Kestävän talouden foorumi: Energiewende

(Sit­ran Kes­tä­vän talou­den foo­ru­mi Ber­lii­nis­sä 4.–8.11.2012)

Sak­sas­sa ei kukaan ole esit­tä­nyt uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mis­ta. Jo nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan Sak­sas­sa on val­lin­nut yksi­mie­li­syys, että uusia ydin­voi­ma­loi­ta ei tule. Eri­mie­li­syy­det ovat kos­ke­neet vain sitä, mis­sä aika­tau­lus­sa nykyi­set ydin­voi­ma­lat sul­je­taan. Mer­ke­lin hal­li­tus esit­ti käyt­töiän piden­tä­mis­tä 2030-luvul­le, kos­ka tar­vi­taan sil­ta uusiu­tu­van ener­gian aikaan. Fukus­hi­man onnet­to­muu­den jäl­keen sil­taa lyhen­net­tiin kym­me­nel­lä vuo­del­la. Muil­ta osin ener­gia­po­li­tiik­kaa ei muu­tet­tu. Mää­rä­tie­toi­nen suun­taus uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin oli aloi­tet­tu jo pal­jon aiemmin.

Uusiu­tu­val­la ener­gial­la tar­koi­te­taan Sak­sas­sa lähin­nä vain tuul­ta ja aurin­koa. Tar­koi­tus on, että vuon­na 2050 puo­let Sak­san käyt­tä­mäs­tä säh­kös­tä tulee tuu­li­voi­mas­ta. Vähän ihme­tyt­tää, miten tämä on mah­dol­lis­ta, kos­ka jot­ta tähän pääs­täi­si, asen­ne­tun kapa­si­tee­tin oli­si yli­tet­tä­vä maan ener­gian­ku­lu­tuk­sen keskiteho.

Uusiu­tu­va ener­gia työl­lis­tää 380 000 henkeä.

Asen­net­tu aurin­koe­ner­gian teho on nyt noin 30 000 MW. Se kas­vaa tätä nykyä 6000 MW:lla vuo­des­sa. Tämä on hyvin kal­lis­ta, yli 300 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Sik­si sen tukia on alen­net­tu ja mää­rä yri­te­tään rajoit­taa 52 000 megawat­tiin. Tukien vähen­tä­mis­tä on jou­dut­ta­nut se, että aurin­ko­ken­no­jen tuo­tan­to on siir­ty­nyt Kii­naan, eikä halu­ta tukea tuo­tan­toa Kiinassa.

Säh­kön hin­ta on 25,2 sent­tiä kilo­vat­ti­tun­nil­ta koti­ta­louk­sil­le, siis noin kak­sin­ker­tai­nen Suo­men hin­ta­ta­soon ver­rat­tu­na. Sen on mää­rä nous­ta mää­räl­lä, joka nos­taa kes­ki­mää­räis­tä säh­kö­las­kua 60 eurol­la vuo­des­sa.  Ener­gia­val­tai­nen teol­li­suus ei jou­du syöt­tö­ta­rif­fien aiheut­ta­mia kulu­ja mak­sa­maan, vaan saa säh­kön­sä pal­jon koti­ta­louk­sia hal­vem­mal­la. Kuin­ka hal­val­la, se ei sel­vin­nyt. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö sak­sa­lai­sis­ta hyväk­syy kor­kean säh­kön hin­nan mak­su­na uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den käytöstä.

Sak­sas­ta on löy­ty­nyt run­saas­ti lius­ke­kaa­sua, mut­ta sen hyö­dyn­tä­mis­tä sak­sa­lai­set eivät tule hyväk­sy­mään. Puo­la ehkä.

Tuu­li­voi­ma­lat ovat Poh­jois-Sak­sas­sa lähel­lä mer­ta tai meren ran­nal­la. Säh­köä pitäi­si siir­tää poh­joi­ses­ta ete­lään, mut­ta kun verk­koa ei ole ja sen raken­ta­mi­nen on tihe­ään asu­tus­sa maas­sa nim­byi­lyn vuok­si han­ka­laa. Nyt säh­kö kouk­kaa Puo­lan ja Tse­kin verk­ko­jen kaut­ta ja sot­kee säh­kön­tuo­tan­toa nois­sa mais­sa, kos­ka ne tar­vit­si­si­vat siir­to­ka­pa­si­teet­tia omiin tar­pei­siin­sa. Ne ovat­kin herän­neet puo­lus­ta­maan etu­jaan ja saat­ta­vat rajoit­taa sak­sa­lai­sen säh­kön siirtoa.

Vaik­ka uuden ener­giaoh­jel­man yksi­tyis­koh­dis­ta kes­kus­tel­laan vilk­kaas­ti, yksi­kään puo­lue ei kysee­na­lais­ta itse pää­mää­rää, ydin­voi­man ja fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den kor­vaa­mis­ta uusiu­tu­val­la energialla.

30 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: Energiewende”

  1. Aurin­gon ja tuu­len lisäk­si Sak­sas­sa on huo­mat­ta­va mää­rä bio­kaa­su­voi­ma­lai­tok­sia (noin 3000 MW edes­tä), jot­ka tuot­ta­vat jo noin 20 TWh eli rei­lu 3% Sak­san sähköstä.

    Bio­kaa­sun osal­ta pitää ihme­tel­lä, mik­si sen syöt­tö­ta­rif­fi on kiin­teä eikä sidot­tu pörs­si­hin­taan, niin että säh­kös­tä sai­si parem­man tuo­ton, jos sitä tuot­tai­si kor­kean kysyn­nän aikaan. 

    Nyt bio­kaa­su­voi­ma­loi­den hui­pun­käyt­tö­ajat ovat lähem­mäs 7000 tun­tia. Jär­ke­väl­tä mitoi­tuk­sel­ta tun­tui­si 4000–5000 tun­tia ja kaa­su­va­ras­toa sen ver­ran että aamu- ja ilta­piik­kien aikaan voi­si tuot­taa maksimitehoilla.

    Tämä vähen­täi­si myös tar­vet­ta uudis­taa hii­li- ja kaa­su­lauh­de­ka­pa­si­teet­tia, mikä tulee kal­liik­si, kos­ka noi­den voi­ma­loi­den käyt­tö­tun­nit per vuo­si jää­vät myös pieniksi.

