa.

    Jos maal­la asu­mi­sel­la osmo­lai­ses­sa hen­ges­sä tar­koi­te­taan oma­va­rais­ta pien­vil­je­lyä ja omas­ta met­säs­tä kaa­de­tun puun polt­ta­mis­ta läm­mi­tyk­sek­si, ja mah­dol­lis­ta etä­työn teke­mis­tä omas­sa tuvas­sa, ei maa­seu­dul­le tar­vit­se raken­taa yhtään lisää, kos­ka täl­lai­sia ihmi­siä ei yksin­ker­tai­ses­ti syn­ny lisää aina­kaan yhtään enem­pää kuin mitä nii­tä maa­seu­dul­la luon­nol­li­sen pois­tu­man muka­na katoaa.

    Maa­seu­dul­le raken­ta­mi­nen on lähes poik­keuk­set­ta puh­taas­ti pel­lon jalos­ta­mis­ta tont­ti­maak­si, jon­ne sit­ten voi­daan raken­nut­taa oma iha­na paket­tio­ma­ko­ti­ta­lo, ja jos­ta sit­ten ydin­per­he kah­den koi­ran­sa kans­sa käy kah­del­la hen­ki­lö­au­tol­la kau­pun­gis­sa töis­sä ja kau­pas­sa. Eli juu­ri sitä “nur­mi­jär­ve­läi­syyt­tä”, jos­sa yhdis­te­tään sekä kau­pun­gis­sa että maal­la asu­mi­sen huo­not puolet.

  83. Juho Laa­tu:
    Hel­sin­gin lähiöi­den­kin asun­not lie­ne­vät hin­ta­vam­pia kuin Nur­mi­jär­ven vas­taa­vat asunnot. 

    Antaa­ko se oikeu­tuk­sen ryh­tyä eko­ter­ro­ris­tik­si ja myr­kyt­tää tois­ten elin­ti­lan pakokaasuilla?

    Hel­sin­ki­hän on nie­mi, joten läpia­joa tulee var­sin vähän. Ruuh­kat hel­pot­tui­si­vat, jos Hel­sin­ki kaa­voit­tai­si alu­eel­le työ­paik­ko­ja vähem­män suh­tees­sa asun­tojn määrään. 

    Ete­lä-Hel­sin­ki on nie­mes­sä. Kehä ykkös­tä kul­kee vilk­kaim­mis­sa koh­dis­sa +100 000 autoa päi­väs­sä. Eikö tuo mie­les­tä­si ole läpiajoliikennettä?

  84. Cati­li­na:
    Soi­nin­vaa­ra­lai­sen vih­reän todel­li­nen käyt­tö­voi­ma on kont­rol­lin halu. Maa­seu­tua viha­taan todel­li­suu­des­sa sik­si, että maa­lai­sia on vai­kea kontrolloida.

    Minä inhoan vih­re­ää kont­rol­lin­ha­lua, mut­ta ymmär­rän soi­nin­vaa­ra­lai­suut­ta täs­sä ihan täy­sin. En halua että nur­mi­jär­ve­läi­set kont­rol­loi­vat lom­pak­koa­ni mak­sat­taak­seen kal­liin kun­nal­lis­tek­niik­kan­sa muilla.

  85. Juho Laa­tu: Hel­sin­ki­hän on nie­mi, joten läpia­joa tulee var­sin vähän. Ruuh­kat hel­pot­tui­si­vat, jos Hel­sin­ki kaa­voit­tai­si alu­eel­le työ­paik­ko­ja vähem­män suh­tees­sa asun­tojn määrään.

    Ei hel­po­ta. Kun Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la raken­taa työ­pai­kan niin sin­ne tulee työn­te­ki­jät kes­ki­mää­rin eri puo­lil­ta seu­tua. Jos se on vähän syr­jem­mäs­sä maan­tie­teee­li­ses­tä kes­kuk­ses­ta, niin mat­kat ovat kes­ki­mää­rin pidem­piä. Lisäk­si ne teh­dään useam­min omal­la autolla.

    Esim. Kehä III saa­daan nyky­vauh­tia park­ki­paik­ka hyvin­kin lyhyes­sä ajas­sa, lop­pu­jen lopuk­si aika pie­nel­lä työ­paik­ka­mää­räl­lä. Juna ei tuo­hon juu­ri auta kun se ei mene joka suuntaan.

  86. Suu­rin­ta osaa ihmi­sis­tä ei myös­kään kiin­nos­ta mis­sä olo­suh­teis­sa ruo­ka tuo­te­taan. Koti­mais­ta tuo­tan­toa kan­nat­tai­si kehit­tää eko­lo­gi­sem­paan suun­taan sen sijaan, että rat­kais­taan ongel­ma tuke­mal­la maa­ta­lous­yri­tyk­siä ulkomailla.

    Mil­lä oikeu­del­la me käy­täm­me vähäi­siä vesi­va­ro­ja niis­tä mais­ta mis­sä vedes­tä on jo pula? En tar­koi­ta, että pitäi­si pyr­kiä 100 % oma­va­rai­suu­teen, mut­ta pää­osin ihmis­ten tuli­si kulut­taa sitä mitä lähia­lu­eel­la tuo­te­taan (esim. Poh­jois-Euroop­pas­sa). Ruo­ka­va­liom­me ei voi olla eko­lo­gi­ses­ti eikä sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­väl­lä poh­jal­la, jos se perus­tuu Ete­lä-Ame­ri­kas­sa vil­jel­tyyn rehusoijaan/lihaan tai ruo­kam­me tuo­te­taan mais­sa mil­lä on itsel­lä pulaa ravinnosta. 

