Juhana ja Ode: nuorisopalkka

Nuorten työt­tömyyt­tä pidämme vaar­al­lise­na ongel­mana ja sik­si pää­timme olla sen ratkaisemises­sa vähän höveleitä ja käyt­tää keino­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia. Vähät­telemät­tä ikäih­mis­ten työn­saan­tion­gel­maa nuoren ihmisen luisum­i­nen pitkäaikaistyöt­tömyy­den kaut­ta työvoiman ulkop­uolelle on ongel­mana pahempi ja kalli­impi ongel­ma kuin ikäih­mis­ten työt­tömyys siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että nuorelta jää sil­loin paljon enem­män työvu­osia tekemät­tä kuin työt­tömyy­teen luis­ta­neelta viisikymp­piseltä. Nuoriso­työt­tömyyt­tä myös on tilas­toitua enem­män, kos­ka tilas­tois­sa työt­tömäk­si ei merk­itä henkilöä, joka hakee työtä sitä saa­mat­ta, jos hän työn sijas­ta on päässyt jollekin työl­lisyyskurssille tai muiden toimen­pitei­den kohteek­si. Kos­ka toimen­piteitä nuori­in kohdis­te­taan rop­pakau­pal­la, pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä nuorten kesku­udessa ei tästä syys­tä oikeas­t­aan pitäisi olla lainkaan.

Nuoret eivät ole mikään homogeeni­nen ryh­mä, pikem­minkin päin­vas­toin. Luokkaerot nuorten kohort­tien kesku­udessa ovat selvästi suurem­mat kuin koko väestön kesku­udessa. Enem­mistöl­lä nuorista menee oikein hyvin, mut­ta suurehkol­la vähem­mistöl­lä oikein huonos­ti. Nuorten työhön osal­lis­tu­misas­te kokon­aisu­udessaan on mata­la. Kun siitä pois­taa ne hyvin pär­jäävät nuoret, lop­un osa on aika ankea.

Opin­nois­saan huonos­ti men­estyneil­lä nuo­ril­la Helsingis­sä työl­listymistä estää sekä kysyn­tä että tar­jon­ta. Koke­mat­toma­lle nuorelle ei kan­na­ta mak­saa yhtä suur­ta palkkaa kuin työhön jo har­jaan­tuneil­la eikä pienel­lä pal­ka­lla toisaal­ta kan­na­ta men­nä töi­hin. Sik­si nuorten palkkaa pitäisi oikeas­t­aan sekä laskea että nostaa.

Esitimme siis, että tehdään molem­pia. Suosit­te­limme, että työe­htosopimuk­sis­sa nuo­rille sal­lit­taisi­in mak­saa työ­suh­teen alus­sa pienem­pää palkkaa kuin kokeneille ja että työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta paran­net­taisi­in pait­si asum­istuen ehto­ja paran­ta­mal­la myös alen­ta­mal­la ikäpe­rusteis­es­ti nuorten vero­tus­ta, niin kuin tehti­in joskus kauan sit­ten. Tämä merk­it­sisi yhteiskunnal­ta selvää rea­hal­lista panos­tus­ta nuorten tule­vaisu­u­den puolesta.

Tässä nuorisopalka­s­sa ei pitänyt olla mitään uut­ta, sil­lä eri­tyis­es­ti SAK-laisil­la aloil­la ne ovat jo eri­lais­ten har­joit­teli­japalkko­jen tai suo­raan ikään sidot­tu­jen palkko­jen nimis­sä jo nyt sopimuk­sis­sa. Kun näitä alen­net­tu­ja palkko­ja ei kan­na­ta ottaa vas­taan ja kun on kan­nat­tavaa opet­taa nuoret siihen, että työn­teko on kan­nat­tavaa puuhaa, halusimme paran­taa nuorten palka­nsaa­jien net­toan­sioi­ta, vaik­ka se vähän mak­saakin. Nuore­na tarvit­see rahaa kodein perus­tamiseen, joten on nurinkurista, että nuore­na työstä jää käteen niin vähän.

Jos lukee esi­tyk­semme kokon­aisuute­na, jol­laisek­si se on tarkoitet­tu, työssä käyvien nuorten ansio­ta­so melkein kaikil­la nousisi (sik­si tämä ei olekaan ihan ilmaista). Useim­mil­la tämä palka­nalen­nus on jo palkois­sa. Sitä hyvitetään mallis­samme parem­mal­la asum­istuel­la ja veronalen­nuk­sel­la.  Veronalen­nuk­ses­ta eivät kaik­ki nuoret pää­sisi naut­ti­maan, vaan se pain­ot­tuisi pieni­in palkkoi­hin. Tämä jyrken­tää pro­gres­sio­ta ja nos­taa rajaveroa, mut­ta väli­aikaise­na ajan­jak­sona sen ei pistäisi ehkäistä koulut­tau­tu­mista parem­pi­palkkaisi­in ammat­tei­hin. [Lisäsin tämän uno­htuneen kap­paleen klo 16:18]

