Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä

Suu­ret työ­nan­ta­jat on mää­rät­ty aivan oikein  vas­taa­maan talou­del­li­ses­ti sii­tä, että työ­te­ki­jät jou­tu­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le. Täl­lä kan­nus­te­taan huo­leh­ti­maan työ­hy­vin­voin­nis­ta ja työ­ter­veys­huol­los­ta. Tämän var­jo­puo­le­na on kui­ten­kin se, että työ­hö­no­tos­sa kan­nat­taa vali­koi­da pois ne, joi­den pelä­tään syys­tä tai toi­ses­ta jou­tu­van ennen­ai­kai­ses­ti eläk­keel­le. Sai­raus­va­kuu­tus­ta tar­joa­vat yri­tyk­set eivät myön­nä vakuu­tus­ta jo sai­ras­tu­neil­le. Työ­nan­ta­jat toi­mi­vat samal­la logii­kal­la. Eri­tyi­ses­ti mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien työ­hön pää­sy on Suo­mes­sa mui­ta Poh­jois­mai­ta vaikeampaa.

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten van­taa­lai­nen teol­li­suus­yri­tys ajat­te­li paran­taa mai­net­taan yhteis­kun­ta­vas­tuun kan­ta­ja­na palk­kaa­mal­la varas­to­töi­hin kehi­tys­vam­mai­sia. Han­ke kaa­tui tähän työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ris­kiin. Sit­tem­min on sää­det­ty – ehkä juu­ri tämän tapauk­sen vuok­si – ,  että ris­kis­tä vapau­tuu kun palk­kaa vajaa­kun­toi­sek­si luo­ki­tel­lun. Tämä pois­taa vain kaik­kein ilmei­sim­män ongel­man. Sik­si esi­täm­me, että työ­nan­ta­ja voi­si asi­aa perus­te­le­mat­ta ostaa itsen­sä vapaak­si jois­ta­kin palk­kaa­mis­taan hen­ki­löis­tä – ei kai­kis­ta –, mut­ta jou­tui­si mak­sa­maan sii­tä vähän yli­hin­taa, jot­ta käy­tän­nös­tä ei tuli­si lii­an suo­sit­tua.  Tämä syy­tä ilmoit­ta­mat­ta tuli tähän sik­si, että muu­ten todis­tus­taak­ka toi­sen sai­rau­den ris­kis­tä tuli­si työ­nan­ta­jal­le, jol­loin on yksin­ker­tai­sem­paa pal­ka­ta riskitön.

Tämä esi­tys on laa­dit­tu raken­teel­taan sel­lai­sek­si, ettei se pois­ta yri­tyk­sen kan­nus­tin­ta huo­leh­tia työn­te­ki­jöi­den­sä ter­vey­des­tä ja jaksamisesta. 

Suo­raan raportistamme:

Kohon­nut työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen riski

Pie­net työ­nan­ta­jat tasaa­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den ris­kit kes­ke­nään ja suu­ret työ­nan­ta­jat mak­sa­vat käy­tän­nös­sä mak­su­pro­sen­tin muu­tos­ten kaut­ta omat työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­pauk­sen­sa koko­naan itse. Mitä nuo­rem­pa­na tulee työ­ky­vyt­tö­mäk­si, sitä kal­liim­mak­si se käy. Kol­me­kym­men­vuo­ti­aa­na työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le jou­tu­nees­ta työ­nan­ta­jal­le koi­tu­va las­ku on puo­len mil­joo­nan euron luok­kaa. Vas­tuu ei ole enää suo­ra­vii­vai­nen, vaan perus­tuu ris­ki­luok­kiin. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­paus on työ­nan­ta­jal­le ilmai­nen, jos se ei siir­rä yri­tys­tä mak­su­luo­kas­ta toi­seen, mut­ta sitä­kin kal­liim­pi, jos juu­ri se aiheut­taa siirron.