    Kes­tä­vä tuo­tan­to koti­maas­sam­me on haas­ta­vaa, jos elä­mää vai­keu­te­taan maa­seu­dul­la lii­ka. Mut­ta sii­tä olen täy­sin samaa miel­tä, että nur­mi­jär­ve­läis­tyy­li­nen asu­mi­nen ei ole kes­tä­vää. Joi­den­kin käsi­tys maa­seu­dus­ta on vain tur­han kapea eikä (haluta)nähdä mah­dol­li­suuk­sia kes­tä­vään elä­mi­seen maaseudulla.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “maa­seu­tu­vi­ha­mie­li­syy­ten” koh­dis­tuu vain ja ainoas­taan elä­män­mu­toon, jos­sa ele­tään kau­pun­gis­sa mut­ta mat­kus­te­taan “maal­le” yök­si nukkumaan.

    Tus­kin tuol­lais­ta kovin pal­jon on. Jos asun­to on maa­seu­tu­mai­ses­sa kun­nas­sa, niin siel­lä ovat myös pal­ve­lut ja las­ten kou­lut; siel­lä käy­dään päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa jne, siel­lä pela­taan jää­kie­kot ja jal­ka­pal­lot, nik­ka­roi­daan askar­te­lut ja tou­hu­taan van­hem­pai­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta ja sun­nun­tai­kä­ve­ly­lenk­ki. Kau­pun­gis­sa käy­dään pen­de­löi­mäs­sä töis­sä, mut­ta juu­ri mikään muu elä­mä ei siel­lä ole. 

    Jos joku käy maal­la vain nuk­ku­mas­sa, hän epäi­le­mät­tä nuk­kuu ihan vää­räs­sä pai­kas­sa. Mut­ta eipä täl­lai­sia hen­ki­löi­tä pal­jon ole.

  88. tpyy­luo­ma:
    Hel­sin­gis­sä kulu­tet­tiin 2010 säh­köä 4,7TWh ja HELEN tuot­ti lai­tok­sil­laan Hel­sin­gis­sä 5,7TWh. HELEN sai tuon lisäk­si n. 1,4TWh ydin­voi­maa TVO-osuu­te­na sekä 0,75TWh uusiu­tu­via ilmei­ses­ti lähin­nä vesivoimasta. 

    Mut­ta pyö­ri­te­tään­kö CHP:ta yli oman säh­kön­tar­peen kau­ko­läm­mön kysyn­nän takia, vai onko yli­me­ne­väl­tä osal­ta kysees­sä säh­kön lauhde/säätötuotanto?

    1. Hel­sin­ki ei tie­tääk­se­ni tuo­ta juu­ri lain­kaan lauh­de­säh­köä. Toki tuo­te­taan, jos säh­kön hint­ga pomp­paa pil­viin jon­kin häi­riön takia.

  89. Hel­sin­gil­le aiheut­taa ison hii­li­ja­lan­jäl­jen myös se, että kau­pun­ki on monel­la tapaa älyt­tö­mäs­ti raken­net­tu. Kes­kus­ta on nie­men kär­jes­sä, jol­loin maa-alue sen ympä­ril­lä on pie­nem­pi kuin sisä­maas­sa oli­si; his­to­rial­li­sis­ta syis­tä raken­nus­kor­keus on rajoi­tet­tu ja kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on iso­ja rei­kiä siel­lä tääl­lä. Kaik­ki tämä joh­taa laa­jem­mal­le alu­eel­le leviä­vään sekä haja­nai­sem­paan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, samoin kuin kor­keam­piin hin­toi­hin. Paras­ta oli­si siir­tää kes­kus­ta­ke­hit­tä­mi­sen pain­opis­te rei­lus­ti sisämaahan…

  90. Erno Kuuse­la:

    Mut­ta pyö­ri­te­tään­kö CHP:ta yli oman säh­kön­tar­peen kau­ko­läm­mön kysyn­nän takia, vai onko yli­me­ne­väl­tä osal­ta kysees­sä säh­kön lauhde/säätötuotanto?

    CHP:tä aje­taan kau­ko­läm­mön tar­peit­ten poh­jal­ta. Säh­kö syn­tyy sii­nä kyl­kiäi­se­nä. Jos­kus kesäl­lä (jois­sa­kin kun­nis­sa) kun ei ole kau­ko­läm­pö­kuor­maa tar­peek­si aje­taan CHP-voi­ma­laa “lauh­de­moo­dis­sa”.
    Omal­la säh­kön­tar­peel­la ei ole yhtä­lös­sä (aina­kaan Hel­sin­gis­sä) mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka suu­ret ener­gia­lai­tok­set (Helen, Espoon For­tum) myy­vät kai­ken tuot­ta­man­sa säh­kön pörs­siin (eikä kuntalaisille).

  91. Mar­ko V: Antaa­ko se oikeu­tuk­sen ryh­tyä eko­ter­ro­ris­tik­si ja myr­kyt­tää tois­ten elin­ti­lan pakokaasuilla? 

    Pitäi­si kai kiel­tää Hel­sin­gin kal­tai­set pai­kat, jois­sa ilmaa ei enää rii­tä ihmisille. 🙂

    Ete­lä-Hel­sin­ki on nie­mes­sä. Kehä ykkös­tä kul­kee vilk­kaim­mis­sa koh­dis­sa +100 000 autoa päi­väs­sä. Eikö tuo mie­les­tä­si ole läpiajoliikennettä? 

    Tai­taa olla aika suu­ri osa tuos­ta­kin joko lii­ken­net­tä Hel­sin­gis­tä tai lii­ken­net­tä Hel­sin­kiin. Ete­lä-Espoon ja kol­mos-/ne­los­tien suun­nan välil­lä on myös hyvä mää­rä läpia­jo­lii­ken­net­tä. Mut­ta Hel­sin­ki saat­taa sil­ti gene­roi­da muil­le enem­män läpia­jo­lii­ken­net­tä, kuin muut gene­roi­vat sille.

  92. tpyy­luo­ma: Ei hel­po­ta. Kun Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la raken­taa työ­pai­kan niin sin­ne tulee työn­te­ki­jät kes­ki­mää­rin eri puo­lil­ta seu­tua. Jos se on vähän syr­jem­mäs­sä maan­tie­teee­li­ses­tä kes­kuk­ses­ta, niin mat­kat ovat kes­ki­mää­rin pidem­piä. Lisäk­si ne teh­dään useam­min omal­la autolla.

