”Orjatyötä” vai hyvinvointivaltion alasajo?

Mel­kein koko Euroop­pa on jou­tu­nut vai­keuk­siin nuo­ri­so­työt­tö­myy­den kans­sa. Suo­mes­sa se on noin 22 %, mut­ta Espan­jas­sa ja Krei­kas­sa 50 %. Sak­sas­sa nuo­ri­so­työt­tö­myys on kah­dek­san prosenttia.

Sak­sa on pois­ta­nut nuo­ri­so­työt­tö­myy­den erit­täin kovin kei­noin. Joku voi­si kut­sua sitä työ­pa­kok­si ja jot­kut vie­lä rajum­min orja­työk­si. Täs­tä oli­sin halun­nut kuul­la Ber­lii­nis­sä enem­män, mut­ta meil­le ker­rot­tiin vain sii­tä, miten las­kusuh­dan­tei­den yli pääs­tään työ­ai­kaa lyhentämällä.
Kor­keal­le nouse­va nuo­ri­so­työt­tö­myys on erit­täin vaka­va uhka, suo­ras­taan tuhon enne hyvin­voin­ti­val­tion kan­nal­ta, kos­ka pit­kään jat­kues­saan työt­tö­myys sysää mer­kit­tä­vän osan nuo­ris­ta lopul­li­ses­ti työ­elä­män ulko­puo­lel­le. Se on ikä­vä jut­tu hei­dän kan­nal­taan ja suo­ras­taan tuhoi­saa poh­jois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan arvo­jen kannalta.

Sak­sas­sa työ­tön nuo­ri voi jou­tua otta­maan vas­taan mini-jobin, muu­ta­man tun­nin vii­kos­sa työl­lis­tä­vän työn. Se paran­taa hänen net­toan­sioi­taan, mut­ta ei kovin pal­jon. Meil­lä­kin on täl­le vas­ti­ne: kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta. Kun emme täs­tä kuul­leet lähem­min, jou­dun tur­vau­tu­maan toi­sen käden tie­toi­hin. Ilmei­ses­ti net­to­na työs­tä tulee noin euro tun­nis­sa. Sitä luok­kaa ansioi­den lisään­ty­mi­nen on myös Suo­mes­sa, kun työ­tön työl­lis­tyy mata­la­palk­kai­seen työhön.

Pakol­li­nen huo­nos­ti kan­nat­ta­va työ on help­po kri­tii­kin koh­de: orja­työk­si sitä on myös täl­lä blo­gil­la moni kut­su­nut. Vaih­toeh­to ¬¬– ei työ­tä ollen­kaan ehkä koko elä­män aika­na –  ei ole hyvä sekään. Vie­lä huo­nom­mak­si sen tekee, että suu­rek­si pai­sues­saan työ­elä­män ulko­puo­lel­le syr­jäy­ty­neet kaa­ta­vat koko hyvinvointiyhteiskunnan.

Tätä asi­aa on vai­kea tut­kia. Pitäi­si voi­da teh­dä koe, jos­sa ensin vali­taan toi­nen tapa ja sit­ten pala­taan ajas­sa taak­se­päin ja vali­taan toi­nen, ja ver­ra­taan lop­pu­tu­lok­sia. Var­maan­kin kovaot­tei­nen työt­tö­myy­den kat­kai­su osoit­tau­tui­si joi­den­kin osal­ta hyväk­si asiak­si ja tois­ten osal­ta huo­nok­si. Ilman tuol­lais­ta koet­ta emme voi tie­tää enempää.

Poli­tiik­ka oli­si help­poa, jos oli­si käy­tös­sä rat­kai­su­ja, joil­la on vain hyviä tai vain huo­no­ja puo­lia. Täs­sä asias­sa jou­dum­me valit­se­maan kah­den ikä­vän asian välillä.
Mik­si työt­tö­myys koh­dis­tuu nuo­riin? Työ­elä­män peli­sään­nöt suo­je­le­vat sisäl­le pääs­sei­tä ja rajaa­vat ongel­mat nii­hin, jot­ka eivät ole vie­lä pääs­seet sisälle.

Toi­nen ja ehkä mer­kit­tä­väm­pi syy on, ettei työ­nan­ta­jan kan­na­ta pal­ka­ta nuor­ta ja koke­ma­ton­ta, kos­ka tämä ei vie­lä osaa, mut­ta palk­ka on mel­kein yhtä hyvä kuin koke­neel­la. Ennen nuo­ren palk­kaa­mi­nen oli työ­nan­ta­jal­le inves­toin­ti. Vaik­ka hän ei vie­lä osan­nut, hän oppi työ­tä teke­mäl­lä ja pois­tues­saan 65-vuo­ti­aa­na teh­taan por­tis­ta kul­ta­kel­lon kans­sa, hän oli tie­nan­nut työ­nan­ta­jal­leen oppi­ra­han­sa moneen ker­taan. Nyt työ­suh­teet ovat lyhyi­tä. Nuo­ren kou­li­mi­nen on isän­maal­li­nen teko, mut­ta talou­del­li­ses­ti se hyö­dyt­tää hänen seu­raa­vaa työnantajaansa.
Jos ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on isän­maal­li­nen teko, voi­si­ko aja­tel­la, että sen kus­tan­nuk­set mak­set­tai­siin kol­lek­tii­vi­ses­ti? Mak­se­taan­han kou­lu­tus­kin yhtei­sis­tä varois­ta, mik­si ei siis työ­elä­män oppimista.

Voi­si­ko aja­tel­la, että nuo­ren ensim­mäi­nen työ­nan­ta­ja sai­si line­aa­ri­ses­ti ale­ne­vaa palk­ka­tu­kea vuo­den tai pari. Tie­tys­ti myös toi­nen, jos ensim­mäi­sel­tä jäi tuki­kuu­kausia käyttämättä?
Kau­an sit­ten alle 24-vuo­tiail­la oli mata­lam­pi vero­tus kuin muil­la. Hei­tä vero­tet­tiin per­he­ve­ro­tuk­sen alem­mal­la astei­kol­la, vaik­ka puo­li­soa ei ollut­kaan. Kun per­he­ve­ro­tuk­ses­ta luo­vut­tiin, pois­tet­tiin samal­la nuo­ria suo­si­va verotus.

Tie­dän että on jär­jes­te­ly­jä, jois­sa nuo­ren voi työl­lis­tää ilmai­sek­si. Tämä ei ole hyvä. Ilmai­seen työn­te­ki­jään ei pal­jon panosteta.

135 vastausta artikkeliin “”Orjatyötä” vai hyvinvointivaltion alasajo?”

  1. Lyhyes­ti vaan totean, että orja­töi­tä ei halu­ta var­man­kaan teh­dä sen takia, että niis­sä ei opi yhtään mitään sel­lais­ta, mitä yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­nan­ta­jat arvos­ta­vat ja mis­tä mak­se­taan oikea­ta palk­kaa. Ja kun työk­kä­reil­lä ja näi­den “yhteis­työ­kump­pa­neil­la” ei ole tar­jo­ta edes pal­kat­to­mas­tik­kaan mie­le­käs­tä esim. tek­nii­kan alan töi­tä, niin tuli­si­ko sit­ten kaik­kien ryh­tyä opis­ke­le­maan van­hus­ten kak­ko­jen kor­jaa­mis­ta kun­nal­li­sis­sa laitoksissa.

  2. Olis myös kiin­nos­ta­vaa näh­dä joku kun­nol­li­nen tut­ki­mus tän ilmiön syis­tä. Kiel­tä­mät­tä haas­ta­va toteu­tet­ta­va, kun poten­ti­aa­li­sia muut­tu­jia on niin paljon. 

    Epäi­len että yhte­nä suht oleel­li­se­na mut­ta vähäl­le huo­miol­le jää­nee­nä teki­jä­nä voi olla yksin­ker­tai­ses­ti se, että abso­luut­ti­nen elin­ta­so ilman työn­te­koa­kin on nyky­ään niin kor­kee ja työn­teon vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on monien nuorten(etenkin mies­ten) näkö­kul­mas­ta nous­su hui­kees­ti. 20v jan­nut saa hel­pos­ti viih­dy­tet­tyä itte­ään loput­to­mas­ti ja puo­lil­ma­seks pel­kän tie­to­ko­neen, net­tiyh­tey­den, pleik­ka­rin ja cokik­sen voi­mal­la. Täl­las­ta rea­lis­tis­ta vaih­toeh­toa ei aika­sem­min oo ollu. Jos olit työt­tö­mä­nä, niin pyö­rit­te­lit peu­ka­loi­ta himas­sa tai syl­jes­ke­lit kadul­le jon­kun osta­rin kul­mal­la. Nyky­ään tyl­sis­ty­mi­ses­tä ei oo pel­koa. Eten­kin sil­tä voi tun­tua nuo­re­na kun on pal­jon kave­rei­ta­kin joil­la on pal­jon vapaa-aikaa, oli ne työt­tö­mi­nä tai ei. 20-vuo­ti­aa­na ei myös­kään täy­sin vie­lä ymmär­rä kuin­ka val­ta­van oleel­lis­ta työ­mark­ki­noil­le osal­lis­tu­mi­nen tulee myö­hem­min ole­maan pari­tu­mis­mark­ki­noil­la menes­ty­mi­sen kan­nal­ta. Jo 30-vuo­ti­aa­na tilan­ne on täy­sin toi­nen ja työt­tö­män äijän mark­ki­nat sei­tin ohuet.

  3. Suo­mes­sa on jo täl­lai­nen har­joit­te­lu­jär­jes­tel­mä, pal­ka­ton amk-har­joit­te­lu. Insi­nöö­reil­lä ym. kysy­tyil­lä duu­na­reil­la toi­mii hyvin, sen sijaan joil­lain aloil­la pyö­ri­te­tään jat­ku­va­na rulet­ti­na ja syö “oikei­ta” työpaikkoja.

  4. > Jos ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on isän­maal­li­nen teko, voi­si­ko aja­tel­la, että sen kus­tan­nuk­set mak­set­tai­siin kol­lek­tii­vi­ses­ti? Mak­se­taan­han kou­lu­tus­kin yhtei­sis­tä varois­ta, mik­si ei siis työ­elä­män oppimista.

    Pää­sään­töi­ses­ti nämä ongel­mat pitäi­si hoi­taa samal­la taval­la kuin mui­den­kin vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vien asiat. Jos nuo­ren juu­ri val­mis­tu­neen opis­ke­li­jan arvo työ­mark­ki­noil­la on vähäi­sem­pi kuin koke­neem­man kol­lee­gan, palk­ka­kin voi olla pie­nem­pi. Val­tio voi tasa­ta tilan­net­ta pie­ni­palk­kais­ten kevyem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, perus­tu­lol­la tai muil­la kei­noil­la, jot­ka ovat samat kai­kil­le kansalaisille.

    Ehkä tämän pääl­le on perus­tel­tua teh­dä jotain pien­tä nime­no­maan nuor­ten työ­elä­mään saat­ta­mi­sek­si (van­hem­pien työn­te­ki­jöi­den tap­piok­si, syr­jäy­ty­mis­ris­kin pie­nen­tä­mi­sek­si), mut­ta pää­sään­tö­nä siis samat sään­nöt kaikille.

  5. Jep, vih­reä puo­lue on teh­nyt oman osan­sa, kii­tos rik­ki­di­rek­tii­veis­ta ja ilmas­to­mak­suis­ta ja ener­gia­ve­rois­ta ja pääs­tö­ve­rois­ta ja kai­kes­ta muus­ta. Tosin saa­maa voi toi­vot­taa osit­tain muil­le­kin puo­lueil­le. Jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta­kaan ei ole juu­ri­kaan apua, kun val­tion vel­kaan­tu­mis­tah­ti on pöy­ris­tyt­tä­vä. No onnek­si saam­me vuo­sit­tain sen­tään tuhan­sia kou­lut­ta­mat­to­mia ja ammat­ti­tai­dot­to­mia maa­ha­muut­ta­jia lähi-idäs­tä ja afrikasta.
    Tule­vai­suus näyt­tää hyvältä.

  6. Mitäs jos polii­ti­kot vähen­täi­si­vät hoi­vaa­mis­ta ja antai­si­vat asioi­den men­nä enem­män luon­nol­lis­ta tietään.

    On vain niin että osaa­ma­ton ei tuo­ta ja palk­ka on sil­loin pie­nem­pi. Ennen oli näl­kä jos ei ruo­kaa osan­nut hak­kia. Näin se on ollut ennen kuin aloi­tet­tiin sääntely.
    Haus­kaa se ei ole, mut­ta voi­ko tämä­kään enään jat­kua kovin pitkään.

    Jos palat­tai­siin takai­sin edes muu­ta­ma vuosikymmen.

  7. Mini­jo­beis­ta jää käsit­tääk­see­ni kyl­lä enem­män käteen kuin euro tun­nis­sa. Ne 1‑eu­ro-jobit on erik­seen ja ne on nii­tä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le tar­koi­tet­tu­ja, joi­hin työ­voi­ma­toi­mis­to pakot­taa ja jois­ta ei ole mitään pää­syä nor­maa­leil­le työmarkkinoille.

    Lähem­min en ole onnek­se­ni jou­tu­nut aihee­seen tutustumaan.

  8. Tie­dän että on jär­jes­te­ly­jä, jois­sa nuo­ren voi työl­lis­tää ilmai­sek­si. Tämä ei ole hyvä. Ilmai­seen työn­te­ki­jään ei pal­jon panosteta.

    Ely-kes­kus­ten ja Teke­sin ym. jul­kis­ten rahoit­ta­jien avul­la voi myös pal­ka­ta “ilmai­sek­si” vart­tu­neem­pia kon­sult­te­ja eri­lai­siin hank­kei­siin. Näi­hin­kään ei vält­tä­mät­tä panos­te­ta kau­heas­ti, eikä kon­sul­teiil­la­kaan ehkä ole lii­kaa yri­tys­tä, joten kehi­tys­hank­keis­sa huka­taan poten­ti­aa­lis­ta osaa­mis­ta ja tuot­ta­vuut­ta suu­ret mää­rät. Tämä on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti var­maan­kin vie­lä suu­rem­pi ongel­ma kuin nuor­ten työl­lis­ty­mi­nen, kos­ka näin inno­vaa­tiot jää­vät syn­ty­mät­tä ja tuot­ta­vat uudet työt luomatta… 😉

  9. Minus­ta tässä(kin) aihees­sa kan­nat­tai­si miet­tiä, mitä perus­tu­lo vaikuttaisi.

    Jos meil­lä oli­si käy­tös­sä perus­tu­lo ja samal­la oikeus ottaa vas­taan työ­tä niil­lä ehdoil­la kuin itsel­le sopii, luu­len, että tapah­tui­si seuraavaa:
    1) aloill­la, jois­sa pää­see var­sin hyviin tuloi­hin, mut­ta jot­ka vaa­ti­vat koke­mus­ta ja ammat­ti­tai­toa, toden­nä­köi­ses­ti opis­ke­lu­vai­hees­sa työn­te­ki­jät saat­tai­si­vat teh­dä har­joit­te­lua hyvin­kin hal­val­la, ehkä jopa ilmai­sek­si. Tämä oli­si kan­nat­ta­vaa, kun oli­si kui­ten­kin perus­tu­lo ja han­kit­tu ammat­ti­tai­to ja koke­mus oli­si­vat tuot­ta­va investointi.
    2) vähän tuot­ta­vil­la amma­teis­sa, jot­ka vaa­ti­vat vähän ammat­ti­tai­toa vähem­pi­tuot­toi­nen työ­voi­ma saat­tai­si pääs­tä töi­hin entis­tä hel­pom­min ja oli­si ehkä halu­kas teke­mään töi­tä hal­vem­mal­la kuin nykyi­nen työ­voi­ma niil­lä aloil­la. En kui­ten­kaan usko, että nii­den alo­jen palk­ka­ta­so las­ki­si kovin pal­jon, kos­ka työn­te­ki­jöil­lä oli­si aina mah­dol­li­suus jää­dä perus­tu­lon varaan.
    3) ihmi­set, jot­ka nyky­ään työl­lis­ty­vät mata­la­palk­ka-aloil­le saat­tai­si­vat jou­tua etsi­mään itsel­leen vaa­ti­vam­man amma­tin, mut­ta toi­saal­ta sel­lai­nen työ saat­tai­si olla antoisampaa.
    4) kun min­kä tahan­sa työn vas­taa­not­ta­mi­nen oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, voi­si hyvin­kin syn­tyä lisää työ­paik­ko­ja esim. pal­ve­lua­loil­le (joil­la myös hal­pa­työ­mai­den on sel­keäs­ti vai­keam­pi kil­pail­la suo­ma­lai­sen työ­voi­man kans­sa). Tämä pal­ve­lua­lan kas­vu var­mas­ti toi­si pal­ve­lua­lal­le­kin hyvin tuot­toi­saa töi­tä (jos joku esim. kehit­tyy lois­ta­vak­si hie­ro­jak­si, hän toden­nä­köi­ses­ti sai­si mai­net­ta, jon­ka voi­si myös kon­ver­toi­da tuloksi).

    Uskon, että to. sei­koil­la oli­si mer­kit­tä­vä posi­tii­vi­nen vai­ku­tus myös nuorisotyöttömyyteen.

  10. Mitä­pä jos jaet­tai­siin töi­tä vähän uudelleen.

    ESIMERKKI:

    Edus­kun­ta­ta­lon vah­ti­mes­ta­ri voi­si teh­dää 50 pro­sent­tis­ta työ­viik­koa vaik­ka­pa 70 pro­sent­ti­sel­la pal­kal­la, jos hänen töi­tään paik­kaa­maan tuli­si nuo­ri osa-aikai­nen työntekijä.

    Jos kak­si vah­ti­mes­ta­ria alkaa teke­mään osa-aikais­ta koro­te­tul­la pal­kal­la, se työl­lis­täi­si nuo­ren kokoaikaisesti.

    Yksyi­sel­lä puo­lel­la tämä edel­lyt­täi­si, että val­tio kom­pen­sois työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sen eron työnantajalle.

    Koko­nai­suu­te­na val­tio kui­ten­kin kus­tan­nus­mie­les­sä­kin hyö­tyi­si jär­jes­te­lys­tä työt­tö­myys­kus­tan­nus­ten vähe­ne­mi­sen ja vero­tu­lo­jen kas­vun ansiosta.

  11. Syys­kuun lopus­sa alle 25-vuo­tiai­ta työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli 30 000. 

    Yli 50-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 92 000 .

    Yli 55-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 65 600

    Syys­kuun lopus­sa yli vuo­den yhtä­jak­soi­ses­ti työt­tö­mä­nä ollei­ta pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä oli 61 500.

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä n 2/3 osaa on + 50 vuotiaita

    Alle 25-vuo­tait­ten työt­tö­myys kes­tää kes­ki­mää­rin 5–8 viik­koa, + 50-vuo­tiait­ten 16–35 viikkoa

    Työl­li­syy­sas­te nousee 30 ikä­vuo­teen men­nes­sä koko­nai­suu­te­na liki 90 % ja eri­tyi­ses­ti mies­ten, jot­ka ovat syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa, 93 % iin.

    Kun työt­tö­myys­kin on muu­ta­man % luok­kaa 30 ikä­luo­kas­sa­kin niin syr­jäy­ty­nei­tä onkin enää yllät­tä­vän vähän.

    Työt­tö­myy­den ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den raken­teen samoin kuin työt­tö­myys­jak­so­jen perus­teel­la on sel­vää, ettei ongel­ma ole niin­kään nuo­ri­so­työt­tö­myys vaan ikään­ty­nei­den työttömyys.

    En väi­tä ettei­kö nuo­ria syr­jäy­ty­nei­tä ole.Nykyajan talou­den mak­si­moin­ti ei vain hyväk­sy sitä tosia­si­aa, ettei 15-vuo­tias tie­dä mik­si hän iso­na haluaa .

