HSL:n hallitus 26.3.2013

Olin tänään viimeistä ker­taa HSL:n hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa. Uusi on jo valit­tu. Helsin­gin vihre­itä edus­taa siel­lä nyt Ville Ylikahri. Tärkein asia oli ns. kaari­mallin tar­if­fi­rak­en­teen lähet­tämi­nen lausun­nolle kun­ti­in. Kaari­malli­in siir­ry­tään aikaisin­taan vuon­na 2016. Lop­ulliset tarkat tar­if­fipäätök­set tehdään sitä ennen.

Lausun­nolle lähtevä esi­tys on seuraava:

30 päivän liput

AB –vyöhyke 50 €
BC –vyöhyke   60 €
ABC – vyöhyke 90 €
ABCD – Vyöhyke 140 €
( AB =Helsin­ki, ilman Öster­sun­do­mia, Myyr­mä­ki, Tapi­o­la, Lep­pä­vaara ja Matinkylä)
BC = Espoon ja Van­taa sekä osa Helsingistä mut­ta ei Helsin­gin keskusta
ABC = suun­nilleen nykyi­nen seutulippu
ABCD = Kirkkon­um­mi, Ker­a­va ja Sipoo Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 26.3.2013”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.3.2013: Itäväylän ja Kehä I:n risteys

Itäväylän ja Kehä I:n risteys

(Oops! olin lis­taa lukies­sani hypän­nyt yhden kohdan yli. Hyvä, että on min­ua tarkkaavaisem­pia lukijoita!)

Lau­takun­ta palaut­ti risteyk­seen suun­nitel­lun risteyshirvi­tyk­sen, joka oli sekä ruma että kallis. Nyt viras­to tulee kahdel­la uuden­laisel­la esi­tyk­sel­lä, joista toinen ”Ramp­pi” on ruma ja hal­pa ja “Kauka­lo” paljon siedet­täväm­män näköi­nen ja vähän kalli­impi. Ver­rat­tuna aiem­paan esi­tyk­seen, tämä ”Kauka­lo” on sekä parem­pi että kahdek­san miljoon­aa euroa halvem­pi. Jos lau­takun­ta saisi vaik­ka kymme­nen pros­entin rojaltin aiheut­ta­mas­taan säästöstä, hyvä tili olisi tehty yhdessä kok­ouk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.3.2013: Itäväylän ja Kehä I:n risteys”

Juhana ja Ode: nuorisopalkka

Nuorten työt­tömyyt­tä pidämme vaar­al­lise­na ongel­mana ja sik­si pää­timme olla sen ratkaisemises­sa vähän höveleitä ja käyt­tää keino­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia. Vähät­telemät­tä ikäih­mis­ten työn­saan­tion­gel­maa nuoren ihmisen luisum­i­nen pitkäaikaistyöt­tömyy­den kaut­ta työvoiman ulkop­uolelle on ongel­mana pahempi ja kalli­impi ongel­ma kuin ikäih­mis­ten työt­tömyys siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että nuorelta jää sil­loin paljon enem­män työvu­osia tekemät­tä kuin työt­tömyy­teen luis­ta­neelta viisikymp­piseltä. Nuoriso­työt­tömyyt­tä myös on tilas­toitua enem­män, kos­ka tilas­tois­sa työt­tömäk­si ei merk­itä henkilöä, joka hakee työtä sitä saa­mat­ta, jos hän työn sijas­ta on päässyt jollekin työl­lisyyskurssille tai muiden toimen­pitei­den kohteek­si. Kos­ka toimen­piteitä nuori­in kohdis­te­taan rop­pakau­pal­la, pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä nuorten kesku­udessa ei tästä syys­tä oikeas­t­aan pitäisi olla lainkaan. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: nuorisopalkka”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.3.2013

(Lis­taan tästä)

Kok­ouk­sen tärkein asia on muis­tio Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ikan kehittämisestä.

 

Lausun­to Helsin­gin vesi­huol­lon kehittämissuunnitelmasta

Kaupunkisu­un­nit­telun kannal­ta siitä nyt ei oikein voi sanoa muu­ta kuin, että jär­jestelmän pitäisi kehit­tyä kaupun­gin kasvun mukana, eikä siitä oikein muu­ta sanotakaan.