    Esim. Kehä III saa­daan nyky­vauh­tia park­ki­paik­ka hyvin­kin lyhyes­sä ajas­sa, lop­pu­jen lopuk­si aika pie­nel­lä työ­paik­ka­mää­räl­lä. Juna ei tuo­hon juu­ri auta kun se ei mene joka suuntaan.

    * Ehkä kau­pun­kia ei pitäi­si raken­taa sen täy­dem­mäk­si kuin se voi niel­lä lii­ken­net­tä. Hel­sin­ki kui­ten­kin halu­aa kas­vaa vie­lä nykyi­ses­tä­kin huomattavasti.

    * Jos Hel­singn kes­kus­tas­sa on pal­jon työ­paik­ko­ja, mut­ta ei asun­to­ja, osan työn­te­ki­jöis­tä on pak­ko asua ympä­rys­kun­nis­sa. Valin­ta on Hel­sin­gin. Ris­tiin mat­kus­ta­mis­ta­kin on aina, mut­ta tasa­pai­noi­sem­pi asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen suh­de var­maan­kin lyhen­täi­si mat­ko­ja tilastollisesti.

    * Juna oli­si lois­ta­va rat­kai­su nau­ha­kau­pun­gis­sa. Hel­sin­ki halu­aa kui­ten­kin kai kaa­voit­taa alu­een­sa tasai­sek­si matok­si. Ja seu­rauk­se­na on tie­ten­kin tehot­to­mam­pi jouk­ko­lii­ken­ne. Nau­ha­kau­pun­ki­mal­lis­sa osa kas­vus­ta meni­si Hel­sin­gil­tä “sivu suun”, joten mal­li ei tai­da käy­dä Helsingille.

  93. Juho Laa­tu: Pitäi­si kai kiel­tää Hel­sin­gin kal­tai­set pai­kat, jois­sa ilmaa ei enää rii­tä ihmisille. 

    Tar­kem­min aja­tel­tu­na eihän nur­mi­jär­ve­läis­tä voi täs­tä hajaan­tu­nees­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta syyt­tää. Hel­sin­ki on itse sal­li­nut moot­to­ri­tei­den raken­ta­mi­sen maal­leen. Jos kehä III:n sisä­puo­lel­la mak­si­mi nopeus­ra­joi­tus oli­si 60 km/h, kau­ka­na työ­pai­kas­ta asu­mi­nen ei oli­si­kaan enää niin hou­kut­te­le­vaa. Tuon lisäk­si huo­mat­ta­va mää­rä maa­ta vapau­tui­si asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le kun lii­ken­teen melua­lu­eet pienenisivät.

  94. Vol­mert­ti:
    Suo­men maa­seu­dun ongel­ma on sii­nä, että täl­lä­het­kel­lä ei ole yhtä­kään puo­luet­ta jota kiin­nos­tai­si maa­seu­dun kes­tä­vä kehittäminen. 

    Höpö­hö­pö, kyl­lä se lopul­li­nen ongel­ma on sii­nä, ettei maa­seu­tua _voi_ kehit­tää ilman mil­jar­dien tulon­siir­to­ja kau­pun­geis­ta. Fyy­si­ses­tä todel­li­suu­des­ta seu­raa, että maa­seu­dun elin­ta­son para­ne­mi­nen voi­daan taa­ta ainoas­taan pitä­mäl­lä kau­pun­ki­lai­nen tulon­siir­to­jen mak­sa­ja joten­sak­kin tyytyväisenä. 

    Kun kai­kes­ta lei­ka­taan, se voi olla hyvin hankalaa.

  95. Mar­ko V: Tar­kem­min aja­tel­tu­na eihän nur­mi­jär­ve­läis­tä voi täs­tä hajaan­tu­nees­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta syyt­tää. Hel­sin­ki on itse sal­li­nut moot­to­ri­tei­den raken­ta­mi­sen maal­leen. Jos kehä III:n sisä­puo­lel­la mak­si­mi nopeus­ra­joi­tus oli­si 60 km/h, kau­ka­na työ­pai­kas­ta asu­mi­nen ei oli­si­kaan enää niin hou­kut­te­le­vaa. Tuon lisäk­si huo­mat­ta­va mää­rä maa­ta vapau­tui­si asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le kun lii­ken­teen melua­lu­eet pienenisivät.

    Tuo vas­tai­si jos­sain mää­rin jo hii­li­ve­roa. Elä­mi­nen muut­tui­si pai­kal­li­sem­mak­si. Osa Hel­sin­gin kont­to­reis­ta muut­tui­si asun­noik­si, ja ihmi­set voi­si­vat kävel­lä tai pyö­räil­lä tai rati­koi­da töihin.

  96. Mis­tä­hän Hel­sin­gin Energia/Helen tuo hii­len­sä CHP-ja säh­kön tuo­tan­toon ? Hii­li­kai­vok­set ovat kovin onnet­to­muusal­tii­ta työ­aikk­ko­ja, ali­tui­nen metaa­ni­rä­jäh­dys­ris­ki. Mm. Kii­nas­sa sul­jet­tiin noin 1000 hii­li­kai­vos­ta työ­tur­val­li­suus­ris­kien vuoksi.

    Kivi­hiil­tä­hän saa hal­val­la vaik­ka maa­pal­lon toi­sel­ta puo­lel­ta. Ovat­ko työ­olot kunnossa ?