    Uskon että Sak­sa uudis­taa lähi­vuo­si­na bio­kaa­sun osal­ta syöt­tö­ta­rif­fin raken­teen, mikä tulee myös tar­joa­maan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

  2. Sak­sa­lai­set ovat aina ollet hyvin ympä­ris­tö­tie­toi­sia ja ‑myön­tei­siä. Näin oli jo sii­hen aikaan kun alet­tiin ottaa käyt­töön uut­ta tek­niik­kaa kor­vaa­maan sel­lu­loo­san kloo­ri­val­kai­sua. Sak­sa­lai­set oli­vat sil­loin­kin “vetu­ri­na” muu­tok­sis­sa. Toi­sin kuin muut Euroo­pan suu­ret kan­sat kuten rans­ka­lai­set tai italialaiset.

    Oli­si sinän­sä mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, että mis­tä tämä joh­tuu. Jos sii­hen nyt voi mitään yksin­ker­tais­ta syy­tä antaa.

  3. Kyl­lä tuo sak­san ener­gi­a­uu­dis­tus saat­taa hyvin­kin onnis­tua ja jos joi­ta­kin ongel­mia tulee niin sak­san pomoherra(mikähän on oli­si sopi­va suku­puo­li­neut­raa­li ilmai­su tähän) vain soit­taa suu­reen itä­naa­pu­riim­me sopii sopi­van säh­kön­tuo­tan­to­mää­rän osta­mi­ses­ta, tai tote­aa että tar­vi­taan hie­man lisä­ai­kaa ja pyö­ri­te­tään ydin­voi­ma­loi­ta vähän pidempään.

    Sit­ten olen itse tuu­mail­lut että ehkä paras­ta tek­niik­kaa voi­si olla kehit­tää uusia meto­de­ja vedyn tuot­ta­mi­seen vaik­ka tuu­li­säh­kön avul­la, sii­nä voi­tai­siin saa­da samal­la autoi­hin­kin puh­das­ta polttoainetta. 

    Vety­ta­lous rat­kai­si maa­il­man ener­giaon­gel­mat jok­seen­kin pysy­väs­ti, joten­kin minul­la on tun­ne että jos­sa­kin vai­hees­sa joku kek­sii miten vetyä pys­ty­tään tuot­ta­maan vaivattomasti.(jos sen tut­ki­muk­seen ryh­dyt­täi­siin panos­ta­maan kunnolla).

    Tek­niik­ka ja talous-leh­des­sä on myös ollut muu­ta­mia aika kiin­toi­sia jut­tu­ja sen suh­teen miten saa­tai­siin tuo­tet­tua orgaa­ni­sis­ta aineis­ta hel­pom­min öljyä(hyi kamalaa).

  4. Hii­li­voi­man kor­vaa­mi­nen ei ole aina­kaan ensim­mäi­sen 30 vuo­den aika­na lis­tal­la. Parem­man hyö­ty­suh­teen hii­li­voi­ma­lat ovat. 

    Maa­il­man hii­li­voi­ma­loi­den kes­ki­mää­räi­nen hyö­ty­suh­de on 31%. Esim. Sie­mens val­mis­taa hii­li­voi­ma­loi­ta joi­den hyö­ty­suh­de on 46% ja 50% hyö­ty­suh­tee­seen yri­te­tään pääs­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Hii­li­voi­ma­la jon­ka hyö­ty­suh­de on 50% tuot­taa kol­mas­osan vähem­män hii­li­diok­si­dia ver­rat­tu­na 31% hyötysuhteeseen. 

    Siir­ty­mi­nen uusiin hii­li­voi­ma­loi­hin vähen­tää hii­li­diok­sii­di­pääs­tö­jä, mut­ta jos hii­li­voi­maa käy­te­tään kor­vaa­maan ydin­voi­maa, näin tus­kin käy. Mer­ke­lin suun­ni­tel­man jul­kis­tuk­sen jäl­keen Sak­san hii­len käyt­tö on kas­va­nut lähes 5%. 

    Merkel’s Green Shift Forces Ger­ma­ny to Burn More Coal

    RWE says coal plants are key to ensu­ring supply secu­ri­ty as Ger­ma­ny rai­ses the mar­ket sha­re of renewable gene­ra­tion to at least 35 percent by the end of the deca­de, and to 80 percent by 2050. BoA, which has an efficiency of 43 percent, can rai­se or lower out­put by 500 megawatts per unit wit­hin 15 minu­tes, Peter Terium, RWE’s CEO, told repor­ters in a call on Aug. 14.

    It can “step in imme­dia­te­ly when the wind is not blowing or the sun is not shi­ning,” Terium said. Like most power plants in Ger­ma­ny, BoA burns lig­ni­te, a soft coal that’s sourced from domes­tic open-cast strip mines and emits about 29 percent more car­bon dioxi­de than hard coal when bur­ned. Envi­ron­men­tal groups are concer­ned about the growing use of the fuel. 

    Sak­san vih­reät tie­tys­ti vas­tus­ta­vat tätä.

  5. Peter Lund oli vii­me tors­tai­na poli­tiik­ka­ra­dios­sa puhu­mas­sa näis­tä asiois­ta Suo­men osal­ta. Suo­sit­te­len kiin­nos­tu­neil­le: http://areena.yle.fi/radio/1712510

    Minul­le oli uut­ta se, miten tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian osuu­den kas­vat­ta­mi­nen hei­ken­tää ydin­voi­man kan­nat­ta­vuut­ta, mut­ta kai se kuu­los­taa jär­keen­käy­väl­tä, kos­ka nii­den kus­tan­nus­ja­kau­ma pai­not­tuu vie­lä ydin­voi­maa­kin sel­vem­min rakentamiskustannukseen.

  6. Jaas­su:

    Vety­ta­lous rat­kai­si maa­il­man ener­giaon­gel­mat jok­seen­kin pysy­väs­ti, joten­kin minul­la on tun­ne että jos­sa­kin vai­hees­sa joku kek­sii miten vetyä pys­ty­tään tuot­ta­maan vaivattomasti.(jos sen tut­ki­muk­seen ryh­dyt­täi­siin panos­ta­maan kunnolla).

