Itäväylän ja Kehä I:n risteys
(Oops! olin listaa lukiessani hypännyt yhden kohdan yli. Hyvä, että on minua tarkkaavaisempia lukijoita!)
Lautakunta palautti risteykseen suunnitellun risteyshirvityksen, joka oli sekä ruma että kallis. Nyt virasto tulee kahdella uudenlaisella esityksellä, joista toinen ”Ramppi” on ruma ja halpa ja “Kaukalo” paljon siedettävämmän näköinen ja vähän kalliimpi. Verrattuna aiempaan esitykseen, tämä ”Kaukalo” on sekä parempi että kahdeksan miljoonaa euroa halvempi. Jos lautakunta saisi vaikka kymmenen prosentin rojaltin aiheuttamastaan säästöstä, hyvä tili olisi tehty yhdessä kokouksessa.
Halpa se ei siis edelleenkään ole, 83 M€. Kun on kauhisteltu ajatusta parantaa pyöräverkkoa 20 miljoonalla eurolla vuodessa, niin tämä risteys yksinään vastaa neljän vuoden fillarirahoja.
Jos vain näiden kahden väliltä pitää valita, ei ole vaikeaa. Itäkeskus on sentään aika keskeinen paikka. Ramppi-vaihtoehto pilaisi sen täydellisesti, Kaukalo-vaihtoehto pilaisi vain vähän — ellei jopa paranna. Se 30 miljoonan ero kannattaa maksaa. Samaa mieltä ovat alueen asukasjärjestöt. Prisma taas on eri mieltä, koska ajaminen Prismaan vaikeutuisi selvästi.
Vai onkohan niin, että havainnekuvat on vain piirretty kauniimmin ja kustannukset laskettu luovemmin?
Virasto toteaa myös, että se on harkinnut Kaukalovaihtoehdossa kiertoliittymää Kehä I:n ja Itäväylän liittymään, mutta on todennut valo-ohjatun risteyksen paremmaksi, koska siinä voidaan antaa eri suunnille kapasiteettia vähän eri tavalla. Espanjassa pyöräillessäni törmäsin tällaisiin liittymiin. Valo-ohjattu kiertoliittymä, jossa pääsuunta menee välillä valoissa suoraan liittymän läpi ja välillä taas mennään kuin kiertoliittymässä. En jäänyt tekemään liikennelaskentaa, mutta vakuuttavannäköinen määrä autoja tästä meni läpi. Valo-ohjauksia oli myös tavallisissa kiertoliittymissä, mikä teki mahdolliseksi suosia yhtä suuntaa. Voi olla, että suomalaisissa liikennesäännöissä tällainen kolmikaistainen kiertoliittymä ei toimisi yhtä hyvin muuta kuin autokorjaamojen kannalta. Kaupunkiliikenteessä kaistaa vaihtavan etuajo-oikeus on parempi kuin meidän sääntömme.
No onkos kaikki Helsingin rahaa ja onko siis valtio vapautettu osallstusta maantiensä kustannuksiin?
Toisin kuin siellä Suuressa Lännessä, Helsinki joutuu maksamaan näitä aika pajon. Tähän on tulossa valtion rahaa, puolet, mutta halvimmasta vaihtoehdosta, eli paljon alle puolet. Helsinki on rakentanutomnalla rahallaan jopa Itäväylän
Toivottavasti noita kumpaakaan ei toteuteta. Kumpikaan ei tue kestävää liikennemuotoa ja toimivat ainoastaan läpiajon lisääjänä. Ihan ensimmäiseksi Puotilan metroaseman yhteyteen pitäisi saada liityntäparkkitalo,samoin Citymarketin puolelle. Pikaratikka linjaus kehä 1 n liikenten vaihtoehdoksi pienentäisi sekin tuota autotarvetta huomattavasti. Nuo esitykset eivät mitenkään suosi paikallisten asukkaiden kevyen liikkumisen mahdollisuutta vaan päinvastoin tekevät sen erittäin epämiellyttäväksi ja ohjaavat mielummin omaan autoon istumaan jotta uskaltaisi liikkua itse kauppaan. Jos Itäväylän nopeus pidettäisiin samana 50km/h kun tultaessa Sörkästäpäin niin risteyksen puuroutuminenkin pienenisi. Mahdollistaisi samalla sitä kuuluisaa kaupunkimaista tiivistämistä ja vaikuttaisi myös melutasoihin. Sitten olisikin seuraava eli maakuntaan matkaavien bussien kulku pois Turunlinnantieltä eli niille olisi tehtävä oma terminaali Itäväylän puolelle joka onnistuisi hyvin kun nopeus olisi kohdillaan. Itis on Idän keskus ja se pitäisi kehittää ajan mukaiseksii tiiviiksi keskukseksi ja sellaiseen ei moottoritiemalliset vaihtoehdot ole kelvollisia. Kyllä, Itikseen on päästävä myös autolla ja se onnistuu kun nopeudet pidetään pienempinä. Kaikki mahtuvat ja se voidaan tehdä myös mukavaksi, nuo moottoritiemallit eivät sitä tee.Hypätään kerrankin tulevaa ennakoiden ja pyydettäisiin oikeita vaihtoehtoja ei läpiajon hyväksi vaan keskustan kehittämiseksi.
Molemmat vaihtoehdot ovat tietysti rumia. Mihin vaihtoehtoon sitten päädytäänkin , niin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa pitää ajatella alusta asti.Nykyisin koko tuo ympäristö tuolla on aivan järkyttävä. Ehdottomasti tämän kaupungin rumimia nurkkia, ellei jopa rumin jos ottaa huomioon keskeisen sijainnin asutuksen keskellä. Remontin jälkeen saattaa jopa luulla olevansa hakamäentien ja Hartwall Areenan luonna. Toivottavasti jälki on kevyelle liikenteelle huomattavasti parempaa kuin siellä. Molemmat vaihtoehdot maksavat monta kymmentä miljoonaa. Toimivien ja viihtyisien kevyenliikenteen reittien järjestäminen on prosentteja koko hinnasta.
