Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.11.2012

Vii­me­ker­tai­nen kokous jäi väliin Sit­ran Ber­lii­nin eks­kur­sion vuok­si, kos­ka yleis­kaa­van käyn­nis­ty­mis­tä ei halut­tu käsi­tel­lä kovin vara­mie­hi­sel­lä joukolla.

Seu­raa­vat 600 000 hel­sin­ki­läis­tä: yleis­kaa­van lähtökohdat

Pamflet­tim­me van­he­ni mel­kein heti. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to esit­tää läh­tö­koh­dak­si, että seu­dun väki­lu­ku kas­vaa 600 000 asuk­kaal­la vuo­teen 2050 men­nes­sä. Me esi­tim­me 400 000, mut­ta vuo­teen 2035 men­nes­sä, joten lin­jas­sa ollaan.

Tuo valit­tu 600 000 on ske­naa­riois­ta nopein­ta kas­vua osoit­ta­va. Hel­sin­gin yleis­kaa­voi­tuk­seen sil­lä, kas­vaa­ko seu­tu 400 000 asuk­kaal­la vai 600 000 asuk­kaal­la, ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Hel­sin­gin kan­nat­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ehey­den nimis­sä ottaa vas­taan niin pal­jon kuin se pys­tyy, eikä se, pal­jon­ko Hel­sin­ki pys­tyy otta­maan vas­taan, rii­pu sii­tä, pal­jon­ko väkeä tämän lisäk­si pur­su­aa reu­noil­le. Hel­sin­gin pitäi­si lisä­tä kaa­voi­tus­ta Kehä I:n sisä­puo­lel­la reip­paas­ti ja laa­jen­taa ruu­tu­kaa­vaan, ratik­kaan ja his­siin perus­tu­vaa kau­pun­kia pal­jon lisää.

Voi­tai­siin aja­tel­la, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki jätet­täi­siin sen suu­rui­sek­si kuin se nyt on ja raken­net­tai­siin lisää sen ympä­ril­le hyviä tytär­kau­pun­ke­ja, jot­ka sidot­tai­siin toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä. Jos oli­sin Uuden­maan kei­sa­ri, kan­nat­tai­sin tätä mal­lia. Olen yrit­tä­nyt puhua sen puo­les­ta Uuden­maan lii­tos­sa, mut­ta kehys­kun­nil­le tämä ei käy­nyt. Asu­tus­ta ei halu­ta kes­kit­tää muu­ta­maan elin­kel­poi­sek­si kas­va­vaan kes­kuk­seen, vaan halu­taan lisää jäsen­ty­mä­tön­tä oma­ko­ti­mat­toa nykyi­seen tapaan. Seu­tu­kaa­va on teh­ty käyt­täen kään­teis­tä juus­to­höy­lää ripo­tel­len asu­tus­ta tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kial­le. Kun ennus­tet­tu uusi asu­kas­mää­rä (435 000 vuo­des­ta 2008) ei riit­tä­nyt, jätet­tiin Ris­ti­ky­dön kaa­vail­tu kau­pun­ki radan­var­res­sa odot­ta­maan parem­pia aiko­ja.  Näis­sä olois­sa Hel­sin­gin kan­nat­taa kas­vat­taa omaa kes­kus­taan niin pal­jon kuin sie­lu sietää.

Toi­sen­lai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne edel­lyt­täi­si toi­sen­lais­ta pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mää, mut­ta kun­ta­uu­dis­tus näyt­tää kaa­tu­van koko­naan dema­rei­den vastustukseen.

Capel­lan puis­to­tien asemakaavaluonnos

(Pöy­däl­tä)

Täs­tä Mik­ko Säre­läl­lä on joi­tain yksi­tyis­koh­tai­sia huo­mau­tuk­sia, jot­ka hän var­maan­kin kir­joit­taa itse auki.

Minä haluai­sin kes­kus­tel­la sii­tä, voi­si­ko auto­paik­ka­vel­voi­tet­ta kau­pun­gin vuo­kra-asun­noil­ta vähän hel­pot­taa täs­sä met­ro­py­sä­kin vie­res­sä ole­val­la ton­til­la, kos­ka vaa­ti­mus raken­taa jär­kyt­tä­vän kal­lii­ta paik­ko­ja kaa­taa koko hank­keen. Vas­taa­vas­ti jos­sa­kin muu­al­la voi­si paik­ko­ja olla vaik­ka vähän enemmän.

Tämä on vas­ta luon­nos idea­kil­pai­lun poh­jak­si.  Sik­si yksi­tyis­koh­tiin ehdi­tään pala­ta. Ole­tan, että kil­pai­lun tulok­se­na ker­ros­ne­liö­mää­rä vähän nousee.

Haa­ko­nin­lah­ti 2 (Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta) asemakaava

Tii­vis­tä ker­ros­ta­loa­se­mis­ta, tont­ti­te­hok­kuus 1,7 ja alue­te­hok­kuus 0,75. Pysä­köin­ti maan alla, pait­si vuo­kra-asun­to­ton­teil­la, joil­la se on osoi­tet­tu maan­pääl­li­sil­le park­ki­pai­koil­le. Näi­den tiel­tä väis­tyy noin sata asu­kas­ta. Tämä on vähän avu­ton­ta kiin­teis­tö­po­li­tiik­kaa. Park­ki­paik­ko­jen alle jää maa­ta aina­kin mil­joo­nan euron arvos­ta. Pysä­köin­ti maan alla oli­si hal­vem­paa, mut­ta sil­loin se tuli­si vuo­kra-asun­to­jen hin­toi­hin eikä ARA hyväk­syi­si koko hank­kei­ta. Pie­nel­lä mie­li­ku­vi­tuk­sel­la tähän voi­si löy­tää parem­man rat­kai­sun, mut­ta se edel­lyt­täi­si toi­saal­ta koko alu­een suun­nit­te­lua uudes­taan, joten juna tai­si jo mennä.

Kau­pun­gin osal­ta kaa­voi­tus­hyö­ty 50 mil­joo­naa, mis­tä 17 mil­joo­naa hulah­taa alu­een inves­toin­tei­hin ja 33 mil­joo­naa voi­daan pan­na sil­ta­ra­has­toon. Maa­po­liit­ti­sis­sa neu­vot­te­luis­sa (kaa­voi­tus­hyö­dyn leik­kaa­mi­nen) yksi­tyis­ten kans­sa voi­daan sil­ta­ra­has­toa vie­lä vähän kartuttaa.

Tämä on ollut mei­dän käsit­te­lys­sä aiem­min­kin, jol­loin isot rat­kai­sut on tehty.

Onko fil­la­rio­sas­tol­la huomauttamista?

Län­si-Rei­mar­lan pien­ta­loa­lu­een kaava 

Kaa­va on ollut näh­tä­vil­lä ja sii­hen on teh­ty vähäi­siä muu­tok­sia. Oma­ko­tia­lu­een kaa­va ajan­mu­kais­te­taan, raken­nuk­sia suo­jel­laan ja täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta sal­li­taan 5000 neliön verran.

130 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.11.2012”

  1. Seu­dun lähi­vuo­si­kym­me­nien kas­vuk­si on usein esi­tet­ty luku 400 000 ja vähän pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä nyt siis 600 000. Minua kiin­nos­tai­si tie­tää, mihin tut­ki­muk­siin nämä luvut perustuvat?

    Kovin monil­la tun­tuu ole­van vank­ka usko sii­hen, että tule­vai­suus oli­si ennus­tet­ta­vis­sa. Ihmi­sil­lä on tapa­na hah­mot­taa asiat line­aa­ri­ses­ti muut­tu­vi­na ja sen vuok­si kuvit­te­lem­me kai­ken jat­ku­van loput­to­miin saman­suun­tai­ses­ti, vaik­ka tosie­lä­mäs­sä kes­kei­sim­mät muu­tok­set tule­vat äkil­li­ses­ti ja arvaamatta. 

    Seu­raan jos­sain mää­rin huvit­tu­nee­na tut­ki­joi­den esit­tä­miä visioi­ta vuo­des­ta 2050. Useim­mat näis­tä visio­nää­reis­tä kuvai­le­vat hyvin­kin täs­mäl­li­ses­ti niin ihmis­ten luku­mää­rää kuin elin­ta­son tasais­ta kas­vua. Ennus­teis­sa kui­ten­kin vain yksi asia on var­maa: ne kaik­ki ovat pielessä.

  2. OS:” raken­net­tai­siin lisää hyviä tytär­kau­pun­ke­ja sen ympä­ril­le, jot­ka sidot­tai­siin toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä. Jos oli­sin Uuden­maan kei­sa­ri, kan­nat­tai­sin tätä mal­lia. Olen yrit­tä­nyt puhua sen puo­les­ta Uuden­maan lii­tos­sa, mut­ta kehys­kun­nil­le tämä ei käy­nyt. Asu­tus­ta ei halu­ta kes­kit­tää muu­ta­maan elin­kel­poi­sek­si kas­va­vaan kes­kuk­seen, vaan halu­taan lisää jäsen­ty­mä­tön­tä oma­ko­ti­mat­toa nykyi­seen tapaan.”

    Jos minä oli­sin Uuden­maan dik­taat­to­ri, HSL:n uudes­sa vyö­hy­ke­jaos­sa B‑vyöhykkeeseen oli­si sisäl­ly­tet­ty vain Hel­sin­gin reu­na-aluei­ta, esim. Ota­nie­mi. Esi­mer­kik­si Mank­kaan ja Kau­niais­ten oma­ko­ti­ma­tot oli­sin jät­tä­nyt C‑vyöhykkeseen. Sen sijaan oli­sin sisäl­lyt­tä­nyt B‑vyöhykkeeseen kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun rai­de­lii­ken­teen ase­mat. Tämä oli­si ohjan­nut kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kehit­ty­mään rai­de­lii­ken­teen sito­miin hyviin tytär­kau­pun­kei­hin. Tämä oli­si tek­ni­ses­ti täy­sin mah­dol­lis­ta eikä oli­si mak­sa­nut mitään nyt kaa­vail­tuun uuteen vyö­hy­ke­ja­koon verrattuna.

    1. Näin oli­si minus­ta­kin pitä­nyt teh­dä, mut­ta mui­den mie­les­tä tuol­lai­nen off-rail ‑aluei­den syr­jin­tä oli­si epistä

  3. > Hel­sin­gin kan­nat­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ehey­den nimis­sä ottaa vas­taan niin pal­jon kuin se pystyy

    Mikä­hän täs­sä on tavoit­tee­na? Ovat­ko tur­ku­lai­nen ja loi­maa­lai­nen sijain­tin­sa vuok­si onnet­to­mia, epäe­ko­lo­gi­sia tai tehot­to­mia? Kai tavoit­tee­na on haa­lia muun Suo­men väkeä Hel­sin­kiin, sil­lä ei kai täs­sä väes­tön­kas­vua­kaan tavoitella.

    > Hel­sin­gin pitäi­si lisä­tä kaa­voi­tus­ta Kehä I:n sisä­puo­lel­la reip­paas­ti ja laa­jen­taa ruu­tu­kaa­vaan ratik­kaan ja his­siin perus­tu­vaa kau­pun­kia pal­jon lisää.

    Jos tuol­le alu­eel­le halu­taan puo­li mil­joo­naa asu­kas­ta lisää, luu­len että rati­kat eivät rii­tä (jos ole­te­taan nykyi­sen tyy­li­nen työs­sä­käyn­ti mis­tä tahan­sa min­ne tahan­sa kau­pun­gin tai met­ro­po­lin alu­eel­la). Oli­si aika teh­dä uudet lii­ken­ne­suun­ni­tel­mat noi­den esi­tet­ty­jen vaih­toeh­tois­ten kehi­tys­kul­ku­jen pohjalta.

    > Voi­tai­siin aja­tel­la, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki jätet­täi­siin sen suu­rui­sek­si kuin se nyt on ja raken­net­tai­siin lisää hyviä tytär­kau­pun­ke­ja sen ympä­ril­le, jot­ka sidot­tai­siin toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä. Jos oli­sin Uuden­maan kei­sa­ri, kan­nat­tai­sin tätä mallia.

    Samoin (aina­kin jos kan­nat­tai­sin noin suur­ta väki­lu­vun lisäys­tä). Ehkä enem­män nau­ho­ja kuin pal­lo Hel­sin­gin ympärille.

    > Asu­tus­ta ei halu­ta kes­kit­tää muu­ta­maan elin­kel­poi­sek­si kas­va­vaan kes­kuk­seen, vaan halu­taan lisää jäsen­ty­mä­tön­tä oma­ko­ti­mat­toa nykyi­seen tapaan.

    Onko­han tuo hei­dän todel­li­nen toi­veen­sa, vai pel­kää­vät­kö vain Hel­sin­gin juo­nia? Hel­sin­gil­le alis­tei­sia slum­mi­lä­hiöi­tä eivät var­maan­kaan halua, mut­ta kai asiat voi­si parem­min­kin hoitaa.

    Oma­ko­ti­ma­tot­kin ovat muu­ten erin­omai­sen elin­kel­poi­sia, vaik­ka eivät ehkä ole­kaan opti­maa­li­nen tapa toteut­taa tuo­ta 600 000 asuk­kaan tiivistystä.

    > Toi­sen­lai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne edel­lyt­täi­si toi­sen­lais­ta pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mää, mut­ta kun­ta­uu­dis­tus näyt­tää kaa­tu­van koko­naan dema­rei­den vastustukseen.

    Hais­kah­taa hie­man hel­sin­ki­läis­ten halul­ta päät­tää sii­tä, miten Hel­sin­gin naa­pu­ri­kun­nis­sa raken­ne­taan. Jos ole­taan, että haluam­me siir­tää 600 000 lisä­asu­kas­ta Hel­sin­gin seu­dul­le, kyse on niin mer­kit­tä­väs­tä asias­ta, että raken­ta­mi­sen tyy­li tuli­si oikeas­taan päät­tää val­tion tasol­la (maa­kun­ta­kin on tur­han pie­ni yksik­kö, Hel­sin­gin jää­viy­des­tä puhu­mat­ta­kaan). Jos val­tio halu­aa siir­tää väes­töä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, se voi­si päät­tää, halu­taan­ko tii­vis­tä Hel­sin­kiä, oma­ko­ti­mat­toa Hel­sin­gin ympä­ril­le, Hel­sin­gil­le satel­liit­te­ja, vai Hel­sin­gin seu­dul­le pai­not­tu­via nau­ho­ja (ehkä Tam­pe­reel­le, Tur­kuun ja Lah­teen asti, Van­taal­ta Espoo­seen, ja ehkä pit­kin rannikoitakin).

  4. Tule­vai­suus­vaih­toeh­dot­han siis noin kar­keas­ti ovat, että joko alu­een väki­lu­ku kas­vaa rajus­ti, asun­to­jen hin­nat kas­va­vat rajus­ti, tai sit­ten koko talous romah­taa eikä kum­pi­kaan kas­va, vaan suo­ma­lai­set alka­vat vil­jel­lä nau­rii­ta mökeis­sään pit­kin metsiä.

    Asun­to­jen hin­nat ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jo nyt aivan tur­han kor­keal­la enkä itse aina­kaan nau­riis­ta väli­tä kuin sil­loin täl­löin, eli tavoi­te­ti­la­na pitäi­si olla lisä­ra­ken­ta­mi­nen, jol­loin väes­tö kas­vaa ja hinn­an­nousu voi­daan pitää edes jol­lain lail­la kurissa.

    Sil­lä, mikä yleis­kaa­vas­sa käy­tet­tä­vä ole­tus­vä­ki­lu­ku on ei oikeas­taa ole juu­ri mer­ki­tys­tä, kun­han se on riit­tä­vä jot­ta ase­ma­kaa­voi­tus­ta voi­daan teh­dä. Ase­ma­kaa­vo­ja teh­dään joka tapauk­ses­sa vai­heit­tain, eikä Suo­mes­sa ole ollut tapa­na teh­dä iso­ja infra­hank­kei­ta miten­kään lii­an hätäi­ses­ti (län­si­met­ro…), eli huk­kain­ves­toin­te­ja yli­mi­toi­te­tun yleis­kaa­van vuok­si tus­kin tulee. Pit­kän aika­vä­li­nen stra­te­gi­nen suun­nit­te­lu teh­dään lisäk­si joka­ta­pauk­ses­sa taas uudel­leen kym­me­nen vuo­den sisäl­lä, sil­loin voi­daan teh­dä uudet arviot.

    Noin his­to­rial­li­ses­ti kat­soen Yleis­kaa­va 1992 meni ennus­tuk­sis­saan kym­me­nes­sä vuo­des­sa noin 70 000 asu­kas­ta pie­leen (ennus­ti nol­la­kas­vua), ja Yleis­kaa­va 2002:n mukaan 600 000 asuk­kaan rajan piti rik­kou­tua vas­ta 2020. Eli aina­kaan pariin vii­me vuo­si­kym­me­neen visioi­ta ei olla ylimitoitettu.

    Hel­sin­ki kan­nat­taa raken­taa niin täy­teen kuin vain vih­rea­luei­ta koh­tuu­del­la sääs­täen pys­ty­tään. Kyl­lä asun­noil­le kysyn­tää riittää.

  5. En tie­dä, onko fil­la­rio­sas­tol­la huo­maut­ta­mis­ta Haa­ko­nin­lah­ti 2:sta, mut­ta ratik­kao­sas­tol­la on. Ei tosin mitään järi­syt­tä­vää täl­lä kertaa.

    Lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa rai­tio­tie ei ete­lä­pääs­sä kul­je omil­la kais­toil­laan ja sen rin­nal­le on sijoi­tet­tu pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Val­mis­te­li­ja puo­lus­te­lee rat­kai­su­aan kovas­ti viit­taa­mal­la levei­siin kais­toi­hin ja levei­siin park­ki­ruu­tui­hin. Arva­ten­kin hän tie­tää teh­neen­sä huo­non rat­kai­sun. Oli­si­ko­han voi­nut jät­tää puo­lus­te­le­mat­ta ja teh­dä kunnolla? 

    Omia kais­to­ja ratik­ka ei täs­sä koh­taa minus­ta vaa­di. Ollaan kui­ten­kin nie­men­kär­jes­sä, eikä siel­lä auto­lii­ken­net­tä niin pal­jon ole, että se häi­rit­si­si raitiovaunuja.

    Mut­ta park­ki­paik­ko­ja en todel­la ymmär­rä. Onhan se kiva, että ajo­ra­ta on 7 m leveä, että park­ki­paik­ko­jen leveys on 2,5 m ja että ne var­maan sijoi­te­taan reu­na­ki­ven taak­se. Ja onhan se tot­ta, että häi­riöt ovat vähäi­sem­piä kuin ahtaam­mal­la mitoi­tuk­sel­la. Mut­ta toi­saal­ta val­mis­te­li­jan oli­si syy­tä muis­taa, että yksi­kin vää­rin­py­sä­köi­ty auto hal­vaan­nut­taa koko Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ratik­ka­lii­ken­teen, sil­lä vara­reit­te­jä ei ole. Jää sit­ten koko haa­ra aja­mat­ta, kun taas tulee run­sas­lu­mi­sia talvia. 

    Kun tuos­sa koh­taa on jal­ka­käy­tä­vän ja park­ki­paik­ko­jen lisäk­si fil­la­ri­kais­tat, jot­ka sijoit­tu­vat jal­ka­käy­tä­vän ja park­ki­ruu­tu­jen väliin, en ymmär­rä mik­sei fil­la­ri­kais­to­ja voi­si sijoit­taa ajo­ra­dan reu­naan, park­ki­paik­ko­jen ja ajo­ra­dan väliin, kuten mm. Rune­ber­gin­ka­dul­la. Sil­loin rati­kan häi­riö­mo­ment­ti pois­tui­si koko­naan eikä muil­le tien­käyt­tä­jil­le oli­si asias­ta mitään hait­taa. Eli tähän toi­voi­sin muutosta.

    Toi­nen ris­ki­paik­ka on rati­kan sil­mu­kan ete­läi­sim­män osan koh­dal­le sijoi­tet­tu bus­sin pää­te­py­säk­ki. Lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa se näyt­tää ahtaal­ta. Jos bus­sin­kul­jet­ta­ja ei aja aivan jal­ka­käy­tä­vän reu­naan, jää­kö bus­si sil­loin lii­an lähel­le ratik­ka­kis­ko­ja? Kun tilaa on, niin tuos­sa oli­si voi­nut teh­dä syven­nyk­ses­tä vaik­ka­pa met­rin ver­ran leveäm­män, ja sekin ris­ki pois­tui­si. Tämä voi­daan kor­ja­ta katusuun­ni­tel­ma­vai­hees­sa­kin, jos usko­taan, että HKR:n suun­nit­te­li­ja osaa asiansa.

  6. Mil­lä tavoin asu­kas­mää­rän pit­kän täh­täi­men kas­vuen­nus­tees­sa on otet­tu huo­mioon ilmas­ton­muu­tok­sen muka­naan tuo­ma meren­pin­nan nousu? Jos myrs­kyt kove­ne­vat, ovat myös meren­pin­nan kor­keu­den satun­nais­vaih­te­lut suu­rem­pia kuin nyt.

    Ver­tai­lu­koh­ta voi­si olla vuo­den 2005 tam­mi­kuu, jol­loin vesi nousi Hel­sin­gin ran­noil­la var­sin kor­keal­le. Yksi kysy­mys voi­si olla, kuin­ka pal­jon kor­keam­mal­le kova myrs­ky voi­si nos­taa meren pin­nan vuon­na 2050. Aut­tai­si­vat­ko tähän liit­ty­vät mal­lin­nuk­set myös suunn­nit­te­le­maan asu­tuk­sen sijoit­te­lua ja liikenneratkaisuja?

    1. Hel­sin­ki mitoit­taa uudet alu­eet niin, että meren­pin­ta voi nous­ta tila­päi­ses­ti 3,5 met­riä jaq pysy­väs­ti metrin.

  7. Fil­la­rio­sas­ton puo­les­ta ihmet­te­len samaa kuin ratik­kao­sas­ton Daniel: mik­sei fil­la­ri­kais­to­ja voi­si sijoit­taa ajo­ra­dan reu­naan, park­ki­paik­ko­jen ja ajo­kais­tan väliin, kuten mm. Rune­ber­gin­ka­dul­la. Kovas­ti pel­kään että kadun­var­si­py­sä­köin­nin taka­na pyö­räi­lyn ja jalan­ku­lun erot­te­lu ei toi­mi. Lisäk­si lähem­pä­nä ajo­ra­taa kul­ke­val­la pyö­rä­tiel­lä oli­si joi­tain etu­ja risteysjärjestelyissä.

    Kun Saa­ris­to­lai­vas­ton­ka­dul­la on yhdel­lä puo­lel­la tie­tä pyö­rä­kais­ta niin mik­sei toisellakin?

    Ja vie­lä nil­li­tys­tä yksi­tyis­koh­dis­ta. Lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma on monin tavoin ris­ti­rii­das­sa ase­ma­kaa­van kans­sa. Kaa­van mukaan Saa­ris­to­lai­vas­ton­ka­dun var­ren park­ki­paik­ko­jen ete­lä­puo­lel­la on vain jalan­kul­kua­lue, mut­ta lii­ken­ne­suun­ni­tel­man mukaan siel­lä on myös pyö­rä­tie. Kaa­van mukaan Fre­jan­ku­jal­la sal­li­taan myös huol­toa­jo, lii­ken­ne­suun­ni­tel­man mukaan sal­li­taan ainoas­taan jalan­kul­ku ja pyö­räi­ly. Kaa­van mukaan Saa­ris­to­lai­vas­ton­ku­ja on jalan­kul­kuun, pyö­räi­lyyn ja huol­toa­joon tar­koi­tet­tu, lii­ken­ne­suun­ni­tel­man mukaan vain jalankulkuun.

    Toki suun­ni­tel­mas­sa on pal­jon hyvää­kin. Aina­kin perus­teet on kun­nos­sa: teh­dään yksi­suun­tai­sia pyö­rä­tei­tä ja pyöräkaistoja.

  8. Kii­tos pamfle­tis­ta ja sen sisäl­tä­mis­tä näkökulmista.

    Olen samaa miel­tä Kehä I:n sisä­puo­len tii­vis­tä­mi­ses­tä, mut­ta mie­les­tä­ni esit­tä­mään­ne rat­kai­sua parem­pi vaih­toeh­to oli­si sal­lia nykyis­ten raken­nus­ten korot­ta­mi­nen, siis lisä­ker­ros­ten raken­ta­mi­nen nii­hin ja siten uusien asun­to­jen luominen.

    Etu­na oli­si vie­lä­kin tii­viim­pi kau­pun­ki­ra­ken­ne ja lisä­asun­not paik­koi­hin, jois­sa ihmi­set var­muu­del­la halua­vat asua. Lisäk­si saa­ta­vat tulot meni­si­vät jo rapis­tu­nei­den yhtiöi­den peruskorjauksiin.

    Ainoat nega­tii­vi­set asiat oli­si­vat raho­jen meno talo­nyh­tiöil­le ja lii­ken­teen säi­ly­mi­nen nykyi­sel­lään. Ensim­mäi­nen tie­ten­kin har­mit­tai­si vasem­mis­toa, kun eivät pää­si­si tuh­laa­maan ja toi­nen vih­rei­tä, jot­ka halua­vat rajoit­taa ihmis­ten liikkumista.