  97. No löy­sin jo vas­tauk­sen kysy­myk­seen, koko Suo­men osal­ta. Näyt­tää tule­van pää­osin 70% Venä­jäl­tä, mut­ta myös niin kau­kaa kuin Indo­ne­sias­ta. Finnwatch on teh­nyt asias­ta sel­vi­tyk­sen, jos­sa mel­ko kovin sanoin kri­ti­soi­daan ener­giayh­tiöi­den vastuullisuuta.

    http://fi.wikinews.org/wiki/Finnwatch:_Kivihiili_Suomessa

  98. Juho Laa­tu:* Jos Hel­singn kes­kus­tas­sa on pal­jon työ­paik­ko­ja, mut­ta ei asun­to­ja, osan työn­te­ki­jöis­tä on pak­ko asua ympä­rys­kun­nis­sa. Valin­ta on Hel­sin­gin. Ris­tiin mat­kus­ta­mis­ta­kin on aina, mut­ta tasa­pai­noi­sem­pi asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen suh­de var­maan­kin lyhen­täi­si mat­ko­ja tilastollisesti.

    No täs­tä­hän on empii­ris­tä näyt­töä, meil­lä on vii­mei­set 40 vuot­ta sekä työ­pai­kat että asun­not levin­neet pit­kin seu­tua. Mat­kat ovat rajus­ti piden­ty­neet ja ruuh­kat pahen­tu­neet, huo­li­mat­ta sii­tä että on inves­toi­tu mas­sii­vi­seen moottoritieverkkoon.

    Ja sil­lä ei muu­ten oli­si juu­ri mitään mer­ki­tys­tä vaik­ka nopeus­ra­joi­tus oli­si Kehä III sisäl­lä 60km/h, tiet vaan vetäi­si­vät pik­kai­sen paremmin.

  99. tpyy­luo­ma: meil­lä on vii­mei­set 40 vuot­ta sekä työ­pai­kat että asun­not levin­neet pit­kin seu­tua. Mat­kat ovat rajus­ti piden­ty­neet ja ruuh­kat pahen­tu­neet, huo­li­mat­ta sii­tä että on inves­toi­tu mas­sii­vi­seen moottoritieverkkoon.

    Mitä moot­to­ri­tei­tä on raken­net­tu Hel­sin­gis­sä vii­mei­sen 40 vuo­den aikana?

    Län­si­väy­lä val­mis­tui 1965 (Espoon­lah­teen 1969). Sitä on tosin laa­jen­net­tu hil­jat­tain mel­ko mas­sii­vi­sil­la bus­si­kais­toil­la, saas näh­dä mitä noil­le teh­dään met­ron myö­tä. Tar­von­tie val­mis­tui Gumbö­leen asti 1972, samoin sitä on laa­jen­net­tu mm. bus­si­kais­toin. Tuusu­lan­väy­lä Käpy­läs­tä Rus­kea­san­taan val­mis­tui 1972, sen jäl­keen se on jat­ket­tu Rii­hi­kal­lioon. Lah­den­väy­lä Van­ha­kau­pun­ki-Viik­ki val­mis­tui 1969, Jär­ven­pää­hän asti 1973.

    Vii­mei­sen 40 vuo­den aika­na on moot­to­ri­tie­tä raken­net­tu Van­taal­la Kehä III:lta Klauk­ka­lan liit­ty­mään 1988 ja tie­tys­ti sii­tä eteen­päin koko uusi Hämeen­lin­nan moot­to­ri­tie, mut­ta se ei enää ole ihan Hel­sin­gin seu­tua. Samoin Lah­den­tie on uusit­tu. Kehä­tei­tä on leven­net­ty use­aan ottee­seen, mut­ta ne eivät ole moottoriteitä.

    Mis­sä ne vii­mei­sen 40 vuo­den moot­to­ri­tiein­ves­toin­nit ovat, muu­al­la kuin bus­si­kais­tois­sa ja paran­ne­tuis­sa liit­ty­mis­sä? Lii­ken­ne­mää­rät ovat toki lisään­ty­neet koh­ta­lai­sen pal­jon, samoin koko seu­dun asu­kas­lu­ku. Hel­sin­gin nie­men auto­lii­ken­ne­mää­rä on pysy­nyt jok­seen­kin ennallaan.

    Pie­nen logis­tiik­ka­har­joi­tuk­sen takia aje­lin pari tun­tia sit­ten Kehä I:n mel­kein pääs­tä pää­hän, ja kyl­lä lii­ken­ne kul­ki aika pal­jon reip­paam­min kuin kuuttakymppiä.

  100. tpyy­luo­ma:
    Ja sil­lä ei muu­ten oli­si juu­ri mitään mer­ki­tys­tä vaik­ka nopeus­ra­joi­tus oli­si Kehä III sisäl­lä 60km/h, tiet vaan vetäi­si­vät pik­kai­sen paremmin. 

    Tuo nous­sut veto­ky­ky kan­nat­tai­si luon­nol­li­ses­ti kom­pen­soi­da joukkoliikennekaistoilla.

  101. Kehä I:tä, tai lähin­nä sen eri­ta­so­liit­ty­miä, on raken­net­tu todel­la pal­jon, mut­ta moot­to­ri­tie se ei ole. Mel­ko moot­to­ri­tie­mai­nen kyl­lä, yhte­näi­se­nä­hän se val­mis­tui 32 vuot­ta sit­ten. Samoin Kehä III:a on monin pai­koin suu­ren­net­tu vii­mei­sen 40 vuo­den aika­na, toi­saal­ta sen tar­ve on aika pal­jol­ti ohja­ta voi­mak­kaas­ti lisään­ty­nyt­tä muu­ta kuin alu­eel­lis­ta lii­ken­net­tä Hel­sin­gin ohi (jot­ta Han­gos­ta Pie­ta­riin kul­ke­vien tran­si­to-rek­ko­jen ei tar­vit­se kul­kea Kehä I:tä tai Etelä-Esplanadia.)

    Mut­ta Kehä I on kui­ten­kin vain 24 kilo­met­riä pit­kä kak­sia­jo­ra­tai­nen tie, ja vaik­ka sii­nä on pal­jon kal­lii­ta eri­ta­so­liit­ty­miä, ei tämä ole vie­lä mikään hir­veän mas­sii­vi­nen moottoritieverkko.