    Nuo­ri alkaa etsiä paik­kaan­sa yhteis­kun­nas­sa 15-vuo­taa­na ja 25-vuo­den iäs­sä useim­mat ovat sen löy­tä­neet ‚mikä näkyy 30-vuo­tiai­den kor­kea­na työl­li­syy­te­näe­li syr­jäy­ty­neet ovat kadon­net johonkin ?

    Eikä tuo ikään­ty­nei­den syr­jäyt­tä­mi­nen yhtään hal­vem­paa ole: Kol­me +50-vuo­tias­ta syr­jäy­ty­nyt­tä vas­taa kuluil­taan yhtä 25-vuotiasta.

    Ehkä­pä polii­ti­kot vain halua­vat pitää melua ongelmasta,joka kato­aa itses­tään ??Help­poa irto­pis­tei­den kalas­te­lua populismilla

  12. Toi­nen ja ehkä mer­kit­tä­väm­pi syy on, ettei työ­nan­ta­jan kan­na­ta pal­ka­ta nuor­ta ja koke­ma­ton­ta, kos­ka tämä ei vie­lä osaa, mut­ta palk­ka on mel-kein yhtä hyvä kuin kokeneella.”

    Voi olla virkamiehillä,mutta ei oikeas­sa elämässä

    Esim metal­lin sop­pa­ril­la aloit­te­li­ja saa 8 euroa tun­nis­sa jakun vaa­ti­vuus­luok­ka koke­muk­sen ja tai­to­jen myö­tä nousee pääs­tään jo 25 euroon.

    Tuo 8 euroa ei ole mel­kein ammat­ti­mie­hen palkka

  13. Pak­ko­työl­lis­tä­mi­nen toi­mii tilan­teis­sa, jois­sa nuo­ri ei halua teh­dä mitään. Sil­loin pitäi­si ennem­min­kin miet­tiä, miten moi­nen tilan­ne on pääs­syt syn­ty­mään. Minun on vai­kea uskoa, että täy­del­li­nen apaat­ti­suus oli­si syn­nyn­näis­tä vaan ennem­min­kin kyse on sii­tä, että joku aiem­mas­sa elä­mäs­sä on onnis­tu­nut tap­pa­maan innostuksen. 

    Yhteis­kun­nas­sa (ja nuor­ten ja las­ten suh­teen siis eri­tyi­ses­ti koto­na ja kou­lus­sa) pitäi­si pyr­kiä sii­hen, että jos ihmi­sel­lä on moti­vaa­tio­ta tai innos­tus­ta kehit­tää jon­kin­lai­sia tai­to­ja, niin jos niis­tä voi olla joil­le­kin muil­le hyö­tyä, ihmi­sel­le anne­taan mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää oppi­maan tai­to­ja työnään.

  14. Lii­an van­ha, tilas­tot vää­ris­tyy sii­tä syys­tä, että nuo­ret ei pää­se työt­tö­mik­si. Viral­li­ses­ti työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si kel­puu­te­taan vain sopi­vil­la kri­tee­rei­lä varus­tet­tu ihmi­nen, kuten työ­ko­ke­mus­ta omaa­va tai tut­kin­non suo­rit­ta­nut. Mis­tä jen­gis­tä sä kuvit­te­let, että se kadon­nut nuo­ri­so­su­ku­pol­vi koos­tuu jon­ka perään tääl­lä huu­del­laan pre­si­dent­tiä myöten?

  15. Krtek:
    Suo­mes­sa on jo täl­lai­nen har­joit­te­lu­jär­jes­tel­mä, pal­ka­ton amk-har­joit­te­lu. Insi­nöö­reil­lä ym. kysy­tyil­lä duu­na­reil­la toi­mii hyvin, sen sijaan joil­lain aloil­la pyö­ri­te­tään jat­ku­va­na rulet­ti­na ja syö “oikei­ta” työpaikkoja.

    Täs­tä voi­si kyl­lä kysyä, että jos har­joit­te­li­jat jat­ku­val­la syö­töl­lä teke­vät hom­mat niin hyvin, ettei kan­na­ta pal­ka­ta koke­nei­ta, niin pitäi­si­kö koke­neem­pien työl­lis­tyä hom­miin, jois­sa osaa­mis­ta tarvitaan.

  16. Onhan ollut täy­sin toi­mi­via­kin mal­le­ja: Aikoi­naan 1987 tuli voi­maan ns Lep­pä­sen laki.

    Se vel­voit­ti yhteis­kun­taa jär­jes­tä­mään työ­pai­kan puo­li vuot­ta työt­tö­mä­nä olleelle.Jollei työ­paik­ka löy­ty­nyt yksi­tyi­sel­tä niin kun­nan ja val­tion oli vel­vol­li­suus jär­jes­tää työpaikka

    Työ­pai­kat eivät olleet orja­työ­suh­tei­ta vaan työs­tä mak­set­tiin nor­maa­li palk­ka, hen­ki­löl­le ker­tyi elä­ket­tä ja hänel­lä oli kaik­ki nor­maa­lin työ­suh­teen edut.

    Näin väl­tet­tiin sil­tä, että yhteis­kun­ta lyö luuse­rin lei­man otsaan ja ihmi­set työl­lis­tyi­vät täl­tä poh­jal­ta hyvin.

    Jou­duin itse­kin työ­ni puo­les­ta jär­jes­tä­mään töi­tä työt­tö­mil­le ja oli hyvä seur­ta esim Savu­kos­ken työt­tö­myy­dee kehitystä:Kolmessakuukaudessa työt­tö­myys las­ki 25 % tuon­ne 4 %:iin

    Kyl­lä ihmi­siä voi työl­lis­tää pol­ke­mat­ta hei­tä maan rakoon

  17. Kyl­lä Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on käsit­tääk­se­ni perus­tu­nut sii­hen, että työs­tä saa riit­tä­vän toi­meen­tu­lon elä­mi­seen. Te vih­reät olet­te kokoo­muk­sen kans­sa tätä hyvin­voin­ti­mal­lia ilmei­ses­ti romut­ta­mas­sa, vaik­ka enem­mis­tö kan­sas­ta lie­nee tätä orjal­lis­ta­mis­ta vas­taan, eten­kin kun kat­soo 1000 rik­kaim­man suo­ma­lai­sen ansiotasoa.

  18. Osmo: “Jos ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on isän­maal­li­nen teko, voi­si­ko aja­tel­la, että sen kus­tan­nuk­set mak­set­tai­siin kol­lek­tii­vi­ses­ti? Mak­se­taan­han kou­lu­tus­kin yhtei­sis­tä varois­ta, mik­si ei siis työ­elä­män oppimista.”

    Tämä on kyl­lä käy­tös­sä, sitä kut­su­taan oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sek­si — lie­nee jopa Sak­san mal­lin mukai­nen. Ja sitä pitäi­si saa­da lisää!

    Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen hyvä­nä puo­le­na on myös se, että nuo­ri pää­see teke­mään töi­tä työ­nan­ta­jan ajan­mu­kai­sil­la lait­teil­la eikä ammat­ti­kou­lun antiikkisilla.

  19. Joo, kuten jo yllä todet­tiin, työ­suh­tei­den lyhe­ne­mi­nen on myyt­ti, joka on syn­ty­nyt jos­tain syys­tä 90-luvun laman jälkeen. 

    Name drop: tuo tut­ki­muk­sen teki­jä on serkkuni.

  20. edel­leen OY SUOMI AB vel­kaan­tuu tap­po­tah­tia ja edel­leen polii­ti­kot kil­van koit­ta­vat kek­siä uusia tukia sin­ne tän­ne jaettavaksi(jotka val­tio VELKAA OTTAMALLA maksaa).

    kyl­lä tämä lop­puu aika­naan kun vel­kaa on tar­peek­si niin IMF tekee sit­ten tar­vit­ta­vat leik­kauk­set ‚mal­lia kreikka,kun te ette sii­hen pysty.

  21. Työt­tö­myy­sas­te oli jo ennen pääl­lä ole­vaa taan­tu­maa noin kak­sin­ker­tai­nen kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa 1980-luvun vuo­siin ver­rat­tu­na. Nuo­ri­so­työt­tö­myys ei siis vai­ku­ta eri­tyi­sen spe­si­aa­lil­ta, kos­ka nuo­ri­so­työt­tö­myys on aina ollut huo­mat­ta­van pal­jon kor­keam­pi ver­rat­tu­na mui­hin ikä­luok­kiin. Ama­töö­rin sil­mään ongel­ma­na on työt­tö­myys kaik­ki­aan. Suo­mi on luo­pu­nut raha­po­li­tii­kas­ta, monel­ta osin finans­si­po­li­tii­kas­ta, monel­ta osin kaup­pa­po­li­tii­kas­ta ja joil­ta­kin osin teol­li­suus­po­li­tii­kas­ta, joil­la voi­daan hoi­taa talou­den shok­ke­ja ja pääs­tä pahim­man yli. Tosia­sia on puo­les­taan se, että jokai­sen taan­tu­man jäl­keen raken­teel­li­nen työt­tö­myys jää pysy­väs­ti aiem­paa kor­keam­mal­le tasol­le. Mik­ro­pi­per­tä­mi­nen on tär­ke­ää mut­ta myös antoi­saa, kos­ka sii­nä voi käyt­tää tie­teen suu­rin­ta antia ihmis­kun­nal­le: palk­ko­jen las­ku lisää työn kysyn­tää — aina­kin yhden hen­ki­lön kohdalla.

  22. Tääl­lä “reaa­li­maa­il­mas­sa” lie­nee 2 tapaa rat­kais­ta nuor­ten ja monien van­hem­pien­kin työl­lis­ty­mi­nen; jon­kun­lai­nen libe­raa­li­val­lan­ku­mous tai sit­ten ns har­maa talous.

    Suo­men polii­ti­kot eivät pys­ty enää asial­le mitään, alv ja mui­den vero­jen nos­ta­mi­nen ja jo itse­ään ruok­ki­van byro­kra­tian lisää­mi­nen vaan pahen­taa tilan­net­ta. Meidän“Oligarkit” toki hyötyvät.…..

  23. Her­miit­ti:
    Kyl­lä Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on käsit­tääk­se­ni perus­tu­nut sii­hen, että työs­tä saa riit­tä­vän toi­meen­tu­lon elämiseen. 

    Tämä on taas joku ideo­lo­gi­nen mant­ra jota tun­tuu ole­van kiva hokea, mut­ta joka ei tar­koi­ta oikeas­ti mitään.

    Poh­jois­mai­ses­sa hyvin­voin­ti­val­tios­sa on iät ajat ollut ara­va­vuo­kra-asun­to­ja, asu­mis­tu­kia, lap­si­li­siä, kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa, (lähes) mak­su­ton­ta ter­vey­den­hoi­toa, jul­kis­ta lii­ken­net­tä, kela­kor­vauk­sia yms.

    Kaik­ki ovat olleet työ­läi­sen­kin nau­tit­ta­vis­sa mikä­li tulo­ra­jat eivät ole pauk­ku­neet. Eli pie­ni­tu­loi­nen työ­läi­nen ei ole tähän­kään asti tul­lut var­si­nai­ses­ti sil­lä omal­la työn­teol­laan toimeen.

    Jos nyt teh­dään mah­dol­li­sek­si tip­pu­mas­sa ole­vien nuor­ten pitä­mi­nen teke­mi­ses­sä kiin­ni, kyse ei ole hyvin­voin­ti­val­tion pur­ka­mi­ses­ta. Vie­lä vähem­män kyse on orjuu­des­ta (sii­tä puhu­vat: käy­kää oikeas­ti kat­so­mas­sa afri­kan kai­vos­ten ja aasian teks­tii­li­teh­tai­den oikei­ta orjia ja miet­ti­kää ver­taus­ten­ne relevanssia…).

  24. Tot­ta sii­nä mie­les­sä että tyy­ty­mät­tö­myys päät­tä­jiin kasvaa.

    Jos­sain vai­hees­sa veron­mak­sa­jat kyl­läs­ty­vät mak­sa­maan kor­kei­ta vero­ja ja työt­tö­mät nuo­ret kyl­läs­ty­vät työttömyyteen.

    Mitä seu­raa jää nähtäväksi.

    Voi­han olla että käy kuten itänaapurissa.

    Mau­no:
    Tääl­lä “reaa­li­maa­il­mas­sa” lie­nee 2 tapaa rat­kais­ta nuor­ten ja monien van­hem­pien­kin työl­lis­ty­mi­nen; jon­kun­lai­nen libe­raa­li­val­lan­ku­mous tai sit­ten ns har­maa talous.

    Suo­men polii­ti­kot eivät pys­ty enää asial­le mitään, alv ja mui­den vero­jen nos­ta­mi­nen ja jo itse­ään ruok­ki­van byro­kra­tian lisää­mi­nen vaan pahen­taa tilan­net­ta. Meidän”Oligarkit” toki hyötyvät……

  25. Her­miit­ti:
    Kyl­lä Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on käsit­tääk­se­ni perus­tu­nut sii­hen, että työs­tä saa riit­tä­vän toi­meen­tu­lon elämiseen.

    Nime­no­maan ON PERUSTUNUT, mut­ta ei voi perus­tua enää! Ne yksin­ker­tai­set teh­das­duu­nit ovat men­neet Kiinaan!

    100 vuot­ta sit­ten joku vas­taa­va nero­pat­ti oli­si toden­nut, että Suo­men talous­e­lä­mä on perus­tu­nut sii­hen että kuo­ki­taan suo­ta ja teol­li­suu­teen poh­jau­tu­vaan talou­teen siir­ty­mi­nen on suur­ta haihattelua.

    Suo­men ongel­ma­na on raken­teel­li­nen työt­tö­myys. Raken­teel­li­nen työt­tö­myys ei joh­du suh­dan­teis­ta eikä sitä seu­raa­va nousu­kausi kor­jaa. Vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na jokai­sen taan­tu­man jäl­keen työt­tö­myys on jämäh­tä­nyt entis­tä kor­keam­mal­le tasol­le eli uuteen taan­tu­maan men­nes­sä työt­tö­myy­den läh­tö­ta­so on aina ollut kor­keam­pi kuin edel­li­sel­lä ker­ral­la. Suo­men nykyi­ne yhteis­kun­ta­mal­li ei kes­tä täl­lais­ta jär­jes­te­lyä, joko jotain on teh­tä­vä talou­del­li­sen toi­min­nan tehos­ta­mi­sek­si tai sit­ten yhteis­kun­nan vel­voit­tei­ta on alet­ta­va kar­si­maan ja lai­tet­ta­va suu säk­kiä myö­ten. Ts. nykyi­sen­mal­li­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on puret­ta­va ennen kuin olem­me Krei­kan kans­sa samas­sa jamassa.

    Itse läh­ti­sin mie­lum­min sin­ne uudis­ta­mi­sen kuin pur­ka­mi­sen tiel­le, kun se van­ho­jen dema­ri-mat­ro­jen tois­te­lu ei nyt vaan toimi. 

    Suo­mes­sa­han on van­not­tu asian­tun­ti­juu­den ja kou­lu­tuk­sen nimiin, mut­ta mei­dän täy­tyy oikeas­ti myön­tää ettei kai­kis­ta saa­da lei­vot­tua huip­puam­mat­ti­lai­sia. Oli­ko se jotain 15% ikä­luo­kas­ta joka ei saa edes toi­sen asteen kou­lu­tus­ta läpi. 

    Lisäk­si kun entis­tä ja entis­tä suu­re­mas­ta osas­ta ikä­luok­kaa pyri­tään lei­po­maan pit­käl­le kou­lu­tet­tu­ja tie­to­työ­läi­siä ja kova­palk­kai­sia huip­puam­mat­ti­lai­sia, joi­den sit­ten pitää pär­jä­tä kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa niin hen­ki­set rajat­han sii­nä tule­vat vas­taan. Lop­pu­tu­lok­se­na val­ta­vat mt-ongel­mat, jot­ka joh­tu­vat sii­tä että aikai­sem­paan ver­rat­tu­na entis­tä useam­man ihmi­sen pää ei kes­tä kou­lu­tuk­sen ja työ­elä­män vaatimuksia. 

    Sil­le ei mah­da mitään, eikä sii­hen todel­la­kaan auta höpi­nät tuot­ta­vaan asian­tun­ti­ja­työ­hön perus­tu­vas­ta talous­jär­jes­tel­mäs­tä, kos­ka nois­sa vaa­ti­vis­sa asian­tun­ti­ja­töis­sä pai­ne ja vas­tuu sekä nii­den muka­na työn­te­ki­jäl­tä vaa­dit­ta­va pai­neen­sie­to­ky­ky on aivan eri luok­kaa kuin lapio­hom­mis­sa. Mitä kor­keam­mal­le rima nos­te­taan, sitä useam­pi ei enää pär­jää, lop­pu­tu­lok­sen enem­män burn out­te­ja ja hermoromahduksia.

    Tie­ten­kin tähän heti vasem­mal­ta huu­de­taan että pitää joh­taa parem­min. Joo, tot­ta­kai, kaik­kea pitää paran­taa kokoa­jan mut­ta eihän mei­dän talous­jär­jes­tel­mä nyt voi oikeas­ti perus­tua sii­hen, että jopa tavan­omais­ten yri­tys­ten tavan­omai­set toi­mi­tus­joh­ta­jat ja jopa rivie­si­mie­het ja pik­ku­po­mot ovat pörs­si­ko­meet­ta Koneen Mat­ti Ala­huh­dan tapai­sia huip­pu­joh­ta­jia. Ihan yhtä jär­ke­vää oli­si läh­teä sii­tä että jokai­nen työn­te­ki­jä teki­si sit­ten töi­tä yhtä suu­rel­la puh­kul­la kuin Alek­sei Stahanov.

    Eli rea­lis­mia välihuuteluihinkin.

  26. Lii­an van­ha: Työ­pai­kat eivät olleet orja­työ­suh­tei­ta vaan työs­tä mak­set­tiin nor­maa­li palk­ka, hen­ki­löl­le ker­tyi elä­ket­tä ja hänel­lä oli­kaik­ki nor­maa­lin työ­suh­teen edut.

    Ja sekä nämä ihmi­set, hei­dän työ­nan­ta­jan­sa ja muu työyh­tei­sö koki hei­dän teke­vän mie­le­käs­tä työ­tä? Mitä se 21 % Savu­kos­ken työ­voi­mas­ta teki (siis enti­set työt­tö­mät, jot­ka työllistettiin)?

  27. Lii­an van­ha:
    Työl­li­syy­sas­te nousee 30 ikä­vuo­teen men­nes­sä koko­nai­suu­te­na liki 90 % ja eri­tyi­ses­ti mies­ten, jot­ka ovat syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa, 93 % iin. 

    30-vuo­tiai­den työl­li­syy­sas­te (siis työs­sä­ole­vien osuus kai­kis­ta, v 2010) on 77%. (Mie­het 80%, nai­set 75%). Työt­tö­miä 8% (mie­het 9%, nai­set 7%), opis­ke­li­joi­ta 6% (mie­het 5% nai­set 7%), elä­ke­läi­siä 2%.

    Muis­ta syis­tä työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vat, sisäl­täen lap­sia koto­na hoi­ta­vat (ja toi­saal­ta var­maan osan pahi­ten syr­jäy­ty­neis­tä): Mie­het 5%, nai­set 10%. 

    Ver­tai­lu­lu­vut ikä­ryh­mäs­tä 50–60 vuotta
    työs­sä 72%
    työt­tö­mi­nä 10%
    opis­ke­li­joi­ta 1%
    elä­ke­läi­set 13%
    muu­ten työ­voi­man ulko­puo­lel­la 4%

  28. §
    SDP:n lin­ja lie­nee, että pal­kaa saa teki mitään tai, mie­lui­ten kunnalla.

