HIFK haluaa rakentaa uuden jäähallin Oopperan ja Stadionin väliin nykyiselle parkkipaikalle. Hankkeeseen liittyy 10 000 kerrosneliötä asuntoja, City-market, kylpylä, hotelli, lääkäriasema ja hirveästi parkkipaikkoja. Tarkoitus on myös käyttää ristiin Stadionin jättimäistä pysäköintipaikkamäärää. (Pikkuhiljaa alkaa valjeta, mitä kaikkea on piilotettu Stadionin ”peruskorjauksen” sisälle. Esimerkiksi monella kymmenellä miljoonalla pysäköintipaikkoja käytettäväksi muutaman kerran vuodessa! Miten se on päässyt menemään läpi?)
Jäähallihankkeessa on hyviä puolia:
On hyvä, että jäähalli on joukkoliikenteellä saavutettavissa ja lähellä asemaa (Pisara-asema).
Tuhannet katsojat voivat ennen ottelua tai sen jälkeen käyttää Töölön ravitsemuspalveluja, toisin kuin Hjalliksen hallissa, josta ei voi kuin lähteä kotiinsa.
Kylpylän laittaminen jäähallin yhteyteen on energiataloudellisesti järkevää, koska samalla lämpöpumpulla voi jäätä jäähdyttää ja uima-altaita lämmittää. Jos tällä saadaan nurin se Hietsun kylpylä, niin aivan loistavaa!
Vähemmän selviä näkökohtia:
City-market tuo töölöläisille kaivatun kunnollisen kaupan, mutta olisi tietysti parempi, että sellainen olisi keskemmällä Töölöä. Onmakuasia, parantaako vai heikentääkö tämä töölöläisten palveluja.
Alueella on nyt paljon ilmaisia pysäköintipaikkoja. Tämän jälkeen ei ole. Viimeistään tässä vaiheessa pitää tehdä jotain asukaspysäköintipolitiikalle, koska asukaspysäköintitunnuksella ei tee tämän jälkeen Töölössä enää mitään.
Hakija väittää tekevänsä tämän kokonaan ilman yhteiskunnan tukea. Vähän kuulostaa siltä, kuin se rahoitettaisiin kaavoitushyödyllä. Ratkaisevaa tietysti on, mitä perin keskeisesti sijaitsevasta maasta on tarkoitus maksaa.
Vanhasta jäähallista tulee jotain muuta kuin jäähalli, ehkä jotain Töölön Kisahallin kaltaista.
Tämähän pilaa Töölönlahden maisemat täysin.
Muuten ihan kelvollinen idea, mutta tuo nimi ”Helsinki Garden” on aivan kelvoton. Ja suomalaiseen suuhun sopimaton. Jopa sekoitus ”Helsingin Garden” toimisi huomattavasti paremmin. Tai siis ”Helsinki Garden” kävisi englanninkielisenä lisänimenä tyyliin ”Helsinki Music Centre”.
Hahmomallin perusteella uusi ehdotus on järkyttävä. Loistava paikka tuhottaisiin turhan takia, koska kaikki ajatellut toiminnot voidaan sijoittaa kokonaan maan alle peruskallioon ja säästää näin kaupungin paras paikka tuleville sukupolville arkkitehtonisesti kiinnostavimpiin projekteihin.
KSV:lle ei ole kunniaksi, että sieltä ei ole tullut mitään ideoita Kisahallin ja Olympiastadionin pysäköintikenttien paikalle, vaikka kyseinen ammottava reikä kaupunkirakenteessa on ollut siinä vuosikymmeniä.
Alkaa vaikuttaa, että Helsingissä perinteinen kaavaprosessi on kohta – ellei jo nyt – menneisyyttä. Ksv on osittain tähän tietoisesti pyrkinytkin, mutta sahaa pahasti omaa oksaansa siinä.
Alustavasti tykkään ideasta. Ensimmäiset luonnokset vaikuttivat aika visuaalisilta aaltoaiheineen. ”Kaikille avoin” puistontynkä rakennusmassojen välissä on sinänsä yhdentekevä Töölönlahden puiston ja Keskuspuiston vieressä. Kerrosalaa kannattaisi rohkeammin kasvattaa suomalaiselle suunnittelulle turhan tunnusomaisten ihasteluaukioiden kustannuksella.
Kävely-ympäristönä Hesarin ja Mannerheimintien risteys on sietämätön, eli rakennus kannattaa sijoittaa meluvalliksi niin lähelle tietä kuin suinkin. Kunnon Pisara-integraatio alikulkuineen tietysti (myös Oopperan puolelle), jalankulkijoiden kannalta nykyinen risteys on talvisin rikki, ja mummot pitää nostaa jalkakäytävälle aurattujen kinosten yli.
Oliko hankkeessa jotain negatiivista?
Hyvä sijainti tuollaiselle hallille. Jos niin kuin kuvan mukaan näyttäisi, kalliot poistetaan, kannattaisi vaikka antaa lisää rakennusoikeutta. Muuten voisi sijoittaa rakennukset luontoa säästäen ja ennemmin Mäntymäentietä siirtäen. En muutenkaan ymmärrä miksi Helsingissä kerran rakennettu katu on koskematon?
Toivottavasti tontin vuokra on vähän isompi kuin Tali golfilla.
Miten otetaan huomioon esteettisiä arvoja, eli miten näin iso rakennusprojekti istuisi nykyiseen kokonaisuuteen? Vai menevätkö taloudelliset intressit kaiken muun edelle?
Ylen uutisessa on pari kuvaa ehdotetusta:
http://yle.fi/urheilu/ensimmainen_kuva_-_talta_nayttaa_hifkn_jattihanke/6374792
Siinä mielessä positiivinen hanke Suomessa, että julkista rahaa ei olla ruinaamassa, eikä hankkeen rahoituksen onnistumisessa lasketa julkisen rahoituksen varaan toisin kuin Tampereen keskusareenassa on kai ollut tarkoituksena. Hyvät julkiset yhteydet, keskeinen paikka, monikäyttöiset tilat ja palveluita Töölöön. Plussan puolelle menee minusta kun arkkitehtuurikin on ihan kiinnostavaa.
Siitä en pidä että halli tungetaan maan alle. Ollaanko Suomessa tultu jo allergisiksi auringolle vai kuinka?
Äkkiseltään joo, pitäisi tietää enemmän. Se Vanha halli tässä on melkein kiinnostavinta, se on 3,5 hehtaarin tontti. Töölössä. Korttelia päälle, kiitos. Voi niiden alla jotain urheilutiloja olla.
Töölöläisenä en todellakaan halua, että kukaan ”käyttää Töölön ravitsemuspalveluja” matsin jälkeen. Jo stadikan ”asiakkaat” ovat ihan tarpeeksi vaarallisia.
Miksi kaikkialle pitää tehdä tällaisia Ideaparkeja? Eikö riittäisi, että jäähalli on jäähalli, pakkoko sen on olla tyylitön valtava valkoinen munkkirinkilä? Tarvitseeko keskustasta ylipäätään uhrata tällaisia määriä maata miesten urheilulajeille?
Mikä on ajatus markkinoida uutta hallia autolla saavutettavaksi. Aikanaan Harkimon halliin haluttiin varata tuhottomasti pysäköintitilaa. Eikä osaa sitten tarvittukaan.
Nykyinen jäähalli synnyttää Taka-Töölön alueelle voimakkaat sisäänmeno- ja ulostuloruuhkat. Nyt ruuhkapiste siirtyy lähemmäksi Manskua. Ja liikennettä sotkee ajoittain myös läheisen Oooperan ruuhkat.
Silti ajatus tuntuu ihan kohtuulliselta kunhan lähtökohtana olisi ensisijaisesti joukkoliikenteen käyttö. Siihen onkin poikkeuksellisen hyvät edellytykset (Pisara, Manskun bussit ja ratikat sekä juuri ja juuri ajateltavissa oleva kävelymatka asemalle).
Hanke on perusteiltaan oikein kannatettava. Suuri, ruma ja onnettoman ”ilmainen” pysäköintikenttä pois ja tilalle elämää, asuntoja ja palveluja, joukkoliikenteen piiriin. Yksityisellä rahalla. Hienoa!
Vaikutus asukaspysäköintipolitiikkaan laskettakoon myös pelkästään plussaksi!