    Poi­kit­tai­syh­teyk­sien paran­ta­mi­nen sekä auto- että muul­le lii­ken­teel­le on kui­ten­kin joka tapauk­ses­sa tar­peel­lis­ta, jot­ta ihan kai­ken ei tar­vit­si­si kul­kea Hel­sin­gin kes­kus­tan kaut­ta. Myös jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ovat paran­tu­neet aivan hui­mas­ti, nime­no­maan poi­kit­tais­suun­nas­sa, vii­mei­sen 25 vuo­den aika­na. Esim. sil­loin käyt­tä­mä­ni poi­kit­tai­syh­teys kul­ki vii­mei­sen ker­ran klo 17:40, ja sen jäl­keen piti kier­tää Kam­pin kaut­ta. Nyt pää­see vie­lä yhden aikaan yöl­lä jou­tu­mat­ta käve­le­mään jär­jet­tö­mäs­ti. Pal­ve­lu­ta­so myö­hään illal­la ei tie­tys­ti sil­ti pär­jää autol­le tai parem­mil­la keleil­lä edes pol­ku­pyö­räl­le, mut­ta paran­nus on kui­ten­kin ollut todel­la suuri.

  102. Sylt­ty: Höpö­hö­pö, kyl­lä se lopul­li­nen ongel­ma on sii­nä, ettei maa­seu­tua _voi_ kehit­tää ilman mil­jar­dien tulon­siir­to­ja kau­pun­geis­ta. Fyy­si­ses­tä todel­li­suu­des­ta seu­raa, että maa­seu­dun elin­ta­son para­ne­mi­nen voi­daan taa­ta ainoas­taan pitä­mäl­lä kau­pun­ki­lai­nen tulon­siir­to­jen mak­sa­ja joten­sak­kin tyytyväisenä. 

    Ei näin. Kehit­tä­mi­nen ei tar­koi­ta jat­ku­vaa tuki­riip­pu­vai­suut­ta. Kes­tä­vän kehit­tä­mi­sen täy­tyy täh­dä­tä tukien vähe­ne­mi­seen. Kan­nat­ta­vuut­ta voi­daan lisä­tä monil­la muil­la­kin kei­noin. Nyt monen tilan tulois­ta noin puo­let tulee tuis­ta. Tuet ovat kan­nus­ta­neet teol­li­suut­ta ja kaup­paa hyö­dyt­tä­vään bulk­ki­tuo­tan­toon. Vil­je­li­jöi­den ase­maa tuli­si paran­taa mark­ki­noil­la, vil­je­li­jöi­den olla itse aktii­vi­sem­pia saa­dak­seen parem­pi hin­ta tuot­tees­ta. Kan­sal­li­se­tuet siir­ty­mä­ajal­la edel­lä mai­nit­tu­jen asioi­den edis­tä­mi­seen ja ympä­ris­tön hoi­toon. EU:n mak­sa­maa tukea taas niin kau­an kuin muu­al­le­kin sitä maksetaan.

  103. Tai­pa­le, menee vähän ohi kos­ka minun var­si­nai­nen point­ti oli että työ- ja asuin­paik­ko­jen hajaut­ta­mi­nen ei teo­rias­sa eikä käy­tän­nös­sä vähen­nä ruuh­kia, vaan päin­vas­toin. Mut­ta kuitenkin.

    Wnsin­nä­kin bus­si­kais­tat­kin ovat myös hen­ki­lö­au­toi­lua paran­ta­va inves­toi. Jos tiel­lä on kak­si kais­taa suun­taan­sa ja sii­hen lisä­tään kais­ta jota ajaa bus­sit ja tava­ra­lii­ken­ne, niin ne ovat sit­ten pois tiel­tä niil­lä kah­del­la muul­la kais­tal­ta. Nyky­ään mota­rein leven­nyk­siä kut­su­taan­kin jouk­ko­lii­ken­teen edistämiseksi. 

    Toi­sek­si uusia eri­ta­so­liit­ty­miä ja mui­ta vas­taa­via paran­nuk­sia on teh­ty pal­jon. Se alku­pe­räi­nen Tar­von­tie on jotain ihan muu­ta kuin nykyi­nen Turunväylä.

    Ei sinän­sä että tuo juu­ri mitään muut­tai­si, mota­ri nyt vaan on väli­tys­ky­vyl­tään aika anee­mi­nen, tuo on hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen omi­nai­suus. Jos halu­taan teh­dä vaik­ka uusi kehä­tie niin se on käy­tän­nös­sä koko mat­kan tun­ne­lis­sa, kos­ka pin­taan ei mah­du. 200 megaeu­roa kilo­met­ri, eli ei teh­dä. Muu­ten­kaan auto­lii­ken­teen suju­vuu­den paran­ta­mi­sek­si ei voi teh­dä mitään kovin mer­kit­tä­vää, ja sem­moi­sis­ta asiois­ta joil­le ei voi mitään ei kan­na­ta stressata.

  104. Pek­ka Tai­pa­le:
    Myös jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ovat paran­tu­neet aivan hui­mas­ti, nime­no­maan poi­kit­tais­suun­nas­sa, vii­mei­sen 25 vuo­den aikana. 

    Oli­ko se 17 % jouk­ko­lii­ken­teen osuus poi­kit­tais­suun­nas­sa? Kan­nat­taa­ko kui­ten­kaan henk­se­lei­tä paukutella.

    Poi­kit­tai­syh­teyk­sien paran­ta­mi­nen sekä auto- että muul­le lii­ken­teel­le on kui­ten­kin joka tapauk­ses­sa tar­peel­lis­ta, jot­ta ihan kai­ken ei tar­vit­si­si kul­kea Hel­sin­gin kes­kus­tan kautta.

    Etkö yhtään näe mihin tämä Ame­rii­kan mal­liin raken­net­tu mota­ri­ver­kos­to on jo joh­ta­nut ja mihin tämä kehi­tys vie?

  105. 17 % voi olla paras­ta mihin jouk­ko­lii­ken­ne pys­tyy, mut­ta joka tapauk­ses­sa pal­ve­lu­ta­so on hui­mas­ti parem­pi kuin 25 vuot­ta sitten.