    Uusin lin­ja on, että työ­hän ote­taan nuo­ri, jos hän on ilman palk­kaa muun teke­mi­sen ohel­la itse teh­nyt jotain jär­ke­vää lop­pu­tu­lok­sen joh­ta­nut­ta hom­maa. Sof­ta-alal­la open source sof­taa, muil­la aloil­la vapaa­eh­tois­toi­min­taa. Käy­tän­nös­sä osoit­ta­nut itse­näis­tä ajat­te­lua, ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä, stres­sin sie­toa, pää­mää­rä­tie­toi­suut­ta ja luo­vuut­ta — sekä ennen muu­ta kykyä mark­ki­noi­da itsen­sä osaa­mi­sen ohella.

    Pak­ko­työl­lis­tet­tyä en itse pääs­täi­si edes min­kään hoi­to­lai­tok­sen oves­ta sisään saai antai­si vesu­ria kal­lim­paa työkalua.

    Suo­mes­sa on edel­leen maa­il­man pie­nim­mäöt palk­kae­rot, mil­joo­na­tu­lo­ja saa kovion har­va. Pal­ve­lu näkyy jonoi­na ja pal­ve­lun puuttumisena.

    Kai­ken muun kuin työn vert­to­mai­nen edis­tää myös työl­lis­tä­mis­tä. Elke­mak­sua ei tar­vis­te mak­saa koneille.

    Vali­tet­taavs­ti siin 1 500 eur/kk työ­paik­ko­ja oli­si saa­ta­va aikaan, kos­ka sitä kaut­ta ihmi­set vas­ta pää­ty­vät parem­min pal­kat­tui­hin hom­miin, jos haluavat.

  29. Her­miit­ti:
    Te vih­reät olet­te kokoo­muk­sen kans­sa tätä hyvin­voin­ti­mal­lia ilmei­ses­ti romut­ta­mas­sa, vaik­ka enem­mis­tö kan­sas­ta lie­nee tätä orjal­lis­ta­mis­ta vas­taan, eten­kin kun kat­soo 1000 rik­kaim­man suo­ma­lai­sen ansiotasoa.

    Jos puhu­taan poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­mal­lin orjal­lis­ta­mi­ses­ta, niin kan­nat­ta­nee kat­soa 1000 rik­kaim­man ruot­sa­lai­sen (tai vajaan 2000:n, jos halu­taan väki­lu­ku­kor­ja­ta), 1000 rik­kaim­man nor­ja­lai­sen tai 1000 rik­kaim­man tans­ka­lai­sen tulo­ja. Mene­vät kaik­ki heit­tä­mäl­lä meis­tä ohi.

    Ongel­ma ei siis ole se, mitä 1 000 rik­kain­ta saa. Toi­meen­tu­los­sa ongel­ma on se, mitä 100 000 köy­hin­tä saa. Elin­kus­tan­nuk­set mää­räy­ty­vät nime­no­maan kes­ki­luo­kan tulo­jen perus­teel­la, joten köy­hyys mää­rit­tyy suh­tees­sa keskiluokkaan.

    Kor­kean tuot­ta­vuu­den töi­tä ei ole kai­kil­le, joten osa poru­kas­ta joko tekee mata­lam­man tuot­ta­vuu­den töi­tä tai on työt­tö­mä­nä. Näi­den välil­tä voi vali­ta. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta oli­si parem­pi olla ole­mat­ta työt­tö­mä­nä, joten nyt sit­ten vain pitää kek­siä kons­tit mata­lam­man tuot­ta­vuu­den töi­den teke­mi­sek­si teki­jäl­leen kannattaviksi.

  30. Hyvät ystä­vät,

    Mark­ki­na­ta­lou­den ehdoil­la jo 40 vuot­ta työs­ken­nel­lee­nä, ja nyt­kin aktii­vi­se­na vien­ti-kaup­pa­rat­su­na lauk­kaa­va­na, olen tee­mas­ta “”Orja­työ­tä” vai hyvin­voin­ti­val­tion alas­ajo?” — tee­mas­ta tätä mieltä:

    Tämä tee­ma on maan tule­vai­suu­den kan­nal­ta rat­kai­se­van tärkeä.

    Suo­mes­sa ei pal­joa­kaan käy­dä kovaa debat­tia edes vai­keis­ta ja tär­keis­tä asiois­ta. Mut­ta nyt on tilan­ne sel­lai­nen, että oli­si aihet­ta käydä!

    Näyt­tää sil­tä, että täl­lä pals­tal­la kes­kus­tel­laan pal­jon teo­reet­ti­sel­la tasol­la tai perä­pei­liin (his­to­ria­tie­to­ja / ‑sta­tis­tiik­kaa) katsomalla.

    Nyt kehi­tys lauk­kaa kui­ten­kin sitä vauh­tia, että perä­pei­liin kat­so­mal­la kie­sit mene­vät vau­dil­la ojaan…

    Totuus löy­tyy tääl­tä vien­ti­mark­ki­noi­den etu­rin­ta­mal­ta ja kysy­mäl­lä: miten nii­tä kaup­po­ja oikein saa­daan napat­tua kotiin?

    Täl­lä kei­nol­la voi saa­da näkö­alaa ehkä 2–3 vuot­ta eteenpäin.

    Kyl­lä nyt jo Suo­mes­sa­kin pitäi­si taju­ta, että polii­tik­ko­jem­me Kreik­ka-tyy­liin tuu­naa­mat työttömyys‑, yms. sta­tis­tii­kat ja koko talous­jär­jes­tel­mäm­me­kin on vii­meis­tään 2008 jäl­keen ollut vaka­vas­sa kriisissä. 

    Nyt on aika ryh­tyä toi­miin ja heti!

    Ja nämä toi­met eivät saa olla sel­lai­sia, että ne aja­vat teol­li­suu­tem­me ja muun nyt kan­nat­ta­van toi­min­nan kon­kurs­siin tai ulko­mail­le, jos­ta sit­ten seu­raa laa­jaa työt­tö­myyt­tä ja epätoivoa. 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka rajun miek­kai­lun jäl­keen saa vie­lä yhden kivan vien­ti-kau­pan ennen vuodenvaihdetta.

  31. Ei kan­nat­tai­si demo­ni­soi­da mini-jobe­ja, var­sin­kaan Suo­mes­ta käsin. Wowin mukaan Hartz IV on kuu­ma aihe. 

    Wowin vel­jen­ty­tär Anet­te (53 vuon­na 2007!) on peri­aat­tees­sa täy­sin samaa miel­tä sii­tä, että nii­den, jot­ka käy­vät töis­sä, pitää saa­da vähän enem­män rahaa kuin nii­den, jot­ka eivät käy. Täs­sä on kui­ten­kin yksi ongel­ma. On epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, jos vuo­si­kym­me­niä työ­elä­mäs­sä ollut ei esi­mer­kik­si ikään­ty­nei­syy­den vuok­si enää löy­dä töi­tä ja hän­tä sit­ten koh­del­laan samoin kuin sel­lais­ta, joka ei ole kos­kaan ollut töis­sä ja joka ei ehkä tun­ne suur­ta halua työn­te­koon. Wowin mie­les­tä Hartz-jär­jes­tel­mää pitäi­si ehkä sää­tää täs­sä suh­tees­sa, tai oli­si pitä­nyt vii­me vuosikymmenellä: 

    Hartz IV ist so ein Reizt­he­ma. Grund­sätz­lich befürwor­tet es mei­ne Nich­te durc­haus, dass die, die arbei­ten, mehr in der Tasche haben als die, die nicht arbei­ten. Mit einer Einschrän­kung: Wenn jemand, der jahrzehn­lang gear­bei­tet hat und zum Beis­piel wegen sei­nes fort­geschrit­te­nen Alters kei­nin Job mehr fin­de, dann darf der nicht genauso behan­delt wer­den wie jemand, der noch nie in sei­nem Leben gear­bei­tet hat und viel­leicht auch gar kei­ne große Lust dazu verspürt. Wenn die­se Gleich­be­hand­lung bei Anet­te ein Gefühl großer Unge­rech­tig­keit aus­löst, dann kann ich sic­her, dass es bei vie­len Bür­gern ähn­lich ist. Daher ist es an der Zeit, bei eini­gen Details der Hartz-Rege­lun­gen womöglich noch ein­mal nachzus­teuern. (Wowe­reit, Klaus 2009: … und das ist auch gut so. Mein Leben für die Poli­tik. Münc­hen: Wil­helm Hey­ne Ver­lag, 237–238.)

  32. Uskon Sak­san työt­tö­myys­lu­kui­hin. Ne ovat Euroo­pan pienimpiä.

    Ete­lä-Euroo­pan, mukaan­lu­kien Krei­kan ja Espan­jan työt­tö­myys­lu­kui­hin sen sijaan en usko. Ilmoi­te­tut pro­sen­tit ovat ehkä tosia, mut­ta luku sinän­sö ilmoit­taa lähin­nä sen, kuin­ka mon­ta pro­sent­tia työi­käi­sis­tä mak­saa yhteis­kun­nal­le veron­sa. Kun tekee työn­sä “pimeäs­ti” ei mak­sa veroa. Sii­tä huo­li­mat­ta voin saa­da työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja pääs­tä “tilas­to­työ­tö­mäk­si”. Näin teke­vät useim­mat ns “työt­tö­mis­tä”.

    Krei­kan seu­raa­va mah­dol­li­nen krii­si­tu­ki riip­puu Troi­kan lausun­nos­ta. Mitä suu­rem­pi hätä maas­sa on sitä suu­rem­pi toden­nä­köi­syys on seu­raa­val­le tuki­pa­ke­til­le. joten yhteis­kun­nal­la­kaan ei ole suur­ta int­res­siä vaa­tia “rehel­li­siä” työttömyyslukuja.

    Luu­li­si Soi­nin­vaa­ran muis­ta­van ne vää­ren­nök­set, joi­den perus­teel­la Kreik­ka aikoi­naan hyväk­syt­tiin euro­ryh­mään. Kaik­ki päät­tä­jät tie­si­vät Krei­kan talous­lu­ku­jen ole­van vää­ren­nyk­siä. Sii­tä huo­li­mat­ta EU:n joh­to hyväk­syi Krei­kan. Valeh­te­lun hyväk­sy­mi­nen on EU-joh­don tapa, mikä­li valeh­te­lu aut­taa joh­don tavoit­tei­den edis­tä­mi­ses­sä. Siis myös EU.n tie­dot saat­ta­vat nyt­kin olla tie­tois­ta valehtelua.

    Vain Suo­mes­sa usko­taan annet­tui­hin työt­tö­myys­lu­kui­hin. Vain suo­ma­lai­set polii­ti­kot ovat niin lap­sel­li­sia, että pitä­vät annet­tu­ja luku­ja tote­na. Vie­lä­pä Soi­nin­vaa­ra, van­ha poli­tii­kan kon­ka­ri, näyt­tää usko­van annet­tui­hin lukui­hin. her­ra aut­ta­koon Suomea!

  33. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen hyvä­nä puo­le­na on myös se, että nuo­ri pää­see teke­mään töi­tä työ­nan­ta­jan ajan­mu­kai­sil­la lait­teil­la eikä ammat­ti­kou­lun antiikkisilla.”

    älä kuvit­te­le, että kukaan pääs­tää har­joit­te­li­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Pape­ri­teoll­si­uu on hyvä esimerkki.Koneet ovat sato­jen mil­joo­nien arvoi­sia ja niin­pä on käy­tä­vä ensin ammat­ti­kou­lu ja sen jäl­keen pape­rin oma koulu.
    Vas­ta sit­ten pää­see pape­ri­ko­neen puikkoihin

  34. Ja sekä nämä ihmi­set, hei­dän työ­nan­ta­jan­sa ja muu työyh­tei­sö koki hei­dän teke­vän mie­le­käs­tä työ­tä? Mitä se 21 % Savu­kos­ken työ­voi­mas­ta teki (siis enti­set työt­tö­mät, jot­ka työllistettiin)?”

    Ennen työl­lis­ty­mis­tä he oli­vat olleet puo­li vuot­ta työttömänä.

    Ja mep­si­tim­me psy­tyyn tuotantolinja,jossa teh­tiin kop­pe­ja mobii­lin NMT verk­koon ‚link­kia­se­mil­le , kiin­teän ver­kon kes­kit­ti­mil­le, tois­tin­tia­se­mil­le etc. Par­haim­mil­laan 400–500 kpl vuodessa.

    Savu­kos­ken työt­tö­mien mää­rä oli pieni,ja kek­sit­tyi lähin­nä mök­kien ja lato­jen kolo­mi­seen van­hois­ta pylväistä

    Toi­min­taa oli useal­la paikkakunnalla.

    Tee­tim­me myös siir­ret­tä­vää kalus­toa esim NMT-rahapuhelimia .

    Tai pis­tim­me pys­tyyn kaa­pe­li­teh­taan eli teim­me valims­ta­jil­le ja it-fir­moil­le eri­lai­sia kytkentäkaapeleita 

    etc

    Mut­ta totuu­den nimis­sä puh­dis­tim­me myös kor­tis­toa sin­ne kuu­lu­mat­to­mis­ta: Maa­ta­lon emän­nät eivät navet­ta­kii­reil­tään ehti­neet töihin.Työttömyyskorvaus on ollut iän päi­vän maa­ta­lou­den piilotuki.
    Poro­mie­het ilmoit­ti­vat myös, etti­vät etto­töil­tään jou­da töihin
    Ja pus­si­kan­sa häi­pyi ensim­mäi­sen tilin jälkeen

    Tätä poruk­kaa oli arviol­ta 20 % työttömistä

  35. Lii­an van­ha:
    “Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen hyvä­nä puo­le­na on myös se, että nuo­ri pää­see teke­mään töi­tä työ­nan­ta­jan ajan­mu­kai­sil­la lait­teil­la eikä ammat­ti­kou­lun antiikkisilla.”

    älä kuvit­te­le, että kukaan pääs­tää har­joit­te­li­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Pape­ri­teoll­si­uu on hyvä esimerkki.Koneet ovat sato­jen mil­joo­nien arvoi­sia ja niin­pä on käy­tä­vä ensin ammat­ti­kou­lu ja sen jäl­keen pape­rin oma koulu.
    Vas­ta sit­ten pää­see pape­ri­ko­neen puikkoihin

    En tie­dä mil­lai­set pui­kot pape­ri­ko­nees­sa on, mut­ta nyky­ai­kai­sel­la tie­to­ko­neoh­ja­tul­la metal­li­työs­tö­ko­neel­la ope­roi­maan voi pääs­tää kenet tahan­sa, rik­ki se ei mene — mut­ta ilman har­joit­te­lua ei tule kun­non jälkeä.
    Niin kal­lii­ta ne ovat, että ammat­ti­kou­luil­la (tai mitä ne nykyi­sin ovat­kaan) ei ole varaa hank­kia nii­tä tar­peek­si usein. Eikä oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­ses­sa­kaan ketään pääs­te­tä mihin­kään ilman kou­lu­tus­ta — sitä se ‘kou­lu­tus’ sii­nä tarkoittaa.

  36. Työt­tö­myy­den hoi­ta­mi­ses­sa aina­kin alle­kir­joit­ta­neen mie­les­tä on mak­ro­ta­son ja yksi­lö­ta­son väli­neet. Yksi­lön kan­nus­ti­met ovat tär­keät, mut­ta jos mak­ro­ta­lout­ta hoi­de­taan niin kuin täl­lä het­kel­lä hoi­de­taan ennen kaik­kea EMU-raken­tees­sa, sysä­tään yksi­löil­le vas­tuu­ta jota he eivät pys­ty kan­ta­maan tai jota ei pitäi­si olla edes ole­mas­sa. Orja­työl­lä saa­te­taan tar­koit­taa juu­ri teke­mäl­lä teh­tyä työt­tö­myyt­tä käyt­täen väli­nee­nä vinou­tu­nut­ta koko­nais­ta­lou­den hoi­toa, vinou­tu­nut­ta maa­han­muut­toa (altis­te­taan tie­tyt alat kil­pai­lun alle), vinou­tu­nut­ta kou­lu­tus­paik­ko­jen jaka­mis­ta ja yleen­sä kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa, vinou­tu­nut­ta ammat­ti­kil­ta­jär­jes­tel­mää mal­lia sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to jne. Itse olen sitä miel­tä, että kyl­lä oikeal­la ja vasem­mal­la ymmär­re­tään yksi­lö­ta­son kan­nus­ti­met: ei se niin vai­ke­aa ole kuvi­tel­la ihmis­tä oman hyö­dyn olen­nok­si. Joil­la­kin on vain var­sin­kin oikeal­la suun­na­ton tar­ve olla mac­ho ja kovis aina niin kau­an, kun joku pyy­tää sel­ven­tä­mään asi­aa kul­man taakse.

  37. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:

    Uskon Sak­san työt­tö­myys­lu­kui­hin. Ne ovat Euroo­pan pienimpiä.

    snip’
    Vain Suo­mes­sa usko­taan annet­tui­hin työt­tö­myys­lu­kui­hin. Vain suo­ma­lai­set polii­ti­kot ovat niin lap­sel­li­sia, että pitä­vät annet­tu­ja luku­ja tote­na. Vie­lä­pä Soi­nin­vaa­ra, van­ha poli­tii­kan kon­ka­ri, näyt­tää usko­van annet­tui­hin lukui­hin. her­ra aut­ta­koon Suomea!

    Näyt­tää­pä joku muu­kin kuin Soi­nin­vaa­ra uskovan 😉

  38. Lii­an van­ha: älä kuvit­te­le, että kukaan pääs­tää har­joit­te­li­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Minä olen ollut teräs­teh­taal­la töis­sä nol­la­kou­lu­tuk­sel­la eli pel­käl­lä työ­hön pereh­dy­tyk­sel­lä. Se on var­maa että kysei­nen lin­jas­to mak­soi enem­män kuin 100 000 euroa.

  39. Huo­nos­ti tuot­ta­va hen­ki­lös­tö­py­syy­kin huo­nos­ti tuot­ta­va­na kun heil­le tarjotu/heiltä vaa­di­tutt työ­me­ne­tel­mät ovat 1700–1800-luvulta.

    Tuot­ta­vuus ei ole ollut enää 150 vuo­teen pel­käs­tään hen­ki­lös­tä riip­pu­va vaan ensin tuot­ta­vuut­ta paran­net­tiin koneil­la ja nyky­ään koneil­la ja tietotekniikalla.

    Tuot­ta­vuus on siis tänä päi­vä­nä hen­ki­lön, konei­den ja tie­to­tek­nii­kan tuot­ta­ma yhteissumma.

    Tuo vähem­män tuot­ta­va työ on muu­tet­ta­vis­sa parem­min tuot­ta­vak­si lisää­mäl­lä koneistuksen/tietotekniikan hyväksikäyttöä.

    Esim raken­nus­mie­hen tuot­ta­vuus nousi val­ta­vas­ti kän­ny­kän avul­la eikä sen käyt­töön mcgy­ve­rei­ta tarvita.

    Ja lapio­mie­hen on kor­van­nut mini­kai­vu­rit etc

  40. Eikö ihmis­ten hyvään elin­ta­soon vaa­dit­ta­van työn mää­rä ole kovas­sa laskussa? 

    Työ­uraan­sa aloit­ta­vil­le sopi­vat työ­pai­kat ovat katoa­mas­sa. Esi­mer­kik­si teh­das­työ, työt kau­pois­sa, kul­je­tus ja siivous.

    Väki­sin­kin yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sis­ta huo­leh­tim­nen jää pie­nem­mäl­le osal­la ja se on minus­ta ihan OK. Ongel­mak­si muo­dos­tuu, kun se onnekas/epäonnekas joka on vie­lä palk­ka­työs­sä tai vie­vä­nä yrit­tä­jä­nä, kim­paan­tuu kun hänen rahoil­laan kus­tan­ne­taan loi­si­mis­ta ja muut­taa pois. Pitäi­si tie­dos­taa, että se loi­si­mi­nen on edistystä.

