Olin tänään viimeistä kertaa HSL:n hallituksen kokouksessa. Uusi on jo valittu. Helsingin vihreitä edustaa siellä nyt Ville Ylikahri. Tärkein asia oli ns. kaarimallin tariffirakenteen lähettäminen lausunnolle kuntiin. Kaarimalliin siirrytään aikaisintaan vuonna 2016. Lopulliset tarkat tariffipäätökset tehdään sitä ennen.
Lausunnolle lähtevä esitys on seuraava:
30 päivän liput
AB –vyöhyke 50 € BC –vyöhyke 60 € ABC – vyöhyke 90 € ABCD – Vyöhyke 140 € ( AB =Helsinki, ilman Östersundomia, Myyrmäki, Tapiola, Leppävaara ja Matinkylä) BC = Espoon ja Vantaa sekä osa Helsingistä mutta ei Helsingin keskusta ABC = suunnilleen nykyinen seutulippu ABCD = Kirkkonummi, Kerava ja SipooNiina Knaapila (vihr./Espoo) esitti, että hinta BC-vyöhykkeen hinta olisi sama kuin AB-vyöhykkeen, eli 50 euroa. Vähän empien kannatin, mutta vihreiden ulkopuolelta kannatusta ei tullut. Kannatin empien, koska helsinkiläisen ei oikeastaan pitäisi puuttua Espoon ja Vantaan hintoihin, jotta hekään eivät puuttuisi meidän hintoihimme. Espoolle ja Vantaalle tämä malli tulee jo nyt aika kalliiksi, eikä haluja maksaa vielä enemmän siellä oikein ollut. HSL:ssä jokainen kunta periaatteessa maksaa subvention omien kuntalaistensa liikenteestä, joten BC-lippujen hinnan alennukset koskevat käytännössä vain Espoota ja Vantaata.
Nämä vastaavat lipun hintoja vuonna 2013. Näihin tulee normaalit indeksitarkistukset, joten vuonna 2016 lipun hinnat ovat indeksin verran korkeammat.
Helsingin sisäinen lippu siis kallistuisi noin 20 %, mutta toisaalta sillä pääsisi laajemmalle alueelle.
Arvoliput
Arvolippu olisi suunnilleen 30 päivän lippu jaettuna 25:llä, eli Helsingin sisäisessä liikenteessä noin 2 euroa. Jos omistaa näyttölipun AB-vyöhykkeelle, pääsee C‑vyöhykkeelle lisämaksulla, jota ei tässä mainita, mutta oletan sen olevan noin 2 €.
Kertaliput
Kertalipun hinta olisi arvolipun hinta kaksinkertaisena, siis Helsingin sisäisessä liikenteessä 4 €. Tätä perustellaan eurooppalaisella käytännöllä ja sillä, että ei haluta suosia matkusta hidastavaa lipun ostamista kuljettajalta. Pienenä yksityiskohtana huomattakoon, että kertalippu ABCD tulisi maksamaan noin 12 euroa, mikä nyt on aivan liian paljon, mutta tähän varmaan palataan Sipoon, Kirkkonummen ja Keravan lausunnoissa.
Lapset ja opiskelijat
Lastenlipun ikäraja nousisi 17 vuoteen, siis vuosi lisää. Lastenlipun hinnalla voivat matkustaa myös alle 30-vuotiaat opiskelijat. Yli 30-vuotiailta ikiopiskelijoilta menisi siis opiskelijalippu pois. Virkamiehet olisivat halunneet rajata opiskelijalipun niihin, jotka opiskelevat HSL:n alueella, mutta puhuin ne iltakoulussa pyörryksiin, eikä sitä enää esitetä.
Vihreiden Hanna Valtanen (Vantaa) äänestytti tästä yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden rajaamisesta pois. Kannatin sitä sillä perusteella, että näiltä vaaditaan opintotukipäätös, joten ei voi olla kyse loputtomiin venyneistä opinnoista, vaan siitä, että opinnot on aloitettu myöhään. Tässäkin vihreät jäivät yksin.
Opiskelijalipun ikärajan osalta opiskelijat saavat syyttää itseään tai joidenkin opiskelijoiden liiallista innovatiivisuutta oman edun tavoittelussa. Haetaan opintotukea ja myönteisen opintotukipäätöksen jälkeen haetaan HSL:n lippua ja kun HSL:n lippupäätös on saatu, perutaan opintotuki, mutta ei peruta opiskelija-alennusta. Virkamiesten mukaan tämä on erittäin yleistä, ellei suorastaan pääsääntö yli 30-vuotiailla opiskelijoilla. Kyse on petoksesta, mutta HSL:n ei kannata ryhtyä ajamaan sitä opiskelijaa vastaan oikeudessa periäkseen muutaman satasen etua. Jos opiskelijajärjestöt haluavat opiskelija-alennuksen oikeasti päätoimisille opiskelijoille, heillä pitäisi olla jokin toimiva ratkaisu tähän.
