Melkein koko Eurooppa on joutunut vaikeuksiin nuorisotyöttömyyden kanssa. Suomessa se on noin 22 %, mutta Espanjassa ja Kreikassa 50 %. Saksassa nuorisotyöttömyys on kahdeksan prosenttia.
Saksa on poistanut nuorisotyöttömyyden erittäin kovin keinoin. Joku voisi kutsua sitä työpakoksi ja jotkut vielä rajummin orjatyöksi. Tästä olisin halunnut kuulla Berliinissä enemmän, mutta meille kerrottiin vain siitä, miten laskusuhdanteiden yli päästään työaikaa lyhentämällä.
Korkealle nouseva nuorisotyöttömyys on erittäin vakava uhka, suorastaan tuhon enne hyvinvointivaltion kannalta, koska pitkään jatkuessaan työttömyys sysää merkittävän osan nuorista lopullisesti työelämän ulkopuolelle. Se on ikävä juttu heidän kannaltaan ja suorastaan tuhoisaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvojen kannalta.
Saksassa työtön nuori voi joutua ottamaan vastaan mini-jobin, muutaman tunnin viikossa työllistävän työn. Se parantaa hänen nettoansioitaan, mutta ei kovin paljon. Meilläkin on tälle vastine: kuntouttava työtoiminta. Kun emme tästä kuulleet lähemmin, joudun turvautumaan toisen käden tietoihin. Ilmeisesti nettona työstä tulee noin euro tunnissa. Sitä luokkaa ansioiden lisääntyminen on myös Suomessa, kun työtön työllistyy matalapalkkaiseen työhön.
Pakollinen huonosti kannattava työ on helppo kritiikin kohde: orjatyöksi sitä on myös tällä blogilla moni kutsunut. Vaihtoehto ¬¬– ei työtä ollenkaan ehkä koko elämän aikana – ei ole hyvä sekään. Vielä huonommaksi sen tekee, että suureksi paisuessaan työelämän ulkopuolelle syrjäytyneet kaatavat koko hyvinvointiyhteiskunnan.
Tätä asiaa on vaikea tutkia. Pitäisi voida tehdä koe, jossa ensin valitaan toinen tapa ja sitten palataan ajassa taaksepäin ja valitaan toinen, ja verrataan lopputuloksia. Varmaankin kovaotteinen työttömyyden katkaisu osoittautuisi joidenkin osalta hyväksi asiaksi ja toisten osalta huonoksi. Ilman tuollaista koetta emme voi tietää enempää.
Politiikka olisi helppoa, jos olisi käytössä ratkaisuja, joilla on vain hyviä tai vain huonoja puolia. Tässä asiassa joudumme valitsemaan kahden ikävän asian välillä.
Miksi työttömyys kohdistuu nuoriin? Työelämän pelisäännöt suojelevat sisälle päässeitä ja rajaavat ongelmat niihin, jotka eivät ole vielä päässeet sisälle.
Toinen ja ehkä merkittävämpi syy on, ettei työnantajan kannata palkata nuorta ja kokematonta, koska tämä ei vielä osaa, mutta palkka on melkein yhtä hyvä kuin kokeneella. Ennen nuoren palkkaaminen oli työnantajalle investointi. Vaikka hän ei vielä osannut, hän oppi työtä tekemällä ja poistuessaan 65-vuotiaana tehtaan portista kultakellon kanssa, hän oli tienannut työnantajalleen oppirahansa moneen kertaan. Nyt työsuhteet ovat lyhyitä. Nuoren kouliminen on isänmaallinen teko, mutta taloudellisesti se hyödyttää hänen seuraavaa työnantajaansa.
Jos ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on isänmaallinen teko, voisiko ajatella, että sen kustannukset maksettaisiin kollektiivisesti? Maksetaanhan koulutuskin yhteisistä varoista, miksi ei siis työelämän oppimista.
Voisiko ajatella, että nuoren ensimmäinen työnantaja saisi lineaarisesti alenevaa palkkatukea vuoden tai pari. Tietysti myös toinen, jos ensimmäiseltä jäi tukikuukausia käyttämättä?
Kauan sitten alle 24-vuotiailla oli matalampi verotus kuin muilla. Heitä verotettiin perheverotuksen alemmalla asteikolla, vaikka puolisoa ei ollutkaan. Kun perheverotuksesta luovuttiin, poistettiin samalla nuoria suosiva verotus.
Tiedän että on järjestelyjä, joissa nuoren voi työllistää ilmaiseksi. Tämä ei ole hyvä. Ilmaiseen työntekijään ei paljon panosteta.
“Nyt työsuhteet ovat lyhyitä.”
Mihin tutkimustulokseen tuo väite perustuu? Ks. esim. http://ideas.repec.org/p/iza/izadps/dp4721.html
Lyhyesti vaan totean, että orjatöitä ei haluta varmankaan tehdä sen takia, että niissä ei opi yhtään mitään sellaista, mitä yksityisen sektorin työnantajat arvostavat ja mistä maksetaan oikeata palkkaa. Ja kun työkkäreillä ja näiden “yhteistyökumppaneilla” ei ole tarjota edes palkattomastikkaan mielekästä esim. tekniikan alan töitä, niin tulisiko sitten kaikkien ryhtyä opiskelemaan vanhusten kakkojen korjaamista kunnallisissa laitoksissa.
Olis myös kiinnostavaa nähdä joku kunnollinen tutkimus tän ilmiön syistä. Kieltämättä haastava toteutettava, kun potentiaalisia muuttujia on niin paljon.
Epäilen että yhtenä suht oleellisena mutta vähälle huomiolle jääneenä tekijänä voi olla yksinkertaisesti se, että absoluuttinen elintaso ilman työntekoakin on nykyään niin korkee ja työnteon vaihtoehtoiskustannus on monien nuorten(etenkin miesten) näkökulmasta noussu huikeesti. 20v jannut saa helposti viihdytettyä itteään loputtomasti ja puolilmaseks pelkän tietokoneen, nettiyhteyden, pleikkarin ja cokiksen voimalla. Tällasta realistista vaihtoehtoa ei aikasemmin oo ollu. Jos olit työttömänä, niin pyörittelit peukaloita himassa tai syljeskelit kadulle jonkun ostarin kulmalla. Nykyään tylsistymisestä ei oo pelkoa. Etenkin siltä voi tuntua nuorena kun on paljon kavereitakin joilla on paljon vapaa-aikaa, oli ne työttöminä tai ei. 20-vuotiaana ei myöskään täysin vielä ymmärrä kuinka valtavan oleellista työmarkkinoille osallistuminen tulee myöhemmin olemaan paritumismarkkinoilla menestymisen kannalta. Jo 30-vuotiaana tilanne on täysin toinen ja työttömän äijän markkinat seitin ohuet.
Suomessa on jo tällainen harjoittelujärjestelmä, palkaton amk-harjoittelu. Insinööreillä ym. kysytyillä duunareilla toimii hyvin, sen sijaan joillain aloilla pyöritetään jatkuvana rulettina ja syö “oikeita” työpaikkoja.
> Jos ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on isänmaallinen teko, voisiko ajatella, että sen kustannukset maksettaisiin kollektiivisesti? Maksetaanhan koulutuskin yhteisistä varoista, miksi ei siis työelämän oppimista.
Pääsääntöisesti nämä ongelmat pitäisi hoitaa samalla tavalla kuin muidenkin vaikeasti työllistettävien asiat. Jos nuoren juuri valmistuneen opiskelijan arvo työmarkkinoilla on vähäisempi kuin kokeneemman kolleegan, palkkakin voi olla pienempi. Valtio voi tasata tilannetta pienipalkkaisten kevyemmällä verotuksella, perustulolla tai muilla keinoilla, jotka ovat samat kaikille kansalaisille.
Ehkä tämän päälle on perusteltua tehdä jotain pientä nimenomaan nuorten työelämään saattamiseksi (vanhempien työntekijöiden tappioksi, syrjäytymisriskin pienentämiseksi), mutta pääsääntönä siis samat säännöt kaikille.
Jep, vihreä puolue on tehnyt oman osansa, kiitos rikkidirektiiveista ja ilmastomaksuista ja energiaveroista ja päästöveroista ja kaikesta muusta. Tosin saamaa voi toivottaa osittain muillekin puolueille. Julkisesta sektoristakaan ei ole juurikaan apua, kun valtion velkaantumistahti on pöyristyttävä. No onneksi saamme vuosittain sentään tuhansia kouluttamattomia ja ammattitaidottomia maahamuuttajia lähi-idästä ja afrikasta.
Tulevaisuus näyttää hyvältä.
Mitäs jos poliitikot vähentäisivät hoivaamista ja antaisivat asioiden mennä enemmän luonnollista tietään.
On vain niin että osaamaton ei tuota ja palkka on silloin pienempi. Ennen oli nälkä jos ei ruokaa osannut hakkia. Näin se on ollut ennen kuin aloitettiin sääntely.
Hauskaa se ei ole, mutta voiko tämäkään enään jatkua kovin pitkään.
Jos palattaisiin takaisin edes muutama vuosikymmen.
Minijobeista jää käsittääkseeni kyllä enemmän käteen kuin euro tunnissa. Ne 1‑euro-jobit on erikseen ja ne on niitä pitkäaikaistyöttömille tarkoitettuja, joihin työvoimatoimisto pakottaa ja joista ei ole mitään pääsyä normaaleille työmarkkinoille.
Lähemmin en ole onnekseni joutunut aiheeseen tutustumaan.
Ely-keskusten ja Tekesin ym. julkisten rahoittajien avulla voi myös palkata “ilmaiseksi” varttuneempia konsultteja erilaisiin hankkeisiin. Näihinkään ei välttämättä panosteta kauheasti, eikä konsulteiillakaan ehkä ole liikaa yritystä, joten kehityshankkeissa hukataan potentiaalista osaamista ja tuottavuutta suuret määrät. Tämä on kansantaloudellisesti varmaankin vielä suurempi ongelma kuin nuorten työllistyminen, koska näin innovaatiot jäävät syntymättä ja tuottavat uudet työt luomatta… 😉
Minusta tässä(kin) aiheessa kannattaisi miettiä, mitä perustulo vaikuttaisi.
Jos meillä olisi käytössä perustulo ja samalla oikeus ottaa vastaan työtä niillä ehdoilla kuin itselle sopii, luulen, että tapahtuisi seuraavaa:
1) aloillla, joissa pääsee varsin hyviin tuloihin, mutta jotka vaativat kokemusta ja ammattitaitoa, todennäköisesti opiskeluvaiheessa työntekijät saattaisivat tehdä harjoittelua hyvinkin halvalla, ehkä jopa ilmaiseksi. Tämä olisi kannattavaa, kun olisi kuitenkin perustulo ja hankittu ammattitaito ja kokemus olisivat tuottava investointi.
2) vähän tuottavilla ammateissa, jotka vaativat vähän ammattitaitoa vähempituottoinen työvoima saattaisi päästä töihin entistä helpommin ja olisi ehkä halukas tekemään töitä halvemmalla kuin nykyinen työvoima niillä aloilla. En kuitenkaan usko, että niiden alojen palkkataso laskisi kovin paljon, koska työntekijöillä olisi aina mahdollisuus jäädä perustulon varaan.
3) ihmiset, jotka nykyään työllistyvät matalapalkka-aloille saattaisivat joutua etsimään itselleen vaativamman ammatin, mutta toisaalta sellainen työ saattaisi olla antoisampaa.
4) kun minkä tahansa työn vastaanottaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, voisi hyvinkin syntyä lisää työpaikkoja esim. palvelualoille (joilla myös halpatyömaiden on selkeästi vaikeampi kilpailla suomalaisen työvoiman kanssa). Tämä palvelualan kasvu varmasti toisi palvelualallekin hyvin tuottoisaa töitä (jos joku esim. kehittyy loistavaksi hierojaksi, hän todennäköisesti saisi mainetta, jonka voisi myös konvertoida tuloksi).