  9. Auto­paik­ko­ja kan­nat­taa raken­taa aina ja pal­jon. Nii­tä ei ole kos­kaan lii­kaa! 😉 Jos pai­kat eivät mene kau­pak­si asuk­kail­le, niin sil­loin nii­hin “pesiy­tyy” pien­teol­li­suut­ta ja kaup­paa. Tyy­pil­li­nen toi­mi­ja, joka hakeu­tuu yli­mää­räi­sel­le auto­pai­kal­le on esi­mer­kik­si pol­ku­pyö­rä­kor­jaa­mo tms.

    1. Kos­ka Kal­le on tuos­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuu­des­ta niin vakuut­tu­nut, sovi­taan­ko, että Kal­le perus­taa yri­tyk­sen, raken­taa ja rahoit­taa nuo pysä­köin­ti­pai­kat ja vuo­kraa ne sit­ten haluk­kail­le. Jot­ta Kal­lel­le ei tuli­si mie­leen käyt­tää mono­po­li­hin­noit­te­lua, teh­dään kui­ten­kin niin, että asun­to­yh­tiöt raken­ta­vat vaa­dik­tuis­ta pai­kois­ta omal­la kus­tan­nuk­sel­laan puo­let ja Kal­le loput.

  10. Daniel Feder­ley: Tämä voi­daan kor­ja­ta katusuun­ni­tel­ma­vai­hees­sa­kin, jos usko­taan, että HKR:n suun­nit­te­li­ja osaa asiansa.

    Ja mik­si­pä emme uskoi­si. 🙂 Ihan oikeas­ti, en minä hei­dän ammat­ti­tai­to­aan epäi­le, mut­ta tämä rai­de­lii­ken­ne ei koke­mus­pe­räi­ses­ti ole ihan hei­dän ydin­osaa­mis­taan. Rasit­ta­vaa, mut­ta tämän takia pitää kat­toa KSV:ssa noi ker­ral­la kuntoon.

  11. Toi Haa­ko­nin­lah­den kaa­va, ihan hyväl­tä näyt­tää. Yksi vähän isom­pi asia mitä en oikein ymmär­rä: Tavoi­te on käsit­tääk­se­ni teh­dä ihan kau­pun­kia. Jos näin niin mik­si tilo­ja kui­ten­kin sijoi­te­taan isoi­hin yksi­ker­rok­si­siin raken­nuk­siin eikä kivi­jal­kaan? Siis se päi­vä­ko­ti ja var­sin­kin se meri­kes­kus, jos­ta todetaan:

    Eri­tyis- ja vene­sa­ta­ma-alu­eel­le raken­ne­taan lii­kun­ta­vi­ras­ton vene­sa­ta­ma ja meri­tu­ki­koh­ta, jon­ne kes­ki­te­tään koko Hel­sin­gin ran­ta- ja vesia­luei­ta pal­ve­le­vat toi­min­not. Tuki­koh­das­ta suun­ni­tel­laan kor­kea­ta­soi­nen, toi­min­nal­li­ses­ti moni­puo­li­nen alue, joka pal­ve­lee Hel­sin­gin kau­pun­gin lii­kun­ta­vi­ras­ton sekä raken­nus­vi­ras­ton ympä­ris­tö­toi­mis­ton ja mah­dol­lis­ten mui­den toi­mi­joi­den tarpeita.

    No eikö nii­hin toi­min­toi­hin voi­si kuu­lua vaik­ka asumista?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki mitoit­taa uudet alu­eet niin, että meren­pin­ta voi nous­ta tila­päi­ses­ti 3,5 met­riä jaq pysy­väs­ti metrin.

    Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki on sen­tään tämän ver­ran ymmär­tä­nyt ottaa huo­mioon ilmas­ton­muu­tos­ta, niin mik­sei sen vai­ku­tuk­sia met­roon mie­ti­tä? Mata­lim­mat ase­mat (esim. Haka­nie­mi) sijait­se­vat vain noin 2 m meren­pin­nan ylä­puo­lel­la ja veden pää­sy nii­den kaut­ta tun­ne­li­ver­kos­toon täyt­täi­si luo­las­ton paris­sa vuorokaudessa. 

    Lähel­lä on jo oltu, sil­lä 9.1.2005 vesi nousi tähä­nas­ti­seen huip­pu­kor­keu­teen­sa +1,51 m. Ja New Yor­kis­sa yllä kuvaa­ma­ni ei ole enää spe­ku­laa­tio­ta, vaan jo koettua.

  13. Mihin­kä­hän on unoh­tu­nut Helsingin,Espoon ja Van­taan yhtei­nen yleis­kaa­va, joka oli esil­lä jo vuo­sia sitten?

    Muu­ten ilah­dut­ta­vaa että Osmo­kin on liit­ty­nyt tytär­kau­pun­ki­puo­lu­ee­seen, blo­gauk­ses­sa ei puhu­ta sisään­tu­lo­väy­lien “bule­var­di­soin­nis­ta” enää mitään.

    Joku mai­nit­si ter­min nau­ha­kau­pun­ki, se on kui­ten­kin har­haan­joh­ta­va. Pitäi­si puhua HELMI-nauhakaupungista.

    1. Yhtei­sel­le yleis­kaa­val­le ei kuu­lu mitään. Val­tioon vel­voit­ta­nut sen teke­mi­seen, mut­ta sil­le ei ole mää­rä­ai­kaa. Lisäk­si ei ker­rot­tu, miten sii­tä pää­te­tään, joten sitä ei myös­kään voi­da nykyis­ten lakien puit­teis­sa tehdä.

  14. En näi­tä kaa­voi­tus­kart­to­ja aina osaa heti oikein tul­ki­ta, mut­ta löy­tyy­kö tuol­ta ran­to­ja seu­rai­le­vaa kävely/pyöräilyreittiä?

  15. Park­ki­pai­kat ovat tur­hia kos­ka autot ovat Hel­sin­gis­sä tur­hia. Mut­ta tätä ihmi­set halua­vat. Asun Pukin­mäes­sä ja ole pit­kään ihm­tel­lel­lyt ja ihas­tel­lut jou­to­maa­ta joka piris­tää lähiö­asu­kin arkea kapak­ka-/kaup­pa­mat­kal­la. Olen niin naii­vi, että ajat­te­lin, että joku päät­tä­jä­kin on tajun­nut min­kä­lai­sen hil­jai­sen ilon ja mie­len­ter­vey­den puus­kan tuol­lai­nen las­kel­mien ulko­puo­lel­le jätet­ty plänt­ti tuo. Niin naii­vi olin.

  16. Han­na-Lee­na Yli­nen: Seu­dun lähi­vuo­si­kym­me­nien kas­vuk­si on usein esi­tet­ty luku 400 000 ja vähän pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä nyt siis 600 000. Minua kiin­nos­tai­si tie­tää, mihin tut­ki­muk­siin nämä luvut perustuvat?

    No tuol­ta löy­tyy eri ske­naa­rioi­ta, suu­ri osa tar­pees­ta muu­ten on ihan vaan syn­ty­vyyt­tä ja asu­mis­väl­jyy­den kas­vua, joil­le myös löy­tyy eri pro­jek­tiot. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-11–13_Kslk_31_El/29F60641-9E0C-4365903F-4A42F30DE330/Liite.pdf

    Olen­nais­ta täs­sä ei ole että mon­ta­ko sataa­tu­hat­ta, vaan se että yksik­kö on sataa­tu­hat­ta. Noi on val­ta­via raken­nus­mas­so­ja, jotain mit­ta­kaa­vaa saa vaik­ka­pa sii­tä että Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­tam, jne. van­hat sata­ma-alu­eet ovat yhteen­sä noin 50 000 asukasta.

    Jot­ta tämä yhtä­lö ei oli­si tur­han help­po, niin samaan aikaan pitäi­si teh­dä hyvää kau­pun­kia, jos­sa lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä toi­mii joten kuten, jos­sa on myös vihe­ra­luei­ta, jne. Yllä mai­ni­tun Haa­ko­nin­lah­den alue­te­hok­kuu­del­la 0,75 100 000 asu­kas­ta vie tilaa noin 6 neliö­ki­lo­met­riä. Ver­tai­lun vuok­si esi­mer­kik­si koko Laut­ta­saa­ri on 3,5 km². Noi alue­te­hot pitäi­si alkaa ykkösellä.

  17. Han­na-Lee­na Yli­nen: Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki on sen­tään tämän ver­ran ymmär­tä­nyt ottaa huo­mioon ilmas­ton­muu­tos­ta, niin mik­sei sen vai­ku­tuk­sia met­roon mietitä?

    Miten voit olla var­ma, ettei kukaan mis­sään kau­pun­kim­me hal­lin­nos­sa mie­ti ilmas­ton­muu­tok­sen ja met­ro­sys­tee­min yhteen­so­vit­ta­mis­ta? Mei­naat­ko, että kaik­ki vir­ka­mie­het ovat täy­sin tol­lo­ja ja teh­tä­vään­sä kel­paa­mat­to­mia eivät­kä ymmär­rä ilmei­siä juttuja?

    Minun tun­ta­ma­ni vir­ka­mie­het ovat hyvin päte­viä, hyvän­tah­toi­sia ja kelpoja.

  18. Han­na-Lee­na Yli­nen: Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki on sen­tään tämän ver­ran ymmär­tä­nyt ottaa huo­mioon ilmas­ton­muu­tos­ta, niin mik­sei sen vai­ku­tuk­sia met­roon mietitä? 

    Hel­sin­gin met­ro on raken­net­tu jo ennen kuin meren­pin­nan nousuun osat­tiin varau­tua nykyi­sis­sä mää­rin, ja sii­nä tai­taa tul­va­ra­ja­na olla juu­ri­kin tuo 2 met­riä. Espoon puo­lel­la on sit­ten jo enem­män mutt se on toi­nen jut­tu. Läh­tö­koh­tai­ses­ti mah­dol­li­ses­sa tul­va­ti­lan­tees­sa met­ro­tun­ne­lin sisään­käyn­nit tul­pa­taan jol­lain väliai­kais­rat­kai­sul­la, esim hiek­ka­sä­keil­lä ja pum­puil­la. Joku kiin­teä maan alta nouse­va tul­va­pa­to­rat­kai­su oli­si tek­ni­ses­ti ihan mah­dol­li­nen jos ris­kit näh­dään lii­an suuriksi.

    New Yor­kis­sa met­ro täyt­tyi var­maan osit­tain sen­kin vuok­si, että itse tun­ne­lit on siel­lä aika pal­jon vähem­män vesi­tii­vii­tä kuin Hel­sin­gis­sä (eli nii­tä ei olla raken­net­tu syväl­le perus­kal­lion sisään). Siel­lä­hän osa katu­vie­mä­reis­tä avau­tuu suo­raan metrotunneliin.

    1. Hel­sin­gin ongel­ma­na on iki­van­ha sade­ve­si­vie­mä­ri­verk­ko, jos­ta ei Erk­ki­kään ota sel­vää miten se menee.

  19. teek­ka­ri: New Yor­kis­sa met­ro täyt­tyi var­maan osit­tain sen­kin vuok­si, että itse tun­ne­lit on siel­lä aika pal­jon vähem­män vesi­tii­vii­tä kuin Hel­sin­gis­sä (eli nii­tä ei olla raken­net­tu syväl­le perus­kal­lion sisään). Siel­lä­hän osa katu­vie­mä­reis­tä avau­tuu suo­raan metrotunneliin.

    Man­hat­tan oli mui­noin met­sää, jos­sa oli usei­ta jär­viä, jot­ka sai­vat veten­sä poh­ja­ve­si­läh­teis­tä. Näis­tä ei ole enää nyky­ään pal­jon mitään jäl­jel­lä, mut­ta ne läh­teet ovat siel­lä edel­leen. Itse asias­sa koko Man­hat­ta­nin met­ron lii­ken­nöin­ti­kel­poi­suus perus­tuu jat­ku­vaan poh­ja­ve­den pois­pump­pauk­seen. Luke­ma­ni mukaan, jos nämä pum­put pysäh­tyi­si­vät, met­ro­verk­ko oli­si joil­tain osin tun­ne­lei­hin valu­van veden vuok­si lii­ken­nöin­ti­kel­vo­ton noin puo­les­sa tunnissa.

    Sikä­li voi­daan tode­ta, että koko met­ro­verk­ko on siel­lä raken­net­tu aja­tuk­sel­le, että vet­tä nyt vaan on ja pal­jon, ja sitä pum­pa­taan kai­ken aikaa pois. Täs­sä myrs­kys­sä sitä nyt vaan tuli vie­lä enem­män kuin yleensä.

  20. ant­ti: En näi­tä kaa­voi­tus­kart­to­ja aina osaa heti oikein tul­ki­ta, mut­ta löy­tyy­kö tuol­ta ran­to­ja seu­rai­le­vaa kävely/pyöräilyreittiä?

    Löy­tyy, osan mat­kaa kadun var­rel­la, mikä on ihan OK minus­ta. Havain­ne­ku­va on, no havain­nol­li­sem­pi kuin viral­li­nen kaa­va­kart­ta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-11–13_Kslk_31_El/3B29BB86-EBA8-4F1F-B802-4C722AB8AA28/Liite.pdf

  21. Voi­tai­siin aja­tel­la, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki jätet­täi­siin sen suu­rui­sek­si kuin se nyt on ja raken­net­tai­siin lisää hyviä tytär­kau­pun­ke­ja sen ympä­ril­le, jot­ka sidot­tai­siin toi­siin­sa raideliikenteellä.”

    No jaa. Elin­kel­poi­suus tar­koit­taa koh­tuul­lis­ta työ­mat­kaa Hel­sin­kiin ja kehil­le. Pen­de­löin­ti vaik­ka­pa Kera­val­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le (lähi­ju­nal­la) on sama kun läm­mit­täi­si säh­kö­sau­nan päi­vit­täin. Näi­tä­kö sit­ten pitäi­si saa­da lisää?

    Eikö tämän nau­ha­kau­pun­ki­höm­pän voi­si vähi­tel­len unoh­taa, ja kes­kit­tyä kan­ta­kau­pun­ki­jat­ku­mon laa­jen­ta­mi­seen? Jos ras­kas­rai­teen ympä­ril­le raken­tu­via kes­kit­ty­miä halu­taan, niin sit­ten työ­paik­ka­sel­lai­sia kehänvarsille.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin ongel­ma­na on iki­van­ha sade­ve­si­vie­mä­ri­verk­ko, jos­ta ei Erk­ki­kään ota sel­vää miten se menee.

    Ollaan­pa­han vähän huo­lel­li­sem­pia oikoluvussa.

    Nopeas­ti­han sel­vit­tää, mitä sen uusi­mi­nen mak­saa, ver­rat­tu­na sano­kaam­me yhteen 2 km siltayhteyteen.

  23. spot­tu: Eikö tämän nau­ha­kau­pun­ki­höm­pän voi­si vähi­tel­len unoh­taa, ja kes­kit­tyä kan­ta­kau­pun­ki­jat­ku­mon laa­jen­ta­mi­seen? Jos ras­kas­rai­teen ympä­ril­le raken­tu­via kes­kit­ty­miä halu­taan, niin sit­ten työ­paik­ka­sel­lai­sia kehänvarsille.

    Näil­lä mit­ta­kaa­voil­la mis­tä puhu­taan nämä eivät ole toi­sen­sa pois­sul­ke­via, väkeä riit­tää kum­paa­kin. Niis­sä nau­hois­sa on muun ohel­la sekin ongel­ma että yksi rata ei ole toi­mi­va lii­ken­ne­verk­ko, se ei vie­lä hir­veäs­ti auta että on kah­teen suun­taan nopea rata kun pitäi­si päästä
    muu­al­le­kin. Lähem­pä­nä pie­nem­pi ongel­ma, kun mat­kat on lyhyi­tä niin vaih­dot eivät piden­nä nii­tä koh­tuut­to­mas­ti, kau­em­pa­na ylit­se­pää­se­mä­tön pul­ma. Muu­ten tämän takia nau­ha­kau­pun­git nime­no­maan vah­vis­taa seu­dun kes­kus­ta, se on se ainoa paik­ka min­ne pää­see suht hyvin joka puo­lel­ta seu­tua kun sitä tar­peek­si levittää.

    Joka tapauk­ses­sa, työ­oh­jel­mas­sa todetaan:

    Kun seu­tu kas­vaa, myös ydin laa­je­nee. Moot­to­ri­tie­mäis­ten ympä­ris­tö­jen otta­mi­sel­la tehok­kaam­min raken­ta­mis­käyt­töön, on kan­ta­kau­pun­gin tii­vis­tä ja veto­voi­mais­ta kort­te­li­ra­ken­net­ta mah­dol­li­suus laa­jen­taa. Se on luon­nol­li­nen ja eko­te­ho­kas kehi­tys­kul­ku kas­va­vas­sa kau­pun­gis­sa. Samal­la suur­ten väy­lien este­vai­ku­tus­ta voi­daan pois­taa myös esi­kau­pun­geis­sa. Väy­lien melu­hait­to­jen vähen­tä­mi­seen on mah­dol­lis­ta etsiä uusia koko­nais­val­tai­sia rat­kai­su­ja. Maan­käyt­tö- ja lii­ken­ne­rat­kai­su­jen yhteis­vai­ku­tuk­set ja tar­vit­ta­vien inves­toin­tien kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teet arvioi­daan yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ta näkökulmasta

    Juu­ri näin.

  24. Joten­kin pahal­ta kals­kah­taa, kun hei­te­tään iso­ja luku­ja (sato­ja tuhan­sia), jois­ta kukaan ei tie­dä, mis­tä ne on saa­tu. Kui­ten­kin heti, kun ne on kokous­ten jäl­keen kir­jat­tu muis­tioi­hin ja ohjel­miin, nii­hin ale­taan vedo­ta totuu­te­na. Sit­ten sano­taan, että Kivi­nok­ka, San­tis ja muut on pak­ko raken­taa, kun pape­ris­sa lukee, että tulos­sa on 600 000. Haloo!

  25. tpyy­luo­ma: Niis­sä nau­hois­sa on muun ohel­la sekin ongel­ma että yksi rata ei ole toi­mi­va lii­ken­ne­verk­ko, se ei vie­lä hir­veäs­ti auta että on kah­teen suun­taan nopea rata kun pitäi­si pääs­tä muuallekin.

    No juu­ri­kin näin, mikä on myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tul­lut todis­tet­tua. Sivut­tai­suun­tiin kul­je­taan henkilöautolla.

    Mitä paik­ko­ja maa­il­mas­sa pide­tään par­hai­ten toi­mi­vi­na hel­mi­nau­hoi­na? Kuin­ka usein hel­mi­nau­ha­mai­suus joh­tuu pin­nan­muo­dois­ta (esim. kor­keus­e­rot pakot­ta­vat yhdys­kun­nat jonoon joki­laak­soon tms.)?

  26. Eihän Hel­sin­gin tar­vit­se asut­taa kaik­kia suo­ma­lai­sia, ulko­maa­lai­sis­ta puhumattakaan.

  27. Se 600k on kor­kein vaih­toeh­to. Ja noi­ta asuk­kai­ta tuli­si pal­jon hel­sin­kiä laa­je­mal­le alu­eel­le. Jutut syn­ty­vyy­des­tä , maa­han­muu­tos­ta ja kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta eivät pitäi­si olla mitään sala­tie­det­tä. Ja aika­ja­na on vuo­si­kym­me­niä. 50-luvul­la oli­sin elä­ke­läi­nen. Kivi­nok­ka ja San­ta­ha­mi­na ovat ajan­koh­tai­sia jo nyt , ihan ilman tule­vaa 50-lukua. 

    Itse kan­na­tan Kivi­no­kan , San­ta­ha­mi­nan , Val­li­saa­ren ja Kunin­kaan­saa­ren osit­tais­ta gryn­daa­mis­ta aluei­den hen­keä mah­dol­li­sim­man hyvin kun­nioit­taen. Ja koko­naan sitä ei raken­net­tai­si kyl­lä kos­kaan. Kivi­nok­ka on laa­jal­ta alu­eel­la täyn­nä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä raken­net­tu­ja vir­kis­tys­mök­ke­jä. Alu­ees­ta sai­si kau­niim­man , pal­jon pal­jon isom­man , avoi­mem­man , luon­non­omai­sem­man puis­ton ja vir­kis­ty­sa­lu­een gryn­daa­mal­la osan täs­tä mök­ki­ky­läs­tä. En kan­na­ta tätä pahan­tah­toi­suu­des­ta tai kateu­des­ta har­vo­ja onnek­kai­ta alu­een vaki­käyt­tä­jiä koh­taan. Mut­ta , Hel­sin­ki on muut­tu­nut vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na. Alu­een käyt­tö ei ole enää tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Hel­sin­ki ja eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­tu näyt­tää sano­taan aika vih­reäl­tä ylhääl­tä ilmas­ta. Vas­tai­suu­des­sa­kin jää monia (puoli)yksityisiä aluei­ta jois­ta muu­al­la voi­tai­siin vain unel­moi­da. Vas­tus­tus ei joh­du vain tun­ne­si­teis­tä tai peri­aat­teel­lis­ta raken­ta­mi­sen vas­tus­tuk­ses­ta. Tätä ei usein sano­ta jul­ki­ses­ti , mut­ta tus­kin olen ainoa joka on kas­vo­tus­ten kuul­lut jul­kai­su­kel­vo­ton­ta teks­tiä mon­ta ker­taa. Vää­rän­lai­sia naa­pu­rei­ta tai pus­si­kal­joit­te­li­joi­ta ei halu­ta omaan ympä­ris­töön. Eikä näi­den ihmis­ten jäl­ki­kas­vua samaan kou­luun kuin omat lap­set. Jos­sain­han näi­den­kin ihmis­ten pitäi­si asua. Tosin kuvan­kau­nis merel­li­nen alue on vähän sama kuin kovan­ra­han alue.

  28. Hel­sin­gin pitäi­si lisä­tä kaa­voi­tus­ta Kehä I:n sisä­puo­lel­la reip­paas­ti ja laa­jen­taa ruu­tu­kaa­vaan ratik­kaan ja his­siin perus­tu­vaa kau­pun­kia pal­jon lisää.”

    Lausees­ta on jää­nyt var­maan vahin­gos­sa pois tuo kau­pun­gin paras­laa­tui­nen jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne — met­ro, joka sopi­si kuin nenä pää­hän tämän­tyyp­pi­seen kaupunkirakenteeseen.

  29. spot­tu:
    “Voi­tai­siin aja­tel­la, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki jätet­täi­siin sen suu­rui­sek­si kuin se nyt on ja raken­net­tai­siin lisää hyviä tytär­kau­pun­ke­ja sen ympä­ril­le, jot­ka sidot­tai­siin toi­siin­sa raideliikenteellä.”

    No jaa. Elin­kel­poi­suus tar­koit­taa koh­tuul­lis­ta työ­mat­kaa Hel­sin­kiin ja kehil­le. Pen­de­löin­ti vaik­ka­pa Kera­val­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le (lähi­ju­nal­la) on sama kun läm­mit­täi­si säh­kö­sau­nan päi­vit­täin. Näi­tä­kö sit­ten pitäi­si saa­da lisää?

    Pää­tin jos­kus har­raas­taa vähän enr­gia­ku­lu­tus­ver­tai­lu­ja. Olet­tai­sin, etä lähi­ju­nan energiantarve/matkustajapaikka on liki­mää­rin sama kuin met­ron. Brut­toe­ner­giak­si muu­tet­tu­na tämä on hyvin tar­kal­leen sam kuin bussinkin.

    Esi­kau­pun­ki­bus­si, 50 mat­kus­ta­jaa käyt­tää löpöä noin 30 l / 100 km . Kera­val­le on mat­kaa suun­taan­sa n 30 km eli käy­te­tyk­si polt­toai­neek­si tulee edes­ta­kai­sel­la mat­kal­la 36 lit­raa ja nup­pia koh­ti aika tar­kal­leen 0,7 lit­raa. eli sii­nä 7 kWh pri­mää­rie­ner­gi­aa. Enpä tie­dä, kuin­ka pal­jon säh­vö­sau­na kulut­taa kun en sel­lais­ta omis­ta, mut­ta tai­taa olla samaa luokkaa.

    Tosin on lisät­tä­vä, että bus­sien, junien, rai­to­vau­nun ja met­ron­kin* kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on n 20 %, joten tuo luku pitää ker­toa peri­aat­tee­sa viidellä.

    * Met­roa har­haut­taa se, että se on run­ko­lii­ken­net­tä; vain osa met­ro­mat­kois­ta on aito­ja met­ro­mat­ko­ja, kos­ka mat­kaa pitää jat­kaa bussilla.

  30. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    “Hel­sin­gin pitäi­si lisä­tä kaa­voi­tus­ta Kehä I:n sisä­puo­lel­la reip­paas­ti ja laa­jen­taa ruu­tu­kaa­vaan ratik­kaan ja his­siin perus­tu­vaa kau­pun­kia pal­jon lisää.”

    Lausees­ta on jää­nyt var­maan vahin­gos­sa pois tuo kau­pun­gin paras­laa­tui­nen jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne – met­ro, joka sopi­si kuin nenä pää­hän tämän­tyyp­pi­seen kaupunkirakenteeseen.

    Met­ron saa­mi­nen Töö­löön on yksin­ker­tais­ta, jopa huo­ke­aa. Raekn­ne­taan Pisa­ra kul­ke­maan Huo­pa­lah­den, Rus­kea­suon ja Mei­lah­den kaut­ta. Sii­nä se on. Maa­la­taan junat vie­lä oranssiksi.

    Laa­ja­sa­lon rai­tio­tie kul­ke­maan Kulos­aa­ren kaut­ta Teo­li­suus­ka­tua myö­ten Pasi­laan. Jok­sus myö­hem­min, maan alit­se Mei­lah­teen ja yhty­mään Tuk­hol­man­ka­dul­la rai­to­tie­hen. Tai sit­ten Haka­mäen­tie­tä myö­den Rus­kea­suol­le. That’s it.