Epäilyttää vain, ettei homman taloutta ole laskettu siten, että tontti irtoaa halvalla kun jäämiekkailu on niin hienoa toimintaa. Tämä ei tietenkään käy. Sijainti on niin keskeinen, että tässä asiassa tyrimiseen ei ole varaa. Miten olisi sellainen sovellus maailmalta, että tontin voisi vuokrata vaikka 100 vuodeksi?
Siinä kiivetään perse edellä puuhun, jos jääkiekkopomot ryhtyvät määräämään, minne suuret kauppakeskukset, kylpylät ja parkkihallit rakennetaan. Ja tietenkin ensimmäisenä valtauskohteena on yksi Suomen arvokkaimmista tonteista.
Hankkeen taustalla lienee muutama Pekka Perän kaltainen vauhdikas liikemies. Tällä kertaa joukkio yrittää ryövätä yhteiskunnalta megaluokan kaavoitushyödyt. Ja vielä kirkkain silmin kehtaavat väittää, etteivät muka tarvitse yhteiskunnan tukea.
Jo pelkästään sen takia, että hanketta on ryhdytty ajamaan näin törkeästi, projekti pitää heti tyrmätä. Sen jälkeen koko asian ajattelu voidaan aloittaa rauhassa alusta.
Aamutelkkarissa mainostettiin tänään vanhojen vaatteiden hyötykäyttöä. Eiköhän seuraavaksi Jani Toivola voisi mennä puhumaan vanhojen jäähallien käytön jatkamisen tärkeydestä ja edullisuudesta verrattuna uusien rakentamiseen.
Uuden suurhallin sijaan voitaisiin junnukäyttöön toki rakentaa jokunen uusi harjoitushalli jonnekin kaupungin luolastojen perälle. Mutta nekin vain sillä ehdolla, että tappelut luvataan kitkeä jääkiekosta lopullisesti pois.
Ja eiköhän jäähallien lämpöpumppujen hukkaenergiat voisi myös muillakin tavoilla hyödyntää kuin työntää lämpö uusien kylpylöiden vesiin.
Hieno hanke, jolle näin HIFK:n fanina pitää antaa iso peukku.
Kokonaan toinen asia on, että hanke on täysin alkuvaiheessa, joten rahoituksen ja rakennuttamisen uskottavuutta ei pysty mitenkään arvoimaan. HIFK:lla itsellään ei ole osaamista tämän kaltaisista hankkeista, joten vetovastuun siirtyminen ammattilaisten käsiin on välttämätöntä. Rahaa maailmasta löytyy myös näinä aikoina, joten jos hankkeen vetäjät pystyy esittämään uskottavat kannatavuuslaskelmat, niin ei tämä rahaan kaadu.
Kaupungin vastuu on tietenkin pitää puolta omista intresseistä, mutta varsin fiksusti on kokonaisuus rakennettu. Poliitikkojen ensikommenteista on helppo lukea, että hankkeen myyminen akselivalloille kok-sdp-vihr ei ole ylivoimainen este. Kokoomukselle gryndausta, demareille työtä ja vihreille julkista liikennettä.
Miksei hallia voi rakentaa vanhan jäähallin tilalle?
Ehdotus menee muuten samaan kategoriaan Jätkäsaaren tornihotellin kanssa – niin tökerö arkkitehtonisesti, että itse asiasta keskustelu vähän jo tökkii. Tiivistäminen linee hyvästä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Arkkitehtuurikilpailuja ja avointa designia kiitos!
Se on suojeltu – ei siihen mitään päälle voi rakentaa. Suojelun takiahan Jäähallin laajentaminen oli mahdotonta.
Jäähalli siirtyy palvelemaan sisäpallopelejä, kuten lentistä korista salibandya:
http://www.uusisuomi.fi/urheilu/55090-hifk-haipyy-mita-tapahtuu-helsingin-jaahallille
Onkohan muualla maailmassa sellaista käsitettä mitä nyt Osmokin alustuksessaan käytti, että HIFK olisi laajentamassa jotain toimintaa…
Eikö lopulta ihmiset ole tekemässä asioita ja venkiloijat taas puolestaan tekemässä asioita abstraktien käsitteiden avulla.
Viimeksi noin kolme vuotta sitten käytiin oopperassa ja saatiin auto suurin piirtein sadan metrin päähän oopperasta, tuolle Mäntymäen parkkialueelle. Ihan ilmaiselle paikalle matkalla oopperaan.
Eihän tuossa Mäntymäen parkkitilassa ole mitään järkeä. Joko sille pitää saada kunnon pysäköintialue maksuineen tai sitten jotain muuta.
Kummallisen helpolta tuntuu ajatus siitä että sinne rakennetaan jääkiekkohalli. Onko tosiaan niin että kukaan Helsingin hallinnossa ei ole ajatellut mitään järkevämpää käyttöä tuolle paikalle?
Kuvissa on siis ideatason hahmotelma, joka ei välttämättä muistuta toteutuvaa rakennusta millään tavalla. Jos tuo päätetään tehdä, niin epäilen vahvasti sitä, että kuvissä näkyvien kaltaiset kaarimuodot selviäisivät rakennusliikkeen mankelista läpi. Pienemmissäkin hankkeissa vastaavilla on ollut voimakas taipumus suuunnittelun eri vaiheissa muuttua elementeistä kätevästi rakennettavissa oleviksi laatikoiksi.
Jos HIFK tai sen taistayhteisöt maksavat rakennusoikeudesta käyvän hinnan, niin mikäs siinä. Töölönlahdelta myytiin muutama tontti Eteralle ja yksi UPM:lle joku aika sitten ja sieltä saadaan oikea referenssihinta. Mitään alennusta siksi, että siellä pelataan jääkiekkoa ei voi antaa. Samanlaisia liikeyrityksiä jääkiekkoseuratkin ovat. Mikään junnuhallihan tämä ei ole.
Toisaalta kyllä vierastan esitystä, että näin hyvä tontti ei menisi yleiseen ideakilpailuun. Luulisi tämän tason tontin kiinnostavan muitakin toimijoita. Kaupunki ei voi suosia HIFK:TA muiden kustannuksella. Ei Kampin keskuksen tonttikaan mennyt jollekin vain sillä, että he olivat ottaneet oikeudekseen suunnitella jotain omaa liiketoimintaansa palvelevaa kaupungin maille. Kyllä tästä jonkun tason kilpailu tarvitaan joka tapauksessa.
Muualla maailmassa on nähty myös sitä, että kaupunki on osoittanut tontin jostakin ns. Huonommalta alueelta, koska hankkeella on alueelle positiivisia vaikutuksia. Hullua on se, että kaupunki antaa tontin puolilmaiseksi ja kun hanke on valmis, niin HIFK myy hankkeen täyteen hintaan kolmansille ja kerää huipputuoton halvalla tontilla.
Miten tuo sopii yhteen HSL:n suunnitelmien kanssa? Tarkoituksena olisi rakentaa Mäntymäen kentän reunalle bussiterminaali, johon osa Mannerheimintien suunnan päättyisi Pisara-radan valmistuttua (http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/2012/Sivut/Page_20120417105445.aspx).
Onko tuo suojelu tieto? En mä sitä jäähallia ainakaan Rakennusperintörekisteristä löydä, http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx
Sen hallin rakenteita voisi osaava suunnittelija käyttää muussakin tarkoituksessa, ja oikeastaan olennnaisempi on se jäähallin parkkis ja tontti. En kyllä näe yhtään mitään käyttöä 8 000 katsojan lentopallohallille.
Hyvä idea, toivottavasti toteutuu, kuvassa näytti kylläkin joltain paikalle unohdetulta pakkausjätteeltä. Mutta eihän tavallinen tollo mitään arkkitehtuurista ymmärrä.
Mäntymäen kentälle voisi ajanvietekeskuksen sijaan rakentaa niitä kauan kaivattuja asuntoja erinomaiselle paikalle, esimerkiksi tässä blogissa esitettyyn malliin:
http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/2012/09/mantymaen-kentta.html
Tuolla ratkaisulla alueelle saisi 5000 asukasta ja runsaasti liiketilaa.