    Joten­kin has­su ajat­te­lu­mal­li nyky­ään, että työ­tä ei voi teh­dä jos sii­tä ei saa palk­kaa. Toi­sen­lai­sia­kin tapauk­sia löy­tyy kyl­lä. Esim. kas­va­va osa medias­ta tuo­te­taan sel­lais­ten “työt­tö­mien” toi­mes­ta, jot­ka eivät ker­kiä pro­jek­teil­taan ottaa vas­taan työk­kä­rin tar­joa­maa työtä.

    Tie­tys­ti jos ter­vey­den­huol­los­sa tar­vit­ta­vien ihmis­ten mää­rää ei saa­da pie­nen­net­tyä, tilan­ne on aika mahdoton.

    Kyl­lä täs­sä aika suur­ta asen­ne­muu­tos­ta minus­ta tar­vi­taan. Ei työt­tö­myys itses­sään ole nuo­ren ongel­mien läh­de. Ennem­min­kin se nöy­ryy­tys yhteis­kun­nan tasol­ta, jos työ­tä ei ole.

    Nuo­rel­le pitäi­si riit­tää työk­si se, että pysyy pois­sa pahan­teos­ta ja koit­taa pitää itsen­sä terveenä.

  41. Nyt tar­vi­taan vuo­ria siir­tä­vää poli­tiik­kaa ja meil­lä on täy­sin toi­min­ta kyvy­tön hal­li­tus. Asi­aa pahen­taa median luo­ma ilma­pii­ri jos­sa leik­kaus puheis­ta nos­te­taan noitavaino.Työttömien lisäk­si töi­tä on jär­jäs­tet­tä­vä jul­ki­sen­puo­len työn­te­ki­jöil­le joi­ta vapau­tuu vel­ka­ra­han luo­man kuplan puh­jet­tes­sa val­ta­vas­ti lähivuosina.

    Vih­reä maa­il­man pelas­ta­va ehdo­tus täystyllisyyteen:Ultra vih­reä lähi­teol­li­suus pakol­li­sek­si asteit­tain kiris­tä­mäl­lä tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­jet mini­miin majo­nee­sis­ta autoi­hin. Tavot­teek­si että kaik­ki mah­dol­li­nen teh­dään Suomessa.

  42. Sylt­ty: Minä olen ollut teräs­teh­taal­la töis­sä nol­la­kou­lu­tuk­sel­la eli pel­käl­lä työ­hön pereh­dy­tyk­sel­lä. Se on var­maa että kysei­nen lin­jas­to mak­soi enem­män kuin 100 000 euroa.

    Met­ris­tä rata­kis­koa on vai­kea sär­keä tai hukata

  43. Lii­an van­ha: Met­ris­tä rata­kis­koa on vai­kea sär­keä tai hukata

    Kun on van­ha, on koke­nut kaikenlaista 😉
    Mitä ajat­te­lit teh­dä sillä?

  44. En tie­dä­mik­si pitää kek­siäi­ki­liik­ku­jaa aina vaan uudestaan.

    Jos joku halu­taan työl­lis­tää niin hänel­le voi tar­jo­ta työ­tä, siis nor­maa­lin työ­suh­teen ja työs­tä palkkaa.

    Jos­tain syys­tä polii­tiik­ka-ja vir­kae­lii­til­lä on aikaa ja intoa näper­rel­lä mitä ihmeellisimpiä
    epäs­tan­dar­de­ja ratkaisuja,joilla enem­män­kin lan­nis­te­taan kuin kan­nus­te­taan ihmistä.

    Elii­til­lä on pal­jon joutoaikaa.Hyvä esi­merk­ki oli/on Pal­ta­mon malli:Sen hal­lin­noin­tiin oli/on sitou­tu­nut enem­män vir­ka­mie­hiä ja poliik­ko­ja kuin kokei­lun pii­ris­sä oli työttömiä.

    Näin on taat­tu työl­li­syys mut­ta aivan vää­ril­le ihmisille.

  45. Jaak­ko Säre­lä:
    Pak­ko­työl­lis­tä­mi­nen toi­mii­ti­lan­teis­sa, jois­sa nuo­ri ei halua teh­dä mitään. Sil­loin pitäi­si ennem­min­kin miet­tiä, miten moi­nen tilan­ne on pääs­syt syn­ty­mään. Minun on vai­kea uskoa, että täy­del­li­nen apaat­ti­suus oli­si syn­nyn­näis­tä vaan ennem­min­kin kyse on sii­tä, että joku aiem­mas­sa elä­mäs­sä on onnis­tu­nut tap­pa­maan innostuksen. 

    Useim­mis­sa tapauk­sis­sa se joh­tuu epäi­le­mät­tä fyy­si­sis­tä ja/tai psyyk­ki­sis­tä ter­vey­son­gel­mis­ta. Tai sit­ten sii­tä että ei ole mah­dol­li­suuk­sia sel­lai­seen työ­hön, jos­ta itse hyötyisi.

    Kun nuo pak­ko­toi­men­pi­teet eivät työl­lis­tä oike­aan työ­hön, niin sii­nä voi olla sit­ten edes­sä lop­pue­lä­mä nii­tä toi­men­pi­tei­tä. Ei kovin innos­ta­vaa sel­lai­nen elämä.

  46. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Jos joku halu­taan työl­lis­tää niin hänel­le voi tar­jo­ta työ­tä, siis nor­maa­lin työ­suh­teen ja työs­tä palkkaa.
    ‘snip’

    Tot­ta kai voi tar­jo­ta työ­tä ja nor­maa­lin pal­kan, mut­ta ker­ro­pa, mitä teh­dään, kun kukaan ei tarjoa?
    Iki­liik­ku­ja on kilometritehtaalla.

  47. Lii­an van­ha: Elii­til­lä on pal­jon joutoaikaa.Hyvä esi­merk­ki oli/on Pal­ta­mon malli:Sen hal­lin­noin­tiin oli/on sitou­tu­nut enem­män vir­ka­mie­hiä ja poliik­ko­ja kuin kokei­lun pii­ris­sä oli työttömiä.

    Näin on taat­tu työl­li­syys mut­ta aivan vää­ril­le ihmisille.

    Tai sit­ten ne vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot ovat oikeas­ti eni­ten tuki­työl­lis­tä­mi­sen tar­pees­sa ja varas­sa ole­via ihmisiä… 😉

  48. Lii­an van­ha:
    En tie­dä­mik­si pitää kek­siäi­ki­liik­ku­jaa aina vaan uudestaan.

    Jos joku halu­taan työl­lis­tää niin hänel­le voi tar­jo­ta työ­tä, siis nor­maa­lin työ­suh­teen ja työs­tä palkkaa.

    Jos­tain syys­tä polii­tiik­ka-ja vir­kae­lii­til­lä on aikaa ja intoa näper­rel­lä mitä ihmeellisimpiä
    epäs­tan­dar­de­ja ratkaisuja,joilla enem­män­kin lan­nis­te­taan kuin kan­nus­te­taan ihmistä.

    Elii­til­lä on pal­jon joutoaikaa.Hyvä esi­merk­ki oli/on Pal­ta­mon malli:Sen hal­lin­noin­tiin oli/on sitou­tu­nut enem­män vir­ka­mie­hiä ja poliik­ko­ja kuin kokei­lun pii­ris­sä oli työttömiä.

    Näin on taat­tu työl­li­syys mut­ta aivan vää­ril­le ihmisille.

    Nyt Pal­ta­mon mal­lis­sa, teen­näi­ses­sä liki täys­työl­li­syys­den tilan­tees­sa, on ongel­ma­na se, kun ei saa­dak­kaan enää työt­tö­mis­tä aiheu­tu­via kor­vauk­sia kuntaan.

    Ja näin on käy­nyt suu­rem­mas­sa­kin mit­ta­kaa­vas­sa kuten Bri­tan­nias­sa, että työt­tö­myy­den vähen­tyes­sä tuot­ta­vuus ei ole kas­va­nut miten­kään sii­hen ver­rat­ta­vas­sa suh­tees­sa, vaan pysy­nyt sii­nä astees­sa, mitä oikea­ta ja pal­kal­lis­ta, elä­ket­tä kar­tut­ta­vaa työ­tä tehdään.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an vanha
    Sit­ten pitäi­si vie­lä sel­vit­tää, kuka mak­saa sen palkan.

    Tulo­jen ja työ­ajan jaka­mi­nen on yksi tapa. 

    Tuot­ta­vuu­den nousu on kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun vuok­si niin suur­ta, että työ­paik­ko­jen hävik­ki on suu­rem­pi kuin kas­vun tuo­mat työpaikat.

    Työ­paik­ka­mää­rä pysyi saman liki 25 vuot­ta ‚mut­ta kil­pai­lun kiris­ty­mi­nen syö nyt enem­män työ­paik­ko­ja kuin uusia syntyy

    Aina 80-luvul­le saak­ka yleis­tä työ­ai­kaa lyhen­net­tiin ja tulot jaet­tiin sitä kaut­ta eikä tuot­ta­vuu­den nousun vai­ku­tuk­set näky­neet työttömyytenä.

    Mut­ta 90-luvul­la työ­ajan lyhen­tä­mi­nen lop­pui ja työ­ai­kaa ja tulo­ja on jaet­tu työt­tö­myy­den kautta.

    Lääk­keek­si on tar­jot­tu osa-aikatyötä,mutta tehok­kaam­pi tapa on lyhen­tää yleis­tä työ­ai­kaa pik­ku hiljaa.

    Sil­loin ei syn­ny pai­net­ta kokoai­ka­töi­hin kuten nyt,kun osa on osa-aika­töis­sä vas­ten tahtoaan

    Toi­nen tapa on tuo Lep­pä­sen mukai­nen toi­min­ta eli yhteis­kun­ta tar­jo­aa töitä.

    Tosin val­tio ja kun­nat ovat yksi­tyis­tä­neet enti­set työ­vi­ras­tot, joten mah­dol­li­suu­det työl­lis­tää ovat vähäisemmät

    Lisäk­si palk­ka­ku­lu­jen pitä­mi­sek­si kuris­sa pal­kat pitäi­si jäädyttää,mutta niin­hän ne pitäi­si teh­dä nytkin

    Tans­kan mal­li oli täl­tä osin kopio Lep­pä­sen laista.

    Pak­ko­työl­lä on aina lyhyet jäl­jet, jos­sa­kin vai­hees­sa orjat nouse­vat kapinaan.

    1. Yri­tys lisä­tä työl­li­syyt­tä yleis­tä työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä vai­kut­taa intui­tii­vi­ses­ti jär­ke­väl­tä, mut­ta on talous­teo­rian vas­tai­nen. Sitä kokeil­tiin Rans­kas­sa ja lop­pu­tu­los oli talous­teo­ria mukai­nen. Lyhen­ne­tyis­tä töis­tä kym­me­nen pro­sent­tia jaet­tiin ja 90 pro­sent­tia jäi vain tekemättä.
      Ihmi­nen työl­lis­tyy mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos hänen mar­gi­naa­li­nen tuot­ta­vuu­ten­sa ylit­tää pal­kan ja ei työl­lis­ty, jos ei yli­tä, eikä työ­ajan lyhen­tä­mi­nen vai­ku­ta tähän mitään. Rans­kas­sa työ­ajan lyen­tä­mi­nen tar­koit­ti itse asias­sa yhden­toi­os­ta pro­sen­tin pal­kan­ko­ro­tus­ta kai­kil­le, joten se jopa hei­ken­si vähän kou­lu­tet­tu­jen mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä töihin.
      Työ­ajan lyhen­tä­mi­nen rää­tä­löi­dys­ti toi­mii vaik­ka­pa auto­teh­taal­la, jol­la työt vähe­ne­vät tila­päi­ses­ti. Ei lomau­te­ta ketään koko­naan vaan pan­naan kaik­ki lyhen­ne­tyl­le­työ­vii­kol­le. Se, että tämä toi­mii joh­tuu sii­tä, että kai­kil­la on suun­nil­leen sama osaa­mi­nen. Jos ver­taa työt­tö­mien osaa­mis­ja­kau­maa töis­sä ole­vien osaa­mis­ja­kau­maan, huo­maa nopeas­ti, ettei­vät ne mene lain­kaan pääl­lek­käin. Työt­tö­mät eivät osaa teh­dä nii­tä töi­tä, joi­ta työ­ai­kaa lyhen­tä­vil­tä jää teke­mät­tä. Aivo­ki­rur­gin lyhen­net­ty työ­ai­ka ei työl­lis­tä yhtään pitkäaikaistyötöntä.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an vanha
    Sit­ten pitäi­si vie­lä sel­vit­tää, kuka mak­saa sen palkan.

    Työt­tö­män elät­tä­mi­nen mak­saa n 1000 euroa kuus­sa (työ­mark­ki­na­tu­ki + asu­mis­tu­ki 674+340 )

    Ei sekään ilmais­ta ole,mutta ei tar­vi­ta mah­dot­to­mas­ti lisää­kään kun nuo­ren työn­te­ki­jän nor­maa­li ansio­ta­so on saa­vu­tet­tu eli n 300 mil­joo­nan brut­to­sat­sauk­sel­la syr­jäy­ty­neil­le nuo­ril­le voi­daan tar­jo­ta työpaikka

    Kun verot palaut­ta­vat osan ja kaik­ki eivät kyke­ne työ­hön niin rahan­tar­ve on vähäisempi

    Nyt yri­te­tään pakot­taa hei­dät pak­ko­työ­hön ja jos­ta­kin­han nekin työt on keksitty +

    Vai onko Sak­sas­sa palat­tu 60-luv­vul­le eli aamul­la kai­ve­taan kuop­pa ja illal­la täytetään ?

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an vanha
    Sit­ten pitäi­si vie­lä sel­vit­tää, kuka mak­saa sen palkan.

    Pitäi­si myös sel­vit­tää, onko oikein, että pan­keil­la on oikeus luo­da rahaa tyh­jäs­tä tai onko ole­mas­sa nykyi­sel­le raha­jär­jes­tel­mäl­le vaih­toeh­to­ja. Meil­lä on sys­tee­mis­sä pal­jon isom­pia loi­sia kuin työttömät.

  52. Ano­ny­mous A‑J kir­joit­ti: ” maa­il­man pelas­ta­va ehdo­tus täys­tyl­li­syy­teen: Ult­ra vih­reä lähi­teol­li­suus pakol­li­sek­si asteit­tain kiris­tä­mäl­lä tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­jet mini­miin majo­nee­sis­ta autoi­hin. Tavot­teek­si että kaik­ki mah­dol­li­nen teh­dään Suomessa.”

    Täs­sä onkin se vih­rei­den visio (=näky)? Hyvä, että sen joku lausuu sen ääneen kai­ken kan­san pohdittavaksi.

    Jos ei kehit­te­le näky­jä, vaan uskal­taa kat­soa jul­maan todel­li­suu­teen, koko Suo­mi on nyt teke­mäs­sä Nokiat…

    Sak­san suo­sit­tu Liit­to­kans­le­ri Sch­midt sanoi: “Jos joku alkaa näke­mään näky­jä, on paras­ta men­nä lääkärille!”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä joka ei näe näkyjä

  53. Täy­sin aiheen sivus­ta , mut­ta mis­sä vii­pyy Soi­ni­vaa­ran pahek­su­va kan­nan­ot­to Talvivaarasta?

    Joh­tuu­ko vai­ke­ne­mi­nen ken­ties sii­tä, että kata­stro­fiin syyl­li­set minis­te­rit ovat vih­rei­tä. Mui­den puo­luei­den vas­taa­vat minis­te­rit oli­si­vat jo jou­tu­neet eroa­maan. Nii­nis­tö ja Hau­ta­la sen­si­jaan istu­vat pai­kol­laan kuin tatit.

    Vai olen­ko mis­san­nut kes­kus­te­lun aikai­sem­mil­ta päiviltä ?

    1. Kan­nan­ot­to­ni Tal­vi­vaa­ras­ta on tulos­sa. Jos ei aiem­min niin Savon Sano­mis­sa vii­kon kuluttua.
      Vaa­tii vähän mie­li­ku­vi­tus­ta, miten Tal­vi­vaa­ral­le vuon­na 2006 myön­ne­tyis­tä luvis­ta voi­si­vat olla yli­pään­sä vas­tuus­sa tämän hal­li­tuk­sen ministerit.

  54. Lii­an van­ha:
    älä kuvit­te­le, että kukaan pääs­tää har­joit­te­li­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Pape­ri­teoll­si­uu on hyvä esimerkki.Koneet ovat sato­jen mil­joo­nien arvoi­sia ja niin­pä on käy­tä­vä ensin ammat­ti­kou­lu ja sen jäl­keen pape­rin oma koulu.
    Vas­ta sit­ten pää­see pape­ri­ko­neen puikkoihin

    Sil­ti pape­ri­teh­tai­siin ote­taan kesä­har­joit­te­li­joik­si ketä tahan­sa. Kyl­lä se käy­tän­nön työn oppi­mi­nen tapah­tuu töis­sä, eikä kukaan pää­se suo­raan kou­lun pen­kil­tä pape­ri­ko­net­ta “aja­maan”. Ensin aloi­te­taan pituus­leik­ku­rin niis­tä hel­pom­mis­ta hom­mis­ta, joi­hin kesä­työn­te­ki­jät­kin menevät.

  55. Yllä ole­van ket­jun perus­teel­la voi­daan havai­ta, että mikään – tai ei aina­kaan muo­dol­li­nen kou­lu­tus taik­ka ulko­maa­il­man empii­ri­nen havain­noin­ti – ei vai­ku­ta suo­ma­lai­seen byro­kraat­ti­seen auk­to­ri­teet­tius­koon, ahtaa­seen natio­na­lis­ti­seen näke­mis­ta­paan, jos­sa kaik­ki maa­il­man ilmiöt pitää näh­dä itse kon­struoi­tu­jen suo­ma­lais­ten vas­tin­pa­rien kaut­ta, sekä ylei­seen pater­na­lis­ti­seen elä­mä­na­sen­tee­seen ja ihmishalveksuntaan.

    Sak­sas­sa mini-job on sekä työ­nan­ta­jien että työn­te­ki­jöi­den kes­kuu­des­sa pidet­ty työl­lis­ty­mi­sen muo­to. ”Ein belieb­tes Beschäf­ti­gungs­ver­hält­nis bei Arbeit­ge­bern wie Arbeit­neh­mern ist der Mini­job.” Klaus Wowe­reit kan­nat­taa Hartz IV:tä ikään­ty­nei­tä kos­ke­vin varauk­sin. Wowe­reit valit­tiin kol­man­nen ker­ran Ber­lii­nin yli­por­mes­ta­rik­si ja ilman len­to­kent­tä­sot­kua oli­si halu­tes­saan ehkä pääs­syt liittokansleriksi. 

    Geringfü­gi­ge Beschäf­ti­gung tar­koit­taa mar­gi­naa­lis­ta työl­lis­ty­mis­tä, mar­gi­nal emplo­y­ment. Käsi­te ei ota kan­taa työn­te­ki­jän hen­ki­lö­koh­tai­siin omi­nai­suuk­siin, ”mata­la­tuot­toi­suu­teen” tai kou­lu­tuk­seen. Johon­kin paik­kaan, esim. baa­riin arki­päi­vi­sin kel­lo 15–20.00 väli­se­nä aika­na ei nyt vaan tule enem­pää asiak­kai­ta kuin kes­ki­mää­rin yksi tun­nis­sa osta­maan yhden oluen, vaik­ka baa­rin­pi­tä­jäl­lä oli­si mil­lai­nen Hirsch-arvo. Sil­ti on eko­lo­gis­ta sekä kult­tuu­ris­ta moni­muo­toi­suut­ta edis­tä­vää pitää sitä auki ver­rat­tu­na sii­hen, että se oli­si kiinni.