Vaik­ka nämä nuorisopalkat siis jo ovat SAK-lai­sis­sa sopimuk­sis­sa, nimeno­maan siltä suunnal­ta nousi kauhea haloo, ettei mis­sään tapauk­ses­sa saa tehdä niin kuin me jo nyt teemme. Emme myöskään voineet kuvitel­lakaan, että  joku tulk­it­sisi, että alimpi­en lail­lis­ten palkko­jen alen­t­a­mi­nen tarkoit­taisi kaikkien palkko­jen alen­tamista. Aika har­va sitä sopimusten sal­li­maa alin­ta palkkaa nytkään saa. Sitä pidimme selvänä, että sanoo sopimus nuorisopalkko­jen kestoa­jas­ta mitä tahansa, yleen­sä niitä voisi mak­saa korkein­taan vuo­den tai kak­si, kos­ka ammat­tin­sa oppin­ut alkaa kat­sel­la toista työ­nan­ta­jaa, jos lik­sa ei nouse osaamisen mukana.

Kos­ka nuorten työn­saan­ti­vaikeudet tilas­to­jen mukaan jatku­vat aika pitkälle, esitimme veronalen­nuk­sen ja nuorisopalkan ulot­tamista alle 25-vuo­ti­aisi­in, mikä ei tarkoi­ta, että alen­netut palkat poikkeustapauk­sia luku­un otta­mat­ta kestäi­sivät niin pitkään. Työe­htosopimuk­sis­sa har­joit­teli­japalkko­jen mak­samista ei ole rajat­tu muuten kuin että saman työ­suh­teen sisäl­lä niitä ei voi jatkaa kovin pitkään.

Tästä esi­tyk­ses­tä tuli täysin nurinkuris­es­ti tulkit­tuna julk­isu­udessa koko raport­timme keskeinen sisältö. Osit­tain tämä joh­tui siitä, että Talous­neu­vos­to ei päästänyt selvi­tys­tä julk­isu­u­teen heti, kun se oli Talous­neu­vos­tolle esitel­ty (ilmeis­es­ti aiem­pi­in selvi­tyk­si­in ei ollut kohdis­tunut suurem­paa uteliaisu­ut­ta), jol­loin min­is­teri Arhin­mälle syn­tyi pelin paik­ka ker­toa asi­as­ta face­book-sivul­laan aivan diipadaapaa.

Olen raport­timme saa­man vas­taan­oton osalta muu­toinkin hyvin pet­tynyt vasem­mistop­uoluei­den poli­itikkoi­hin, jot­ka keskit­tyvät pop­ulis­tisin sanakään­tein julk­ista­maan, mitä ei pidä tehdä, ilman, että on mitään san­ot­tavaa siitä, mitä sit­ten pitäisi tehdä. Toki tek­stimme on muo­toil­tu varo­mat­tomasti niin, että se on help­po ymmärtää väärin, jos sen halu­aa ymmärtää väärin.

Vakio­vas­taus on akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka eli niin eri­lainen kurssit­ta­mi­nen ja palkat­tomat työ­paikat. (mitä siinä palkat­tomas­sa työssä on pieni­palkkaista parem­paa?) Tätä on kokeil­tu vas­ta parikym­men­tä vuot­ta, joten siitä, ettei se ole toimin­ut, ei ilmeis­es­ti voi päätel­lä, etteikö se joskus vielä toimisi.  Työt­tömyys­luku­ja se toki kau­nistaa, kos­ka toimen­pitei­den kohteena ole­vat eivät ole työttöminä.

Mekin esitämme akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan tehostamista. Vakau­muk­semme on, että nämä muut keinot ja akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka tuke­vat toisi­aan kuin oikea ja vasen jal­ka kävelyssä. Pelkil­lä taloudel­lisil­la kan­nus­timil­la ei ihmistä saa töi­hin, jos ongel­mat ovat muual­la, mut­ta niiden ongelmien kor­jaami­nen muual­la ei auta, jos töi­hin meno ei tämän jäl­keen ole taloudel­lis­es­ti järkevää.

Näin me siitä kirjoitimme:

 

Nuorisopalk­ka

Nuorten työt­tömyys on melkein kaikissa Euroopan mais­sa selvästi muu­ta väestöä korkeampi. Suomes­sa nuoriso­työt­tömyys on noin kaksinker­taista koko väestön työt­tömyy­teen ver­rat­tuna. Nuoret eivät eri syistä ole halut­tua työvoimaa. Tarvi­taan yleisiä toimia, jot­ka tekevät nuorten palkkaamisen aiem­paa houkuttelevammaksi.