Jos urheiluseura maksaa rakennusoikeudesta täyden markkinahinnan, ja kaava viimeistellään kunnolliseksi, niin mikäs siinä. Kuitenkin urheiluseuraa ei pitäisi suosia esimerkiksi asuinrakentajien kustannuksella. Missään nimessä kaupungin ei pidä myötäillä urheiluseuraa. Kun Hifkin suunnitelmaa katsoo niin paljastuu, ettei tämä ole mikään ”uusi jäähalli” vaan uusi viihde/kauppakeskus tulevan Pisara-aseman tuntumassa.
Sen vanhan jäähallin alue pitäisi kyllä sitten tehdä asunnoiksi – töölöläiseksi korttelikaupungiksi. Pahimmillaan tässä käy niin, että rakennetaan Oopperan naapuriin Pisara-aseman yläkertaan tämä ehdotettu ostoshelvetti (Kampin keskus -tyylinen), jonka urheiluseura luonnollisesti myy parin vuoden päästä kiinalaisille. Samalla museo-urpot museoivat vanhan jäähallin, ja siellä sitten pidetään jotakin ”jääkiekko 50 vuotta sitten” -valokuvanäyttelyitä. Tuhannet asukkaat muuttavat Nurmijärvelle maksamaan veroja ja autoilemaan stadiin.
Kampin keskus (ja Hartwall Areena). Millä kilpailtiin ja mitä tehtiin: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906
Tämä rakennusten suojeluvimma menee Suomessa ihan älyttömyyksiin. Kyllä minullakin on monia muistoja wanhalta jäähallilta, mutta ei nostalgian kaipuu voi silti mennä kaikkien muiden tavoitteiden edelle. Ainakin jäähallin parkkipaikat pitäisi korvata asuinrakennuksilla. Vai on sekin joku suojelukohde?
Havainnekuvat eivät ole varmasti sitä mitä rakennetaan jos tuo oikeasti joskus toteutuu, joten siitä ei kannata kauheasti keuhkoilla toistaiseksi.
Tuosta vanhasta hallista. Mikä siinä on niin hienoa että se on suojeltu? Eihän se ole edes maan ensimmäinen halli. Vanha halli on todella surkeassa kunnossa. Parempi olisi säilöä muistot ja kylmästi purkaa koko roska pois ja rakentaa tilalle vaikka joku 3000-5000 hengen kompakti palloiluhalli, jäisi tontista vielä puolet muuhun käyttöön.
Erityisen hyvää hankkeessa on, että se on ns. sekoitettua rakennetta. Palveluita, monikäyttöistä tilaa sekä asuntoja samassa paketissa. Näin pitäisi kaikki tehdä. Tyylillisesti tämä ehdotus voisi tosin liittyä vielä voimakkaammin nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Töölön ruutukaavamaisen rakenteen ja olympiastadionin pyöreän, väljän ilmeen yhdistelmänä se voisi olla mielenkiintoisempi.
Mulla ei ole mitään maanalaista jäähallia vastaan, mutta en kolpaisi sitä yhteen maanpäällisen rakennusoikeuden kanssa. Tulee vahva epäilys, että tarkoitus on rahoittaa jäähalli kaavoitushyödyllä. Se on suuri julkinen tuki joka pitää tietysti arvioda sellaisena. Julkista tukea mun mielestä uudelle jäähallille ei pitäisi löytyä. Yhteiskunnan tarpeisiin nykyiset hallit riittävät eli sen useampia ei tarvitse julkisella rahoituksella pystyttää.
Paljon kiinnostavampaa olisi rakentaa tuo alue täyteen ruutukaavakortteleita. Siis lisää Töölöä. Töölöä on suhteellisen vähän. Tuollaista urheilu/kulttuuripyhättöä on jo aika paljon. Kaupungin elinvoimaisuus ei kuitenkaan perustu siihen, että sinne tulee Kemijärveltä porukkaa katsomaan matsia tai konserttia, vaan siihen, että siellä asuu ihmisiä. Ja ruutukaavan rakentamiseenkin löytyy yksityistä rahaa vaikka kuinka paljon.
Jos tämän blogin laskelmat pitävät paikkansa, niin rakentamalla tuohon asuntoja saataisiin asunnot 5.000 ihmiselle, se on siis kolmannes lisää taka-töölöä (http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/2012/09/mantymaen-kentta.html).
Tämä on juuri sitä mitä Helsinki tarvitsee kun Guggenheimia ei saatu. Varsinkin jos se visio toteutuu että veronmaksajat eivät joudu maksumieheksi.
Sikäli ihmettelen että miten urheilulle riittää aina rahaa kun muu kulttuuri joutuu tyytymään siihen mikä tippuu pöydältä alas. Suomalaiset on urheiluhulluja, minkäs sille voi.
Onko Kampin keskus hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta? Kyllä tuo HIFK:n hanke vaikuttaa 1000 x Kampin keskusta paremmalta hankkeelta.
Tuntuu että tätä ideaa vierastetaan vain sen takia, että idea on lähtöisin jostain muualta kuin normaaleilta tahoilta, eli kunnalta, rakennusliikkeiltä tai kauppakeskussijoittajilta.
Jos joku on suostuu Helsinkiin rakentamaan omalla rahallaan jotain näin suurta ja asukkaita hyödyttävää, eikä mitään ristihotellia, suhtautuisin tähän hyvin positiivisesti. Ei näitä jonoksi asti ole, vaikka jotkut niin luulevatkin. Tosin kyllä siihen varmaan joku Citycon-Jumbo saataisiin ilman tätä hanketta.
Tuo muuten toimisi myös isona keikkapaikkana melkein keskustassa.
Voisiko vanhan jäähallin ja sen kyljessä olevan parkkipaikan tilalle rakentaa tiiviin asuintalorykelmän? Mielestäni Suomessakin pitäisi päästä malliin, jossa rakennuksia myös puretaan ja tontille tulee uusi käyttötarkoitus. Guggenheim keskustelusta jäi mieleen, kun eräs kaupunginvaltuutettu kertoi ääönestäneensä ei, jotta keskeisillä paikoilla olevia tontteja säästyy myös jälkipolville rakennettavaksi. Siis mitä? Mielestäni jälkipolvet ovat oikeutettuja rakentamaan vaikka koko kaupungin uudestaan. Ei sitä tarkoitusta varten tarvitse erillisiä joutomaarykelmiä paapoa.
Nehän voisivat rakentaa hallin yhteyteen sen keskustakirjaston. Tulis joku hyötykäyttökin mukaan.
Erinomaista Helsingille, että tällaisina aikoina joku on halukas tekemään kaupunkiin 400:n miljoonan euron investoinnin.
Tontin käypä arvo on kyllä mielenkiintoinen käsite. Sijainti on toki erinomainen, mutta viimeiset vuosikymmenet kaupunki on arvottanut sen ilmaisen parkkikentän hintaiseksi.
Toinen kiinnostava asia on nimbyjen tulevat iskulauseet: Ei työpaikkoja Töölöön! Asfalttikenttä säilytettävä!
Mä taas luulen, että se hyvä vaihtoehto olisi yhdistää näiden kahden ratkaisun hyvät puolet. Urheiluhalli, kauppakeskus, kylpylä (maan alle rakennettuna) ja 4000-5000 asukasta tiiviisti rakennettuna Töölön jatkeena.
Uuden jäähallin tontin valinta on käynyt IFK:lta sujuvasti. Ensin etsitään sopiva paikka hallille, ja sitten ilmoitetaan kaupungille, että tähän tullaan rakentamaan. Enää puuttuu vain arkkitehtikilpailu.
Tekeillä on siis rakennus tontille, jota ei ole olemassa sellaisen kaupunkiradan varrelle, jota ei myöskään ole olemassa. Ja kiire on taas kova. Alkaa kovasti muistuttaa Guggenheimin museohanketta.
Hifk on nyt bulvaanina sille että saadaan Helsingin parhaita paloja gryndareiden käsiin. Palkkiona tästä tulisi uusi halli kallion suojiin varmaankin halvalla vuokralla.
Jos Ifk haluaa hallin itselleen, niin se pitää aloittaa myös OMAN tonttimaan ostosta, ihan niinkuin muutkin tekevät. Tai kilpailla kaupungin vuokraamista tonteista. Muutenhan kuka tahansa voi rakentaa mitä tahansa mihin tahansa, jos ei muuta vaadita kuin omaa fyrkkaa (markkinarahoitus).