    Mitä­hän tuo “vety­ta­lous” on? Eikö vedyn pel­kis­tä­mi­nen vie yhtä pal­jon ener­gi­aa kuin polt­ta­mi­nen tuo? Tar­koit­taa­ko tuo sitä, että vety kor­vai­si lii­ken­teen polttonesteet.

  7. Åke, sak­san kllo­ri­val­kai­sun vas­tus­ta­mi­nen ei ollut ympä­ris­tö­tie­toi­suut­ta vaan pro­tek­tio­nis­mia. Sil­lä pit­ki­tet­tiin saas­tut­ta­vien ja huo­noa sel­lua teke­vien sul­fiit­ti­teh­tai­den eli­ni­kää. Nyt jäl­jel­le jää­neet käyt­tä­vät vas­taa­via pro­ses­se­ja kuin muutkin.

  8. Mik­ko V: Mitä­hän tuo “vety­ta­lous” on? Eikö vedyn pel­kis­tä­mi­nen vie yhtä pal­jon ener­gi­aa kuin polt­ta­mi­nen tuo? Tar­koit­taa­ko tuo sitä, että vety kor­vai­si lii­ken­teen polttonesteet. 

    Aina­kin lii­ken­teen polt­to­nes­teet. Mut­ta jos tuo­tan­to saa­tai­siin riit­tä­vän edul­li­sek­si sitä voi­si käyt­tää myös vara­voi­ma­na vaik­ka sil­loin kun ei tuu­le tai aurin­ko paista.

    Riip­puen sii­tä min­kä­lai­sia tek­no­lo­gioi­ta vedyn tuot­ta­mi­seen kek­si­tään. Tuu­li­säh­kö tai aurin­ko ovat sen ver­ran ailah­te­le­vaa tuo­tan­toa että sitä voi­si hyö­dyn­tää parem­min tämän tyyp­pi­sis­sä toiminnoissa.

    Yksi vaih­toeh­to tuu­li­säh­kön käy­töl­le voi­si olla myös kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa. Tar­peek­si iso maa­na­lai­nen allas jota läm­mi­te­tään pää­osin tuu­li­voi­man ener­gial­la, tasoit­tai­si suu­ren kapa­si­teet­tin­sa avul­la tuu­len vaih­te­lui­den aiheut­ta­mia ongelmia.

  9. Jari Iho­nen: Bio­kaa­sun osal­ta pitää ihme­tel­lä, mik­si sen syöt­tö­ta­rif­fi on kiin­teä eikä sidot­tu pörs­si­hin­taan, niin että säh­kös­tä sai­si parem­man tuo­ton, jos sitä tuot­tai­si kor­kean kysyn­nän aikaan. 

    Juu­ri näin. Syöt­tö­ta­rif­fi on meka­nis­mi jol­la voi kom­pen­soi­da sitä että pää­oma­val­tai­nen tuo­tan­ton (tuu­li, aurin­ko, ydin) kär­sii suh­tees­sa polt­to­voi­ma­loi­hin sii­tä että säh­kön hin­ta mää­räy­tyy mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten mukaan, ja tuo­ta voi jopa perus­tel­la sil­lä että pie­nem­pien mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten voi­ma­la­loi­den suu­rem­pi osuus las­kee säh­kön myyn­ti­hin­taa eli hyö­dyt­tää kulut­ta­jia. Mut­ta jos halu­aa vaan tukea jotain tuo­tan­to­muo­toa yleen­sä, niin syöt­tö­ta­rif­fi on sii­hen täy­sin vää­rä mekanismi.

  10. Leh­ti­tie­to­jen mukaan sveit­si­läi­set ovat juu­ri kek­si­neet sulak­keen, jol­la pit­kän mat­kan säh­kön­siir­ros­sa voi­daan tur­val­li­ses­ti käyt­tää tasa­vir­taa. Tämä vähen­tää oleel­li­ses­ti häviö­tä, joten kau­ka­na merel­lä tai ran­nal­la sijait­se­vis­ta tuu­li­voi­ma­lois­ta saa­daan käyt­tä­jäl­le enem­män säh­köä. Ilman tasa­vir­ta­sys­tee­miä Sak­san suun­ni­tel­mat säh­kön­siir­ros­ta poh­joi­ses­ta ete­lään eivät oli­si mah­dol­lis­ta. Menee­kö Suo­men, Fingri­din ja Poh­jois­mai­den siir­to­ver­kot tämän takia uusiksi?

    Die Inge­nieu­re hät­ten es geschafft, eine Sic­he­rung für weit­reic­hen­de Gleich­strom­ver­bin­dun­gen zu entwic­keln, teil­ten die Zürc­her mit. Damit kön­nen lan­ge Stromt­ras­sen – wie etwa von der Nord­see in den Süden – oder moder­ne Netze sta­bi­ler bet­rie­ben und Groß­verbrauc­her direkt angesch­los­sen werden.

    Bei der Gleich­stromü­bert­ra­gung sind die Ver­lust im Gegen­satz zum gän­gi­gen Wech­sel­strom-Trans­fer auf lan­gen Strec­ken deut­lich gerin­ger. “Nun wird es erst­mals möglich sein, die Effizienz­vor­tei­le der Gleich­strom-Übert­ra­gung mit der Sta­bi­li­tät her­kömm­lic­her Netze zu kom­bi­nie­ren”, sag­te ein ABB-Sprec­her. Die Sic­he­rung löse inner­halb von fünf Mil­li­se­kun­den aus und unterbrec­he den Strom mit der Leis­tung eines Großkraftwerks.
    (Die Welt 07.11.12)

    1. Tasa­vir­taa käyt­tä­vä supergrid ei ole mikään uusi kek­sin­tö. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin ja Viron väli­nen kaa­pe­li käyt­tää tasa­vir­taa, mut­ta voin olla väärässä.

  11. Ode:

    Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin ja Viron väli­nen kaa­pe­li käyt­tää tasa­vir­taa, mut­ta voin olla väärässä.