    Onko ole­mas­sa joku ei-Ame­ri­kan-mal­li, jos­sa poi­kit­tais­lii­ken­teel­le ei ole tarvetta?

  106. Pek­ka Tai­pa­le:
    17 % voi olla paras­ta mihin jouk­ko­lii­ken­ne pys­tyy, mut­ta joka tapauk­ses­sa pal­ve­lu­ta­so on hui­mas­ti parem­pi kuin 25 vuot­ta sitten.

    Onko ole­mas­sa joku ei-Ame­ri­kan-mal­li, jos­sa poi­kit­tais­lii­ken­teel­le ei ole tarvetta? 

    Tar­koi­tin vies­tis­sä­ni lähin­nä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä. Jos 17 % on paras mihin pääs­tään, niin sil­loin suo­sit­te­len kyl­lä pääl­li­köi­den vaih­toa. Kat­so­taan­pa asi­aa kah­den esi­mer­kin kaut­ta. Eli ote­taan tar­kas­te­luun kak­si 16 km reit­tiä. Toi­nen säteit­täin ja toi­nen poi­kit­tain. Tie­dot reit­tiop­pas­ta ja google mapsista.

    Tik­ku­ri­la — rau­ta­tie­a­se­ma (HKI)
    juna mat­ka-aika 14/21 min
    hen­ki­lö­au­to (21 km) mat­ka-aika 26 min 

    Haa­gan lii­ken­neym­py­rä — Itis
    joke­ri­lin­ja mat­ka-aika 39 min
    hen­ki­lö­au­to (kehä 1 18 km) mat­ka-aika 18 min

    Voi­si­ko olla, että poi­kit­tain tar­vit­tai­siin nopea rai­deyh­teys kil­pai­le­maan kehä ykkö­sen kans­sa? Tai jopa vaih­toeh­dok­si sille.

  107. Mar­ko V: Voi­si­ko olla, että poi­kit­tain tar­vit­tai­siin nopea rai­deyh­teys kil­pai­le­maan kehä ykkö­sen kans­sa? Tai jopa vaih­toeh­dok­si sille.

    Voi­si tie­ten­kin olla. Mut­ta prio­ri­teet­ti kui­ten­kin on ollut että pitää ehdot­to­mas­ti saa­da ensin se säteit­täi­nen met­ro län­teen­kin — ja sit­ten säteit­täis­lii­ken­tees­sä­kin ihmis­ten mat­ka-ajat usein kas­va­vat ja yhtey­det muut­tu­vat vaihdollisiksi.

    Nuo anta­ma­si pari poi­kit­tais­lii­ken­teen esi­merk­kiä eivät ole edes mitään vai­keim­pia mah­dol­li­sia. Per­hees­sä­ni pari taval­lis­ta (vii­kot­tais­ta) poikittaismatkaa:
    — Myl­ly­pu­ron met­roa­se­man vie­res­tä kotiin jouk­ko­lii­ken­teel­lä 1 h 8 min, auto­mat­ka Google Map­sin mukaan 29 min ja käy­tän­nös­sä nopeampi
    — Oge­lis­ta kotiin jouk­ko­lii­ken­teel­lä 1 h 13 min, autol­la 22 min

  108. Kau­pun­gil­le ja maa­seu­dul­le oli­si ehkä syy­tä lait­taa eri toi­min­ta­sään­nöt aina­kin pie­ni­muo­toi­sen ener­gian­tuo­tan­non suh­teen. Ilma­tie­teen lai­tok­sen mukaan 40% ilman pien­hiuk­ka­sis­ta Kum­pu­las­sa joh­tui puun pien­pol­tos­ta — ja tämä kau­pun­kia­lu­eel­la, jos­sa on tar­jol­la kau­ko­läm­pö juu­ri talo­koh­tai­sen ener­gian­tuo­tan­non hait­to­jen poistamiseksi.

    Oli­si­ko siis syy­tä joko kiel­tää puun pien­polt­to kau­pun­ki­mai­sel­la alu­eel­la (jos­sa kau­ko­läm­pöä­kin on tar­jol­la), tai vaa­tia savukaasupuhdistimia?

    Oman­kin asun­to­ni (pien­ker­ros­ta­lo) pihal­la on mah­do­ton­ta oles­kel­la kun naa­pu­ri­ri­vi­ta­los­sa läm­mi­te­tään uune­ja tai tyn­ny­ri­sau­naa. Eikä pien­ta­loa­lu­eel­la tee myös­kään savun vuok­si mie­li kävel­lä pakkasiltana.

  109. Erno Kuuse­la: Mut­ta pyö­ri­te­tään­kö CHP:ta yli oman säh­kön­tar­peen kau­ko­läm­mön kysyn­nän takia, vai onko yli­me­ne­väl­tä osal­ta kysees­sä säh­kön lauhde/säätötuotanto?

    CHP:n hie­nous on sinä kun asun­to läm­mi­te­tään CHP-kau­ko­läm­möl­lä, jää säh­kön tar­ve kes­ki­ver­toa­suk­kaal­la kovin pie­nek­si eli asu­kas ei tar­vit­se sitä säh­köä joka syn­tyy, var­sin­kin maakaasukombilla,lämpöä teh­des­sä. MUTTA suu­rin etu tulee sii­tä että CHP-säh­köä tulee todel­la pal­jon juu­ri tal­vi­pak­ka­sil­la kun säh­köä kuluu muil­la läm­mi­tyk­seen yli 5000 MW. Eikä asuk­kaan jää­kaap­pi ja TV vie pak­ka­sel­la enem­pää kuin kesäl­lä. CHP on Suo­men ainoa sää­tö­voi­ma, ei vesi­voi­ma. Emme juu­ri­kaan voi sääs­tää tou­ko­kuun tul­va­ve­siä tam­mi­kuun pak­kas­päi­vil­le. Nor­ja voi ja tekee sil­lä rahaa. Sak­san ener­gia­rat­kai­sun jäl­keen vie­lä enem­män. Yksin­ker­tais­taen voi sanoa että altai­den vesi­säh­kö, sää­tö­voi­ma, on jat­kos­sa yli kym­me­nen ker­taan kal­lim­paa kuin tuu­li­säh­kö tai ydinsähkö.