  31. Tuo 600 000 on aina­kin kym­me­nen ker­taa lii­an suu­ri luku — sil­lä pys­ty­tään tuhoa­maan Hel­sin­ki moneen ker­taan. Hel­sin­kiin ei jää enää luon­toa, jos kaik­ki tuo väki­mää­rä yri­te­tään asut­taa tän­ne. Kym­me­nes­osa eli 60 000 oli­si sekin jo kova tavoite.

    Ei kai Uuden­maan kun­tien kans­sa käy­dyn muu­ta­man epä­on­nis­tu­neen neu­vot­te­lun takia kan­na­ta lyö­dä hans­ko­ja tis­kiin? Kyse on kui­ten­kin mel­kein 40 vuo­den tavoit­tees­ta eli ei kai rat­kai­sua tar­vit­se löy­tää vie­lä vuon­na 2012? Aikaa neu­vot­te­lu­jen käy­mi­seen on vuositolkulla!

    Eikä pidä unoh­taa, että on Suo­mes­sa mui­ta­kin kau­pun­ke­ja, kuten Tur­ku, Tam­pe­re, Oulu, Rova­nie­mi, Kuo­pio ja niin edel­leen — 600 000 väes­tön­li­säys, mikä­li sel­lai­nen oikeas­ti on edes tulos­sa — voi­tai­siin koh­tuul­li­ses­ti jakaa nii­den kes­ken ja näin min­kään kau­pun­gin ei tar­vit­se kaa­voit­taa itse­ään pilal­le ja pila­ta asuk­kai­den elä­män­laa­tua. Jos ihmi­set menet­tä­vät lähi­luon­non, he alka­vat sai­ras­tel­la ja täs­tä vas­ta iso las­ku yhteis­kun­nal­le tuleekin.

  32. Tulee myös huo­ma­ta se tosia­sia, että suu­ret ikä­luo­kat van­he­ne­vat kai­ken aikaa ja sitä kaut­ta rupe­aa kiih­ty­väl­lä tah­dil­la vapau­tu­maan asun­to­ja. Osa heis­tä saat­taa muut­taa elä­köi­dyt­ty­ään syn­nyin­seu­duil­leen ja vuo­teen 2050 men­nes­sä vii­ka­te­mies­kin on jo teh­nyt teh­tä­vän­sä suur­ten ikä­luok­kien koh­dal­la. Eli kyl­lä tuo­ta asun­to­jen tar­vet­ta lii­oi­tel­laan ja rajusti!

    Yhteis­kun­nal­li­set olot­kin ovat toden­nä­köi­ses­ti 2050 aivan eri­lai­set kuin nyt. Tus­kin tämä nykyi­nen jär­jes­tel­mä enää voi olla sil­loin voi­mas­sa. Auto­ja tus­kin on enää pal­jon, jos ollen­kaan. Muu­ten­kin voi olla, ettei­vät ihmi­set kyke­ne enää asu­maan suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ruo­an­tuo­tan­non ongel­mien takia. On täy­sin vää­rä olet­ta­mus, että kaik­ki jat­kuu kuten tähän­kin asti. Eko­lo­gi­set reu­naeh­dot mää­rää­vät, että ihmi­sen on joka tapauk­ses­sa muu­tet­ta­va elämäntapojaan.

  33. Osa heis­tä saat­taa muut­taa elä­köi­dyt­ty­ään synnyinseuduilleen 

    En usko het­keä­kään, että täm­möis­tä tapah­tui­si laa­jem­mas­sa mitas­sa. Jos elä­köi­ty­mis­vai­hees­sa jon­ne­kin muu­te­taan, niin lähem­mäs las­ten­lap­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa ystä­vät ja har­ras­tuk­set ovat useim­mi­ten siel­lä, mis­sä työ­ura on teh­ty, Hel­sin­gin tapauk­ses­sa usein myös lap­set perheineen.

  34. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    “Hel­sin­gin pitäi­si lisä­tä kaa­voi­tus­ta Kehä I:n sisä­puo­lel­la reip­paas­ti ja laa­jen­taa ruu­tu­kaa­vaan ratik­kaan ja his­siin perus­tu­vaa kau­pun­kia pal­jon lisää.”

    Lausees­ta on jää­nyt var­maan vahin­gos­sa pois tuo kau­pun­gin paras­laa­tui­nen jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne – met­ro, joka sopi­si kuin nenä pää­hän tämän­tyyp­pi­seen kaupunkirakenteeseen.

    No jaa. Ruu­tu­kaa­va­kau­pun­ki vaa­tii sen pin­ta­lii­ken­teen joka tapauk­ses­sa ja tie­ten­kin rai­teil­la, eli rati­kan. Näin mm. sik­si että viih­tyi­sä kau­pun­ki­ku­va ei muo­dos­tu puo­len­tois­ta kilo­met­rin välein ole­vis­ta osta­reis­ta, joi­den­ka väli­nen kul­ku­vä­li­ne on metro.

    Pide­mäl­lä täh­täi­mel­lä, mitä laa­jem­mak­si kau­pun­ki kas­vaa sitä suu­rem­pi tar­ve useam­man eri tason jouk­ko­lii­ken­teel­le. Eli siis toi­saal­ta on pit­kän pysäk­ki­vä­lin nopei­ta lin­jo­ja ja toi­saal­ta lyhem­mäen pal­ve­le­via, ja nämä muo­dos­ta­vat ver­kos­ton. Tuo nopeam­pi juna, jot­ta se oli­si oikeas­ti nopea, tar­koit­taa maa­na­lai­sia rai­tei­ta ja sano­taan nyt vaik­ka 2 — 3 kilo­met­rin ase­ma­vä­le­jä. Minus­ta Hel­sin­gis­sä pitäi­si men­nä sii­hen että laa­jen­ne­taan his­si ja ratik­ka ‑aluet­ta rati­koi­neen, ja toi­saal­ta met­ros­ta ja lähi­ju­nis­ta taas kehi­te­tään tuon toi­sen tason nope­aa juna­ver­kon suun­taan. Nykyi­nen met­ro on tuo­hon lii­an hidas, lähi­ju­na­kin vähän.

    Minus­ta sii­nä Öster­sun­do­min kom­bo­vaih­toeh­dos­sa oli tuon suun­tais­ta eli oike­aa aja­tus­ta, toi­saal­ta erit­täin nopea junayh­teys, toi­saal­ta aika kat­ta­va pika­ra­tik­ka­verk­ko joka punou­tuu tuon ja vie­lä met­ron­kin kanss­sa yhteen. Toi­nen vaih­toeh­to voi (pai­koin) olla teh­dä eril­li­sia oiko­rai­tei­ta siir­ty­mä­osuuk­sik­si, ei sii­hen että pysäk­ki­vä­li on koko lin­ja­pi­tuuu­den sama mitään pak­koa ole.

  35. Mark­ku af Heur­lin: Tosin on lisät­tä­vä, että bus­sien, junien, rai­to­vau­nun ja met­ron­kin* kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on n 20 %, joten tuo luku pitää ker­toa peri­aat­tee­sa viidellä.

    No ei se ole sama, en tosin jak­sa kai­vaa, mut­ta seli­te­tän sen sijaan logii­kan mik­si käyt­tö­as­te ei käy­tän­nös­sä ole sama. Aloi­te­taan vaik­ka rahasta.

    Jouk­ko­lii­ken­teen yli­voi­ma­ses­ti isoin kulue­rä on kul­jet­ta­jan pal­kat. Tämän takia on kan­nat­ta­vin­ta ajaa niin isol­la jouk­ko­lii­ken­ne­här­pääk­kel­lä kuin vaan suin­kin mah­do­lis­ta mat­kus­ta­ja­mää­rät ja väy­län huo­mioon ottaen. Bus­si on käy­tän­nö­sä noin 15 — 17 met­riä pit­kä, nykyi­set hel­sin­ki­läi­set rai­kat 20 — 25 met­riä, nor­maa­li euroop­pa­lai­nen ratik­ka eli mei­tin ter­mein pika­ra­tik­ka noin 35 met­riä ja kah­den vau­nun juna­na 70 met­riä, met­ro (tyn­kä) 90 met­riä ja lähi­ju­na 210 met­riä. Rai­de­lii­ken­tees­sä tuo­ta pituut­ta rajaa lai­tu­ri­pi­tuus, bus­sil­la taas ihan mekaa­ni­nen raken­ne. Käy­tän­nös­sä täs­sä on vie­lä se että sei­so­ma­paik­kat vie istui­meeen näh­den mur­to-osan tilaa ja nopeas­sa ja tasai­ses­sa rai­de­lii­ken­tees­sä sei­so­mi­nen on mat­kus­ta­jien kan­nal­ta vie­lä sie­det­tä­vää. Bus­si­väy­län­kin voi teh­dä nopeak­si ja tasai­sek­si, mut­ta se mak­saa sit­ten vähin­tään yhtä pal­jon kuin raiteet.

    Näis­tä syis­tä, bus­sien roo­li on pie­nem­mät mat­kus­ta­ja­kuor­mat, joi­ta täs­sä haja-asu­tus kau­pun­gis­sam­me toki riit­tää yllin kyl­lin. Niil­le on omi­nais­ta ruuh­ka­pai­noit­tei­suus, eli lähin­nä työ­mat­ka- ja kou­lu­lii­ken­net­tä. Bus­seis­ta tekee edes joten­kin talou­del­li­sia se että perus­bus­si on hal­paa sar­ja­tuo­tan­toa (nivel­här­päk­keet ja muut eri­kois­bus­sit on eri jut­tu), eli nii­den mää­rää voi­daan kan­nat­ta­vam­min opti­moi­da kysyn­nän mukaan, kun taas rai­teil­la ei oikein mak­sa vai­vaa sei­sot­taa kal­lis­ta kalustoa.

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä ruuh­ka­lii­ken­tees­sä on noin kak­si ker­taa enem­män bus­se­ja lii­ken­tees­sä. Täs­tä taas seu­raa että ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la vuo­ro­vä­lit ovat bus­si­lin­jal­la tyy­pil­li­ses­ti kovin pit­kiä, eli se lin­ja ei hou­kut­te­le mat­kus­ta­jia ruuh­kien ulko­puo­lel­la, eli ajaa lähes tyh­jä­nä. Mis­tä muu­ten seu­raa että mat­kus­ta­jat ostaa auton, ja ajaa sil­lä ruuh­kas­sa­kin. Lop­pu­tu­lok­se­na seu­raus on hyvin mata­lat bus­si­lin­jo­jen käyt­tö­as­teet. Rai­de­lii­ken­net­tä taas aje­taan tasai­sem­min ympä­ri vuo­ro­kaut­ta kos­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on pie­nem­pi, ja osin sitä rai­de­ker­roin­ta eli suu­rem­pia mat­kus­ta­ja­mää­riä selit­tää tuo.

    Pääs­tö­jen ja ener­gia­ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta jouk­ko­lii­ken­tees­sä olen­nais­ta on se että mar­gi­naa­li­pääs­töt ovat rai­teil­la lähes nol­la ja bus­sil­la­kin ruuh­kan ulko­puo­lel­la, tämän takia jokai­nen autos­ta saas­tut­ta­vim­paa­kin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nee­seen vaih­ta­vaa käy­tän­nös­sä las­kee pääs­tö­jä. Näin sik­si että jo ihan pal­ve­lu­ta­son vuok­si joka tapauk­ses­sa ajet­ta­viin lin­joi­hin käy­tän­nös­sä mah­tuu lisää mat­kus­ta­jia. Sama kos­kee tie­ten­kin myös kus­tan­nuk­sia, eli lisä­mat­kus­ta­jat eivät mak­sa mitään jos ei tar­vit­se lisä­tä lii­ken­net­tä, mut­ta tuo­vat lipputuloja.

    Vähän sama muu­ten autoil­la­kin, jos on pak­ko kul­kea autol­la niin jon­kin­lai­nen kimp­pa­kyy­ti on mitä mai­nioin eko­te­ko ja sääs­tää vie­lä rahaa.

  36. Toni Amnell: Eikä pidä unoh­taa, että on Suo­mes­sa mui­ta­kin kau­pun­ke­ja, kuten Tur­ku, Tam­pe­re, Oulu, Rova­nie­mi, Kuo­pio ja niin edel­leen – 600 000 väes­tön­li­säys, mikä­li sel­lai­nen oikeas­ti on edes tulos­sa – voi­tai­siin koh­tuul­li­ses­ti jakaa nii­den kesken 

    Miten tämä jaka­mi­nen tapah­tuu? Sisäi­set pas­sit käyttöön?

  37. Nau­ha­kau­pun­gin ongel­mis­ta Mal­min­kar­ta­no on hyvä esi­merk­ki. Se on ihan tyy­li­puh­das: ver­rat­taen tiheä kylä, suht kes­kel­lä ase­ma, auto­lii­ken­ne ulko­syöt­tei­ses­ti eli sil­lä kyläl­lä on taval­laan kehä­tie, jon­ka taka­na sit­ten vihe­ra­lue. Ark­ki­teh­too­ni­ses­ti omas­sa laji­tyy­pis­sään hyvä, raken­ta­mi­sen taso tosin vähän mitä sat­tuu. Mikä voi­si men­nä pieleen?

    No, kun se piru on yksi­tyis­koh­dis­sa. Ihan ideo­lo­gian mukai­ses­ti osa pal­ve­luis­ta on toi­ses­sa hel­mes­sä, eli täs­sä tapauk­ses­sa Kan­nel­mäes­sä, kos­ka se yksi hel­mi nyt vaan on vaan vähän pie­ni. Joh­tuen yli kilo­met­rin ase­ma­vä­lis­tä, Kan­nel­mä­ki on juu­ri sen ver­ran kau­ka­na ettei sin­ne oikein käve­le. Juna on samas­ta syys­tä taas hidas, ensin pitää kävel­lä ase­mal­le, odot­taa junaa, ja sit­ten vie­lä kävel­lä toi­ses­sa pääs­sä peril­le. Tuos­ta tulee itsea­sias­sa jopa enem­män käve­lyä kuin suo­raan menemällä.

    Muka­vam­pi vaih­toeh­to on auto, ja auto­tie taas kier­tää todel­la pal­jon, kos­ka nii­den hel­mien välil­lä on se viher­kais­ta­le, ja sii­tä pitäi­si­kö se puh­koa rii­del­lään­kin jat­ku­vas­ti. Tie­ten­kin jos ase­ma­vä­li eli hel­mien etäi­syys toi­sis­taan oli­si vaik­ka 600 met­riä, niin asia oli­si eri, mut­ta sit­ten kyse onkin käy­tän­nös­sä jat­ku­vas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta. Ja jos se ase­ma­vä­li on lyhem­pi, se taas rajaa sen nau­han pituut­ta, kos­ka juna on sit­ten hitaampi.

  38. Kir­joit­te­lin tuos­ta väes­tön­li­säyk­ses­tä hie­man tar­kem­paa blo­gii­ni. http://www.sarela.fi/yleiskaava-ja-vaestokasvuennusteet/

    Kom­men­toi­jien kan­nat­taa huo­mioi­da se, että noin seu­dun väes­tö kas­vaa noin 7500 asu­kas­ta vuo­des­sa sen takia, että syn­ty­vyys on kor­keam­pi kuin kuolleisuus. 

    Mis­tä ne loput tule­vat? Pää­asias­sa muu­al­ta Euroo­pas­ta työn peräs­sä. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    1. 7500 vuo­des­sa on siis 300000 asu­kas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä. Tuol­lai­nen ennus­te on jok­seen­kin epä­var­ma. Hel­sin­ki on valin­nut ylim­män kas­vuen­nus­teen, kos­ka tähän asti ylin­kin kas­vuen­nus­te on aina ylittynyt.
      Ennus­ta­mi­nen on oikeas­taan Hel­sin­gin osal­ta tur­haa, kos­ka Hel­sin­kiin raken­nat­ta­vis­ta asun­nois­ta yksi­kään ei jää tyh­jäk­si. Asun­to­ja ei pys­ty­ta raken­ta­maan mis­sään olois­sa riit­tä­väs­ti, joten nii­tä pitäi­si raken­taa niin pal­jon kuin mahdollista.

  39. Mat­ti Kin­nu­nen: Miten tämä jaka­mi­nen tapah­tuu? Sisäi­set pas­sit käyttöön?

    Tämä jaka­mi­nen tapah­tuu niin, että kau­pun­git ja kun­nat eivät tur­haan kil­pai­le veron­mak­sa­jis­ta, eivät­kä siis pyri haa­li­maan itsel­leen mah­dol­li­sim­man pal­jon asuk­kai­ta. Työ­paik­ko­ja ei pidä kes­kit­tää Hel­sin­kiin. Myös­kin, jos asun­to­ja ei raken­ne­ta Hel­sin­kiin ylen­mää­rin, vaan tasai­sem­min eri kau­pun­kei­hin, ihmi­set hakeu­tu­vat luon­nol­li­ses­ti niihin.

    On sitä pait­si tur­ha kuvi­tel­la, että kaa­voit­ta­mal­la asun­to­ja pal­jon saa­tai­siin asun­to­jen hin­to­ja alas. Raken­nus­liik­keet kyl­lä pitä­vät sopi­vas­ti raken­ta­mis­ta jak­sot­ta­mal­la huo­len sii­tä, että asun­to­jen hin­nat pysy­vät kor­kei­na. Täl­lai­nen hys­tee­ri­nen asun­to­jen kaa­voit­ta­mis­vim­ma pal­ve­lee­kin lähin­nä raken­nus­liik­kei­den, ei asuk­kai­den tarpeita.

  40. Mik­ko H: En usko het­keä­kään, että täm­möis­tä tapah­tui­si laa­jem­mas­sa mitas­sa. Jos elä­köi­ty­mis­vai­hees­sa jon­ne­kin muu­te­taan, niin lähem­mäs las­ten­lap­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa ystä­vät ja har­ras­tuk­set ovat useim­mi­ten siel­lä, mis­sä työ­ura on teh­ty, Hel­sin­gin tapauk­ses­sa usein myös lap­set perheineen.

    Voi tie­tys­ti olla näin ja var­maan onkin, mut­ta joka tapauk­ses­sa suu­ret ikä­luo­kat vähe­ne­vät 2050 men­nes­sä ja sitä ennen monet muut­ta­vat myös pie­nem­piin asun­toi­hin ja pal­ve­lu­ta­loi­hin, jol­loin asuin­pin­ta-alaa vapau­tuu runsaasti.

  41. tpyy­luo­mal­le:

    Puhuin vain lii­ken­nem­muo­to­jen enr­gia­ta­lou­des­ta. En muis­ta näkökohdista.

  42. Mik­ko Säre­lä:
    Kir­joit­te­lin tuos­ta väes­tön­li­säyk­ses­tä hie­man tar­kem­paa blo­gii­ni. http://www.sarela.fi/yleiskaava-ja-vaestokasvuennusteet/

    Kom­men­toi­jien kan­nat­taa huo­mioi­da se, että noin seu­dun väes­tö kas­vaa noin 7500 asu­kas­ta vuo­des­sa sen takia, että syn­ty­vyys on kor­keam­pi kuin kuolleisuus. 

    Mis­tä ne loput tule­vat? Pää­asias­sa muu­al­ta Euroo­pas­ta työn peräs­sä. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    Tuo syn­ty­vyy­den ja kuol­lei­suu­den suh­de kään­tyy kyl­lä vää­jää­mät­tä las­kuun jos­sain vaiheessa.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toni
    Ajat­te­lit­ko, että ennus­teis­sa ei oli­si otet­tu huo­mioon suur­ten ikä­luok­kien vanhenemista?

    Ei var­maan aina­kaan riit­tä­väs­ti, kun noin val­ta­via asu­kas­mää­rän lisäyk­siä ehdotetaan.

    Täy­tyy myös huo­ma­ta se, että mitä enem­män kau­pun­ki­luon­toa tuho­taan, sitä vähem­män Hel­sin­ki hou­kut­te­lee ja sekin vähen­tää muut­ta­jien mää­rää. Jos tän­ne raken­net­tai­siin 600 000 uut­ta asun­toa, uhka­na oli­si, että iso osa jäi­si tyhjilleen.

    Eko­lo­gis­ta­kaan ei ole raken­taa pelk­kää beto­ni­kau­pun­kia, kos­ka lii­ken­net­tä aiheu­tui­si sii­tä, kun ihmi­set läh­ti­si­vät etsi­mään luon­toa kau­pun­gin ulkopuolelta.

    Luon­non kan­nal­ta kau­pun­ki­luon­non tuhoa­mi­nen on todel­la vahin­gol­lis­ta, kos­ka kau­pun­gis­sa on usein moni­muo­tois­ta, arvo­kas­ta luon­toa. Ympä­röi­väl­lä maa­seu­dul­la met­sät­kin ovat talous­met­siä. Kau­pun­gil­la on siis suu­ri vas­tuu luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaamisessa.

  44. tpyy­luo­ma: Muka­vam­pi vaih­toeh­to on auto, ja auto­tie taas kier­tää todel­la pal­jon, kos­ka nii­den hel­mien välil­lä on se viher­kais­ta­le, ja sii­tä pitäi­si­kö se puh­koa rii­del­lään­kin jatkuvasti. 

    Muka­vam­pi vaih­toeh­to on useil­le käve­ly ja pol­ku­pyö­rä. Jouk­ko­lii­ken­ne voi­si hoi­taa roo­li­aan täs­sä nykyis­tä parem­min, jos sal­lit­tai­siin bus­sil­le aja­mi­nen viher­vyö­hyk­keen läpi vaik­ka­pa nopeu­del­la 20 km/h. Radan var­res­sa oli­si sil­le reit­tiä. Esi­mer­kik­si lin­jaa 56 sopi­si jat­kaa Malminkartanoon.

  45. Toni Amnell: Tämä jaka­mi­nen tapah­tuu niin, että kau­pun­git ja kun­nat eivät tur­haan kil­pai­le veron­mak­sa­jis­ta, eivät­kä siis pyri haa­li­maan itsel­leen mah­dol­li­sim­man pal­jon asuk­kai­ta. Työ­paik­ko­ja ei pidä kes­kit­tää Hel­sin­kiin. Myös­kin, jos asun­to­ja ei raken­ne­ta Hel­sin­kiin ylen­mää­rin, vaan tasai­sem­min eri kau­pun­kei­hin, ihmi­set hakeu­tu­vat luon­nol­li­ses­ti niihin.

    Kysy­mys ei ole pel­käs­tään kau­pun­gien väli­ses­tä kil­pai­lus­ta vaan myös mai­den väli­ses­tä kil­pai­lus­ta. Hel­sin­ki­vi­ha­mie­li­sel­lä alue­po­li­tii­kal­la näi­ve­te­tään koko maan talous­kas­vu, kun kor­ke­aa tie­to­tai­toa vaa­ti­vat työ­pai­kat kar­kaa­vat ulkomaille.

  46. tpyy­luo­ma: Ruu­tu­kaa­va­kau­pun­ki vaa­tii sen pin­ta­lii­ken­teen joka tapauk­ses­sa ja tie­ten­kin rai­teil­la, eli rati­kan. Näin mm. sik­si että viih­tyi­sä kau­pun­ki­ku­va ei muo­dos­tu puo­len­tois­ta kilo­met­rin välein ole­vis­ta osta­reis­ta, joi­den­ka väli­nen kul­ku­vä­li­ne on metro.

    Met­ro ei suin­kaan ole tyy­pil­li­sim­min osta­rien väli­nen yhteys­vä­li­ne, vaik­ka se Hel­sin­gis­sä on jun­tat­tu tähän roo­liin. Sen vah­vuus tulee esiin nime­no­maan kan­ta­kau­pun­ki­ma­tos­sa, jos­sa kysyn­tää riit­tää niin lyhyt­mat­ka­lai­sil­le sopi­val­le rati­kal­le kuin mopeam­mal­le metrolle.

    Kysy­mys­hän ei ole joko tai vaan sekä että. Rai­tio­verk­ko pys­tyy välit­tä­mään roo­liin­sa kuu­lu­van osan mat­kois­ta, jos met­ro hoi­taa ras­kaim­man osan.

  47. Lisään vie­lä, että ulko­mail­ta Suo­meen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasai­sem­min Suo­meen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­si­tei­tä tai mui­ta vas­taa­via syi­tä muut­taa juu­ri Hel­sin­kiin. Täl­lä tavoin ei Hel­sin­gin seu­tu kuor­mi­tu lii­kaa ja toi­saal­ta muu­al­la­kin kun­nat säi­ly­vät elinvoimaisina.

    Myös­kin etä­työ­mah­dol­li­suuk­sien koko ajan paran­tues­sa ei työn­kään takia ole aina vält­tä­mä­tön­tä asua Hel­sin­gis­sä, vaik­ka työ­nan­ta­ja siel­lä oli­si­kin. Sil­ti on syy­tä pyr­kiä sijoit­te­le­maan työ­pai­kat tasai­sem­min Suomeen.

  48. Toni Amnell: Tämä jaka­mi­nen tapah­tuu niin, että kau­pun­git ja kun­nat eivät tur­haan kil­pai­le veron­mak­sa­jis­ta, eivät­kä siis pyri haa­li­maan itsel­leen mah­dol­li­sim­man pal­jon asukkaita. 