Ikäihmiset
Yli 70-vuotiaille tulisi 50 prosentilla alennettu arvolippu , joka on voimassa klo 9–14.
Muut alennukset
HSL:n hallitus esittää, että muut sosiaalipoliittiset alennukset siirretään kuntien vastuulle. Kunnat saavat siis ostaa lippuja mille ryhmille tahansa ja velottaa siitä mitä haluavat, kunhan maksavat HSL:lle normaalin hinnan eivätkä yritä sälyttää sitä muiden HSL-kuntien maksettavaksi. Tämä koskisi siis myös koululaislippuja. Tämä vastannee kuntien toiveita. Ainakin Helsingissä on vaadittu, että päätösvalta alennuslipuista palautetaan valtuustolle.
Muuten oli myönteistä kerrottavaa. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt 2,7 prosenttia, ratikoiden jopa 6,6 prosenttia. Liputta matkustavien osuus tarkastuksissa on laskenut 3,6 prosentista 3,2 prosenttiin, tai sitten tarkastajia on opittu välttämään paremmin.
Ei olisi rakettitiedettä laittaa HSL:n ja Kelan järjestelmät puhumaan keskenään, mutta käytännössä ajatuskin kaatuu sekä tietosuojaan että siihen nimeämättömään tahoon, jonka käsittelyssä yksinkertaisinkin rajapinta muuttuu miljardin hintaiseksi Apotiksi.
Kait samassa yhteydessä poistetaan joillekin poliitikoille ja virkamiehille myönnetyt muiden maksamat liput?
Mietinkin taannoin, että olisiko opiskelijalipun voimassaolon jatkaminen mahdollista opintotuet peruuttamalla, kun viimeksi jouduin jo esittämään opintotukipäätöksen opiskelijastatusta matkakorttiin päivittäessäni. Nostan tosin opintotuet ihan elämistä varten ja tavoitteena on valmistuakin, joten käytännössä en sitä kokeile.
Erilaisten opiskelijaetuuksien väärinkäyttö ei ole hirveän harvinaista ja toivoisin, että niiden ehkäisemiseksi keksittäisiin joku järjellinen keino, esim. että opiskelijakorttiin ei saisi tarraa, jos opintoja ei oikeasti vuoden aikana suorittaisi edes jonkinlaista minimimäärää. Oikeille opiskelijoille noilla etuuksilla on kuitenkin aika iso merkitys ja toivoisin, että niitä ei meiltä otettaisi pois.
140 euroa ABCD-lipusta on liikaa, koska autojen polttoaineenkulutus on kovasti pienentynyt eikä ole mieltä maksaa enemmän joukkoliikennelipusta kuin ajaa puolta nopeammin autolla. Sanoisin, että 100 euroa on jonkinlainen kipuraja. Tietysti, jos tulee tullit kehä II ja kehä I vaiheille voidaan lippujen hinnat korottaa mihin huvittaa.
Tuosta taitaakin tulla mielenkiintoisia yhtälöitä jos kuvitellaan tulevaisuutta. Tuohan koko kaari perustuu taas 80luvun ajatukseen että Helsingin vanha niemi pysyisi maailman napana. Samaanhan on perustunut epätoivon vimmalla koko asuntorakentamisen kaavoituskin joka nyt yleiskaavan myötä alkaa rakoilemaan. Pitäisikö kaarimallin keskusta siirtää pikemminkin Pasilaan? Mitä jos visioitu pikaratikkalinja kulkee kehä 1 pitkin ja sen varrella olisi ne kuuluisat tiivistetyt asemakeskukset joissa olisi myös ne liityntäparkkitalot joihin mahtuisi enemmän kuin 10 autoa jne. Pitäisikö sittenkin pohtia rajoja kehä1 kaarella kehä3 kaarella? Jos niissä olisi kummassakin liityntäparkkilinjasto ja pikaratikka ympyrälinjoja olisikin kiertämässä ympyrää esim Lahdentie- Koskelantie- Vihdintie- kehä 1 ja sitten olisi toinen kiertorata joka menisi kehä 1 kehä 3 rataa kiertäen. Saattaa olla että ihmiset tulevat liikkumaan täysin toisella tavalla kun tuossa mallissa on ajateltu. Minusta tuo kaarimalliajatus on hyvä mutta keskipiste saisi hakeutua hieman toiseen paikkaan..