Osmo, näin oli ennen ja niin pitäisi Helsingin seudulla olla nytkin. Valtiolla pitäisi olla vastuu maanteistään. Vai eipä ole enää. Suurpellon liittymää rakennetaan Kehä Ii:lle kokonan Espoon kustannuksin samoin kuin Espoon valtuusto on hyväkynyt typeryyksissään Tervala-Louko sopimuksen, jonka mukaan Espoo vastaa kaikesta tunneloinnin kustannuksita ja kustantaa joka vuosi yli miljoona euroa kunnossapitoon. Huono malli tälle seudulle? — Oletko Osmo tarkistanut väitteesi valtion osallisuudesta Itäväylän hankkeeseen? Ehkäpä et?
Olen tarkistanut ajat sitten. Helsinki rakensi Itäväylän kokonaan itse ja lahjoitti sen sitten valtiolle sitä vastaan, että talvisin valtio auraa sen.
Kannattaa muuten kysyä esittelijältä, kuinka paljon lisää tilaa (pinta-alaa) nuo vaihtoehdot vievät nykyiseen verrattuna.
Tarkoitin Osmo että oletko tarkistanut nykyisen tilanteen? Itse innostin aikoinaan Helsigin vastahakoisia virkamiehiä hoitamaan taloutta kunnolla ja niinpä Kehä I muutettin maantieksi.. Ehdot olivat silloin sellaset. Mutta uusi kitsas suuntus lähtee siitä, että kuntien pitäisikin hoitaa uusinvestoinnit ja jopa maantien kunnossapito. Siis toistan kysymykseni, ei kai Helsinki kuvittele saavansa Itäkeskuksen kulmille valtion rahaa vaikka se olisi kohtuullista ja lain mukaista?
Jesse tuolla ehdottaa pikaratikkaa ratkaisuksi kehä ykkösen valtaviin liikennemääriin. Olisi kiva kuulla vihreiden mietteitä asiasta.
Tuosta risteyksestä paljon läpi kulkeneena voin sanoa, että kaukalomalli on taatusti paljon parempi kuin ramppi ja kumpikin varmasti parempi kuin nykyinen kolmen peräkkäisen liikennevalon ratkaisu Vuosaaresta Kehä I:lle tai Kehä I:ltä Vuosaareen tultaessa. (Miksi muuten tie ei jatku Kehä I:nä Vuosaaren satamaan asti, vaikka tie sinne asti fyysisesti jatkuukin?)
Kaukalomallin toimivuudesta ylipäätänsä todistavat liikenteen sujuvuutta selvästi parantaneet Hakamäentien tunneli (Kivihaan tunneli) sekä Leppävaarassa oleva Kehä I:n tunneli (Mestarin tunneli).
Kun rahanmenoa metropolialueen tiehankkeissa murehditaan, niin lisäisin kolme pointtia:
1) Kansantalouden kannalta lähestulkoon mitkä tahansa infrastruktuuri-investoinnit maksavat nykyisessä taloustilanteessa itsensä nopeasti takaisin, kunhan ne aloitetaan pikapuoliin, kun lama on vielä päällä. (Kehä I:n tunnelin poraajat lienevät nyt vajaatyöllistettyjä ja koneet joutilaina. Tosin en mene vannomaan, globaalissa taloudessa kun kerran eletään.)
2) Olen huomannut viime vuosien aikana Suomessa matkustellessani siellä täällä valtavia liikenneprojekteja, joita on toteutettu seuduilla joilla väestömäärä on huomattavasti pienempi kuin täällä metropolialueella, kun sitä vastoin pääkaupunkiseudulla todella tärkeät liikenneratkaisut ovat vuosikausia odottaneet toteutumistaan. Tässä on kansantalouden kannalta tehty varmaankin melkoista tuhoa ja hankaloitettu puolentoista miljoonan ihmisen elämää, kun on kansantalouden yhteisillä resursseilla avokätisesti “palveltu” ehkä muutamaa kymmentä tuhatta.
3) Tilannetta pääkaupunkiseudulla ei varmastikaan paranna se, että vastustetaan investointeja autoteihin sillä perusteella että kannatetaan investointeja joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Tällaisen asenteen ja politiikan lopputulos on päätöksentekijöiden jakautuminen kahteen leiriin (“autoilijat” vs. “pyöräilijät” tms.) jotka yhdessä toisiaan vastaan kinastelemalla jarruttavat järkevää yhdyskuntarakenteen kehitystä. Ihmisten ja ympäristön kannalta olisi parasta, että sekä kevyen liikenteen väylät että autotiet olisivat toimivia, että olisi mahdollisimman vähän liikennevaloja ja risteävää liikennettä.
Valmiita moottoriteitä ei pitäisi lähteä sellaisenaan purkamaan ja muuttamaan kaupunkibulevardeiksi, vaan nähdäkseni pitkällä tähtäimellä ainoa järkevä tapa olisi laittaa ne kaukaloon, kattaa ne ja rakentaa ne kaivatut bulevardit ja asuintalot niiden päälle.
Ohjaus yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen pitäisi tehdä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimivuutta lisäämällä ja joukkoliikenteen tariffeja alentamalla, eikä valmiita autoteitä huonontamalla. Yksi asia, jota esimerkiksi kannattaisi harkita, olisi alennuksen myöntäminen joukkoliikenteen kausilippuun, jos on maksanut autovakuutuksen ja ajoneuvoveron.
50–50 nämä tapaa mennä ja suunta on Helsingin kukkarolle päin. Valtiolla nyt esimerkiksi ollut viime vuonna laittaa rahaa edes sovittuun Kivikon liittymän, joka on kuitenkin huomattavasti edullisempi hanke kuin vaikkapa tämä.
Ja koska Prisma maksaa kiertotien kautta rahana, että antaa muita etuja poliitikoille ja heidän perheilleen, niin asukasyhdistysten kannattaa olla tarkkoina.