Uskon, että to. seikoilla olisi merkittävä positiivinen vaikutus myös nuorisotyöttömyyteen.
Mitäpä jos jaettaisiin töitä vähän uudelleen.
ESIMERKKI:
Eduskuntatalon vahtimestari voisi tehdää 50 prosenttista työviikkoa vaikkapa 70 prosenttisella palkalla, jos hänen töitään paikkaamaan tulisi nuori osa-aikainen työntekijä.
Jos kaksi vahtimestaria alkaa tekemään osa-aikaista korotetulla palkalla, se työllistäisi nuoren kokoaikaisesti.
Yksyisellä puolella tämä edellyttäisi, että valtio kompensois työvoimakustannuksen eron työnantajalle.
Kokonaisuutena valtio kuitenkin kustannusmielessäkin hyötyisi järjestelystä työttömyyskustannusten vähenemisen ja verotulojen kasvun ansiosta.
Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 30 000.
Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 92 000 .
Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 65 600
Syyskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 61 500.
Pitkäaikaistyöttömistä n 2/3 osaa on + 50 vuotiaita
Alle 25-vuotaitten työttömyys kestää keskimäärin 5–8 viikkoa, + 50-vuotiaitten 16–35 viikkoa
Työllisyysaste nousee 30 ikävuoteen mennessä kokonaisuutena liki 90 % ja erityisesti miesten, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, 93 % iin.
Kun työttömyyskin on muutaman % luokkaa 30 ikäluokassakin niin syrjäytyneitä onkin enää yllättävän vähän.
Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden rakenteen samoin kuin työttömyysjaksojen perusteella on selvää, ettei ongelma ole niinkään nuorisotyöttömyys vaan ikääntyneiden työttömyys.
En väitä etteikö nuoria syrjäytyneitä ole.Nykyajan talouden maksimointi ei vain hyväksy sitä tosiasiaa, ettei 15-vuotias tiedä miksi hän isona haluaa .
Nuori alkaa etsiä paikkaansa yhteiskunnassa 15-vuotaana ja 25-vuoden iässä useimmat ovat sen löytäneet ‚mikä näkyy 30-vuotiaiden korkeana työllisyytenäeli syrjäytyneet ovat kadonnet johonkin ?
Eikä tuo ikääntyneiden syrjäyttäminen yhtään halvempaa ole: Kolme +50-vuotiasta syrjäytynyttä vastaa kuluiltaan yhtä 25-vuotiasta.
Ehkäpä poliitikot vain haluavat pitää melua ongelmasta,joka katoaa itsestään ??Helppoa irtopisteiden kalastelua populismilla
“Toinen ja ehkä merkittävämpi syy on, ettei työnantajan kannata palkata nuorta ja kokematonta, koska tämä ei vielä osaa, mutta palkka on mel-kein yhtä hyvä kuin kokeneella.”
Voi olla virkamiehillä,mutta ei oikeassa elämässä
Esim metallin sopparilla aloittelija saa 8 euroa tunnissa jakun vaativuusluokka kokemuksen ja taitojen myötä nousee päästään jo 25 euroon.
Tuo 8 euroa ei ole melkein ammattimiehen palkka
Pakkotyöllistäminen toimii tilanteissa, joissa nuori ei halua tehdä mitään. Silloin pitäisi ennemminkin miettiä, miten moinen tilanne on päässyt syntymään. Minun on vaikea uskoa, että täydellinen apaattisuus olisi synnynnäistä vaan ennemminkin kyse on siitä, että joku aiemmassa elämässä on onnistunut tappamaan innostuksen.
Yhteiskunnassa (ja nuorten ja lasten suhteen siis erityisesti kotona ja koulussa) pitäisi pyrkiä siihen, että jos ihmisellä on motivaatiota tai innostusta kehittää jonkinlaisia taitoja, niin jos niistä voi olla joillekin muille hyötyä, ihmiselle annetaan mahdollisuus hyödyntää oppimaan taitoja työnään.
Liian vanha, tilastot vääristyy siitä syystä, että nuoret ei pääse työttömiksi. Virallisesti työttömäksi työnhakijaksi kelpuutetaan vain sopivilla kriteereilä varustettu ihminen, kuten työkokemusta omaava tai tutkinnon suorittanut. Mistä jengistä sä kuvittelet, että se kadonnut nuorisosukupolvi koostuu jonka perään täällä huudellaan presidenttiä myöten?
Tästä voisi kyllä kysyä, että jos harjoittelijat jatkuvalla syötöllä tekevät hommat niin hyvin, ettei kannata palkata kokeneita, niin pitäisikö kokeneempien työllistyä hommiin, joissa osaamista tarvitaan.
Onhan ollut täysin toimiviakin malleja: Aikoinaan 1987 tuli voimaan ns Leppäsen laki.
Se velvoitti yhteiskuntaa järjestämään työpaikan puoli vuotta työttömänä olleelle.Jollei työpaikka löytynyt yksityiseltä niin kunnan ja valtion oli velvollisuus järjestää työpaikka
Työpaikat eivät olleet orjatyösuhteita vaan työstä maksettiin normaali palkka, henkilölle kertyi eläkettä ja hänellä oli kaikki normaalin työsuhteen edut.
Näin vältettiin siltä, että yhteiskunta lyö luuserin leiman otsaan ja ihmiset työllistyivät tältä pohjalta hyvin.
Jouduin itsekin työni puolesta järjestämään töitä työttömille ja oli hyvä seurta esim Savukosken työttömyydee kehitystä:Kolmessakuukaudessa työttömyys laski 25 % tuonne 4 %:iin
Kyllä ihmisiä voi työllistää polkematta heitä maan rakoon
Kyllä Pohjoismainen hyvinvointivaltio on käsittääkseni perustunut siihen, että työstä saa riittävän toimeentulon elämiseen. Te vihreät olette kokoomuksen kanssa tätä hyvinvointimallia ilmeisesti romuttamassa, vaikka enemmistö kansasta lienee tätä orjallistamista vastaan, etenkin kun katsoo 1000 rikkaimman suomalaisen ansiotasoa.
Osmo: “Jos ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on isänmaallinen teko, voisiko ajatella, että sen kustannukset maksettaisiin kollektiivisesti? Maksetaanhan koulutuskin yhteisistä varoista, miksi ei siis työelämän oppimista.”
Tämä on kyllä käytössä, sitä kutsutaan oppisopimuskoulutukseksi — lienee jopa Saksan mallin mukainen. Ja sitä pitäisi saada lisää!
Oppisopimuskoulutuksen hyvänä puolena on myös se, että nuori pääsee tekemään töitä työnantajan ajanmukaisilla laitteilla eikä ammattikoulun antiikkisilla.
Joo, kuten jo yllä todettiin, työsuhteiden lyheneminen on myytti, joka on syntynyt jostain syystä 90-luvun laman jälkeen.
Name drop: tuo tutkimuksen tekijä on serkkuni.
edelleen OY SUOMI AB velkaantuu tappotahtia ja edelleen poliitikot kilvan koittavat keksiä uusia tukia sinne tänne jaettavaksi(jotka valtio VELKAA OTTAMALLA maksaa).
kyllä tämä loppuu aikanaan kun velkaa on tarpeeksi niin IMF tekee sitten tarvittavat leikkaukset ‚mallia kreikka,kun te ette siihen pysty.
Työttömyysaste oli jo ennen päällä olevaa taantumaa noin kaksinkertainen kaikissa ikäluokissa 1980-luvun vuosiin verrattuna. Nuorisotyöttömyys ei siis vaikuta erityisen spesiaalilta, koska nuorisotyöttömyys on aina ollut huomattavan paljon korkeampi verrattuna muihin ikäluokkiin. Amatöörin silmään ongelmana on työttömyys kaikkiaan. Suomi on luopunut rahapolitiikasta, monelta osin finanssipolitiikasta, monelta osin kauppapolitiikasta ja joiltakin osin teollisuuspolitiikasta, joilla voidaan hoitaa talouden shokkeja ja päästä pahimman yli. Tosiasia on puolestaan se, että jokaisen taantuman jälkeen rakenteellinen työttömyys jää pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Mikropipertäminen on tärkeää mutta myös antoisaa, koska siinä voi käyttää tieteen suurinta antia ihmiskunnalle: palkkojen lasku lisää työn kysyntää — ainakin yhden henkilön kohdalla.
Täällä “reaalimaailmassa” lienee 2 tapaa ratkaista nuorten ja monien vanhempienkin työllistyminen; jonkunlainen liberaalivallankumous tai sitten ns harmaa talous.
Suomen poliitikot eivät pysty enää asialle mitään, alv ja muiden verojen nostaminen ja jo itseään ruokkivan byrokratian lisääminen vaan pahentaa tilannetta. Meidän“Oligarkit” toki hyötyvät.…..
Tämä on taas joku ideologinen mantra jota tuntuu olevan kiva hokea, mutta joka ei tarkoita oikeasti mitään.
Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on iät ajat ollut aravavuokra-asuntoja, asumistukia, lapsilisiä, kunnallista päivähoitoa, (lähes) maksutonta terveydenhoitoa, julkista liikennettä, kelakorvauksia yms.
Kaikki ovat olleet työläisenkin nautittavissa mikäli tulorajat eivät ole paukkuneet. Eli pienituloinen työläinen ei ole tähänkään asti tullut varsinaisesti sillä omalla työnteollaan toimeen.
Jos nyt tehdään mahdolliseksi tippumassa olevien nuorten pitäminen tekemisessä kiinni, kyse ei ole hyvinvointivaltion purkamisesta. Vielä vähemmän kyse on orjuudesta (siitä puhuvat: käykää oikeasti katsomassa afrikan kaivosten ja aasian tekstiilitehtaiden oikeita orjia ja miettikää vertaustenne relevanssia…).
Totta siinä mielessä että tyytymättömyys päättäjiin kasvaa.
Jossain vaiheessa veronmaksajat kyllästyvät maksamaan korkeita veroja ja työttömät nuoret kyllästyvät työttömyyteen.
Mitä seuraa jää nähtäväksi.
Voihan olla että käy kuten itänaapurissa.
Nimenomaan ON PERUSTUNUT, mutta ei voi perustua enää! Ne yksinkertaiset tehdasduunit ovat menneet Kiinaan!
100 vuotta sitten joku vastaava neropatti olisi todennut, että Suomen talouselämä on perustunut siihen että kuokitaan suota ja teollisuuteen pohjautuvaan talouteen siirtyminen on suurta haihattelua.
Suomen ongelmana on rakenteellinen työttömyys. Rakenteellinen työttömyys ei johdu suhdanteista eikä sitä seuraava nousukausi korjaa. Viimeisen 30 vuoden aikana jokaisen taantuman jälkeen työttömyys on jämähtänyt entistä korkeammalle tasolle eli uuteen taantumaan mennessä työttömyyden lähtötaso on aina ollut korkeampi kuin edellisellä kerralla. Suomen nykyine yhteiskuntamalli ei kestä tällaista järjestelyä, joko jotain on tehtävä taloudellisen toiminnan tehostamiseksi tai sitten yhteiskunnan velvoitteita on alettava karsimaan ja laitettava suu säkkiä myöten. Ts. nykyisenmallinen hyvinvointiyhteiskunta on purettava ennen kuin olemme Kreikan kanssa samassa jamassa.
Itse lähtisin mielummin sinne uudistamisen kuin purkamisen tielle, kun se vanhojen demari-matrojen toistelu ei nyt vaan toimi.
Suomessahan on vannottu asiantuntijuuden ja koulutuksen nimiin, mutta meidän täytyy oikeasti myöntää ettei kaikista saada leivottua huippuammattilaisia. Oliko se jotain 15% ikäluokasta joka ei saa edes toisen asteen koulutusta läpi.