Keskus­puis­ton keskiosan asemakaava

Löy­tyi Helsingistä vielä kaavoit­tam­a­ton alue. Kaa­va tun­tuu ruti­inil­ta, jotain lisärak­en­tamista liikun­nalle sal­li­taan ja Raide-Jok­eri­in varaudu­taan. Kaipaisin vähän apua niiltä, joil­la on alueelle parem­pi paikallis­tun­te­mus, sil­lä minä yleen­sä viiletän vain ohi fil­lar­il­la silmät tiukasti tiehen kohdis­tet­tuina. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.3.2013”

Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä

Suuret työ­nan­ta­jat on määrät­ty aivan oikein  vas­taa­maan taloudel­lis­es­ti siitä, että työtek­i­jät joutu­vat työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Täl­lä kan­nuste­taan huole­hti­maan työhyv­in­voin­nista ja työter­veyshuol­losta. Tämän var­jop­uole­na on kuitenkin se, että työhöno­to­ssa kan­nat­taa valikoi­da pois ne, joiden pelätään syys­tä tai tois­es­ta joutu­van ennenaikaises­ti eläk­keelle. Sairaus­vaku­u­tus­ta tar­joa­vat yri­tyk­set eivät myön­nä vaku­u­tus­ta jo sairas­tuneille. Työ­nan­ta­jat toimi­vat samal­la logi­ikalla. Eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veyskuntoutu­jien työhön pääsy on Suomes­sa mui­ta Pohjo­is­mai­ta vaikeampaa.

Muu­ta­ma vuosi sit­ten van­taalainen teol­lisu­usyri­tys ajat­teli paran­taa mainet­taan yhteiskun­tavas­tu­un kan­ta­jana palkkaa­mal­la varas­totöi­hin kehi­tys­vam­maisia. Han­ke kaa­tui tähän työkyvyt­tömyy­seläk­eriski­in. Sit­tem­min on säädet­ty – ehkä juuri tämän tapauk­sen vuok­si – ,  että riskistä vapau­tuu kun palkkaa vajaakun­toisek­si luokitel­lun. Tämä pois­taa vain kaikkein ilmeisim­män ongel­man. Sik­si esitämme, että työ­nan­ta­ja voisi asi­aa perustelemat­ta ostaa itsen­sä vapaak­si jois­takin palkkaamis­taan henkilöistä – ei kaik­ista –, mut­ta jou­tu­isi mak­samaan siitä vähän yli­hin­taa, jot­ta käytän­nöstä ei tulisi liian suosit­tua.  Tämä syytä ilmoit­ta­mat­ta tuli tähän sik­si, että muuten todis­tus­taak­ka toisen sairau­den riskistä tulisi työ­nan­ta­jalle, jol­loin on yksinker­taisem­paa palkata riskitön.

Tämä esi­tys on laa­dit­tu rak­en­teeltaan sel­l­aisek­si, ettei se poista yri­tyk­sen kan­nustin­ta huole­htia työn­tek­i­jöi­den­sä ter­vey­destä ja jak­samis­es­ta. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä”

Juhana ja Ode sairauspoissaoloista

Yksi työl­listymisen esteistä on työ­nan­ta­jan ennakkolu­u­loinen – oikeutet­tu tai perus­tee­ton – epäilys, että työn­hak­i­jal­la saat­taisi olla aika paljon sairauspoissaoloja.

Tois­tu­vien sairaus­pois­saolo­jen riski

Työ­nan­ta­ja on vas­tu­us­sa työn­tek­i­jän sairaus­pois­saoloista yhdek­sän ensim­mäistä päivää. Vas­ta tämän jäl­keen Kelan sairaus­päivära­ha alkaa mak­saa päivära­haa sairas­tuneen työ­nan­ta­jalle. Samalle henkilölle voi koitua vuo­den aikana lukuisia sairaus­jak­so­ja, jos­ta työ­nan­ta­ja ei saa ehkä lainkaan kor­vaus­ta. Tämä saa työ­nan­ta­jan kart­ta­maan työhöno­to­ssa henkilöitä, joi­hin vaikut­taa kohon­nut sairas­tavu­us­ris­ki. Olisi kohtu­ullista rajoit­taa karenssipäivien vuo­tu­ista määrää.