KSV saisi tulla kanssa uuden urbanismin äärelle ja lopettaa nämä tämmöiset ramppikiekuroiden värkkäämiset. Hallituksen ilmasto-ohjelmassakin piti panostaa kuluttajien käyttäytymiseen, joten nämä “autolla peltihallista Aasiasta tuotua viikon kestävää krääsää ja uhanalaisia elukoita kalatiskiltä, ja sitten kotiin kaasutellen”-tyyppiset kauppaliikkeet saisivat irrottaa näppinsä kaupunkia suunnittelevien kynistä. Tappaneet jo lähikaupat, kotimaisen tuotannon ja laadun. Hyvä alku olisi, jos poliitikot lopettaisivat rahan vastaanottamisen heiltä. Ei paljoa auttanut vihreiden kaavoittajien vetäytyminen S‑ryhmässä, kun kukaan ei välitä korruptiosta, tai edes myönnä sitä, vaikka päätöksiä tekeville ja heidän puoluetovereille jaetaan merkittäviä summia. Sama järjestelmä kuin Yhdysvalloissa, jossa rahan jako näkymättömissä on kiellettyä, mutta sitä saa lapata vaikka kuinka, kunhan kertoo asiasta. Sitten pitäisi vain uskoa, että näiden rahojen saajat ja suorastaan palkkalistoilla olevat, toimisivat neutraalisti suhteessa muihin. Tai heidän puolueensa. Tämä systeemi mädättää kaikkien puolueiden uskottavuutta. Onpahan jopa eräät poliitikot puolustautuneet siten, että kun kaikki saavat osallistua korruptioon, niin se on ok. Eräät, jotka puolustavat markkinataloutta puheissa. Ei mene läpi, koska jokainen näkee kenelle uudet alueet on kaavoitettu 60-luvulta lähtien.
Ramppia toki sitten tarvitaan, jos tulee öljyonnettomuus ja Rauramon pitää päästä kiitämäään citymaasturillaan paikanpäälle katselemaan, kun muut putsaa rantoja ja lintuja öljystä. Muutenhan se on aika turha ja ei auta mitään, vaan kohta ongelmia on taas muualla, kun hallitus saa Kruunun miljoonalähiöt pystyyn pitkin idän metsiä, joista käydään sitten autolla Itiksen peltihalleissa. Kunhan ensin siirtävät Natura-alueet, ja muut kiusankappaleet pois alta.
Kalle Kansalaisen täytyy laskea odotusarvoa politiikkaa kohtaan, jottei pettyisi koko ajan.
On toi kaukalo parempi vaihtoehto. Se perusasia ei ole muuttunut edelleenkään yhtään mihinkään: miksi nämä vaihtoehdot ovat umpisurkeita?
Kyseessä on suomalaisittain suuren kaupungin nimeltä Itä-Helsinki keskusta. Rinnastuu vaikkapa Mannerheimintien ja Aleksin risteykseen. Ja sinne ollaan nyt sitten tekemässä liittymää jossa on kymmenen kaistaa Itäväylällä ja kahdeksan Kehä I. Onko tämä nyt ihan oikeasti 2010-luvun parasta mahdollista keskusta-alueen kehittämistä mihin Kaupunkisuunnitteluvirasto pystyy?
Ei se nyt ole kohtuuton pyyntö että edes vaihtoehtona olisi kaupunkikatumainen risteys, jossa on nimenomaan tehty taloja ja kävelykelpoista katutilaa. Joita kuitenkin sommitellaan vaikkapa Lahdenväylän päähän, koska meillä on tonttimaa loppu,
Tai edes jotta järki ei ihan täysin lähde: kun kaivetaan autoväyliä maan alle sadalla millillä, niin minimiehto on että autot vievät sen jälkeen vähemmän tilaa maan päällä. Mikä tässä on niin vaikeata? Tuo risteys on liikennevihreineen jotain viisi hehtaaria maata, vaikea sanoa tarkalleen kun liikennesuunnittelija jolle on maa ilmaista ei vaivaudu tuollaista detaljia kirjaamaan vertailutaulukkoon.
Lautakunnan kokouksessahan viimeksi kirjattiin tasapuolisuus jotta kaupunkisuunnitelussa suunnitellaan kevyen liikenteen hyviä väyliä myös kaupungin itäpuolelle. Noita tarjolla olevia “vaihtoehtoja” jossa moottoritiet jyräävät Idän keskeltä ei voi kuin hämmästellä tätä tasapuolista kaupunkisuunnittelua. Nuo mallit ovat loistava esitys siitä että kaupunkia ei suunnitella tasapuolisesti eikä tavoitteena ole ainakaan ihmisten viihtyvyys alueella.
Tuo Itäväylän muuttaminen kaduksi voisi olla hyvinkin kannatettava ajatus. Kun ne Helsingin tulevat sadat tuhannet asukkaat pitää jonnekin sijoittaa niin tämä alue hyvien palveluiden ja Itäkeskuksen ja Puotilan metroasemien vieressä ei olisi varmaankaan aivan huonoin mahdollinen paikka. Sitä odotellessa ei ehkä kannattaisi tuhlata kymmeniä miljoonia risteykseen — tai suunnitelmissa voisi ainakin ottaa tämänkin mahdollisuuden huomioon.
Luulisin, että Prisman kannattaisi ennemmin lobata hieman inhimillisemmän mittakaavaisen risteyksen puolesta. Lähiseudun (Puotila, Puotinharju, Itäkeskus) asukkaat ja kauppakeskuksen asiakkaat varmaankin mieluummin vierailisivat kyseisessä putiikissa jos sinne ei tarvitsisi jalan tai pyörällä kuljettaessa mennä nykyisen tai suunnitelmien kaltaisen risteyspainajaisen läpi.
Mitä ongelmaa olisi mallissa jossa valtion tienpitovastuu rajoittuisi kehä III:een ja sen ulkopuoliseen alueeseen jotain könttäkorvausta vastaan? Samaan malliin istuisi hyvin Tallinnan tavaraliikenteen siirtäminen Vuosaaren satamaan.