Lisäksi kun entistä ja entistä suuremasta osasta ikäluokkaa pyritään leipomaan pitkälle koulutettuja tietotyöläisiä ja kovapalkkaisia huippuammattilaisia, joiden sitten pitää pärjätä kansainvälisessä kilpailussa niin henkiset rajathan siinä tulevat vastaan. Lopputuloksena valtavat mt-ongelmat, jotka johtuvat siitä että aikaisempaan verrattuna entistä useamman ihmisen pää ei kestä koulutuksen ja työelämän vaatimuksia.
Sille ei mahda mitään, eikä siihen todellakaan auta höpinät tuottavaan asiantuntijatyöhön perustuvasta talousjärjestelmästä, koska noissa vaativissa asiantuntijatöissä paine ja vastuu sekä niiden mukana työntekijältä vaadittava paineensietokyky on aivan eri luokkaa kuin lapiohommissa. Mitä korkeammalle rima nostetaan, sitä useampi ei enää pärjää, lopputuloksen enemmän burn outteja ja hermoromahduksia.
Tietenkin tähän heti vasemmalta huudetaan että pitää johtaa paremmin. Joo, tottakai, kaikkea pitää parantaa kokoajan mutta eihän meidän talousjärjestelmä nyt voi oikeasti perustua siihen, että jopa tavanomaisten yritysten tavanomaiset toimitusjohtajat ja jopa riviesimiehet ja pikkupomot ovat pörssikomeetta Koneen Matti Alahuhdan tapaisia huippujohtajia. Ihan yhtä järkevää olisi lähteä siitä että jokainen työntekijä tekisi sitten töitä yhtä suurella puhkulla kuin Aleksei Stahanov.
Eli realismia välihuuteluihinkin.
Ja sekä nämä ihmiset, heidän työnantajansa ja muu työyhteisö koki heidän tekevän mielekästä työtä? Mitä se 21 % Savukosken työvoimasta teki (siis entiset työttömät, jotka työllistettiin)?
30-vuotiaiden työllisyysaste (siis työssäolevien osuus kaikista, v 2010) on 77%. (Miehet 80%, naiset 75%). Työttömiä 8% (miehet 9%, naiset 7%), opiskelijoita 6% (miehet 5% naiset 7%), eläkeläisiä 2%.
Muista syistä työvoiman ulkopuolella olevat, sisältäen lapsia kotona hoitavat (ja toisaalta varmaan osan pahiten syrjäytyneistä): Miehet 5%, naiset 10%.
Vertailuluvut ikäryhmästä 50–60 vuotta
työssä 72%
työttöminä 10%
opiskelijoita 1%
eläkeläiset 13%
muuten työvoiman ulkopuolella 4%
§
SDP:n linja lienee, että palkaa saa teki mitään tai, mieluiten kunnalla.
Uusin linja on, että työhän otetaan nuori, jos hän on ilman palkkaa muun tekemisen ohella itse tehnyt jotain järkevää lopputuloksen johtanutta hommaa. Softa-alalla open source softaa, muilla aloilla vapaaehtoistoimintaa. Käytännössä osoittanut itsenäistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, stressin sietoa, päämäärätietoisuutta ja luovuutta — sekä ennen muuta kykyä markkinoida itsensä osaamisen ohella.
Pakkotyöllistettyä en itse päästäisi edes minkään hoitolaitoksen ovesta sisään saai antaisi vesuria kallimpaa työkalua.
Suomessa on edelleen maailman pienimmäöt palkkaerot, miljoonatuloja saa kovion harva. Palvelu näkyy jonoina ja palvelun puuttumisena.
Kaiken muun kuin työn verttomainen edistää myös työllistämistä. Elkemaksua ei tarviste maksaa koneille.
Valitettaavsti siin 1 500 eur/kk työpaikkoja olisi saatava aikaan, koska sitä kautta ihmiset vasta päätyvät paremmin palkattuihin hommiin, jos haluavat.
Jos puhutaan pohjoismaisen hyvinvointimallin orjallistamisesta, niin kannattanee katsoa 1000 rikkaimman ruotsalaisen (tai vajaan 2000:n, jos halutaan väkilukukorjata), 1000 rikkaimman norjalaisen tai 1000 rikkaimman tanskalaisen tuloja. Menevät kaikki heittämällä meistä ohi.
Ongelma ei siis ole se, mitä 1 000 rikkainta saa. Toimeentulossa ongelma on se, mitä 100 000 köyhintä saa. Elinkustannukset määräytyvät nimenomaan keskiluokan tulojen perusteella, joten köyhyys määrittyy suhteessa keskiluokkaan.
Korkean tuottavuuden töitä ei ole kaikille, joten osa porukasta joko tekee matalamman tuottavuuden töitä tai on työttömänä. Näiden väliltä voi valita. Kokonaisuuden kannalta olisi parempi olla olematta työttömänä, joten nyt sitten vain pitää keksiä konstit matalamman tuottavuuden töiden tekemiseksi tekijälleen kannattaviksi.
Hyvät ystävät,
Markkinatalouden ehdoilla jo 40 vuotta työskennelleenä, ja nytkin aktiivisena vienti-kaupparatsuna laukkaavana, olen teemasta “”Orjatyötä” vai hyvinvointivaltion alasajo?” — teemasta tätä mieltä:
Tämä teema on maan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä.
Suomessa ei paljoakaan käydä kovaa debattia edes vaikeista ja tärkeistä asioista. Mutta nyt on tilanne sellainen, että olisi aihetta käydä!
Näyttää siltä, että tällä palstalla keskustellaan paljon teoreettisella tasolla tai peräpeiliin (historiatietoja / ‑statistiikkaa) katsomalla.
Nyt kehitys laukkaa kuitenkin sitä vauhtia, että peräpeiliin katsomalla kiesit menevät vaudilla ojaan…
Totuus löytyy täältä vientimarkkinoiden eturintamalta ja kysymällä: miten niitä kauppoja oikein saadaan napattua kotiin?
Tällä keinolla voi saada näköalaa ehkä 2–3 vuotta eteenpäin.
Kyllä nyt jo Suomessakin pitäisi tajuta, että poliitikkojemme Kreikka-tyyliin tuunaamat työttömyys‑, yms. statistiikat ja koko talousjärjestelmämmekin on viimeistään 2008 jälkeen ollut vakavassa kriisissä.
Nyt on aika ryhtyä toimiin ja heti!
Ja nämä toimet eivät saa olla sellaisia, että ne ajavat teollisuutemme ja muun nyt kannattavan toiminnan konkurssiin tai ulkomaille, josta sitten seuraa laajaa työttömyyttä ja epätoivoa.
Seppo Korppoo
Yrittäjä, joka rajun miekkailun jälkeen saa vielä yhden kivan vienti-kaupan ennen vuodenvaihdetta.
Ei kannattaisi demonisoida mini-jobeja, varsinkaan Suomesta käsin. Wowin mukaan Hartz IV on kuuma aihe.
Wowin veljentytär Anette (53 vuonna 2007!) on periaatteessa täysin samaa mieltä siitä, että niiden, jotka käyvät töissä, pitää saada vähän enemmän rahaa kuin niiden, jotka eivät käy. Tässä on kuitenkin yksi ongelma. On epäoikeudenmukaista, jos vuosikymmeniä työelämässä ollut ei esimerkiksi ikääntyneisyyden vuoksi enää löydä töitä ja häntä sitten kohdellaan samoin kuin sellaista, joka ei ole koskaan ollut töissä ja joka ei ehkä tunne suurta halua työntekoon. Wowin mielestä Hartz-järjestelmää pitäisi ehkä säätää tässä suhteessa, tai olisi pitänyt viime vuosikymmenellä:
Hartz IV ist so ein Reizthema. Grundsätzlich befürwortet es meine Nichte durchaus, dass die, die arbeiten, mehr in der Tasche haben als die, die nicht arbeiten. Mit einer Einschränkung: Wenn jemand, der jahrzehnlang gearbeitet hat und zum Beispiel wegen seines fortgeschrittenen Alters keinin Job mehr finde, dann darf der nicht genauso behandelt werden wie jemand, der noch nie in seinem Leben gearbeitet hat und vielleicht auch gar keine große Lust dazu verspürt. Wenn diese Gleichbehandlung bei Anette ein Gefühl großer Ungerechtigkeit auslöst, dann kann ich sicher, dass es bei vielen Bürgern ähnlich ist. Daher ist es an der Zeit, bei einigen Details der Hartz-Regelungen womöglich noch einmal nachzusteuern. (Wowereit, Klaus 2009: … und das ist auch gut so. Mein Leben für die Politik. München: Wilhelm Heyne Verlag, 237–238.)
Uskon Saksan työttömyyslukuihin. Ne ovat Euroopan pienimpiä.
Etelä-Euroopan, mukaanlukien Kreikan ja Espanjan työttömyyslukuihin sen sijaan en usko. Ilmoitetut prosentit ovat ehkä tosia, mutta luku sinänsö ilmoittaa lähinnä sen, kuinka monta prosenttia työikäisistä maksaa yhteiskunnalle veronsa. Kun tekee työnsä “pimeästi” ei maksa veroa. Siitä huolimatta voin saada työttömyyskorvausta ja päästä “tilastotyötömäksi”. Näin tekevät useimmat ns “työttömistä”.
Kreikan seuraava mahdollinen kriisituki riippuu Troikan lausunnosta. Mitä suurempi hätä maassa on sitä suurempi todennäköisyys on seuraavalle tukipaketille. joten yhteiskunnallakaan ei ole suurta intressiä vaatia “rehellisiä” työttömyyslukuja.
Luulisi Soininvaaran muistavan ne väärennökset, joiden perusteella Kreikka aikoinaan hyväksyttiin euroryhmään. Kaikki päättäjät tiesivät Kreikan talouslukujen olevan väärennyksiä. Siitä huolimatta EU:n johto hyväksyi Kreikan. Valehtelun hyväksyminen on EU-johdon tapa, mikäli valehtelu auttaa johdon tavoitteiden edistämisessä. Siis myös EU.n tiedot saattavat nytkin olla tietoista valehtelua.
Vain Suomessa uskotaan annettuihin työttömyyslukuihin. Vain suomalaiset poliitikot ovat niin lapsellisia, että pitävät annettuja lukuja totena. Vieläpä Soininvaara, vanha politiikan konkari, näyttää uskovan annettuihin lukuihin. herra auttakoon Suomea!
“Oppisopimuskoulutuksen hyvänä puolena on myös se, että nuori pääsee tekemään töitä työnantajan ajanmukaisilla laitteilla eikä ammattikoulun antiikkisilla.”
älä kuvittele, että kukaan päästää harjoittelijaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osattava perustaidot
Paperiteollsiuu on hyvä esimerkki.Koneet ovat satojen miljoonien arvoisia ja niinpä on käytävä ensin ammattikoulu ja sen jälkeen paperin oma koulu.
Vasta sitten pääsee paperikoneen puikkoihin
“Ja sekä nämä ihmiset, heidän työnantajansa ja muu työyhteisö koki heidän tekevän mielekästä työtä? Mitä se 21 % Savukosken työvoimasta teki (siis entiset työttömät, jotka työllistettiin)?”
Ennen työllistymistä he olivat olleet puoli vuotta työttömänä.
Ja mepsitimme psytyyn tuotantolinja,jossa tehtiin koppeja mobiilin NMT verkkoon ‚linkkiasemille , kiinteän verkon keskittimille, toistintiasemille etc. Parhaimmillaan 400–500 kpl vuodessa.
Savukosken työttömien määrä oli pieni,ja keksittyi lähinnä mökkien ja latojen kolomiseen vanhoista pylväistä
Toimintaa oli usealla paikkakunnalla.
Teetimme myös siirrettävää kalustoa esim NMT-rahapuhelimia .
Tai pistimme pystyyn kaapelitehtaan eli teimme valimstajille ja it-firmoille erilaisia kytkentäkaapeleita
etc
Mutta totuuden nimissä puhdistimme myös kortistoa sinne kuulumattomista: Maatalon emännät eivät navettakiireiltään ehtineet töihin.Työttömyyskorvaus on ollut iän päivän maatalouden piilotuki.