Suosi­tus 11:

Työ­nan­ta­jan vas­tu­un rajaami­nen tois­tu­vasti sairastel­ev­as­ta työn­tek­i­jästä. Jos samal­la työn­tek­i­jäl­lä on kalen­terivuo­den aikana vähin­tään 15 pois­saolopäivää sairau­den vuok­si niin, ettei työ­nan­ta­ja saa niistä sairaus­päivära­haa Kelal­ta, mak­saa Kela työ­nan­ta­jalle sairaus­päivära­haa jokaiselta tämän ylit­tävältä sairauspäivältä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013

Kaare­lan jäähallikaava

Meni läpi yksimielis­es­ti ja kiitoksin kaavoit­ta­jalle hyvästä työstä. Jos se on laitet­ta­va johonkin, niin tähän. Siitä on erim­ielisyyk­siä, onko rak­en­tamiselle uhrat­ta­va alue nyt viher­alue vai liiken­nevihreää. Ylem­mät elimet sit­tyn päät­tävät, raken­netaanko tätä. On muun muas­sa se 435 miljoo­nan euron investoin­tikat­to, jos­ta päätet­ti­in viikonloppuna.

Lausun­to ryh­märak­en­tamis­es­ta town­house-kort­teleis­sa Kru­unuvuoren ran­nas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 19.3.2013”

Palkan maksaminen helpommaksi

Hei­di Hau­ta­lan harmilli­nen töp­päi­ly mak­samat­tomien eläke­mak­su­jen kanssa on ikävä tapaus, joka toiv­ot­tavasti voidaan kään­tää har­maan talouden tor­jun­nan voitok­si, kos­ka nyt mak­samin­sen vaikeud­es­ta ainakin puhutaan. Kuten moni muukin, Hei­di ei ymmärtääk­seni jät­tänyt mak­su­ja mak­samat­ta tavoitel­lak­seen voit­toa itselleen, vaan vält­tääk­seen sen toiv­ot­toman paperiso­dan, joka pikku­mak­su­jen mak­samiseen menee. Hän­hän menet­ti näin tehdessään koti­talousvähen­nyk­sen, joka olisi ollut tuo­ta eläke­mak­sua paljon suurem­pi. Se, että palkan mak­sami­nen muuten kuin pimeästi on tehty hallinnol­lis­es­ti niin vaikeak­si, tuot­taa huo­mat­ta­vat vero­tu­lo­jen mene­tyk­set ja naker­taa kansalais­ten moraalia.

Nyt­tem­min palkka.fi-palvelu tekee mak­samisen paljon helpom­mak­si, mut­ta help­poa se ei ole edelleenkään. Mikä palkka.fi –palvelus­sa on sel­l­aista, että parem­minkin voisi toimia. Jat­ka lukemista “Palkan mak­sami­nen helpommaksi”

Juhana ja Ode: Äitiydestä aiheutuvien kustannusten tasaus

Työnantajalle lankeava sosiaalinen vastuu työhön pääsyn esteenä

His­to­ri­al­li­sista syistä työ­nan­ta­jalle on sälytet­ty sosi­aal­ista vas­tu­u­ta työn­tek­i­jöi­den­sä sosi­aal­i­sista ja ter­vey­del­li­sistä riskeistä. Ratio­naalis­es­ti toimi­va työ­nan­ta­ja ottaa poten­ti­aaliset riskit huomioon rekry­toin­ti­vai­heessa ja pyrkii vält­tämään sel­l­ais­ten henkilöi­den palkkaamista, joi­hin hän arvelee syys­tä tai tois­es­ta sisäl­tyvän keskimääräistä suurem­man riskin. Sik­si on viisas­ta siirtää osa riskeistä yhteis­es­ti katettaviksi.