    Kaik­ki Suo­mes­ta ulko­mail­le läh­te­vät meri­kaa­pe­lit (Ruot­siin Fen­no-Skan 1 ja 2, Viroon Estlink1 ja 2014 val­mis­tu­va Estlink2) ovat tasa­vir­tayh­teyk­siä. Meri­kaa­pe­leis­sa tasa­vir­ta on yli­voi­mai­ses­ti valit­se­va tek­niik­ka. Maan­pää­li­sis­sä joh­dois­sa vaih­to­vir­ta­tek­niik­ka on aina­kin tois­tai­sek­si val­lit­se­va tapa pal­jon hal­vem­man hin­tan­sa takia.
    HVDC ei ole mikään sil­ver bul­let (toi­sin kuin jois­sa­kin pii­reis­sä halu­taan kuvitella).

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tasa­vir­taa käyt­tä­vä supergrid ei ole mikään uusi kek­sin­tö. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin ja Viron väli­nen kaa­pe­li käyt­tää tasa­vir­taa, mut­ta voin olla väärässä. 

    Kah­den pis­teen väli­nen siir­to­yh­teys on kui­ten­kin aivan eri asia kuin verk­ko­mai­nen siir­to­jär­jes­tel­mä. Ongel­ma on ollut nime­no­maan noi­den kat­kai­si­joi­den kehit­tä­mi­ses­sä (vaih­to­vir­ta­ver­kois­sa tri­vi­aa­li asia) — aiem­mat rat­kai­sut kun ovat olleet lähin­nä kertakäyttötavaraa.

  13. vee­pee:
    Minul­le oli uut­ta se, miten tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian osuu­den kas­vat­ta­mi­nen hei­ken­tää ydin­voi­man kan­nat­ta­vuut­ta, mut­ta kai se kuu­los­taa jär­keen­käy­väl­tä, kos­ka nii­den kus­tan­nus­ja­kau­ma pai­not­tuu vie­lä ydin­voi­maa­kin sel­vem­min rakentamiskustannukseen. 

    Jos­sain leh­des­sä (Tekniikka&Talous?) juu­ri mai­nit­tiin, että EU-tasol­la jo 80% säh­kön­tuo­tan­toin­ves­toin­neis­ta rii­puu eri­lai­sis­ta tuki­muo­dois­ta ja että tämä aset­taa lop­pu­jen­kin inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­den hyvin kyseenalaiseksi.

    Voi­si­kin kysyä, että tätä­kö ihan oikeas­ti halut­tiin? Koko ener­gia­sek­to­ri ollaan saat­ta­mas­sa täy­sin riip­pu­vai­sek­si jul­ki­ses­ta tues­ta, säh­kön hin­ta on kar­kaa­mas­sa tai­vai­siin ja kai­ken­maa­il­man koi­ja­rit tah­koa­vat val­ta­via ris­kit­tö­miä tuot­to­ja polii­tik­ko­jen siunauksella.

    Jos tämä tosi­aan­kin oli suun­ni­tel­mis­sa, niin oli­si sen voi­nut ker­toa heti alus­sa eikä satuil­la mis­tään mil­joo­nis­ta vih­reis­tä työ­pai­kois­ta ja muus­ta olemattomasta.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tasa­vir­taa käyt­tä­vä supergrid ei ole mikään uusi kek­sin­tö. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin ja Viron väli­nen kaa­pe­li käyt­tää tasa­vir­taa, mut­ta voin olla väärässä.

    Tasa­vir­tayh­teyk­siä on, mut­ta ei verkkoa.Verkkoa ei ole kos­ka tasa­vir­taa ei ole madol­lis­ta kat­kais­ta jär­ke­vin kus­tan­nuk­sin, eli verk­koa ei voi suojata.

    Verk­ko taas tar­vi­taan jot­ta säh­kön­siir­to oli­si luo­tet­ta­vaa ja joustavaa.

    Kehi­tys­tä toki tapah­tuu ja jos­kus täl­lai­nen verk­ko voi­daan saa­da aikaan. Tuo­te­ke­hi­tys­tä ja inves­toin­te­ja on vie­lä tosin pal­jon edessä.

    http://new.abb.com/about/hvdc-grid

    On siel­lä muu­ten suo­ma­lai­nen­kin muka­na kehittämässä 🙂

  15. Ei tun­nu tule­van DC verk­ko kom­ment­ti läpi, sää­li asia on kuit­ne­kin ajan­koh­tai­nen ja jos­ta aika pal­jon tiedänkin

  16. Paul-Fre­de­rik Bach on kir­joit­ta­nut hyvän tii­vis­tel­män Dena:n (Sak­san ener­gia virasto/laitos) vii­mei­sim­mäs­tä tuk­ti­muk­ses­ta. Kan­nat­taa lukea:

    http://www.pfbach.dk/firma_pfb/pfb_a_new_dena_study_2012_09_06.pdf

    Kopioin tähän vie­lä tut­ki­muk­sen tulokset:

    The main conclusions of the DENA study:

    -Con­ven­tio­nal power plants will still be nee­ded to a con­si­de­rable extent in 2050. A new gene­ra­tion of efficient and flexible units must be able to inte­ract efficient­ly with the uncont­rol­lable production.

    -Ger­ma­ny can­not remain self-suf­ficient in elect­rici­ty supply. Import of elect­rici­ty will inc­rea­singly be neces­sa­ry after 2030. Both pro­duc­tion capaci­ty abroad and trans­mis­sion faci­li­ties must be secu­red in due time. In Ger­ma­ny a well balanced mix of tech­no­lo­gies inclu­ding renewables, con­ven­tio­nal power plants, sto­ra­ge faci­li­ties, grid exten­sions and demand side mana­ge­ment will be nee­ded in order to main­tain secu­ri­ty of supply.

    -A comple­te inte­gra­tion of renewables in the power sys­tem is not pos­sible. The pro­duc­tion from renewables and CHP in one hour can exceed the elect­rici­ty demand by 70 GW in 2050. A part of this pro­duc­tion can be expor­ted or sto­red. In case of delayed grid rein­force­ments or limi­ta­tions in other count­ries the chal­len­ges wit­hin Ger­ma­ny will be even harder.

    -Grid exten­sions are urgent­ly neces­sa­ry in both trans­mis­sion and distri­bu­tion sys­tems. The exten­sions are alrea­dy now con­si­de­rably behind schedule.

    -Elect­rici­ty supply will be clear­ly more expen­si­ve in 2050 than today. The pre­sent mar­ket arran­ge­ment will not be able to cover the cost. New mar­ket arran­ge­ments must the­re­fo­re be developed.