Poromiehet ilmoittivat myös, ettivät ettotöiltään jouda töihin
Ja pussikansa häipyi ensimmäisen tilin jälkeen
Tätä porukkaa oli arviolta 20 % työttömistä
En tiedä millaiset puikot paperikoneessa on, mutta nykyaikaisella tietokoneohjatulla metallityöstökoneella operoimaan voi päästää kenet tahansa, rikki se ei mene — mutta ilman harjoittelua ei tule kunnon jälkeä.
Niin kalliita ne ovat, että ammattikouluilla (tai mitä ne nykyisin ovatkaan) ei ole varaa hankkia niitä tarpeeksi usein. Eikä oppisopimuskoulutuksessakaan ketään päästetä mihinkään ilman koulutusta — sitä se ‘koulutus’ siinä tarkoittaa.
Työttömyyden hoitamisessa ainakin allekirjoittaneen mielestä on makrotason ja yksilötason välineet. Yksilön kannustimet ovat tärkeät, mutta jos makrotaloutta hoidetaan niin kuin tällä hetkellä hoidetaan ennen kaikkea EMU-rakenteessa, sysätään yksilöille vastuuta jota he eivät pysty kantamaan tai jota ei pitäisi olla edes olemassa. Orjatyöllä saatetaan tarkoittaa juuri tekemällä tehtyä työttömyyttä käyttäen välineenä vinoutunutta kokonaistalouden hoitoa, vinoutunutta maahanmuuttoa (altistetaan tietyt alat kilpailun alle), vinoutunutta koulutuspaikkojen jakamista ja yleensä koulutuspolitiikkaa, vinoutunutta ammattikiltajärjestelmää mallia sosiaali- ja terveydenhuolto jne. Itse olen sitä mieltä, että kyllä oikealla ja vasemmalla ymmärretään yksilötason kannustimet: ei se niin vaikeaa ole kuvitella ihmistä oman hyödyn olennoksi. Joillakin on vain varsinkin oikealla suunnaton tarve olla macho ja kovis aina niin kauan, kun joku pyytää selventämään asiaa kulman taakse.
Näyttääpä joku muukin kuin Soininvaara uskovan 😉
Minä olen ollut terästehtaalla töissä nollakoulutuksella eli pelkällä työhön perehdytyksellä. Se on varmaa että kyseinen linjasto maksoi enemmän kuin 100 000 euroa.
Huonosti tuottava henkilöstöpysyykin huonosti tuottavana kun heille tarjotu/heiltä vaaditutt työmenetelmät ovat 1700–1800-luvulta.
Tuottavuus ei ole ollut enää 150 vuoteen pelkästään henkilöstä riippuva vaan ensin tuottavuutta parannettiin koneilla ja nykyään koneilla ja tietotekniikalla.
Tuottavuus on siis tänä päivänä henkilön, koneiden ja tietotekniikan tuottama yhteissumma.
Tuo vähemmän tuottava työ on muutettavissa paremmin tuottavaksi lisäämällä koneistuksen/tietotekniikan hyväksikäyttöä.
Esim rakennusmiehen tuottavuus nousi valtavasti kännykän avulla eikä sen käyttöön mcgyvereita tarvita.
Ja lapiomiehen on korvannut minikaivurit etc
Eikö ihmisten hyvään elintasoon vaadittavan työn määrä ole kovassa laskussa?
Työuraansa aloittaville sopivat työpaikat ovat katoamassa. Esimerkiksi tehdastyö, työt kaupoissa, kuljetus ja siivous.
Väkisinkin yhteiskunnan kustannuksista huolehtimnen jää pienemmälle osalla ja se on minusta ihan OK. Ongelmaksi muodostuu, kun se onnekas/epäonnekas joka on vielä palkkatyössä tai vievänä yrittäjänä, kimpaantuu kun hänen rahoillaan kustannetaan loisimista ja muuttaa pois. Pitäisi tiedostaa, että se loisiminen on edistystä.
Jotenkin hassu ajattelumalli nykyään, että työtä ei voi tehdä jos siitä ei saa palkkaa. Toisenlaisiakin tapauksia löytyy kyllä. Esim. kasvava osa mediasta tuotetaan sellaisten “työttömien” toimesta, jotka eivät kerkiä projekteiltaan ottaa vastaan työkkärin tarjoamaa työtä.
Tietysti jos terveydenhuollossa tarvittavien ihmisten määrää ei saada pienennettyä, tilanne on aika mahdoton.
Kyllä tässä aika suurta asennemuutosta minusta tarvitaan. Ei työttömyys itsessään ole nuoren ongelmien lähde. Ennemminkin se nöyryytys yhteiskunnan tasolta, jos työtä ei ole.
Nuorelle pitäisi riittää työksi se, että pysyy poissa pahanteosta ja koittaa pitää itsensä terveenä.
Nyt tarvitaan vuoria siirtävää politiikkaa ja meillä on täysin toiminta kyvytön hallitus. Asiaa pahentaa median luoma ilmapiiri jossa leikkaus puheista nostetaan noitavaino.Työttömien lisäksi töitä on järjästettävä julkisenpuolen työntekijöille joita vapautuu velkarahan luoman kuplan puhjettessa valtavasti lähivuosina.
Vihreä maailman pelastava ehdotus täystyllisyyteen:Ultra vihreä lähiteollisuus pakolliseksi asteittain kiristämällä tuotteiden hiilijalanjäljet minimiin majoneesista autoihin. Tavotteeksi että kaikki mahdollinen tehdään Suomessa.
Metristä ratakiskoa on vaikea särkeä tai hukata
Kun on vanha, on kokenut kaikenlaista 😉
Mitä ajattelit tehdä sillä?
En tiedämiksi pitää keksiäikiliikkujaa aina vaan uudestaan.
Jos joku halutaan työllistää niin hänelle voi tarjota työtä, siis normaalin työsuhteen ja työstä palkkaa.
Jostain syystä poliitiikka-ja virkaeliitillä on aikaa ja intoa näperrellä mitä ihmeellisimpiä
epästandardeja ratkaisuja,joilla enemmänkin lannistetaan kuin kannustetaan ihmistä.
Eliitillä on paljon joutoaikaa.Hyvä esimerkki oli/on Paltamon malli:Sen hallinnointiin oli/on sitoutunut enemmän virkamiehiä ja poliikkoja kuin kokeilun piirissä oli työttömiä.
Näin on taattu työllisyys mutta aivan väärille ihmisille.
Liian vanha
Sitten pitäisi vielä selvittää, kuka maksaa sen palkan.
Useimmissa tapauksissa se johtuu epäilemättä fyysisistä ja/tai psyykkisistä terveysongelmista. Tai sitten siitä että ei ole mahdollisuuksia sellaiseen työhön, josta itse hyötyisi.
Kun nuo pakkotoimenpiteet eivät työllistä oikeaan työhön, niin siinä voi olla sitten edessä loppuelämä niitä toimenpiteitä. Ei kovin innostavaa sellainen elämä.
Totta kai voi tarjota työtä ja normaalin palkan, mutta kerropa, mitä tehdään, kun kukaan ei tarjoa?
Ikiliikkuja on kilometritehtaalla.
Tai sitten ne virkamiehet ja poliitikot ovat oikeasti eniten tukityöllistämisen tarpeessa ja varassa olevia ihmisiä… 😉
Nyt Paltamon mallissa, teennäisessä liki täystyöllisyysden tilanteessa, on ongelmana se, kun ei saadakkaan enää työttömistä aiheutuvia korvauksia kuntaan.
Ja näin on käynyt suuremmassakin mittakaavassa kuten Britanniassa, että työttömyyden vähentyessä tuottavuus ei ole kasvanut mitenkään siihen verrattavassa suhteessa, vaan pysynyt siinä asteessa, mitä oikeata ja palkallista, eläkettä kartuttavaa työtä tehdään.
Paltamon malli on niin kallis, ettei se ole laajennettavissa koko maahan mitenkään.
Tulojen ja työajan jakaminen on yksi tapa.
Tuottavuuden nousu on kansainvälisen kilpailun vuoksi niin suurta, että työpaikkojen hävikki on suurempi kuin kasvun tuomat työpaikat.
Työpaikkamäärä pysyi saman liki 25 vuotta ‚mutta kilpailun kiristyminen syö nyt enemmän työpaikkoja kuin uusia syntyy
Aina 80-luvulle saakka yleistä työaikaa lyhennettiin ja tulot jaettiin sitä kautta eikä tuottavuuden nousun vaikutukset näkyneet työttömyytenä.
Mutta 90-luvulla työajan lyhentäminen loppui ja työaikaa ja tuloja on jaettu työttömyyden kautta.
Lääkkeeksi on tarjottu osa-aikatyötä,mutta tehokkaampi tapa on lyhentää yleistä työaikaa pikku hiljaa.
Silloin ei synny painetta kokoaikatöihin kuten nyt,kun osa on osa-aikatöissä vasten tahtoaan
Toinen tapa on tuo Leppäsen mukainen toiminta eli yhteiskunta tarjoaa töitä.
Tosin valtio ja kunnat ovat yksityistäneet entiset työvirastot, joten mahdollisuudet työllistää ovat vähäisemmät
Lisäksi palkkakulujen pitämiseksi kurissa palkat pitäisi jäädyttää,mutta niinhän ne pitäisi tehdä nytkin
Tanskan malli oli tältä osin kopio Leppäsen laista.
Pakkotyöllä on aina lyhyet jäljet, jossakin vaiheessa orjat nousevat kapinaan.
Yritys lisätä työllisyyttä yleistä työaikaa lyhentämällä vaikuttaa intuitiivisesti järkevältä, mutta on talousteorian vastainen. Sitä kokeiltiin Ranskassa ja lopputulos oli talousteoria mukainen. Lyhennetyistä töistä kymmenen prosenttia jaettiin ja 90 prosenttia jäi vain tekemättä.
Ihminen työllistyy markkinataloudessa, jos hänen marginaalinen tuottavuutensa ylittää palkan ja ei työllisty, jos ei ylitä, eikä työajan lyhentäminen vaikuta tähän mitään. Ranskassa työajan lyentäminen tarkoitti itse asiassa yhdentoiosta prosentin palkankorotusta kaikille, joten se jopa heikensi vähän koulutettujen mahdollisuuksia päästä töihin.
Työajan lyhentäminen räätälöidysti toimii vaikkapa autotehtaalla, jolla työt vähenevät tilapäisesti. Ei lomauteta ketään kokonaan vaan pannaan kaikki lyhennetylletyöviikolle. Se, että tämä toimii johtuu siitä, että kaikilla on suunnilleen sama osaaminen. Jos vertaa työttömien osaamisjakaumaa töissä olevien osaamisjakaumaan, huomaa nopeasti, etteivät ne mene lainkaan päällekkäin. Työttömät eivät osaa tehdä niitä töitä, joita työaikaa lyhentäviltä jää tekemättä. Aivokirurgin lyhennetty työaika ei työllistä yhtään pitkäaikaistyötöntä.
Työttömän elättäminen maksaa n 1000 euroa kuussa (työmarkkinatuki + asumistuki 674+340 )
Ei sekään ilmaista ole,mutta ei tarvita mahdottomasti lisääkään kun nuoren työntekijän normaali ansiotaso on saavutettu eli n 300 miljoonan bruttosatsauksella syrjäytyneille nuorille voidaan tarjota työpaikka
Kun verot palauttavat osan ja kaikki eivät kykene työhön niin rahantarve on vähäisempi
Nyt yritetään pakottaa heidät pakkotyöhön ja jostakinhan nekin työt on keksitty +
Vai onko Saksassa palattu 60-luvvulle eli aamulla kaivetaan kuoppa ja illalla täytetään ?