Varmasti tuolle paikalle löytyy muitakin halukkaita toteuttajia ja vielä fiksummalla suunnitelmalla, joten Helsinki ei saa antaa tuota aluette halvalla pois!
Yksi ”ideparkia” parempi idea:
http://neljasataatuhatta.blogspot.fi/2012/09/mantymaen-kentta.html
L-O-I-S-T-A-V-A idea. Typerälle kukkulalle ja autokentälle jota jostain syystä pidetty ja haudottu näin pitkään keskeisellä paikalla ja samaan aikaan vinguttu kun ei ole tilaa mihin laittaa muualle kuin Malminkartanoon…
Vielä kun lähtökohtaisesti yhdistetään noinkin monta tekijää viihteestä asumiseen ja kun siihen vielä saadaan kunnolliset julkisen liikenteen kulkutavat kohdilleen ”ruuhkahuippujen” mahdollistamiseksi niin ei muuta kuin HETI toimeen ja kuoppaa kaivamaan. Uusi pytinki pystyyn ja toimimaan.
Pelkästään hyvä uutinen, että tuolle hehtaariparkkikenttä-kuvotukselle vihdoin tehdään jotain. Hyvä on myös, ettei paikalle tule pelkkää jäähallia tai pelkkiä asuntoja vaan monipuolisesti kaikkea kaupunkiin kuuluvaa. Suunnitelmat ovat alustavia ja varmaan niitä vielä moneen kertaan muokataan, mutta jo pelkästään ’pelinavauksena’ mahtava juttu!
Montako sataa miljoonaa tuon tontin arvo on? HIFK yrittää saada sen alihintaan, koska tyhmät äänestäjät eivät tajua, että tämä olisi valtava rahalahja yksityisyritykselle. Yritys sitten rahastaisi rakentamalla kauppakeskuksen ja asuntoja ja siinä sivussa tuotantotilansa (hallin).
Täysi markkinahinta tai -vuokra, tai sitten kaupunki myyköön/vuokratkoon enemmän tarjoavalla
Tässä suurin piirtein tiivistyy mun ensireaktiot. Pajusen Jussille voisi ehdottaa että pyydetään Frank Gehryltä joku WAU-kikkare-ehdotus rakennukseksi, niin saadaan kokkarit sitoutumaan hallitusta myöten ja ne miljoona venäläisturistia tänne vielä kaupan päälle, kuten siinä G-laskelmassa oli:)
Totta puhuen tuo hallin maan alle rakentaminen kuulostaa tosi hyvältä idealta. Lätkäareenat kun on rumimpia maanpäällisiä rotiskoja.
Ota nyt huomioon, että vanhan jäähallin tontti vapautuisi muuhun käyttöön esim. uusia asuntoja. Siinä kaupunki voittaa. Eli kaupungin kannattaa myydä tontti HIFK:lle alle markkinahinnan.
Stadion maan allehan ei ole uusi idea. Jo Benito M teetti olympiastadionin (sen ensimmäisen) Roomassa kuoppaan. Katso http://www.foroitalico.altervista.org/stadiomarmi.htm
Ei onnistu, museoviranomaiset eivät anna purkaa vanhaa jäähallia.
Niistä Osmon mainitsemista kymmenillä miljoonilla tehtävistä stadionin parkkipaikoista olisi mukava tietää lisää. Jos ne tulevat maan alle, voidaanko parkkipaikkoja maan päältä poistaa? Nythän parkkikenttää on stadionin molemmin puolin. Jäähallin parkkiksen voisi vaikka palauttaa puutarhaksi, jollainen se ennen oli…
Voisiko joku ystävällisesti kertoa mitä ne paremmat suunnitelmat edes teoriassa voisivat olla? Kortteleittain Töölön Oskareita ei kelpaa.
Toki HIFK-suunnitelman jatkokehittelyssä on huolehdittava, ettei tuosta tule mitään kauppakeskusta joka imee korttelikaupungin palvelut. Sellaista ei todellakaan kaivata.
Toiminnot jotka eivät kilpaile ympäristön kanssa ovat parhaita, kylpylä, hotelli, jäähalli, pysäköinti, asunnot. Kauppojen ja ravintoloiden kanssa on syytä olla tarkkana.
Kyllä kannattaa. Nuo menevät aina huonompaan suuntaan. Suunnitelmasta karsitaan yleensä kaikki hienous pois ja jäljelle jäävät vain sen huonot puolet, jotka jostain arkkitehdin psykologisesta yksisilmäisyydestä johtuen yleensä ovat sen suurempia, mitä kekseliäämmästä suunnitelmasta on kyse.
Tuo suunnitelma näyttää juuri sellaiselta, että toteutusvaiheeseen jäljelle jää silmiä kirvelevä yleisvaikutelma, paikalle sopimaton massiivinen olemus ja keskelle piilotetut kuivat, kitukasvuiset risut, joiden avulla ulkopuoli joudutaan tekemään entistäkin muhkummaksi ja päällehyökkääväksi.
Aina kun siitä kulkee ohi niin se pysäköintihalli on kovin tyhjän näköinen. Toisaalta kerrankin on saatu turhake semmoiseen tilaan, josta ei varsinaisesti liene mitään muuta haittaa kuin jatkuva muistutus sen hyödyttömyydestä.
Halli itse toki näyttää suomalaisen nykyrakentamisen perusestetiikan mukaisesti aaltopellistä tehdyltä jäljiltelmältä pätkästä soikeaksi venytettyä ilmastointiputkea.
Siihenhän olisi kivasti mahtunut vaikka se musiikkitalo.
Jostain syystä tavalliselle tallaajalle jää näissä hankkeissa aina maksajan sekä esteettisen ja kaupunkiteknisen kärsijän rooli. Kymmenen vuoden päästä alkanee joiltain hieman enemmän kiinnostuneilta päättäjiltä kuulua ihmettelyjä siitä, miten tämmöinen on voinut päästä läpi. Kieltämättä vähän ihmetyttää jo etukäteen.
Jep. Kyllä sillä rahaa vuollaan. Siitä ei tarvitse olla huolissaan. Jos taas jostain syystä ei niin kyllä se kaupungille myydään.
Ei vaan isoja kihoja voi helpommin ja enemmän kestitä urheilutapahtumissa. Tekosyykin on yleensä pahimmillaan mitäänsanomatonta eikä epämukavaa ajantuhlausta kuten taidetapahtumissa saattaa käydä.
Lisäyksenä vielä edelliseen, yleisesti ottaen urheiluareenat lisäävät koko alueen palvelutarjontaa. Pelkästään nykyinen jäähalli varmasti elättää aika isoa osaa Taka-Töölön ravintoloista.
Ihmiset tuppaavat menemään syömään ja juomaan otteluiden yhteydessä ja matseja on jopa pari viikossa. Tämä tietysti puuttuu lähiöhalleista kuten Espoon Baronasta, johon ihmiset tulevat autolla ennen matsia ja lähtevät autolla kotiin matsin jälkeen. Koskee aika pitkälti myös Ilmalan hallia.
Myös tämän takia halli kuuluu kaupunkiin, eikä johonkin kehien varrelle.
Minä en käsitä osaa valituksia jostain tuista. Jos kaupunki toimii oikein, se tietenkin myy/vuokraa sen tilan oikealla hinnalla. Haluava maksaa tai ei. Eihän mikään pakota myyjää tekemään tyhmiä ratkaisuja. Lisäksi kaiketi kaupunki voi määrätä jotain juttuja tulevan rakennelman koosta/muodosta yms? Se aluehan on nyt ihan älyttömässä käytössä. Jos hankkeen porukat eivät pysty maksamaan tontista, niin se siitä sitten.
Jäähallia ei ole virallisesti suojeltu kuten tpyyluoma edellä jo totesi. Vaikka vanha halli suojeltaisiinkin parkkipaikalle voisi rakentaa asuintaloja. Puutarhoja ja viheralueita on tuon alunen ympäristössä ihan tarpeeksi.
Sitten olympiakisojen tämä paraatipaikalla sijaitseva arvotontti on palvellut kaupunkilaisia sekä henkilöautojen että vuokrattavien pakettiautojen parkkipaikkana.