Tämä on hyvin linjassa helsinkiläisen reaalitodellisuuden kanssa. Juhlapuheissa julistetaan bulevardisointia ja polkupyöräilyn suosimista, mutta todellisessa päätöksenteossa rakennetaan lisää moottoriteitä ja jätetään fillarikaistat tekemättä, ettei parkkipaikat katoa.
Eiköhän tämä ole kokdemin ennalta sopima.
Eikö valo-ohjattu kiertoliittymä löydy niinkin läheltä kuin Haagasta? Vois olla ihan harkinnan arvoinen…
Mut joo, mielummin kaukalo maan alle kuin rampit näkymiä peittämään.
Kiertoliittymästä sais varmaan oman sakaran Prismaankin
Tarpeeksi kun rakennetaan motareita, ramppeja, pysäköintitaloja, liittymiä ja liikennevihreää tasaisella säteellä tuonne metroaseman ympärille, niin saadaan Itis niin isoksi, että varsinaiset itiksen asukkaat lopulta asuvat naapurilähiöissä 😉
Mites jos upotettaisiin liittymä maan alle?
Maksaisi tosin varmaan mansikoita, vaan mikä olisi liittymän päälle jäävän maan rakennusarvo ja melun vähentymisestä koituvat arvonnousut lähimaalle?
Onko tehty selvitystä, kuinka moni Itiksen asiakkaista tulee jalan/fillarilla/julkisilla ja vastaavasti omalla autolla ja minkä tasoista on kummankin ryhmän ostojen arvo?
En usko, että Itis pantiin aikanaan pystyyn pelkästään kevyen liikenteen väyliä käyttäville.
Ko risteys on tosi ikävä nykyisellään, muttei nyt ihan karmea, ettei kärsivällisyydellä selviä. Voisiko sitä parantaa liikennevalojen käyttöä miettimällä? Jalankulku/fillariporukka saa aika pitkään nyt tehdä työtä, että he saisivat kaikki jutut menemään makunsa mukaan. Luojan kiitos!
Tällä sivustolla on kattava tietopaketti kiertoliittymistä perustuen Hollannin kokemuksiin: http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/5_Roundabouts_of_Pijnacker.html
Tuon sivun viimeinen vaihtoehto voisi sopia Itäkeskukseen aika lailla sellaisenaan — tosin pyöräily- ja jalankulkuyhteyksillä varustettuna. http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/images/1d9a5.PNG
Tekstin mukaan se kykenee välittämään jopa 3780 autoa tunnissa huippusuunnasta. Itäkeskuksen liittymän kuormitus on aineiston mukaan korkeimmillaan luokkaa 2500 autoa tunnissa per suunta (iltaruuhka keskistasta). Eli kapasiteetti ei ole ongelma.
Totuuden nimessä, eihän tuokaan erityisen kaupunkimainen ratkaisu ole, ja tilaa sekin vie paljon. Mutta lienee moninkertaisesti halvempi kuin kaukalot tai tunnelit.
Jos Prisman johdossa olisi yhtään järkeä, olisi heti alkuun rakennettu jalankulkusilta Itiksestä Prismaan. Silta hyödyttäisi sekä Prismaa että Itistä, koska Itiksen puolelle menneet voisivat helposti poiketa Prismassa ja toisaalta Prismaan menneet pääsisivät helposti Itikseen. Nyt pitää valita, kummassa käy, jos ei halua käydä välillä ulkona.
Vaikka asun alle 1500 metrin päässä Itäkeskuksen Prismasta, olen käynyt siellä vain kahdesti koko aikana, koska jalankulkureitti Prismaan on surkea. Suurin ongelma on Kehä I:n ylitys, joka on hidas, vaarallinen ja ankea. Citymarkettiin on melkein yhtä pitkä matka, mutta sinne pääsee jalkaisin ja pyörällä aika kätevästi.
Hyvää liittymäähän tuohon ei enää saa ilman suuria muutoksia ja isoja kustannuksia, mutta Kaukalo on minusta siedettävä vaihtoehto noihin siltahirvityksiin verrattuna.
Vaihtoehto “Kaupunki”
Virheet, joista nyt maksetaan, on tehty 50-luvulla. Lopetettiin kaupungin kehittäminen ja tehtiin surkealaatuisia kerostalohökkeleitä, halvalle tonttimaalle keskelle ei mitään ilman järjellistä asemakaavoitusta. Ne ovat yhä keskellä ei mitään ja kohta suureksi osaksi elinkaarensa lopussa, eikä toullaisesta voi tehdä kaupunkia millään hallinnollisilla määräyksillä. Tarvitaan kelvollinen kaava ja katepillaria.
Kun ymmärretään, että sekä Itä- että länsiväylä ovat maanteitä, jotka muuten kuuluvat valtiolle, ollaan paljon pidemmällä. Molemmat maantiet pitää rakentaa moottoritietasoisiksi ja nostaa noeudet ainakin 120 km/h. Helsingin vastuulle kuuluu noiden päissä olevien liittymien rakentaminen niin, että ne toimivat. Ratkaisuna lienee keskustatunneli, koska maanpäällä on mahdollisuudet jo menetetty.
Mitä Vuosaaren kaupunki taas tekee Itäkeskuksella, on heidän asiansa. Jos Itäväylän pää jätetään nykyiselle kohdalleen, jää marketti alue kaupungin keskustan kannalta väärälle puolelle moottoritietä.
Eli olet harvinaisen oikeassa siinä, ettei Helsingin kannata pistää euroakaan maantiehen, joka kuntauudistuksen loputtua on kaiken lisäksi naapurikunnan puolella.