Jois­tain hen­ki­löis­tä on help­po pää­tel­lä, että hei­hin liit­tyy kohon­nut työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­ki. Työ­nan­ta­jan vas­tuut­ta­mi­sel­la työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä täh­dä­tään hyvään työ­suo­je­luun ja työ­ter­veys­huol­toon, mut­ta sivu­vai­ku­tuk­se­na se joh­taa vali­koi­vaan rek­ry­toin­tiin. Työ­nan­ta­jien varo­vai­suus lisää raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­ki on mitä toden­nä­köi­sim­min yksi teki­jöis­tä, joi­den vuok­si 50 vuot­ta täyt­tä­neen on Suo­mes­sa vai­kea saa­da töitä.

Räi­keim­piä tilan­tei­ta on kor­jat­tu sil­lä, että val­miik­si vajaa­kun­toi­se­na pal­ka­tun osal­ta työ­ky­vyt­tö­myy­den ris­ki tasa­taan työ­nan­ta­jien kes­ken. Tämä pois­taa ongel­mas­ta vain osan. Samoin voi­daan teh­dä, jos työn­te­ki­jäl­le tar­jo­taan jul­ki­sia työ­voi­ma- ja eri­tyis­pal­ve­lu­ja amma­til­li­sen kun­tou­tuk­sen tar­koi­tuk­ses­sa, kui­ten­kin vain nel­jän vuo­den ajan.

Esi­täm­me sel­vi­tet­tä­väk­si käy­tän­töä, jos­sa työ­nan­ta­ja voi­si omal­la pää­tök­sel­lään ostaa itsen­sä vapaak­si palk­kaa­man­sa työn teki­jän työ­ky­vyt­tö­myys­ris­kis­tä siten, että kysei­sen hen­ki­lön mah­dol­li­nen työ­ky­vyt­tö­myys ei vai­kut­tai­si yri­tyk­sen ris­ki­luok­kaan. Jot­ta kor­ke­aan ris­ki­luok­kaan kuu­lu­van yri­tyk­sen ei kan­nat­tai­si teh­dä tätä kai­kil­le pal­kat­ta­vil­le, mak­su oli­si – toi­sin kuin amma­til­lis­ta kun­tou­tus­ta saa­vien koh­dal­la – yri­tyk­sen ris­ki­luo­kan suu­rui­nen. Jot­ta käy­tän­nös­tä ei tuli­si lii­an suo­sit­tua, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­mak­su perit­täi­siin jon­kin ver­ran (esim. 10 %) koro­tet­tu­na. Voi kui­ten­kin olla perus­tel­tua periä vähin­tään perus­mak­sua, vaik­ka yri­tyk­sen ris­ki­luok­ka oli­si kes­ki­mää­räis­tä pie­nem­pi. Ei voi­tai­si myös­kään hyväk­syä, että työ­nan­ta­ja käyt­täi­si tätä mah­dol­li­suut­ta kaik­kien työn­te­ki­jöi­den­sä koh­dal­la. Kos­ka työ­ky­vyt­tö­myys­ris­kik­si luo­kit­te­le­mi­nen voi­daan kokea hyvin lei­maa­vak­si, asian tuli­si olla pel­käs­tään työ­nan­ta­jan ja elä­keyh­tiön sekä mah­dol­li­ses­ti asian­omai­sen itsen­sä tiedossa.

Suo­si­tus 12:

Mah­dol­li­suus vapau­tua työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­kis­tä. Oikeu­te­taan suu­ri työ­nan­ta­ja ilman perus­te­lu­ja vapau­tu­maan palk­kaa­man­sa hen­ki­lön työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­kis­tä. Pää­tös pitää teh­dä palk­kaa­mi­sen yhtey­des­sä. Työ­nan­ta­jan mak­su täs­tä hen­ki­lös­tä on tuol­loin sama kuin muil­la työn­te­ki­jöil­lä, kui­ten­kin kym­me­nel­lä pro­sen­til­la koro­tet­tu­na ja vähin­tään ris­ki­luo­kan 4 suuruisena.