Muutoksen tuulet kylläkin puhaltavat, sillä heti pisararadan valmistumisen jälkeen vuonna 20XX alue on tarkoitus muuttaa linja-autojen parkkipaikaksi.
Nyt kun joku keksii alueelle jopa pysäköintiäkin hyödyllisempää käyttöä, kaupungilla on miljardin euron paikka muuttaa tontti rahaksi. Helsinkiläinen rakennusmaahan ei koskaan voi olla liian kallista, kuten Leppäsuolla näemme.
Valitettavasti tämä toive ei vastaa todellisuutta. Joku tampio on esimerkiksi määrännyt Makkaratalon suojelukohteeksi. Sen sijaan moni paremman näköinen talo on saanut väistyä. Ongelma on yksinkertaisesti siinä, että arkkitehtikunta näyttäisi paitsi rakentavan myös suojelevan kilvan mitä kauheimpia rakennuksia.
Vai ollaankohan jo sielläkin lyöty hanskat tiskiin mahdollisuudesta saada rakennuksiin mitään mielekkäitä yksityiskohtia?
Olisi tosiaankin kiva nähdä joidenkin talojen tulevan puretuksi ja saada tilalle jotain parempaa, mutta kun etenkin se rumien purkaminen tuntuu olevan niin järjettömän vaikeata. Tuntuu siltä, että jostain syystä melkein kaikkia nyt rakennettavia taloja todennäköisesti joutuvat asukkaat katselemaan seuraavat pari sataa vuotta – ainakin jos ne ovat mahdollisimman rumia. Kaupunkikuvaa kun ei saa pilata. (Häh? Eikö tässä olla yleensä yhden rakennuksen verran myöhässä?)
Sen vuoksi rakentamattomia tontteja tarvitaan. Kun kerran kaikki ruma pitää aina väkisin suojella, pitää jälkipolville jättää edes joku mahdollisuus parempaan ympäristöön. Ja tosiaan, moni rakentamaton tontti ihan oikeasti toimii yleisenä viheralueena ja henkireikänä. (Enkä nyt puhu asfalttikentästä. Näin sinun jo sinne hipsivän.)
Täytyy kyllä sanoa, että se julkisivu pesee nykyrakentamisen aika puhtaasti, vaikkei sitä kauniiksi voikaan kutsua. Voihan sen sisäosan rakentaa vaikka loft-asuntoja täyteen.
Kannatetaan. Tuon kun kerrankin näkisi.
Yksinkertaisesti suunnittelu- ja toteutuskilpailu kuten keski-Pasilan tapauksessakin:
http://www.pasilaone.fi/
Mikä se talo siinä Hesarin toisella puolella oli, on päässyt unohtumaan? Paljonkohan maksoivat aikoinaan tontista?
Rehellisyyden nimissä, omasta mielestäni niin urheilu kuin korkea- ja matalakulttuurikin kuuluvat oikeaan kaupunkiin, sen keskustaan eikä mihinkään pellolle kuten jenkeissä (tai Turussa).
http://hockey.ballparks.com/NHL/OttawaSenators/aerial.jpg
En lähtisi varauksetta väittämään, että Pasilan tai Kalasataman kilpailussa olisi syntynyt jotain HIFK-suunnitelmaa parempaa.
Eikös molempien lopputulos/finaaliehdokkaat ole pilvenpiirtäjät+CityconJumbo? Ja kilpailijoina NCC, YIT sekä SRV.
Juu, edes asemakaavassa ei ole suojelumerkintää – paikkatietopalvelun mukaan asemakaava on vuodelta 1942, ja netistä löytyvästä kaavadokumentista puuttuu koko jäähallin alue. Vieressä olevan Eläintarhan alueen (jossa esim. uimastadion) voimassa oleva kaava vuodelta 1903: http://ptp.hel.fi/kaavat/447.pdf. Eli ei ole ennenkään kaavojen puute rakentamista haitannut.
”On hyvä, että jäähalli on joukkoliikenteellä saavutettavissa ja lähellä asemaa (Pisara-asema).”
Kukas tämän Pisaran rakentamisesta on jo päättänyt? Hesari, HIFK, vihreät … ?
Kyse on myös siitä että tällainen hanke on pakko kilpailuttaa. Ei Helsinki voi vain antaa parhaita alueitaan Hifkille/gryndareille kun he ilmoittavat että nyt teemme tällaisen rakennelman. Jos Hifk taustajoukkoineen voittaa suunnitelmallaan kilpailun ja maksaa markkinahinnan niin asia on sillä selvä.
Hotellit ovat ilmeisesti hyvä bisnes Helsingissä, kunhan paikoista sovitaan. Tähän mennessä sijoittajatahojen kiikarissa ovat olleet ainakin Taivallahden merenrantatontti Töölössä, pilvenpiirtäjätontti Jätkäsaaren rannassa, Katajanokan tontti presidentinlinnaa vastapäätä ja nyt Töölönlahden jäähallihotelli Oopperan ja Olympiastadionin naapurissa.
Senaatintoria ei ole vielä keksitty esittää, vaikka sekin varmaan kaupunkisuunnitteluvirastolle kävisi. Jos yksityinen taho kerran rakentaa omilla rahoillaan ja kaupunki antaa tontin, niin eihän siinä silloin pitäisi kellään olla nokan koputtamista. Eihän?
HIFK taustajoukkoineen voi myös jättää koko hankkeen sikseen, jolloin he saavat pelata vanhassa hallissa ja me muut voimme nauttia Mäntymäen kentästä nykyasussaan. Lose-lose, mutta eipähän sanele grynderit ehtoja.
Se on perusteltua, jos sitä kautta odotetaan saavutettavan parempi lopputulos. Mikään pakko se ei ole, eihän Kampin, Kiasman, Musiikkitalon, töölönlahden tonttien, pikkuparlamentin tai keskustakirjaston tontteja ole mitenkään kilpailutettu.
Enemmän voisi kuvitella prosessin menevän niin, että jos jollain on joku kilpaileva idea tontille, niitä mietitään tapauskohtaisesti.
Arkkitehtuuri- ja urakkakilpailut ovat tietysti asia erikseen.
Kiasma on esimerkki täysin epäonnistuneesta arkkitehtuurista. Kiasma sopii yhtä huonosti paikkaansa kuin Mannerheimin patsas siinä vieressä. Mannerheimin voi toki siirtää Vermon raviradalle, mutta Kiasma pitäisi purkaa. Hesarin kuvan perusteella Hifkin halli näyttää kamalalta. Osmo puolustee hanketta hyvillä liikenneyhteyksillä. Aika ontuva peruste. Ja minäkin kysyn, mikä on pisararata…
On kai selvää, että tähän paikkaan on muitakin hankeideoita tekeillä. Pajusen epäröinti kertoo siitä. Sitä sopii ihmetellä, että jääkiekko saisi hallejaan seudun parhaille paikoille. Jalkapallo taitaa jäädä kohta jopa pesäpallon jalkoihin.
Pariisin nykyiset hallit rakennettiin vanhojen tilalle niin, että rakennusmassasta pääosa on maan alla, mutta päivänvalon saavuttamana. Tuossa Oopperan pohjoispuolisella nyt avoimen tilan vyöhykkeellä sopisi tutkia vastaavantyyppistä ratkaisua.
Julkisuuteen päästetyt ”havainnekuvat” ovat vain vau-arkkitehtuuria kaipaaville tarkoitettuja täkyjä. Mielikuvia rakennetaan asialle myönteisten virtausten nostattamiseksi.
Viitaten edelleen tuohon ”Helsinki Garden”-nimeen: Sodankylässä osataan.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288516471359.html
Kylläpä nyt ollaan kiihkeänä tontin arvosta. Jos tunne tontin arvosta on huikea niin miten siinä on vuosikausia saanut olla kaikessa rauhassa iso parkkiaukea? Vasta nyt stadionin ympäristö alkaisi saada oikeanlaista kehitystä ympärilleen. Eikö pääasia olisi saada tiivistä ja toimivaa kaupunkia? Tällähetkellä ainakaan tuo sitä ei ole. Jos ynnätään vielä Oopperatalon esitysten sponsorointi kadun toisella puolen verorahoilla niin miten edes voisimme vastustaa tätä hanketta?