Kuten koko Suomi eli maanviljelyksen avulla niin oli myös Itiksen kohdalla jossa 70 luvulla kaupunki lunasti Nymanin kaalipellot omakseen. Paikalle kohosi kapoisen hiekkatien varteen Amerikan tyylinen automarket eli citymarket. Rakennettiin myös muutama erillinen lähiö lähettyville. Sitten kaavoitettiin lisää ja hups muutamassa vuosikymmenessä lähiöt kasvoivat kiinni toisiinsa ja entinen maaseutu kasvoikin yli 100000 tuhannen ihmisen Itäkeskukseksi jossa Pohjoimaiden suurimpia kauppakeskuksia ja metroradan risteyskohta. Kehä 1 oli peruna scanioiden kulkutie joka nyt on Helsingin vilkkain väylä autoilla koska siihen ei ole vielä tehty pikaratikka linjaa. Mahdollisuus liikkua mukavasti poikittain. kestävällä mallilla, ei ole vielä ollut mahdollista mutta näin tulee jatkossa tapahtumaan. Miksi se on kestänyt näin pitkään pohjautuu pitkälti 80 luvulla valtaan jääneeseen ajatukseen että kaikkien Helsingissä asuvien ja sinne vierailemaan tulevien ainoa tavoite on päästä sinne “keskustaan” the one and only joka on kooltaan n, 1km x 2km ja joka niemen kärjessä sijaitsee.
Nythän ei ole kyseessä kädenvääntö auto vs kevytliikenne. Kyseessä on Itäkeskus joka pitäisi tiivistää jatkossa enemmän kaupunkimaiseen muottiin. Jos siihen nyt hyväksytään moottoritieväylät keskelle niin se estää jatkossa keskuksen kehittämisen ja tekee siitä täysin vain autolla liikuttavan, erittäin ruman paikan joka ei ole linjassa kestävän kehityksen eikä kaupungin tasa-arvoisen suunnittelu vaatimuksen kanssa. Siitä pitää tehdä tiiviimpi kaupunkimainen keskus, ei läpiajokeskus, jolla luodaan mahdollisuus kaikkien liikkua ympäristössä mukavasti.
Olis ihan mielenkiintoista tietää suunnittelijoiden motiivit jättää kiertoliittymä pois vaihtoehdoista. Taas tuntuu siltä, että jotkin koulukunnan sisäiset arvot saavat polttamaan surutta julkista rahaa ihan miten paljon vaan.
Kiertoliittymä kannen alle vois olla suuresti aluetta yhdistävä ratkaisu. Jos homma hoidettais samaan tyyliin kuin Keilaniemessä, niin riittävästi kerrosneliötä vaan peliin…
Toi on käytännössä varsin kyseenalainen toimivuudeltaan: vaarana on, että jos se touhu menee yhtään kuin Koivusaaressa, niin uudet liittymät ja rampit ylös Itikseen vievät enemmän tilaa kuin vanha risteys. Lisäksi tuollaisten ramppien lähelle ei kuitenkaan saisi rakentaa esimerkiksi asutusta, koska normit, joten kai sinne mahtuisi muutama ikkunaton prismakuutio lisää. Siellä vaan ei kukaan enää kulkisi pakollakaan muuten kuin autolla, joten niiden autojen vois vaan antaa huristaa siellä suurten kauppakeskuskuutioiden välissä ihan keskenään. Jippii 😉
Tuossa kuvaparissa on erittäin selkeästi koko ongelman ydin. Itäkeskuksesta ei saa millään hallinnollisella määräyksellä tai poliittisella päätöksellä kaupunkia. 🙂 Kyse on maantiestä, jonka noilla liikennemäärillä tulee olla moottoritie.
HOK Elannon lausunto risteysehdotuksista toteaa että Itäkeskuksen Prisma on automarketti minne valtaosa asiakkaista tulee autoillaan. Kävelijät eivät sisään löydä, ja jos löytävätkin tuovat vain lattioille kuraa kengistään.
Vaikka Kaukalo lienee noista ehdotetuista vähiten huono, ehkä risteys pitäisi kuitenkin suunnitella vielä kerran uudelleen. Kannattaisikohan Kaukalosta säilyttää pelkkä tunneliosa ja rakentaa pintakerros kiertoliittymäksi?
Ainakin Lissabonin keskustassa Praça do Marquês de Pombal on iso kiertoliittymä, jonka ali menee tunneli. Paikka on aivan keskustassa, joten se on kaupunkimaista ympäristöä ja liikennettä on paljon. Itäkeskuksessa liittymän ei tarvitsisi tietenkään olla yhtä suuri, koska liittymän keskelle ei tarvinne pystyttää patsasta millekään Marquês de Moedalle (en osaa portugalia).
Kaunistahan tuokaan ei paikasta tekisi, kun sinne on jo annettu rakentaa liikaa möhläleitä.
Itäkeskuksessa on jo ihan keskustaan verrattavissa oleva kävelykaupunki pikkuliikkeineen, se on vain käännetty nurinpäin. Suolet ulospäin ja kasvot sisäänpäin.
Nopeasti ohitse kulkevalle näkyy kaikki se ruma mikä yleensä on korttelikaupungissa piilotettu sisäpihalle. Parkkikpaikat, jakeluliikenne, ilmastointikanavat ja roskikset.
Ja kauppakeskuksen sisusta on se varsinainen julkisivu joka on suhteutettu “ihmisen mittakaavaan” katukahviloineen ja kansainvälisine tunnelmineen.
Itis on kaupunki, mutta samalla antikaupunki.
NY Columbus Circle. Liikennettä joka mallia, ympyrän pääsee jalkaisin/ pyörällä oikaisemaan, autot kulkevat ympärillä ja metro piilossa. Tätä tarkoitan sillä että kaikki mahtuu kyllä jos halutaan. Tuokin kyseinenkin malli sopisi kokonsa puolesta Idän keskelle hidastamaan vauhtia ja mahdollistamaan kaikille miellyttävämmän ympäristön. Kyllä, se hidastaa ohiajavia mutta niinhän sen pitääkin. Idän keskellekin saisi näin hieman näytävyyttä kun siinä ympyrän keskellä olisi Pajusen näköispatsas tolpan päässä. ( Hieman huumoriakin täytyy säilyttää eli voisi olla joku muukin vastaava todellinen keskustaa ja näyttävyyttä tekevä maamerkki)
Itäkeskus on Helsingin melkein rumin paikka. Ihan sama minkä näköinen risteys/silta/tunneli sinne rakennetaan, kunhan siitä pääsee maksimaalisesti autoja läpi mahdollisimman halvalla hinnalla.