    Säre­län mukaan Hel­sin­gin alu­eel­la syn­tyy 7500 ihmis­tä enem­män kuin kuo­lee vuo­sit­tain. Miten esit­tä­mä­si “tur­han” kil­pai­lun vähen­tä­mi­nen estää tämän? Pitäi­si­kö vesi­joh­to­ve­teen lisä­tä ehkäi­sy­ai­net­ta? Miten tar­peel­li­nen kil­pai­lu tai koko­naan kil­pai­le­mat­ta jät­tä­mi­nen estää tämän syn­ty­vyy­des­tä joh­tu­van asuntopulan?

  49. Toni Amnell: Tämä jaka­mi­nen tapah­tuu niin, että kau­pun­git ja kun­nat eivät tur­haan kil­pai­le veron­mak­sa­jis­ta, eivät­kä siis pyri haa­li­maan itsel­leen mah­dol­li­sim­man pal­jon asuk­kai­ta. Työ­paik­ko­ja ei pidä kes­kit­tää Hel­sin­kiin. Myös­kin, jos asun­to­ja ei raken­ne­ta Hel­sin­kiin ylen­mää­rin, vaan tasai­sem­min eri kau­pun­kei­hin, ihmi­set hakeu­tu­vat luon­nol­li­ses­ti niihin.

    Miten saat yksi­tyi­set yri­tyk­set sijoit­te­le­maan työ­paik­ko­ja mie­le­si mukaan min­ne sat­tuu, pit­kin ja poi­kin Suo­mea? Val­tion ja kun­tien työ­pai­kois­ta suu­rin osa on sel­lai­sia että ne on siel­lä mis­sä muut­kin ihmi­set, vai lai­tat­ko Hel­sin­gin ter­veys­kes­kuk­set, sai­raa­lat, kou­lut ja päi­vä­ko­dit Kera­val­le, Tam­pe­reel­le ja Jyväs­ky­lään? Jos­tain sul­jet­tu­jen pape­ri­teh­das­kau­pun­kien lähiöis­tä tai­tai­si saa­da val­miik­si tyh­jiä asun­to­ja puo­li-ilmai­sek­si, mut­ta se ei todel­la­kaan saa minua “luon­nol­li­ses­ti hakeu­tu­maan” niihin.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin ongel­ma­na on iki­van­ha sade­ve­si­vie­mä­ri­verk­ko, jos­ta ei Erk­ki­kään ota sel­vää miten se menee.

    Tähän liit­tyy aina­kin kak­si asi­aa, jot­ka pis­tä­vät vihaksi. 

    1. Vie­mä­ri­ver­kos­ton kar­toi­tus voi­daan teh­dä auto­maat­ti­kul­ki­joil­la. Oikeas­taan sen kun­non tark­kai­le­mi­sek­si pitäi­si koko ajan liik­kua itseoh­jau­tu­via lait­tei­ta. Kädet pys­tyyn nos­ta­va ajat­te­lu on yleis­tä, kun ottaa yhteyt­tä kau­pun­gin viranhaltijoihin. 

    2. Kau­pun­gin arkis­toin­ti- ja paik­ka­tie­to­jär­jes­tel­mä on kum­pi­kin vail­la asian­tun­te­vaa hoi­toa. Pii­rus­tuk­sia on vaik­ka kuin­ka pal­jon, kukaan vaan ei viit­si nii­tä tut­kia. Uusia pii­rus­tuk­sia ei vaa­di­ta ja jos nii­tä syn­tyy, diaa­rioin­ti on onnet­to­mal­la tasol­la. Raken­nus­vi­ras­ton käy­tös­sä on paik­ka­tie­to­jär­jes­tel­miä, jot­ka eivät tuo­ta tie­to­kan­ta-aines­ta esi­mer­kik­si päät­tä­jil­le toi­min­nan kehit­tä­mis­tä var­ten. Kiin­teis­tö­vi­ras­to sai vas­ta pari vuot­ta sit­ten skan­nat­tua kiin­teis­tö­jen pii­rus­tuk­set net­tiin. Sekin on toteu­tet­tu ikään­kuin kau­pun­ki­lai­sel­le kes­ki­sor­mea näyt­täen. 10 vuot­taa sit­ten tie­dus­te­lin kiin­teis­tö­vi­ras­ton arkis­to­vas­taa­val­ta, mik­si mik­ro­kort­ti­rum­ba jat­kuu vuo­des­ta toi­seen. Sain vas­tauk­sek­si, ettei mark­ki­noil­la ole lait­tei­ta, joil­la voi skan­na­ta suu­ren pii­rus­tuk­sen digi­taa­li­seen muo­toon. Samaan aikaan kau­pun­gin kaik­ki kopio­fir­mat tuot­ti­vat näi­tä pii­rus­tuk­sia rutiininomaisesti. 

    Kau­pun­ki­lai­set anta­vat päi­vit­täin palau­tet­ta kau­pun­gil­le eri­lai­sis­ta ongel­mis­ta ja kehi­tys­a­ja­tuk­sis­ta. Osit­tain nämä pää­ty­vät paik­ka­tie­to­jär­jes­tel­mään ilman ennak­ko­suun­ni­tel­maa. Usein­kaan nii­tä ei käy­te­tä miten­kään hyväk­si. Samas­ta asias­ta voi olla ennes­tään jo 5 van­haa kir­jaus­ta ja uusi kuu­des ei aiheu­ta mitään häly­tys­tä. Raken­nus­vi­ras­ton asia­kas­pal­ve­lu on itse täy­sin tur­hau­tu­nut puhe­lin­rum­baan ja tie­to ei lii­ku siel­tä eteen­päin kiin­teis­tö­vi­ras­tol­le tai edes säh­kö­lai­tok­sel­le. revii­ria­jat­te­lu viras­to­jen ja osas­to­jen välil­lä on kar­mai­se­vaa. Sta­ran mies ei tee enää mitään ilman oman pääl­lik­kön­sä mää­räys­tä. Kau­pun­gin toi­mien val­von­ta on hajau­tet­tu aluei­den­käy­tön val­vo­jil­le, jot­ka sano­vat suo­raan, että heil­lä ei ole pal­jon­kaan mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa asioihin.

    Toi­saal­ta kau­pun­gin toi­min­ta ei poik­kea miten­kään vaik­ka­pa sii­tä miten HPY onnis­tui hävit­tä­mään talo­ja­ko­moi­den pii­rus­tuk­set muut­tues­saan pörs­sie­li­sak­si. Nyt nii­tä sit­ten piir­re­tään kesä­apu­lais­ten toi­mes­ta uudelleen.

    Mik­si poli­tiik­ko­jen on vai­kea ymmär­tää sitä, että viha­kir­joi­tuk­sia syn­tyy, kun toi­min­ta kusee kai­kil­la tasoil­la. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jien ei pitäi­si olla mana­ge­rei­ta, jot­ka sel­viä­vät joten­kin toi­nen tois­taan seu­raa­vis­ta lumi­sa­teis­ta, maa­han­muut­to­aal­lois­ta tai raken­nus­la­mois­ta. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jien pitäi­si val­voa, että viran­hal­ti­jat kes­kus­te­le­vat kes­ke­nään ja että heil­lä on väli­neet ja mene­tel­mät kau­pun­gin toi­min­nan yllä­pi­tä­mi­sek­si ja kehittämiseksi. 

    Vii­me val­tuus­ton kokouk­ses­sa äänes­tet­tiin kah­den ros­ka­pön­tön asen­ta­mi­ses­ta Her­man­nin ran­ta­tiel­le. 80 val­tuu­tet­tua laa­hus­ti kah­vil­taan äänes­tys­na­pil­le ja tulos oli murs­kaa­va. Pön­töt on saa­ta­va. Täl­le­kään vaa­ti­muk­sel­le ei muu­ten tule tapah­tu­maan mitään kau­pun­gin pönö­tys­by­ro­kra­tias­sa. Jär­kyt­tä­vää on, että tämä epi­so­di ei myös­kään herä­tä ketään miet­ti­mään, onko kau­pun­gin toi­min­nas­sa oikeas­ti moo­lo­kin­ki­to­ja, joi­hin kyl­lä uppo­aa kaik­ki raham­me mut­ta, jois­ta ei kos­kaan palaa mitään takai­sin maanpinnalle.

    Vie­mä­ri­verk­koon on saa­ta­va val­vo­va silmä 😉

  51. Muu­ta­ma huo­mio nauhakaupungeista.

    - Ole­te­taan Hel­sin­gin ja sen vih­rei­den tavoit­teek­si huo­mat­ta­va Hel­sin­gin ja/tai sii­hen liit­ty­vien aluei­den väes­tö­mää­rän lisäys.
    — Ole­te­taan että tavoi­te on pitää koko alue edel­leen yhte­näi­se­nä työssäkäyntialueena.
    — Jos nyky­muo­tois­ta kes­kus­taa tii­vis­te­tään ja laa­jen­ne­taan nyky­muo­toi­sin lii­ken­ne­jär­jes­te­lyin, seu­rauk­se­na on lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen ja mat­ka-aiko­jen piteneminen.
    — Ole­te­taan (vih­rei­den tavoin) tavoit­teek­si jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den mah­dol­li­sim­man suu­ri osuus liikenteestä.
    — Ole­te­taan että mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja ei pyri­tä rajoit­ta­maan nii­den toi­min­taa han­ka­loit­ta­mal­la, vaan pyri­tään tur­vaa­maan jouk­ko­lii­ken­teen menes­tys teke­mäl­lä sen käyt­tö sujuvaksi.
    — Nau­ha­kau­pun­gin idea on toteut­taa jouk­ko­lii­ken­ne opti­maa­li­sen tehokkaasti.
    — Nau­ha­kau­pun­gin hel­miä yhdis­tä­vät nopeat jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neet, joi­den vuo­ro­vä­li on lyhyt.
    — Nau­ha­kau­pun­gin ei tar­vit­se olla yhden kes­kus­tan ympä­ril­le raken­net­tu. Se voi olla myös yksi nau­ha tai nau­ho­jen verkosto.
    — Opti­maa­li­nen nau­ha­kau­pun­gin hel­men koko on niin suu­ri, että sen kes­kus­tas­sa / ase­man koh­dal­la on mer­kit­tä­vä kaup­pa­kes­kus. Samoin toi­mis­to­työ­pai­kat tuli­si sijoit­taa ensi­si­jas­sa näi­hin helmikeskuksiin.
    — Opti­moi­daan siis päi­vit­täi­siä mat­ko­ja koti-päiväkoti-kauppa-työpaikka.
    — Nykyi­nen kaup­pa­kes­kus­ten raken­ta­mi­nen moot­to­ri­tei­den ris­teyk­siin toi­mii nau­ha­kau­pun­ki-ide­aa vas­taan (ehkä autol­la kul­je­tet­ta­vil­le suu­ril­le huo­ne­ka­luil­le vie­lä ok, mut­ta ei päi­vit­täi­sem­mil­le kulutustavaroille).
    — Jouk­ko­lii­ken­tees­sä oleel­lis­ta on myös vaih­to­jen luku­mää­rä ja hitaas­ti köröt­te­le­vät bus­sit työ­mat­kan molem­mis­sa päissä.
    — Nau­ha­kau­pun­gin ei tar­vit­se olla mak­si­maa­li­sen tii­vis, vaan viher- vir­kis­tys- ja luon­toa­lu­eet voi­vat sijai­ta myös hel­mien väleissä.
    — Nau­ha­kau­pun­gin hel­met kan­nat­taa raken­taa var­sin tii­viis­ti. Oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la viih­ty­vät voi­daan sitoa jär­jes­tel­mään raken­ta­mal­la yhteys­bus­se­ja tai park­ki­ta­jo­ja hel­mi­kes­kuk­siin. Ostos­kes­kus­ten sijain­ti hel­mien kekus­tas­sa tukee tätä sitout­ta­mis­ta (= jouk­ko­lii­ken­teen vapaa­eh­tois­ta käyt­tä­mis­tä, kos­ka se on muka­vin kulkumuoto).
    — Toi­mi­va lii­ken­ne on kes­kei­nen kri­tee­ri nau­ha­kau­pun­gin mitoit­ta­mi­ses­sa. Uuden hel­men kyt­ke­mi­nen verk­koon on usein parem­pi rat­kai­su kuin van­ho­jen hel­mien kas­vat­ta­mi­nen ja tii­vis­tä­mi­nen toi­siin­sa kiin­ni, tai mini­hel­mien raken­ta­mi­nen kaik­kin väleihin.
    — 30km juna+metro voi olla tehok­kaam­pi kuin 15km bussi+metro+ratikka.
    — Nau­ha­ka­uun­ki opti­moi­daan myös pol­ku­pyö­ril­le. Suo­rat ajo­mat­kat voi­vat piden­tyä, jos hel­met eivät ole aivan kiin­ni toi­sis­saan. Mut­ta toi­saal­ta lyhyet etäi­syy­det run­ko­lin­jo­jen var­teen, pyö­rä­par­kit ja myös mah­dol­li­suus kul­jet­taa pol­ku­pyö­riä run­ko­lin­jo­jen lii­ken­ne­vä­li­neis­sä mah­dol­lis­ta­vat pol­ku­pyö­rän käy­tön kaik­kial­la lii­tyn­tä­lii­ken­ne­vä­li­nei­den sijaan.

    Tar­koi­tus oli siis sanoa, että nau­ha­kau­pun­ki voi olla opti­maa­li­nen rat­kai­su hyvän (ihmi­siä hou­kut­te­le­van) jouk­ko­lii­ken­teen näkö­kul­mas­ta, eikä sen tar­vit­se olla mak­si­maa­li­sen tii­vis. Nau­ha­kau­pun­ki­mal­li vaa­tii pit­kä­jän­nit­tei­sem­pää suun­nit­te­lua kuin ole­mas­sao­le­van raken­teen suo­ra­vii­vai­nen tii­vis­tä­mi­nen ja laa­jen­ta­mi­nen nykyi­sen kal­tai­sin liikennejärjestelyin.

    1. Hel­sin­gin vih­rei­den tavoit­tee­na ei ole meren pin­nan nousu eikä lumi­nen tal­vi eikä kau­pun­gis­tu­mi­sen ete­ne­mi­nen, mut­ta nii­hin kaik­kiin pitää varautua.

  52. Juho Laa­tu: Tar­koi­tus oli siis sanoa, että nau­ha­kau­pun­ki voi olla opti­maa­li­nen rat­kai­su hyvän (ihmi­siä hou­kut­te­le­van) jouk­ko­lii­ken­teen näkö­kul­mas­ta, eikä sen tar­vit­se olla mak­si­maa­li­sen tii­vis. Nau­ha­kau­pun­ki­mal­li vaa­tii pit­kä­jän­nit­tei­sem­pää suun­nit­te­lua kuin ole­mas­sao­le­van raken­teen suo­ra­vii­vai­nen tii­vis­tä­mi­nen ja laa­jen­ta­mi­nen nykyi­sen kal­tai­sin liikennejärjestelyin.

    Tämä­hän oli todel­li­nen hel­mi nauhakaupunkikeskusteluun.

    Ver­kon hel­mi­nau­ha voi olla säteit­täi­nen, se voi sijai­ta kehäl­lä tai nau­ha voi muo­dos­taa kol­mion tai vaik­ka ren­kaan, joka sopi­si Espoon kaupunkimalliksi.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin vih­rei­den tavoit­tee­na ei ole … kau­pun­gis­tu­mi­sen eteneminen 

    Vähän epäi­len tätä. Viral­li­nen tavoi­te tuo ei ehkä ole, mut­ta hen­ki­lö­ta­sol­la usein ehkä vah­va­kin tavoite.

    - moni uskoo kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen ekologisuuteen
    — Hel­sin­ki-pat­rioo­tit kan­nat­ta­vat oman kau­pun­gin vahvistumista
    — moni ehkä pyr­kii kas­vat­ta­maan Hel­sin­gin kil­pai­lu­ky­kyä suh­tees­sa mui­den mai­den kil­pai­le­viin kaupunkeihin
    — moni ehkä toi­voo Hel­sin­gin talous­kas­vun ole­van avain Suo­men talouskasvulle
    — moni toi­voo Hel­sin­gin vah­van ase­man parn­ta­van omia pal­ve­lui­taan ja pitä­vän vero­pro­sen­tin mui­ta kun­tia alhaisempana
    — moni uskoo muu­al­ta Hel­sin­kiin muut­ta­mi­sen pää­sään­töi­ses­ti onnel­lis­tut­ta­van muuttajia

    Vai­keam­pi kuvi­tel­la sel­lai­sia Hel­sin­gin vih­rei­tä, jot­ka haluai­si­vat pyä­syt­tää Hel­sin­gin kas­vun ja tyy­tyä nykyi­sen kokoi­seen tai asu­kas­lu­vul­taan pie­ne­ne­vään Hel­sin­kiin. Tus­ki moni halu­aa myös­kään siir­tää kas­vua muu­al­le Suomeen.

  54. Juho Laa­tu: Vähän epäi­len tätä. Viral­li­nen tavoi­te tuo ei ehkä ole, mut­ta hen­ki­lö­ta­sol­la usein ehkä vah­va­kin tavoite.

    Vai­keam­pi kuvi­tel­la sel­lai­sia Hel­sin­gin vih­rei­tä, jot­ka haluai­si­vat pyä­syt­tää Hel­sin­gin kas­vun ja tyy­tyä nykyi­sen kokoi­seen tai asu­kas­lu­vul­taan pie­ne­ne­vään Hel­sin­kiin. Tus­ki moni halu­aa myös­kään siir­tää kas­vua muu­al­le Suomeen.

    Jos nyt jäte­tään täs­tä pois se, miten kas­vua siir­re­tään muu­al­le Suo­meen, niin monel­la­kin taval­la oli­si hie­noa, jos Suo­mes­sa oli­si usei­ta elin­voi­mai­sia kil­pai­lu­ky­kyi­siä keskuksia. 

    Ensin­nä­kin useat kil­pai­lu­ky­kyi­set kes­kuk­set teki­si­vät Suo­mes­ta kil­pai­lu­ky­vyl­tään vah­vem­man juu­ri sii­nä kan­sain­vä­li­ses­sä kilpailussa. 

    Toi­sek­si, Hel­sin­gin seu­dul­la mak­se­taan nyt monin tavoin sii­tä, että kaik­ki halua­vat tän­ne, eikä kas­vua ole pys­tyt­ty teke­mään jär­ke­väs­ti: Kau­pun­ki­ra­ken­ne on hajau­tu­nut ympä­ris­tö­kun­tiin, joka pait­si on eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­mä­tön­tä ruuh­kaut­taa Hel­sin­gin kadut. Täs­tä taas on seu­rauk­se­na, että nykyi­sel­lä poli­tii­kal­la raken­ne­taan yhä lisää kais­to­ja / tun­ne­lei­ta, sisään­tu­lo­väy­liä, kaup­pa­kes­kuk­sia, Jos­ta taas voi olla seu­rauk­se­na Hel­sin­gin kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­nen, joka taas aiheut­taa lisää hajau­tu­mis­ta ja var­mis­taa entis­tä parem­min, että auto on ainoa jär­ke­vä liik­ku­mis­vä­li­ne. Lisäk­si asu­mi­sen tol­ku­ton kal­leus Hel­sin­gis­sä on suu­ri ongel­ma ja Hel­sin­ki mak­saa sii­tä mm. sosi­aa­li­ses­sa asuntotuotannossa.

    1. Minä yri­tin pari vuot­ta sit­ten saa­da Lah­den seu­tua sii­hen asen­toon, että se pys­tyi­si kil­pai­le­maan työ­pai­kois­ta ja asuk­kais­ta parem­min Hel­sin­gin kans­sa, mut­ta ei kelvannut.

  55. Lisään vie­lä, että ulko­mail­ta Suo­meen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasai­sem­min Suo­meen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­si­tei­tä tai mui­ta vas­taa­via syi­tä muut­taa juu­ri Hel­sin­kiin.’ (Toni Amnell)
    Edel­leen, mil­lä ‘sijoi­tat’ ihmi­set, jot­ka saa­vat vali­ta asuin­paik­kan­sa? Ei maa­han­muut­ta­jal­la ole yhtään mitään syy­tä muut­ta Now­he­re­mäel­le, päin­vas­toin, siel­lä on kaik­kia mah­dol­li­suuk­sia vähem­män kuin kasvukeskuksessa.
    Oli­si erit­täin bue­no ja suun­nil­leen kaik­kien etu, jos joku muu­kin sai­si kas­vua aikai­sek­si. En tajua, mikä esim. Turus­sa mät­tää: turis­tin näkö­kul­mas­ta ihan OK kau­pun­ki, ete­läs­sä, meri­kin ihan vie­res­sä. Aina se Nur­mi­jär­ven voit­tai­si, jos oli­si pak­ko valita.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Ker­ro nyt miten sitä kas­vua siir­re­tään muu­al­la Suo­meen? Ämpärilläkö? 

    Jos näin halu­taan, kei­no­ja toki löy­tyy. Voi­si siir­tyä kan­sa­lais­ten yhden­mu­kai­seen vero­tus­käy­tän­töön (kun­nal­lis­ve­rot samal­le tasol­le kai­kis­sa kun­nis­sa), voi­si haja­si­joit­taa minis­te­riöt (hitaas­ti, yksi kuhun­kin suu­reen kau­pun­kiin), voi­si periä Hel­sin­gis­sä kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa (val­tiol­le), voi­si periä hait­ta­ve­roa asfal­toi­dus­ta luon­nos­ta (ole­te­taan että muis­sa kau­pun­geis­sa on enem­män vapaa­ta jo luon­nol­ta pois val­lat­tua tilaa), voi­si raja­ta kas­vua kaa­voi­tuk­sel­la, voi­si vähen­tää mono­po­li­soi­tu­mis­ta siir­tä­mäl­lä rahaa suu­ril­ta yri­tyk­sil­tä pie­nil­le (tai vero­ja toi­seen suun­taan), voi­si paran­taa mui­den yli­opis­to­jen ase­maa, paran­taa etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia ja kah­den työpisteen/asuinpisteen rat­kai­su­ja, jär­jes­tel­lä helpotuksia/tukiaisia haja-asu­tusa­lueil­la työs­ken­te­le­vil­le, mai­nos­taa vih­re­ää asu­mis­ta luon­non keskellä.

    Nuo kaik­ki (ja muut­kin lis­taa­mat­to­mat) toi­men­pi­teet vaa­ti­vat aktii­vis­ta otet­ta. Jos täl­lai­sia tasaa­via toi­men­pi­tei­tä ei ole, luon­non­lait ohjaa­vat kas­vua suu­rim­piin kas­vu­kes­kuk­siin, vah­vim­mil­le yri­tyk­sil­le ja rik­kaim­mil­le kan­sa­lai­sil­le. Tämä ei vält­tä­mät­tä takaa mak­si­maa­lis­ta onnel­li­suut­ta tai mak­si­maa­lis­ta talou­den tehok­kuut­ta. Samoin kuin on jos­kus tar­peen estää mono­po­li­soi­tu­mis­ta, voi olla hyö­dyl­lis­tä estää myös kai­ken työn ja työ­voi­man kes­kit­ty­mi­nen yhteen ruuk­kiin. Voi­si aja­tel­la, että on valit­ta­va vii­da­kon lakien ja suun­ni­tel­lun kehi­tyk­sen välillä.

    Voi olla suo­ma­lais­ten int­res­sis­sä yllä­pi­tää pää­kau­pun­kia, jol­la on sel­vä pää­kau­pun­gin sta­tus, ja joka on monil­la mit­ta­reil­la maan suu­rin. Tämä ei kui­ten­kaan tar­ko­ta, että kaik­ki toi­mis­to­työ­läi­set pitäi­si kes­kit­tää tuo­hon samaan kau­pun­kiin (useim­mil­le riit­tää yksi oop­pe­ra­käyn­ti ja yksi kor­kea­saa­ri­käyn­ti vuodessa).

    Kes­kus­taa­ja­mien alem­paa vero­pro­sent­tia ja val­tion hal­lin­non kes­kit­tä­mis­tä pää­kau­pun­kiin voi pitää pää­kau­pun­ki­seu­dun tukiai­si­na, joten niis­tä oli­si ehkä rei­lua luo­pua ensim­mäi­si­nä. Muut ovat kuka­ties jo (ehkä tar­peel­lis­ta) vaa’an kal­lis­ta­mis­ta hei­kom­pien eduk­si, eli luon­non­lain kal­tai­sen mono­po­li­soi­tu­mi­se­fek­tin tasaamista.

    Täs­sä­kin blo­gis­sa on usein vii­tat­tu rik­kaim­pien kes­kus­ten kil­pai­luun rik­kaim­mis­ta asuk­kais­ta (ja pää­kont­to­reis­ta). Pie­ni kil­pai­lu (pai­kan hyvyy­del­lä) on ehkä ter­vet­tä, mut­ta epä­ter­veen osan voi­si lei­ka­ta pois.

    (Alku­pe­räi­nen kysy­mys­hän oli, halua­vat­ko Hel­sin­gin vih­reät kas­vat­taa kau­pun­ki­aan vai ehkä pysäyt­tää kas­vu, tai kään­tää las­kuun, ja mah­dol­li­ses­ti jopa siir­tää kas­vua muu­al­le. Jos tuo vii­mei­nen kan­ta on suo­sik­ki, nuo yllä lis­ta­tut kei­not voi­si­vat tul­la har­kin­taan. Val­tio voi miet­tiä asi­aa erikseen.)

  57. Toni Amnell:
    Lisään vie­lä, että ulko­mail­ta Suo­meen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasai­sem­min Suo­meen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­si­tei­tä tai mui­ta vas­taa­via syi­tä muut­taa juu­ri Helsinkiin.

    Miten­kä ajat­te­lit hoi­taa sijoit­ta­mi­sen vapaas­sa maas­sa? Ote­taan­ko neuk­ku­lan mal­liin maan sisäi­nen pas­si käyttöön? 