Kommenteissa on ollut aika paljon kritiikkiä rakennuksen suunnitellusta ulkonäöstä. Samoin on annettu useita esimerkkejä siitä kuinka uudet rakennukset ovat rumia ja/tai eivät sovi ympäröivään kaupunkikuvaan. Itse en ole arkkitehtuurin tuntija, mutta minua kiinnostaisi nyt muutama esimerkki siitä missä uusissa projekteissa olisi kunnolla onnistuttu. Missä on sellainen rakennus joka tavallista suuremman massan mielestä olisi esimerkillistä kaupunkiarkkitehtuuria? Vai onko kysymys vaan siitä että puolet ei tykkää kuitenkaan…
mitä ajatella hifk:n hallihankkeesta?
vastaus=se riippuu tietysti ihan siitä kumpaa joukkuetta Ode kannattaa,siis jokereita tai ifkiä
Tähän saakka kun nimenomaan tuota on tivattu, eli esim. teemalla voisiko keskellä Töölöä käyttää hehtaareja merinäköalalla taloihin eikä maksuttomaan pitkäaikaispysäköintiin, niin sitten viherfasistit haluavat estää oikeiden ihmisten autoilun, Töölössä on nälänhädänomainen pysäköintipaikkapula ja silleen. Mutta jäähalli on tietenkin ihan eri juttu. Urheilupuolue syö autopuolueen aamupalaksi, kontrasti esimerkiksi Töölön pysäköintihallikeskusteluun ja vielä samojen ihmisten suusta on hilpeä.
Jos tää näin jouhevasti menee, niin ehdotan että tehdään jokainen kaupunginosa jäähalli edellä. Kruunuvuori Areena nyt!
Töölön konglomeraatin sijaintia voi kyllä perustella Pisara-asemalla, muttei toisinpäin. Parina iltana viikossa tapahtuvat massatapahtumat eivät mitenkään elätä raskasta rata-asemaa. Jollei reipas 10 minuutin kävely Rautatieasemalta urheilijaporukalle maistu, aina voi käyttää jotain neljästä Hesarin risteykseen menevää raitiovaunulinjaa.
Muuten ei pahaa sanaa PES-arkkitehtien (ent. Pekka Salminen & Poika) illuusiosta Mäntymäen parkkipaikalle. Toimisto on viime vuosina päässyt Kiinan laajeneville markkinoille, jonne suhteellisuudentajukin näyttää jääneen. 15-kerroksisen kerrostalon korkuinen, Linnanmäeltä aiheensa lainannut vuoristorata ei oikein istu funktionalismin merkkirakennusten, Kisahallin ja Olympiastadionin mittakaavaan.
Kadun toisella puolella sijaitseva Oopperatalokin, – vaikkei olekaan mikään modernin arkkitehtuurin skaalatikku (tuo mieleen lähinnä ylisuuren kirkonkylän kansakoulun), – edustaa sentään kulttuurihierarkiassa hiukka ylevämpää tasoa kuin kaukalossa tapahtuva vapaapaini. Sen pitäisi näkyä myös kaupunkikuvassa, kuka voisi kuvitella lätkähallin Concorde-aukiolle.
Lätkähalli sinänsä sopii maan alle, se ei kaipaa luonnonvaloa ja mölyt jäävät sisätiloihin. Julkisivuarkkitehtuurikin pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Sen sijaan kylpylä maan alla on pimeä ajatus. Kylpylään meno on kokonaisvaltainen kokemus, jonka täytyy hivellä kaikkia aisteja, sen ymmärsivät jo muinaiset roomalaiset. Kylpylässä tulee olla luonnonvaloa, merenrantakaupungin kylpylästä myös merinäköala. Ihanteellinen paikka on Töölön Taivallahti Hesperian Esplanadin päätteenä. Siellä voisi kesäisin ottaa hiekkarannalla aurinkokylpyjä ja pulahtaa mereekin. Illalla voi ihailla auringonlaskua Seurasaaren selällä.
Tämä tietenkin sillä ehdolla, että Töölö-seura myöntää rakennusluvan.
Töölössä on kuitenkin jo kaikki herkut Oopperasta alkoholistien asuntoloihin. Tuskin he enää kaipaavat HIFK:n kannattajia matsin jälkeen Eliten baariin möykkäämään. Miksemme sijoittaisi lätkähallia Itä-Helsinkiin, jossa suuri osa lajia seuraavasta alaluokasta asuu. Sijaitseehan Bluesin hallikin Espoossa.
Itäkeskuksessa olisi tonttikin valmiina. Itäväylän ja Kehä I:n risteystä on taas suunniteltu uusiksi. Sen päällehän sopisi lätkähalli kuin nakki silmään. Risteys peittyisi hallin alle ja kevyen liikenteen yhteydet järjestyisivät luontevasti. Pyöreä halli sopisi muodoltaankin Itiksen viimeisimmän ovaalin laajennuksen viereen. Teknisesti ratkaisu olisi tuskin kummoisempi, kuin tamperelaisten hallihanke radan päälle.
Hallille voisi antaa ilmaisen tontin sillä ehdolla, että se ottaa osaa risteyksen kustannuksiin. Näinhän toimittiin Kampissakin. Kokkila sai tontin kun suostui rakentamaan kaupungille bussiterminaalit, eikä huonoa diiliä tehnytkään.
Parkkipaikat ovat jo valmiina nykyisessä kauppakeskuksessa, joiden hallit huutavat tyhjyyttään arki-iltaisin, niitä voi vuorokäyttää lätkäjengin kanssa. Sitä paitsi, metromatka keskustasta kestää vartin.
Jäähalli voisi aloittaa Itäkeskuksen, jopa koko Itä-Helsingin renessanssin, se voisi olla alkupaukku. Näin on tapahtunut mm. eräissä Englannin teollisuuskaupungeissa, joissa jalkapallostadionin rakentaminen slummialueelle on kohottanut koko kaupunginosan imagoa. Halli generoi muuta toimintaa, jopa toimitilarakentaminen on saattanut elpyä.
Mitä sitten Mäntymäelle jää, jos kylpylä sijoitetaan Taivallahteen ja jäähalli Itäkeskukseen. No se vuoristorata. Se on sinänsä ihan sama mitä sisällä on, kunhan katolle asennetaan jäähdytysputket. Se ratkaisisi Töölön pulkkamäkiongelman.
Se vanha jäähalli voidaan antaa Arto Bryggarelle, niin poneilla ratsastavat tytöt saavat takaisin käyttöönsä koko Rusan vanhan maneesin.
Joka on aika ihmeellistä sillä rakennukselle ei ole suunniteltu vielä mitään ulkonäköä, vaan esitetty hahmotelma jolla yritetään kuvailla minkäkokoisesta massasta on kyse.
Taide- ja mediakasvatuksen osalta on vielä paljon tehtävää kun kaupunkisuunnitteluhankkeista keskusteltaessa mennään heti detaljitasolle ja tuomitaan kokonaisuus sillä perusteella että juuri tuo turkoosin sävy ei satu tänään miellyttämään. Ja mahdolliset oikeat ongelmat sivuutetaan liian vaikeina tai hankalasti käsitettävinä.
Ei se kyllä ihan näinkään mene. Se miten, mihin ja millä hintaa Helsinki jakaa parhaita tonttejaan kiinnostaa lähes kaikkia helsinkiläisiä. Ja muutenkin ifk on tässä vain bulvaani gryndareille ideaparkkia varten. Se saisi vastineeksi ”työstään” vuokrata hallia halvalla. Verratkaapa ifk:n liikevaihtoa tuon suunnitelman budjettiin niin näette että asia on juuri näin.
Ja ne jotka ovat sitä mieltä että tämä idea tulisi toteuttaa koska se on parempi kuin parkkipaikka niin ymmärtäkää jo että ei tämä ole ainoa suunitelma ko. paikalle kuten apulaiskaupunginjohtajakin lausui. Ja olen varma että suur- /jäähallin sisältämää ideaparkkia fiksumpaa toimintaa löytyy. Siksikin alueen käytöstä kannattaa järjestää suunnittelukilpailu. Ja jos vanha jäähalli ei enää kelpaa ifk:lle niin uskon myös että heillä on edelleen mahdollista siirtyä Hartwall Areenalle pelaamaan, johon he olivat lupautuneetkin kun areenaa suunniteltiin.