  17. Poth1ue1: Kah­den pis­teen väli­nen siir­to­yh­teys on kui­ten­kin aivan eri asia kuin verk­ko­mai­nen siir­to­jär­jes­tel­mä. Ongel­ma on ollut nime­no­maan noi­den kat­kai­si­joi­den kehit­tä­mi­ses­sä (vaih­to­vir­ta­ver­kois­sa tri­vi­aa­li asia) – aiem­mat rat­kai­sut kun ovat olleet lähin­nä kertakäyttötavaraa.

    Suur­jän­ni­te AC-kat­kai­si­jan tri­vi­aa­li­suu­des­ta olen eri miel­tä, mut­ta tosi­aan DC verk­ko­ja ei ole, on ainoas­taan yksit­täi­siä yhteyk­siä ja tämä joh­tuu juu­ri sii­tä että DC vir­taa ei saa­da kat­kais­tua jär­ke­vin kustannuksin.

    Nyt on ensim­mäi­nen hybri­di rat­kai­su jul­kais­tu, myö­hem­min ehkä seu­raa­vat vie­lä kus­tan­nus­te­hok­kaam­mat rat­kai­sut ja DC ver­kos­ta saat­taa tul­la tot­ta. Vie­lä on pal­jon kehi­tys­tä ja var­sin­kin inves­toin­te­ja edes­sä ennen­kuin Suo­mes­sa tupaa läm­mi­te­tään Saha­ran aurinkosähköllä.

    Tämä on kui­ten­kin toden­nä­köi­sem­pi kuin toi­ses­sa pos­tauk­ses­sa esi­tet­ty visio ihmi­sis­tä asu­mas­sa pai­kal­laan 20 neliön kopeis­sa purek­si­mas­sa pork­ka­naa ja kaa­lia (ihmis­ten kaupunki)

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tasa­vir­taa käyt­tä­vä supergrid ei ole mikään uusi kek­sin­tö. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin ja Viron väli­nen kaa­pe­li käyt­tää tasa­vir­taa, mut­ta voin olla väärässä.

    Ei kan­nat­tai­si vähä­tel­lä sveit­si­läis­ten sula­ket­ta. Se on vuo­si­sa­dan kek­sin­tö säh­kön­siir­ron alal­la ja sitä pait­si rat­kai­see ihmis­kun­nan nykyi­set ener­gia­pul­mat. Ener­giaon­gel­ma on nime­no­maan säh­kön­siir­ron ongelma.

    Nimit­täin, jos piu­ho­ja ale­taan vetää kau­as aaval­le merel­le, saman tien nii­tä voi vetää pitem­mäl­le ja syvem­mäl­le. Voi­tai­siin vetää joh­to kes­ki­sel­le Atlan­til­le ja tiput­taa se sii­hen koh­taan, mis­tä koko ajan syn­tyy lisää man­ner­laat­taa, 2–4 sent­tiä vuo­des­sa molem­min puo­lin. Joh­to solah­taa man­ner­laat­to­jen raon ja litosfää­rin läpi aina kiin­te­ään rau­ta-nik­ke­liy­ti­meen asti. (Jol­lei solah­da, voi­daan lait­taa muu­ta­ma ydin­pom­mi perään, sii­tä ei ole hait­taa. Ydin­jät­teet kan­nat­tai­si muu­ten­kin dum­pa­ta mereen man­ner­laat­to­jen rajo­jen kohdalla.)

    Joh­don­pät­kä onkii suo­raan dyna­mos­ta säh­köä ihmis­kun­nan nykyi­siin tar­pei­siin näh­den rajat­to­mas­ti. (Mari­aa­nien hau­ta voi­si olla jär­ke­väm­pi paik­ka, mut­ta se ei käy poliit­ti­sis­ta syis­tä, kos­ka sil­loin kii­na­lai­set tms. voi­si­vat sak­sia säh­kö­joh­don. USA ja Euroop­pa hal­lit­se­vat Pohjois-Atlanttia.) 

    Tule­vil­la vih­reil­lä on sit­ten ympä­ris­tö­on­gel­ma, kun ihmis­kun­ta imee omiin tar­pei­siin­sa yti­mes­tä niin pal­jon säh­köä, että mag­neet­ti­kent­tä uhkaa sen takia hei­ken­tyä, jol­loin aurin­ko­tuu­li voi­si vie­dä ilma­ke­hän men­nes­sään. Vih­reä insi­nöö­ri voi las­kea, kuin pal­jon sitä säh­köä pitäi­si ottaa ja kuin­ka kau­an kes­täi­si, jot­ta tämä oli­si rea­lis­ti­nen ongelma.

  19. pek­ka: Maan­pää­li­sis­sä joh­dois­sa vaih­to­vir­ta­tek­niik­ka on aina­kin tois­tai­sek­si val­lit­se­va tapa pal­jon hal­vem­man hin­tan­sa takia.

    Myös Suo­men ja Venä­jän väli­nen maa­siir­to teh­dään DC-lin­kil­lä, kos­ka val­tioi­den ver­kot eivät ole taa­juu­del­taan synkronisia.

    Vaih­to­vir­ta vs. tasa­vir­ta on sata vuot­ta van­ha ase­tel­ma, johon sisäl­tyy mm. argu­men­toin­tia säh­kö­tuo­lis­ta ja kuol­lei­ta eläi­miä. Suo­mes­sa­kin on ollut vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la kum­paa­kin käytössä.

    Vaih­to­vir­ral­la on omat häviön­sä ja haas­teen­sa, tasa­vir­ran kat­ko­mi­nen ja jän­ni­te­muun­nok­set ovat vai­keam­pia. Meri­kaa­pe­lien koh­dal­la tasa­vir­ta on help­po valin­ta, kos­ka joh­ta­va meri­ve­si ja vaih­to­vir­ta on huo­no yhdis­tel­mä, ja kos­ka jos­kus paluu­vir­ran saa mene­mään meri­vet­tä pit­kin tasa­vir­taa siirrettäessä.

    Näis­tä tek­ni­sis­tä asiois­ta huo­li­mat­ta DC/AC-ase­tel­ma ei kovin pal­jon muu­ta ener­gian­tuo­tan­non perus­proble­ma­tiik­kaa. Verk­koa voi­daan vah­vis­taa kum­mal­la hyvän­sä tek­no­lo­gial­la, pit­kät siir­rot ovat häviöl­li­siä, ja tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin puu­tos on iso ongelma.