Estetiikan painoarvo juuri tuossa kohdassa lähenee nollaa.
Tai tarkemmin ottaen oli, sisäkatua tuhotaan parhaillaan rempassa joka muuttaa kadun tavanomaiseksi huonosti jäsentyväksi ja persoonattomaksi hallitilaksi. Joskus tämä suunnittelijoiden vihamielisyys kaikkea pienimuotoista ja esteettistä kohtaan ylittää käsityskyvyn.
Väestötietojärjestelmä kertoo seuraavaa http://vrk.fi/default.aspx?docid=6707&site=3&id=0
Tuon mukaan Suomen maassa on kaupunkeja 336 kappaletta joista vain 8 pitää sisällään enemmän kuin 100 000 ihmistä. Tuohon nojaten Idässä on enemmän ihmisiä kuin tuo 8.suurin kaupunki eli Lahti. Lahteen on muuten rakennettu kiertotie kun on havaittu että sellainen läpiajoliikenne ei sovellu kaupunkiin. Minulle tuo ehdotettu kuvapari kertoo että siinä tarjotaan moottoritietä läpiajoon, eikä kaupunkimaisen keskuksen kehittämistä. Pyytäisinkin käyttämään kaupungin eri keskuksia, tiiviinä, tasavertaisina, miellyttävinä työ, kauppa ja asuinpaikkoina.
Jos tässä onkin kyse siitä, että nykyiselle keskustalle ei haluta kilpailua?
Olisi kiinnostava tietää miksi hankkeen hinta-arviot ovat eläneet näin. Aikasemmin oli vaihtoehdot silta ja tunneli. Sillalle oli arvioitu hinnaksi 100 ME, tunnelille 200 ME. Nyt on siis ramppi ja kaukalo. Molemmat ovat reilusti alle 100 ME. Toki niistä on poistettu juttuja, mutta olen todella yllättynyt siitä miten hinta-arviot ovat laskeneet.
Itäkeskusta pitäisi voida tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Itäväylälle on tehty hyvä kansisuunnitelma (joka on kai kaavaehdotusvaiheessa) ja pitkän tähtäimen havainnekuvissa tuohon samaan risteykseen on ympätty tornitaloja ja muutenkin urbaaneja elementtejä. Nämä ovat tietysti vain havainnekuvia.
Samaan aikaan liikennesuunnittelijat tahkovat omaa motarisuunnitelmiaan.
Tässä on selkeästi kaksi suunnittelulinjaa, jotka eivat ole helposti yhteensovitettavissa. Poliitikkojen pitäisi nyt voida ohjastaa suunnitteljoita.
No ei ne ajoneuvoliikennemäärät sen kummempia ole kuin vaikkapa Mannerheimintiellä tai Huopalahdentiellä. Ei siitä nyt mitään kävelykatua saa, mutta pääkadun kyllä.
Ja tämä mussutus siitä että onko valtion velvollisuus maksaa tieverkko on jokseenkin akateemista, kun rahaa ei budjetissa ole. Nämä Helsingin seudun tiehankkeet on järjestäen jotain semmoista että niiden hintalapussa on nolla liikaa. Ei se nyt muuten mitään haittaa, toteutusriski on pieni tuosta johtuen, mutta kun niiden megalomaanisten hankkeiden varaukset sotkee muuta kaavoitusta ja suunnittelua. Esimerkiksi Sörnäisten rantatie on niin leveä kuin on, koska siinä on Keskustatunnelin varaus keskellä.
Voi pyhä yksinkertaisus. Kysypä Kalle itseltäsi peilin edessä, kuinka paljon liikennetta rahastetaan Helsingin seudulla. On kohtuullista, en valtio maksaa maanteistaan osansa?
Budjetissa on vain yksi ongelma: yli äyräiden paisunut sosiaaliturva. Sosiaali- ja terveysmenoja oli pari vuotta sitten reippaasti yli 70% kaikista yhteiskunnan menoista.
Vaikka kaikki päätiet rakennettaisiin moottorteiksi, se ei hetkauttaisi valtion taloutta mitenkään. Rahaa on — miten se käytetään. 😀 Pitää ymmärtää suuruusluokat.
Asiasta on ihan tutkittuakin tietoa, ettei tarvitse mutulla edetä:
http://www.hs.fi/kotimaa/Itiksen+k%C3%A4vij%C3%A4m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+l%C3%A4htenyt+selv%C3%A4%C3%A4n+laskuun/a1305587973759
3–4 miljoonaa asiakasta on sen verran suuri massa, että autoilevaan asiakaskuntaan kannattaa jo satsata. On oikeastaan autoilevalle sama, käykö Jumbossa, Sellossa vai Itäkeskuksessa olevassa Prismassa. Viimeisessä on ehdottomasti huonoimmat paikoitusjärjestelyt. Itiksen suosion laskuun voi olla muitakin syitä, joita ei tässä kannata eritellä.
Helsingin taloutta nämä moottoritiet hetkauttavat. Menetetään Turun asukasmäärän verran veronmaksajia sen takia, jotta kehyskuntalaiset voivat sujuvasti käydä henkilöautoilla töissä täällä. Joskus laskin tuo summan ja se oli luokkaa puoli miljardia euroa vuodessa.
