Vuoden 2012 ajattelijat

Tänä vuon­na jär­jestetään ensim­mäi­nen ker­ran tra­di­tiok­si tarkoitet­tu Ajat­telun viikko, johon kuu­luu pari iltati­laisu­ut­ta ja Tiedekahvi­las­sa Alek­sil­la klo 12 joka päivä jär­jestet­tävä ajat­telun tun­ti. Kuul­ta­vana on vuo­den aja­jt­telijoi­ta. Kolme tilaisu­ut­ta meni jo, mut­ta jär­jel­lä on vielä kak­si. Huomen­na torstaina voi kuun­nel­la Mat­ti Apusen haas­tat­tele­m­ana Sirk­ka-Liisa Kivelää, Kari Enqvis­tiä ja Mart­ti Ahti­saar­ta. ja per­jan­taina Arno Ahos­niemen haas­tat­tele­m­ana Marko Ter­viötä. Oma osuuteni Markus Leikolan haas­tat­tele­m­ana Esko Val­tao­jan kanssa meni jo maanan­taina. Keskuste­lut ovat nähtävis­sä suo­ri­na sivul­ta www.suomiajattelee.fi. Jat­ka lukemista “Vuo­den 2012 ajattelijat”

STUK ja Talvivaara

Stukin neu­vot­telukun­ta kuuli tänään selvi­tyk­sen Tal­vi­vaaran onnet­to­muud­es­ta. Pitkä ker­to­mus kovin yksinker­tais­taen meni näin:
Aikanaan kip­sisak­ka-allas on tehty poh­jal­taan heikok­si. Jos se olisi ollut kaatopaik­ka, rak­en­teeltaan se  olisi ollut lain­vas­tainen, mut­ta kaivoslais­sa ei vas­taavia määräyk­siä ole. Samat luon­non­lait koske­vat kuitenkin molem­pia. Lakia ei rikot­tu, mut­ta luon­non­lake­ja uhmat­ti­in. Joku tällekin on luvan antanut, mut­ta ilmeis­es­ti osaami­nen kaatopaikka­puolelta ei ollut välit­tynyt vielä siinä vai­heessa. Myöhem­mät osat altaas­ta on ilmeis­es­ti tehty paremmin.

Jat­ka lukemista “STUK ja Talvivaara”

Mitä ajatella HIFK:n haaveista?

HIFK halu­aa rak­en­taa uuden jäähallin Oop­per­an ja Sta­dion­in väli­in nykyiselle parkkipaikalle. Han­kkeeseen liit­tyy 10 000 ker­rosneliötä asun­to­ja, City-mar­ket, kylpylä, hotel­li, lääkäri­ase­ma ja hirveästi parkkipaikko­ja. Tarkoi­tus on myös käyt­tää ris­ti­in Sta­dion­in jät­timäistä pysäköin­tipaikkamäärää. (Pikkuhil­jaa alkaa val­je­ta, mitä kaikkea on piilotet­tu Sta­dion­in ”perusko­r­jauk­sen” sisälle. Esimerkik­si monel­la kymmenel­lä miljoon­al­la pysäköin­tipaikko­ja käytet­täväk­si muu­ta­man ker­ran vuodessa! Miten se on päässyt men­emään läpi?) Jat­ka lukemista “Mitä ajatel­la HIFK:n haaveista?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.11.2012

Viimek­er­tainen kok­ous jäi väli­in Sitran Berli­inin ekskur­sion vuok­si, kos­ka yleiskaa­van käyn­nistymistä ei halut­tu käsitel­lä kovin varamiehis­el­lä joukolla.

Seu­raa­vat 600 000 helsinkiläistä: yleiskaa­van lähtökohdat

Pam­flet­timme van­heni melkein heti. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­tää lähtöko­hdak­si, että seudun väk­iluku kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä. Me esitimme 400 000, mut­ta vuo­teen 2035 men­nessä, joten lin­jas­sa ollaan.