Suomes­sa sovel­let­ti­in vuo­teen 1975 saak­ka per­hevero­tus­ta. Per­hevero­tuk­sen asteikko oli yksinäis­ten henkilöi­den asteikkoa mata­lampi, kos­ka kah­den henkilön tulot las­ket­ti­in yhteen. Alle 24-vuo­ti­as­ta yksinäistä henkilöä verotet­ti­in kuitenkin lievem­män per­hevero­tusasteikon mukaan. Nuorten palkat oli­vat pienem­piä ja oman kodin perus­t­a­mi­nen oli joka tapauk­ses­sa kallista. Sik­si nuo­ria verotet­ti­in lievemmin.

Laman olois­sa vuosi­na 1993–95  Suomes­sa kokeilti­in alem­pi­en palkko­jen mak­samista alle 25-vuo­ti­aille. Täl­lä ei ole kat­sot­tu olleen merkit­tävää vaiku­tus­ta nuorten työl­lisyy­teen. Kyse oli mas­satyöt­tömyy­den ajas­ta, jos­ta ei voi­da vetää var­mo­ja johtopäätök­siä nor­maal­isti toimivi­in työ­markki­noi­hin. Kun palkko­jen alen­nus­ta ei kom­pen­soitu mitenkään, sil­lä saat­toi myös olla kiel­teisiä vaiku­tuk­sia työn tarjontaan.

Esitämme, että työe­htosopimuk­si­in kir­jat­taisi mah­dol­lisu­us mak­saa alle 25-vuo­ti­aille työe­htosopimusten määräämiä palkko­ja alem­pia palkko­ja ja tämä kom­pen­soitaisi­in ikäpe­rusteisel­la, pieniä palkko­ja suo­si­val­la alen­netul­la vero­tuk­sel­la. Mikäli suosi­tuk­sen 4 mukainen mata­la­palkkatu­ki toteutetaan, tämä kor­vaisi kaavail­lun ikäpe­rusteisen veronalen­nuk­sen. Nämä kak­si vai­h­toe­htoa poikkea­vat toi­sis­taan merkit­tävim­min opiske­li­joiden kohdal­la. Kos­ka tämä mah­dol­lisu­us voitaisi­in raja­ta alle 25-vuo­ti­aisi­in, yleiset palkko­ja alen­ta­vat tai nos­ta­vat vaiku­tuk­set jäi­sivät toden­näköis­es­ti pieniksi.

Suosi­tus 13:

Nuorisopalk­ka. Työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat ikäpe­rusteis­es­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta mak­saa nuo­rille työe­htosopimuk­sen määräämää alem­paa palkkaa. Tämä kom­pen­soidaan vain nuo­rille suun­nat­ul­la ikäpe­rusteisel­la veronalen­nuk­sel­la, joka toteutetaan paran­ta­mal­la ansio­tulovähen­nys­tä niin, ettei nuorten pienistä palkoista mene veroa lainkaan.

 

 

25 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode: nuorisopalkka”

  1. työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta paran­net­taisi­in pait­si asum­istuen ehto­ja paran­ta­mal­la myös alen­ta­mal­la ikäpe­rusteis­es­ti nuorten palkko­ja, niin kuin tehti­in joskus kauan sitten.

    Tämän pitäisi var­maan olla vero­tus­ta? [KIITOS! NIIN PITI. KÄVIN KORJAAMASSA/OS]

    Jos lukee esi­tyk­semme kokon­aisuute­na, jol­laisek­si se on tarkoitet­tu, työssä käyvien nuorten ansio­ta­so melkein kaikil­la nousisi (sik­si tämä ei olekaan ihan ilmaista). Useim­mil­la tämä palka­nalen­nus on jo palkois­sa. Sitä hyvitetään parem­mal­la asum­istuel­la ja veronalen­nuk­sel­la. Veronalen­nuk­ses­ta eivät kaik­ki nuoret pää­sisi naut­ti­maan, vaan se pain­ot­tuisi pieni­in palkkoihin.

    Tässä kohtaa tipuin kär­ry­iltä. Miten kaikkien nuorten ansio­ta­so nousee jos veroale kohdis­tuu pieni­in palkkoi­hin? Ja mikä on “tämä palka­nalen­nus” jos­ta tuos­sa keskel­lä puhutaan?

  2. “Nuorten työt­tömyys on melkein kaikissa Euroopan mais­sa selvästi muu­ta väestöä korkeampi. Suomes­sa nuoriso­työt­tömyys on noin kaksinker­taista koko väestön työt­tömyy­teen verrattuna. ”

    Tilas­to­harhaa, jostain syytä Tilas­tokeskuk­sen tilas­to antaa täysin päin­vas­tisen kuvan työt­tömyy­den määrästä ikähaitarin molem­mis­sa päissä.
    Ja päin vas­toin kuin TEM tilasto

    Tilas­tokeskuk­sen tilas­to perus­tuu otan­ta­an eli se sisältää virheen.