Nuori nainen ja raskau­den riski

Nuo­ril­la naisil­la teetetään paljon saman ikäisiä miehiä enem­män eri­laisia pätkätöitä. Tämä johtuu mitä ilmeisim­min suurelta osin pelosta, että työn­tek­i­jä tulee raskaak­si. Vaik­ka välit­tömästi äitiys­lomista aiheutu­via kus­tan­nuk­sia on tasat­tu, äitiys­lo­ma tuot­taa työ­nan­ta­jalle ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia sijaisen pere­hdyt­tämis­es­tä alka­en. Naisyrit­täjien hie­man kiis­tanalaisen laskel­man mukaan työ­nan­ta­jalle aiheutuu yhdestä raskaud­es­ta noin kymme­nen­tuhan­nen euron suu­ru­inen kus­tan­nus. Kus­tan­nuk­sia aiheut­taa se, että äitiyspäivära­ha on palkkaa pienem­pi, mut­ta useimpi­en työe­htosopimusten mukaan työ­nan­ta­jan on kuitenkin mak­set­ta­va ainakin äitiys­lo­man ajal­ta täysi palk­ka. Sama tois­tuu äitiys- ja van­hempainva­paan aikana ker­tyneen lomaoikeu­den kohdal­la, jos­ta kor­vataan osa. Suurin kus­tan­nus on kuitenkin vaikeam­min määriteltävä hait­ta sijaisen rekry­toin­nista ja hänen pere­hdyt­tämis­es­tään. Näitä kus­tan­nuk­sia on mah­do­ton määritel­lä tarkasti ja ne vai­htel­e­vat tapausko­htais­es­ti. Nuorten nais­ten vaikeus päästä pysyvään työ­suh­teeseen kielii siitä, että ongel­ma on todel­li­nen. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: Äitiy­destä aiheutu­vien kus­tan­nusten tasaus”

Juhana ja Ode palkkatuesta

Muiden kiirei­den vuok­si tämä raport­timme esit­te­ly ete­nee vähän hitaasti. Tässä nyt taas seu­raa­va suosi­tus. Seu­raa­va tek­sti on suo­raan raportista.

Palkkatuki

Vaikeasti työl­lis­tet­tävän työn­tek­i­jän palkkaamista tue­taan täl­lä het­kel­lä työ­nan­ta­jalle mak­set­taval­la palkkat­uel­la. Palkkatu­ki on työ­markki­nat­uen suu­ru­inen, eli noin 700 euroa. Sitä voidaan myön­tää muun muas­sa henkilölle joka on saanut työt­tömyysko­r­vaus­ta 500 päivää tai ollut yhtä­jak­sois­es­ti työt­tömänä kuusi kuukaut­ta, on vail­la ammatil­lista koulu­tus­ta tai on yli 50-vuo­tias. Se voidaan tapausko­htais­es­ti myön­tää enin­tään 60 pros­en­til­la korotet­tuna, ja jois­sakin tapauk­sis­sa koro­tus voi olla 90 %. Palkkatu­ki myön­netään taval­lis­es­ti kymmenek­si kuukaudek­si ker­ral­laan. Työn­tek­i­jälle on mak­set­ta­va työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Työt­tömäl­lä työn­hak­i­jalle voidaan myön­tää palkkatukiseteli osoituk­sek­si, että hänen palkkaamis­es­taan voi saa­da palkkatukea.

Vuon­na 2012 palkkat­uel­la työl­lis­tet­tyjä oli keskimäärin noin 30 000 eli run­sas pros­ent­ti työl­lis­es­tä työvoimas­ta. Tuk­i­työl­lis­te­ty­istä noin 30 % oli kun­tien ja val­tion palveluk­ses­sa ja lop­ut ”yksi­ty­isil­lä”. Yksi­ty­isi­in kuu­lu­vat sekä yri­tyk­set että kol­man­nen sek­torin jär­jestöt, esimerkik­si työt­tömien yhdis­tyk­set. Palkkat­uen tulisi muo­dostaa tie ulos työt­tömyy­destä. Palkkat­uelta ei kuitenkaan siir­ry­tä avoimille työ­markki­noille niin hel­posti kuin voisi toivoa. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode palkkatuesta”