Lähinnä siis eläkkeitä ja terveys- ja hoivamenoja. Se vaihtelee, menevätkö nuo rahavirrat yhteiskunnan kautta vai ei; se että ne maksavat tavalla tai toisella kansalaisille ei oikein ole valinnaista. Terveysmenothan Suomessa ovat kansainvälisesti arvioiden jopa pienet (se näkyy, jotkut lisäisivät)
On harmillista, että lupaukset siitä, että suurimmasta tehdään myös kaunein, eivät ehkä pidä paikkaansa. Itiksessä oli ennen remonttia hienot kivilaattalattiat ja nyt sinne taitaa tulla jotain tusinalaminaattia. Kieltämättä vanha Itis oli melkoinen sekamelska uusine ja vanhoine osineen ja osittain jo aika nuhjuinenkin, mutta liian yhtenäinen ilme koko paikassa olisi myös ikävä. Remontti tuli kuitenkin tarpeeseen. Toivottavasti tilaa on myös muille kuin ketjuliikkeille. Itiksessä oli ennen liikkeitä, joita ei ollut missään muualla. Nyt ne ovat lähdössä ja tilalle näyttää tulevan lähinnä ketjuliikkeitä. Mattokauppa lähti, samoin lamppukauppa, tilalle saatiin kaikenmaailman bostonereita.
Remontti on kuitenkin vielä kesken, joten arvostellaan vasta valmista. Aidot materiaalit ovat kuitenkin aina paremmannäköisiä kuin kopiot. Kivi, metalli ja puut päihittävät muovin.
Ei ole mutuilua, vaan suoraa palautetta sylttytehtaalta:
“Prisman asiakkaista pääosa liikkuu henkilöautoilla. Kaikki nykyiset ajoyhteydet Prismaan tulee säilyttää. Suunnitelmissa on huomioitava voimassaoleviin asemakaavoihin sisältyvät varaukset tunneli- ja siltayhteyksistä Prismakeskuksen ja Itäkeskuksen kiinteistöjen välillä. Kaukalovaihtoehdossa Prisman asiakkaiden on huomattavasti vaikeampi saavuttaa Prisma ajoneuvolla nykytilanteeseen verrattuna tai mitä on ramppivaihtoehdossa suunniteltu.”
Esityslistan liite: Mielipidemuistio.
http://andrewprokos.com/photos/new-york/skylines/elevated-view-of-columbus-circle‑2/
Tuossa olisi malli joka kokonsa puolesta sopisi suoraan paikalle ja olisi yhden nollan edestä halvempi kuin esitetyt vaihtoehdot…
Monikaistaiset kiertoliittymät eivät oikein toimi Suomessa, kun meillä on niin kummalliset väistämissäännöt. Jos kaistanvaihtajalla olisi etuoikeus kuten muualla, tuollainen toimisi hyvin, mutta meidän säännöillämme sisäkaarelle joutuva joutuu pysähtymään ja odottamaan takaa tulevia päästäkseen pois.
Erityisen outoa se on sikäli että moottoriväylien alle ja vierelle jäävästä maa-alasta saisi kaupunki tonteiksi kaavoitettuna sekä myyntituloja että sillä tontilla asuvien maksamia ansiotuloja. Mutta nähtävästi kumpikaan ei kelpaa…
Miksi Helsingin kaupungin pitäisi rakentaa kalliit moottoritiet sen vuoksi, että autoilevat asiakkaat menisivät Jumbon Prisman sijaan Itäkeskuksen Prismaan?
Itäkeskus on erinomaisten julkisten kulkuyhteyksien varrella ja risteyskohdassa. Sen pitäisi riittää.
Ylipäänsä tämän tyyppinen kaupan keskittyminen suuryksiköihin ei ole alkuunkaan kestävää kehitystä ja kaupungin suunnittelun ei tulisi missään tapauksessa ainakaan edesauttaa sitä.
Missä kohtaa muistiossa sanotaan näin: “Kävelijät eivät sisään löydä, ja jos löytävätkin tuovat vainlattioille kuraa kengistään.”?
Kauppakeskusten ja suurten yksiköiden syntyminen on tällä Osmon palstallakin paljon kehuttua “TEHOKKUUTTA”. Kumma juttu, että tehokkuus tässä asiassa olisi jotenkin negatiivista.
Olen kyllä onnistunut ajamaan Haagan risteyksessä onnistuneesti monta kertaa eli kyllä se varmasti onnistuisi täällä Itäpuolellakin?
Nykyaikaisessa kiertoliittymässä kaista valitaan ennen liittymää. Ympyrässä vain seurataan omaa kaistaa, kuten tässä kuvassa:
http://wiki.coe.neu.edu/groups/nl2011transpo/wiki/8eebc/images/1d9a5.PNG
Tuollaisia on Suomeenkin rakennettu, ja esimerkiksi Espoon Suomenojan uudehkoon liittymään suunnitellaan vielä lisäkaistoja:
http://www.kaupunkifillari.fi/wp-content/uploads/2013/03/Finnoon_liittyman_katusuunnitelma.png
Kun katsoo ympyrän sisälle jäävän osan muotoa, huomaa ettei se oikeastaan ole ympyrä, vaan spiraali. Kaistanvaihto on tarpeen ainoastaan, mikäli haluaa palata lähtösuuntaansa.
No mallia voisi hakea Espoosta Finnoon kiertoliittymästä, missä kevyt liikenne on kokonaan omissa oloissan kiertoliittymän alakerrassa a kaistoja on.
Sellainen jalankulkijoiden viemäröinti sopii moottoritieympäristöön, mutta huonosti ihmisille tarkoitettuun keskustaan.
Rumasti sanottu. Eivät jalankulkijat ole siellä viemärissä, vaan ykköpaikalla, turvallisesti ja suoraan keskellä ympyrääkin. Siniun pitäisi pyöräillä Espoossakin?
Olen pyöräillyt tuosta monta kertaa ja pyöräilijä kiittää sujuvasta yhteydestä. Ei se kuitenkaan sovi keskelle kaupunkia. Kujvittele nyt vaikka Kolmen sepan aukiolle.
Jospa nyt osoitettaisiin sormella oikeaa syyllistä; Prisma kyllä halusi kevyen liikenteen sillan yli Kehän, mutta Wereldhave tai kuka Itiksen silloin omistikaan ei suostunut yhdistymään Prismaan kaavoittajan ponnisteluista huolimatta.