Ovatko nuo kylpyläpalvelut nimenomaan se, josta Helsingissä on puute? Tulkitsen kylpyläsuunnitelman vesiliukuputkeloiksi, porealtaiksi tms. aaltoaltaiksi.
Paljon suurempi pula Helsingissä on minun käsitykseni mukaan ihan tavallisista uima-altaista ja ratakapasiteetista, jossa kilpauimarit, kuntouimarit ja muut uinnista kiinnostuneet voivat vetäistä altaanvälejä, vesijuosta ja harjoitella uinnin tekniikoita.
Ja come on! Aika harva lähtee kylpylään arki-iltaisin – siitä tulisi viikonloppujen satunnainen juttu, jollei paikalle sitten saada hirveää määrää turisteja, mitä kyllä epäilen. Tavalliselle uintiratakapasiteetille on kysyntää joka päivä, myös arkisin. Nykyisin hallit pursuavat töiden jälkeen eikä kilpauintiseuroille riitä ratavuoroja. Hyvien yhteyksien ääreen pitää rakentaa palveluita, joilla on jokapäiväinen kysyntä. Mielihyväpalvelut, joita kysytään kerran viikossa tai harvemmin, voidaan tuottaa myös kauempana, jonne perheet voivat tehdä lauantaisin retken tms. (esim. Serena).
Toki tavallinenkin uimahalli voi sisältää jotain kylpylän ominaisuuksia, mutta pääpainon on oltava tässä tavallisessa ratakapasiteetissa, jolle on huutava tarve hyvien yhteyksien ääressä.
Mitä vikaa on gryndereissä? Kunnat lunastavat tai painostavat myymään maata halvalla. Sitten kunta kaavottaa omin päin tai grynderin pyynnöstä. Joskus kunta maksaa kaavan joskus grynderi tai sitten se maksetaan yhdessä. Kunta myy maan isolla voitolla grynderille ja saa voiton joka olisi kuulunut maan aluperäiselle omistajalle.
Seuraavaksi kunta kustantaa infran verorahoilla, joskus myös grynderi ottaa osaa, ja tuleva asukas tai käyttäjä maksaa vielä infran toiseen kertaan eri veroina ja maksuina.
Sitten grynderi rakentaa asuntoja, kauppoja tai jotain muuta jonka voi myydä tai vuokrata ja tienata todella paljon. Kuntalainen hyötyy asunnoista kaupoista jaa muusta kivasta mitä rakennetaan.
Näin sen on haluttu toimivan, kaikki voivat olla tyytyväisiä paitsi se onneton joka kyseisen maapläntin alunperin osti.
Havainnekuva antaa hyvän kuvan siitä, minkätyyppistä rakennusta alueelle havitellaan. Grynderien suunnittelema mahtipontinen hallikolossi näyttäisi kuin taivaalta pudonneelta avaruusalukselta keskellä Töölöä. Ja sellaista maamerkkiähän siitä hankkeen puuhamiehet tietysti haluavatkin. Sellainen sopii kuitenkin huonosti Olympiastadionin ja Töölönlahden maisemiin.
Hankkeen suurivolyymisin osa eli se halli sijoittuisi tuossa suunnitelmassa maan alle. Maanpäälliset osat voi toki suunnitella hyvin tai huonosti, havainnekuvassa näytti olevan aika kapeita ja takatöölömäisiä asuntorunkoja – kaarevina tosin.
Vastapäinen oopperatalo on kokonaan maan päällä ja näyttämön vaatimaa möhkälemäistä massoittelua ei kepeistä ulkorakenteista huolimatta ole kauhean hyvin saatu naamioitua.
Kadunkulkijan näkökulmasta mikä tahansa ruutukaavan asuinkortteli on umpinainen möhkäle, sisäpihan avoin tila näkyy usein vain asukkaille.
Monotonisuus (joka arkkitehtien mielestä on ehkä osoitus monumentaalisuudesta ja tavoiteltava asia) syntyy kun koko kortteli on yhtä ja samaa – kuitenkin esimerkiksi ns. Soncin korttelissa Museokadulla on saatu yksityiskohtien avulla vaihtelua vaikka koko kortteli on käytännössä yksi talo.
Sehän siinä onkin: Uusissa projekteissa ei käsittääkseni oikein missään onnistuta. Jostain syystä arkkitehdit haluavat tehdä juuri sellaista, mitä kansa ei kaipaa. Muut yksinkertaisesti eivät ole niin viehättyneitä pelkistetyistä, abstrakteista geometrisista kuvioista tai erivärisistä elementtilaikuista.
Olisi kiva kerrankin nähdä talo, jossa otettaisiin kunnolla mallia vaikka Eiran sairaalasta, Kansallismuseosta tai empire-taloista. Siis jotain lämmintä, maanläheistä ja persoonallista – sellaista, joka ei ole pelkkä elementti- tai lasi- ja teräslaatikko – mutta kuitenkin muuhun kaupunkiin istuvaa ja kaupunkihan on täynnä kivitaloja.
Mitä se voisi olla, tässä ketjussa ei ainakaan ole paljon ideat lennelleet? Vaikea keksiä ainakaan mitään toimintaa joka vetäisi alueelle säännöllisesti niin paljon ihmisiä. Se on sitä elävää kaupunkia.
Huvittavaa seurata myös joidenkin Töölöläisten marinaa siitä miten uuden hallin yleisö ei mahdu alueelle kun siellä on jo mm. Stadion. Ihan vinkkinä, Jäähalli on ollut Töölössä jo vuodesta -69 joten uusi tuskin aiheuttaisi valtavaa muutosta. Ja kuinka usein Stadionilla ja Jäähallissa on samaan aikaan joku tapahtuma? Ja vieläpä iltapäiväruuhkan aikaan?
Kun näitä rakennettiin toista sataa vuotta sitten, kansa piti niitä aivan kammottavina. Katajanokankin jugend-talojen sanottin pilaavaan ihan kaiken.
Miksi arkkitehtuuri ei saisi muuttua? Miksi pitäisi pysähtyä 100 v takaiseen maailmaan? Jos arkkitehtuurin pitäisi pysyä samana, niin miksi autot saavat muuttua? Miksi tietokoneet saavat muuttua? Miksi TV-sarjat saavat muuttua?
Miksi kansa ei vastusta uusia autoja? Miksi kansa ei vastusta väritelkkaria?
Ei kyse ole siitä, että arkkitehtuuri ei saa muuttua. Kyse on siitä, että arkkitehtuurin pitää ottaa huomioon tiettyjä perusasioita ihmisen, erityisesti kävelijän, havaintokyvystä ja sen vaikutuksista siihen mitä ominaisuuksia arkkitehtuurilla tulee olla, jotta se voi ylipäätänsä vedota jalankulkijaan.
Juuri tuo on sellainen alue, jonka modernistinen arkkitehtuuri on voimaperäisesti hylännyt. Rakennukset suunnitellaan katsottaviksi ylhäältä, kaukaa tai nopeasti liikkuvasta autosta. Katutila osana elävää kaupunkia on unohtunut käytännössä täysin.
Joo, ja tässä onkin mukavan kaupunkiympäristön paradoksi, eli vaikka umpikorttelissa rajataan maksimaalinen tila pois julkisesta käytöstä, heti jalkakäytävän reunasta alkava kivijalan palvelutarjonta enemmän kuin korvaa tämän menetyksen, ja taloyhtiöiden asukkaille saadaan olosuhteisiin nähden valoisa ja rauhallinen pihaympäristö.
Kun talo rakennetaan keskelle tonttia tai pahimmillaan isompaa kenttää, talon ja kadun välinen osuus on käytännössä pois sekä yhteisestä että yksityisestä käytöstä ja jää yhdentekeväksi joutomaaksi. Ketä ja mitä esimerkiksi palvelee oopperan sisäänkäynnin edessä aukeava rajattu ja kivetty kenttä? Miten Finlandia-talo ja Kaupunginteatteri kontribuoivat katuelämään? Miksi sanomatalon käytävä johtaa ei-mistään ei-mihinkään?