Pitäisi myös selvittää, onko oikein, että pankeilla on oikeus luoda rahaa tyhjästä tai onko olemassa nykyiselle rahajärjestelmälle vaihtoehtoja. Meillä on systeemissä paljon isompia loisia kuin työttömät.
Anonymous A‑J kirjoitti: ” maailman pelastava ehdotus täystyllisyyteen: Ultra vihreä lähiteollisuus pakolliseksi asteittain kiristämällä tuotteiden hiilijalanjäljet minimiin majoneesista autoihin. Tavotteeksi että kaikki mahdollinen tehdään Suomessa.”
Tässä onkin se vihreiden visio (=näky)? Hyvä, että sen joku lausuu sen ääneen kaiken kansan pohdittavaksi.
Jos ei kehittele näkyjä, vaan uskaltaa katsoa julmaan todellisuuteen, koko Suomi on nyt tekemässä Nokiat…
Saksan suosittu Liittokansleri Schmidt sanoi: “Jos joku alkaa näkemään näkyjä, on parasta mennä lääkärille!”
Seppo Korppoo
Yrittäjä joka ei näe näkyjä
Täysin aiheen sivusta , mutta missä viipyy Soinivaaran paheksuva kannanotto Talvivaarasta?
Johtuuko vaikeneminen kenties siitä, että katastrofiin syylliset ministerit ovat vihreitä. Muiden puolueiden vastaavat ministerit olisivat jo joutuneet eroamaan. Niinistö ja Hautala sensijaan istuvat paikollaan kuin tatit.
Vai olenko missannut keskustelun aikaisemmilta päiviltä ?
Kannanottoni Talvivaarasta on tulossa. Jos ei aiemmin niin Savon Sanomissa viikon kuluttua.
Vaatii vähän mielikuvitusta, miten Talvivaaralle vuonna 2006 myönnetyistä luvista voisivat olla ylipäänsä vastuussa tämän hallituksen ministerit.
Silti paperitehtaisiin otetaan kesäharjoittelijoiksi ketä tahansa. Kyllä se käytännön työn oppiminen tapahtuu töissä, eikä kukaan pääse suoraan koulun penkiltä paperikonetta “ajamaan”. Ensin aloitetaan pituusleikkurin niistä helpommista hommista, joihin kesätyöntekijätkin menevät.
Yllä olevan ketjun perusteella voidaan havaita, että mikään – tai ei ainakaan muodollinen koulutus taikka ulkomaailman empiirinen havainnointi – ei vaikuta suomalaiseen byrokraattiseen auktoriteettiuskoon, ahtaaseen nationalistiseen näkemistapaan, jossa kaikki maailman ilmiöt pitää nähdä itse konstruoitujen suomalaisten vastinparien kautta, sekä yleiseen paternalistiseen elämänasenteeseen ja ihmishalveksuntaan.
Saksassa mini-job on sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa pidetty työllistymisen muoto. ”Ein beliebtes Beschäftigungsverhältnis bei Arbeitgebern wie Arbeitnehmern ist der Minijob.” Klaus Wowereit kannattaa Hartz IV:tä ikääntyneitä koskevin varauksin. Wowereit valittiin kolmannen kerran Berliinin ylipormestariksi ja ilman lentokenttäsotkua olisi halutessaan ehkä päässyt liittokansleriksi.
Geringfügige Beschäftigung tarkoittaa marginaalista työllistymistä, marginal employment. Käsite ei ota kantaa työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, ”matalatuottoisuuteen” tai koulutukseen. Johonkin paikkaan, esim. baariin arkipäivisin kello 15–20.00 välisenä aikana ei nyt vaan tule enempää asiakkaita kuin keskimäärin yksi tunnissa ostamaan yhden oluen, vaikka baarinpitäjällä olisi millainen Hirsch-arvo. Silti on ekologista sekä kulttuurista monimuotoisuutta edistävää pitää sitä auki verrattuna siihen, että se olisi kiinni.
Empiirinen havainnointihan ei tietenkään vaikuta yhteiskunnan valistuneeseen parhaimmistoon, mutta ryhdytään nyt (10.11.2012) kuitenkin hakemaan Mini-jobia Berliinistä.
Täällä löydätte kaikki Mini-jobit Berliinissä, lukee yhdellä sivustolla hier finden Sie alle Minijobs für Berlin. Väite ei nyt varmasti pidä paikkaansa, mutta sieltä löytyy joitakin. Löytyy esim. seuraava, 7 Nov 2012 ilmoitettu avoin Mini-job. Miten näissä työtehtävissä ja vaatimuksissa ilmenee osaamattoman orjatyön olemus?
Avoin Mini-job, Berlin 7 Nov 2012, luettu 10.11.2012:
Aufgaben:
Ihr Aufgabenfeld reicht von der Konzeption, über die Umsetzungsplanung, Entwicklung, Implementierung und bis zur Qualitätssicherung neuer Features. Die Programmierung erfolgt dabei in C#.NET, ASP.NET und JavaScript.
Wir erwarten, dass Sie sich aktiv bei der strategischen Technologieplanung einbringen und maßgeblich den Erfolg der Plattform mitgestalten.
— Entwicklung von innovativen und kreativen Lösungen
— Webprogrammierung
— Implementierung und Anpassung von Modulen
— Sie gestalten Komponenten- und serviceorientierte Architekturen
— Projektmanagement
— Entwicklung von Lösungen auf der Basis von Microsoft .NET und SQL Server
Ihr Profil:
— Abgeschlossenes Studium der Informatik oder vergleichbare Ausbildung
— Konzeptionelle, analytische und ergebnisorientierte Denk- und Arbeitsweise
— Kommunikationsstark, teamorientiert, eigeninitiativ, flexibel, selbständig, belastbar
— Mehrjährige Programmiererfahrung
— Sehr gute Kenntnisse in der Entwicklung mit C# und ASP.NET
— Erfahrung in der Internetprogrammierung (HTML, CSS, XML, AJAX, jquery etc.)
— Sehr gute Kenntnisse der Entwicklungsumgebung Microsoft Visual Studio 2010
— Sehr gute Kenntnisse von MS SQL Server 2008
Viime aikaiset kirjoituksesi ja kaupan keskittyminen kaakkois-suomessa ovat pistäneet ajattelemaan asiaa.
Kouvolan asukasmäärä tippui viime vuonna noin 500 henkilöä. Pudotuksesta pahinta, muuttotappiota on ollut 2005–2010 välillä noin 2000 henkilöä.
Kaupunki itse syventää pahaa tilannettaan sillä, että investoi vahvasti keskittymiin, jotka on suunnattu nuorille, autoileville perheille. Siis samalle porukalle, joka on jo suurilta osin lähtenyt.
Muuttotappion kunnassa on todettu jo hellittävän, mutta tilastokeskus taustottaa syyt siihen. Se hellittäminen johtuu siitä, että ikäryhmät joissa muuttoa tapahtuu eniten on jo niin pieniä, että potentiaalit lähtijät ovat menneet vähäisiksi. Eli syntyvyyttä kuntaan ei ole odotettavissa.
Kaakkois-Suomen kasvukunnassa asuntojen hinta on noin tuplat Kouvolan hintatasoon. Vuokrat kummassakin kaupungissa on suunnilleen samat. Voisiko Kouvola olla suomen Berliini, jos asumistuen määrä olisi määritelty toisin tai se olisi perustulossa?
Myönnetyissä luvissa on ainakin huomattavast pienemmät päästörajat, kuin nyt toteutuneet päästöt.
Asian voi jättää kuntien harkittavaksi. Jos malli on kallis, sitä tuskin otetaan aivan sellaisenaan uudelleen käyttöön. Hyviä sukulaismalleja voi hyvin olla olemassa. Valtion ei tarvitse yrittää keksiä (ja pakottaa) ihmelääkettä, joka toimisi kaikissa tilanteissa kaikille kunnille. Käytäntö sanelkoot, mikä on järkevää.
Työttömistä kunta ei saa mitään korvauksia, päinvastoin: jos kunta ei työllistä, kunta joutuu korvaamaan sen valtiolle.
Mitäs vihreää tässä on?
Tämähän on Pohjois-Korean malli, josta kokemukset eivät ole erityisen hyviä.
Talvivaaran clusterfuck kannattaa tutkia kunnolla ennen kuin alkaa kivittää syytettyjä.
Esimerkiksi yksi selvitettävä aihe voisi olla, miksi Talvivaara haki lupaa ja alkoi korottaa kipsisakka-allasta ja varastoida siinä vettä sen sijaan että olisi hakenut lupaa laskea enemmän jätevettä pitkin kesää. Sateisen kesän aikana korkeintaan haitalliset jätevedet olisivat laimentuneet kyllä. Nyt on päässyt valtavasti myrkyllistä vettä karkuun kun sitä on varastoitu soveltumattomaan altaaseen…
Tai miksi Talvivaarassa ei tultu ajatelleeksi, että sademäärät vaihtelevat vuosittain eikä keskiarvoon varautuminen riitä. Ysinvoimaloissa pitää varautua tapahtumiin, joiden todennäköisyys on yksi miljoonassa vuodessa. Viime kesä sateet olivat kaukjana tästä.
“Sitä kokeiltiin Ranskassa ja lopputulos oli talousteoria mukainen. Lyhennetyistä töistä kymmenen prosenttia jaettiin ja 90 prosenttia jäi vain tekemättä.”
Johtui Ranskan työmarkkina-ja poliittisesta järjestelmästäSuurin osa työvoimasta jäi vesityksen vuoksi työajan lyhennyksen ulkopuolelle
Työajanlyhennyksenskin jälkeen ranskalaiset tekivät keskimäärin38 tunnin työviikkoa
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2005/pt0506/p050705-u2.html
Kallis hinta tulee siitä, että 150 työtöntä vahtii melkein sama määrä virkamiehiä.
Aikoinaan sattui käsiin raportti,jossa oli lueteltu kaikki projektiin osallistuvat virkamiehet ja heitä oli pitkästi yli 100.
Vaihdoin vain Vistan Windows 8 :si ja vaikka vaihdon piti säilyttää kaikki niin kirjainmerkit hävisivät, joten rappariarkisto katosi
Kuitenkin Ruotsilla ja Tanskalla on ollut varaa työllistää työttömänsä. Tuo kuuluisa Tanskan malli on kopio Leppäsen mallista työllistämiesn osalta
Nyt vaikeasti työllistyvistäon tehty koekaniineja ja koulutettavia koiria, joihinvoi jokainen eliitin edustaja voi soveltaa mielikuvituksensa tuottamia alistuskeinoja.
Minultakaan työkkäri ei kysynyt sanallakaan osaamisestani ja mitä voisn tehdäja millä lisäkoulutuksella, CV:kin työkkärin täti heitti roskiin tarpeeettomana.
Sen sijaan osaamiskartoituksessa kyseltiin VTT:n märäsertifikaattia,tulityölupaa,ensiapukurssia etec
Ja lopulta työkkäri tarjosi levyseppä-hitsaajan kurssia.Kun kysyin montako 60-vuotiasta levyseppä-hitsaajaa hänellä on kortistossa työttömänä niin heitä oli jotain 200.Tuskinpa enää yhtään uutta tarvitaan ?
Vastauskin oli kuvaava: Et sinä kuitenkaan työllisty,joten on sama mitä kursseja käyt.Näitä on ostettu liikaa ja pitää saada täyteen.
Työkkäri on vain kyykytys- ja kyttäyslaitos
Suomessa työttömien rankaiseminen on yleisintä EU:ssa ja niinpä työkkärissä pitää olla varovainen,yksikin väärä sana tuo karenssin
Nimimerkki Rogue:n viesti on saanut paljon suositteluja, mutta muuten jäänyt liian vähälle huomiolle. Toivoisin siihen kannanottoja muiltakin.