Itse pidän tärkeänä kahta asiaa erityisesti.
1) Vantaa on taipunut siihen, että Tammiston ja Porttipuiston (Jumbon) alue kuuluvat B‑alueeseen, jos tulkitsen karttoja oikein. Tämä tuo nämä kaupankäynnin keskukset lähemmäksi pohjois-helsinkiläisiä joukkoliikenteen käyttäjiä.
2) Ikäihmisten lippu on hieno asia. Uskon vakaasti siihen, että liikkuva kivi ei sammaloidu eli aktiivinen ja matkustava ikäihminen pysyy terveenä ja aktiivisena pitempään kun painaa joukkoliikenteellä pitkin pääkaupunkiseutua eikä vain nökötä kotona. Voisiko jopa olla niin, että jos ikäihmiset liikkuvat he voisivat jopa piristää itsensä lisäksi esim. keskustan liike-elämää. “Harmaapantteri-rahaa” liikkeelle!
“Niina Knaapila (vihr./Espoo) esitti, että hinta BC-vyöhykkeen hinta olisi sama kuin AB-vyöhykkeen, eli 50 euroa.”
On hyvä muistaa, että BC-on vyöhykkeenä pinta-alaltaan paljon suurempi kuin AB. Joten korkeampi hinta on perusteltua.
Samaan uudistukseen vielä porkkanana viikonlopun keskustareissuja ajatellen: perjantaista klo 12 sunnuntaiyöhön alle 12 vuotiaat ilmaiseksi, max 6 lasta per aikuinen. Joukkoliikenteellä keskustaan edullisemmin kuin omalla autolla!
http://sl.se/sv/Resenar/Valja-biljett/Barns-resor/
Onko D‑vyöhykkeellä asuvan ostettava aina koko alueen kattava ABCD-lippu? Eikö aiota tarjota esimerkiksi CD-kuukausilippua ollenkaan?
CD lippu maksxanee 50 euroa. Voi myös ostaa BCD-lipun
“Helsingin sisäinen lippu siis kallistuisi noin 20 %, mutta toisaalta sillä pääsisi laajemmalle alueelle.”
Eikös tarvetta ollut juuri päinvastaiselle järjestelmälle, jossa oman “päivittäismatkan” käyttäminen olisi edullisempaa. Jos kansalaisen mielipiteellä olisi mitään väliä, vastustaisin tätä mallia. Mikä ihmeen järki siinä on että jos ei tarvitse kuin yhtä aluetta niin pitää silti maksaa kahdesta?
Se kahden alueen vaatimus tulee siitä, että silloin kukaan ei joudu maksamaan korotettua hintaa viidensadan metrin matkasta kahden alueen rajan yli. Tämä kahden vyöhykkeen malli on hyvin yleinen maailmalla juuri näiden rajojen välttämisen takia.
Onko mahdollista saada valikoimaan ratikkakausilippua, johon voi sitten ostaa arvolla kertalippuja muille vyöhykkeille?
Tuo seniorilipun ikäraja voisi olla 65 (tai ainakin 67, eikös tuolloin potkaista viimeistään eläkkeelle?) ja aika 9–15. Tuntuisi pikkaisen reilummalta. Mutta kai jonkun laskin on tässäkin asiassa sauhunnut..
Itselläni (asun Espoossa C‑alueella) tämä muutos tarkoittaa sitä, että Espoon sisäisen kausilipun hinta nousee 30 %. Toki sillä lipulla pääsee periaatteessa muuallekin kuin Espooseen, mutta käytännössä kaikki järkevät joukkoliikenneyhtyeydet näihin paikkoihin kulkevat yleensä Helsingin keskustan tai ainakin Pasilan kautta, joten niihin mennessä joudun joka tapauksessa ostamaan ABC-arvolipun. (Toki joitakin poikkeuksia on, mutta niihin paikkoihin minulla ei ole juuri koskaan mitään asiaa.)
Kepa
Ota yhteyttä kaupunginvaltuutettuusi. Tuo BC lipun hinta hilattiin noin korkeaksi ABC-lipun hinnasta puhumattakaan,m koska Espoo ei halua tukea joukkoliikennettä enempää.
Miksi lippujen hinnat esitetään subventoidussa muodossaan? Eikö olisi reilua ja läpinäkyvää esittää myös lipun oikea hinta rinnalla? Tuon subventio-osuuden voi sitten lisätä esimerkiksi auton kiinteisiin kuluhin.