 

16 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä”

  1. Tuo­ta noin,
    mik­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen ris­ki pitää sälyt­tää työ­nan­ta­jal­le laki­sää­tei­ses­ti? Eikö hom­ma toi­mi­si ter­veem­min vakuu­tus­pe­rus­tai­ses­ti niin, että vakuu­tus­yh­tiöt myy­vät vakuu­tuk­sen työn­te­ki­jän työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen varal­ta, ja työ­nan­ta­jil­la on “bonus­jär­jes­tel­mä”, jos­sa työ­ky­vyt­tö­myys­ris­ki ote­taan huo­mioon, eli jos työ­nan­ta­ja pitää työn­te­ki­jöis­tään tilas­tol­li­ses­ti kat­soen huo­noa huol­ta (pal­jon työ­ky­vyt­tö­myyt­tä) niin työ­nan­ta­ja jou­tui­si sit­ten mak­sa­maan suu­rem­man sii­vun jälkikäteen.

    Ja jos halu­taan vajaa­kun­tois­ten, kuten mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien, työl­li­syyt­tä paran­taa, niin eikö täs­sä oli­si mie­le­käs­tä sub­ven­toi­da sen kohon­neen ris­kin ver­ran niin, että palk­kaus oli­si edel­leen ris­ki­pro­fii­lil­taan suh­tees­sa neutraali? 

    Itse joten­kin näen tämän asian niin, että yhteis­kun­ta voi­si aut­taa lähin­nä siten, että se tasoit­taa ris­ke­jä, jot­ka liit­ty­vät sii­hen että joku yksi­lö näyt­tää sil­tä ettei mui­den kan­na­ta tähän panos­taa, esi­mer­kik­si juu­ri palk­kaa­mal­la. Kun usein täl­lai­ses­ta tulee itse­ään toteut­ta­va kier­re, ja näi­tä kier­tei­tä kat­ko­mal­la ikään­kuin kaik­ki voit­ta­vat. Var­maan teil­lä on saman­lai­nen aja­tus täs­sä, mut­ta kun sys­tee­miin on jo perus­ta­val­la taval­la lei­vot­tu sisään tämä että fir­mo­jen on pak­ko kan­taa ris­ki näis­tä yksi­löis­tä ja näi­den jo aiem­min ole­mas­sao­le­vis­ta vai­vois­ta. En oikein näe että edes koro­tet­tu mak­su kom­pen­saa­tio­na vel­voit­teen vält­tä­mi­ses­tä suo­raan yksi­lön koh­dal­la oli­si kovin rei­lua. Sehän sanoo suo­raan, että vajaa­kun­toi­sen palk­kaa­mi­nen tulee kal­liim­mak­si kuin vas­taa­van nor­maa­li­kun­toi­sen, ole­tuk­sel­la että kum­pi­kaan ei jää työkyvyttömyyseläkkeelle.

    1. Tie­de­mies.
      Nyky­jär­jes­tel­mä toi­mii suu­nil­leen noin kun sanot ja esi­tyk­se­ni mer­kit­see sel­lais­ta kor­jaus­ta kuin esi­tät, vähän tois­ta kaut­ta vain.

  2. Yksin­ker­tai­sem­paa oli­si siir­tyä jär­jes­tel­mään, jos­sa esim. 50 pro­sent­tia työ­ky­vyt­tö­myys­me­nois­ta suur­ten työ­nan­ta­jien koh­dal­la tasait­tai­siin työ­nan­ta­jien kes­ken. Tämä oli­si myös inhim­mil­li­sem­pi rat­kai­su kuin ris­ki­ta­paus­ten irtisanominen.

  3. Mikä on jär­jes­tel­mä Ruotsissa.

    Olen kuul­lut että siel­lä työ­nan­ta­jan pitää osoit­taa ettei sai­raus ole työs­tä, joka joh­taa sii­hen että pie­niin­kin alka­viin ongel­miin puu­tu­taan. Muu­ten yri­tys jou­tuu mak­sa­maan kulut.

    Tääl­lä taa­sen työn­te­ki­jän pitää osoit­taa. Vakuu­tus­yh­tiöt­hän eivät edes sel­vis­sä­kään tapauk­sis­sa myön­nä työ­pe­räi­ses­ki. Sii­tä on Kor­keem­man oikeu­den tahol­ta­kin huomautettu.

    Suo­mes­sa­han on kai­ken seu­rauk­se­na enem­män ennen­ai­kai­sia eläk­kei­tä kuin vaik­ka Ruot­siss­sa. Kun työ­uria halu­aa pitem­mäk­si tuo tämä esil­le pahan epä­on­nis­tu­mi­sen Suomessa.