Tuo valit­tu 600 000 on ske­naar­i­oista nopein­ta kasvua osoit­ta­va. Helsin­gin yleiskaavoituk­seen sil­lä, kas­vaako seu­tu 400 000 asukkaal­la vai 600 000 asukkaal­la, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Helsin­gin kan­nat­taa yhdyskun­tarak­en­teen ehey­den nimis­sä ottaa vas­taan niin paljon kuin se pystyy, eikä se, paljonko Helsin­ki pystyy otta­maan vas­taan, riipu siitä, paljonko väkeä tämän lisäk­si pur­suaa reunoille. Helsin­gin pitäisi lisätä kaavoitus­ta Kehä I:n sisäpuolel­la reip­paasti ja laa­jen­taa ruu­tukaavaan, ratikkaan ja hissi­in perus­tu­vaa kaupunkia paljon lisää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.11.2012”

Ympäristöhallinnon asema

Ympäristömin­is­ter­iä on vaa­dit­tu sulke­maan Tal­vi­vaaran kaivos ja min­is­ter­it syyt­tävät toisi­aan, kenen vika on, että Tal­vi­vaaran kai­vok­sel­la on niin löperö ympäristölu­pa. Laki on meil­lä kir­joitet­tu niin, että toimi­vana vira­nomaise­na on ELY-keskus ja min­is­teri voi puut­tua sen toim­intaan yhtä vähän kuin oikeusmin­is­teri siihen, tuomi­taanko Anneli Auer miehen­sä murhas­ta. ELY-keskuk­sen ohel­la TUKES voi sulkea kai­vok­sen, mut­ta sitäkään min­is­teri ei voi käskyt­tää. Jat­ka lukemista “Ympäristöhallinnon asema”

Eikö Ylen uutistoimituksessa tiedetä, miten parlamentaarinen päätöksenteko toimii?

Ylen uutiset ker­toi­vat vihrei­den äänestäneen eduskun­nas­sa alue­hallintou­ud­is­tuk­sen puoles­ta, tosin peräti kuusi oli pois­sa. Aika ammat­ti­taidot­toman kuvan uutisen tek­i­jät itses­tään anta­vat. Ikään kuin koke­neen poli­ti­ikan toimit­ta­jat eivät tietäisi, miten par­la­men­taari­nen päätök­sen­teko toimii. Jat­ka lukemista “Eikö Ylen uutis­toim­i­tuk­ses­sa tiede­tä, miten par­la­men­taari­nen päätök­sen­teko toimii?”

Mitä opimme Talvivaarasta?

Kaivos­toimin­nas­ta odote­taan Lap­pi­in uut­ta nousua. Tal­vi­vaaran koke­musten perus­teel­la ympäristöhallintomme ei ole tämän edel­lyt­tämässä kunnossa. 

Out­okumpu sai Tal­vi­vaaran kaivosoikeudet hal­tu­un­sa vuon­na 1987. Tal­vi­vaaran nikke­li­v­arat ovat niin köy­hiä, ettei Out­okumpu kat­sonut kaivos­toimin­nan kan­nat­ta­van. Esi­in­tymä muut­tui kiin­nos­tavak­si, kun opit­ti­in erot­ta­maan nikke­li bak­tee­rien avul­la liuottamalla.

Out­okumpu myi malmis­esi­in­tymän ja kehit­tämän­sä liuo­tustekni­ikan vuon­na 2004 Tal­vi­vaara Oyj:lle yhdel­lä eurol­la. Viisikym­men­tä­tuhat­ta suo­ma­laista on investoin­ut säästöjään tähän uuteen Noki­aan. Kos­ka esi­in­tymä on köy­hä, kiveä pitää murska­ta paljon yhtä nikke­lik­iloa kohden. Tal­vi­vaaras­sa on tarkoi­tus pan­na kallio­ta sepe­lik­si kym­me­nien neliök­ilo­me­trien alal­ta. Kun toim­inta on näin laa­jaa, sen ympäristö­vaiku­tuk­set ovat myös iso­ja. Niiden hal­lit­sem­i­nen vas­tu­ullis­es­ti on hyvin kallista, jos ylipään­sä mah­dol­lista lainkaan. Jat­ka lukemista “Mitä opimme Talvivaarasta?”