    Empii­ri­nen havain­noin­ti­han ei tie­ten­kään vai­ku­ta yhteis­kun­nan valis­tu­nee­seen par­haim­mis­toon, mut­ta ryh­dy­tään nyt (10.11.2012) kui­ten­kin hake­maan Mini-jobia Berliinistä. 

    Tääl­lä löy­dät­te kaik­ki Mini-jobit Ber­lii­nis­sä, lukee yhdel­lä sivus­tol­la hier fin­den Sie alle Mini­jobs für Ber­lin. Väi­te ei nyt var­mas­ti pidä paik­kaan­sa, mut­ta siel­tä löy­tyy joi­ta­kin. Löy­tyy esim. seu­raa­va, 7 Nov 2012 ilmoi­tet­tu avoin Mini-job. Miten näis­sä työ­teh­tä­vis­sä ja vaa­ti­muk­sis­sa ilme­nee osaa­mat­to­man orja­työn olemus?

    Avoin Mini-job, Ber­lin 7 Nov 2012, luet­tu 10.11.2012:

    Auf­ga­ben:
    Ihr Auf­ga­ben­feld reicht von der Konzep­tion, über die Umsetzungspla­nung, Entwicklung, Imple­men­tie­rung und bis zur Qua­li­täts­sic­he­rung neuer Fea­tu­res. Die Pro­gram­mie­rung erfolgt dabei in C#.NET, ASP.NET und JavaScript.
    Wir erwar­ten, dass Sie sich aktiv bei der stra­te­gischen Tech­no­lo­giepla­nung ein­brin­gen und maß­geblich den Erfolg der Platt­form mitgestalten.
    — Entwicklung von inno­va­ti­ven und krea­ti­ven Lösungen
    — Webprogrammierung
    — Imple­men­tie­rung und Anpas­sung von Modulen
    — Sie ges­tal­ten Kom­po­nen­ten- und ser­viceo­rien­tier­te Architekturen
    — Projektmanagement
    — Entwicklung von Lösun­gen auf der Basis von Mic­ro­soft .NET und SQL Server

    Ihr Pro­fil:
    — Abgesch­los­se­nes Stu­dium der Infor­ma­tik oder vergleich­ba­re Ausbildung
    — Konzep­tio­nel­le, ana­ly­tische und ergeb­ni­so­rien­tier­te Denk- und Arbeitsweise
    — Kom­mu­ni­ka­tionss­tark, tea­mo­rien­tiert, eige­ni­ni­tia­tiv, flexi­bel, selbs­tän­dig, belastbar
    — Mehr­jäh­ri­ge Programmiererfahrung
    — Sehr gute Kennt­nis­se in der Entwicklung mit C# und ASP.NET
    — Erfah­rung in der Inter­net­pro­gram­mie­rung (HTML, CSS, XML, AJAX, jque­ry etc.)
    — Sehr gute Kennt­nis­se der Entwicklung­sum­ge­bung Mic­ro­soft Visual Stu­dio 2010
    — Sehr gute Kennt­nis­se von MS SQL Ser­ver 2008

  56. Vii­me aikai­set kir­joi­tuk­se­si ja kau­pan kes­kit­ty­mi­nen kaak­kois-suo­mes­sa ovat pis­tä­neet ajat­te­le­maan asiaa.

    Kou­vo­lan asu­kas­mää­rä tip­pui vii­me vuon­na noin 500 hen­ki­löä. Pudo­tuk­ses­ta pahin­ta, muut­to­tap­pio­ta on ollut 2005–2010 välil­lä noin 2000 henkilöä. 

    Kau­pun­ki itse syven­tää pahaa tilan­net­taan sil­lä, että inves­toi vah­vas­ti kes­kit­ty­miin, jot­ka on suun­nat­tu nuo­ril­le, autoi­le­vil­le per­heil­le. Siis samal­le poru­kal­le, joka on jo suu­ril­ta osin lähtenyt.

    Muut­to­tap­pion kun­nas­sa on todet­tu jo hel­lit­tä­vän, mut­ta tilas­to­kes­kus taus­tot­taa syyt sii­hen. Se hel­lit­tä­mi­nen joh­tuu sii­tä, että ikä­ryh­mät jois­sa muut­toa tapah­tuu eni­ten on jo niin pie­niä, että poten­ti­aa­lit läh­ti­jät ovat men­neet vähäi­sik­si. Eli syn­ty­vyyt­tä kun­taan ei ole odotettavissa.

    Kaak­kois-Suo­men kas­vu­kun­nas­sa asun­to­jen hin­ta on noin tuplat Kou­vo­lan hin­ta­ta­soon. Vuo­krat kum­mas­sa­kin kau­pun­gis­sa on suun­nil­leen samat. Voi­si­ko Kou­vo­la olla suo­men Ber­lii­ni, jos asu­mis­tuen mää­rä oli­si mää­ri­tel­ty toi­sin tai se oli­si perustulossa?

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaa­tii vähän mie­li­ku­vi­tus­ta, miten Tal­vi­vaa­ral­le vuon­na 2006 myön­ne­tyis­tä luvis­ta voi­si­vat olla yli­pään­sä vas­tuus­sa tämän hal­li­tuk­sen ministerit. 

    Myön­ne­tyis­sä luvis­sa on aina­kin huo­mat­ta­vast pie­nem­mät pääs­tö­ra­jat, kuin nyt toteu­tu­neet päästöt.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ta­mon mal­li on niin kal­lis, ettei se ole laa­jen­net­ta­vis­sa koko maa­han mitenkään. 

    Asian voi jät­tää kun­tien har­kit­ta­vak­si. Jos mal­li on kal­lis, sitä tus­kin ote­taan aivan sel­lai­se­naan uudel­leen käyt­töön. Hyviä suku­lais­mal­le­ja voi hyvin olla ole­mas­sa. Val­tion ei tar­vit­se yrit­tää kek­siä (ja pakot­taa) ihme­lää­ket­tä, joka toi­mi­si kai­kis­sa tilan­teis­sa kai­kil­le kun­nil­le. Käy­tän­tö sanel­koot, mikä on järkevää.

  59. Taval­li­nen Tek­nik­ko: Nyt Pal­ta­mon mal­lis­sa, teen­näi­ses­sä liki täys­työl­li­syys­den tilan­tees­sa, on ongel­ma­na se, kun ei saa­dak­kaan enää työt­tö­mis­tä aiheu­tu­via kor­vauk­sia kuntaan.
    ‘snip’

    Työt­tö­mis­tä kun­ta ei saa mitään kor­vauk­sia, päin­vas­toin: jos kun­ta ei työl­lis­tä, kun­ta jou­tuu kor­vaa­maan sen valtiolle.

  60. Ano­ny­mous A‑J:
    ‘snip’
    Vih­reä maa­il­man pelas­ta­va ehdo­tus­täys­tyl­li­syy­teen: Ult­ra vih­reä lähi­teol­li­suus pakol­li­sek­si asteit­tain kiris­tä­mäl­lä tuot­tei­den hii­li­ja­lan­jäl­jet mini­miin majo­nee­sis­ta autoi­hin. Tavot­teek­si että kaik­ki mah­dol­li­nen teh­dään Suomessa.

    Mitäs vih­re­ää täs­sä on?
    Tämä­hän on Poh­jois-Korean mal­li, jos­ta koke­muk­set eivät ole eri­tyi­sen hyviä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nan­ot­to­ni Tal­vi­vaa­ras­ta on tulossa. 

    Tal­vi­vaa­ran clus­ter­fuck kan­nat­taa tut­kia kun­nol­la ennen kuin alkaa kivit­tää syytettyjä.

    Esi­mer­kik­si yksi sel­vi­tet­tä­vä aihe voi­si olla, mik­si Tal­vi­vaa­ra haki lupaa ja alkoi korot­taa kip­si­sak­ka-allas­ta ja varas­toi­da sii­nä vet­tä sen sijaan että oli­si hake­nut lupaa las­kea enem­män jäte­vet­tä pit­kin kesää. Satei­sen kesän aika­na kor­kein­taan hai­tal­li­set jäte­ve­det oli­si­vat lai­men­tu­neet kyl­lä. Nyt on pääs­syt val­ta­vas­ti myr­kyl­lis­tä vet­tä kar­kuun kun sitä on varas­toi­tu sovel­tu­mat­to­maan altaaseen…

    1. …mik­si Tal­vi­vaa­ra haki lupaa ja alkoi korot­taa kip­si­sak­ka-allas­ta ja varas­toi­da sii­nä vet­tä sen sijaan että oli­si hake­nut lupaa las­kea enem­män jäte­vet­tä pit­kin kesää.

      Tai mik­si Tal­vi­vaa­ras­sa ei tul­tu aja­tel­leek­si, että sade­mää­rät vaih­te­le­vat vuo­sit­tain eikä kes­kiar­voon varau­tu­mi­nen rii­tä. Ysin­voi­ma­lois­sa pitää varau­tua tapah­tu­miin, joi­den toden­nä­köi­syys on yksi mil­joo­nas­sa vuo­des­sa. Vii­me kesä sateet oli­vat kauk­ja­na tästä.

  62. Sitä kokeil­tiin Rans­kas­sa ja lop­pu­tu­los oli talous­teo­ria mukai­nen. Lyhen­ne­tyis­tä töis­tä kym­me­nen pro­sent­tia jaet­tiin ja 90 pro­sent­tia jäi vain tekemättä.”

    Joh­tui Rans­kan työ­mark­ki­na-ja poliit­ti­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä­Suu­rin osa työ­voi­mas­ta jäi vesi­tyk­sen vuok­si työ­ajan lyhen­nyk­sen ulkopuolelle

    Työ­ajan­ly­hen­nyk­sens­kin jäl­keen rans­ka­lai­set teki­vät keskimäärin38 tun­nin työviikkoa

    http://www.palkkatyolainen.fi/pt2005/pt0506/p050705-u2.html

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ta­mon mal­li on niin kal­lis, ettei se ole laa­jen­net­ta­vis­sa koko maa­han mitenkään.

    Kal­lis hin­ta tulee sii­tä, että 150 työ­tön­tä vah­tii mel­kein sama mää­rä virkamiehiä.

    Aikoi­naan sat­tui käsiin raportti,jossa oli lue­tel­tu kaik­ki pro­jek­tiin osal­lis­tu­vat vir­ka­mie­het ja hei­tä oli pit­käs­ti yli 100.

    Vaih­doin vain Vis­tan Win­dows 8 :si ja vaik­ka vaih­don piti säi­lyt­tää kaik­ki niin kir­jain­mer­kit hävi­si­vät, joten rap­pa­riar­kis­to katosi

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­ta­mon mal­li on niin kal­lis, ettei se ole laa­jen­net­ta­vis­sa koko maa­han mitenkään.

    Kui­ten­kin Ruot­sil­la ja Tans­kal­la on ollut varaa työl­lis­tää työt­tö­män­sä. Tuo kuu­lui­sa Tans­kan mal­li on kopio Lep­pä­sen mal­lis­ta työl­lis­tä­miesn osalta

    Nyt vai­keas­ti työl­lis­ty­vis­tä­on teh­ty koe­ka­nii­ne­ja ja kou­lu­tet­ta­via koi­ria, joi­hin­voi jokai­nen elii­tin edus­ta­ja voi sovel­taa mie­li­ku­vi­tuk­sen­sa tuot­ta­mia alistuskeinoja.

    Minul­ta­kaan työk­kä­ri ei kysy­nyt sanal­la­kaan osaa­mi­ses­ta­ni ja mitä voisn teh­dä­ja mil­lä lisä­kou­lu­tuk­sel­la, CV:kin työk­kä­rin täti heit­ti ros­kiin tarpeeettomana.

    Sen sijaan osaa­mis­kar­toi­tuk­ses­sa kysel­tiin VTT:n märäsertifikaattia,tulityölupaa,ensiapukurssia etec 

    Ja lopul­ta työk­kä­ri tar­jo­si levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia.Kun kysyin mon­ta­ko 60-vuo­tias­ta levy­sep­pä-hit­saa­jaa hänel­lä on kor­tis­tos­sa työt­tö­mä­nä niin hei­tä oli jotain 200.Tuskinpa enää yhtään uut­ta tarvitaan ?

    Vas­taus­kin oli kuvaa­va: Et sinä kui­ten­kaan työllisty,joten on sama mitä kurs­se­ja käyt.Näitä on ostet­tu lii­kaa ja pitää saa­da täyteen.

    Työk­kä­ri on vain kyy­ky­tys- ja kyttäyslaitos

    Suo­mes­sa työt­tö­mien ran­kai­se­mi­nen on ylei­sin­tä EU:ssa ja niin­pä työk­kä­ris­sä pitää olla varovainen,yksikin vää­rä sana tuo karenssin

  65. Nimi­merk­ki Rogue:n vies­ti on saa­nut pal­jon suo­sit­te­lu­ja, mut­ta muu­ten jää­nyt lii­an vähäl­le huo­miol­le. Toi­voi­sin sii­hen kan­nan­ot­to­ja muiltakin. 

    Nuor­ten työt­tö­mien itsen­sä­viih­dyt­tä­mis­mah­dol­li­suu­det ovat nyky­ään tosi­aan aivan toi­set kuin 50 vuot­ta sit­ten. Niin hyvät, että vain hul­lu on val­mis uhraa­maan aikan­sa parin lisäeu­ron takia. Ja hul­luil­le­han nime­no­maan ei ole kysyn­tää työmarkkinoilla.

    Roh­ke­nen epäil­lä, että jopa moni täl­lä blo­gil­la näh­ty kir­joit­ta­ja on moti­vaa­tio­ra­joit­tei­nen val­tion elätti.

    Sel­lai­sia nuo­ria työt­tö­miä, joi­den tai­dot riit­täi­si­vät val­lan mai­nios­ti esim. koti­ta­lous­sii­voo­jak­si, löy­tyy pil­vin pimein.

    Abso­luut­ti­sen elin­ta­son nousu on ongel­ma myös monien työs­sä­käy­vien moti­vaa­tion kan­nal­ta. Toi­sin kuin 60-luvul­la, suh­teel­li­sen pie­nel­lä pal­kal­la ja työ­pa­nok­sel­la työn­te­ki­jä, var­sin­kin kou­lu­tet­tu työn­te­ki­jä, saa nyky­ään kai­ken tava­ran mitä vain kek­sii tarvita. 

    Ja jos työn­te­ki­jä on jo onnel­li­ses­ti pari­suh­tees­sa, on kovin vai­ke­aa kek­siä aikui­seen ihmi­seen vetoa­via hyviä syi­tä lisä­töi­den teke­mi­seen tai ural­la ylös­päin pus­ke­mi­seen. Ennem­min­kin on pai­nei­ta siir­tyä osa-aikai­seen työhön. 

    Käy­tän­nön seu­rauk­sia on monia. Jos lää­kä­ril­le antaa 10% pal­kan­ko­ro­tuk­sen, lää­kä­ri pal­kit­see tämän teke­mäl­lä 10% lyhyem­pää työpäivää.

    Miten moti­voi­da vapaa ihmi­nen työs­ken­te­le­mään kovem­min, jos lisä­työs­ken­te­lys­tä ei ole ihmi­sel­le huvia eikä hyö­tyä? Kas sii­nä pulma.

    Kun tuloe­ro­jen kas­va­mi­nen ei ole vaih­toeh­to, tule­vat työt­tö­myys­tuet vas­tai­suu­des­sa­kin kas­va­maan kes­ki­palk­ko­jen tah­dis­sa. Ainoak­si kei­nok­si työt­tö­mien moti­voin­nis­sa uhkaa jää­dä pak­ko­kei­not, tai jon­kin­lai­nen nykyis­tä­kin äärim­mäi­sem­pi työt­tö­myy­den stig­ma­ti­soin­ti. Tar­vi­taan val­tion kus­tan­ta­mia mie­li­ku­va­kam­pan­joi­ta. “Jos näet työt­tö­män, syl­käi­se pääl­le”, tai “Nuo­ri nai­nen, ota yhteis­kun­ta­vas­tuu­ta pysy­mäl­lä kau­ka­na työttömästä”.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai mik­si Tal­vi­vaa­ras­sa ei tul­tu aja­tel­leek­si, että sade­mää­rät vaih­te­le­vat vuo­sit­tain eikä kes­kiar­voon varau­tu­mi­nen riitä. 

    Täs­sä on kai kysy­mys mikä on paras tapa varau­tua run­sai­siin satei­siin. Pato­jen raken­ta­mi­nen, jol­loin varas­toi­daan onnet­to­muu­den mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­vaa poten­ti­aa­lie­ner­gi­aa. Vai poik­kea­mi­nen lupa­kä­sit­te­lys­sä mää­rä­tys­tä mää­räs­tä las­kea vet­tä. Joka tapauk­ses­sa ongel­ma on syn­ty­nyt lupia haet­taes­sa, onko syy yri­tyk­sen vai lupa­pro­ses­sin, en tiedä.

  67. Lii­an kal­lis: Ja lopul­ta työk­kä­ri tar­jo­si levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia.Kun kysyin mon­ta­ko 60-vuo­tias­ta levy­sep­pä-hit­saa­jaa hänel­lä on kor­tis­tos­sa työt­tö­mä­nä niin hei­tä oli jotain 200.Tuskinpa enää yhtään uut­ta tarvitaan ?
    Vas­taus­kin oli kuvaa­va: Et sinä kui­ten­kaan työllisty,joten on sama mitä kurs­se­ja käyt.Näitä on ostet­tu lii­kaa ja pitää saa­da täyteen.

    Kii­tos kuin toit epä­koh­dan esil­le. Nykyi­sen­kal­tai­nen työl­lis­ty­mis­kou­lu­tus pitäi­si kor­va­ta työt­tö­mil­le jaet­ta­vil­la pal­ve­luse­te­leil­lä. Jos hyväk­sy­tään, että mark­ki­na­me­ka­nis­mi ylei­ses­ti ottaen toi­mii, niin mik­si se ei voi­si toi­mia työl­li­syys­kou­lutk­sen kohdalla. 

    Pal­ve­luse­te­lin voi­si käyt­tää vaik­ka oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen. Pal­ve­luse­te­leil­lä on pal­jon etua. Kou­lu­tus oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa, kun työt­tö­mät sai­si­vat vali­ta sen kou­lu­tuk­sen joka hyö­dyn­tää hei­tä tar­peek­si. Samal­la huo­not kou­lut­ta­jat jou­tui­si­vat hakeu­tu­maan tuot­ta­viin töi­hin. Työ­voi­ma­vir­kai­li­joi­den vas­tuul­le jäi­si se, että pal­ve­luse­te­lei­tä ei käy­tet­täi­si väärin.

  68. kkk: Pal­ve­luse­te­lin voi­si käyt­tää vaik­ka oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen. Pal­ve­luse­te­leil­lä on pal­jon etua. Kou­lu­tus oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa, kun työt­tö­mät sai­si­vat vali­ta sen kou­lu­tuk­sen joka hyö­dyn­tää hei­tä tar­peek­si. Samal­la huo­not kou­lut­ta­jat jou­tui­si­vat hakeu­tu­maan tuot­ta­viin töihin.

    Ei mark­ki­na­me­ka­nis­mi­kaan ihan täy­del­li­nen ole.