  110. pap­pa­rai­nen:
    Suo­mes­sa yksi­tyi­sau­toi­li­jaa syyl­lis­te­tään ja vero­te­taan aivan liikaa.

    Eko­lo­gi­ses­ti fik­sum­paa oli­si luo­pua lihas­ta ja lihaa syö­vis­tä lem­mi­keis­tä. Jos koi­raa vero­tet­tai­siin las­ken­nal­lis­ten pääs­tö­jen mukaan samoin perus­tein kuin autoa, niin suu­ren koi­ran vuo­sit­tai­nen pääs­tö­ve­ro voi­siol­la esi­mer­kik­si 5000 euroa vuodessa!Yhden ilmai­sen koi­ran rajoi­tus per talous! Erään­kin tut­ki­muk­sen mukaa kes­ki­ko­koi­nen koi­ra jät­tää saman hii­li­ja­lan­jäl­jen kuin kak­si mega­maas­tu­ria 4,6 lit­ran ben­sa­ko­neel­la, las­kien mukaan myös val­mis­tus­pääs­töt! Bohee­mi­naa­pu­ri­ni omis­taa vii­si jät­ti­koi­raa, joten vas­taa kym­men­tä nor­maa­lia­jos­sa ole­vaa Hummeria!

    Pap­pa­rai­nen viit­taa ilmei­ses­ti vies­tis­sään uusi­see­las­ti­lai­sen ark­ki­teh­ti­pe­ris­kun­nan “huu­haa-tut­ki­muk­seen”, jos­sa las­ket­tiin koi­ran hiilijalanjälki.
    Eli kysy­myk­ses­sä­hän ei siis ollut tut­ki­mus vaan hei­dän oma laskelma.Kysymyksessähän ei ollut tut­ki­mus vaan hei­dän oma min­kään­lai­siin fak­toi­hin perus­ta­ma­ton “las­kel­ma”.
    Las­kel­mis­sa esi­te­tyt koi­rien päi­vit­täin syö­mät liha­mää­rät oli­vat aivan ylä­kant­tiin mitoi­te­tut, lisäk­si koi­rien ruo­ak­si las­ket­tiin sama liha kuin ihmis­ten ruu­ak­si tar­koi­tet­tu. Koi­rat­han, eten­kään omis­sa val­mis­ruu­is­saan, eivät suin­kaan syö filet­tä, pih­viä ja kyl­jys­tä, yms. vaan teu­ras­jä­tet­tä ja teu­ras­tuk­sen sivutuotteita.

    Sitä­pait­si, koi­ra ei ole lihan­syö­jä vaan seka­syö­jä, jon­ka ruo­ka­va­lioon kuu­lu­vat esim. myös vil­jat ja vihan­nek­set. Eten­kin koi­rien val­mis­ruu­is­sa (kuten kui­va­muo­nat) käy­te­tyt muut­kin raa­ka-aineet ovat sel­lai­sia ettei­vät ne edes täy­tä ihmis­ra­vin­nol­le tar­koi­tet­tu­ja laa­tu­vaa­ti­muk­sia. Ja pahim­mil­laan liha on saa­tu tien var­sil­ta kerä­tyis­tä, auton alle jää­neis­tä raa­dois­ta ja/tai itses­tään kuolleista/lopetetuista tuo­tan­toe­läi­mis­tä tai sai­rauk­sien vuok­si lope­te­tuis­ta lem­mik­kie­läi­mis­tä (mm. USA:ssa).

  111. Pal­jon­ko lie­nee enem­män? Tuo­rein tämän­vuo­ti­nen kaa­voi­tus­pää­tös toi Nur­mi­jär­vel­le 47,5 heh­taa­ria yri­ty­sa­luet­ta moot­to­ri­tien var­teen. Onko tuli­joi­ta, on toi­nen kysy­mys (re: Osmon kysy­mys mik­sei Nur­mi­jär­vi kaa­voi­ta enem­män työpaikkoja).

    Näin Njär­vel­lä asu­va­na hiu­kan har­mit­taa asian­tun­te­ma­ton heit­te­ly kun­nan asiois­ta. Kaa­voi­tusins­se­jä ei kan­na­ta syyt­tää aina­kaan tsek­kaa­mat­ta ensin mitä päät­tä­jät eli polii­ti­kot asiois­ta ajattelevat.

    Rau­li Par­ta­nen: Var­maan kos­ka nur­mi­jär­ven kaa­voi­tus on per­si­kas­ta, täy­sin hen­ki­lö­au­toi­lu-läh­töis­tä, eikä ota huo­mioon miten­kään tule­vaa tar­vet­tam­me vähen­tää hen­ki­lö­au­toi­lua radi­kaa­lis­ti. Ehkä kukaan ei ole ker­to­nut Nur­mi­jär­ve­läi­sil­le kaa­voi­tusin­si­nöö­reil­le jär­ke­väs­tä kaa­voi­tuk­ses­ta tai niis­tä toi­men­pi­teis­tä joi­ta vaik­ka­pa co2-pääs­tö­jen edes puo­lit­ta­mi­nen vaa­tii? Tai ehkä Nur­mi­jär­ve­läi­set eivät halua tymiä ja rumia työ­paik­ko­ja pilaa­maan mai­se­maan­sa, kos­ka autol­la vie­lä kui­ten­kin pääsee?