Opiskelin juuri nelikymppisenä tutkinnon tavoiteajassa (5vuotta). Matkalippuasiaa manasin monesti. Asia olisi ollut reilumpi, jos opintotuen sijaan alennuksen saisivat opiskelijat, jotka suorittavat opintotukeen vaadittavan määrän opintoja lukuvuoden aikana. Todistuksen opintojen edistymisestä saisi koululta, eikä Kelaa tarvitsisi vaivata. Itse olisin pärjännyt satunnaistuloillani opiskeluajan yli, jos matkalippu olisi heltinyt ilman opintotukipäätöstä. Matkalippu ikäänkuin kannusti hakemaan opintotuen (jonka toisinaan myöhemmin peruin). Päätöstä vaadittiin, nostamista ei, eikä minulle kukaan vihjannut, että se olisi petos, kun oikeasti opiskelin omilla rahoillani.
Kunhan tämä on hyväksytty, lähden masinoimaan liikettä pelkän A‑vyöhykkeen ostamisen mahdollistamiseksi. Jo ihan periaatteesta uskomatonta, että on pakko maksaa Espooseen matkustamisesta vaikka en koskaan käy.
Käteisellä maksamalla Tikkurilasta Helsingin rautatieasemalle 7,2 €.
[(90/25)*2 = 7,2]
On se maar maksaminen tullut hintoihinsa.
Jatkovyöhykelipun paluu on tietty fiksu veto, mutta se ei selitä sitä typereyyttä, miksi se poistettiin.
Muutenkin vyöhyke- ja kaarimallit ovat menneiden aikojen päättömyyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä kustannustehokkuuden, oikeudenmukaisuuden tai yhdyskuntarakenteen tervehdyttämisen turhan matkustamisen välttämisellä, kanssa.
Matkustan tällä hetkellä töiden takia keskimäärin 6 matkaa viikossa á 8km, joista maksan matkakortin arvolipulla 24snt/km. Kausilipulla maksaisin 20–50snt/km.
Samaan aikaan joku muu sitten matkustaa tällä tulevalla BC-lipulla esim. 12 x 50 km viikossa kausilipulla, jolloin hintaa tulee 2,5snt/km.
Jotenkin tuntuu siltä, että meitä, joista sekä nykyinen, että tuleva hinnoittelu on räikeästi epäoikeudenmukainen, on niin paljon, että kun moni sen takia erityisesti on käyttämättä julkisia, niiden suosion kasvu on sen takia huomattavasti vähäisempää kuin voisi olla…
Sen ymmärtää, että 30 vuotta sitten kun seutulippusysteemi luotiin, ei ollut teknologiaa hoitaa hommaa paremmin. Mutta nyt kun teknologia on olemassa, on niin kovin surullista, ettei motiivia enää löydykään…
Todennäköisesti CD-lippu on kalliimpi, koska D‑vyöhykkeellähän minimiostos on D, ei CD (tai DE). Mikä on minusta myös hölmöä. Jos minimiostos on olemassa, sen pitäisi koskea koko seutua.
Epäselvää on myös se, tuleeko C‑vyöhyke ylipäätään irrallisena liitettäväksi D‑lippuun. Minusta suunnitelmat ovat näyttäneet siltä, että CD-lippuakaan ei ole olemassa, vaan vain BCD.
Ja ylipäätään esitetyt vyöhykkeet ja niiden hintaportaat ovat vain liian suuret. ABC pitäisi jakaa ABCD-alueeseen, jossa karkeasti yksi vyöhyke maksaisi 45 euroa ja lisävyöhykkeet 15 euroa. Tämä korjaisi kaikki ongelmat.
Tai vaihtoehtoisesti kahden vyöhykkeen minimiostoin: Kaksi vyöhykettä 50 euroa ja lisävyöhykeet 20 euroa.
Ei voi kuin ihmetellä lähietäisyydellä Helsingistä matkaavien paikallisjunalipun hinnan määräytymisen monimutkaisuutta — ainakin tästä pääteltynä :
http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/hinnat/Sivut/Hintataulukko.aspx
Sitten vielä päälle kesäturistit jotka saapuvat Helsinkiin ja erehtyvät liputtomina paikalliseen matkustusvälineeseen.
Toista oli Budapestissa n. 1976 kun Interrail-lippua vilauttamalla pääsi turistina kaikilla julkisilla kulkuvälineillä lähiliikenteessä paikkaan kuin paikkaan. Tosin kansanmiliisit olivat hiukka kiereitä ilmeiltään, kun joutuivat kielitaidottomia turisteja julkisissa kulkuvälineissä saksan kielellä ohjailemaan. Mutta passasivat — mutta kuinka lie helsinkiläiset lipuntarkastaja armeliaita lipputtomille turisteille Helsingin kaupungin liikenteessä.