Nuorten työttömien itsensäviihdyttämismahdollisuudet ovat nykyään tosiaan aivan toiset kuin 50 vuotta sitten. Niin hyvät, että vain hullu on valmis uhraamaan aikansa parin lisäeuron takia. Ja hulluillehan nimenomaan ei ole kysyntää työmarkkinoilla.
Rohkenen epäillä, että jopa moni tällä blogilla nähty kirjoittaja on motivaatiorajoitteinen valtion elätti.
Sellaisia nuoria työttömiä, joiden taidot riittäisivät vallan mainiosti esim. kotitaloussiivoojaksi, löytyy pilvin pimein.
Absoluuttisen elintason nousu on ongelma myös monien työssäkäyvien motivaation kannalta. Toisin kuin 60-luvulla, suhteellisen pienellä palkalla ja työpanoksella työntekijä, varsinkin koulutettu työntekijä, saa nykyään kaiken tavaran mitä vain keksii tarvita.
Ja jos työntekijä on jo onnellisesti parisuhteessa, on kovin vaikeaa keksiä aikuiseen ihmiseen vetoavia hyviä syitä lisätöiden tekemiseen tai uralla ylöspäin puskemiseen. Ennemminkin on paineita siirtyä osa-aikaiseen työhön.
Käytännön seurauksia on monia. Jos lääkärille antaa 10% palkankorotuksen, lääkäri palkitsee tämän tekemällä 10% lyhyempää työpäivää.
Miten motivoida vapaa ihminen työskentelemään kovemmin, jos lisätyöskentelystä ei ole ihmiselle huvia eikä hyötyä? Kas siinä pulma.
Kun tuloerojen kasvaminen ei ole vaihtoehto, tulevat työttömyystuet vastaisuudessakin kasvamaan keskipalkkojen tahdissa. Ainoaksi keinoksi työttömien motivoinnissa uhkaa jäädä pakkokeinot, tai jonkinlainen nykyistäkin äärimmäisempi työttömyyden stigmatisointi. Tarvitaan valtion kustantamia mielikuvakampanjoita. “Jos näet työttömän, sylkäise päälle”, tai “Nuori nainen, ota yhteiskuntavastuuta pysymällä kaukana työttömästä”.
Tässä on kai kysymys mikä on paras tapa varautua runsaisiin sateisiin. Patojen rakentaminen, jolloin varastoidaan onnettomuuden mahdollisesti aiheuttavaa potentiaalienergiaa. Vai poikkeaminen lupakäsittelyssä määrätystä määrästä laskea vettä. Joka tapauksessa ongelma on syntynyt lupia haettaessa, onko syy yrityksen vai lupaprosessin, en tiedä.
Kiitos kuin toit epäkohdan esille. Nykyisenkaltainen työllistymiskoulutus pitäisi korvata työttömille jaettavilla palveluseteleillä. Jos hyväksytään, että markkinamekanismi yleisesti ottaen toimii, niin miksi se ei voisi toimia työllisyyskoulutksen kohdalla.
Palvelusetelin voisi käyttää vaikka oppisopimuskoulutuksen. Palveluseteleillä on paljon etua. Koulutus olisi tarkoituksenmukaisempaa, kun työttömät saisivat valita sen koulutuksen joka hyödyntää heitä tarpeeksi. Samalla huonot kouluttajat joutuisivat hakeutumaan tuottaviin töihin. Työvoimavirkailijoiden vastuulle jäisi se, että palveluseteleitä ei käytettäisi väärin.
Ei markkinamekanismikaan ihan täydellinen ole.
Ammatilliseen jatkokoulutukseen liittyen sain jossain vaiheessa useita yhteydenottoja koulutusta tarjoavilta firmoilta: koulutus ei olisi maksanut mitään eikä juuri mitään olisi toisaalta tarvinnut tehdäkään opintojen eteen. Se, mitä oli tarkoitus opettaa, jäi vähän epäselväksi. Ilmeisesti julkista rahoitusta saa kun vain kerää “kuolleita sieluja” opiskelijarekisteriin…
En minäkään usko täydelliseen markkinamekanismiin. Siksi koulutuksentarjoajia pitäisi myös valvoa. Jos kukaan ei työllisty koulutuksen seurauksena, koulutusoikeus pitäisi ottaa pois.
Hyvä idea. Ehdotapa tuota palveluseteliä niin minäkin perustan koulutusyrityksen. Kurssien nimiä voisivat olla vaikka Alkoholituotteiden laadunvalvonta, Pokeriammattilaisen pelirutiinit ja Media-alan mahdollisuudet: säkkituolista s‑sarjan mersuun.
Kun firmat menettää koulutusoikeudet niin perustan uuden eri nimelle. Ai että kyllä ne markkinat toimii.
“Samalla huonot kouluttajat joutuisivat hakeutumaan tuottaviin töihin. ”
Nykyinen työllisyyskoutus on korruptoitunutta.
Oppilaat ovat pakotettuja kursseille,joten
laadusta ei tarvitse välittää ja arvostelevalle oppilaalle mätkäistään karenssi ja leimataan ei-työmarkkinakelpoiseksi.
Näin ihminen on syrjäytetty lopulliseksi.
Kun tarjouspyyntökin laaditaan sopivasti niin koulutuksen järjestäjäksi valikoituu serkun poika ti muu hyvä veli ja koulutus on kallista.
Kuten tuossa levyseppähitsaajakurssisakin
Ainakin sähköalalla keltanokan ja ammattimiehen palkkaero on liian pieni. Vastavalmistuneelle maksetaan noin 65% konkarin palkasta.
Markkinat eivät välttämättä toimi kovin hyvin nuorten vähänkoulutettujen taivaanrannanmaalareiden kohdalla, joiden käsitykset omista kyvyistä ja työelämästä saattavat olla täysin epärealistisia. Tällaiset tyypit luonnollisesti tarvitsevat enemmän holhontaa, mutta ammattitaitoisten työntekijöiden kohdalla pitäisi luottaa enemmän yksilön omaan harkintakykyyn. Jonkinlainen tulosvastuu pitää olla myös työvoimakouluttajilla.
Vuonna 2011 15–25-vuotiaita työttömiä oli keskimäärin 65 000 (työttömyysaste 20,1 %).
55–65-vuotiaita työttömiä oli 31 000 (työttömyysaste 6,4 %).
Luvut ovat siis päinvastoin.
55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 1989 41,9 %. Vuonna 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, joiden työllisyys on korkeampi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.
Ongelma on nuorisotyöttömyys. Luvut Tilastokeskuksen.
Tämäntyyppisestä toiminnasta muutama ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on joutunut suuriin vaikeuksiin, pääkaupunkiseudulla yksi meni konkurssiin ja JAKKilta peritään takaisin summaa, joka on suurempi kuin kunnan koko budjetti.
No, valtio olisi saanut herätä aikaisemmin.
Eeva:
Eläkeuudistus toimii tarkoitetulla tavalla.
Enemmän kuin eläkeuudistus tuohon on vaikuttanut työeläkeputken myöhentäminen, mutta eläkenallikin on toiminut. Ja parantunut terveys.
Heheheh… Siis tuossa vaaditaan useamman vuoden ohjelmointikokemusta, erittäin hyvää tuntemusta tietyistä ohjelmointikielistä, sovelluskehitysympäristöistä ja tietokantajärjestelmästä, viestintätaitoja jne. Tehtäviin kuuluu myös projektinhallintaa ja luovien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Ja palkka on korkeintaan 400€/kk (vai oliko se 450)?
Tässä oletetaan täydelliset markkinat ja täydellinen kysyntä kaikelle sille työvoimalle, joka tuottaa enemmän kuin kustannuksensa.
Työttöminä on kaiken tasoisia ihmisiä, sellaisia, jotka toisena ajankohtana tuottavat yli palkkansa.
Yhtä paikkaa hakee esim 100 ihmistä. Näistä 10:tä harkintaan ja viittä haastatellaan. Se, joka valitaan, ei ole tuottavampi kuin muut. Hänessä kombinoituu muita ominaisuuksia otollisemmin (tässä valinnassa) kuin muissa. Hänestä ehkä tykätään enemmän.
Mahdollista on myös, etteivät tuottajat kykene käyttämään tarjolla olevaa työvoimaa. Ei tehdä tai ei pystytä tekemään tai markkinoimaan hyödykkeitä, joissa tarjolla oleva työpanos tuottaisi yli kustannuksensa, mistä kielii kokemus työskentelystä oman kapasiteetin alapuolella.
Osmon sitaatti antaa ymmärtää, että työvoiman kysyntä sopeutuisi tarjontaan. Päinvastoin.
Kyllä työvoiman kysyntä sopeutuu myös tarjontaan sen lisäksi että tarjonta sopeutuu kysyntään. Jos esittää tästä banaalin esimerkin, ei kai ole sattumaa, että Saksassa ja Ranskassa on työpaikkoja lukumääräisesti enemmän kuin Suomessa. Kun on enemmän työvoimaa tarjolla, syntyy enemmän työpaikkoja ja päin vastoin.
No sehän juuri on se eläkeuudistus, ei se mitä VVM ajaa.
Parempi eläkenalli kuin eläkepommi 😉
Eläkeuudistuksella yleensaä tarkoitetaan tätä liukuvaa eläkeikää ja superkarttumaa, joka houkuttelee olemaan työelämässä pidempään, mutta aiemminkin pääsee, jos hyväksyy huonon eläkkeen. Tämä on muuten voimakkaasti eriarvoistava uudistus, jonka eriarvoisuutta lisäävä vaikutus vähän lievenisi, jos alinta eläkeikää nostettaisiin 65 vuoteen.
Noiden numeroiden takana voi olla vaikka mitä.
Yksinkertainen malli työttömyydestä tietyllä alalla ja alueella vaatii muutaman dynaamisen mekanismin tunnistamista. Työnhakijoita (työttömyyttä) lisäävät:
- koulusta valmistuu uusia koulutettuja työnhakijoita
— yritykset irtisanovat väkeä
— yritykset lopettavat toimintansa
Koulusta valmistuneet tuovat kokematonta porukkaa työnhakijoiden joukkoon. Irtisanomiset yleensä tehdään heikommasta päästä, mikä tuo kokenutta muttei kovin tehokasta porukkaa lisää. Yritysten toiminnan lopettaminen tuo kaikenlaista porukkaa työnhakijoihin, mutta silloinkin usein parhaat ovat vaihtaneet maisemaa aikaisemmin.
Toisaalta työnhakijoiden joukko vähenee:
- uusia työpaikkoja syntyy (joko uutta liiketoimintaa tai eläkkeelle tai toisaalle lähtevien tilalle)
— työnhakijoita vaihtaa alaa tai aluetta tai jää työelämän ulkopuolelle
Jos työllistyminen alalla ja alueella on hidasta (avautuvien paikkojen määrä vuodessa / työnhakija on pieni), työttömien joukossa voi olla hyvinkin tuottavaa porukkaa suhteessa työssäolijoihin.
Mutta juuri tuossa samassa tilanteessa työnantajan ei tarvitse eikä kannata ottaa yhtään pientäkään riskiä. Jos työnhakijassa on jotain jollain tavalla epäilyttävää, työnantaja ei häntä ota.
Ei siis ole mekanismia, joka poimisi kaikkein tuottavimmat työnhakijat ensimmäisenä töihin. Mutta on mekanismi, joka pitää ison joukon työnhakijoista hyvin hankalasti työllistettävinä. Niistä sadasta hakemuksesta työnantaja karsii ensin 70 jollain tavalla epäilyttävää. Ja kun tässä suhteessa eri työnantajilla on usein hyvin samanlaisia kriteerejä, ne 70 työllistyvät vasta, kun ei-epäilyttävät ovat jo töissä.
Ainoa tapa saada työnantaja harkitsemaan hankalammin työllistettäviä on pienentää työnantajan riskiä, ts. alentaa palkkaa tai antaa tukea.
No sehän se eläkeuudistus on ja juuri sen ansiosta eläkkeellejäämisikä on noussut — ja sitä juuri haettiin.