  20. Jaas­su: Riip­puen sii­tä min­kä­lai­sia tek­no­lo­gioi­ta vedyn tuot­ta­mi­seen kek­si­tään. Tuu­li­säh­kö tai aurin­ko ovat sen ver­ran ailah­te­le­vaa tuo­tan­toa että sitä voi­si hyö­dyn­tää parem­min tämän tyyp­pi­sis­sä toiminnoissa.

    Tuu­li­säh­kön ja aurin­ko­säh­kön suh­de vetyyn on hyvin erilainen.

    Tuu­li­voi­ma­la tuot­taa säh­köä ilman liik­kees­tä hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la (lähel­lä teo­reet­tis­ta mak­si­mia). Täs­tä voi­daan rajal­li­sel­la hyö­ty­suh­teel­la pääs­tä sii­hen, että vedes­tä saa­daan aikaan hap­pea ja vetyä. Elekt­ro­lyy­sin hyö­ty­suh­de tus­kin pomp­paa ihan äkkiä oikein min­ne­kään, kos­ka kyse on hyvin tun­ne­tus­ta ja pari­sa­taa vuot­ta tut­ki­tus­ta teknologiasta.

    Sen sijaan aurin­ko­voi­mal­la on täs­sä koh­das­sa toi­nen mah­dol­li­suus. Aurin­koe­ner­gial­la voi­daan yrit­tää teh­dä vedes­tä vetyä ja hap­pea käy­mät­tä välil­lä säh­kön kaut­ta. Eri­tyi­ses­ti ter­mi­set pro­ses­sit ovat hou­kut­te­le­via, kos­ka aurin­ko­voi­mal­la saa­daan var­sin hel­pos­ti suu­ria läm­pö­ti­lo­ja aikaan.

    Kar­keas­ti pro­ses­sin idea on se, että sisään lai­te­taan kor­kea läm­pö­ti­la ja vet­tä. Ulos tulee vetyä ja hap­pea. Käy­tän­nös­sä pro­ses­siin tar­vi­taan kata­lyyt­te­ja, mut­ta useam­pia sul­jet­tu­ja kier­to­ja tun­ne­taan. Näis­sä voi­daan pääs­tä sekä fysii­kan että talou­den kan­nal­ta huo­mat­ta­vas­ti parem­piin hyö­ty­suh­tei­siin kuin säh­köl­lä toi­mi­vas­sa elektrolyysissä.

    Jos tuu­li­voi­mal­la tuo­te­taan vetyä tuu­let­to­mien aiko­jen säh­kön­tuo­tan­to var­ten, syn­tyy hyvin mer­kit­tä­viä varas­toin­ti­tap­pioi­ta (ehkä noin 50 %). Jos aurin­ko­voi­mal­la onnis­tu­taan tuot­ta­maan vetyä ter­mi­ses­ti, pro­ses­si voi kaik­ki­aan olla parem­pi­kin kuin nykyi­nen tapa.

    Nyky­muo­toi­sel­la aurin­ko- ja tuu­li­voi­mal­la vedyn käyt­tö varas­toin­tiin tuplaa kus­tan­nuk­set. Jos aurin­ko­voi­maan löy­tyy ter­mi­nen (tai bio­lo­gi­nen) pro­ses­si, jol­la vetyä tuo­te­taan, vety­ta­lou­des­ta tulee rea­lis­ti­nen asia.

    Toi­nen mah­dol­li­suus on se, että vety voi kor­va­ta ener­gian­siir­ros­sa supergri­diä, ts. säh­kö siir­re­tään vety­nä tank­ke­reil­la eikä säh­kö­nä ver­kos­sa. Nyky­tek­no­lo­gial­la säh­kö­verk­ko on talou­del­li­ses­ti toden­nä­köi­ses­ti parem­pi vaihtoehto.

  21. vee­pee: Minul­le oli uut­ta se, miten tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian osuu­den kas­vat­ta­mi­nen hei­ken­tää ydin­voi­man kan­nat­ta­vuut­ta, mut­ta kai se kuu­los­taa jär­keen­käy­väl­tä, kos­ka nii­den kus­tan­nus­ja­kau­ma pai­not­tuu vie­lä ydin­voi­maa­kin sel­vem­min rakentamiskustannukseen.

    Tilan­ne on vähän moni­mut­kai­sem­pi. Lopul­ta kysy­mys ydin­voi­man kan­nat­ta­vuu­des­ta kitey­tyy seu­raa­viin tekijöihin:

    - kil­pai­le­vien tuo­tan­to­muo­to­jen subventio
    — sal­lit­tu­jen hii­li­pääs­tö­jen määrä

    Nyky­ti­lan­tees­sa (mer­kit­tä­vä sub­ven­tio, ei tiuk­kaa rajaa hii­li­pääs­töis­sä) aurin­ko- ja tuu­li­voi­man lisään­ty­mi­nen syö ydin­voi­man kan­nat­ta­vuut­ta. Aurin­koi­sel­la ja tuu­li­sel­la sääl­lä säh­kön hin­ta puto­aa huo­mat­ta­vas­ti, jol­loin ydin­voi­ma­lan pää­oma­ku­lut nouse­vat tuot­to­jen yli. Pimeäl­lä ja tuu­let­to­mal­la sääl­lä taas voi muka­vas­ti pol­tel­la hiil­tä, kos­ka pääs­tö­ra­jat eivät hätyy­tä. Tämä tekee säh­köl­le kat­to­hin­nan, jol­loin ydin­voi­ma­lan omis­ta­ja ei pää­se sii­nä rahastamaan.

    Sama meka­nis­mi syö tie­tys­ti myös tuu­li- ja aurin­ko­voi­man kan­nat­ta­vuut­ta, joten ne tule­vat entis­tä riip­pu­vai­sem­mik­si subventiosta.