HIFK ei tietenkään voi ryhtyä tuomaan julkisuuteen Mäntymäen yleissuunnitelmaa, mutta kuten Mikko Särelä tuolla aiemmin totesi, kaupungin pitäisi lähteä liikkeelle Töölö-integraatio edellä eli miettiä miten asunnot ja halutut toiminnot voidaan yhdistää s.e. alue kytkeytyy nykyiseen kaupunkijatkumoon. Yksittäinen rakennus sinänsä ei ole kaupungissa kovin mielenkiintoinen lähtökohta
Jos unohdettaisin ensimmäiseksi jäkytys siitä, että Mäntymäen kenttää (tai Messukenttää, kuten se enne vanhan tunnettiin) käytetään paikoitusalueena.
Minua, joka usein liikun omalla autolla (kuten tänään, koska asioita oli eripuolilla kaupunkia) se ei häiritse. Ja on ihmisä,joiden täytyy kulkea omalla autolla; esimerkiksi naapurini. raitiovaununkuljettajan täytyy jollakin keinolla päästä aamuvuoroon tai pois yövuorosta.)
Toinen asia on, että ihminen tarvitsee visuaalista tilaa, näkymää. Töölön urheilukentät, messukenttä ja Töölönlahti yhdessä antavat sellaista. Katseen voi nostaa katustasosta vähän korkeammalle, ja silloin koslia ei juuri huomaa. Ne jopa antavat eloa näkymälle..
Täytyy myöntää, että vain silmäisin HIFK:n ehdotusta ja havainnekuvaa. Sat sapienti. Riittää viisalle.
Onko tämä liian hätäinen arvio?
Olin katsovinani, että Messukentän, so Kypros-kukkulan tai Mäntymäen, Urheilukadun, Hesarin ja Mäntymäenkadun rajoittama alue on 1,5 ha. eli 15.000 m2. Stadikan edessä pitää olla vapaa alue, johon yleisö kokonaisuudessan mahtuu, jos Stadion jouduttaisin yllättäen tyhjentämään.
Pipoa kyllä riiti kun kävin Suomi-Ranska jalkapallomaaottelussa.
Huomaankin olevani kerrankin samaa mieltä puhemies Mao Ze Lipposen kanssa
http://www.hs.fi/kaupunki/Paavo+Lipponen+HBLss%C3%A4+HIFKn+hallihanke+barbaarinen/a1305617140805
En ole kaikkia kommentteja lukenut joten aihetta ehkä on sivuttu mutta itseäni kovasti mietityttää uuden hallin liikennejärjestelyt autoille suurten massatapahtumien yhteydessä. Parkkipaikkoja hallilla riittää varmaan tarpeeksi juu mutta mitenkäs sisään- ja ulosajoliikenne? Kaikki saapuvat kerralla ja poistuvat kerralla, mitä ruuhkia onkaan odotettavissa Mannerheimintielle ja Helsingikadulle?
Hartwall-areenan ja esimerkiksi Messukeskuksen hyvä puoli on sijainti rakennetun kaupunkikortteliston ulkopuolella suuren liikenneväylän varrella (Hakamäentie), ja kuitenkin sielläkin liikenne ruuhkautuu pahasti ajoittain. Uusi halli on tätä paljon keskeisemmällä paikalla missä katuverkko on paljon hienojakoisempi (enemmän risteyksiä ja liikennevaloja) ja vilkkaammin liikennöity.
Ei tuo poikkea nykytilanteesta, Mäntymäen parkkis tyhjenee Ooperanäytöksen tai stadikkatapahtuman jälkeen yhtä lailla. Manskun / Hesarin liikennevalot päästävät läpi mitä päästävät, loput jonottaa kentällä, taikka sitten uudessa parkkihallissa.
Stadionin edessä on 1,5 hehtaarin parkkipaikka, joka varmaan on virallisesti Paavo Nurmen tori, koska nimestötoimikunta ymmärtää ironian päälle. Varsinaine Kisiksen parkkis, eiku siis Mäntymäen kenttä on 1,5ha, mutta koskematta varsinaiseen Mäntymäkeen (enkä tiedä pitäisikö jättää koskematta) siinä on käytännössä noin 2 – 2,5 ha tontti.
Lähdettä? Linkkiä kuviin silloisesta rakennuskannasta?
Jos kahdensadan vuoden päästä halutaan nähdä elementtilaatikkoja ja teräs-lasihökötyksiä niin rakennettakoon niitä silloin.
Tämä on pätevä näkökulma vain jos siellä asuu joku. Vaikka virastotalon ikkunoistakin on varmaan ihan mukava katsella sisäpihalle, siellä ei ole ensimmäistäkään henkilöä viettämässä vapaa-aikaansa rentoutumalla. Yksityisten henkireikien merkitys on aika paljon pienempi, jos kyseessä ei ole kenenkään oma, elämiseen ja lepoon tarkoitettu pysyvä soppi.
No mitenkäs on tähän asti pärjätty kun Stadionille on ahtautunut lähemmäs 40.000 henkeä tai vanhaan halliin 8000?
Silloin on, mitä ohi kävellessä olen silmäillyt, kielletty pysäköinti muutamaa päivää ennen ja jälkeen tapahtuman. Mäntymäen kenttä on ollut usein tilausbusseille varattuna ja Paavo Nurmen tori sponsoriteltoille. Lähiseudun metsät ovat olleet täynnä autoja, joita on sakotettu.
’Jos arkkitehtuurin pitäisi pysyä samana, niin miksi autot saavat muuttua? Miksi tietokoneet saavat muuttua? Miksi TV-sarjat saavat muuttua?’ (Matti Kinnunen)
Noille on toimivat markkinat, ja ihmset saavat ostaa, mitä haluavat, joten heidät on pakko ottaa huomioon. Arkkitehtuurin puolella on päätetty, että loppukäyttäjä on typerä juntti ja Makkaratalo on kaunis.
Älä nyt viiitti. Kuka muka ja missä on noin päättänyt? En ole arkkitehtien(kaan) kuullut sanovan M-taloa kauniiksi. Vaikuttava se on kyllä.
Makkaratalo (ja se makkara) on suojeltu ihan lain nojalla. Trabantia, Sinclair QL:ää tai Dynastia-videokasettia ei. Niitä saa toki jokainen museoida itsekseen, jos viitsii.
Kovin helposti ovat monet kaatamassa hanketta, ilman että mitään on esittää tilalle. Näin tehdään nykyään jokaiselle suuremmalle projektille Helsingissä, hotellitorneista Guggenheimiin. Hallihanke ei tosin vaatisi lanttiakaan julkista rahaa.
Economistissa on hyvä artikkeli http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2012/11/regulation?fsrc=scn/tw/te/bl/monumnetalburden
siitä, miten sääntely aiheuttaa massiiviset kulut ja hidastaa talouskasvua. Varmaan turhaa odottaa nimbyiltä esitystä miten heidän vastustuksensa kustannukset katetaan?
Asiaa voidaan miettiä, kunhan ensin tulee vastaava esitys noita huonoja ideoita esittäviltä. Heidän hölmöjen suunnitelmien torppaamiseksihan tässä niihin suuriin kustannuksiin jatkuvasti päädytään.
En tiedä, kuka noita suunnittelee, mutta kaupunkikuva tai muut ihmiset eivät ainakaan paljoa tunnu mielessä pyörivän. Sitä paitsi sen vastustuksen lisäksi myös monen suunnitelman toteutuksen maksumiehinä olisivat ihan eri tahot kuin voitonkäärijät.
Guggenheim-suunnitelmassakin poltettiin miljoonatolkulla veronmaksajien rahaa propagandamateriaalin tuottamiseen. Suuri yleisö on todennut idean järjettömäksi, mutta silti se vaan täälläkin pulpahtelee esiin.
Vain kaupungin parhaat paikat kelpaavat näille ulkomaalaisille sijoittajille ja heidän hoviarkkitehdeilleen. Katajanokan hotellia perusteltiin aikanaan sillä, että hotelli on pakko rakentaa, koska muuten norjalaismiljonääri pahoittaa mielensä, ja muutkaan ulkomaalaiset sijoittajat eivät enää voi luottaa kaupunkiin. Näinkö Helsingin päätöksenteko menee?
Kun runsaslumisien talvien pelätään tulleen jäädäkseen, HIFK:n havittelemalle paikalle on jo suunniteltu tehtävän luola lumen varastointia ja sulattamista varten. Veikkaan, että todennäköisyys on paljon suurempi, että keskelle Helsinginniemeä tulee tämä lumivarastoluola kuin mitään jäähalli-areenaa.