Kummallinen käsitys eriarvoisuudesta!
Jos alinta eläkkeellejäämisikää nostettaisiin, sehän lisäisi eriarvoisuutta. Nykyisessäkin systeemissä eläke on todella huono, jos jää ennen henkilökohtaista eläkeikää, esim. juuri 63-vuotiaana. Jos eläkeikää nostettaisiin, tulisi 2 eriarvoisuutta aiheuttavaa laihaa vuotta lisää.
Jos tulee tylökyvyttömäksi 63 vuotiaana, saa nyt sen eläkkkeen, jonka on ansainnut 63-vuotiaaksi asti, eli erittäin vähän . Jos eloäkeikä nostettaisiin 65 vuoteen, saisi kahdelta viimeiseltä vuodelta ns. tulevan ajan karttuman, eli eläke olisi parempi. Henkilö, jonka terveys ei kestä työntekoa 65-vuotiaaksi, hyötyy eläkeiän nostosta, vaikka demarien edcuskuntaryhmän näyttää olevan tätä vaikea ymmärtää.
Hyvin sanottu. Noin se toimii: olen läheltä nähnyt itsekin.
Saksan alhaista nuorisotyöttömyyttä ( ja ehkä joltain osin myös tuotannon pysymistä omassa maassa ?)selittää osaltaan Saksan muita maita vahvempi oppisopimuskoulutuksen perinne: Se on ammattiin valmistumisen ydin: Tietääkseni oppilaitos ei tuota pätevyyttä mihinkään ammattiin ilman oppisopimusjaksoa. Saksassa mennään tähän koulutukseen, eikä enemmistö yritä lukioon, kuten meillä. (Niistä, jotka menevät, valmistuu mm. osaavia insinöörejä huolehtimaan tuotannon korkeasta tasosta.) Harjoitteluyritykset osaltaan vastaavat koulutuksen ajanmukaisuudesta ja saavat aina tarvitsemaansa osaavaa nuorta työvoimaa. Ja nuoret töitä.
Se tarkoittaa, että yhä useampi viettää viimeiset 10 vuotta sossun luukulta ruokittavana ja saavat vieläkin huonompaa eläkettä.
Iäkkäitten työllisyysaste on julkisen sektorin työntekijöiden varassa ja kasvanut sen vuoksi,että 70–80-luvuilla palkattiin paljon työvoimaa julkiselle sektorille.He ovat nyt 50–60+ikäisiä
Eli eriarvoisuus olisi vieläkin suurempi
Suomalainen työelämä on hyvin ikäsyrjivä ja niinpä työttömät ja pitkäaikaistyöttömät ovat iäkkäitä
Eläkeiän nosto ton on vieläkin eriarvoistavampi.
Huomattavasti ooikeudenmukaisempi olisi esim 37–38-vuoden työssäolovaatimus täydelle eläkkeelle
Työelämä syrjii ikääntyneitä työnhakijoita, koska viimeisen työnantajan vastuu mahdollisesta varhaiuseläkkeestä tekee ikääntyneen palkkaamisesta yrityksen kannalta täysin hölmön. Oletetaan, egttä tietäisimme henkilön joutuvan työkyvyttömäksi 60-vuotiaana ja olevan kolme vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä työnantajan kustannuksella. Jos henkilö on palkattaessa 25-vuotias, tuo kolmen viimeisen vuoden kustannus jakautuu 35 vuodelle ja jos hän on palkattaessa 55-vuotias, kustannmus jhakautuu viidelle vuodelle, eli on siis seitsemänkertainen. Näin ovat työmarkkinajärjestöt tämän tahytoneet olevan.
Ote TEM syyskuun työllisyyskatsauksesta, valita Ihaliselle , jos olet sitä mieltä, että on väärin
“Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 30 000, mikä on 2 900 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Nuorten työttömyys laski elokuusta 2 500:lla. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 7 200. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 92 000 eli 3 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 65 600, mikä on 2 000 enemmän kuin vuosi sitten.”
Ja tammikuussa 2011 TEM tilastokertoi taa
“Tammikuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 33 500, mikä on 6 800 vähemmän
kuin edellisen vuoden tammikuussa. Nuorten työttömyys nousi joulukuusta 400:lla. Alle
20-vuotiaita oli työttömänä 6 600. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 100 100 eli 1 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 68 800, mikä on 2 300 enemmän kuin vuosi sitten. ”
TEM:n ja tilastokeskuksen määritelmät työttömälle ovat aivan erilaisia.
Tuossa linkki työllisyyskatsauksiin
http://www.tem.fi/index.phtml?105378_o=2&s=4812
Urakkapalkoissa nuori voikin saada jopa enemmän kuin konkari.Yksikköhinnat kun ovat samat kaikille.
Näppärä nuori pääsee helposti hyvillekin palkoille.
Urakkapalkkauksessa henkilön tuottavuus ratkaisee
Eniten tuohon ikääntyneiuden työllisyyden kasvuun on vaikuttanut julkisen sektorin työntekijöiden ikääntyminen ja työvoimaosuuden kasvu iäkkäissä
Oli tosi huvittavaa ja koomista kuulla ollessani uudessa kuntakokeilun tiedotustilaisuudessa, missä meille pitkäaikaistyöttömille Helsingin Duurista tullut “saarnamies” kertoi, että me olemme niin vvaaiikkeeaasstti työllistettäviä ja “kädettömiä”, että kestää kaauuaan kunnes meidät on rukattu siihen kuntoon, että olemme kevollisia työmarkkinoille. Hyvinpä aloitti tämä saarnamies. Tarmokas heppu tosiaan.
Itse kyllä lähtisin liki mihinkä tahansa työhön (siihen työhön minkä katson oppivani tai jota nyt riittävästi hallitsen) mistä maksetaan oikeata palkkaa ja jossa noudatetaan oikeata työlainsäädäntöä että työehtosopimuksia (= pitkäaikaistyöttömien ehdoilla rukkaamattomia sääntöjä).
Markkinatalouden oppien mukaan markkinoiden koko määrittää työpaikkojen määrän.
Jos Ranskan ja Saksan markkinat olisivat Suomen kokoiset niin töissäolijoiden määrät olisivat yhtä suuret ja loput eläisivät keräilytaloudessa tai kerjäämällä
Mutta Saksan markkinat ovat jotain 15- 20 kertaiset ja jotain Ranskan 12–15 kertaiset Suomeen verrattuna ja työllistävyys markkinoiden suuruuden mukaisesti suurempi
Tuolla eläkeiän nostolla on monta eriarvoisuutta kasvattavaa seurausta.
Kun yksityisellä harva selviää yli 60-ikävuoden työelämässä niin tunku julkiselle sektorille lisääntyy.Näin parhaita voimia ei saada yksityiselle sektorille ja vienti kärsii.
Keksitään uusia palkkauksen muotoja, joilla aikaista työelämästä poistumista helpotetaan:
Esim tulospalkkiojärjestelmien kehittäminene yleistyy niillä aloilla,joilla ammattiliitoilla on voimaa.
Kun säästetään muutaman viikon palkka joka vuosi rahastoon niin 60-vuoden iässä on kolmen-neljän vuoden palkka säästössä ja kun työttömyyskovaustakin saa vuoden niin nykyistä työttömyyskorvauksen tasoa voi ylläpitää 7–8 vuotta
Saksassa on käymässä näin eli vahvojen ammattilliitojen aloilla rahastot ovat yleisäj eläkeiän nosto on saanut säästämiselle lisäpontta.
Mutta minijobien henkilöt joutuvat raataman vielä80-vuotiana,koska minijobeista ei juuri eläkettä kerry,irtisanomiskorvauksesta puhumattakaan.
Eli eriarvoisuutta suositaan nyt hyvin voimakkaasti politiikassa
Työttömyysasteita: Saksa 6,5 %, Ranska 10,2 %, USA 7,9 %. Työvoiman kilpailulliset markkinat ovat ainoastaan yliopiston oppikirjoissa, mutta sehän riittää.
On kyllä melkoisen rohkeata väittää, että niistä sadasta hakijasta ostaan esikarsia viisi parasta, jotka kaikki yhtä tuottavia.
Ei se vastaa kyllä ollenkaan minun omia kokemuksiani.
“Jos tulee tylökyvyttömäksi 63 vuotiaana, saa nyt sen eläkkkeen, jonka on ansainnut 63-vuotiaaksi asti, eli erittäin vähän . Jos eloäkeikä nostettaisiin 65 vuoteen, saisi kahdelta viimeiseltä vuodelta ns. tulevan ajan karttuman, eli eläke olisi parempi.”
Kysymys ei ole työkyvyttömyydestä ‚vaan että jää puolikuntoisena roikkumaan työkkärin kirjoihin.
Näitä on paljon jo nyt ja joukko kasvaa kun eläkeikää nostetaan.
Tulevan ajan odottamakin lasketaan nykyään niin, että eläkettä kertyy laskennassa 1,5 % ja päälle tulee elinajanodotteen leikkaus.
Työssä kertyisi 1,9 % ja elinajanodotteen leikkauksen voi kiertää työuraa pidentämällä
Kun taitettu indeksi alkaa leikata eläkettä suhteessa työssäolijoihin niin ero on jo suuri 10 vuotta myöhemmin eläköityvään.
Työkyvyttömyyseläke merkitsee eläkkeen leikkautumista ja superkarttumat ovat vain unelmaa
Eikä työtön pääse työkyvyttömyyseläkkeelle,seon vaikeampaa kuin työssäolevan, sillä terkkareissa ei ole työterveyteen erikoistuneita lääkäreitä ja epämääräisillä lausunnoilla ei eläkkeelle pääse,
Etenkin lähellä eläkeikää on vaikeapäästä työkyvyttömyyseläkkeelle,kun numeroita halutaan kaunistaa
Nimimerkillä kokemusta on
Näyttää siltä, että demarit ymmärtävät asian paremmin
“Oletetaan, egttä tietäisimme henkilön joutuvan työkyvyttömäksi 60-vuotiaana ja olevan kolme vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä työnantajan kustannuksella.”
Urbaanilegendaa . Vain suurilla yrityksillä on jonkunlainen vastuu viimeisenä työnantajana työkyvyttömyyseläkkeestä, yli 90 % yritysistä voi palkata ikääntyneen ilman eläköitymisriskiä
Ja suurillakin yrityksillä yksittäinen työkyvytön ei aiheuta lisäkuluja. Vasta poikkeava määrä työkyvyttömiä aiheuttaa maksuluokan nousun
https://www.varma.fi/fi/PdfDocuments/Anonymous/Julkaisut/Maksuopas.pdf
Tuo vastuu koskee yli puolta työpaikoista.
Niin ovat,mutta TEM määritelmästä johtuen sen luvut ovat suurempia,sillä TEMluvut perustuvat kuukauden aikana työttömänä olleisiin, Tilastokeskuksen haastatteluhetkellä työttömänä olleisiin.
En löytänyt ao lukuja tukevaa sivua Tilastokeskuksen sivuilta
Työttömyyskorvauksesta kertyvä eläkekin on vain puolet työssäkäyvän eläkekertymästä, joten niille 100000,jotka roikkuvat kortistossa suurimman osan lopputyöurasta ‚eläkeleikkaus on suuri ja jos lisätään kaksi vuotta lisää roikkumista niin yhä suurempi joukko tippuu työmarkinatuelle, josta ei kerry eläkettä
Ellei satu pääsemään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työmarkkinatuki huomioidaan tulevan ajan laskelmissa.
Mutta kun työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja on kiritetty ja yhä harvempi pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle nin yhä harvempi hyötyy
Tuo kaksi vuotta lisää työkyvyttömyyseläkkeen tulevaan aikaan eli n 3 % lisä on sen verran pientä joukkoa koskeva etuus,että ymmärän soosujen asneteen hyvin.