    Jos pale­tis­ta taas naka­taan suu­ri mää­rä fos­sii­lis­ta pois, ydin­voi­ma nousee hin­toi­hin­sa. Hil­jai­sen ajan hin­noit­te­lul­la saa kor­vat­tua pää­oma­ku­lut muka­vas­ti. (Ja sivu­vai­ku­tuk­se­na rajal­lis­ten vesi­voi­ma­oi­keuk­sien omis­ta­jien ylei­sim­mäk­si kuo­lin­syyk­si tulee nau­ruun tikah­tu­mi­nen mat­kal­la pankkiin.)

    Itses­tään­sel­vä rat­kai­su tähän asi­aan on tie­tys­ti se, että pide­tään kiin­ni pääs­tö­kiin­tiöis­tä, pudo­te­taan nii­tä riit­tä­väs­ti, lope­te­taan kaik­ki sub­ven­tio ja huu­to­kau­pa­taan vesi­voi­ma­oi­keu­det. Mark­ki­na­ta­lous hoi­taa sit­ten kaik­ki menet­te­lyt asias­ta sel­viä­mi­seen. (Ydin­voi­ma­kin voi­daan kiel­tää, jos niin halu­taan, kyse on sil­loin vain säh­kön hinnasta.)

    Tuos­sa tilan­tees­sa muu­ten käy sit­ten myös niin, että säh­kön hin­ta on hyvin eri­lai­nen valoi­saan ja tuu­li­seen aikaan kuin pime­ään ja tyy­neen aikaan. Tämä oli­si var­sin toi­vot­ta­vaa­kin, kos­ka sil­loin kulu­tus sää­tyi­si nykyis­tä paremmin.

  22. Poth1ue1: Jos tämä tosi­aan­kin oli suun­ni­tel­mis­sa, niin oli­si sen voi­nut ker­toa heti alus­sa eikä satuil­la mis­tään mil­joo­nis­ta vih­reis­tä työ­pai­kois­ta ja muus­ta olemattomasta.

    Mie­len­kiin­toi­sek­si tämä tari­na työ­pai­kos­ta tulee muu­ten­kin, jos sitä jää miet­ti­mään. Jos ener­gian­tuo­tan­to­sek­to­ril­le tulee mil­joo­na työ­paik­kaa lisää, ja ener­gi­aa tuo­te­taan edel­leen sama mää­rä, tuot­ta­vuus on pudon­nut. Saman hom­man teke­mi­seen tar­vi­taan enem­män jengiä.

    Ja ehkä tämä osa asias­ta pitää­kin paik­kan­sa. Ener­gia­sek­to­rin suu­ri tuot­ta­vuus täl­lä het­kel­lä perus­tuu sii­hen, että varas­tam­me maa­pe­räs­tä fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Kun se lope­te­taan, tuot­ta­vuus las­kee. Varas­ta­mi­nen on usein hyvin tuot­ta­vaa var­kaan kan­nal­ta. Tuot­ta­vuu­den las­ku ei kui­ten­kaan sinän­sä ole mikään iloi­nen asia, vaan se on talou­den kan­nal­ta hyvin haastavaa.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tasa­vir­taa käyt­tä­vä supergrid ei ole mikään uusi kek­sin­tö. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gin ja Viron väli­nen kaa­pe­li käyt­tää tasa­vir­taa, mut­ta voin olla väärässä.

    Meri­kaa­pe­lei­den täy­tyy toi­mia tasa­vir­ral­la, kos­ka kaa­pe­li yhdes­sä säh­köä joh­ta­van meri­ve­den kans­sa muo­dos­taa erään­lai­sen anten­nin ja vah­to­vir­ran ener­gia sätei­li­si mereen. 

    Bri­tan­nias­sa käy­te­tään pit­kil­lä siir­to­lin­joil­la kor­kea­jän­ni­te­ta­sa­vir­taa. Sil­lä saa­daan etu­ja, jot­ka kom­pen­soi­vat tasa­suun­tauk­sen ja vuo­ros­taan tav­sa­vir­ran muun­ta­mi­sen vaih­to­vir­ra­kai aiheut­ta­mat teho­hä­viöt. Siir­to­ta­po­jen hyö­tye­ro on mar­gi­naa­li­nen, mut­ta ei mer­ki­tyk­se­tön. Käyt­töön­ot­to on vähän koulukuntakiista.

    Tie­to­ni vaih­to­säh­kö­opis­ta ovat lie­väs­ti ilmais­ten hata­rat, joten enem­pää en lausu.

    Suu­ri osa koti­ta­louk­sien lait­teis­ta, kuten esi­mer­kik­si tämä tie­to­ko­ne toi­mii tasa­vir­ral­la. Pis­to­rasian ja konee­ni välis­sä on muun­ta­ja ja tasasuuntaaja. 

    Miten alen­nat tasa­jän­ni­tet­tä ilman teho­hä­viöi­tä? Trans­for­mat­to­ri toi­mii vain vaihtovirralla.

  24. Mark­ku af Heur­lin: Suu­ri osa koti­ta­louk­sien lait­teis­ta, kuten esi­mer­kik­si tämä tie­to­ko­ne toi­mii tasa­vir­ral­la. Pis­to­rasian ja konee­ni välis­sä on muun­ta­ja ja tasasuuntaaja.

    Pahoit­te­lu­ni väli­merk­ki­fe­ti­sis­min har­joit­ta­mi­ses­ta, mutta…

    Kun säh­kö tulee tie­to­ko­nee­si muun­ta­jaan vaih­to­säh­kö­nä, se ensin tasa­suun­na­taan var­sin kor­keal­le (sato­jen volt­tien) jän­nit­teel­le. Sii­tä sit­ten säh­kö pät­ki­tään pala­sik­si ja muun­ne­taan mata­lam­mal­le jän­nit­teel­le. Tämä tapah­tuu huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mal­la taa­juu­del­la, eikä sig­naa­li ole enää siniaaltoa.

    Tätä mata­lam­paa­kin jän­ni­tet­tä haka­taan monen­lai­seen palaan eri­lai­sil­la hak­ku­ri­kyt­ken­nöil­lä (jot­ka siis muut­ta­vat tasa­jän­nit­teen vaih­to­jän­nit­teek­si, jän­ni­te­ta­son toi­sek­si ja tasa­suun­taa­vat lop­pu­tu­lok­sen). Näi­tä on pal­jon, kos­ka pel­käs­tään se tie­to­ko­neen vir­ta­läh­de antaa ulos +12 V, +5 V ja +3,3 V. Sit­ten vie­lä eri pii­ri­le­vyil­lä tar­vi­taan monen­lai­sia mui­ta jän­ni­te­ta­so­ja, esi­mer­kik­si 1,8 V, 1,2 V ja 0,9 V. Nämä kaik­ki teh­dään hakkuriteknologialla.