  4. Onko­han täs­sä sel­lai­sen por­saan­reiän mah­dol­li­suut­ta, että esi­mer­kik­si ris­ki­luo­kan 6 yri­tys ostaa itsen­sä vapaak­si kai­kis­ta muis­ta pait­si kova­kun­toi­sim­mis­ta työn­te­ki­jöis­tään, ja saa näin keplo­tel­tua itsen­sä alem­paan riskiluokkaan? 

    10% lisä­mak­su ei vält­tä­mät­tä rii­tä teke­mään tätä por­saan­rei­kää kannattamattomaksi.

    1. Onko­han täs­sä sel­lai­sen por­saan­reiän mah­dol­li­suut­ta, että esi­mer­kik­si ris­ki­luo­kan 6 yri­tys ostaa itsen­sä vapaak­si kai­kis­ta muis­ta pait­si kova­kun­toi­sim­mis­ta työn­te­ki­jöis­tään, ja saa näin keplo­tel­tua itsen­sä alem­paan riskiluokkaan? 

      Tätä­kin oli aja­tel­tu. Sik­si pitäi­si rajoit­taa, kuyin­ka suu­ren osan hen­ki­lö­kun­nas­taan yri­tys voi­si ostaa vapaak­si. Kova­kun­toi­sim­mil­la on tai­pu­mus jou­tua työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le urhei­lu­vam­mo­jen takia.

  5. Jou­niL:
    Mikä on jär­jes­tel­mä Ruotsissa.

    Olen kuul­lut että siel­lä työ­nan­ta­jan pitää osoit­taa ettei sai­raus ole työs­tä, joka joh­taa sii­hen että pie­niin­kin alka­viin ongel­miin puu­tu­taan. Muu­ten yri­tys jou­tuu mak­sa­maan kulut.

    Tääl­lä taa­sen työn­te­ki­jän pitää osoit­taa. Vakuu­tus­yh­tiöt­hän eivät edes sel­vis­sä­kään tapauk­sis­sa myön­nä työ­pe­räi­ses­ki. Sii­tä on Kor­keem­man oikeu­den tahol­ta­kin huomautettu.

    Suo­mes­sa­han on kai­ken seu­rauk­se­na enem­män ennen­ai­kai­sia eläk­kei­tä kuin vaik­ka Ruot­siss­sa. Kun työ­uria halu­aa pitem­mäk­si tuo tämä esil­le pahan epä­on­nis­tu­mi­sen Suomessa.

    Ruot­sis­sa ei pää­se nuo­re­na työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le vaan vas­ta 30-vuotiaana.

    Näin kes­ki­mää­räi­nen elä­kei­kä ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den mää­rä jää­vät alem­mak­si kuin Suomessa

    Ruot­sis­sa vajaa­kun­tois­ta ja ikään­ty­nyt­tä ei voi irti­sa­noa yhtä hel­pos­ti kuin Suo­mes­sa, joten sekin nos­taa kynnystä.

    Lisäk­si Ruot­sis­sa työn­te­ki­jöil­lä on laa­jem­pi myö­tä­mää­rää­mi­soi­keus, joten työ­an­ta­jan val­ta on rajallisempi

    Suo­mes­sa yri­tys­joh­don val­ta on luon­teel­taan dik­da­too­ris­ta, työn­te­ki­jöil­lä on puheoi­keus ‚mut­ta ei vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­ta päätöksiin

  6. Tuk­sin tuo työ­ky­vyt­tö­myys­ris­ki kovin suu­ri työl­lis­ty­mi­sen este on.

    Työt­tö­myys­put­keen pot­ki­mi­nen tuot­taa myös suu­ret kor­vauk­set lisä­päi­vis­tä, mut­ta ei se ole hidas­ta­nut elä­ke­put­keen potkimista.

    Esim enti­nen työ­nan­ta­ja­ni on val­mis mak­sa­maan 70–100 mil­joo­naa kor­vaus­ta lisä­päi­vis­tä, joten ei suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä cent­te­jä pihtailla.

    Ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ris­ki seu­raa vii­meis­tä työ­nan­ta­jaa vaik­ka työn­te­ki­jä ei enää oli­si työs­sä, joten irti­sa­no­mi­sel­la ei pää­se eroon työkyvyttömyysriskistä.

    Jos ikääntynyt/vajaakuntoinen pää­see uudes­taan työ­hön niin lyhyet työ­suh­teet eivät kat­kai­se vii­mei­sen pit­kän työ­suh­teen anta­neen työ­nan­ta­jan vastuuta.

    Kun pit­kään työt­tö­mä­nä olleet ajau­tu­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le niin ikään­ty­nei­den syr­ji­mi­nen työ­hö­no­tos­sa kos­tau­tuu kai­kil­le työnantajille .

  7. Hyvää asi­aa, mut­ta jos halu­aa mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jia töi­hin niin kan­nat­taa myös miet­tiä mil­lai­sia töi­tä työ­mark­ki­noil­la on. Toki lie­vem­mis­tä häi­riöis­tä kär­si­vät voi­vat kil­pail­la täl­lä taval­la tuet­tu­na myös nor­maa­lien työ­mark­ki­noi­den töis­tä ja iso osa tie­tys­ti pää­see töi­hin tuke­mat­ta­kin. Eihän se edes mis­sään näy tai tule työ­nan­ta­jan tie­toon jos yksi­tyis­puo­lel­la on itse­ään hoi­dat­ta­nut ilman esim. Kelan kuntoutustukea. 

    Mut­ta suu­ri osa ei nor­maa­li­työ­mark­ki­noil­la pär­jää edes tuet­tu­na, suu­ri tavoi­te on usein se että oli­si edes omas­sa kodis­sa ja hen­gis­sä. Mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jal­la vii­ta­taan pää­osin yleen­sä vai­kei­ta pit­kä­ai­kai­sia mie­li­sai­rauk­sia, esim skit­so­fre­ni­aa, sai­ras­ta­viin, ja heil­le oli­si tär­ke­ää olla jon­kin­lai­sia äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­sia töi­tä, jois­sa kui­ten­kin lisä­ar­vo oli­si joten­kin plus­merk­ki­nen. Nyky­ään­hän he ovat monen­lai­sis­sa työ­toi­min­nois­sa, jot­ka ensi­si­jai­ses­ti mak­sa­vat rahaa eivät­kä tuo­ta mitään hyö­dyl­lis­tä ja sit­ten nii­tä lope­te­taan sääs­tö­syis­tä. Eikö todel­la ole ole­mas­sa enää mitään äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­sia töi­tä, joi­den tuo­tos kui­ten­kin oli­si posi­tii­vi­nen edes marginaalisesti?

  8. Kuin­ka suu­ren osan työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen kuluis­ta KEVA las­kut­ta työ­nan­ta­jal­ta, tus­kin kaikkea.

    Entäs jos tode­taan ole­van työperäinen?
    Tosin se onkin äärim­mäi­sen har­vi­nais­ta vaik­ka asia oli­si hyvin­kin selvä.

    1. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen osal­ta työ­pe­räi­syy­del­lä ei ymmär­tääk­se­ni ole vai­ku­tus­ta. Sai­raus- ja tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen osal­ta on.

  9. Lii­an van­ha: Tuk­sin tuo työ­ky­vyt­tö­myys­ris­ki kovin suu­ri työl­lis­ty­mi­sen este on.

    On se, ellei haki­ja ole teh­tä­vään poik­keuk­sel­li­sen sopi­va ja pätevä.

  10. Jotain tämän­tyyp­pis­tä jär­jes­tel­mä todel­la kai­pai­si. Voi­han yri­tys toki peri­aat­tees­sa jo nyt ottaa vakuu­tuk­sen muu­al­ta­kin, mut­ta vii­meis­tään byro­kra­tia ja kus­tan­nuk­set teh­ne­vät hom­mas­ta mie­let­tö­män. Työ­elä­keyh­tiöil­le täl­lai­nen roo­li sopi­si hyvin, mut­ta miten kävi­si elä­ke­sää­tiöi­den ja ‑kas­so­jen? Nekin ovat tk-ris­kin suh­teen oma­vas­tui­sia ja jos­tain nii­den­kin pitäi­si saa­da vas­taa­va vakuu­tus ilman mer­kit­tä­viä suo­ria tai välil­li­siä kustannuksia.