Kyllä demarit ovat tässä asiassa oikeassa: Hyötyjiä on vähän ja tulevaisuudessa yhä vähemmän ja menettäjiä paljon
Epäilemättä näin on, mutta työkyvyttömäksi tulo ja sen vuoksi pois töistä jääminen ei riipu eläkeiästä eikä se nosta eikä laske todellista keskimääräistä eläköitymisikää. Varsin harva voi itse päättää, milloin tulee työkyvyttömäksi.
Mutta nykysysteemiin sisältyvä miinustus on se keppi, joka nostaa keskimääräistä eläköitymisikää, superkarttuma on paljon pienempi porkkana.
No ei kukaan oikeasti mieti eläkkeelle pääsemistä siinä vaiheessa kun siinä 16…20 ikävuoden välissä valitsee koulutusta ja samalla käytännössä sitä, suuntautuuko julkiselle vai yksityiselle.
Ja ihan turhaa olisi moista miettiäkään, koska 30–50 vuoden päästä vallitsevaa alakohtaisia eläkeikiä ei kukaan kykene ennustamaan.
Myönnän että keski-ikäiset alanvaihtajat saattavat eläkeasioita jo pohdiskella, mutta he eivät kyllä mahdu ihan täysin siihen “parhaita voimia”-kategoriaan.
(“paras voima” on kait kaiken kokenut ammattilainen ja sitä ei nelkytjotain alanvaihtaja ole vielä kymmeneen vuoteen)
Elinaikakerroin ei vaikuta tulevalta ajalta karttuuneeseen eläkkeeseen. Tällä tavalla työjyvyttömille on kompensoitu se, että he eivät pysty kiertämään tuota leikkausta. On ihan luonnollista, että tulevan ajan karttumaprosentti on matalampi kuin työssäolosta kertyvä prosentti, koska työssäolevalla on työttömyysriski. Mielestäni tulevan ajan karttumaprosenttia voisi nykyisestä alentaa, jotta työkyvyttömyyseläke ei olisi liian houkutteleva vaihtoehto.
Pienissä muutaman henkilön firmoissa työhön perehdyttäminen on iso kustannus, sillä useinmiten se perehdytys on pois nimenomaan yrittäjän ajasta, ja yrittäjä tekee jo nyt pitkää päivää. Näissä firmoissa työntekijän työnkuva on monasti laaja, joten myös työn oppiminen on aikaavievää.
60 vuotias ei taatusti pysy töissä 10 vuotta. Eli jos 60 vuotias ei ole jo valmiiksi täydellinen, palkataan mieluummin joku muu, josta voi edes toivoa että on töissä mahdollisimman pitkään. (pienissä yrityksissä ei tehdä kvartaalitaloutta)
Sama koskee myös niitä nuoria. Nuoren palkkaaminen on riski, koska hän voikin yhtäkkiä päättää opiskella joksikin muuksi, tai muuttaa toiselle paikkakunnalle tai saada paremmin palkatun työn.
Joku siltä väliltä oleva on todennäköisesti vakiintuneempi. Yrittäjä joka palkkaa työntekijän toivoo että jo parin vuoden päästä voisi pitää lomaa. Se edellyttää että se tänään palkattu työntekijä on käytettävissä vielä silloin, ja oppinut suunnilleen kaiken.
Mistä ihmeestä työttömät osaisivat tietää, millä alalla löytyy työtä?
Ovatko keskusten vetäjät? Muuten haitat ovat taaskin vain sosialisoitu.
Ei koske. Maksuluokka nousee vain,jos yrityksen eläköityminen poikkeaa alan keskiarvosta ja silloinkin nousu on vähäinen.
Ns normaali eläköityminen ei vaikuta ei aiheuta lisäkuluja
Puheet miljoonien vastuita ovat täyttä propagandaa
Liian vanha nyt ei oikeasti edes halua ymmärtää asiaa. Nuo maksuluokat on tehty niin, että keskimäärin jokaisesta työkyvyttömyyseläketapauksesta työnantaja maksaa kaiken. Ota se maksukaavio ja harjoita hieman matematiikkaa, niin huomaat. Tämä koskee vain suuria työnantajia, mutta enemmistöä työpaikoista.
Ei se mene noin. Suuretkin työnantajat maksavat työkyvyttömyyseläkkeitä kollektiivisesti. Jos eläköityminen on normaalia perustasoa niin työkyvyttömyseläkemaksu on 1 prosentti palkkasummasta, ei siis makseta jokaisesta yksittäisestä työkyvyttömyyseläkkeestä erikseen
Myöskin työntekijöiden ikärakenne huomioidaan eli jos on paljon iäkkäitä niin sitä useampi voi eläköityä ilman muutosta maksuluokassa.
En löytänyt suuryritysten maksuluokkien hajontaa, se voisi kertoa jotain Osmon esittämän ongelman suuruudesta
Olen kuitenkin ollut neuvottelemassa näistä malleista. Asiantuntijoiden lähtökohta on, että suuryritykset maksavat työkyvyttömyyseläkkkeensä kokonaan lopulta itse, elleivät tee konkurssia siinä välissä tai supista merkittävästi toimintansa.
Esim. työpaikkailmoituksista, työhaastattelutilanteista ja tuttavilta saa hyödyllistä tietoa minkälaisesta osaamisesta on tarvetta ja minkälaiseen koulutukseen kannattaa hakeutua.
Eteran sivuilla on esimerkki,miten maksuluokat määräytyvät .Jos palkkakulut ovat 10 miljoonaa niin alimman ja korkeimman maksuluokan ero on 2,5 % palkkasummasta.
Tietysti ‚jos haluaa nolla-riskin niin ei kannata palkata ketään
https://www.etera.fi/fi/tyel/vakuutusmaksu/maksuluokka/Sivut/Default.aspx
Siis on parempi olla töissä esim. vielä 10 vuotta kuin jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle?
Tämä on aivan totta, lyhyesti sanottuna on parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja sairas.
Ja kun superkarttuma edellyttää työssä oloa, se vahvistaa edellä olevaa.
Niinpä.
Kun esim. diplomi-insinöörin koulutus kestää noin 7 vuotta, juuri työhaastattelutilanteista ja tuttavilta voi saada selville, millainen työvoimatarve on 7 vuoden päästä. 😉
Minä puhuinkin siitä, minkälaista lisäkoulutusta työttömän työnhakijan kannattaa hankkia.
Katselin vähän noiden yritysten tunnuslukuja.
Suuren ja pk-sektorin raja kulkee eläkeasiassa n 50 hengen yrityksissä.
Suuria yrityksiä on n 1 % yritysten määrästä ja ne työllistävät n 750000 henkeä
Kun Suomessa työllisiä on n 2,5 miljoonaa niin suurten osuus on 30 % työpaikoista.
Lukujen valossa 99 %:lla yrityksistä ei ole työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttamaa taloudellista rasitetta .
Ja työpaikoista vain 30 % on pieni riski joutua maksamaan jotain.
Julkisen sektorin ei luonteensa vuoksi pitäisi harjoittaa ikäsyrjintää.
Tosin armeijan irtisanomiset puhuvat aivan muusta
Ammattikoulukin (mitä lienevät nykyisin nimeltään) kestää 3 vuotta.
Työvoimakoulutus kestää yleensä muutaman kuukauden.
Ja se paljon kehuttu työvoimakoulutus antaa pätevyyden… mihin?
Tuolla koulutuksella saa vain hanttihommia,jos haluaa uuden hyvin palkatun ammatin niin on opiskeltava vuosia.
Siis oletko Osmo tästä nyt ihan varma? Minun tietääkseni mahdollisesta työkyvyttömyyseläkkeestä vastaa se eläkeyhtiö, jolle yritys lakisääteiset tel-maksut suorittaa (ilmarinen, pohjola, …). Jos henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, ei tästä aiheudu työnantajalle lisäkustannuksia, vaan eläke suoritetaan työntekijälle maksetun tel-vakuutuksen vastineena. Työnantaja joutuu maksamaan kylläkin työkyvyttömyyseläkettä edeltävän mahdollisen sairasloman kustannuksia.
Suurten työnantajien osalta vakuutusmaksu vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon noita sairauseläketapauksia on. Maksun nosusu (ja lasku) on mitoitettu niin, että yritys maksaa kokonaan ne työkyvyttömyyseläkkeet, jotka ylittävät riskin keskiarvon ja vastaavasti saa täyden alennuksen, jos pystyy pitämään työntakijänsä muita paremmin työkykyisenä. Pienillä työnantajilla tämä menee täysin yhteisvastuullisesti. Tällä lainsäädännöllä on kausin periaate yrittää palkita työnantajia hyvästä työterveyshuollosta ja muusta sellaisesta, mutta parhaiten se palkitsee siitä, ettei palkkaa ketään, johon liittyy kohonnut työkyvyttömyysriski.
Noita pienten työnantajien työkyvyttömyysmaksuja oli kerätty liikaa, mutta pienet työnantajat palkittiin hyvästä työsuojelusta palauttamalla liikaa kerätyt rahat pääasiassa suurille työnantajille.
Työvoimakoulutuksesta olisi enemmän hyötyä, jos se palvelisi paremmin työttömien tarpeita. Työttömien pakottaminen kursseille, jotka eivät auta heitä työllistymään, on yhteiskunnan varojen tuhlausta ja nöyryyttävää. Työvoimakoulutus pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen ja kouluttajan saaman palkkion pitäisi riippua kurssien osallistujamääristä. Tämä karsisi turhaa koulutusta.
Kyllä ne kouluttajat värväävät tarvitessaan koulutettavia, älä siitä murehdi.
Työvoimatoimistojen koulutukset voisi lakkauttaa kokonaan. Sen sijaan tulisi laajentaa mahdollisuutta opiskella työttömyystuella. Esim. yli nelikymppisellä pitkäaikaistyöttömällä se voisi olla täysin vapaata. Samoin lyhytaikaisten töiden vastaanottamista olisi helpotettava ja niistä saatavien tulojen tulisi myös jäädä tekijälleen. Miksi ihmeessä halutaan maailman tappiin pitää kiinni vanhentuneista raskasta byrokratiaa vaativista säädöksistä?
Tuossa on tietysti se puoli, että helposti lipsutaan sille tielle, jossa valtio käytännössä maksaa yrityksen työntekijän palkan.
Aika moni asia paranisi, jos veronkierto saataisiin kuriin. Ei tarvitsisi valtion turhaan tukea rehellisten yritysten kilpailua erinäisten veronkiertäjien kanssa.
Ajattelija on itse sotkenut asian:
”Työntekijän vajaatuottoisuutta ei pidä sekoittaa huonotuottoiseen työhön” (Soininvaara 2010: Sata-komitea. Miksi…, 170).
Minijobeissa on kyse jälkimmäisestä mutta Soininvaara puhuu ensin mainitusta, työntekijöiden ominaisuuksista.
Blogissa lukee Minijobeista, että ” Meilläkin on tälle vastine: kuntouttava työtoiminta.”
Toisaalta mainitussa teoksessa lukee:
”Erityisen turhauttavana pidän kuntouttavaa työtoimintaa, josta vuoden 2010 alusta tuli velvoittavaa kaikille pitkäaikaistyöttömille.
Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää työskentelyä, johon pitkäaikaistyöttömät voidaan ohjata karenssilla uhkaamalla. Työtä saattaa olla vain yhtenä päivänä viikossa. Kunta saa työvoiman ilmaiseksi minkä lisäksi valtio maksaa aiheutuneista kuluista korvausta…” jne. (Soininvaara 2010, 162–163.)
Analogisoinnin diskurssi ratkaisee asiat apriorisin perustein: jos a on ”sama asia” kuin b ja tiedämme että b on huono, turhauttava tms., niin sitten a on huono juttu. Empiirisesti ja fyysisten ekskursioiden kautta taas pitäisi tutkia asioita ja sitä, missä määrin ja missä suhteessa jokin juttu on sama kuin jokin toinen toisessa paikassa.