    Ymmär­tääk­se­ni jopa suu­ri osa pako­lai­sis­ta, jot­ka oikeas­ti voi­daan hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä sijoit­taa vaik­ka Uts­joel­le, valu­va pk-seu­dul­le suun­nil­leen heti kun vapau­tu­vat vastaanottokeskuksista.

    Oikeas­taan ainoa toi­mi­va tapa väliai­kai­seen sijoit­ta­mi­seen on mal­til­li­nen opis­ke­lu­paik­ko­jen siir­to pk-seu­dul­ta johon­kin toi­seen kas­vu­kes­kuk­seen (ei kes­kel­le perä­ky­liä jon­ne­kin kai­puun kor­peen, niin­kuin kepu tie­ten­kin haluai­si tehdä).

  58. Jaak­ko Säre­lä:
    Jos nyt … 

    Olen pit­käl­ti samaa miel­tä. Myös suu­rel­la Hel­sin­gil­lä on etun­sa, mut­ta rajan­sa kai­kel­la, ja koko maan pitä­mi­nen vir­keä­nä voi tosi­aan olla kaik­kein toi­mi­vin rat­kai­su. Ongel­ma­na on se, että luon­non­lait työn­tä­vät Hel­sin­kiin niin pal­jon ihmi­siä ja talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Kau­pun­gin ruuh­kais­tu­mi­nen ei lie­ne kenel­le­kään eduk­si. Jos kau­pun­ki kas­vaa rajat­ta, pitää sen kas­vu suun­ni­tel­la nykyis­tä parem­min. Toi­nen vaih­toeh­to on kas­vun rajoit­ta­mi­nen sopi­vak­si kat­so­tul­le tasol­le. Help­po­ja rat­kai­su­ja ei ole, kos­ka sekä rajoi­tuk­set että ruuh­kau­tu­mi­nen kiusai­si­vat kan­sa­lai­sia. Asun­to­jen hin­to­jen kar­kaa­mi­nen pil­viin on yksi rajoit­ta­mi­sen muo­to, eikä kiva sekään.

  59. Yri­tit­kö siir­tää edus­kun­taa Lah­teen? Olen aika var­ma että kel­pai­si, ja aut­tai­si kilpailemaan.

    Moni muu asia Hel­sin­gin veto­voi­mas­sa on sit­ten seu­raus­ta edus­kun­nas­ta riip­pu­vai­ses­ta val­tion­hal­lin­nos­ta. Sen sijaan yli­mie­li­nen pomot­te­lu ei herä­tä suu­res­ti sym­pa­ti­aa hämä­läi­sis­sä­kään, vaik­ka nopeam­pien hei­mo­jen kes­kuu­des­sa se voi­si käy­dä lisäk­si myös ter­vey­den päälle.

    1. Voi­si joten­kin aja­tel­la, että kau­pujn­ki­seu­dut eivät mari­si­si pel­käs­tään val­tio­ta apuun, vaan teki­si­vät itse­kin jotain. Yleen­sä ne kes­kit­ty­vät kes­ki­näi­seen riitelyyn.

  60. KKK: Kysy­mys ei ole pel­käs­tään kau­pun­gien väli­ses­tä kil­pai­lus­ta vaan myös mai­den väli­ses­tä kil­pai­lus­ta. Hel­sin­ki­vi­ha­mie­li­sel­lä alue­po­li­tii­kal­la näi­ve­te­tään koko maan talous­kas­vu, kun kor­ke­aa tie­to­tai­toa vaa­ti­vat työ­pai­kat kar­kaa­vat ulkomaille. 

    Tähän liit­tyen The Eco­no­mis­tis­sa oli taan­noin kolum­ni http://www.economist.com/node/21564536 jos­sa esi­tet­tiin Euroo­pan Yhdys­val­to­ja mata­lam­man BKT:n joh­tu­van sii­tä, että Euroo­pas­sa pie­nem­pi osa ihmi­sis­tä asuu suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Sii­nä vas­ta­taan aika hyvin täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa esi­tet­tyi­hin väit­tei­siin kau­pun­kien mer­ki­tyk­ses­tä. Sijain­nil­la on nimit­täin koko ajan enem­män mer­ki­tys­tä, vaik­ka vies­tin­nän kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet huomattavasti.

  61. Onpa liik­keel­lä kum­mal­lis­ta, suo­ras­taan kepu­lais­ta ajat­te­lua jon­ka mukaan ihmi­siä ja työ­paik­ko­ja joten­kin siir­re­tään, sijoi­te­taan, asu­te­taan tai kes­ki­te­tään. Kyl­lä ne mene­vät ihan itse min­ne iki­nä halua­vat, myös yli valtionrajojen.

    Kau­pun­kien veto­voi­ma ja talou­del­li­nen tehok­kuus ei myös­kään osoi­ta min­kään­lais­ta hii­pu­mis­ta, ei meil­lä eikä maa­il­mal­la. Ennem­min on käy­mäs­sä päin­vas­toin, tule­vai­suu­den alat kukois­ta­vat juu­ri kaupungeissa.

    1. Hel­sin­gin seu­dul­ta tai­taa olla kor­keas­ti kou­lu­te­tun väesn osal­ta enem­män työ­pe­räis­tä muut­to­lii­ket­tä muu­al­le Euroop­paan kuin muu­al­le Suomeen.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si joten­kin aja­tel­la, että kau­pujn­ki­seu­dut eivät mari­si­si pel­käs­tään val­tio­ta apuun, vaan teki­si­vät itse­kin jotain. Yleen­sä ne kes­kit­ty­vät kes­ki­näi­seen riitelyyn.

    Yleen­sä hoi­tö­tä­ti lopet­ti las­ten rii­dat tota­mal­la, että oleel­lis­ta ei ole se, kuka rii­dan aloit­ti, vaan se, kuka rii­dan osaa lopettaa.

  63. Juho Laa­tu: Jos näin halu­taan, kei­no­ja toki löy­tyy. Voi­si siir­tyä kan­sa­lais­ten yhden­mu­kai­seen vero­tus­käy­tän­töön (kun­nal­lis­ve­rot samal­le tasol­le kai­kis­sa kun­nis­sa), voi­si haja­si­joit­taa minis­te­riöt (hitaas­ti, yksi kuhun­kin suu­reen kau­pun­kiin), voi­si periä Hel­sin­gis­sä kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa (val­tiol­le), voi­si periä hait­ta­ve­roa asfal­toi­dus­ta luon­nos­ta (ole­te­taan että muis­sa kau­pun­geis­sa on enem­män vapaa­ta jo luon­nol­ta pois val­lat­tua tilaa), voi­si raja­ta kas­vua kaa­voi­tuk­sel­la, voi­si vähen­tää mono­po­li­soi­tu­mis­ta siir­tä­mäl­lä rahaa suu­ril­ta yri­tyk­sil­tä pie­nil­le (tai vero­ja toi­seen suun­taan), voi­si paran­taa mui­den yli­opis­to­jen ase­maa, paran­taa etä­työ­mah­dol­li­suuk­sia ja kah­den työpisteen/asuinpisteen rat­kai­su­ja, jär­jes­tel­lä helpotuksia/tukiaisia haja-asu­tusa­lueil­la työs­ken­te­le­vil­le, mai­nos­taa vih­re­ää asu­mis­ta luon­non keskellä.

    Jos verot­ta­mal­la pako­tat yri­tyk­set siir­ty­mään seu­duil­le jot­ka eivät ole nii­den kan­nal­ta opti­maa­li­sia, aiheu­tat hyvinvointitappion.

    Minus­ta val­tio­val­lan tuli­si tukea Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyä, ei hai­ta­ta sitä.

  64. Juho Laa­tu: Olen pit­käl­ti samaa miel­tä. Myös suu­rel­la Hel­sin­gil­lä on etun­sa, mut­ta rajan­sa kai­kel­la, ja koko maan pitä­mi­nen vir­keä­nä voi tosi­aan olla kaik­kein toi­mi­vin rat­kai­su. Ongel­ma­na on se, että luon­non­lait työn­tä­vät Hel­sin­kiin niin pal­jon ihmi­siä ja talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Kau­pun­gin ruuh­kais­tu­mi­nen ei lie­ne kenel­le­kään eduk­si. Jos kau­pun­ki kas­vaa rajat­ta, pitää sen kas­vu suun­ni­tel­la nykyis­tä parem­min. Toi­nen vaih­toeh­to on kas­vun rajoit­ta­mi­nen sopi­vak­si kat­so­tul­le tasol­le. Help­po­ja rat­kai­su­ja ei ole, kos­ka sekä rajoi­tuk­set että ruuh­kau­tu­mi­nen kiusai­si­vat kan­sa­lai­sia. Asun­to­jen hin­to­jen kar­kaa­mi­nen pil­viin on yksi rajoit­ta­mi­sen muo­to, eikä kiva sekään.

    Muun maan pitä­mi­nen vir­keä­nä ei oikein onnis­tu niin, että hai­ta­taan ihmis­ten muut­toa Hel­sin­gin alu­eel­le tai vero­te­taan siel­lä toi­mi­via yri­tyk­siä enem­män. Sii­nä on nimit­täin se vaa­ra, että ihmi­set tai yri­tyk­set suun­tau­tu­vat muu­al­le Euroop­paan. Ja sen jäl­keen koko maal­la menee kurjasti.

    Pitäi­si saa­da aikaan kil­pai­lu­ky­vyn nousua muu­al­la Suo­mes­sa, joka ei ole pois pää­kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lu­ky­vys­tä. Yleen­sä­kin suh­teel­li­sen hyvin­voin­nin luon­ti toi­sil­le sil­lä, että pie­nen­ne­tään koko­nais­hy­vin­voin­tia on mie­les­tä­ni typerää.

  65. a_l: Jos verot­ta­mal­la pako­tat yri­tyk­set siir­ty­mään seu­duil­le jot­ka eivät ole nii­den kan­nal­ta opti­maa­li­sia, aiheu­tat hyvinvointitappion. 

    Kyse oli sii­tä, halua­vat­ko Hel­sin­gin vih­reät pakottaa/ohjata. Minä en halua pakot­taa ketään sel­lai­siin rat­kai­sui­hin, jot­ka aiheut­ta­vat Suo­mel­le hyvin­von­ti­tap­pio­ta. Yksit­täi­siä fir­mo­ja voi pakot­taa rat­kai­sui­hin, jot­ka eivät ole nii­den kan­nal­ta opti­maa­li­sia, mut­ta jot­ka aja­vat koko yhtei­sön etua (esim. mak­sa­maan kiin­teis­tö­ve­roa, raken­ta­maan teh­taan­sa teh­tail­le kaa­voi­te­tul­le alu­eel­le, kerää­mäl­lä ruuh­ka­mak­su­ja, vaa­ti­mal­la ter­veys­pal­ve­lut kaik­kial­le Suo­meen, tai vaik­ka­pa reken­ta­maan kän­nyk­kä­verk­ko koko maan kattavaksi).

    Minus­ta val­tio­val­lan tuli­si tukea Suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyä, ei hai­ta­ta sitä. 

    Aivan. Ja tätä­kin tär­keäm­pää on taa­ta ihmis­ten hyvin­voin­ti (jos­kus yri­tys­ten edun kus­tan­nuk­sel­la). Kuten kes­kus­te­lus­sa todet­tiin, kai­ken kes­kit­tä­mi­nen yhteen pis­tee­seen ei ole vält­tä­mät­tä opti­maa­li­nen tapa raken­taa yhteis­kun­taa. Koko yhtei­sön etu voi poi­ke­ta yksi­täi­sen ihmi­sen tai frman edus­ta. Ja jos­kus yksit­täis­ten fir­mo­jen tai ihmis­ten etu voi olla se, että hei­dän sijoit­tu­mis­taan ja kil­pai­lua ohja­taan val­tion toimin.

  66. Toni Amnell:
    Lisään vie­lä, että ulko­mail­ta Suo­meen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasai­sem­min Suo­meen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­si­tei­tä tai mui­ta vas­taa­via syi­tä muut­taa juu­ri Hel­sin­kiin. Täl­lä tavoin ei Hel­sin­gin seu­tu kuor­mi­tu lii­kaa ja toi­saal­ta muu­al­la­kin kun­nat säi­ly­vät elinvoimaisina.

    Ulko­mail­ta Suo­meen muut­ta­via ei kyl­lä voi mil­lään haja­si­joit­taa muu­al­le Suo­meen sen enem­pää kuin nyt tapah­tuu. Nuo ihmi­set muut­ta­vat juu­ri sin­ne, min­ne halua­vat. Näil­le ihmi­sil­le Hel­sin­gin vaih­toeh­to­na on Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na, Ber­lii­ni, Parii­si, Lon­too ja Sin­ga­po­re. Jos Hel­sin­ki tar­jo­aa “ei oota” niin nuo ihmi­set ja hei­dän työ­paik­kan­sa mene­vät muualle.

  67. Jaak­ko Säre­lä: Muun maan pitä­mi­nen vir­keä­nä ei oikein onnis­tu niin, että hai­ta­taan ihmis­ten muut­toa Hel­sin­gin alu­eel­le tai vero­te­taan siel­lä toi­mi­via yri­tyk­siä enem­män. Sii­nä on nimit­täin se vaa­ra, että ihmi­set tai yri­tyk­set suun­tau­tu­vat muu­al­le Euroop­paan. Ja sen jäl­keen koko maal­la menee kurjasti. 

    Hel­sin­gin toi­min­to­ja tuos­sa kas­vua ohjaa­vas­sa mal­lis­sa pitäi­si ilmei­ses­ti taval­la tai toi­sel­la rajoit­taa. Mut­ta jos kyse on vaik­ka­pa veros­ta, veron tuo­ton voi ohja­ta sin­ne päin Suo­mea, mis­sä toi­min­taa halu­taan kiih­dyt­tää. Näin Suo­men tilan­ne ei huo­no­ni­si muu­hun maa­il­maan verrattuna.

    Hel­sin­ki­kin voi­si osin hyö­tyä, jos hyö­dyk­si las­ke­taan vaik­ka­pa vähäi­sem­pi ruuh­kau­tu­mi­nen, vähäi­sem­pi kau­pun­ki­ku­van tii­vis­ty­mi­nen, ylel­li­sem­pi ja väl­jem­pi asu­mi­nen ja ole­mi­nen osa­na koko­nais­viih­ty­vyy­del­tään parem­paa Suomea.

    Rajoi­tuk­sis­sa ja kehi­tyk­sen tasa­pai­not­ta­mi­ses­sa on myös vah­va nega­tii­vi­nen vire, mut­ta ei kai lopp­puun saak­ka täy­teen pakat­tu Hel­sin­ki­kään ole kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten mie­leen. Jos­sain vai­hees­sa han­ke voi kään­tyä slum­miu­tu­mi­sen puolelle.

    Pitäi­si saa­da aikaan kil­pai­lu­ky­vyn nousua muu­al­la Suo­mes­sa, joka ei ole pois pää­kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lu­ky­vys­tä. Yleen­sä­kin suh­teel­li­sen hyvin­voin­nin luon­ti toi­sil­le sil­lä, että pie­nen­ne­tään koko­nais­hy­vin­voin­tia on mie­les­tä­ni typerää. 

    Muun Suo­men hyvä kil­pai­lu­ky­ky voi myös nos­taa Hel­sin­gin kil­pai­lu­ky­kyä. Koko maan hyvin­voin­ti hei­jas­tuu myös sen pää­kau­pun­kiin, koros­taen sen­kin ase­maa ja toi­me­liai­suut­ta. Mal­li jos­sa kehä kol­mo­sen toi­nen puo­li jäte­tään susil­le ja met­su­reil­le tekee myös Hel­sin­gis­tä Euroo­pan vii­mei­sen syr­jä­kul­man (toki vie­lä met­sä­teol­li­suu­den pää­kont­to­rei­den para­tii­sin ja luon­te­van luon­to­mat­kai­lun läh­tö­pis­teen (jos susil­la­kin on tilaa)).

  68. Anu:

    Euroo­pan Yhdys­val­to­ja mata­lam­man BKT:n joh­tu­van sii­tä, että Euroo­pas­sa pie­nem­pi osa ihmi­sis­tä asuu suu­ris­sa kaupungeissa.

    Tark­kaan ottaen Eco­no­mis­tis­sa tai­det­tiin puhua asu­mi­ses­ta suur­ten kau­pun­kien met­ro­po­leis­sa (Met­ro­po­li­tan area). Eten­kin jen­keis­sä tyy­pil­li­sen met­ro-arean (täl­lä pals­tal­la ihan­noi­dus­sa) kes­kus­kau­pun­gis­sa asuu suh­teel­li­sen pie­ni osa ihmi­sis­tä, pal­jon suu­rem­pi osuus oma­ko­ti­ta­lois­sa (täman pals­tan par­jaa­mis­sa) ympäryskunnissa.

  69. Uuh. Aina välil­lä nousee tämä Hel­sin­ki- muu Suo­mi ‑kes­kus­te­lu, eli otan­pa taas kan­taa — täl­lä­kin ker­taa tuo­reel­la tapauksella:

    Sel­vi­tys­mies on miet­ti­nyt uuden kou­lu­tuk­sen arvioin­ti­neu­vos­ton paik­kaa ja hal­li­tus­oh­jel­man mukai­ses­ti pitä­si miet­tiä mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin Helsinkiä.

    No, haas­ta­tel­tu­aan hel­sin­ki­läi­siä mah­dol­li­ses­ta muut­to­ha­luk­kuu­des­ta Tur­kuun tai Jyväs­ky­lään hel­sin­ki­läi­nen sel­vi­tys­mies pää­tyy esit­tä­mään Hel­sin­kiä tuon viras­ton sijoi­tus­pai­kak­si. Mm. mat­ka-aika (Hel­sin­kiin) on sel­väs­ti edul­li­sin Helsingille. 

    Eli minus­ta on ihan tur­ha mihin­kään hal­li­tus­oh­jel­maan kir­joit­taa jota­kin hurs­kas­ta toi­vet­ta, kun mei­dän kan­sam­me koko älyl­li­nen kapa­si­teet­ti (ja hyvät lii­ken­neyh­tey­det) jo ovat Helsingissä.

    http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/koulutus.html

    Tou­ko Mettinen
    sam­mu­tan­ko valot?

  70. tpyy­luo­ma: Pääs­tö­jen ja ener­gia­ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta jouk­ko­lii­ken­tees­sä olen­nais­ta on se että mar­gi­naa­li­pääs­töt ovat rai­teil­la lähes nol­la ja bus­sil­la­kin ruuh­kan ulko­puo­lel­la, tämän takia jokai­nen autos­ta saas­tut­ta­vim­paa­kin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nee­seen vaih­ta­vaa käy­tän­nös­sä las­kee päästöjä.

    Jos tar­kas­tel­laan eri kul­ku­muo­to­jen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­vai­ku­tuk­sia, jouk­ko­lii­ken­teen ja yksi­tyi­sau­toi­lun hyvyys per kilo­met­ri per mat­kus­ta­ja ei ole kovin eri­lai­nen. Täy­si jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne on hyvä, mut­ta niin on täy­si auto­kin. Vajaa­täyt­töi­nen bus­si on hel­pos­ti huo­nom­pi kuin yhden hen­gen hen­ki­lö­au­to, kun koko ket­ju las­ke­taan. (Juna on samal­la täyt­tö­as­teel­la pääs­töil­tään pie­ni ver­rat­tu­na mui­hin, vaik­ka pääs­töt las­ket­tai­siin jol­lain rehel­li­sel­lä tavalla.)

    Jouk­ko­lii­ken­teen hyvyys tulee kah­des­ta asias­ta. Ruuh­kas­sa jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­as­te on parem­pi kuin hen­ki­lö­au­to­jen, ja toi­saal­ta samoin ruuh­ka­lii­ken­tees­sä jouk­ko­lii­ken­teen vie­mä tila (met­riä per mat­kus­ta­ja) on pie­nem­pi, mikä vie­lä sit­ten ker­tau­tuu ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa ruuh­kai­suu­den mukaan.

    Joten jos liik­ku­mi­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta halu­taan paran­taa, niin kons­te­ja on:

    1. Liik­ku­mis­tar­peen vähentäminen.

    2. Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­as­tees­ta huolehtiminen.

    3. Yksi­tyi­sau­to­jen käyt­tö­as­tees­ta huolehtiminen.

    Näis­tä kak­si ensim­mäis­tä on hyvin vah­vas­ti sidok­sis­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen. Esi­mer­kik­si nykyi­nen “duu­ni kes­kus­tas­sa, punk­ka esi­kau­pun­gis­sa” joh­taa sii­hen, että aamu­ju­nas­sa kes­kus­taan päin ei pää­se istu­maan (= hyvin eko­lo­gis­ta kul­ke­mis­ta), mut­ta aamu­ju­nas­sa pois kes­kus­tas­ta saa oman vau­nun (= hyvin epäe­ko­lo­gis­ta). Nau­ha­kau­pun­gis­sa on samat ris­kit. Nau­ha on perus­tel­tu vain, jos nau­han osis­sa on huo­mat­ta­va mää­rä työ­paik­ko­ja saman hel­men asukkaille.

    Kol­mas (auto­jen käyt­tö­as­te) taas on val­ta­va hyö­dyn­tä­mä­tön resurs­si. Auto­ja menee muu­ta­man sekun­nin välein, ja ne mene­vät juu­ri siel­lä, mis­sä on ruuh­ka. Jos jokai­sen yksi­tyi­sau­ton sai­si jul­ki­seen käyt­töön, kumi­pyö­räi­sen jul­ki­sen lii­ken­teen voi­si lopet­taa, ja ruuh­kat kutis­tui­si­vat sil­mis­sä. Jär­jes­tel­mä oli­si nopeam­pi, talou­del­li­ses­ti tehok­kaam­pi ja eko­lo­gi­sem­pi kuin nykyi­nen jul­ki­nen liikenne.

    Haas­tet­ta tuos­sa kyl­lä riit­tää, mut­ta toi­saal­ta pal­kin­to oli­si aika hyvä.

  71. Vihe­rins­si: Kol­mas (auto­jen käyt­tö­as­te) taas on val­ta­va hyö­dyn­tä­mä­tön resurs­si. Auto­ja menee muu­ta­man sekun­nin välein, ja ne mene­vät juu­ri siel­lä, mis­sä on ruuh­ka. Jos jokai­sen yksi­tyi­sau­ton sai­si jul­ki­seen käyt­töön, kumi­pyö­räi­sen jul­ki­sen lii­ken­teen voi­si lopet­taa, ja ruuh­kat kutis­tui­si­vat sil­mis­sä. Jär­jes­tel­mä oli­si nopeam­pi, talou­del­li­ses­ti tehok­kaam­pi ja eko­lo­gi­sem­pi kuin nykyi­nen jul­ki­nen liikenne.

    Ensim­mäi­nen askel voi­si olla tak­si­lain tms kumoa­mi­nen. Eli kimp­pa­kyy­di­tyk­ses­tä sai­si pyy­tää korvauksen. 

    Sit­ten vaan sopi­vat sovel­luk­set äly­pu­he­li­miin ja hom­ma oli­si kokei­le­mis­ta vail­le valmis.

    (tätä spek­sa­sim­me 3 päi­vän ajan Pelo­ton-kek­sin­tö­lei­ril­lä kesäkuussa)

  72. Toni Amnell:

    Täy­tyy myös huo­ma­ta se, että mitä enem­män kau­pun­ki­luon­toa tuho­taan, sitä vähem­män Hel­sin­ki houkuttelee

    Koko ete­läi­sen kan­ta­kau­pun­gin alku­pe­räi­nen luon­to on koko­nai­suu­des­saan pois­tet­tu. Jäl­jel­lä on vain muu­ta­ma kei­no­te­koi­nen puis­to. Kum­mas­ti se kivi­kau­pun­ki vaan hou­kut­te­lee asuk­kai­ta. Jopa niin pal­jon, että vain rik­kaim­mil­la on sii­hen varaa vaik­ka voi­si­vat asua muka­vas­ti luon­non­lä­hei­sis­sä lähiöissä.

  73. Onko kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ske­naa­rios­sa mai­nit­tu, mil­lai­nen elin­kei­no­ra­ken­ne tule­vai­suu­den Hel­sin­gil­lä on. Jos­tain­han pitää myös elää. Jul­ki­set pal­ve­lut, kult­tuu­ri, hal­lin­to tai met­rol­la aje­lu tai ei juu­ri­kaan elä­tä vaik­ka BKT:n ne las­ke­taan­kin jos ei aina suo­raan niin aina­kin välillisesti.

    Teol­li­suut­ta Hel­sin­gis­sä tus­kin on mai­nit­ta­vas­ti. Tus­kin finans­si­pal­ve­lui­ta­kaan eikä aina­kaan koti­mai­sia kaup­pa- ja kul­je­tus­pal­ve­lui­ta, kun muu Suo­mi lie­nee jo har­va ja autio. Mat­kai­lu­kaan ei ole Hel­sin­gin valt­ti. Nyt­hän talous­kas­vuun las­ke­taan kai­ken­maa­il­man jul­ki­set ratatyötkin.

    Kysy­myk­se­ni kuu­luu, mis­tä saa elan­ton­sa ja hyvin­voin­tin­sa vuo­den 2050 yli mil­joo­nan asuk­kaan Helsinki?

  74. Tou­ko Met­ti­nen:
    Sel­vi­tys­mies on miet­ti­nyt uuden kou­lu­tuk­sen arvioin­ti­neu­vos­ton paik­kaa ja hal­li­tus­oh­jel­man mukai­ses­ti pitä­si miet­tiä mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin Helsinkiä.