    Mak­sun pitää todel­la olla riit­tä­väs­ti koro­tet­tu ja rajat­tu vain hyvin pie­neen osaan työn­te­ki­jöis­tä, jot­ta sys­te­maat­ti­siin vää­rin­käy­tök­siin ei oli­si mah­dol­li­suut­ta. Oleel­lis­ta on myös rajoit­taa täl­lai­nen vakuut­ta­mis­mah­dol­li­suus vain työ­suh­teen alkuun, jol­loin vai­ku­tuk­set koh­dis­tu­vat nime­no­maan “han­ka­lien” tapaus­ten työl­lis­tä­mi­seen. Lisäk­si pitäi­si mie­les­tä­ni har­ki­ta, onko täy­del­li­nen vapaut­ta­mi­nen tk-ris­kis­tä kui­ten­kaan opti­maa­lis­ta vai pitäi­si­kö vapau­tuk­sen (ja vas­taa­vas­ti vakuu­tus­mak­sun) olla esim. jotain 50 ja 80 % välil­tä. Toki mikä tahan­sa täyt­tä vapau­tus­ta pie­nem­pi alen­nus joh­tai­si taas moni­mut­kai­suuk­siin, mikä pitää ottaa huo­mioon koko­nais­hyö­tyä punnittaessa.

    1. Voi­han yri­tys toki peri­aat­tees­sa jo nyt ottaa vakuu­tuk­sen muu­al­ta­kin, mut­ta vii­meis­tään byro­kra­tia ja kus­tan­nuk­set teh­ne­vät hom­mas­ta mielettömän. 

      Ei se mene näin. Jos sinun pitää päät­tää, palk­kaat­ko ms-tau­tia pote­van (täy­sin työ­ky­kyik­nen eikä siis miten­kään vajaa­kun­toi­nen) ei mikään vakuu­tus kor­vaa sitä, että tämä on jok­seen­kin var­mas­ti eläk­keel­lä vah­vas­ti ennenaikaisesti.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei se mene näin. Jos sinun pitää päät­tää, palk­kaat­ko ms-tau­tia pote­van (täy­sin työ­ky­kyik­nen eikä siis miten­kään vajaa­kun­toi­nen) ei mikään vakuu­tus kor­vaa sitä, että tämä on jok­seen­kin var­mas­ti eläk­keel­lä vah­vas­ti ennenaikaisesti.

    Olet oikeas­sa. Omas­sa vies­tis­sä­ni oli­si pitä­nyt olla pai­no sanal­la peri­aat­tees­sa. Käy­tän­nös­sä täl­lais­ta vakuu­tus­ta ei myy kukaan. Vakuu­tus­yh­tiö veloit­tai­si täl­lai­ses­ta vakuu­tuk­ses­ta aivan lii­an pajon, joten kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät koh­taa (tar­jon­taa ei edes synny).

    Kos­ka yhteis­kun­nan kan­nal­ta jokai­sen hen­ki­lön työl­lis­tä­mi­nen taval­la tai toi­sel­la on kui­ten­kin kan­nat­ta­vaa eikä nor­maa­lein lii­ke­toi­min­ta­pe­ri­aat­tein toi­mi­va vakuu­tus­yh­tiö tar­joa täl­lais­ta vakuu­tus­ta (aina­kaan työ­nan­ta­jal­le jär­ke­vin ehdoin), sopi­si tämä roo­li erin­omai­ses­ti työ­elä­keyh­tiöil­le, joi­den puit­teis­sa ris­ki voi­tai­siin tasa­ta kaik­kia osa­puo­lia tyy­dyt­tä­väs­ti ja hyödyttävästi.

  12. Eikös kui­ten­kin se Hau­ta­lan tapa pal­ka­ta ihmi­siä ilman elä­ke­mak­su­jen tai vakuu­tus­ten hoi­ta­mis­ta ole vää­rin? Mik­si yhteis­kun­nan täy­tyy teh­dä enem­män jos työ­nan­ta­jat­kin saa­vat luis­taa velvoitteistaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.