    Joten siel­lä tie­to­ko­nees­sa teh­dään erit­täin run­saas­ti jän­ni­te­muun­nok­sia tasa­vir­ral­la. Nämä ovat suh­teel­li­sen haas­ta­via tek­no­lo­gi­ses­ti, ja tie­to­ko­neen koh­dal­la puhu­taan käyt­tö­koh­tees­ta riip­puen kym­me­nis­tä tai sadois­ta wateis­ta. Hyö­ty­suh­de on muun­nok­ses­ta riip­puen tyy­pil­li­ses­ti suu­ruus­luo­kal­taan 90 %.

    Joka tapauk­ses­sa joi­ta­kin moot­to­rei­ta lukuu­not­ta­mat­ta säh­kön käyt­tö­koh­teet kai­paa­vat tasa­vir­taa. Tasa­vir­ran jän­ni­te­muun­nok­set ovat kui­ten­kin huo­mat­ta­van han­ka­lia ver­rat­tu­na vaih­to­vir­taan, ja sik­si pis­tok­kees­ta tulee vaihtovirtaa.

  25. vihe­rins­si:

    pek­ka: Maan­pää­li­sis­sä joh­dois­sa vaih­to­vir­ta­tek­niik­ka on aina­kin tois­tai­sek­si val­lit­se­va tapa pal­jon hal­vem­man hin­tan­sa takia. 

    Myös Suo­men ja Venä­jän väli­nen maa­siir­to teh­dään DC-lin­kil­lä, kos­ka val­tioi­den ver­kot eivät ole taa­juu­del­taan synkronisia. 

    Siir­to­joh­dot Suo­men ja Venä­jän välil­lä eivät ole DC-joh­to­ja, Suo­mes­ta menee Vii­pu­riin kol­me 400 kV(AC) yhteyt­tä ja Vii­pu­ris­sa on sit­ten pai­kal­li­nen DC-link­ki. Tasa­vir­ta­link­ki teh­tiin kau­an sit­ten, kos­ka sil­loin suu­res­sa Neu­vos­to­lii­tos­sa oli “hiu­kan” poh­jois­mai­ta lep­sum­mat tole­rans­sit ver­kon taa­juu­den ylläpidossa.

  26. pek­ka:
    Tasa­vir­ta­link­ki teh­tiin kau­an sit­ten, kos­ka sil­loin suu­res­sa Neu­vos­to­lii­tos­sa oli “hiu­kan” poh­jois­mai­ta lep­sum­mat tole­rans­sit ver­kon taa­juu­den ylläpidossa.

    Menee tek­nii­kan puo­lel­le, mut­ta vaik­ka Venä­jän kan­ta­verk­ko oli­si aina tasan 50,00 Hz, AC-link­ki kyt­ki­si poh­jois­mai­sen ver­kon Venä­jän verk­koon. Sii­nä ei sit­ten ihan pie­nel­lä enää teh­täi­si­kään taa­juus­sää­töä, kun sää­det­tä­vä­nä oli­si Venä­jä. (Ja tie­tys­ti lin­kin kapa­si­teet­ti lop­pui­si mel­kein hetimiten.)

    Suo­men ja Venä­jän välil­lä ole­va siir­to toki kul­kee tasa­vir­ta­na vain hyvin lyhyen mat­kan Vii­pu­ris­sa. Toi­sel­la puo­lel­la on Venä­jän verk­ko, toi­sel­la puo­lel­la poh­jois­mai­nen kan­ta­verk­ko. Siir­to­jän­ni­te­kin (muis­taak­se­ni 85 kV) on pal­jon alhai­sem­pi kuin pit­kän mat­kan DC-siirroissa.

    Pit­kän mat­kan suur­ten teho­jen siir­rois­sa DC on edul­li­sem­pi sekä raken­teel­taan että häviöil­tään. Täl­löin puhu­taan avo­joh­doil­la suu­ruus­luo­kas­sa tuhat kilo­met­riä, tuhat megawat­tia. Kaa­pe­leil­la kan­nat­ta­vuus­ra­ja tulee pal­jon nopeam­min vas­taan, ja jo muu­ta­man kym­me­nen kilo­met­rin meri­kaa­pe­lis­sa DC on käy­tän­nös­sä ainoa vaihtoehto.

    Tääl­lä­kin mai­nit­tu suu­rin ongel­ma on se, ettei DC:llä oikein osa­ta teh­dä verk­koa, ts. kyse on kah­den pis­teen väli­sis­tä yhteyk­sis­tä. Sar­di­nian, Ita­lian ja Kor­si­kan välil­lä on DC-verk­ko, mut­ta sii­nä­kin yksi pis­te tai­taa olla aina vain kulut­ta­jan ase­mas­sa (ei tuottajana).

    Toi­mi­van kat­kai­si­jan kehit­tä­mi­nen DC-siir­toon on yksi elä­mää hel­pot­ta­va ele­ment­ti, jos säh­köä pitää siir­tää hyvin pit­kiä mat­ko­ja. Var­si­nai­nen hopea­luo­ti on kui­ten­kin sen säh­kön tuo­tan­to, ei siirto.

  27. Aika­moi­nen para­dok­si, mil­jar­dien tukiai­sil­la aurinko/tuulivoimaan luo­daan sato­ja­tu­han­sia työ­paik­ko­ja ja kut­su­taan tätä “kes­tä­väk­si talou­dek­si”, vaik­ka ihan sama mää­rä työ­paik­ko­ja oli­si samoil­la tukiai­sil­la voi­tu luo­da ihan min­ne tahan­sa, van­hus­ten hoi­toon, kou­lu­tuk­seen jne., mut­ta näi­tä ei var­maan­kaan kut­sut­tai­si kes­tä­väk­si taloudeksi.

  28. Arve­li­sin että t‑paitojen tuo­tan­nos­sa sai­si pal­jon pie­nem­mäl­lä tukiais­po­til­la pal­jon suu­rem­mat työllisyysvaikutukset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.