Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2013

Lista löy­tyy tästä

Lau­takun­nal­la on varsi­nainen fillari-ilta.

Pyöräi­lyn edistämissuunnitelma

Oikein hieno suun­nitel­ma, jos­sa on ymmär­ret­ty, mis­sä pyöräi­lyn ongel­mako­h­dat ovat. Kan­nat­taa lukea. Tavoit­teena on kaksinker­tais­taa pyöräi­lyn osu­us ja väl­i­tavoit­teena nos­taa se ”pyöräi­lykau­den” aikana 11 pros­en­tista 15 pros­ent­ti­in, mikä tarkoit­taa koko vuot­ta ajatellen nousua 6 pros­en­tista 10 prosenttiin.

Joskus tulee mieleen, että ovatko liian kun­ni­an­hi­moi­set tavoit­teet pahas­ta, kos­ka niiden saavut­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Esimerkik­si tavoit­teen nous­ta alal­la maail­man johtavak­si metropo­lik­si voisi kohtu­ullis­taa tavoit­teek­si ottaa Ams­ter­damin etu­matkas­ta puo­let kiinni.

Rahaa kai­vat­taisi­in 20 miljoon­aa vuodessa. Mis­tähän sen saisi?

Joitakin lisähuomioi­ta: Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.2.2013”

Ara-asuntoihin pienipalkkaisia

Asumisen hin­taa on alen­net­ta­va jo työl­lisyy­denkin nimis­sä. Sik­si työ­nan­ta­jat ja hal­li­tus halu­a­vat Helsin­gin seudulle ARA-vuokra-asun­to­ja. VM taas halu­aa säästää sosi­aal­i­meno­ja ja halu­aa sik­si ARA-asun­not varat­tavak­si kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mille. VM myös halu­aisi häätää asun­noista pois ne, joiden tulot ovat nousseet — jot­ka siis ovat päässeet töi­hin. Jat­ka lukemista “Ara-asun­toi­hin pienipalkkaisia”

Kuka päätyy työttömäksi?

(Tek­sti on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sion ykkös­ketju ‑sar­jas­sa)

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ongel­maa on järkev­in­tä läh­estyä ajatuk­sel­la, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­va sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan kannal­ta. Työ­nan­ta­jan on koet­ta­va työ­panos vähin­tään palkkakus­tan­nusten arvoisek­si ja työn­tek­i­jän on saata­va menete­tys­tä vapaa-ajas­ta riit­tävä kor­vaus suh­teessa siihen, mitä hän saisi kor­vauk­se­na työt­tömyy­destä. Vajaatyöl­lisyyt­tä Suomes­sa on ainakin seu­raavis­sa ryh­mis­sä. Jat­ka lukemista “Kuka pää­tyy työttömäksi?”

Eläkeikä ja elinaikakerroin

Eläke­jär­jestelmä ei tarvitse pysyäk­seen kestävänä eläkeiän korot­tamista, kos­ka niin san­ot­tu eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä automaat­tis­es­ti, kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousee. Mut­ta juuri tämän takia lak­isääteistä eläkeikää pitäisi oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä korot­taa. Jat­ka lukemista “Eläkeikä ja elinaikakerroin”

Ryhmäpuheenvuoro perussuomalaisten välikysymyksestä

Kysymyk­sessä oli kak­si sisäl­löltään ja tyyliltään täysin eri­laista osaa. Minus­ta se osa, joka kos­ki yleistä talous­poli­ti­ikkaa sinän­sä, oli paljon mie­lenki­in­toisem­pi kuin se, joka osal­lis­tui tähän yleiseen syyt­te­lyyn telakoiden karus­ta kohtalosta. Sik­si keski­tyin tuo­hon toiseen osaan.

===

Välikysymyk­set ovat kärsi­neet inflaa­tion, mut­ta nyt perus­suo­ma­laiset ovat tehneet paina­van kysymyk­sen siltä osin, kuin se kos­kee talous­poli­ti­ikkaa kokon­aisu­udessaan. On syytä keskustel­la siitä, miten reagoi­da val­tion­talouden velkaantumiseen.

On tot­ta, että työt­tömyyt­tä lisäävä säästämi­nen ja veronko­ro­tuk­set Euroopan nykyisessä talousti­lanteessa on ongel­mallista. Nopean sopeu­tuk­sen sijas­ta kehys­ri­ihessä tulisi sopia val­tion­talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä – siis sopia, ei lykätä. On toisaal­ta sovit­ta­va vero­jen koro­tuk­sista ja säästöistä, jot­ka toteutetaan suh­dan­tei­den elpyessä ja toisaal­ta päätet­tävä suurista rak­en­teel­li­sista kor­jauk­sista, jot­ka vähen­tävät meno­ja ja nos­ta­vat työl­lisyyt­tä. Hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set ovat out­o­ja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyt­tämään ja jos talous taan­tuu, leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro perus­suo­ma­lais­ten välikysymyksestä”

Asuminen Helsingin seudulla (4): Vuokra-asuntojen rakentamiseen ei tarvita yksityistä rahaa

Kun asun­to­jen markki­nahin­ta on korkea, eri­laiset hyeenat kokoon­tu­vat saali­in­jaolle. Tämä kos­kee myös vuokra-asun­to­jen rakentamista.