    Amma­til­li­seen jat­ko­kou­lu­tuk­seen liit­tyen sain jos­sain vai­hees­sa usei­ta yhtey­den­ot­to­ja kou­lu­tus­ta tar­joa­vil­ta fir­moil­ta: kou­lu­tus ei oli­si mak­sa­nut mitään eikä juu­ri mitään oli­si toi­saal­ta tar­vin­nut teh­dä­kään opin­to­jen eteen. Se, mitä oli tar­koi­tus opet­taa, jäi vähän epä­sel­väk­si. Ilmei­ses­ti jul­kis­ta rahoi­tus­ta saa kun vain kerää “kuol­lei­ta sie­lu­ja” opiskelijarekisteriin…

  69. Vil­le: Ei mark­ki­na­me­ka­nis­mi­kaan ihan täy­del­li­nen ole.

    Amma­til­li­seen jat­ko­kou­lu­tuk­seen liit­tyen sain jos­sain vai­hees­sa usei­ta yhtey­den­ot­to­ja kou­lu­tus­ta tar­joa­vil­ta fir­moil­ta: kou­lu­tus ei oli­si mak­sa­nut mitään eikä juu­ri mitään oli­si toi­saal­ta tar­vin­nut teh­dä­kään opin­to­jen eteen. Se, mitä oli tar­koi­tus opet­taa, jäi vähän epä­sel­väk­si. Ilmei­ses­ti jul­kis­ta rahoi­tus­ta saa kun vain kerää “kuol­lei­ta sie­lu­ja” opiskelijarekisteriin…

    En minä­kään usko täy­del­li­seen mark­ki­na­me­ka­nis­miin. Sik­si kou­lu­tuk­sen­tar­joa­jia pitäi­si myös val­voa. Jos kukaan ei työl­lis­ty kou­lu­tuk­sen seu­rauk­se­na, kou­lu­tusoi­keus pitäi­si ottaa pois.

  70. kkk: En minä­kään usko täy­del­li­seen mark­ki­na­me­ka­nis­miin. Sik­si kou­lu­tuk­sen­tar­joa­jia pitäi­si myös val­voa. Jos kukaan ei työl­lis­ty kou­lu­tuk­sen seu­rauk­se­na, kou­lu­tusoi­keus pitäi­si ottaa pois.

    Hyvä idea. Ehdo­ta­pa tuo­ta pal­ve­luse­te­liä niin minä­kin perus­tan kou­lu­tus­yri­tyk­sen. Kurs­sien nimiä voi­si­vat olla vaik­ka Alko­ho­li­tuot­tei­den laa­dun­val­von­ta, Poke­riam­mat­ti­lai­sen peli­ru­tii­nit ja Media-alan mah­dol­li­suu­det: säk­ki­tuo­lis­ta s‑sarjan mersuun. 

    Kun fir­mat menet­tää kou­lu­tusoi­keu­det niin perus­tan uuden eri nimel­le. Ai että kyl­lä ne mark­ki­nat toimii.

  71. Samal­la huo­not kou­lut­ta­jat jou­tui­si­vat hakeu­tu­maan tuot­ta­viin töihin. ”

    Nykyi­nen työl­li­syys­kou­tus on korruptoitunutta.
    Oppi­laat ovat pako­tet­tu­ja kursseille,joten
    laa­dus­ta ei tar­vit­se välit­tää ja arvos­te­le­val­le oppi­laal­le mät­käis­tään karens­si ja lei­ma­taan ei-työmarkkinakelpoiseksi.
    Näin ihmi­nen on syr­jäy­tet­ty lopulliseksi.

    Kun tar­jous­pyyn­tö­kin laa­di­taan sopi­vas­ti niin kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jäk­si vali­koi­tuu ser­kun poi­ka ti muu hyvä veli ja kou­lu­tus on kallista.

    Kuten tuos­sa levyseppähitsaajakurssisakin

  72. Lii­an van­ha:
    “Toi­nen ja ehkä mer­kit­tä­väm­pi syy on, ettei työ­nan­ta­jan kan­na­ta pal­ka­ta nuor­ta ja koke­ma­ton­ta, kos­ka tämä ei vie­lä osaa, mut­ta palk­ka on mel-kein yhtä hyvä kuin kokeneella.”

    Voi olla virkamiehillä,mutta ei oikeas­sa elämässä

    Esim metal­lin sop­pa­ril­la aloit­te­li­ja saa 8 euroa tun­nis­sa jakun vaa­ti­vuus­luok­ka koke­muk­sen ja tai­to­jen myö­tä nousee pääs­tään jo 25 euroon.

    Tuo 8 euroa ei ole mel­kein ammat­ti­mie­hen palkka

    Aina­kin säh­kö­alal­la kel­ta­no­kan ja ammat­ti­mie­hen palk­kae­ro on lii­an pie­ni. Vas­ta­val­mis­tu­neel­le mak­se­taan noin 65% kon­ka­rin palkasta.

  73. eggo: Hyvä idea. Ehdo­ta­pa tuo­ta pal­ve­luse­te­liä niin minä­kin perus­tan kou­lu­tus­yri­tyk­sen. Kurs­sien nimiä voi­si­vat olla vaik­ka Alko­ho­li­tuot­tei­den laa­dun­val­von­ta, Poke­riam­mat­ti­lai­sen peli­ru­tii­nit ja Media-alan mah­dol­li­suu­det: säk­ki­tuo­lis­ta s‑sarjan mersuun. 

    Kun fir­mat menet­tää kou­lu­tusoi­keu­det niin perus­tan uuden eri nimel­le. Ai että kyl­lä ne mark­ki­nat toimii.

    Mark­ki­nat eivät vält­tä­mät­tä toi­mi kovin hyvin nuor­ten vähän­kou­lu­tet­tu­jen tai­vaan­ran­nan­maa­la­rei­den koh­dal­la, joi­den käsi­tyk­set omis­ta kyvyis­tä ja työ­elä­mäs­tä saat­ta­vat olla täy­sin epä­rea­lis­ti­sia. Täl­lai­set tyy­pit luon­nol­li­ses­ti tar­vit­se­vat enem­män hol­hon­taa, mut­ta ammat­ti­tai­tois­ten työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la pitäi­si luot­taa enem­män yksi­lön omaan har­kin­ta­ky­kyyn. Jon­kin­lai­nen tulos­vas­tuu pitää olla myös työvoimakouluttajilla.

  74. Syys­kuun lopus­sa alle 25-vuo­tiai­ta työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli 30 000. 

    Yli 55-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 65 600

    Vuon­na 2011 15–25-vuotiaita työt­tö­miä oli kes­ki­mää­rin 65 000 (työt­tö­myy­sas­te 20,1 %).

    55–65-vuotiaita työt­tö­miä oli 31 000 (työt­tö­myy­sas­te 6,4 %).

    Luvut ovat siis päinvastoin.

    55–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te oli 1989 41,9 %. Vuon­na 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuo­ti­aat ovat ainoa ikä­ryh­mä, joi­den työl­li­syys on kor­keam­pi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.

    Ongel­ma on nuo­ri­so­työt­tö­myys. Luvut Tilastokeskuksen.

  75. Vil­le:
    ‘snip’
    Amma­til­li­seen jat­ko­kou­lu­tuk­seen liit­tyen sain jos­sain vai­hees­sa usei­ta yhtey­den­ot­to­ja kou­lu­tus­ta tar­joa­vil­ta fir­moil­ta: kou­lu­tus ei oli­si mak­sa­nut mitään eikä juu­ri mitään oli­si toi­saal­ta tar­vin­nut teh­dä­kään opin­to­jen eteen. Se, mitä oli tar­koi­tus opet­taa, jäi vähän epä­sel­väk­si. Ilmei­ses­ti jul­kis­ta rahoi­tus­ta saa kun vain kerää “kuol­lei­ta sie­lu­ja” opiskelijarekisteriin…

    Tämän­tyyp­pi­ses­tä toi­min­nas­ta muu­ta­ma amma­til­li­nen aikuis­kou­lu­tus­kes­kus on jou­tu­nut suu­riin vai­keuk­siin, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la yksi meni kon­kurs­siin ja JAK­Kil­ta peri­tään takai­sin sum­maa, joka on suu­rem­pi kuin kun­nan koko budjetti.
    No, val­tio oli­si saa­nut herä­tä aikaisemmin.

  76. Eeva:

    55–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te oli 1989 41,9 %. Vuon­na 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuo­ti­aat ovat ainoa ikä­ryh­mä, joi­den työl­li­syys on kor­keam­pi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.
    ‘snip’

    Elä­ke­uu­dis­tus toi­mii tar­koi­te­tul­la tavalla.

    1. Enem­män kuin elä­ke­uu­dis­tus tuo­hon on vai­kut­ta­nut työ­elä­ke­put­ken myö­hen­tä­mi­nen, mut­ta elä­ke­nal­li­kin on toi­mi­nut. Ja paran­tu­nut terveys.

  77. Ila I: rfarm

    Hehe­heh… Siis tuos­sa vaa­di­taan useam­man vuo­den ohjel­moin­ti­ko­ke­mus­ta, erit­täin hyvää tun­te­mus­ta tie­tyis­tä ohjel­moin­ti­kie­lis­tä, sovel­lus­ke­hi­ty­sym­pä­ris­töis­tä ja tie­to­kan­ta­jär­jes­tel­mäs­tä, vies­tin­tä­tai­to­ja jne. Teh­tä­viin kuu­luu myös pro­jek­tin­hal­lin­taa ja luo­vien ja inno­va­tii­vis­ten rat­kai­su­jen kehit­tä­mis­tä. Ja palk­ka on kor­kein­taan 400€/kk (vai oli­ko se 450)?

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihmi­nen työl­lis­tyy mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos hänen mar­gi­naa­li­nen tuot­ta­vuu­ten­sa ylit­tää pal­kan ja ei työl­lis­ty, jos ei yli­tä, eikä työ­ajan lyhen­tä­mi­nen vai­ku­ta tähän mitään. 

    Täs­sä ole­te­taan täy­del­li­set mark­ki­nat ja täy­del­li­nen kysyn­tä kai­kel­le sil­le työ­voi­mal­le, joka tuot­taa enem­män kuin kustannuksensa.

    Työt­tö­mi­nä on kai­ken tasoi­sia ihmi­siä, sel­lai­sia, jot­ka toi­se­na ajan­koh­ta­na tuot­ta­vat yli palkkansa.

    Yhtä paik­kaa hakee esim 100 ihmis­tä. Näis­tä 10:tä har­kin­taan ja viit­tä haas­ta­tel­laan. Se, joka vali­taan, ei ole tuot­ta­vam­pi kuin muut. Hänes­sä kom­bi­noi­tuu mui­ta omi­nai­suuk­sia otol­li­sem­min (täs­sä valin­nas­sa) kuin muis­sa. Hänes­tä ehkä tykä­tään enemmän. 

    Mah­dol­lis­ta on myös, ettei­vät tuot­ta­jat kyke­ne käyt­tä­mään tar­jol­la ole­vaa työ­voi­maa. Ei teh­dä tai ei pys­ty­tä teke­mään tai mark­ki­noi­maan hyö­dyk­kei­tä, jois­sa tar­jol­la ole­va työ­pa­nos tuot­tai­si yli kus­tan­nuk­sen­sa, mis­tä kie­lii koke­mus työs­ken­te­lys­tä oman kapa­si­tee­tin alapuolella. 

    Osmon sitaat­ti antaa ymmär­tää, että työ­voi­man kysyn­tä sopeu­tui­si tar­jon­taan. Päinvastoin.

    1. Kyl­lä työ­voi­man kysyn­tä sopeu­tuu myös tar­jon­taan sen lisäk­si että tar­jon­ta sopeu­tuu kysyn­tään. Jos esit­tää täs­tä banaa­lin esi­mer­kin, ei kai ole sat­tu­maa, että Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa on työ­paik­ko­ja luku­mää­räi­ses­ti enem­män kuin Suo­mes­sa. Kun on enem­män työ­voi­maa tar­jol­la, syn­tyy enem­män työ­paik­ko­ja ja päin vastoin.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Enem­män kuin elä­ke­uu­dis­tus tuo­hon on vai­kut­ta­nut työ­elä­ke­put­ken myö­hen­tä­mi­nen, mut­ta elä­ke­nal­li­kin on toi­mi­nut. Ja paran­tu­nut terveys.

    No sehän juu­ri on se elä­ke­uu­dis­tus, ei se mitä VVM ajaa.
    Parem­pi elä­ke­nal­li kuin eläkepommi 😉

    1. Elä­ke­uu­dis­tuk­sel­la yleen­saä tar­koi­te­taan tätä liu­ku­vaa elä­kei­kää ja super­kart­tu­maa, joka hou­kut­te­lee ole­maan työ­elä­mäs­sä pidem­pään, mut­ta aiem­min­kin pää­see, jos hyväk­syy huo­non eläk­keen. Tämä on muu­ten voi­mak­kaas­ti eriar­vois­ta­va uudis­tus, jon­ka eriar­voi­suut­ta lisää­vä vai­ku­tus vähän lie­ve­ni­si, jos alin­ta elä­kei­kää nos­tet­tai­siin 65 vuoteen.

  80. Eeva: Yhtä paik­kaa hakee esim 100 ihmis­tä. Näis­tä 10:tä har­kin­taan ja viit­tä haas­ta­tel­laan. Se, joka vali­taan, ei ole tuot­ta­vam­pi kuin muut. Hänes­sä kom­bi­noi­tuu mui­ta omi­nai­suuk­sia otol­li­sem­min (täs­sä valin­nas­sa) kuin muis­sa. Hänes­tä ehkä tykä­tään enemmän.

    Noi­den nume­roi­den taka­na voi olla vaik­ka mitä.

    Yksin­ker­tai­nen mal­li työt­tö­myy­des­tä tie­tyl­lä alal­la ja alu­eel­la vaa­tii muu­ta­man dynaa­mi­sen meka­nis­min tun­nis­ta­mis­ta. Työn­ha­ki­joi­ta (työt­tö­myyt­tä) lisäävät:

    - kou­lus­ta val­mis­tuu uusia kou­lu­tet­tu­ja työnhakijoita
    — yri­tyk­set irti­sa­no­vat väkeä
    — yri­tyk­set lopet­ta­vat toimintansa

    Kou­lus­ta val­mis­tu­neet tuo­vat koke­ma­ton­ta poruk­kaa työn­ha­ki­joi­den jouk­koon. Irti­sa­no­mi­set yleen­sä teh­dään hei­kom­mas­ta pääs­tä, mikä tuo koke­nut­ta mut­tei kovin teho­kas­ta poruk­kaa lisää. Yri­tys­ten toi­min­nan lopet­ta­mi­nen tuo kai­ken­lais­ta poruk­kaa työn­ha­ki­joi­hin, mut­ta sil­loin­kin usein par­haat ovat vaih­ta­neet mai­se­maa aikaisemmin.

    Toi­saal­ta työn­ha­ki­joi­den jouk­ko vähenee:

    - uusia työ­paik­ko­ja syn­tyy (joko uut­ta lii­ke­toi­min­taa tai eläk­keel­le tai toi­saal­le läh­te­vien tilalle)
    — työn­ha­ki­joi­ta vaih­taa alaa tai aluet­ta tai jää työ­elä­män ulkopuolelle

    Jos työl­lis­ty­mi­nen alal­la ja alu­eel­la on hidas­ta (avau­tu­vien paik­ko­jen mää­rä vuo­des­sa / työn­ha­ki­ja on pie­ni), työt­tö­mien jou­kos­sa voi olla hyvin­kin tuot­ta­vaa poruk­kaa suh­tees­sa työssäolijoihin.

    Mut­ta juu­ri tuos­sa samas­sa tilan­tees­sa työ­nan­ta­jan ei tar­vit­se eikä kan­na­ta ottaa yhtään pien­tä­kään ris­kiä. Jos työn­ha­ki­jas­sa on jotain jol­lain taval­la epäi­lyt­tä­vää, työ­nan­ta­ja ei hän­tä ota.

    Ei siis ole meka­nis­mia, joka poi­mi­si kaik­kein tuot­ta­vim­mat työn­ha­ki­jat ensim­mäi­se­nä töi­hin. Mut­ta on meka­nis­mi, joka pitää ison jou­kon työn­ha­ki­jois­ta hyvin han­ka­las­ti työl­lis­tet­tä­vi­nä. Niis­tä sadas­ta hake­muk­ses­ta työ­nan­ta­ja kar­sii ensin 70 jol­lain taval­la epäi­lyt­tä­vää. Ja kun täs­sä suh­tees­sa eri työ­nan­ta­jil­la on usein hyvin saman­lai­sia kri­tee­re­jä, ne 70 työl­lis­ty­vät vas­ta, kun ei-epäi­lyt­tä­vät ovat jo töissä.

    Ainoa tapa saa­da työ­nan­ta­ja har­kit­se­maan han­ka­lam­min työl­lis­tet­tä­viä on pie­nen­tää työ­nan­ta­jan ris­kiä, ts. alen­taa palk­kaa tai antaa tukea.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­uu­dis­tuk­sel­la yleen­saä tar­koi­te­taan tätä liu­ku­vaa elä­kei­kää ja super­kart­tu­maa, joka hou­kut­te­lee ole­maan työ­elä­mäs­sä pidem­pään, mut­ta aiem­min­kin pää­see, jos hyväk­syy huo­non eläk­keen. Tämä on muu­ten voi­mak­kaas­ti eriar­vois­ta­va uudis­tus, jon­ka eriar­voi­suut­ta lisää­vä vai­ku­tus vähän lie­ve­ni­si, jos alin­ta elä­kei­kää nos­tet­tai­siin 65 vuoteen.

    No sehän se elä­ke­uu­dis­tus on ja juu­ri sen ansios­ta eläk­keel­le­jää­mi­si­kä on nous­sut — ja sitä juu­ri haettiin.

    Kum­mal­li­nen käsi­tys eriarvoisuudesta!
    Jos alin­ta eläk­keel­le­jää­mi­si­kää nos­tet­tai­siin, sehän lisäi­si eriar­voi­suut­ta. Nykyi­ses­sä­kin sys­tee­mis­sä elä­ke on todel­la huo­no, jos jää ennen hen­ki­lö­koh­tais­ta elä­kei­kää, esim. juu­ri 63-vuo­ti­aa­na. Jos elä­kei­kää nos­tet­tai­siin, tuli­si 2 eriar­voi­suut­ta aiheut­ta­vaa lai­haa vuot­ta lisää.

    1. Jos alin­ta eläk­keel­le­jää­mi­si­kää nos­tet­tai­siin, sehän lisäi­si eriar­voi­suut­ta. Nykyi­ses­sä­kin sys­tee­mis­sä elä­ke on todel­la huo­no, jos jää ennen hen­ki­lö­koh­tais­ta elä­kei­kää, esim. juu­ri 63-vuo­ti­aa­na. Jos elä­kei­kää nos­tet­tai­siin, tuli­si 2 eriar­voi­suut­ta aiheut­ta­vaa lai­haa vuot­ta lisää.

      Jos tulee tylö­ky­vyt­tö­mäk­si 63 vuo­ti­aa­na, saa nyt sen eläkk­keen, jon­ka on ansain­nut 63-vuo­ti­aak­si asti, eli erit­täin vähän . Jos elo­ä­kei­kä nos­tet­tai­siin 65 vuo­teen, sai­si kah­del­ta vii­mei­sel­tä vuo­del­ta ns. tule­van ajan kart­tu­man, eli elä­ke oli­si parem­pi. Hen­ki­lö, jon­ka ter­veys ei kes­tä työn­te­koa 65-vuo­ti­aak­si, hyö­tyy elä­keiän nos­tos­ta, vaik­ka dema­rien edcus­kun­ta­ryh­män näyt­tää ole­van tätä vai­kea ymmärtää.

  82. Rai­mo K: En tie­dä mil­lai­set pui­kot pape­ri­ko­nees­sa on, mut­ta nyky­ai­kai­sel­la tie­to­ko­neoh­ja­tul­la metal­li­työs­tö­ko­neel­la ope­roi­maan voi pääs­tää kenet tahan­sa, rik­ki se ei mene – mut­ta ilman har­joit­te­lua ei tule kun­non jälkeä.
    Niin kal­lii­ta ne ovat, että ammat­ti­kou­luil­la (tai mitä ne nykyi­sin ovat­kaan) ei ole varaa hank­kia nii­tä tar­peek­si usein. Eikä oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­ses­sa­kaan ketään pääs­te­tä mihin­kään ilman kou­lu­tus­ta – sitä se ‘kou­lu­tus’ sii­nä tarkoittaa.