    TEM tilas­to taas perus­tuu kaikki­in työt­tömi­in , joten se on tarkka.

    http://www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf sivu 11 kuvio 9

    Eli TEM mukaan 15–24-vuotiaiden työt­tömyys on 10,4 % mut­ta Tilas­tokeskuk­sen mukaan 20,1 %

    Ja taas 55–64-vuotiaiden työt­tömyys on TEM mukaan 12,8 % ja Tilas­tokeskuk­sen mukaan 6,5 %

    Eli meil­lä tehdään suuria poli­it­tisia päätök­siä harhaan­jo­hta­van tiedon varas­sa kuten Oden ja Juhanan esi­tyskin osoittaa.

    Ja kun lisätään tähän työt­tömyys­jak­so­jen pitu­udet : 15–24-vuotiailla 5–7 viikkoa , 55–64-vuotialla 17–36 viikkoa

    Ja kun alle 25-vuo­ti­a­ta työt­tömiä oli vain 39000 ja +50-vuo­ti­ai­ta 109000

    Pitkäaikaistyöt­tömiä oli taas 67000, joista alle 25-vuo­ti­ai­ta on vain n 700.Sen sijaan + 50-vuo­ti­ai­ta n 2/3.

    Ja mak­saa se ikään­tyneen työt­tömyyskin , kolme ikään­tynyt­tä tuot­taa samat kulut kuin yksi alle 25-vuotias.

    Jostain syys­tä Suomen aje­taan avoin­ta ikäsyrjintää

    Ei se

    1. Tilas­tokeskuk­sen ja TEM:n tilas­to­jen ero ei lity otan­ta­an vaan määritelmään. Nuoriso­työt­tömyys saadaan alen­netuk­si eri­laisel­la kurssit­tamisel­la. Jos nuoriso­työt­tömyyt­tä mitat­taisi­in sil­lä, ettei ole päässyt töi­hin, se olisi olen­nai­westi korkeampi

  3. Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti Arhin­mäen politikoinnista.

    Olen usein aiem­min miet­tinyt, mikä on vasem­mis­ton moti­vaa­tio nuorisoa­siois­sa. Halu­taanko tilan­net­ta paran­taa todel­lisu­udessa vai onko parem­pi että ongel­mat jatkuvat.

    On nimit­täin niin, että kun ongel­mat ja köy­hyys pois­tuu katoa­vat äänestäjät vasem­mis­tos­ta. Siis mik­si edes yrit­tää mitään todel­lista. Sadan ton­nin palk­ka loppuu.

    Tämä aja­tus on tul­lut mieleen nyt toisen ker­ran aika lyhyel­lä välillä.

  4. Nuorten työt­tömyyt­tä liioitellaan,sillä eivät työt­tömät nuoret jää työttömiksi.

    Pätkä­työt vain keskit­tyvät nuo­rille ja apätkätöitä tekevät pääasi­as­sa alle 25-vuotiaat.

    Ja aivan omas­ta halus­taan, vain pieni joukko halu­aisi pysyvän työ­paikan, 15–19-vuotiaista 63 % halu­aa pätkä­työn ja 27 % halu­aisi pysyvän

    Pätkä­työ on nuoru­usilmiö ja liit­ty ihmisen kasvu­un, nuori hakee paikkaansa yhteiskunnassa.

    Nuorten työt­tömyys liit­tyy enem­män tuo­hin oman kolon hakemiseen kuin varsi­naiseen syrjäytymiseen

    Nuo­ria pitkäaikaistyöt­tömiä on vain n 700

    Suurin ongel­ma ovat nuoret, jot­ka eivät ole työt­tömiä mut­ta eivät ole opiskele­mas­sa eivätkä tee mitään, ei ainakan mitään mikä olisi tilastoissa.

    Mut­ta hei­hin tuskin palka­nalen­nus vaikut­taa mitenkään

    1. Liian van­ha voisi kir­joit­taa kir­jan miten tilas­toil­la valehdellaan.
      Voisko­han nuorten halua tehdä pätkätöitä jotenkin liit­tyä opiskelu­un. Todel­lisen tilanteen saa selville pois­ta­mal­la aineis­tos­ta ne, joil­la onopin­not kesken ja kat­soa, halu­a­vatyko opin­noista valmi­tuneet mielu­um­min poätkätöitä vain pysyvän työlsuhteen.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­tokeskuk­sen ja TEM:n tilas­to­jen ero ei lity otan­ta­an vaan määritelmään. Nuoriso­työt­tömyys saadaan alen­netuk­si eri­laisel­la kurssit­tamisel­la. Jos nuoriso­työt­tömyyt­tä mitat­taisi­in sil­lä, ettei ole päässyt töi­hin, se olisi olen­nai­westi korkeampi

    Ker­ropa lähde mis­tä tuo tieto löytyy ?