    No, haas­ta­tel­tu­aan hel­sin­ki­läi­siä mah­dol­li­ses­ta muut­to­ha­luk­kuu­des­ta Tur­kuun tai Jyväs­ky­lään hel­sin­ki­läi­nen sel­vi­tys­mies pää­tyy esit­tä­mään Hel­sin­kiä tuon viras­ton sijoituspaikaksi.Mm. mat­ka-aika (Hel­sin­kiin) on sel­väs­ti edul­li­sin Helsingille.

    Eli minus­ta on ihan tur­ha mihin­kään hal­li­tus­oh­jel­maan kir­joit­taa jota­kin hurs­kas­ta toi­vet­ta, kun mei­dän kan­sam­me koko älyl­li­nen kapa­si­teet­ti (ja hyvät lii­ken­neyh­tey­det) jo ovat Helsingissä.
    http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/koulutus.html

    Ilmei­ses­ti haluat ymmär­tää vää­rin. Mat­kus­tus­tar­ve Hel­sin­kiin syn­tyy sii­tä, että Hel­sin­gis­sä on mui­ta toi­mi­joi­ta, joi­den kans­sa teh­dään yhteis­työ­tä. Ei ole ihan sat­tu­ma, että val­tion­hal­lin­to useim­mis­sa mais­sa sijoit­tuu pää­asial­li­ses­ti hal­lin­nol­li­seen pää­kau­pun­kiin, jos­sa on edus­kun­ta ja minis­te­riöt ja tär­keim­mät viras­tot jne. jot­ka teke­vät kes­ke­nään yhteistyötä.

    Lisäk­si fyy­si­sen sijain­nin lähei­syy­del­lä on muu­ta­kin kuin liik­ku­mi­sai­kaan liit­ty­vää vai­ku­tus­ta — esim. psy­ko­lo­gis­ta, sosi­aa­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta sel­lais­ta — mil­lä voi olla pal­jon mer­ki­tys­tä eri toi­mi­joi­den väli­sen yhteis­työn suju­mi­sen kannalta.

  75. Juho Laa­tu: Muun Suo­men hyvä kil­pai­lu­ky­ky voi myös nos­taa Hel­sin­gin kilpailukykyä. 

    Var­mas­ti. Mut­ta jos teet muun Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn sil­lä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kan­ne­taan rahaa muu­hun Suo­meen, hei­ken­nät koko­nais­te­hok­kuut­ta. Jos työ­pai­kat syn­ty­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, se ker­too alu­een hyvyy­des­tä talou­del­li­se­na ympä­ris­tö­nä. Rahaa siir­tä­mäl­lä yri­tyk­set toki saa­daan siir­ret­tyä vaik­ka Posiol­le, mut­ta tar­vit­ta­van tuki­ra­han mää­rä ker­too aika suo­raan tuot­ta­vuuse­ron. Kysees­sä ei ole nollasummapeli.

    En ihan ymmär­rä huol­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vus­ta muun Suo­men pers­pek­tii­vis­tä. Jos työ­pai­kat siir­ty­vät tuot­ta­vuu­den peräs­sä pk-seu­dul­le, vero­ker­ty­mä kas­vaa. Sil­loin pk-seu­dul­la on enem­män mak­sa­jia ja maa­kun­nis­sa vähem­män saa­jia. Ei ihan huo­no yhtä­lö tuen vastaanottajapuolellekaan.

    Ja jos pk-seu­tu ruuh­kau­tuu tuk­koon tai tulee entis­tä rumem­mak­si, se on pk-seu­dun asuk­kai­den mur­he, eivät sii­tä muut kär­si. Ja toi­saal­ta pk-seu­dul­ta pää­see kyl­lä asun­to­jen hin­to­jen puo­les­ta aina ava­ram­mil­le maille.

    Mut­ta sii­nä on kyl­lä point­tia, että Suo­mi tar­vit­see pal­jon muu­ta­kin kuin pk-seu­dun. Mah­dol­li­nen kom­bi­naa­tio voi­si olla toi­nen vah­va kau­pun­ki­seu­tu laa­joil­la toi­min­noil­la ja sit­ten tiet­ty­jen asioi­den osaa­mis­kes­kit­ty­miä muu­ta­ma pit­kin maa­ta. Mut­ta var­sin­kin tuo kak­kos­kes­kuk­sen muo­dos­ta­mi­nen vaa­ti­si nykyis­tä enem­män panos­tus­ta, on se sit­ten Tam­pe­re tai Turku.

  76. Mat­ti Kin­nu­nen: Ensim­mäi­nen askel voi­si olla tak­si­lain tms kumoa­mi­nen. Eli kimp­pa­kyy­di­tyk­ses­tä sai­si pyy­tää korvauksen. 

    Jeps. Tak­seil­ta­han tuos­sa läh­ti­si osa lei­pää, vaik­ka ei suin­kaan kaikki.

    Sit­ten vaan sopi­vat sovel­luk­set äly­pu­he­li­miin ja hom­ma oli­si kokei­le­mis­ta vail­le valmis.

    Oma ehdok­kaa­ni:

    - Jär­jes­tel­mä toi­mii äly­pu­he­li­mil­la; kyy­din halua­ja ker­too suun­nan ja koh­teen, GPS pai­kan, jon­ka jäl­keen ohi­kul­ke­vat jär­jes­tel­mään osal­li­set autoi­li­jat näke­vät sen.

    - Kum­pi­kin osa­puo­li antaa huu­to­kaup­pa­tyy­liin peuk­ku­ja toi­sil­leen, ja kum­pi­kin osa­puo­li voi suo­dat­taa vas­ta­puol­ta arvo­sa­no­jen perus­teel­la. Täs­sä voi käyt­tää jotain nor­mee­raus­ta­kin, kos­ka eri ihmi­sil­tä tulee eri­lai­nen jakauma.

    - Kyy­ti­mak­su on esi­mer­kik­si kiin­teä 10–15 snt/km (riip­puen esi­mer­kik­si ruuh­ka­mak­suis­ta), äly­pu­he­li­met huo­leh­ti­vat las­ku­tuk­sen (kuit­taus kyy­tiin, kuit­taus pois, GPS:stä voi tarkastaa).

    - Jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­jä huo­leh­tii molem­min­puo­li­ses­ta vakuu­tus­tur­vas­ta (mat­kus­ta­ja tava­roi­neen sel­lai­sia tapa­tur­mia vas­taan, joi­ta lii­ken­ne­va­kuu­tus ei kata, auto mat­kus­ta­jan aiheut­ta­mia vau­rioi­ta vastaan).

    - Kul­jet­ta­jal­la ja autol­la on jot­kin mini­mi­vaa­ti­muk­set (ajo­kort­ti kun­nos­sa, ei tör­kei­tä rik­kei­tä, auto kat­sas­tet­tu ja kunnossa).

    - Tulo on vero­ton­ta johon­kin jär­ke­vään rajaan asti.

    Eikä sii­tä sen enem­pää. Vir­tu­aa­li­peuk­ku pys­tyyn, ja samaan suun­taan mene­vä autoi­li­ja poi­mii kyytiin.

    Jos asi­aa halu­aa mark­ki­naeh­toi­sem­mak­si, kyy­di­tet­tä­vä voi­si tar­jo­ta itse kyy­ti­mak­sua. Se voi­si kui­ten­kin tuot­taa vähän ikä­viä tulok­sia eri­kois­ti­lan­teis­sa (= pik­ku­jou­lu­jen pimeät tak­sit), kiin­teä kilo­met­ri­hin­ta on hel­pom­pi hahmottaa.

    (tätä spek­sa­sim­me 3 päi­vän ajan Pelo­ton-kek­sin­tö­lei­ril­lä kesäkuussa)

    Mihin pää­dyit­te?

    Ja oli­si kiva kuul­la Osmol­ta­kin kom­ment­ti sii­hen, mik­si täl­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta. Edut ovat aika sel­viä. Joten­kin tun­tui­si, että pari mil­joo­naa kan­nat­tai­si lait­taa jon­kin täl­lai­sen kun­nol­li­seen kokeilemiseen.

  77. Mie­tin tuon Haa­ko­nin­lah­den­ka­dun suh­teen sel­lais­ta, että mitäs jos tuo kort­te­lin­vä­li, jos­ta tuo poik­ki­leik­kaus F‑F on, oli­si­kin ehdo­tet­tu­jen jal­ka­käy­tä­vien ja pyö­rä­tei­den osal­ta sha­red-spacea ja ehdo­te­tun ajo­ra­dan osal­ta nur­me­tet­tu ja pen­sa­sai­dal­la rajat­tu rai­tio­tie, kuten esim. Sak­sas­sa Frei­burg am Breis­gaus­sa Wan­ner­stras­sel­la pää­rau­ta­tie­a­se­mal­ta hie­man län­teen. Näkyy täs­sä Bin­gin viis­toil­ma­ku­vas­sa: http://binged.it/STgAfF

  78. Kom­men­toin täs­sä työ­vuo­ro­ni aika­na ker­ty­nei­tä kom­ment­te­ja koo­tus­ti, etten val­lan uppoa tähän keskustelupalstaan.

    Mitä on Hel­sin­ki­vi­ha­mie­li­syys? Minus­ta ja hyvin mones­ta se on sitä, että Hel­sin­ki tuho­taan lii­al­li­sel­la raken­ta­mi­sel­la. Hel­sin­ki pitää säi­lyt­tää ihmi­sen mit­tai­se­na kau­pun­ki­na. Itse­kin olen siis hel­sin­kiys­tä­väl­li­nen ihmi­nen, kun taas Hel­sin­ki­vi­ha­mie­li­set halua­vat alis­taa Hel­sin­gin gryn­de­rien tem­mel­lys­ken­täk­si vedo­ten kil­pai­lu­ky­kyyn ja talous­kas­vuun, jot­ka ovat rajal­li­sel­la maa­pal­lol­lam­me mah­dot­to­muus pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Pitää ihmi­sil­lä olla mui­ta­kin arvo­ja kuin vain raha ja ahneu­den tavoitteet.

    Täl­lä het­kel­lä ehkä ihmi­siä syn­tyy enem­män kuin kuo­lee, mut­ta aiem­min olen jo tuo­nut esiin, että tilan­ne muut­tuu suur­ten ikä­luok­kien vanhetessa.

    Koko maan asut­ta­mi­ses­ta. En minä pidä koko maan asut­ta­mis­ta itsei­sar­vo­na, päin­vas­toin — oli­si hyvä, jos osa Suo­mes­ta jäi­si täy­sin erä­maak­si, jot­ta luon­to­kin säi­lyi­si. Asu­tuk­sel­la on kova hin­ku muo­ka­ta ympä­ris­töään, mis­tä kär­sii luon­to. Mut­ta onhan Suo­mes­sa mui­ta­kin kau­pun­ke­ja kuin Hel­sin­ki. Nii­hin kyl­lä on ihan oikeas­ti mah­dol­lis­ta saa­da hou­ku­tel­tua yri­tyk­siä, var­sin­kin kun siel­lä voi olla hal­vem­paa toi­mia­kin kuin yliar­vos­te­tus­sa Helsingissä.

    Jos­sain vii­tat­tiin kepu­lai­suu­teen­kin. Pois se minus­ta — kysei­nen puo­lue on minus­ta perus­suo­ma­lais­ten jäl­keen vas­ten­mie­li­sin puo­lue, kun sil­le ei tun­nu luon­non­suo­je­lu­asiat ole­van lain­kaan tär­kei­tä. Tal­vi­vaa­ra ja tur­peen­nos­to­kin ovat kepu­lais­ten syn­te­jä ja eten­kin ympä­ris­tö­hal­lin­non näi­vet­tä­mi­nen, joka on osoit­tau­tu­nut koh­ta­lok­kaak­si. Olen kyl­lä ihan vih­rei­den kan­nat­ta­ja ja olen Soi­nin­vaa­raa­kin äänes­tä­nyt jos­kus useas­ti­kin, mut­ta en enää, kos­ka häneen tun­tuu ole­van tart­tu­nut beto­ni­puo­lu­eel­ta (kok­dem) kama­la vim­ma beto­noi­da Hel­sin­kiä. Koi­jär­viak­tii­vi­na Soi­nin­vaa­ra kyl­lä oli vie­lä luon­non­suo­je­li­ja­kin, mut­ta jotain kum­mal­lis­ta on tapah­tu­nut. Onnek­si Vih­reis­sä on edel­leen aito­ja vih­rei­tä­kin, jot­ka puo­lus­ta­vat myös luontoarvoja.

    Mik­si ihmees­sä Hel­sin­kiin pitäi­si yrit­tää hamu­ta lisää asuk­kai­ta ulko­mail­ta tai muu­al­ta Suo­mes­ta? Hel­sin­ki säi­lyy ihmi­sen kokoi­se­na ja inhi­mil­li­se­nä, jos sitä ei pyri­tä kas­vat­ta­maan. Enkä todel­la­kaan usko, että ulko­mail­ta tule­vil­la on nimen­omai­nen tar­ve aset­tua juu­ri Hel­sin­kiin. Jos heil­le jär­jes­te­tään hyvät olot ja työs­ken­te­ly­mah­dol­li­suu­det eri kau­pun­kei­hin, he var­mas­ti myös näi­hin aset­tu­vat. Nämä­hän ovat jär­jes­te­ly­ky­sy­myk­siä. Tois­tan sen, että heil­lä ei ole yleen­sä per­he­si­tei­tä, jot­ka sitoi­si­vat Helsinkiin.

    Todis­tee­na sii­tä, että täl­lä asun­to­jen raken­ta­mis­vim­mal­la on ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tus haa­lia Hel­sin­kiin rik­kai­ta veron­mak­sa­jia on se seik­ka, että suu­rim­mat kaa­voi­tus­pai­neet koh­dis­tu­vat nimeo­maan meren­ran­noil­le. Tämä on erit­täin surul­lis­ta, kos­ka ran­nat ovat luon­non­ran­toi­na hyvin tär­kei­tä hel­sin­ki­läi­sil­le ja myös­kin luon­nol­le. Täl­lai­nen lyhyt­nä­köi­nen ja sai­ras veron­mak­sa­jis­ta kil­pai­le­mi­nen tuho­aa Hel­sin­gin omi­nais­piir­teen, met­säi­nen kau­pun­ki meren rannalla.

    Var­maan­kin nykyi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vat viih­ty­vät siel­lä, kos­ka kan­ta­kau­pun­kiin on vali­koi­tu­nut umpiur­ba­ni­soi­tu­nut poruk­ka. Täs­tä ei kui­ten­kaan voi pää­tel­lä, että esi­kau­pun­ki­lai­set haluai­si­vat asui­nym­pä­ris­tön­sä muut­tu­van kan­ta­kau­pun­gik­si. Itse­kin olen nime­no­maan hakeu­tu­nut esi­kau­pun­kiin asu­maan, kos­ka tääl­lä on vie­lä luon­toa. Vali­tet­ta­vas­ti kan­ta­kau­pun­ki­lai­sil­la on ylie­dus­tus kau­pun­gin päät­tä­vis­sä eli­mis­sä ja tämä vää­ris­tää demo­kra­ti­aa nime­no­maan kaavoitusasioissa.

  79. Toni Amnell: Enkä todel­la­kaan usko, että ulko­mail­ta tule­vil­la on nimen­omai­nen tar­ve aset­tua juu­ri Hel­sin­kiin. Jos heil­le jär­jes­te­tään hyvät olot ja työs­ken­te­ly­mah­dol­li­suu­det eri kau­pun­kei­hin, he var­mas­ti myös näi­hin asettuvat.

    Samal­la pitäi­si jär­jes­tää myös työs­ken­te­ly­mah­dol­li­suu­det ulko­mail­ta tule­van puo­li­sol­le. Jos molem­mat ovat aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja eri­kois­osaa­jia, osaa­mis­ta vas­taa­van työn­saan­ti pik­ku­paik­ka­kun­nal­la saat­taa olla mel­ko haas­teel­lis­ta. Mitä sit­ten kun ulko­maal­ta tul­leel­ta eri­kois­osaa­jal­le tule tar­ve vaih­taa työ­paik­kaa esim. ural­la ete­mi­sen toi­vos­sa? Mis­tä hän löy­tää sopi­vaa työ­tä pikkupaikkakunnalta?

  80. Eikä sii­tä sen enem­pää. Vir­tu­aa­li­peuk­ku pys­tyyn, ja samaan suun­taan mene­vä autoi­li­ja poi­mii kyytiin.

    Tämä edel­lyt­tää kyl­lä sit­ten myös jon­kin­lai­sia fyy­si­siä pysäk­ki­jär­jes­te­ly­jä. Oikean kyy­ti­läi­sen tun­nis­ta­mi­nen hoi­tu­nee samal­la mobii­li­här­päk­keel­lä jol­la kyy­dis­tä on sovittu.

    Bus­si­py­sä­kit ovat huo­no­ja odot­te­lu­paik­ko­ja. Ja jal­ka­käy­tä­vil­lä pör­rää täl­lä­kin het­kel­lä vaa­rak­si asti pizza­tak­se­ja ja ale­pan koti­kul­je­tuk­sia jot­ka ovat kovas­ti ole­vi­naan huoltoajoa.

    Ilmei­ses­ti toi­mi­taan samaan tapaan kuin sen yhden auto­vuo­kraa­mo­y­rit­tä­jän kans­sa, osa kadun­var­si­pai­kois­ta mer­ki­tään ainoas­taan jär­jes­tel­mään liit­ty­neil­le sal­li­tuik­si kor­kein­taan vii­den minuu­tin odottelupaikoiksi.

    (…nimi­mer­kil­lä “nai­sia saa aina odot­taa” autos­sa sak­ko­pai­kal­la usein istunut…)

  81. Peuk­ku Toni Amnel­lil­le. Hel­sin­gin etua voi ajaa monel­la eri taval­la. Kas­vun mak­si­moin­ti on vain yksi tapa.

  82. Evert The Neve­Rest: Kysy­myk­se­ni kuu­luu, mis­tä saa elan­ton­sa ja hyvin­voin­tin­sa vuo­den 2050 yli mil­joo­nan asuk­kaan Helsinki?

    Se sel­vi­ää mat­kal­la… Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­le riit­tää tuli­joi­ta suh­teel­li­sen kal­liin asu­mi­sen pariin, se ker­too sii­tä, että työ­tä on. Jos työ­tä ei ilmeis­ty, ei tule nii­tä asun­to­jen osta­jia­kaan. Eikä sit­ten kyl­lä raken­ne­ta­kaan nii­tä asuntoja.

    Suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa raken­net­tai­siin yhteis­kun­nan rahoil­la asun­not puo­lel­le mil­joo­nal­le lisä­asuk­kaal­le ja sit­ten ihme­tel­täi­siin. Sil­loin kysy­mys toi­meen­tu­los­ta oli­si erit­täin relevantti.

  83. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Tämä edel­lyt­tää kyl­lä sit­ten myös jon­kin­lai­sia fyy­si­siä pysäk­ki­jär­jes­te­ly­jä. Oikean kyy­ti­läi­sen tun­nis­ta­mi­nen hoi­tu­nee samal­la mobii­li­här­päk­keel­lä jol­la kyy­dis­tä on sovittu.

    Poi­min­ta­py­sä­keik­si käy­vät aluk­si bus­si­py­sä­kit. Jät­tö­paik­ka taas voi olla mikä tahan­sa lail­li­nen pysäh­ty­mis­paik­ka, johon voi lain mukaan asuk­kaan jättää.

    Tun­nis­ta­mi­nen menee niil­lä kän­ny­köil­lä. Kyy­ti­so­pi­muk­sen syn­ty­mi­sen jäl­keen kyy­ti­läi­nen saa tie­tys­ti rekis­te­ri­nu­me­ron, auton mal­lin, värin ja sijain­nin tie­toon­sa, jol­loin tun­nis­ta­mi­sen pitäi­si olla helppoa.

  84. Juho Laa­tu:
    Peuk­ku Toni Amnel­lil­le. Hel­sin­gin etua voi ajaa monel­la eri taval­la. Kas­vun mak­si­moin­ti on vain yksi tapa.

    Kas­vun mak­si­moin­ti on erit­täin huo­no tavoite.

    Sen sijaan kas­vun estä­mi­nen ei ole kovin hyvä aja­tus sekään.

    Onko joku aja­mas­sa kas­vun mak­si­moin­tia? Aina­kin tois­tai­sek­si on puhut­tu sii­tä, että yri­te­tään sii­vo­ta kas­vun esteet. Asun­to­jen kor­kea hin­ta nime­no­maan ker­too sii­tä, että kan­nat­ta­vaa kas­vua oli­si tyr­kyl­lä, jos sitä ei este­tä asuin­tont­tien hei­kol­la saatavuudella.

  85. Vil­le vas­ta­si minul­le näin:

    Vil­le: Ilmei­ses­ti haluat ymmär­tää vää­rin. Mat­kus­tus­tar­ve Hel­sin­kiin syn­tyy sii­tä, että Hel­sin­gis­sä on mui­ta toi­mi­joi­ta, joi­den kans­sa teh­dään yhteis­työ­tä. Ei ole ihan sat­tu­ma, että val­tion­hal­lin­to useim­mis­sa mais­sa sijoit­tuu pää­asial­li­ses­ti hal­lin­nol­li­seen pää­kau­pun­kiin, jos­sa on edus­kun­ta ja minis­te­riöt ja tär­keim­mät viras­tot jne. jot­ka teke­vät kes­ke­nään yhteistyötä.

    Itse olin kyl­lä mie­les­tä­ni sano­nut ihan saman asian jo alku­pe­räi­ses­sä vies­tis­sä­ni, näin:
    “- — kun mei­dän kan­sam­me koko älyl­li­nen kapa­si­teet­ti (ja hyvät lii­ken­neyh­tey­det) jo ovat Helsingissä.”

    Minun point­ti­ni oli­kin se, että mik­si ihmees­sä olem­me miet­ti­vä­näm­me ja hal­li­tus­oh­jel­maan kir­joit­ta­vi­nam­me kai­ken­lais­ta yle­vää, kun me kaik­ki kui­ten­kin tie­däm­me, että vain Hel­sin­kiin voi sijoit­taa mitään.

    Eihän tämä tie­ten­kään kaik­kien aja­tus ole, ja esi­mer­kik­si Vihe­rins­si tuos­sa yllä kyl­lä peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la poh­tii myös sitä, että tie­toi­ses­ti rupe­ai­sim­me toi­mi­maan sen puo­les­ta, että Suo­mes­sa oli­si myös mui­ta elin­voi­mai­sia kes­kuk­sia kuin Hel­sin­ki. Mut­ta peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la on vai­kea pysyä sil­loin kun tulee mie­tit­tä­väk­si yksi­kin kon­kreet­ti­nen (vaik­ka oli­si uusi­kin) viras­to tai vaik­ka Pyhän Hen­ri­kin värt­ti­nä­luu: aina yksit­täis­ta­paus­ta miet­ties­sä pää­dy­tään sii­hen, että Helsinki.

    Mik­si piti mak­saa kal­lis­palk­kai­sel­le kon­sul­til­le nol­la­tut­ki­muk­ses­ta isot rahat, kun minä ja Vil­le kek­sim­me sijoi­tus­pai­kan ja sen perus­te­lut muu­ta­man minuu­tin mietiskelyllä?

    Tämä KKK:n diko­to­mia Hel­sin­ki vs. pik­ku­paik­ka­kun­ta on kuvaa­va: eihän Suo­mes­sa ole muuu­lai­sia. Emme­kä me tai­da halutakaan.

    Tou­ko Mettinen
    eli sam­mu­te­taan­ko ne valot?

  86. Toni Amnell: Todis­tee­na sii­tä, että täl­lä asun­to­jen raken­ta­mis­vim­mal­la on ensi­si­jai­ses­ti tar­koi­tus haa­lia Hel­sin­kiin rik­kai­ta veron­mak­sa­jia on se seik­ka, että suu­rim­mat kaa­voi­tus­pai­neet koh­dis­tu­vat nimeo­maan merenrannoille. 

    Kui­ten­kin jokai­nen ete­lä­ran­ni­kon edus­taa pur­jeh­ti­nut tie­tää, että ran­nat eivät ole kovin täy­teen raken­net­tu­ja. Joten meren­ran­ta on kil­pai­lue­tu ainoas­taan pää­kau­pun­ki­seu­dun sisällä.

    Meren­ran­ta ei ole pää­kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lue­tu sinän­sä, parem­pia­kin tont­te­ja on ran­nas­ta tar­jol­la. Meren­ran­nal­la ei siis voi­da hou­ku­tel­la mak­su­ky­kyi­siä veron­mak­sa­jia muu­al­ta Suo­mes­ta tai maailmasta.

  87. Vihe­rins­si: Se sel­vi­ää mat­kal­la… Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­le riit­tää tuli­joi­ta suh­teel­li­sen kal­liin asu­mi­sen pariin, se ker­too sii­tä, että työ­tä on. Jos työ­tä ei ilmeis­ty, ei tule nii­tä asun­to­jen osta­jia­kaan. Eikä sit­ten kyl­lä raken­ne­ta­kaan nii­tä asuntoja.Suunnitelmataloudessa raken­net­tai­siin yhteis­kun­nan rahoil­la asun­not puo­lel­le mil­joo­nal­le lisä­asuk­kaal­le ja sit­ten ihme­tel­täi­siin. Sil­loin kysy­mys toi­meen­tu­los­ta oli­si erit­täin relevantti.

    Eri­non­omai­nen täs­men­nys. Jos nyt käy niin, että asun­noil­le, tai tie­tyn tyyp­pi­sil­le alueil­le ei ole kysyn­tää, niin sit­ten ei vaan raken­ne­ta. Eli ei täs­tä­kään tar­vit­se stressata.