”Orjatyötä” vai hyvinvointivaltion alasajo?

Melkein koko Euroop­pa on joutunut vaikeuk­si­in nuoriso­työt­tömyy­den kanssa. Suomes­sa se on noin 22 %, mut­ta Espan­jas­sa ja Kreikas­sa 50 %. Sak­sas­sa nuoriso­työt­tömyys on kahdek­san prosenttia.

Sak­sa on pois­tanut nuoriso­työt­tömyy­den erit­täin kovin keinoin. Joku voisi kut­sua sitä työ­pakok­si ja jotkut vielä rajum­min orjatyök­si. Tästä olisin halun­nut kuul­la Berli­inis­sä enem­män, mut­ta meille ker­rot­ti­in vain siitä, miten laskusuh­dan­tei­den yli päästään työaikaa lyhentämällä.
Korkealle nou­se­va nuoriso­työt­tömyys on erit­täin vaka­va uhka, suo­ras­taan tuhon enne hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta, kos­ka pitkään jatkues­saan työt­tömyys sysää merkit­tävän osan nuorista lop­ullis­es­ti työelämän ulkop­uolelle. Se on ikävä jut­tu hei­dän kannal­taan ja suo­ras­taan tuhoisaa pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan arvo­jen kannal­ta. Jat­ka lukemista “”Orjatyötä” vai hyv­in­voin­ti­val­tion alasajo?”

Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida

Eilen kuulimme taas, että nau­dan­li­han kulu­tuk­sel­la on ikävän suuri hiil­i­jalan­jäl­ki. Tämä tieto pom­pah­taa esille kaikissa koti­talouk­sien hiil­i­jalan­jälkeä analysoivis­sa laskelmis­sa. Toisaal­ta mon­et ruuan ter­veyshait­to­ja koske­vat tutkimuk­sen osoit­ta­vat syyt­tävän sor­men nau­dan­li­haan. Sen run­sas syömi­nen on ilmeinen ter­veysris­ki. Jat­ka lukemista “Nau­dan­li­han syömistä ei pidä subventoida”

Kestävän talouden foorumi: Energiewende

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sak­sas­sa ei kukaan ole esit­tänyt uusien ydin­voimaloiden rak­en­tamista. Jo neljän­nesvu­o­sisadan Sak­sas­sa on vallinnut yksimielisyys, että uusia ydin­voimaloi­ta ei tule. Erim­ielisyy­det ovat koske­neet vain sitä, mis­sä aikataulus­sa nykyiset ydin­voimalat sul­je­taan. Merke­lin hal­li­tus esit­ti käyt­töiän piden­tämistä 2030-luvulle, kos­ka tarvi­taan sil­ta uusi­u­tu­van ener­gian aikaan. Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen sil­taa lyhen­net­ti­in kymmenel­lä vuodel­la. Muil­ta osin ener­giapoli­ti­ikkaa ei muutet­tu. Määräti­etoinen suun­taus uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in oli aloitet­tu jo paljon aiemmin.

Uusi­u­tu­val­la ener­gial­la tarkoite­taan Sak­sas­sa lähin­nä vain tuul­ta ja aurinkoa. Tarkoi­tus on, että vuon­na 2050 puo­let Sak­san käyt­tämästä sähköstä tulee tuulivoimas­ta. Vähän ihme­tyt­tää, miten tämä on mah­dol­lista, kos­ka jot­ta tähän päästäisi, asen­netun kap­a­siteetin olisi ylitet­tävä maan ener­gianku­lu­tuk­sen keskite­ho. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Energiewende”