    Hyvin sanot­tu. Noin se toi­mii: olen lähel­tä näh­nyt itsekin.
    Sak­san alhais­ta nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä ( ja ehkä jol­tain osin myös tuo­tan­non pysy­mis­tä omas­sa maas­sa ?)selit­tää osal­taan Sak­san mui­ta mai­ta vah­vem­pi oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen perin­ne: Se on ammat­tiin val­mis­tu­mi­sen ydin: Tie­tääk­se­ni oppi­lai­tos ei tuo­ta päte­vyyt­tä mihin­kään ammat­tiin ilman oppi­so­pi­mus­jak­soa. Sak­sas­sa men­nään tähän kou­lu­tuk­seen, eikä enem­mis­tö yri­tä lukioon, kuten meil­lä. (Niis­tä, jot­ka mene­vät, val­mis­tuu mm. osaa­via insi­nöö­re­jä huo­leh­ti­maan tuo­tan­non kor­keas­ta tasos­ta.) Har­joit­te­lu­yri­tyk­set osal­taan vas­taa­vat kou­lu­tuk­sen ajan­mu­kai­suu­des­ta ja saa­vat aina tar­vit­se­maan­sa osaa­vaa nuor­ta työ­voi­maa. Ja nuo­ret töitä.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Elä­ke­uu­dis­tuk­sel­la yleen­saä tar­koi­te­taan tätä liu­ku­vaa elä­kei­kää ja super­kart­tu­maa, joka hou­kut­te­lee ole­maan työ­elä­mäs­sä pidem­pään, mut­ta aiem­min­kin pää­see, jos hyväk­syy huo­non eläk­keen. Tämä on muu­ten voi­mak­kaas­ti eriar­vois­ta­va uudis­tus, jon­ka eriar­voi­suut­ta lisää­vä vai­ku­tus vähän lie­ve­ni­si, jos alin­ta elä­kei­kää nos­tet­tai­siin 65 vuoteen.

    Se tar­koit­taa, että yhä useam­pi viet­tää vii­mei­set 10 vuot­ta sos­sun luu­kul­ta ruo­kit­ta­va­na ja saa­vat vie­lä­kin huo­nom­paa eläkettä.

    Iäk­käit­ten työl­li­syy­sas­te on jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den varas­sa ja kas­va­nut sen vuoksi,että 70–80-luvuilla pal­kat­tiin pal­jon työ­voi­maa jul­ki­sel­le sektorille.He ovat nyt 50–60+ikäisiä

    Eli eriar­voi­suus oli­si vie­lä­kin suurempi

    Suo­ma­lai­nen työ­elä­mä on hyvin ikä­syr­ji­vä ja niin­pä työt­tö­mät ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat iäkkäitä

    Elä­keiän nos­to ton on vie­lä­kin eriarvoistavampi.

    Huo­mat­ta­vas­ti ooi­keu­den­mu­kai­sem­pi oli­si esim 37–38-vuoden työs­sä­olo­vaa­ti­mus täy­del­le eläkkeelle

    1. Työ­elä­mä syr­jii ikään­ty­nei­tä työn­ha­ki­joi­ta, kos­ka vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu mah­dol­li­ses­ta var­hai­use­läk­kees­tä tekee ikään­ty­neen palk­kaa­mi­ses­ta yri­tyk­sen kan­nal­ta täy­sin höl­mön. Ole­te­taan, egt­tä tie­täi­sim­me hen­ki­lön jou­tu­van työ­ky­vyt­tö­mäk­si 60-vuo­ti­aa­na ja ole­van kol­me vuot­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la. Jos hen­ki­lö on pal­kat­taes­sa 25-vuo­tias, tuo kol­men vii­mei­sen vuo­den kus­tan­nus jakau­tuu 35 vuo­del­le ja jos hän on pal­kat­taes­sa 55-vuo­tias, kus­tann­mus jha­kau­tuu vii­del­le vuo­del­le, eli on siis seit­se­män­ker­tai­nen. Näin ovat työ­mark­ki­na­jär­jes­töt tämän tahy­to­neet olevan.

  84. Eeva: Vuon­na 2011 15–25-vuotiaita työt­tö­miä oli kes­ki­mää­rin 65 000 (työt­tö­myy­sas­te 20,1 %).

    55–65-vuotiaita työt­tö­miä oli 31 000 (työt­tö­myy­sas­te 6,4 %).

    Luvut ovat siis päinvastoin.

    55–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te oli 1989 41,9 %. Vuon­na 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuo­ti­aat ovat ainoa ikä­ryh­mä, joi­den työl­li­syys on kor­keam­pi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.

    Ongel­ma on nuo­ri­so­työt­tö­myys. Luvut Tilastokeskuksen.

    Ote TEM syys­kuun työl­li­syys­kat­sauk­ses­ta, vali­ta Iha­li­sel­le , jos olet sitä miel­tä, että on väärin

    Syys­kuun lopus­sa alle 25-vuo­tiai­ta työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli 30 000, mikä on 2 900 enem­män kuin edel­li­sen vuo­den syys­kuus­sa. Nuor­ten työt­tö­myys las­ki elo­kuus­ta 2 500:lla. Alle 20-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 7 200. Yli 50-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 92 000 eli 3 400 enem­män kuin vuot­ta aikai­sem­min. Yli 55-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 65 600, mikä on 2 000 enem­män kuin vuo­si sitten.”

    Ja tam­mi­kuus­sa 2011 TEM tilas­to­ker­toi taa

    Tam­mi­kuun lopus­sa alle 25-vuo­tiai­ta työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli 33 500, mikä on 6 800 vähemmän
    kuin edel­li­sen vuo­den tam­mi­kuus­sa. Nuor­ten työt­tö­myys nousi jou­lu­kuus­ta 400:lla. Alle
    20-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 6 600. Yli 50-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 100 100 eli 1 400 vähem­män kuin vuot­ta aikai­sem­min. Yli 55-vuo­tiai­ta oli työt­tö­mä­nä 68 800, mikä on 2 300 enem­män kuin vuo­si sitten. ”

  85. Jou­ko Olli­la: Aina­kin säh­kö­alal­la kel­ta­no­kan ja ammat­ti­mie­hen palk­kae­ro on lii­an pie­ni. Vas­ta­val­mis­tu­neel­le mak­se­taan noin 65% kon­ka­rin palkasta.

    Urak­ka­pal­kois­sa nuo­ri voi­kin saa­da jopa enem­män kuin konkari.Yksikköhinnat kun ovat samat kaikille.

    Näp­pä­rä nuo­ri pää­see hel­pos­ti hyvil­le­kin palkoille.

    Urak­ka­palk­kauk­ses­sa hen­ki­lön tuot­ta­vuus ratkaisee

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Enem­män kuin elä­ke­uu­dis­tus tuo­hon on vai­kut­ta­nut työ­elä­ke­put­ken myö­hen­tä­mi­nen, mut­ta elä­ke­nal­li­kin on toi­mi­nut. Ja paran­tu­nut terveys.

    Eni­ten tuo­hon ikään­ty­neiu­den työl­li­syy­den kas­vuun on vai­kut­ta­nut jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den ikään­ty­mi­nen ja työ­voi­mao­suu­den kas­vu iäkkäissä

  87. Oli tosi huvit­ta­vaa ja koo­mis­ta kuul­la olles­sa­ni uudes­sa kun­ta­ko­kei­lun tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa, mis­sä meil­le pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le Hel­sin­gin Duu­ris­ta tul­lut “saar­na­mies” ker­toi, että me olem­me niin vvaa­iik­kee­aasst­ti työl­lis­tet­tä­viä ja “kädet­tö­miä”, että kes­tää kaa­uu­aan kun­nes mei­dät on rukat­tu sii­hen kun­toon, että olem­me kevol­li­sia työ­mark­ki­noil­le. Hyvin­pä aloit­ti tämä saar­na­mies. Tar­mo­kas hep­pu tosiaan.

    Itse kyl­lä läh­ti­sin liki mihin­kä tahan­sa työ­hön (sii­hen työ­hön min­kä kat­son oppi­va­ni tai jota nyt riit­tä­väs­ti hal­lit­sen) mis­tä mak­se­taan oikea­ta palk­kaa ja jos­sa nou­da­te­taan oikea­ta työ­lain­sää­dän­töä että työ­eh­to­so­pi­muk­sia (= pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien ehdoil­la ruk­kaa­mat­to­mia sääntöjä).

  88. Mark­ki­na­ta­lou­den oppien mukaan mark­ki­noi­den koko mää­rit­tää työ­paik­ko­jen määrän.

    Jos Rans­kan ja Sak­san mark­ki­nat oli­si­vat Suo­men kokoi­set niin töis­sä­oli­joi­den mää­rät oli­si­vat yhtä suu­ret ja loput eläi­si­vät keräi­ly­ta­lou­des­sa tai kerjäämällä

    Mut­ta Sak­san mark­ki­nat ovat jotain 15- 20 ker­tai­set ja jotain Rans­kan 12–15 ker­tai­set Suo­meen ver­rat­tu­na ja työl­lis­tä­vyys mark­ki­noi­den suu­ruu­den mukai­ses­ti suurempi

  89. Tuol­la elä­keiän nos­tol­la on mon­ta eriar­voi­suut­ta kas­vat­ta­vaa seurausta.

    Kun yksi­tyi­sel­lä har­va sel­vi­ää yli 60-ikä­vuo­den työ­elä­mäs­sä niin tun­ku jul­ki­sel­le sek­to­ril­le lisääntyy.Näin par­hai­ta voi­mia ei saa­da yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ja vien­ti kärsii.

    Kek­si­tään uusia palk­kauk­sen muo­to­ja, joil­la aikais­ta työ­elä­mäs­tä pois­tu­mis­ta helpotetaan:
    Esim tulos­palk­kio­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­ne­ne yleis­tyy niil­lä aloilla,joilla ammat­ti­lii­toil­la on voimaa.

    Kun sääs­te­tään muu­ta­man vii­kon palk­ka joka vuo­si rahas­toon niin 60-vuo­den iäs­sä on kol­men-nel­jän vuo­den palk­ka sääs­tös­sä ja kun työt­tö­myys­ko­vaus­ta­kin saa vuo­den niin nykyis­tä työt­tö­myys­kor­vauk­sen tasoa voi yllä­pi­tää 7–8 vuotta

    Sak­sas­sa on käy­mäs­sä näin eli vah­vo­jen ammat­til­lii­to­jen aloil­la rahas­tot ovat ylei­säj elä­keiän nos­to on saa­nut sääs­tä­mi­sel­le lisäpontta.

    Mut­ta mini­jo­bien hen­ki­löt jou­tu­vat raa­ta­man vielä80-vuotiana,koska mini­jo­beis­ta ei juu­ri elä­ket­tä kerry,irtisanomiskorvauksesta puhumattakaan.

    Eli eriar­voi­suut­ta suo­si­taan nyt hyvin voi­mak­kaas­ti politiikassa

  90. Työt­tö­myy­sas­tei­ta: Sak­sa 6,5 %, Rans­ka 10,2 %, USA 7,9 %. Työ­voi­man kil­pai­lul­li­set mark­ki­nat ovat ainoas­taan yli­opis­ton oppi­kir­jois­sa, mut­ta sehän riittää.

  91. Eeva:Yhtä paik­kaa hakee esim 100 ihmis­tä. Näis­tä 10:tä har­kin­taan ja viit­tä haas­ta­tel­laan. Se, joka vali­taan, ei ole tuot­ta­vam­pi kuin muut. Hänes­sä kom­bi­noi­tuu mui­ta omi­nai­suuk­sia otol­li­sem­min (täs­sä valin­nas­sa) kuin muis­sa. Hänes­tä ehkä tykä­tään enemmän.

    On kyl­lä mel­koi­sen roh­kea­ta väit­tää, että niis­tä sadas­ta haki­jas­ta ostaan esi­kar­sia vii­si paras­ta, jot­ka kaik­ki yhtä tuottavia. 

    Ei se vas­taa kyl­lä ollen­kaan minun omia kokemuksiani.

  92. Jos tulee tylö­ky­vyt­tö­mäk­si 63 vuo­ti­aa­na, saa nyt sen eläkk­keen, jon­ka on ansain­nut 63-vuo­ti­aak­si asti, eli erit­täin vähän . Jos elo­ä­kei­kä nos­tet­tai­siin 65 vuo­teen, sai­si kah­del­ta vii­mei­sel­tä vuo­del­ta ns. tule­van ajan kart­tu­man, eli elä­ke oli­si parempi.”

    Kysy­mys ei ole työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä ‚vaan että jää puo­li­kun­toi­se­na roik­ku­maan työk­kä­rin kirjoihin.

    Näi­tä on pal­jon jo nyt ja jouk­ko kas­vaa kun elä­kei­kää nostetaan.

    Tule­van ajan odot­ta­ma­kin las­ke­taan nyky­ään niin, että elä­ket­tä ker­tyy las­ken­nas­sa 1,5 % ja pääl­le tulee elin­aja­no­dot­teen leikkaus.

    Työs­sä ker­tyi­si 1,9 % ja elin­aja­no­dot­teen leik­kauk­sen voi kier­tää työ­uraa pidentämällä

    Kun tai­tet­tu indek­si alkaa lei­ka­ta elä­ket­tä suh­tees­sa työs­sä­oli­joi­hin niin ero on jo suu­ri 10 vuot­ta myö­hem­min eläköityvään.

    Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke mer­kit­see eläk­keen leik­kau­tu­mis­ta ja super­kart­tu­mat ovat vain unelmaa

    Eikä työ­tön pää­se työkyvyttömyyseläkkeelle,seon vai­keam­paa kuin työs­sä­ole­van, sil­lä terk­ka­reis­sa ei ole työ­ter­vey­teen eri­kois­tu­nei­ta lää­kä­rei­tä ja epä­mää­räi­sil­lä lausun­noil­la ei eläk­keel­le pääse,
    Eten­kin lähel­lä elä­kei­kää on vai­kea­pääs­tä työkyvyttömyyseläkkeelle,kun nume­roi­ta halu­taan kaunistaa

    Nimi­mer­kil­lä koke­mus­ta on

    Näyt­tää sil­tä, että dema­rit ymmär­tä­vät asian paremmin

  93. Ole­te­taan, egt­tä tie­täi­sim­me hen­ki­lön jou­tu­van työ­ky­vyt­tö­mäk­si 60-vuo­ti­aa­na ja ole­van kol­me vuot­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­lä työ­nan­ta­jan kustannuksella.”

    Urbaa­ni­le­gen­daa . Vain suu­ril­la yri­tyk­sil­lä on jon­kun­lai­nen vas­tuu vii­mei­se­nä työ­nan­ta­ja­na työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä, yli 90 % yri­ty­sis­tä voi pal­ka­ta ikään­ty­neen ilman eläköitymisriskiä

    Ja suu­ril­la­kin yri­tyk­sil­lä yksit­täi­nen työ­ky­vy­tön ei aiheu­ta lisä­ku­lu­ja. Vas­ta poik­kea­va mää­rä työ­ky­vyt­tö­miä aiheut­taa mak­su­luo­kan nousun

    https://www.varma.fi/fi/PdfDocuments/Anonymous/Julkaisut/Maksuopas.pdf

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    TEM:n ja tilas­to­kes­kuk­sen mää­ri­tel­mät työt­tö­mäl­le ovat aivan erilaisia.

    Niin ovat,mutta TEM mää­ri­tel­mäs­tä joh­tuen sen luvut ovat suurempia,sillä TEM­lu­vut perus­tu­vat kuu­kau­den aika­na työt­tö­mä­nä ollei­siin, Tilas­to­kes­kuk­sen haas­tat­te­lu­het­kel­lä työt­tö­mä­nä olleisiin.
    En löy­tä­nyt ao luku­ja tuke­vaa sivua Tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta

  95. Työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta ker­ty­vä elä­ke­kin on vain puo­let työs­sä­käy­vän elä­ke­ker­ty­mäs­tä, joten niil­le 100000,jotka roik­ku­vat kor­tis­tos­sa suu­rim­man osan lop­pu­työ­uras­ta ‚elä­ke­leik­kaus on suu­ri ja jos lisä­tään kak­si vuot­ta lisää roik­ku­mis­ta niin yhä suu­rem­pi jouk­ko tip­puu työ­mar­ki­na­tuel­le, jos­ta ei ker­ry eläkettä

    Ellei satu pää­se­mään työkyvyttömyyseläkkeelle.
    Työ­mark­ki­na­tu­ki huo­mioi­daan tule­van ajan laskelmissa.

    Mut­ta kun työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ehto­ja on kiri­tet­ty ja yhä har­vem­pi pää­see työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le nin yhä har­vem­pi hyötyy 

    Tuo kak­si vuot­ta lisää työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen tule­vaan aikaan eli n 3 % lisä on sen ver­ran pien­tä jouk­koa kos­ke­va etuus,että ymmä­rän soo­su­jen asne­teen hyvin.

    Kyl­lä dema­rit ovat täs­sä asias­sa oikeas­sa: Hyö­ty­jiä on vähän ja tule­vai­suu­des­sa yhä vähem­män ja menet­tä­jiä paljon

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos tulee työ­ky­vyt­tö­mäk­si 63 vuo­ti­aa­na, saa nyt sen eläkk­keen, jon­ka on ansain­nut 63-vuo­ti­aak­si asti, eli erit­täin vähän. Jos elä­kei­kä nos­tet­tai­siin 65 vuo­teen, sai­si kah­del­ta vii­mei­sel­tä vuo­del­ta ns. tule­van ajan kart­tu­man, eli elä­ke oli­si parem­pi. Hen­ki­lö, jon­ka ter­veys ei kes­tä työn­te­koa 65-vuo­ti­aak­si, hyö­tyy elä­keiän nos­tos­ta, vaik­ka dema­rien edus­kun­ta­ryh­män näyt­tää ole­van tätä vai­kea ymmärtää.

    Epäi­le­mät­tä näin on, mut­ta työ­ky­vyt­tö­mäk­si tulo ja sen vuok­si pois töis­tä jää­mi­nen ei rii­pu elä­keiäs­tä eikä se nos­ta eikä las­ke todel­lis­ta kes­ki­mää­räis­tä elä­köi­ty­mi­si­kää. Var­sin har­va voi itse päät­tää, mil­loin tulee työkyvyttömäksi.

    Mut­ta nyky­sys­tee­miin sisäl­ty­vä mii­nus­tus on se kep­pi, joka nos­taa kes­ki­mää­räis­tä elä­köi­ty­mi­si­kää, super­kart­tu­ma on pal­jon pie­nem­pi porkkana.

  97. Lii­an van­ha: Kun yksi­tyi­sel­lä har­va sel­vi­ää yli 60-ikä­vuo­den työ­elä­mäs­sä niin tun­ku jul­ki­sel­le sek­to­ril­le lisääntyy.Näin par­hai­ta voi­mia ei saa­da yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le ja vien­ti kärsii. 

    No ei kukaan oikeas­ti mie­ti eläk­keel­le pää­se­mis­tä sii­nä vai­hees­sa kun sii­nä 16…20 ikä­vuo­den välis­sä valit­see kou­lu­tus­ta ja samal­la käy­tän­nös­sä sitä, suun­tau­tuu­ko jul­ki­sel­le vai yksityiselle.

    Ja ihan tur­haa oli­si mois­ta miet­tiä­kään, kos­ka 30–50 vuo­den pääs­tä val­lit­se­vaa ala­koh­tai­sia elä­kei­kiä ei kukaan kyke­ne ennustamaan.

    Myön­nän että kes­ki-ikäi­set alan­vaih­ta­jat saat­ta­vat elä­ke­asioi­ta jo poh­dis­kel­la, mut­ta he eivät kyl­lä mah­du ihan täy­sin sii­hen “par­hai­ta voimia”-kategoriaan.