  88. Vihe­rins­si: Mut­ta jos teet muun Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn sil­lä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kan­ne­taan rahaa muu­hun Suo­meen, hei­ken­nät kokonaistehokkuutta. 

    Tuo ei tai­da aivan pitää paik­kaan­sa. Progres­sii­vis­ta vero­tus­ta pide­tään ylei­ses­ti yhteis­kun­nan ylei­se­nä etu­na. Raho­ja ei jäte­tä niil­le, jot­ka nii­tä tehok­kaim­min hank­ki­vat, joi­den tulok­set ovat par­hai­ta, tai joil­le rahat jos­tain muus­ta syys­tä kana­voi­tu­vat. Jon­ki­nas­teis­ta tulo­jen tasaa­mis­ta pide­tään yhtes­kun­nan kan­nal­ta hyvä­nä asia­na, kai jos­sain mää­rin jopa noi­den enem­män vero­tet­ta­vien kan­nal­ta. Hel­sin­ki mak­saa var­mas­ti progres­sio­ta enem­män kuin muut kun­nat, ja näi­tä varo­ja voi­daan käyt­tää myös mui­den kun­tien ja koko Suo­men tilan­teen paran­ta­mi­seen. Ja toi­saal­ta köy­him­pien vähäi­sem­pi vero­tus voi aut­taa hei­tä kehittymään.

    Jos työ­pai­kat syn­ty­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, se ker­too alu­een hyvyy­des­tä talou­del­li­se­na ympäristönä. 

    Näin voi olla. Mut­ta tuo voi ker­toa myös mono­po­li­soi­tu­mi­sen ja hyvä­ve­li­ker­hon voi­mas­ta, ja vah­vim­pien kyvys­tä lisä­tä etu­mat­kaan­sa. Molem­mat sään­nöt pätevät.

    En ihan ymmär­rä huol­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vus­ta muun Suo­men perspektiivistä. 

    En oikeas­taan läh­te­nyt­kään mis­tään täl­lai­ses­ta, vaan sii­tä, että yri­tin todis­taa, että Hel­sin­gin vih­rei­den pii­ris­sä (tai Hel­sin­gis­sä ylei­ses­ti) kan­na­te­taan laa­jas­ti Hel­sin­gin kasvua.

    Mitä tulee pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vuun, mie­les­tä­ni on ihan hyvä, että Suo­mes­sa on yksi kes­kus, jos­sa riit­tää kriit­tis­tä mas­saa usei­den sel­lais­ta kes­kit­ty­mis­tä vaa­ti­vien hank­kei­den toteut­ta­mi­seen (vaik­ka­pa ylei­söä oop­pe­raan tai teek­ka­rei­ta yri­tys­hau­to­moi­hin). Samoin voi olla hyvä kat­taa asfal­til­la, beto­nil­la ja ihmi­sen toi­min­nal­la yksi kul­ma­kun­ta, ja jät­tää muu­al­la enem­män tilaa luon­nol­le. Hyö­dyn­nän myös itse kak­sois­kan­sa­lai­suut­ta niin, että nau­tin sekä pää­kau­pun­gin että vapaam­man luon­non hyödyistä.

    Toi­saal­ta en pidä talou­del­li­sen kas­vun mak­si­moin­nis­ta, väes­tö­mää­rän mak­si­moin­nis­ta, Hel­sin­gin “slum­miut­ta­mi­ses­ta”, van­ho­jen arvok­kai­den koh­tei­den gryn­daa­mi­ses­ta, rik­kai­den kun­tien halus­ta ja kyvys­tä (alhai­sen vero­pro­sen­tin avul­la) kah­mia rik­kaat asuk­kat ja hei­dän veron­sa, joi­den­kin hel­sin­ki­läis­ten (osin pat­rioot­ti­ses­ta) uskos­ta oman kun­tan­sa ainut­laa­tui­suu­teen (kas­vun ja kehi­tyk­sen kes­kuk­se­na) mui­hin kun­tiin ver­rat­tu­na, enkä jois­tain yksit­täi­sis­tä hal­lin­non Hel­sin­kiä ja sen kas­vua suo­si­vis­ta pää­tök­si­sä. Yhden kes­kuk­sen poli­tiik­ka joh­taa myös yksi­sil­mäi­syy­teen ja pysäh­ty­nei­syy­teen. Rik­kam­pi ympä­ris­tö tur­vaa kehi­tyk­sen paremmin.

    Jos työ­pai­kat siir­ty­vät tuot­ta­vuu­den peräs­sä pk-seu­dul­le, vero­ker­ty­mä kas­vaa. Sil­loin pk-seu­dul­la on enem­män mak­sa­jia ja maa­kun­nis­sa vähem­män saa­jia. Ei ihan huo­no yhtä­lö tuen vastaanottajapuolellekaan. 

    Tuo näyt­täi­si sisäl­tä­vän ole­tuk­sen, että maa­kun­nis­sa ei teh­dä tuot­ta­vaa työ­tä. Tai aina­kin ole­tuk­sen, että Hel­sin­kiin siir­ret­ty­nä nuo työ­pai­kat ja ihmi­set oli­si­vat tuottavampia.

    Hel­sin­gis­sä on muu­ta­kin veto­voi­maa kuin puh­taa­seen tuot­ta­vuu­teen liit­ty­vää. Jokin fir­ma voi esi­mer­kik­si menes­tyä parem­min niin, että siir­tää pää­könt­to­rin­sa Hel­sin­kiin sik­si, että siel­lä on hel­pom­pi lob­bail­la avus­tuk­sia tai mui­ta etu­ja itsel­le. Täl­lai­nen fir­man etu ei lisää kan­sa­kun­nan tuot­ta­vuut­ta, vaan pie­nen­tä sitä.

    Fir­mat eivät myös­kään opti­moi vero­ker­ty­mää, vaan enem­män­kin omia voit­to­jaan (tai fir­man joh­don voittoja).

    Pitää siis löy­tää tasa­pai­no kes­kit­ty­mis­ke­hi­tyk­sen etu­jen ja hait­to­jen välil­lä. Täs­sä pitää muis­taa ottaa huo­mioon myös ihmis­ten edut. Pelk­kä fir­mo­jen int­res­sien mukai­nen opti­moin­ti (ja vii­da­kon lakien mukai­nen kehi­tys, oli kuin­ka tahan­sa edul­lis­ta Hel­sin­gil­le) voi joh­taa huo­noon lopputulokseen.

    Mut­ta sii­nä on kyl­lä point­tia, että Suo­mi tar­vit­see pal­jon muu­ta­kin kuin pk-seu­dun. Mah­dol­li­nen kom­bi­naa­tio voi­si olla toi­nen vah­va kau­pun­ki­seu­tu laa­joil­la toi­min­noil­la ja sit­ten tiet­ty­jen asioi­den osaa­mis­kes­kit­ty­miä muu­ta­ma pit­kin maata. 

    Näen Hel­sin­gin ja muun Suo­men kau­pun­git ja kylät sama­nar­voi­si­na, mut­ta sil­lä maus­teel­la, että suu­ri koko antaa mah­dol­li­suu­den joi­hin­kin asioi­hin, joi­hin pie­ni koko ei rii­tä. Ehkä enem­män niin päin, että kaik­kial­la voi teh­dä mitä tahan­sa (vaik­ka­pa ohjel­moin­tia), mut­ta tie­tyt jutut kan­nat­taa teh­dä Hel­sin­gis­sä tai muus­sa sopi­vas­sa pai­kas­sa (ja las­ket­te­lu Lapissa).

  89. Tou­ko Met­ti­nen: Tämä KKK:n diko­to­mia Hel­sin­ki vs. pik­ku­paik­ka­kun­ta on kuvaa­va: eihän Suo­mes­sa ole muuu­lai­sia. Emme­kä me tai­da halutakaan.

    Mitä tar­koi­te­taan pik­ku­paik­ka­kun­nal­la riip­puu voi­mak­kaas­ti asiayh­tey­des­tä. Kun puhu­taan kil­pai­lus­ta kan­sa­vä­li­sis­tä osaa­jis­ta kaik­ki Suo­men kau­pun­kit ovat lii­an pieniä.

  90. Tou­ko Met­ti­nen: Minun point­ti­ni oli­kin se, että mik­si ihmees­sä olem­me miet­ti­vä­näm­me ja hal­li­tus­oh­jel­maan kir­joit­ta­vi­nam­me kai­ken­lais­ta yle­vää, kun me kaik­ki kui­ten­kin tie­däm­me, että vain Hel­sin­kiin voi sijoit­taa mitään.

    Eihän tämä tie­ten­kään kaik­kien aja­tus ole, ja esi­mer­kik­si Vihe­rins­si tuos­sa yllä kyl­lä peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la poh­tii myös sitä, että tie­toi­ses­ti rupe­ai­sim­me toi­mi­maan sen puo­les­ta, että Suo­mes­sa oli­si myös mui­ta elin­voi­mai­sia kes­kuk­sia kuin Hel­sin­ki. Mut­ta peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la on vai­kea pysyä sil­loin kun tulee mie­tit­tä­väk­si yksi­kin kon­kreet­ti­nen (vaik­ka oli­si uusi­kin) viras­to tai vaik­ka Pyhän Hen­ri­kin värt­ti­nä­luu: aina yksit­täis­ta­paus­ta miet­ties­sä pää­dy­tään sii­hen, että Helsinki.

    Mik­si piti mak­saa kal­lis­palk­kai­sel­le kon­sul­til­le nol­la­tut­ki­muk­ses­ta isot rahat, kun minä ja Vil­le kek­sim­me sijoi­tus­pai­kan ja sen perus­te­lut muu­ta­man minuu­tin mietiskelyllä?

    Sijoi­tus­paik­ko­jen ver­tai­lua ei tee tar­peet­to­mak­si se, että Hel­sin­ki osoit­tau­tui­si talou­del­li­ses­ti ja toi­min­nal­li­ses­ti par­haak­si. Jos halu­taan, voi­daan alue­po­liit­ti­sis­ta syis­tä vali­ta myös toi­sek­si paras vaih­toeh­to. Tai jos on eri­tyi­siä syi­tä, kuten minis­te­rin koti­paik­ka­kun­nan lähei­syys, voi­daan vali­ta vaik­ka kol­man­nek­si paras sijoi­tus­paik­ka 😉 Jos Hel­sin­ki käy ahtaak­si, siir­re­tään vaik­ka koko hal­lin­to uuteen paik­kaan, kuten Can­ber­ra Austra­lias­sa, Bra­si­lia Bra­si­lias­sa jne.

  91. Vihe­rins­si: Poi­min­ta­py­sä­keik­si käy­vät aluk­si bussipysäkit. 

    En usko että tämä toi­mi­si. Yksi­kin kyy­tiä odot­ta­va auto ruuh­ka-aikaan riit­tää tuk­ki­maan sato­jen bus­si­mat­kus­ta­jien mat­kan. Ruuh­kan ulko­puo­lel­la tilaa kyl­lä löy­tyy mut­ta kimp­pa­kyy­deil­le oli­si suu­rin kysyn­tä juu­ri työ- ja asiointimatka-aikoina.

    Ja lisäk­si tämä antai­si hil­jai­ses­ti hyväk­syn­nän pysäh­tyä ja pysä­köi­dä pysä­keil­le muu­ten­kin kun hen­ki­lö­au­tois­ta ei kui­ten­kaan ulkoi­ses­ti ero­ta onko viral­li­ses­ti hyväk­sy­tyl­lä asial­la vai omin luvin oiko­mas­sa sään­tö­jä. Vaik­ka joku aut­ho­rized-car-pool ‑tar­ra sit­ten johon­kin tuu­li­la­sin­kul­maan saataisiinkin.

  92. Juho Laa­tu: Ehkä enem­män niin päin, että kaik­kial­la voi teh­dä mitä tahan­sa (vaik­ka­pa ohjelmointia),

    Ei voi teh­dä. On mah­do­ton­ta saman­ai­kai­ses­ti kir­joit­taa koo­dia ja mat­kus­taa Hel­sin­kiin vaik­ka­pa oppe­raan, kul­jet­taa lap­sia päi­vä­ko­tiin ja/tai har­ras­tuk­siin ja hoi­taa kaup­pa-asioi­ta kym­me­nen kilo­met­rin pääs­sä Pris­mas­sa. Ruo­an­lai­tos­ta lint­saa­mi­nen lähet­tä­mäl­lä jäl­ki­kas­vu sus­hil­le johon­kin kort­te­li­ra­vin­to­laan ei sekään onnis­tu jos kyläs­sä on tasan yksi S‑ryhmän ravin­to­la, ja sekin auto­mat­kan päässä. 

    Ehkä voi aja­tel­la että tulon­siir­toi­na havait­ta­vat hyvin­voin­ti­tap­piot ovat vain arjen han­ka­luuk­sia integroi­tu­na väes­tön yli.

  93. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: En usko että tämä toi­mi­si. Yksi­kin kyy­tiä odot­ta­va auto ruuh­ka-aikaan riit­tää tuk­ki­maan sato­jen bus­si­mat­kus­ta­jien matkan.

    Anteek­si epä­sel­vyy­te­ni. Jär­jes­tel­män toi­mi­mi­nen toki edel­lyt­tää sitä, että kyy­di­tet­tä­vä odot­taa, ei kyy­ti. Siis aivan samoin kuin jul­ki­ses­sa liikenteessä.

    Tuo on tär­ke­ää jo sen­kin vuok­si, että muu­ten kyy­di­tet­tä­vien otta­mi­nen alkaa lii­kaa hidas­taa mat­kan­te­koa, jon­ka jäl­keen mak­sut nousevat.

    Point­ti täs­sä on nime­no­maan se, että vähän­kään vilk­kaam­pi­na aikoi­na ja vilk­kaam­mis­sa pai­kois­sa poten­ti­aa­li­sia kyy­din­tar­joa­jia menee niin pal­jon, ettei asioi­ta tar­vit­se sopia etu­kä­teen. Kun omat ken­gät ovat kym­me­nen met­rin pääs­sä pysä­kis­tä, voi pis­tää vir­tu­aa­li­peu­kun pystyyn.

    Jos sit­ten jom­pi­kum­pi tekee oha­rit, mii­nus­ta tulee.

  94. Juho Laa­tu: Toi­saal­ta en pidä talou­del­li­sen kas­vun mak­si­moin­nis­ta, väes­tö­mää­rän mak­si­moin­nis­ta, Hel­sin­gin “slum­miut­ta­mi­ses­ta”, van­ho­jen arvok­kai­den koh­tei­den gryn­daa­mi­ses­ta, rik­kai­den kun­tien halus­ta ja kyvys­tä (alhai­sen vero­pro­sen­tin avul­la) kah­mia rik­kaat asuk­kat ja hei­dän veron­sa, joi­den­kin hel­sin­ki­läis­ten (osin pat­rioot­ti­ses­ta) uskos­ta oman kun­tan­sa ainut­laa­tui­suu­teen (kas­vun ja kehi­tyk­sen kes­kuk­se­na) mui­hin kun­tiin ver­rat­tu­na, enkä jois­tain yksit­täi­sis­tä hal­lin­non Hel­sin­kiä ja sen kas­vua suo­si­vis­ta päätöksisä.

    Minä taas pidän talou­del­li­sen kas­vun mak­si­moin­tia aivan erin­omai­se­na tavoit­tee­na. Toki asias­sa pitää ihan nor­maa­lin tavan mukaan vah­tia sitä, ettei­vät kas­vun sivuil­miöt ole koh­tuut­to­mia. Ne ilmiöt ovat kui­ten­kin pai­kal­li­sia ilmiöi­tä, joi­den arvioin­ti pitää teh­dä pai­kal­lis­ta­sol­la. (Esi­mer­kik­si YVA.)

    Mik­si näin? Minul­la ei ole illuusio­ta sii­tä, että raha teki­si yksi­lö­ta­sol­la onnel­li­sek­si. Mut­ta jul­kis­ta talout­ta on huo­mat­ta­van pal­jon muka­vam­pi pyö­rit­tää, jos sitä vero­tet­ta­vaa teh­dään jossain.

    Mitä vero­ä­pro­sent­tei­hin tulee, niin se on aika han­ka­la kysy­mys. Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä on vää­rä takai­sin­kyt­ken­tä. Toi­saal­ta ei ehkä ole ihan vää­rin, että vero­pro­sent­ti jol­lain taval­la hei­jas­taa pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia­kin. Ongel­ma­na vain on se, että mak­sa­jat ja pal­ve­lui­den käyt­tä­jät ovat yleen­sä eri porukka.

    Mut­ta sit­ten taas voi­daan kysyä, onko Hel­sin­gin vero­pro­sen­til­la oikeas­ti mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että ihmi­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin. Asu­mi­nen mak­saa Hel­sin­gis­sä niin pal­jon enem­män kuin Kou­vo­las­sa, että vero­pro­sent­tie­ro hävi­ää kohi­naan. Olen­nai­sem­paa on se, että tulot ovat Hel­sin­gis­sä pal­jon korkeammat.

    Juho Laa­tu: Hel­sin­gis­sä on muu­ta­kin veto­voi­maa kuin puh­taa­seen tuot­ta­vuu­teen liit­ty­vää. Jokin fir­ma voi esi­mer­kik­si menes­tyä parem­min niin, että siir­tää pää­könt­to­rin­sa Hel­sin­kiin sik­si, että siel­lä on hel­pom­pi lob­bail­la avus­tuk­sia tai mui­ta etu­ja itselle.

    Jos näin käy, se on ilman muu­ta oire jos­tain ei-toi­vo­tus­ta. Kuin­ka usein käy? Näyt­täi­si pikem­min sil­tä, että työ­pai­kat kes­kit­ty­vät pk-seu­dul­le, kos­ka ne syn­ty­vät sin­ne. Työ­paik­ko­ja hävi­ää koko maas­ta, kyse ei ole samo­jen töi­den siir­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin. (Mikä yleen­sä oli­si tyh­myy­den hui­pen­tu­ma kus­tan­nus­ta­so huomioiden.)

    Juho Laa­tu: Täs­sä pitää muis­taa ottaa huo­mioon myös ihmis­ten edut.

    No niin, nyt pää­sim­me asian yti­meen. Kyse ei siis ole itse asias­sa Hel­sin­gin edus­ta. Kyse ei ole myös­kään koko maan edus­ta. Kyse on sii­tä, mikä on muu­al­la asu­vien hen­ki­lö­koh­tai­nen etu.

    Tämä on vähän sama jut­tu kuin vero­tus kaik­ki­aan. Ei se yleen­sä ole mak­sa­jien etu kuin jois­sain har­vois­sa tilan­teis­sa. Edun­saa­jien etu se kui­ten­kin on.

    Minun argu­ment­ti­ni on se, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vun kuris­ta­mi­nen on sekä koko maan net­toe­dun että pää­kau­pun­ki­seu­dun edun vas­tais­ta. Voi kui­ten­kin olla, että se on jon­kin muun alu­een edun mukais­ta, jos­ta pääs­tään­kin ihan toi­seen keskusteluun.

  95. Vihe­rins­si: Onko joku aja­mas­sa kas­vun mak­si­moin­tia? Aina­kin tois­tai­sek­si on puhut­tu sii­tä, että yri­te­tään sii­vo­ta kas­vun esteet. 

    Kes­kus­te­lun perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että hel­sin­ki­läi­sil­lä saat­taa olla suu­ri­kin into olla rajoit­ta­ma­ta Hel­sin­gin kasvua.

  96. Kes­kus­tel­tiin­ko lau­ta­kun­nas­sa niis­tä ratik­ka­ra­dan rin­nal­la ole­vis­ta auto­pai­kois­ta Haa­ko­nin­lah­ti 2:ssa ja ohjeis­ti­ko lau­ta­kun­ta val­mis­te­li­jaa teke­mään muutoksia?

  97. spot­tu: On mah­do­ton­ta saman­ai­kai­ses­ti kir­joit­taa koo­dia ja mat­kus­taa Hel­sin­kiin vaik­ka­pa oppe­raan, kul­jet­taa lap­sia päi­vä­ko­tiin ja/tai har­ras­tuk­siin ja hoi­taa kaup­pa-asioi­ta kym­me­nen kilo­met­rin pääs­sä Pris­mas­sa. Ruo­an­lai­tos­ta lint­saa­mi­nen lähet­tä­mäl­lä jäl­ki­kas­vu sus­hil­le johon­kin kort­te­li­ra­vin­to­laan ei sekään onnis­tu jos kyläs­sä on tasan yksi S‑ryhmän ravin­to­la, ja sekin auto­mat­kan päässä. 

    Muu­ta maal­le, niin kaik­ki onnis­tuu mai­nios­ti. Ker­ran vuo­des­sa voit vär­vä­tä naa­pu­rin hoi­ta­maan lap­sia ja läh­teä oop­pe­raan ja hyvään ravin­to­laan. Meil­lä päin on kyl­lä ihan ok ruo­ka­paik­ko­ja­kin, mut­ta koti­ruo­ka vie kyl­lä voi­ton, joten ei tule nois­sa juu­ri käy­tyä. Sil­loin kun halu­taan “lint­sa­ta ruo­an­lai­tos­ta”, voi ottaa jotain pakas­ti­mes­ta. Kau­pas­sa käyn­ti hoi­tu­nee nopeam­min kuin kes­ki­mää­rin kaupungissa.

  98. Vihe­rins­si: Minä taas pidän talou­del­li­sen kas­vun mak­si­moin­tia aivan erin­omai­se­na tavoitteena. 

    Huh, tai­dan olla sen ver­ran vih­reäm­pi, että rajoi­tan mak­si­moin­ti­ta­soi­sen kas­vun ympä­ris­töä hait­taa­mat­to­mil­le aloille.

    Toi­saal­ta ei ehkä ole ihan vää­rin, että vero­pro­sent­ti jol­lain taval­la hei­jas­taa pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sen kustannuksiakin. 

    Hel­sin­gis­sä­hän on alhai­nen vero­pro­sent­ti ja kal­liih­kot perus­pal­ve­lui­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set. Onko tämä tavoi­te, ja pitäi­si­kö pik­ku­kun­nis­sa olla kor­kea vero­pro­sent­ti ja alhai­set kus­tan­nuk­set? (Monis­sa onkin, mut­ta ei kaikissa.)

    Mut­ta sit­ten taas voi­daan kysyä, onko Hel­sin­gin vero­pro­sen­til­la oikeas­ti mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että ihmi­set muut­ta­vat Helsinkiin. 

    Hel­sin­gin vie­res­sä on Kau­niai­nen, joka saa Hel­sin­gil­tä kaik­kein par­hai­ta veron­mak­sa­jia, joten Hel­sin­ki on vain kak­ko­nen tai kol­mo­nen tuos­sa kil­pai­lus­sa. Kir­jo­jen siir­to Hel­sin­kiin voi tul­la mie­leen myös Hel­sin­gis­sä opiskeleville.

    Minun argu­ment­ti­ni on se, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vun kuris­ta­mi­nen on sekä koko maan net­toe­dun että pää­kau­pun­ki­seu­dun edun vas­tais­ta. Voi kui­ten­kin olla, että se on jon­kin muun alu­een edun mukais­ta, jos­ta pääs­tään­kin ihan toi­seen keskusteluun. 

    Ei tai­da olla kenen­kään edun mukais­ta kuris­taa yksi­puo­li­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun talout­ta (pait­si jos kuris­te­taan jon­kun hyö­dyl­li­sen asian, esim. luon­non­suo­je­lun vuok­si). Hyvin­voi­va pää­kau­pun­ki­seu­tu lie­nee samal­la taval­la muun Suo­men etu kuin hyvin­voi­va muu Suo­mi on Hel­sin­gin etu. Tulo­jen tasaa­mi­nen rik­kail­ta köy­hil­le taas on perin­tei­sen yhteis­kun­ta­kä­si­tyk­sem­me mukaan koko Suo­men etu.

  99. KKK:lle:

    Minä en pidä esi­mer­kik­si Tur­kua, Tam­pe­ret­ta tai Oulua pik­ku­paik­ka­kun­ti­na, vaik­ka ne Hel­sin­gin mil­joo­na­kau­pun­gis­ta haa­vei­li­joil­le saat­ta­vat nii­tä ollakin.

    Vihe­rins­sil­le:
    Se on var­mas­ti tot­ta, että eivät rik­kaat muu­ta luon­non­kau­niil­ta ran­noil­ta Hel­sin­gin beto­noi­duil­le ran­noil­le, vaik­ka Hel­sin­gin päät­tä­jät kuin­ka usko­vat hei­dän tule­van. Mitä enem­män Hel­sin­kiä tuho­taan raken­ta­mi­sel­la, sitä vähem­män rik­kaat veron­mak­sa­jat tän­ne halua­vat tul­la. Hel­sin­ki slum­miu­tuu, jos se raken­ne­taan pilalle.

