Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013

Kaarelan jäähallikaava

Meni läpi yksimielisesti ja kiitoksin kaavoittajalle hyvästä työstä. Jos se on laitettava johonkin, niin tähän. Siitä on erimielisyyksiä, onko rakentamiselle uhrattava alue nyt viheralue vai liikennevihreää. Ylemmät elimet sittyn päättävät, rakennetaanko tätä. On muun muassa se 435 miljoonan euron investointikatto, josta päätettiin viikonloppuna.

Lausunto ryhmärakentamisesta townhouse-kortteleissa Kruunuvuoren rannassa.

Kysyjät olivat ilmeisesti käyttäneet väärää termiä. Jossain on sovittu, että ryhmärakentaminen on yhteistoiminnallista hartiapankkirakentamista. Lausuntoon tehtiin pieni stilistisiä muutoksia, jotka selvittivät eroa ja joiden aineellinen sisältö oli, että ryhmärakennuttamisporukat voivat osallistua tontinluovutuskilpailuun siinä missä muutkin, mutta niitä ei erityisesti suosita. Kaupungin strategianeuvotteluissa sovittiin viikonloppuna, että kaupungin kasvua rahoitetaan muun muassa sillä, että kovan rahan tonteista pyritään saamaan kaupungille maksimaalinen tuotto sen sijaan, että rahaa lapioitaisiin rakennusliikkeiden taseisiin.

Lausunto metron yöliikenteestä

Äänin 8-1 hyväksyttiin Outi Silfenbergin (vihr) esitys, että lautakunta suosittaa pidennetyn liikennöintiajan kokeilemista viikonloppuisin. Enemmistö oli sen verran vakuuttava, että uskomme tälle myötätuulta myös kaupunginhallituksessa, mutta mitä tekee HSL?   

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013”

    1. Liikennesuunnittelu Helsingissä kuuluu kaupunkisuunnitteluvirastolle. Meillä ainakin liikenteeseen kuuluu olennaisesti myös joukkoliikenne ja joukkoliikenteen suunnittelu on keskeinen osa kaupunkisuunnittelua. Aikataulukysymyksistä kaupunki antaa HSL:lle lausunnon. Kun metro on toistaiseksi Helsingin sisäistä liikennettä, Helsingin lausunto painanee paljon. Jos Espoo haluaa jonkin parannuksen joukkoliikenteeseensä ja tarjoutuu sen myös maksamaan, HSL:n hallitus varmaankin hyväksyy esityksen.

  1. Mitä tekee HSL? No, HSL tekee kuten sen hallitus haluaa, ei se sen kummempaa ole. Hallituksen soisi useamminkin puuttuvan kuntayhtymän virkamiesvaltaiseen toimintaan, mutta YTV:n perintönä näin ei ole ollut tapana tehdä.

  2. ”Kaupungin strategianeuvotteluissa sovittiin viikonloppuna, että kaupungin kasvua rahoitetaan muun muassa sillä, että kovan rahan tonteista pyritään saamaan kaupungille maksimaalinen tuotto sen sijaan, että rahaa lapioitaisiin rakennusliikkeiden taseisiin.”

    Tästä aiheesta toivoisin omaa kirjoitusta Odelta. Kuinka tämä aiotaan tehdä? Onko samalla päätetty kuinka paljon omistusasuminen maksaa Helsingissä? Mihin tuotto käytetään, asumisen infraan tai sen rahoituskuluihin? Voiko tuotto valua pelkästään sote-kuluihin?

    Itselle tulee mieleen, että jatkossa alitarjonnasta johtuva asumisen ylihinta ei jatkossa ole enää rakennusliikkeiden ja poliitikkojen syy. Se tulee olemaan yksinomaan poliitikkojen syy (ja vähän virkamiehien).

    1. Tero, ei tuossa nyt ole mitään yllättävää.
      Jos rakennusliike myy asuntoja vapailla markkinoilla, se ottaa niistä niin paljon kuin saa. Se, kuinka paljon se niis5tä saa, ei riipu mitenkään siitä, paljnko se on maksanut maasta. Kun asunnot ovat kallita, raha voii mennä joko rakennusliikkeelle tai kaupngille maanomistajana. Koska asuntotuotannost6a on kaupungille huomattavasti kuluja, on oikein, että se menee kaupungille. Sitä paitsi poliitillakin on vähemmän töitä, kun tontit luovutetaan avoimen tarjoiskilpailun kautta eikä serkun rakennusfirmalle asevelihintaan.

  3. Osmo Soininvaara:
    Kun asunnot ovat kallita, raha voii mennä joko rakennusliikkeelle tai kaupngille maanomistajana.

    Eli on päätetty, että asunnot ovat aina kalliita?

    Muutoin olen tismalleen samaa mieltä. On veronmaksajan kannalta hyvä, jos suurempi osa rahoista menee kaupungille kuin rakennusliikkeille. Kysymys kuuluikin, kuinka tuo tehdään ja mitä lisärahalla tehdään. Kuka päättää ja miten tonttitarjonnan määrästä?

    Uskon myös, että hyvin tehtynä rakennusliikkeiden rahastus tonttimaan panttauksella saadaan siirrettyä kaupungille. Tämän jälkeen emme voi syyttää kuin poliitikkoja liian vähästä tarjonnasta asuntomarkkinoilla. Veikkaan, että ahneus iskee ja kaupunki maksimoi tonttien hinnat niukalla tarjonnalla. Tosin samalla se maksimoi verorahoista maksettavat asumistuet.

    Joskus kannattaa myös miettiä mistä tulee se uusi raha asuntomarkkinoille. Se tulee nuorten pankkilainoista. Onko 25-45 vuotiaat mielestäsi jo riittävästi velkaantuneita vai otetaanko lisää?

  4. Jos metron kohdalla asioita missään yhteydessä katsottaisiin vähääkään talousnäkökulmasta, niin eiköhän tässäkin syytä olisi ennemminkin supistaa kuin laajentaa liikennöintiaikoja.

    En toki odota, että metron osalta oltaisiin järkeviä päätöksiä tekemässä tässäkään asiassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.