Tähän asti aravavuokrat­alo­ja on raken­net­tu niin, että yleishyödylli­nen yhtiö tai kun­ta perus­taa kiin­teistöy­htiön muodol­lisel­la oma­l­la pääo­ma­l­la. Oman pääo­man määrä on ymmärtääk­seni viisi pros­ent­tia kus­tan­nuk­sista. Lop­ut lainataan raha­laitok­ses­ta. Korko on markki­nae­htoinen, jos se ei ylitä 3,4 pros­ent­tia vuodessa. (Vuon­na 2014 omavas­tuuko­rko ale­nee 1,7 pros­ent­ti­in) Ylimenevästä koros­ta val­tio antaa korko­tukea 90 pros­ent­tia. Vuokralaisil­ta per­itään vuokra, joka kat­taa kiin­teistön ylläpi­don, varautu­misen perusko­r­jauk­seen, koron JA LAINAN LYHENNYKSET. Talo on pidet­tävä vuokrakäytössä säädel­tyine vuokri­neen määräa­jan. Ennen tuo määräai­ka oli 41 vuot­ta. Siihen men­nessä vuokralaiset oli­vat mak­sa­neet lainan pois kokon­aan ja kiin­teistö jäi omis­ta­jansa vapaak­si ja velat­tomak­si omaisu­udek­si. Ei huono bisnes. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (4): Vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen ei tarvi­ta yksi­ty­istä rahaa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.2.2013

Lau­takun­ta pitää tänään pere­hdyt­tämis­sem­i­naaria. Sik­si lista on kovin keponen

Kak­si asuin­taloa Haagaan
Mäk­i­tor­pantiel­lä pan­naan van­ha tyhjil­lään ole­va hoito­laitos nurin ja tilalle laite­taan kak­si kolmik­er­roksista asuin­taloa. Ker­rosalaa 1700 neliötä eli asukkai­ta run­saat 40. Pienistä puroista isot vir­rat syntyvät.

Sil­tasaaren katot
Pöy­dältä. (kts. edelli­nen viikko) Museoväen vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta ajat­telin kan­nat­taa tätä. Jos nämä ikku­nat oli­si­vat alku­peräiset, museovä­ki vaatisi niiden suo­jelua. Kaupunkiku­van kannal­ta merkit­täväm­pää on, että katon väri muuttuu.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta 120 euroon vuodessa.
Minä kun luulin, että tästä on jo päätet­ty, mut­ta päätetään nyt sit­ten uud­estaan. Päätök­sen pitäisi kuitenkin olla 10 euroa kuukaudessa.
Moni autoil­i­ja on pyytänyt hin­nan korot­tamista, jot­ta näitä ilmai­s­paikko­ja ei käytet­täisi auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­seen. Nyt sen­tään vaa­di­taan, että auton on olta­va vaku­u­tuk­ses­sa niin, että sil­lä saa ajaa. Seu­raavak­si var­maankin kan­nat­taa vaa­tia, että niis­sä on ilmaa renkaissa ja että talvel­la on talvirenkaat.
Tun­nuk­sia on 25 000 ja paikko­ja 19 000.  Rahaa tulee siis 3 miljoon­aa vuodessa. Jos hin­ta viisinker­tais­tet­taisi­in, olisin valmis kor­vamerk­it­semään lisätuen pysäköin­tilu­oli­in, jot­ta saataisi­in pysäköin­ti pikkuhil­jaa maan alle.

Asuminen Helsingin seudulla (3): Miksi ei kaavoiteta enemmän?

Asumisen kalleus johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Syytös kohdis­tuu kun­ti­in: kaavoit­takaa enemmän.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta voin ker­toa ter­veis­inä, että kovin help­poa ei lähin­nä tiivistämiseen perus­tu­va kaavoitus ole, kun asukkail­ta viedään alueet, jot­ka he ovat mieltäneet virk­istysalueik­si. Mut­ta on kaavoituk­sen hitau­teen toinenkin syy.

Kaavoit­ta­mi­nen mak­saa, enkä tarkoi­ta täl­lä kaavoit­ta­jan kynään ostet­tavaa mustet­ta. Tont­ti pitää saat­taa rak­en­tamiskelpoisek­si, eli maaperä on puhdis­tet­ta­va ja vahvis­tet­ta­va, on raken­net­ta­va kadut ja muu infra. Se on Helsingis­sä keskimäärin 400 — 500 euroa ker­rosneliöltä. Koivusaa­res­sa peräti 900 euroa neliöltä, mut­ta sitä ei näköjään raken­neta. Tämän päälle tule­vat koulut, päiväkodit, ratikat, metrot ja kaik­ki muu sel­l­ainen. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (3): Mik­si ei kaavoite­ta enemmän?”

Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista

Asun­topoli­ti­ik­ka heiken­tää pieni­palkkaisten ase­maa pääkaupunkiseudul­la kah­ta kaut­ta. Korko­jen verovähen­nysoikeus nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja tätä kaut­ta myös vuokria, kos­ka vuokrat ovat asun­non hin­nan johdan­naisia. Toisaal­ta toimeen­tu­lotues­ta kor­vat­ta­va 600 euroa kuus­sa asun­non kokoon ja kun­toon kat­so­mat­ta nos­taa eri­tyis­es­ti pien­impi­en asun­to­jen vuokria edelleen. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (2): Asun­topoli­ti­ik­ka sor­taa pienipalkkaista”

Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa

Otso Kivekäs linkit­ti mie­lenki­in­toisen tutkimuk­sen Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2012.

Huomio­ta herät­ti se, kuin­ka paljon eri liiken­nemuo­to­ja kan­takaupungis­sa asu­vat käyt­tävät päivit­täin. Matko­ja tehdään päivässä 2,7 asukas­ta kohden, mikä suun­nilleen ker­too, mitä ”matkalla” tarkoite­taan. Jat­ka lukemista “Auto ja fil­lari tasois­sa kantakaupungissa”