    1. Liian van­ha
      Las­ket yhteen ikälu­okit­tain työt­tömät ja toimen­piteis­sä ole­vat tai vai­h­toe­htois­es­ti toisin päin las­ket yhteen työl­liset ja opiskelijat.

  6. JL:
    Olen usein aiem­min miet­tinyt, mikä on vasem­mis­ton moti­vaa­tio nuorisoa­siois­sa. Halu­taanko tilan­net­ta paran­taa todel­lisu­udessa vai onko parem­pi että ongel­mat jatkuvat.

    Toisaal­ta vasem­mis­tossa on hyvin pitkät per­in­teet todel­lisu­u­den kieltämisessä. 

    Luepa melkin minkä tahansa demari­vaikut­ta­jan talous­poli­it­tisia lin­jauk­sia, niin niis­sä tois­tel­laan kaikkien tukien kansan­talouden kysyn­tää nos­tavia vaiku­tuk­sia aivan kuin ne oli­si­vat kokon­aisu­udessaan kaikkia vero­tuk­sen ja kan­nustin­loukkue­jn negati­ivisia vaiku­tuk­sia korkeammat.

    (luon­nol­lis­es­ti Var­ti­ainen ei kuu­lu tuo­hon sakki­in, mut­ta hänel­lä taitaa ollakin väärän puolueen jäsenkirja…)

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Las­ket yhteen ikälu­okit­tain työt­tömät ja toimen­piteis­sä ole­vat tai vai­h­toe­htois­es­ti toisin päin las­ket yhteen työl­liset ja opiskelijat.

    En laske ellei TEM/Si­h­to-Sar­dar tee niin, mut­ta hei­dän rapor­tis­sa ei näin mainita.

    He selit­tävät eroa näin, mut­ta ei sekään valaise täy­del­lis­es­ti tilas­to­jen eroa.

    Ja osa tilas­tolu­vuista on TEM työllisyyskatsauksesta

    Mut­ta eivät johtopäätök­set voi perus­tua näin suuren hajon­taan samaa asi­aa kuvaavis­sa tilastoissa

    “Työvoimatutkimus on otan­ta­tutkimus ja se perus­tuu haas­tateltavien omi­in näke­myk­si­in. Työn­väl­i­tys­ti­las­to puolestaan perus­tuu totaali­aineis­toon, ts. se kat­taa jokaisen työt­tömän työn­hak­i­jan. Työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta ovat puolestaan kaik­ki TE-toimis­to­jen työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si hyväksytyt.
    Työvoimatutkimuk­sen työtön on henkilö, joka ei ole työlli­nen (työlli­nen on henkilö, joka on tehnyt työtä tutkimusvi­ikon aikana vähin­tään yhden tun­nin tai jol­la on työ­paik­ka) ja joka on etsinyt akti­ivis­es­ti työtä viimeisen neljän viikon aikana. (Tilas­tokeskus 2012 a.) Työn­väl­i­tys­ti­las­to puolestaan
    edel­lyt­tää, että työtön on ilmoit­tau­tunut TE-
    toimis­toon sen edel­lyt­tämän ajan kulues­sa. Ilmoit­tau­tu­mi­sai­ka on varsinkin ikään­tyneil­lä usein ollut pitem­pi kuin työvoimatutkimuk­sen edellyttämä ”

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha voisi kir­joit­taa kir­jan miten tilas­toil­la valehdellaan.
    Voisko­han nuorten halua tehdä pätkätöitä jotenkin liit­tyä opiskelu­un. Todel­lisen tilanteen saa selville pois­ta­mal­la aineis­tos­ta ne, joil­la onopin­not kesken ja kat­soa, halu­a­vatyko opin­noista valmi­tuneet mielu­um­min poätkätöitä vain pysyvän työlsuhteen.

    No en viitsinyt pistää noin ilmi­selvää syytä kom­ment­ti­in, mut­ta hyvä kun huomasit .

    Min­ul­la ei valitet­tavasti ole käytet­tävis­sä aineis­to­ja, joten en voi tehdä kuten ehdotat.

    Tieto ei ole avoin­ta ja niin­pä kansalaiset ovat ulkona monista asioista, kos­ka tieto ei ole avointa.

    Mut­ta halu­at vain tietois­es­ti johtaa asi­aa sivu­un pääasiasta

    On sit­ten eri asia monel­lako on aikaa tutkia niitä

  9. Liian van­ha: Mut­ta eivät johtopäätök­set voi perus­tua näin suuren hajon­taan samaa asi­aa kuvaavis­sa tilastoissa

    Eivät ne kuvaa samaa asi­aa. TK:n työvoimaky­se­ly on käsit­tääk­seni Euro­statin määrit­telemä kyse­ly ja tulk­in­ta, joka tehdään saman­laise­na kaikissa EU-mais­sa. TEM:n työvoimati­las­tot ovat suo­ma­lainen vir­i­tys, jon­ka taus­tana on Suomen lain­säädän­tö ja koti­maiset tarpeet. Jo työt­tömän määritelmät ovat aivan eri­laiset kuten kom­men­tis­sasi kuvaat.