    (“paras voi­ma” on kait kai­ken koke­nut ammat­ti­lai­nen ja sitä ei nel­kyt­jo­tain alan­vaih­ta­ja ole vie­lä kym­me­neen vuoteen)

  98. Lii­an van­ha: Tule­van ajan odot­ta­ma­kin las­ke­taan nyky­ään niin, että elä­ket­tä ker­tyy las­ken­nas­sa 1,5 % ja pääl­le tulee elin­aja­no­dot­teen leikkaus.
    Työs­sä ker­tyi­si 1,9 % ja elin­aja­no­dot­teen leik­kauk­sen voi kier­tää työ­uraa pidentämällä

    Elin­ai­ka­ker­roin ei vai­ku­ta tule­val­ta ajal­ta kart­tuu­nee­seen eläk­kee­seen. Täl­lä taval­la työ­jy­vyt­tö­mil­le on kom­pen­soi­tu se, että he eivät pys­ty kier­tä­mään tuo­ta leik­kaus­ta. On ihan luon­nol­lis­ta, että tule­van ajan kart­tu­ma­pro­sent­ti on mata­lam­pi kuin työs­sä­olos­ta ker­ty­vä pro­sent­ti, kos­ka työs­sä­ole­val­la on työt­tö­myys­ris­ki. Mie­les­tä­ni tule­van ajan kart­tu­ma­pro­sent­tia voi­si nykyi­ses­tä alen­taa, jot­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke ei oli­si lii­an hou­kut­te­le­va vaihtoehto.

  99. Pie­nis­sä muu­ta­man hen­ki­lön fir­mois­sa työ­hön pereh­dyt­tä­mi­nen on iso kus­tan­nus, sil­lä usein­mi­ten se pereh­dy­tys on pois nime­no­maan yrit­tä­jän ajas­ta, ja yrit­tä­jä tekee jo nyt pit­kää päi­vää. Näis­sä fir­mois­sa työn­te­ki­jän työn­ku­va on monas­ti laa­ja, joten myös työn oppi­mi­nen on aikaavievää.

    60 vuo­tias ei taa­tus­ti pysy töis­sä 10 vuot­ta. Eli jos 60 vuo­tias ei ole jo val­miik­si täy­del­li­nen, pal­ka­taan mie­luum­min joku muu, jos­ta voi edes toi­voa että on töis­sä mah­dol­li­sim­man pit­kään. (pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä ei teh­dä kvartaalitaloutta)

    Sama kos­kee myös nii­tä nuo­ria. Nuo­ren palk­kaa­mi­nen on ris­ki, kos­ka hän voi­kin yhtäk­kiä päät­tää opis­kel­la jok­si­kin muuk­si, tai muut­taa toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le tai saa­da parem­min pal­ka­tun työn.

    Joku sil­tä välil­tä ole­va on toden­nä­köi­ses­ti vakiin­tu­neem­pi. Yrit­tä­jä joka palk­kaa työn­te­ki­jän toi­voo että jo parin vuo­den pääs­tä voi­si pitää lomaa. Se edel­lyt­tää että se tänään pal­kat­tu työn­te­ki­jä on käy­tet­tä­vis­sä vie­lä sil­loin, ja oppi­nut suun­nil­leen kaiken.

  100. kkk: Kou­lu­tus oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa, kun työt­tö­mät sai­si­vat vali­ta sen kou­lu­tuk­sen joka hyö­dyn­tää hei­tä tarpeeksi.

    Mis­tä ihmees­tä työt­tö­mät osai­si­vat tie­tää, mil­lä alal­la löy­tyy työtä?

    Rai­mo K: Tämän­tyyp­pi­ses­tä toi­min­nas­ta muu­ta­ma amma­til­li­nen aikuis­kou­lu­tus­kes­kus on jou­tu­nut suu­riin vaikeuksiin

    Ovat­ko kes­kus­ten vetä­jät? Muu­ten hai­tat ovat taas­kin vain sosialisoitu.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo vas­tuu kos­kee yli puol­ta työpaikoista.

    Ei kos­ke. Mak­su­luok­ka nousee vain,jos yri­tyk­sen elä­köi­ty­mi­nen poik­ke­aa alan kes­kiar­vos­ta ja sil­loin­kin nousu on vähäinen.
    Ns nor­maa­li elä­köi­ty­mi­nen ei vai­ku­ta ei aiheu­ta lisäkuluja

    Puheet mil­joo­nien vas­tui­ta ovat täyt­tä propagandaa

    1. Lii­an van­ha nyt ei oikeas­ti edes halua ymmär­tää asi­aa. Nuo mak­su­luo­kat on teh­ty niin, että kes­ki­mää­rin jokai­ses­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­pauk­ses­ta työ­nan­ta­ja mak­saa kai­ken. Ota se mak­su­kaa­vio ja har­joi­ta hie­man mate­ma­tiik­kaa, niin huo­maat. Tämä kos­kee vain suu­ria työ­nan­ta­jia, mut­ta enem­mis­töä työpaikoista.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an van­ha nyt ei oikeas­ti edes halua ymmär­tää asi­aa. Nuo mak­su­luo­kat on teh­ty niin, että kes­ki­mää­rin jokai­ses­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­pauk­ses­ta työ­nan­ta­ja mak­saa kai­ken. Ota se mak­su­kaa­vio ja har­joi­ta hie­man mate­ma­tiik­kaa, niin huo­maat. Tämä kos­kee vain suu­ria työ­nan­ta­jia, mut­ta enem­mis­töä työpaikoista.

    Ei se mene noin. Suu­ret­kin työ­nan­ta­jat mak­sa­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­tä kol­lek­tii­vi­ses­ti. Jos elä­köi­ty­mi­nen on nor­maa­lia perus­ta­soa niin työ­ky­vyt­tö­my­se­lä­ke­mak­su on 1 pro­sent­ti palk­ka­sum­mas­ta, ei siis mak­se­ta jokai­ses­ta yksit­täi­ses­tä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä erikseen

    Myös­kin työn­te­ki­jöi­den ikä­ra­ken­ne huo­mioi­daan eli jos on pal­jon iäk­käi­tä niin sitä useam­pi voi elä­köi­tyä ilman muu­tos­ta maksuluokassa.

    En löy­tä­nyt suu­ry­ri­tys­ten mak­su­luok­kien hajon­taa, se voi­si ker­toa jotain Osmon esit­tä­män ongel­man suuruudesta

    1. Olen kui­ten­kin ollut neu­vot­te­le­mas­sa näis­tä mal­leis­ta. Asian­tun­ti­joi­den läh­tö­koh­ta on, että suu­ry­ri­tyk­set mak­sa­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läkk­keen­sä koko­naan lopul­ta itse, ellei­vät tee kon­kurs­sia sii­nä välis­sä tai supis­ta mer­kit­tä­väs­ti toimintansa.

  103. ano­nyy­mi: Mis­tä ihmees­tä työt­tö­mät osai­si­vat tie­tää, mil­lä alal­la löy­tyy työtä?

    Esim. työ­paik­kail­moi­tuk­sis­ta, työ­haas­tat­te­lu­ti­lan­teis­ta ja tut­ta­vil­ta saa hyö­dyl­lis­tä tie­toa min­kä­lai­ses­ta osaa­mi­ses­ta on tar­vet­ta ja min­kä­lai­seen kou­lu­tuk­seen kan­nat­taa hakeutua.

  104. Lii­an van­ha:

    snip’
    Tule­van ajan odot­ta­ma­kin las­ke­taan nyky­ään niin, että elä­ket­tä ker­tyy las­ken­nas­sa 1,5 % ja pääl­le tulee elin­aja­no­dot­teen leikkaus.

    Työs­sä ker­tyi­si 1,9 % ja elin­aja­no­dot­teen leik­kauk­sen voi kier­tää työ­uraa pidentämällä

    Kun tai­tet­tu indek­si alkaa lei­ka­ta elä­ket­tä suh­tees­sa työs­sä­oli­joi­hin niin ero on jo suu­ri 10 vuot­ta myö­hem­min eläköityvään.

    Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke mer­kit­see eläk­keen leik­kau­tu­mis­ta ja super­kart­tu­mat ovat vain unelmaa
    ‘snip

    Siis on parem­pi olla töis­sä esim. vie­lä 10 vuot­ta kuin jää­dä työkyvyttömyyseläkkeelle?

    Tämä on aivan tot­ta, lyhyes­ti sanot­tu­na on parem­pi olla rikas ja ter­ve kuin köy­hä ja sairas.
    Ja kun super­kart­tu­ma edel­lyt­tää työs­sä oloa, se vah­vis­taa edel­lä olevaa.

  105. KKK: Esim. työ­paik­kail­moi­tuk­sis­ta, työ­haas­tat­te­lu­ti­lan­teis­ta ja tut­ta­vil­ta saa hyö­dyl­lis­tä tie­toa min­kä­lai­ses­ta osaa­mi­ses­ta on tar­vet­ta ja min­kä­lai­seen kou­lu­tuk­seen kan­nat­taa hakeutua.

    Niin­pä.
    Kun esim. diplo­mi-insi­nöö­rin kou­lu­tus kes­tää noin 7 vuot­ta, juu­ri työ­haas­tat­te­lu­ti­lan­teis­ta ja tut­ta­vil­ta voi saa­da sel­vil­le, mil­lai­nen työ­voi­ma­tar­ve on 7 vuo­den päästä. 😉

  106. Rai­mo K: Niin­pä.
    Kun esim. diplo­mi-insi­nöö­rin kou­lu­tus kes­tää noin 7 vuot­ta, juu­ri työ­haas­tat­te­lu­ti­lan­teis­ta ja tut­ta­vil­ta voi saa­da sel­vil­le, mil­lai­nen työ­voi­ma­tar­ve on 7 vuo­den päästä. 

    Minä puhuin­kin sii­tä, min­kä­lais­ta lisä­kou­lu­tus­ta työt­tö­män työn­ha­ki­jan kan­nat­taa hankkia.

  107. Kat­se­lin vähän noi­den yri­tys­ten tunnuslukuja.
    Suu­ren ja pk-sek­to­rin raja kul­kee elä­kea­sias­sa n 50 hen­gen yrityksissä.

    Suu­ria yri­tyk­siä on n 1 % yri­tys­ten mää­räs­tä ja ne työl­lis­tä­vät n 750000 henkeä

    Kun Suo­mes­sa työl­li­siä on n 2,5 mil­joo­naa niin suur­ten osuus on 30 % työpaikoista.

    Luku­jen valos­sa 99 %:lla yri­tyk­sis­tä ei ole työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen aiheut­ta­maa talou­del­lis­ta rasitetta .

    Ja työ­pai­kois­ta vain 30 % on pie­ni ris­ki jou­tua mak­sa­maan jotain.

    Jul­ki­sen sek­to­rin ei luon­teen­sa vuok­si pitäi­si har­joit­taa ikäsyrjintää.

    Tosin armei­jan irti­sa­no­mi­set puhu­vat aivan muusta

  108. kkk: Minä puhuin­kin sii­tä, min­kä­lais­ta lisä­kou­lu­tus­ta työt­tö­män työn­ha­ki­jan kan­nat­taa hankkia.

    Ammat­ti­kou­lu­kin (mitä lie­ne­vät nykyi­sin nimel­tään) kes­tää 3 vuotta.

  109. Rai­mo K: Ammat­ti­kou­lu­kin (mitä lie­ne­vät nykyi­sin nimel­tään) kes­tää 3 vuotta.

    Työ­voi­ma­kou­lu­tus kes­tää yleen­sä muu­ta­man kuukauden.

  110. KKK: Työ­voi­ma­kou­lu­tus kes­tää yleen­sä muu­ta­man kuukauden.

    Ja se pal­jon kehut­tu työ­voi­ma­kou­lu­tus antaa päte­vyy­den… mihin?

  111. KKK: Työ­voi­ma­kou­lu­tus kes­tää yleen­sä muu­ta­man kuukauden.

    Tuol­la kou­lu­tuk­sel­la saa vain hanttihommia,jos halu­aa uuden hyvin pal­ka­tun amma­tin niin on opis­kel­ta­va vuosia.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­elä­mä syr­jii ikään­ty­nei­tä työn­ha­ki­joi­ta, kos­ka vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu mah­dol­li­ses­ta var­hai­use­läk­kees­tä tekee ikään­ty­neen palk­kaa­mi­ses­ta yri­tyk­sen kan­nal­ta täy­sin hölmön. 

    Siis olet­ko Osmo täs­tä nyt ihan var­ma? Minun tie­tääk­se­ni mah­dol­li­ses­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä vas­taa se elä­keyh­tiö, jol­le yri­tys laki­sää­tei­set tel-mak­sut suo­rit­taa (ilma­ri­nen, poh­jo­la, …). Jos hen­ki­lö jää työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, ei täs­tä aiheu­du työ­nan­ta­jal­le lisä­kus­tan­nuk­sia, vaan elä­ke suo­ri­te­taan työn­te­ki­jäl­le mak­se­tun tel-vakuu­tuk­sen vas­ti­nee­na. Työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan kyl­lä­kin työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä edel­tä­vän mah­dol­li­sen sai­ras­lo­man kustannuksia.

    1. Minun tie­tääk­se­ni mah­dol­li­ses­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä vas­taa se elä­keyh­tiö, jol­le yri­tys laki­sää­tei­set tel-mak­sut suo­rit­taa (ilma­ri­nen, pohjola, …

      Suur­ten työ­nan­ta­jien osal­ta vakuu­tus­mak­su vaih­te­lee sen mukaan, kuin­ka pal­jon noi­ta sai­rause­lä­ke­ta­pauk­sia on. Mak­sun nosusu (ja las­ku) on mitoi­tet­tu niin, että yri­tys mak­saa koko­naan ne työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet, jot­ka ylit­tä­vät ris­kin kes­kiar­von ja vas­taa­vas­ti saa täy­den alen­nuk­sen, jos pys­tyy pitä­mään työn­ta­ki­jän­sä mui­ta parem­min työ­ky­kyi­se­nä. Pie­nil­lä työ­nan­ta­jil­la tämä menee täy­sin yhteis­vas­tuul­li­ses­ti. Täl­lä lain­sää­dän­nöl­lä on kausin peri­aa­te yrit­tää pal­ki­ta työ­nan­ta­jia hyväs­tä työ­ter­veys­huol­los­ta ja muus­ta sel­lai­ses­ta, mut­ta par­hai­ten se pal­kit­see sii­tä, ettei palk­kaa ketään, johon liit­tyy kohon­nut työkyvyttömyysriski.

      Noi­ta pien­ten työ­nan­ta­jien työ­ky­vyt­tö­myys­mak­su­ja oli kerät­ty lii­kaa, mut­ta pie­net työ­nan­ta­jat pal­kit­tiin hyväs­tä työ­suo­je­lus­ta palaut­ta­mal­la lii­kaa kerä­tyt rahat pää­asias­sa suu­ril­le työnantajille.

  113. Rai­mo K: Ja se pal­jon kehut­tu työ­voi­ma­kou­lu­tus antaa päte­vyy­den… mihin?

    Työ­voi­ma­kou­lu­tuk­ses­ta oli­si enem­män hyö­tyä, jos se pal­ve­li­si parem­min työt­tö­mien tar­pei­ta. Työt­tö­mien pakot­ta­mi­nen kurs­seil­le, jot­ka eivät auta hei­tä työl­lis­ty­mään, on yhteis­kun­nan varo­jen tuh­laus­ta ja nöy­ryyt­tä­vää. Työ­voi­ma­kou­lu­tus pitäi­si perus­tua vapaa­eh­toi­suu­teen ja kou­lut­ta­jan saa­man palk­kion pitäi­si riip­pua kurs­sien osal­lis­tu­ja­mää­ris­tä. Tämä kar­si­si tur­haa koulutusta.

  114. KKK: ‘snip’
    Työ­voi­ma­kou­lu­tus pitäi­si perus­tua vapaa­eh­toi­suu­teen ja kou­lut­ta­jan saa­man palk­kion pitäi­si riip­pua kurs­sien osal­lis­tu­ja­mää­ris­tä. Tämä kar­si­si tur­haa koulutusta. 

    Kyl­lä ne kou­lut­ta­jat vär­vää­vät tar­vi­tes­saan kou­lu­tet­ta­via, älä sii­tä murehdi.

  115. Työ­voi­ma­toi­mis­to­jen kou­lu­tuk­set voi­si lak­kaut­taa koko­naan. Sen sijaan tuli­si laa­jen­taa mah­dol­li­suut­ta opis­kel­la työt­tö­myys­tuel­la. Esim. yli neli­kymp­pi­sel­lä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­lä se voi­si olla täy­sin vapaa­ta. Samoin lyhy­tai­kais­ten töi­den vas­taa­not­ta­mis­ta oli­si hel­po­tet­ta­va ja niis­tä saa­ta­vien tulo­jen tuli­si myös jää­dä teki­jäl­leen. Mik­si ihmees­sä halu­taan maa­il­man tap­piin pitää kiin­ni van­hen­tu­neis­ta ras­kas­ta byro­kra­ti­aa vaa­ti­vis­ta säädöksistä?

  116. Köy­hä ja ruma: Mik­si ihmees­sä halu­taan maa­il­man tap­piin pitää kiin­ni van­hen­tu­neis­ta ras­kas­ta byro­kra­ti­aa vaa­ti­vis­ta säädöksistä?

    Tuos­sa on tie­tys­ti se puo­li, että hel­pos­ti lip­su­taan sil­le tiel­le, jos­sa val­tio käy­tän­nös­sä mak­saa yri­tyk­sen työn­te­ki­jän palkan.

    Aika moni asia para­ni­si, jos veron­kier­to saa­tai­siin kuriin. Ei tar­vit­si­si val­tion tur­haan tukea rehel­lis­ten yri­tys­ten kil­pai­lua eri­näis­ten veron­kier­tä­jien kanssa.

  117. Ajat­te­li­ja on itse sot­ke­nut asian:

    ”Työn­te­ki­jän vajaa­tuot­toi­suut­ta ei pidä sekoit­taa huo­no­tuot­toi­seen työ­hön” (Soi­nin­vaa­ra 2010: Sata-komi­tea. Mik­si…, 170).

    Mini­jo­beis­sa on kyse jäl­kim­mäi­ses­tä mut­ta Soi­nin­vaa­ra puhuu ensin mai­ni­tus­ta, työn­te­ki­jöi­den ominaisuuksista.

    Blo­gis­sa lukee Mini­jo­beis­ta, että ” Meil­lä­kin on täl­le vas­ti­ne: kun­tout­ta­va työtoiminta.” 

    Toi­saal­ta mai­ni­tus­sa teok­ses­sa lukee:
    ”Eri­tyi­sen tur­haut­ta­va­na pidän kun­tout­ta­vaa työ­toi­min­taa, jos­ta vuo­den 2010 alus­ta tuli vel­voit­ta­vaa kai­kil­le pitkäaikaistyöttömille.
    Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta on kun­nan jär­jes­tä­mää työs­ken­te­lyä, johon pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät voi­daan ohja­ta karens­sil­la uhkaa­mal­la. Työ­tä saat­taa olla vain yhte­nä päi­vä­nä vii­kos­sa. Kun­ta saa työ­voi­man ilmai­sek­si min­kä lisäk­si val­tio mak­saa aiheu­tu­neis­ta kuluis­ta kor­vaus­ta…” jne. (Soi­nin­vaa­ra 2010, 162–163.)

    Ana­lo­gi­soin­nin dis­kurs­si rat­kai­see asiat aprio­ri­sin perus­tein: jos a on ”sama asia” kuin b ja tie­däm­me että b on huo­no, tur­haut­ta­va tms., niin sit­ten a on huo­no jut­tu. Empii­ri­ses­ti ja fyy­sis­ten eks­kur­sioi­den kaut­ta taas pitäi­si tut­kia asioi­ta ja sitä, mis­sä mää­rin ja mis­sä suh­tees­sa jokin jut­tu on sama kuin jokin toi­nen toi­ses­sa paikassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.