    Huo­les­tut­ta­vaa on se, että kaa­voi­tus muut­taa asioi­ta hitaas­ti, ja huo­no­jen valin­to­jen peruut­ta­mi­nen on vai­ke­aa ja kal­lis­ta. Lisäk­si nykyi­nen kaa­voit­ta­jien suku­pol­vi on elä­nyt ainut­laa­tui­ses­sa het­kes­sä ihmis­kun­nan his­to­ri­aa, jol­loin meil­lä on ollut fos­sii­li­sia käy­tös­säm­me hal­val­la niin pal­jon kuin olem­me kek­si­neet nii­tä käyt­tää. Täl­lai­nen pers­pek­tii­vi vää­ris­tää omaa ajat­te­lua ja siten myös kaa­voi­tuk­sen läh­tö­koh­tai­sia ole­tuk­sia, joten todel­li­sen muu­tok­sen saa­mi­nen edes kaa­voi­tusin­si­nöö­rei­hin on työ­läs­tä (eikä tätä “uudel­leen­kou­lut­ta­mis­ta” ole monin pai­koin edes vie­lä aloitettu).

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mon­ta­ko ker­taa tämä pitää sanoa: Len­to­lii­ken­ne on hii­li­ta­seel­ta han­ka­la. Sitä pahem­pia ovat vain auto­lau­tat ja ris­tei­ly­aluk­set. (Jos menet­te Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan, kan­nat­taa edes len­tää) Len­to­lii­ken­teen tur­miol­li­suus ei tule suu­ris­ta pääs­töis­tä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den vaan sii­tä, että nii­tä mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­re­jä tulee paljon.Hiilidioksidipäästöistä len­to­lii­ken­teen osuus on kak­si pro­sent­tia, mut­ta sen osuus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta nel­jä pro­sent­tia nyky­tie­tä­myk­sen mukaan.

    Mihin perus­tuu väi­te, että Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan kan­nat­tai­si men­nä len­täen eikä ris­tei­ly­aluk­sel­la? WWF:n ilmas­to­las­ku­ri sanoo aina­kin päinvastaista.

  113. Nyky­ään tai­taa suu­rin osa työ­pai­kois­ta olla Espoos­sa ja hell­sin­ki­läi­set aje­lee omil­la autoil­laan töi­hin Espoo­seen. Oli­si myös muka­va tie­tää mikä on näi­den ns jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den hii­li­ja­lan­jäl­ki per mat­kus­ta­ja. Nämä pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neet kun tun­tuu ole­van pit­käl­ti erit­täin saas­tut­ta­vaa sort­tia. Jär­je­tön auto­ve­ro myös tie­ten­kin pakot­taa ihmi­set aja­maan todel­la van­hoil­la ja saas­tut­ta­vil­la kot­te­roil­la. Minä asuin ennen Hel­sin­gis­sä ja jou­duin aja­maan käy­tän­nös­sä ihan saman kilo­met­ri­mää­rän kuin nyt Espoon kor­ves­sa asues­sa­ni, Hel­sin­gis­sä ei lii­ken­ne toi­mi kos­kaan, istui sit­ten bus­sin tai hlö­au­ton kyy­dis­sä. Hel­sin­gis­sä kun meni lähes lit­ra enem­män per km, kos­ka lii­ken­ne on ruuh­kais­ta ja huo­nos­ti suun­ni­tel­tua. Sis­ko­ni asuu Turus­sa, joka paik­kaan pää­see muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa, las­ten har­ras­tuk­siin jne, pyö­räl­lä pää­see joka paik­kaan nopeas­ti jne. Sanoi­sin, että Hel­sin­gis­sä asuu ainain Suo­men ns saas­tut­ta­vim­mat ihmi­set, mita­taan sitä mil­lä mit­ta­ril­la tahan­sa. Ravin­to tuo­daan kau­kaa, vesi tuo­daan kau­kaa, kau­ko­läm­möl­lä läm­mi­te­tään todel­la van­ho­ja ja huo­no­ja talo­ja, osa näis­tä neuk­ku­kuu­tios­ta­kin vuo­taa kuin seu­la ja ruuh­kis­sa palaa polt­toai­net­ta yllät­tä­vän pal­jon enem­män. Suo­mes­sa pitäi­si mah­dol­lis­taa etä­työ parem­min, se on paras­ta työ­nan­ta­jal­le ja se on paras­ta työn­te­ki­jäl­le eikä ihmis­ten ole pak­ko muut­taa työn peräs­sä, joka kat­ke­roit­taa ja huo­non­taa elämänlaatua.

    1. Sant­tu
      Hen­ki­lö­koh­tai­sia koke­muk­sia enem­män voi­sit arv­bos­taa tilas­to­ja. Esi­mer­kik­si hel­sin­ki­läis­ten aja­mis­ta kilo­met­reis­tä on ole­mas­sa yhden hen­gen otos­ta laa­jem­paa­kin tietoa.

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Santtu
    Hen­ki­lö­koh­tai­sia koke­muk­sia enem­män voi­sit arv­bos­taa tilas­to­ja. Esi­mer­kik­si hel­sin­ki­läis­ten aja­mis­ta kilo­met­reis­tä on ole­mas­sa yhden hen­gen otos­ta laa­jem­paa­kin tietoa.

    No lai­tat­ko tilas­to­ja tule­maan, mie­lel­lä­ni luen nii­tä, nii­den totuus­poh­ja on tie­ten­kin ihan eri asia, mut­ta luen sil­ti. Väi­tän edel­leen, että hel­sin­ki­läi­nen ajaa ehkä hie­man vähem­män kilo­met­re­jä, mut­ta istuu autos­sa ajal­li­ses­ti pal­jon pidem­pään kuin maa­lais­serk­kun­sa (enkä nyt tar­koi­ta mitään Ina­rin kor­ves­sa asu­vaa, jos­kin heil­lä jalan­jäl­ki on aika var­mas­ti se kaik­kein pie­nin) ja kulut­taa ihan saman ver­ran polt­toai­nei­ta kes­ki­mää­rin. Ruuh­kas­sa istu­mi­nen ja ruuh­kap­bus­sis­sa istu­mi­nen ei ole mikään saas­tee­ton vaih­toeh­to vaik­ka sii­nä ei kilo­met­re­jä tulekaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.