  10. Jo aiem­min on esitet­ty ikään­tyvien palkankeven­nyk­siä vedoten ehkä alen­tuneeseen tuot­tavu­u­teen. Nyt samaa vaa­di­taan nuo­rille. Mikä siis olisi sopi­va ikä täy­den palkan mak­samiselle? Voisiko ehkä käyt­tää muitakin arbi­traarisia palkankevennysperusteita?

  11. Nuorisoale ei tule aut­ta­maan mitään. Meil­lä on jo sanssiko­rt­ti, joka tarkoit­taa 700 € palkkatukea enin­tään 10 kuukau­den ajak­si. Sit­ten on vielä har­joit­telu­palk­ka, 70–80% täys­palka­s­ta, TES­sistä riippuen.

    Nuoret ovat jo muutenkin halvem­pia, kos­ka heille ei tarvitse mak­saa ikälisää, eli sekin on jo säästöä.

    Näitä eri­laisia porkkanoi­ta on ollut jo vuodes­ta kivi ja kep­pi, eikä ne ole toim­i­neet niin hyvin kuin pitäisi.

    Silti nuo­ria ei palkata, kos­ka heil­lä ei ole koke­mus­ta ja/tai spe­si­fistä tieto­taitoa jota opi­taan vain työssä. Kel­lään ei ilmeis­es­ti ole aikaa meitä opet­taa, tai opet­ta­jia ei yksinker­tais­es­ti ole.

    Hal­li­tus on ottanut työt­tömyy­den ehkäisyn kurssik­seen. Haas­tankin siis Tei­dät, her­ra Soin­in­vaara, vinkkaa­maan min­ulle työ­paikan. Olenkin jo luvan­nut sivuil­lani raha­palkkion työhön johtavas­ta vihjeestä.

    Toimeen­tu­lo teil­lä var­maan jo onkin, joten tar­joan vielä jotain parem­paa; allekir­joite­tun lapun jos­sa todis­tan että olette min­ut työl­listänyt. Seu­raa­van ker­ran, kun joku epäilevä Tuo­mas (esim. minä) sanoo että olette epäon­nis­tuneet nuorten työl­listämisessä, on teil­lä ainakin todis­teet siitä että ainakin yksi nuori on työllistetty.

    Kan­nat­taa pitää kiiret­tä. Jouluku­us­sa tulee 30 vuot­ta lasi­in, enkä ole enää ns. nuori ainakaan työvoimavi­ras­ton mielestä.

    Blogi­i­ni pääsee nimeäni klikkaamalla.

  12. Työl­lisyysaste kas­vaa iän myötä eli kun 15–24-vuotiaiden työl­lisyysaste on 39,1 % niin 25–34-vuotiaiden jo 77,6 % ja edelleen 35–44-vuotiaiden 84,9 %

    Var­ti­ainen ja Soin­in­vaara haukku­vat väärää puu­ta, ei ns nor­maali nuori syr­jäy­dy ja he pää­sevät mukaan työelämään ennem­min tai myöhemmin,enemmän tai vähem­män akti­ivisi­na työn­tek­i­jöinä, kuten luvut osoittavat.

    Ongel­ma on ne nuoret, jot­ka eivät edes koskaan pyri työelämään tai eivät omak­su­tun kult­tuurin vuok­si väl­itä työnteosta.

    Näi­hin eivät nuo syr­jin­tälait tehoa, niiden ain­oana tarkoituk­se­na on vain syr­jiä nuo­ria työntekijöitä.

    Ilmieseti ideat lop­pui­v­at , mut­ta sivu­ja piti saa­da aikaiseksi ?

  13. Tapio: Eivät ne kuvaa samaa asi­aa. TK:n työvoimaky­se­ly on käsit­tääk­seni Euro­statin määrit­telemä kyse­ly ja tulk­in­ta, joka tehdään saman­laise­na kaikissa EU-mais­sa. TEM:n työvoimati­las­tot ovat suo­ma­lainen vir­i­tys, jon­ka taus­tana on Suomen lain­säädän­tö jako­ti­maiset tarpeet. Jo työt­tömän määritelmät ovat aivan eri­laiset kuten kom­men­tis­sasi kuvaat.

    Kyl­lä ne kuitenkin samaa ilmiötä kuvaa­vat, mut­ta jos erot ovat sato­ja % niin aika huonosti

  14. “Silti nuo­ria ei palkata, kos­ka heil­lä ei ole koke­mus­ta ja/tai spe­si­fistä tieto­taitoa jota opi­taan vain työssä. Kel­lään ei ilmeis­es­ti ole aikaa meitä opet­taa, tai opet­ta­jia ei yksinker­tais­es­ti ole.”