    On vali­tet­ta­vaa, että kau­pun­gin päät­tä­jät ja vir­ka­mie­het ovat omak­su­neet yhden asian poli­tii­kan — sil­mät kii­luen hoe­taan “asun­to­ja, asun­to­ja, asun­to­ja”, eikä Hel­sin­gin säi­lyt­tä­mi­nen viih­tyi­sä­nä näyt­täy­dy heil­le min­kään­lai­se­na arvo­na. Ahneu­del­le anne­taan täy­si val­ta — kaik­ki pyö­rii vain rahan ympä­ril­lä. Täs­tä poli­tii­kas­ta ei voi seu­ra­ta muu­ta kuin val­ta­via sosi­aa­li­sia ja ter­vey­son­gel­mia ja ihmis­ten työ­ky­vyt­tö­myyt­tä ja lopul­ta tämä koi­tuu tap­piol­li­sek­si myös rahal­li­ses­ti. Ollaan teke­mäs­sä aina­kin sata ker­taa pahem­paa vir­het­tä kuin edel­li­sel­lä ker­ral­la (1960–1970-luvuilla), kun asun­to­ja raken­net­tiin kama­lal­la vim­mal­la. Täs­tä huo­nos­ta poli­tii­kas­ta on todet­tu seu­ran­neen val­ta­via sosi­aa­li­sia ongel­mia. Nyt on kyse pal­jon pal­jon suu­rem­mas­ta vim­mas­ta ja täh­ti­tie­teel­li­nen las­ku mak­se­taan sit­ten muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen pääs­tä. Onko tosi­aan niin, että ihmi­nen ei iki­nä opi aiem­mis­ta vir­heis­tä, vaan samat vir­heet tois­te­taan aina vain uudestaan?

    1. Se on var­mas­ti tot­ta, että eivät rik­kaat muu­ta luon­non­kau­niil­ta ran­noil­ta Hel­sin­gin beto­noi­duil­le rannoille

      Tiu­kem­paa kivi­kau­pun­kia tus­kin löy­tyy kun Puna­vuo­ri. Sen ete­lä­puo­lel­la kivie­rä­mää rajoit­tuu Meri­ka­tuun. Ei ole vie­lä slum­miu­tu­mi­nen iskenyt.

  100. Hei — nyt tie­dän. Mil­joo­na­kau­pun­gin perään hai­kai­li­joil­le voi­tai­siin teh­dä Sei­nä­joes­ta sel­lai­nen. Siel­lä ei ole mer­kit­tä­viä luon­toar­vo­ja ympä­ril­lä, lähin­nä pelk­kää pel­toa ja siis tilaa laa­jen­tua. Sit­ten näh­täi­siin myös, kuin­ka moni oikeas­ti viih­tyy sel­lai­ses­sa kivie­rä­maas­sa! Ei urbaa­ni suur­kau­pun­ki ole luon­te­va paik­ka sel­lai­sil­le ihmi­sil­le, joil­la on edes hitu­nen luon­to­suh­det­ta jäl­jel­lä. Hel­sin­ki on luon­nol­taan aivan lii­an arvo­kas alue pilattavaksi.

    Suur­kau­pun­geis­sa on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä myös se huo­no puo­li, että koko­nai­sia suku­pol­via mene­te­tään urba­nis­mil­le, jol­loin luon­to­suh­teen puut­tu­mi­nen aiheut­taa sen, että iso enem­mis­tö ihmi­sis­tä ei kiin­nos­tu lai­sin­kaan luon­non tuhou­tu­mi­ses­ta — eihän se kos­ke hei­tä. Pie­ni osa var­mas­ti ymmär­täi­si, että ilman luon­toa ei ihmi­nen­kään voi­si elää täl­lä pla­nee­tal­la. Kun ihmi­set eivät kiin­nos­tui­si luon­non koh­ta­los­ta, kai­ken maa­il­man Tal­vi­vaa­rat tai vie­lä­kin pahem­mat yhtiöt voi­si­vat vapaas­ti tuho­ta Suo­men ja koko pla­nee­tan tavoi­tel­les­saan voit­to­jen kas­vun kiih­ty­mi­sen maksimointia.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tiu­kem­paa kivi­kau­pun­kia tus­kin löy­tyy kun Puna­vuo­ri. Sen ete­lä­puo­lel­la kivie­rä­mää rajoit­tuu Meri­ka­tuun. Ei ole vie­lä slum­miu­tu­mi­nen iskenyt.

    Mut­ta ne rik­kaat, jot­ka ovat tot­tu­neet elä­mään luon­non kes­kel­lä eivät var­mas­ti muu­ta kivie­rä­maa­han. Väi­tän, että suu­rin piir­tein kivie­rä­maa­han ovat jo hakeu­tu­neet he, jot­ka siel­lä halua­vat asua. Tus­kin sin­ne luon­non kes­kel­tä kovin moni enää halu­aa muut­taa. Ainut hyö­ty kivie­rä­maas­sa asu­mi­ses­sa on sii­nä, että etäi­syy­det ovat lyhyi­tä. Tämä­kin etu hävi­ää, jos kivie­rä­maa­ta laa­jen­ne­taan esi­kau­pun­kia­lu­eel­le. Täl­löin käy niin, että myös esi­kau­pun­ki levi­ää laa­jem­mal­le, kun ihmi­set muut­ta­vat kar­kuun kantakaupunkia.

    Kivie­rä­maas­sa ei voi edes pitää ikku­noi­ta auki ilman, että sisään tuprah­taa pako­kaa­sua. Lii­ken­teen mete­li on jat­ku­vaa, sil­mää ei voi lepuut­taa vih­reäs­sä luon­nos­sa, ulkoi­lu­maas­tot ovat kau­ka­na, kesäl­lä on kuu­ma, kun kivi­ka­dut kuu­me­ne­vat, tal­vel­la tuu­lis­ta, kun tuu­li kana­voi­tuu raken­nus­ten välis­sä. Kun esi­kau­pun­gis­sa sataa pime­ään vuo­den­ai­kaan lun­ta valoa tuot­ta­maan, kan­ta­kau­pun­gis­sa sataa usein rän­tää ja kadut ovat los­kan pei­tos­sa. Las­ten van­hem­mat eivät uskal­la antaa las­ten­sa leik­kiä kan­ta­kau­pun­gis­sa lii­ken­teen kes­kel­lä niin vapaas­ti kuin esi­kau­pun­gin luon­toa­lueil­la. Ver­hot on pidet­tä­vä kiin­ni, kun vas­ta­päi­ses­tä talos­ta näkee muu­ten sisäl­le. Tal­vi­sin on kan­ta­kau­pun­gis­sa jul­met­tu kuor­ma-auto­ral­li, kun aura­tut lumet eivät mah­du min­ne­kään. Lin­nun­lau­lua on tur­ha kuvi­tel­la keväi­sin, kor­kein­taan pulut kujer­ta­vat ja lokit kir­ku­vat (sinän­sä lokin­kin kir­ku­na on olen­nai­nen osa meren­ran­to­jen ääni­mai­se­maa, eivät­kä nämä siis ole mitään ikä­viä ääniä, mut­ta eivät kui­ten­kaan riit­tä­viä kevään airu­een tuo­jia), kevään ensim­mäi­siä sini­vuok­ko­ja ei pää­se näke­mään. Täh­tiä on vai­kea havai­ta valo­saas­teen vuok­si. Välk­ky­vät mai­nos­va­lot häi­rit­se­vät unen­saan­tia. Mik­si kukaan luon­non kes­kel­lä ole­va siis muut­tai­si kivi­kau­pun­kiin? Joka asuu kivi­kau­pun­gis­sa, ei tie­dä, mitä on menet­tä­nyt. Ne, jot­ka tie­tä­vät, eivät halua itse menet­tää ja muut­taa sin­ne. Ehkä kivi­kau­pun­ki­lais­ten lap­set eivät tie­dä parem­mas­ta, vaan viih­ty­vät sit­ten aikui­si­na kivi­kau­pun­gin pubeis­sa, kun esi­kau­pun­geis­sa ulkoil­laan hie­nois­sa met­sis­sä ja hen­gi­te­tään rai­tis­ta ilmaa.

  102. Vie­lä haluan täy­den­tää. Jos halu­taan vält­tää “nur­mi­jär­ve­läis­ty­mi­nen” eli se, että asu­tus haja­si­joit­tuu ja ihmi­set käy­vät kau­kaa kehys­kun­nis­ta autol­la töis­sä Hel­sin­gis­sä, Hel­sin­gin raken­ta­mi­nen pilal­le on aivan vää­rä lää­ke tähän. Seu­rauk­se­na on, että esi­kau­pun­ki­kin levi­ää kau­em­mas ja sii­tä taas seu­raa, että nur­mi­jär­ve­läi­set ja muut haja-asu­jat muut­ta­vat kar­kuun, vie­lä­kin kau­em­mas Hel­sin­gis­tä ja asu­tus haja­si­joit­tuu vie­lä­kin pahemmin.

    Toi­mi­vin rat­kai­su on raken­taa radan­var­sil­le pie­nois­ky­liä, jois­sa voi toki olla ker­ros­ta­lo­ja, mut­ta ympä­ril­le pitää jät­tää riit­tä­väs­ti luon­toa. Lii­an laa­jo­ja kivi­kau­pun­ke­ja tulee vält­tää. Täl­lä tavoin haja-asu­jien­kaan ei tar­vit­se men­nä kar­kuun yhte­näis­tä kivi­kau­pun­ki- tai pien­ta­lo­mat­toa, vaan voi­vat jää­dä aloil­leen. Ken­ties uudet radan var­sil­le sijoi­te­tut asu­tusa­lu­eet saa­vat aikaan lisäk­si sen, että haja-asu­jil­le­kin syn­tyy ase­mia koh­tuul­li­sen mat­kan pää­hän ja täl­lä tavoin he siir­ty­vät auton käy­tös­tä junan käyt­tä­jik­si, var­sin­kin jos tähän vie­lä kan­nus­te­taan tie­tul­leil­la ja ruuhkamaksuilla.

  103. …Niin, itse­kin siis asun ker­ros­ta­los­sa, enkä ole pien­ta­loa­su­ja. Ker­ros­ta­los­sa on ihan hyvä asua, mut­ta lähi­luon­to on kui­ten­kin äärim­mäi­sen tär­keä asia.

  104. Jat­kai­sin tuo­hon edel­li­seen pos­tauk­see­ni kauhuskenaariolla.

    Sano­taan, että rahal­la ei ole isänmaata.

    Hel­sin­gin kas­vu perus­tuu pit­käl­ti sii­hen, että Suo­men jul­ki­nen ja yksi­tyi­nen rahoi­tus­va­ral­li­suus on kes­kit­ty­nyt Helsinkiin.

    Ilmas­sa on mus­tia pil­viä, että yksi­tyi­nen raha jo läh­tee on suu­res­sa mitas­sa läh­dös­sä Hel­sin­gis­tä ja koko euroa­lu­eel­ta. Pörs­sin­kin on uumoil­tu lyö­vän lapun luukulle.

    Jos tämä euro­krii­sin seu­raa­va vai­he rea­li­soi­tuu, sil­loin menee­pi Hel­sin­gin kas­vu­kal­kyy­lit uusiksi.

  105. Toni Amnell: Mitä enem­män Hel­sin­kiä tuho­taan raken­ta­mi­sel­la, sitä vähem­män rik­kaat veron­mak­sa­jat tän­ne halua­vat tul­la. Hel­sin­ki slum­miu­tuu, jos se raken­ne­taan pilalle.

    Slum­miu­tu­mi­sen ensim­mäi­nen oire on asun­to­jen hin­to­jen las­ke­mi­nen. Jos uusien aluei­den asun­to­jen hin­nat alka­vat las­kea, raken­ta­jat lopet­ta­vat raken­ta­mi­sen, kos­ka se ei kan­na­ta markkinaehtoisesti.

    Toni Amnell: Ollaan teke­mäs­sä aina­kin sata ker­taa pahem­paa vir­het­tä kuin edel­li­sel­lä ker­ral­la (1960–1970-luvuilla), kun asun­to­ja raken­net­tiin kama­lal­la vimmalla. 

    Tuol­loin 1960–1970 ‑luvun raken­ta­mis­buu­min aika­na tavoi­te oli saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man hal­po­ja asun­to­ja mah­dol­li­sim­man lyhyes­sä ajas­sa laa­dus­ta piit­taa­mat­ta. Pää­osa näis­tä lähiöis­tä on nyt oikein muka­via kes­ki­luok­kai­sia lähiöi­tä, ja osa tuon aika­kau­den talois­ta on nyky­ään­kin var­sin hyvin hin­nois­saan. Eli vaik­ka asioi­ta teh­tiin nykyi­siin suun­ni­tel­miin näh­den vie­lä mel­koi­sel­la ryy­sää­mi­sel­lä ja huo­nol­la laa­dul­la, lop­pu­tu­los ei ollut kovin huono.

    Jot­kut tuon aika­kau­den lähiöis­tä ovat nyky­ään vähem­män arvos­tet­tu­ja aluei­ta. Ne ovat kui­ten­kin juu­ri sel­lai­sia luon­non lähel­lä ole­via saa­rek­kei­tä, joi­ta tääl­lä perään­kuu­lu­tet­tiin; kan­ta­kau­pun­gin sta­tus on ollut jat­ku­vas­sa nousus­sa vii­mei­set vuosikymmenet.

    Jos meil­lä on mitään slum­miu­tu­mi­sen oirei­ta näh­tä­vis­sä, ne ovat aika suo­raan sidok­sis­sa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non kes­kit­ty­mi­ses­tä tie­tyil­le alueille. 

    = = =

    Kai­ken taka­na on kui­ten­kin se, että kaa­voi­tus sää­te­lee maan hin­taa. Jos maan hin­ta pysyy jär­ke­vä­nä (ei putoa nol­laan, ei nouse tai­vai­siin), asun­to­tuo­tan­to vas­taa kysyntään.

    Ongel­mia voi tul­la, jos här­kä­päi­ses­ti pää­te­tään, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on pak­ko tul­la 600 000 uut­ta ihmis­tä. Jos sen sijaan pää­te­tään, että kaa­voi­tuk­sel­la mah­dol­lis­te­taan näi­den ihmis­ten tulo (mut­ta teh­dään asun­not mark­ki­naeh­toi­ses­ti), kovin iso­ja slum­mi­ris­ke­jä ei ole.

    1. Ongel­mia voi tul­la, jos här­kä­päi­ses­ti pää­te­tään, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on pak­ko tul­la 600 000 uut­ta ihmis­tä. Jos sen sijaan pää­te­tään, että kaa­voi­tuk­sel­la mah­dol­lis­te­taan näi­den ihmis­ten tulo (mut­ta teh­dään asun­not mark­ki­naeh­toi­ses­ti), kovin iso­ja slum­mi­ris­ke­jä ei ole. 

      Kaa­voi­tuk­sel­la voi ainoas­taan mah­dol­lis­taa, ei pakot­taa raken­ta­mi­seen eikä var­sin­kaan pakot­taa ketään muuttamaan.

  106. Enkä todel­la­kaan usko, että ulko­mail­ta tule­vil­la on nimen­omai­nen tar­ve aset­tua juu­ri Hel­sin­kiin.’ (Toni Amnell)
    Täs­tä­kin asias­ta on saa­ta­vil­la luu­lon lisäk­si myös tie­toa. Käy kysy­mäs­sä Fin­land Foru­min kan­ta­po­ru­kal­ta, että kan­nat­taa­ko nor­mium­mi­kon HBS-poti­laan (HBS = Hot Blon­de Syndro­me) muut­taa tup­pu­ky­lään suo­ma­lai­sen puo­li­son koti­seu­dul­le. Vas­taa­vat, että esim. Lon­too on pal­jon, pal­jon parem­pi vaih­toeh­to molem­mil­le. Jos työl­lis­ty­mi­nen on yhden­te­ke­vää, niin sit­ten voi muut­taa mihin tahan­sa. Muu­ten men­nään sin­ne, mis­sä on pal­jon väkeä ja pal­jon mah­dol­li­suuk­sia. Suo­mes­sa täl­lai­sia paik­ko­ja on aika vähän.

  107. Myös “mah­dol­lis­ta­ma­ton­ta kaa­voi­tus­ta” tar­vi­taan. Luon­toa­lueil­le­kin pitää saa­da lopul­lis­ta suo­jaa, ettei nii­tä taas seu­raa­val­la kaa­voi­tus­kier­rok­sel­la olla taas uudel­leen kaa­voit­ta­mas­sa raken­ta­mi­sel­le. Jos näin ei teh­dä, lop­pu­tu­lok­se­na on tuhot­tu Hel­sin­ki, jos­sa kaik­ki luon­to on raken­net­tu. Tilan­ne on epä­rei­lu — raken­ta­mat­ta­jät­tä­mis­pää­tök­sen voi aina peruut­taa, mut­ta raken­net­tua aluet­ta ei enää voi­da peruut­taa ja saa­da luon­to takai­sin. Sik­si ei pidä kaa­voit­taa aluei­ta var­muu­den vuok­si raken­ta­mi­seen, vaan pitää ehdot­to­mas­ti kaa­voit­taa sel­lai­se­naan säi­ly­tet­tä­vik­si kaik­ki tär­keät luon­toa­lu­eet. Par­haan vakuu­den nii­den säi­ly­mi­ses­tä saa, kun perus­te­taan kan­sal­li­nen kau­pun­ki­puis­to ja lii­te­tään ne siihen.

  108. Toni Amnell: Myös “mah­dol­lis­ta­ma­ton­ta kaa­voi­tus­ta” tar­vi­taan. Luon­toa­lueil­le­kin pitää saa­da lopul­lis­ta suo­jaa, ettei nii­tä taas seu­raa­val­la kaa­voi­tus­kier­rok­sel­la olla taas uudel­leen kaa­voit­ta­mas­sa raken­ta­mi­sel­le. Jos näin ei teh­dä, lop­pu­tu­lok­se­na on tuhot­tu Hel­sin­ki, jos­sa kaik­ki luon­to on raken­net­tu. Tilan­ne on epäreilu – 

    Hel­sin­gis­sä pys­ty­tään raken­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti uusia asun­to­ja ilman että tar­vit­see jyrä­tä nii­tä arvok­kai­ta luon­toa­luei­ta. Muut­ta­mal­la moot­to­ri­tiet bule­var­deik­si ja raken­ta­mal­la melua­lu­eet täy­teen sekä tii­vis­tä­mäl­lä ole­mas­sao­le­via asui­na­luei­ta saa­daan asun­to­ja sadoil­le tuhan­sil­le. Sen lisäk­si puu­tar­ha­mök­kia­lu­eet, Talin golf­kent­tä ja Mal­min len­to­kent­tä ovat aluei­ta, jot­ka pal­ve­le­vat vain pie­nen ryh­män vir­kis­tys­käyt­töä. Näi­den tilal­le voi­daan myös raken­taa asuntoja. 

    Sit­ten kun yllä­mai­ni­tut alu­eet on saa­tu asuin­käyt­töön voi­daan alka­maan miet­tiä, onko kau­pun­ki täy­si vai pitäi­si­kö sitä laa­jen­taa vie­lä arvok­kai­den luon­toa­luei­den kus­tan­nuk­sel­la. Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen on myös luon­non etu.

  109. kkk: Hel­sin­gis­sä pys­ty­tään raken­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti uusia asun­to­ja ilman että tar­vit­see jyrä­tä nii­tä arvok­kai­ta luon­toa­luei­ta. Muut­ta­mal­la moot­to­ri­tiet bule­var­deik­si ja raken­ta­mal­la melua­lu­eet täy­teen sekä tii­vis­tä­mäl­lä ole­mas­sao­le­via asui­na­luei­ta saa­daan asun­to­ja sadoil­le tuhan­sil­le. Sen lisäk­si puu­tar­ha­mök­kia­lu­eet, Talin golf­kent­tä ja Mal­min len­to­kent­tä ovat aluei­ta, jot­ka pal­ve­le­vat vain pie­nen ryh­män vir­kis­tys­käyt­töä. Näi­den tilal­le voi­daan myös raken­taa asuntoja. 

    Sit­ten kun yllä­mai­ni­tut alu­eet on saa­tu asuin­käyt­töön voi­daan alka­maan miet­tiä, onko kau­pun­ki täy­si vai pitäi­si­kö sitä laa­jen­taa vie­lä arvok­kai­den luon­toa­luei­den kus­tan­nuk­sel­la. Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen on myös luon­non etu.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että moot­to­ri­tei­tä on syy­tä muut­ta bule­var­deik­si ja yli­pää­tään ihmi­sen jo pilaa­mia aluei­ta voi­daan käyt­tää raken­ta­mi­seen. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta arvok­kai­ta luon­toa­luei­ta on kaa­voi­tuk­ses­sa jo uhrat­tu raken­ta­mi­sel­le, kuten Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan yhtey­des­sä öljy­sa­ta­man ulko­puo­li­set met­sät. Lisäk­si Meri-Ras­ti­las­sa ei kel­van­nut asuk­kai­den vaih­toeh­to, vaik­ka sii­nä asuk­kai­den mää­rä oli­si ollut sama — piti pääs­tä tuhoa­maan met­sä­alue. Öster­sun­do­mis­sa ollaan ahnes­ti­mas­sa jopa natu­ra-aluei­den suo­ja­vyö­hyk­kei­tä raken­ta­mi­seen, eikä Sipoon­kor­ven kan­sal­lis­puis­toa halu­ta kau­pun­gin pää­tök­sen­teos­sa laa­jen­taa ran­noil­le asti, kuten oli­si luon­toar­vo­jen perus­teel­la syy­tä. Kes­kus­puis­toa naker­re­taan jat­ku­vas­ti. Käy­tän­tö on tällainen.

    Väi­tän, että Hel­sin­ki alkaa jo olla täy­teen raken­net­tu, val­mis. Tämä tosia­sia pitää tun­nus­taa. On mah­do­ton aja­tus, että täy­teen kau­pun­kiin raken­net­tai­siin jat­ku­vas­ti lisää. Tuo 600 000 on niin suu­ri luku, että se ei mil­lään mah­du Hel­sin­kiin tuhoa­mat­ta luontoalueita.

    Olen samaa miel­tä, että tii­vis raken­ta­mi­nen on luon­non etu — pit­käl­ti ilmas­ton­muu­tok­sen kaut­ta. On kui­ten­kin otet­ta­va myös mui­ta seik­ko­ja huo­mioon. Kau­pun­ki­luon­non tuhoa­mi­sel­la aiheu­te­taan myös ilmas­ton­muu­tok­sen kiih­ty­mis­tä. Pait­si että se aiheut­taa lii­ken­net­tä kau­em­pa­na sijait­se­vil­le luon­toa­lueil­le, kau­pun­ki­met­sil­lä on myös tär­keä mer­ki­tys hii­len sito­mi­ses­sa, var­sin­kin jos nii­tä ei hoi­de­ta talous­met­sä­mäi­ses­ti eikä puis­to­mai­ses­ti, vaan mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­ses­ti. Lisäk­si luon­non moni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mi­nen on vähin­tään yhtä tär­keä asia kuin ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­nen. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei siis oikeu­ta vähät­te­le­mään mui­ta tär­kei­tä ympäristöongelmia.

  110. Juho Laa­tu:
    Peuk­ku Toni Amnel­lil­le. Hel­sin­gin etua voi ajaa monel­la eri taval­la. Kas­vun mak­si­moin­ti on vain yksi tapa.

    Myös minul­ta peuk­kua Tonil­le. Vaa­tii suun­na­ton­ta sivii­li­roh­keut­ta läh­teä puo­lus­ta­maan luon­toa­luei­ta ja luon­non moni­muo­toi­suut­ta täs­sä blogissa.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ongel­ma on, että sitä toteu­te­taan hyvin kapeas­ta vii­te­ke­hyk­ses­tä käsin eivät­kä sii­hen osal­lis­tu­vat hen­ki­löt aina osaa tun­nis­taa asioi­den laa­jem­pia yhteyk­siä. Sik­si kes­kus­te­luun tar­vit­tai­siin enem­män Toni Amnel­lin kal­tai­sia äänenpainoja.

  111. Hel­sin­kiin ja sen seu­dul­le muut­taa seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä yhtä pal­jon väkeä kuin tän­ne raken­ne­taan heil­le asun­to­ja. Jos tän­ne ei raken­ne­ta lain­kaan asun­to­ja, Hel­sin­gin ja sen seu­dun väki­lu­ku ei pal­joa nouse.

    En tar­koi­ta, että väki pitäi­si jät­tää pön­del­le kär­si­mään työ­paik­ko­jen puut­tees­ta. Toki pal­ve­lu­yheis­kun­ta edel­lyt­tää sitä, että val­ta­väes­tö asuu kau­pun­geis­sa, mut­ta ei sitä, että kaik­ki asu­vat samas­sa kaupungissa.

    Maa­il­mal­la ollaan yhtä miel­tä sii­tä, mitä ongel­mia suur­kau­pun­geis­ta syn­tyy. Lii­ken­ne­ruuh­kia, asun­to­pu­laa… Jäl­kim­mäis­tä syn­tyy eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun kau­pun­ki on maan­sa yli­voi­mai­ses­ti suurin.

    Esi­mer­kil­li­se­nä poik­keuk­se­na täs­tä Sak­sa. Ber­lii­nin asun­to­ti­lan­ne on hyvä kau­pun­gin kokoon näh­den, kos­ka kau­pun­gis­tu­mi­nen koh­dis­tuu tas­a­puo­li­ses­ti myös mui­hin kaupunkeihin.

    Opti­maa­li­nen kau­pun­gin koko on mie­les­tä­ni noin 100 000. Se elät­tää isom­man­kin kaup­pa­kes­kuk­sen, jon­kin­nä­köi­sen yli­opis­ton ja sii­nä on mel­ko pal­jon työ­paik­ko­ja, mut­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ei ole vie­lä kovin rank­kaa hommaa.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen pitäi­si saa­da koh­dis­tet­tua pie­nem­piin, alle 100 000 asuk­kaan kau­pun­kei­hin. Pyr­ki­myk­se­nä on Suo­mi, jos­sa maal­la asuu pel­käs­tään maa­ta­lou­des­ta elan­ton­sa saa­via. Loput asu­vat näis­sä noin 100 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa, jois­sa on koh­tuul­li­sen hyvä opis­ke­lu- ja työ­tar­jon­ta mut­ta jos­sa asun­not­kin ovat kohtuuhintaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.