    Nykya­jan nuoretn oneglma on, että hei­dän akti­ivi­suuten­sa suun­nataan har­ras­tuk­si­in, joista on vähän hyö­tyä työelämässä.

    Jääkiekkokaukalos­sa viettey aika kyl­lä paran­taa sosi­aal­isia valmiuk­sia, mut­ta ei val­men­na mihinkään käytän­nön työhön.

    Niin­pä, kun 15–16-vuotiaan seinä nousee pystyyn 90 %:lla jääkiekkoil­i­jan uraa havit­televil­la niin he ovat tyhjän päällä.

    Ennen har­ratuk­se­na oli­vat käytän­nön työt ja työelämäänkin men­ti­in jos­sain muo­dos­sa 15-vuotiaana.

    Minäkin sain 1966 ensim­mäi­sis­sä työ­paikois­sa n 1 markan tun­tipalkkaa ‚se on nykyra­has­sa n 1,7 euroa.Mutta jo 70-luvun alus­sa tun­tipalk­ka oli 5 markkaa mikä tekee n 7,4 euroa.

    Elin­ta­son nousu 60–70-luvuilla oli merkittävää.

    Jo sil­loin kyet­ti­in mak­samaan kon­tu­ullista palkkaa nuorelle.

    Tun­tuu oudol­ta ettei nykya­jan yhteiskun­nas­sa ole enää varaa samaan

  15. Minä sain ‑67 12-vuo­ti­aana ensim­mäisen palkkani, joka oli 1,27 mk/t. 16 tun­nin työpäivä kal­jakuskin rep­sikkana oli taval­lista. ‑60- ja ‑70- luvuil­la oli tule­vaisu­u­den­näkymiä, ja ne oli­vat hyviä. Nyt tule­vaisu­u­den näkymiä ei ole. Voidaan pitää var­mana, että tule­vaisu­us on ain­oas­taan ankeam­paa, köy­hempää, ja har­voille töis­säkäyville kireäm­pää ja kireäm­pää. Tämä ei ole pes­simis­miä, vaan realismia.

  16. Catili­na: Voidaan pitää var­mana, että tule­vaisu­us on ain­oas­taan ankeam­paa, köy­hempää, ja har­voille töis­säkäyville kireäm­pää ja kireäm­pää. Tämä ei ole pes­simis­miä, vaan realismia.

    Tot­ta var­maan, kos­ka jo Raa­ma­tus­sakin näin sanotaan!

    Kehit­tyvien maid­en ihmiset halu­a­vat päästä vauras­tu­misen alku­un. Sen kanssa mei­dän pitää oppia elämään.

    Samal­la voitaisi­in ehkä löytää jotain, jota he oli­si­vat halukkaat ostamaan.

    Asioil­la on taipumus järjestyä. Ei aina, mut­ta yleensä.

  17. Nuorten sijoit­tumista työelämään on tutkit­tu ja tässä on nap­at­tu ote yhdestä.

    Kuten tutkimuk­ses­ta näkyy koulu­tuk­seen läht­eneistä ja päät­täni­estä har­val­la on vaikeuk­sia sijoit­tua työelämään, eivät he ainakaan päädy työt­tömik­si kovin laajasti.

    Ja tutkimuk­ses­sa näkyy myös se, että kun ammt­tin­valin­na joutuu tekemään liian nuore­na niin moni pää­tyy vai­h­ta­maan alaa

    Nuorisopalkan ulot­ta­mi­nen kaikki­in on todel­li­nen huti Soin­in­vaar­al­ta ja Vartiaiselta

    Ja ne , jot­ka eniten hyö­ty­i­sivät nuorisopalka­s­ta ‚eivät pyri työelämään

    “Nuorten koulu­tuk­sen jälkeistä työelämään sijoit­tumista selvitettiin 

    Pohjois-Kar­jalan ELY ‑keskuk­sen Alueelli­nen Ennakoin­ti Työkaluk­si ‑han­ke teki huhtiku­us­sa 2011 kyse­lyn vuosi­na 2008 ja 2009 ammatil­lis­es­ta koulu­tuk­ses­ta ja ammat­tiko­rkeak­ouluista valmis­tunei­den työelämään sijoittumisesta.

    Toisen asteen ammatil­lisen koulu­tuk­sen vuosi­na 2008 ja 2009 suorit­taneista 59 % oli vas­taushetkel­lä vak­i­tuises­sa tai määräaikaises­sa työ­suh­teessa tai yrit­täjänä. Työt­tömänä oli 9 % ja jatkok­oulut­tau­tu­maan oli läht­enyt peräti 21 %, heistä noin puo­let oli jatkanut opiskelua oma­l­la alla ja puo­let oli läht­enyt uudelle alalle. Työhallinnon toimen­piteis­sä (työvoimak­oulu­tus, työelämä­val­men­nus tms.) oli 5 %.

    Ammat­tiko­rkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneista 80 % oli vak­i­tuises­sa tai määräaikaises­sa työ­suh­teessa tai yrit­täjänä. Työt­tömänä oli 5 % vas­tan­neista ja opiskele­mas­sa 7 %. Työhallinnon toimen­piteis­sä oli vain 1 %. ”

    1. Liian van­ha
      Jos tutk­i­taan syöpään saikras­tu­mista, emme tee mitään tiedol­la, että suurim­mal­la osal­la tämä ei ole ongel­ma, joten koko syövästä ei pidä välit­tää. Sama kos­kee nuorten syr­jäy­tymistä ja rak­en­teel­lista työttömyyttä.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Jos tutk­i­taan syöpään saikras­tu­mista, emme tee mitään tiedol­la, että suurim­mal­la osal­la tämä ei ole ongel­ma, joten koko syövästä ei pidä välit­tää. Sama kos­kee nuorten syr­jäy­tymistä ja rak­en­teel­lista työttömyyttä.

    Mik­si sit­ten kaikkien palkkaa pitää alentaa ??
    Eihän ter­veitäkään yritetä parantaa ??

    1. Liian Van­ha
      Älä usko lehdis­töä. Me emme esitäneet alen­net­tavak­si kaikien palkkaa, vaan alin­ta palkkaa, jon­ka mak­sami­nen on lail­lis­es­ti sal­lit­tua. Sel­l­ainen koskisi vain sitä pien­tä joukkoa, jota pid­it niin merk­i­tyk­set­tömänä, että hei­dät voi jät­tää oman onnen­sa nojaan. Ani­har­va palka­nsaa­ja saa alin­ta mah­dol­lista taulukkopalkkaa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Älä usko lehdis­töä. Me emme esitäneet alen­net­tavak­si kaikien palkkaa, vaan alin­ta palkkaa, jon­ka mak­sami­nen on lail­lis­es­ti sal­lit­tua. Sel­l­ainen koskisi vain sitä pien­tä joukkoa, jota pid­it niin merk­i­tyk­set­tömänä, että hei­dät voi jät­tää oman onnen­sa nojaan. Ani­har­va palka­nsaa­ja saa alin­ta mah­dol­lista taulukkopalkkaa.

    Kan­natatis lukea noi­ta tutkimuk­sia, nuo syr­jäy­tyneet eivät juurikaan hyödy tuos­ta palk­ka-ales­ta, sil­lä he eivät hae töitä.

    Ja kuka määrit­telee kehen mata­la­palkkaa sovel­letaan ? m
    Meil­lä on paljon sel­l­aisia nuo­ria, jot­ka elävät etsin­tä­vai­het­taan ja siir­tyvät opsikelun, työn ja työt­tömyydne välillä .

    Luokit­tele­mal­la hei­dät viral­lisik­si luusereik­si viedään hei­dän moti­vaa­tion­sa ja varmis­te­taan hei­dänkin syrjäymisensä.

    Ennakkoon kun ei tiede­tä ken­estä noista suun­taa etsivistä tulee luuseri ja kuka palau­tuu nor­maalille uralle.

    Ongel­ma on, että syr­jäy­tymisuhan alai­sista vain pieni osa syr­jäy­tyy ja suurin osa “nor­mal­isoituu”

    Mut­ta mihin osaan nuo toimen­piteet pitäisi suun­na­ta , sitä ei tiedetä.

    On help­po esit­tää teo­reet­tisia , hyvältä kuul­lostavia ratkaisumalle­ja norsunluutornista.

  20. Nuoriso­työt­tömyys ei ole sama kuin syr­jäy­tymi­nen. Ei ainakaan ollut muu­ta­ma vuosi sit­ten kun tämä tutkiel­ma tehti­in: http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Helsinki2007/f2249e_Helsinki_Metsmki_5960.pdf

    Lähipi­ire­jäni seu­raa­mal­la olen tul­lut siihen tulok­seen että työt­tömyys ei joh­da syr­jäy­tymiseen. Kuningas alko­holi siihen johtaa. Suurin osa alko­holis­teista ovat muuten työssä käyviä, ei niitä sos­supum­me­ja. Ongel­mat tule­vat esi­in kun tämä viinalle per­so ns. kostea sukupolvi nyt alkaa eläköi­tyä. Aikaa ja rahaa on viinan kittaamiseen.

    Mut­ta ilmeis­es­ti tämä ei kiin­nos­ta nor­sun­lu­u­tor­nia, viinas­ta­han saa val­tio tulo­ja vero­jen muo­dos­sa kun taas työt­tömistä on enem­män haittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.