Itse olen käynyt Itiksen Prismassa jalkaisin Puotilan metroaseman suunnasta, eikä se tuntunut ollenkaan hankalalta reitiltä.
Miksei tuolle risteykselle voi yksinkertaisesti olla tekemättä mitään?
Itis on kauppakeskus, Itäkeskus on kaupunginosa. Itiksessä (kauppakeskus) ei ole Prismaa. Kauppakeskuksen suosion laskuun yhtenä syynä on juuri tuo kauppakeskuksen ja Puotilan metroaseman väliin rakennettu Itäkeskuksen Prisma, johon on ainakin toistaiseksi erinomaisen hyvät yhteydet ja parkkijärjestelyt. Prisman avautuessa Itiksestä lähti Alko (Stokkan herkun yhteyteen jäi toki toinen Alko) ja rautakauppa.
Lisäksi vaikka Itäkeskuksen Prismaan pääsee kävellen ja pyörällä ihan hyvin Vartiokylästä ja Puotilasta päin ja se on toistaiseksi ainoa Prisma, joka on metroaseman vieressä, niin noinkin ison kaupan asiakkaista iso osa tulee kuitenkin autolla.
Yhteishyvä, maaliskuu 2013, juttu otsikolla “Valitse ruoka ympäristöystävällisesti”, sivu 69, suora lainaus: “Fiksuin tapa on suosia kauppamatkoilla bussia, polkupyörää tai kulkea matkat kävellen.”
Ketä varten ja miksi ihmeessä Helsingin kaupunki haluaa rakentaa 2010-luvulla moottoritien tätä kauppaliikettä varten, vaikka se on itsekin sitä mieltä, ettei auto ole fiksuin tapa tulla ostoksille?
Suuret yksiköt ovat varmasti kaupan kannalta tehokkuutta, mutta tuskinpa vain kuluttajan ja yhteiskunnan kannalta. Lähikauppojen kuoleminen hyperautomarkettien alta siirtää kuljetuskustannuksia kaupalta kuluttajille ja tekee autottomille ihmisille ostoksilla käynnin hankalammaksi. Kyseisellä kehityksellä lienee merkittävääkin vaikutusta yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen, mikä johtanee mm. suurempiin infrastruktuurimenoihin yhteiskunnalle.
No shit, Sherlock. Onkohan tuossa jossain väitetty, että Itiksessä (kauppakeskus) olisi Prisma?
Eikö se mene niin, että oikeaa kaistaa tulevat kääntyvät joko oikealle tai suoraan; ja vasenta kaistaa tulevat suoraan tai vasemmalle, ja näin kaistamaalauksienkin pitäisi mennä. Ei kaistanvaihtoa kiertoliittymän sisällä!
Entä sellainen vaihtoehto, että on sekä kuilu (max. 2 kaistaa per suunta) ja kiertoliittymä kahdella kaistalla? Nyt havainnekuvassa on jopa seitsämän kaistaa!! Viisi kaistaa valo-ohjatussa risteyksessä, jotta vihreän valon välityskyky olisi mahdollisimman suuri, mutta samalla mahdollisimman ruma ja tilaa vievä ratkaisu. Kaikkea muuta kuin kaupunkimainen. Entä tämä Tukholmalman toteutus: http://kartor.eniro.se/m/nmKRF
(yhdessä haarassa liikennevaloyhteys (lähinnä katsojaa), jotta kahden peräkkäisen haaran suurta autovirtaa voidaan hallita (E20/E4)). Ja mikä parasta, katu muistuttaa katua, eikä moottoritietä. Talot lähellä ja autojen nopeusrajoitus 50km/h, eli välityskykyyn ihanteellinen.
Niin, toisaalta jalankulun ja pyöräilyn osuus liikennevirrastakin tuolla on vain muutamia prosentteja.
“Kun on kauhisteltu ajatusta parantaa pyöräverkkoa 20 miljoonalla eurolla vuodessa, niin tämä risteys yksinään vastaa neljän vuoden fillarirahoja.”
Pyöräilyn kulkutapaosuus noin 7% paikkeilla, että jos näin laskee niin tuossa risteyksessä menee karrikoidusti viikossa yhtäpaljon autoja kuin vuodessa pyöriä…
Sitä kulkumuoto-osuutta saadaan, minkä ehdoilla liikenneympäristö tehdään. Ei kai tässä mitään yllättävää ole.
Ja tullaan tämänkin suunnitelman myötä yhtä matalana pitämään?
Tässä olisi nyt erittäin konkreettinen mahdollisuus toteuttaa mitä tahansa muuta kuin yksityisautoilua suosivaa politiikkaa alueelle, jossa on käytännössä täydelliset joukkoliikenneyhteydet. Mutta ei, lisää vaan päätetään rakentaa ramppeja, kaistoja ja rännejä ja vielä todella isolla rahalla.
Päivän HS:ssä Lehmuskoski toteaa tästä risteyksestä: “Se on yksi Helsingin ruuhkaisimpia paikkoja. Illan huipputunnin aikana viivytykset ovat puolitoista minuuttia.”
Puolitoista minuuttia! Sama aika kuluu helposti, kun vaihtaa joukkoliikennevälineestä toiseen. Ja tämän takia investoidaan 100 miljoonaa euroa moottoritietasoiseen yksityisautoiluun keskellä tiheää asutusta. Ja taas houkutellaan lisää autoilijoita alueelle ja sitten taas rakennetaan lisää kaistoja.
Niin ja tässäkö kohdassa sen pitäisi olla pyöräily ja jalankulku? Kyseinen kohta nyt sattuu olemaan liikenteellinen solmukohta, jossa ajoneuvoliikenne näyttelee suurta roolia, johtuen sijainnista, sisääntuloväylistä, kehästä yms.…
Kun ei ole tahtoa. Pitämällä kehä sujuvana saadaan autovirrat ohjattua pois keskustasta ja pidettyä se mukavana elinympäristönä. Siitä tässä on kyse. Sen on ihan blogin pitäjäkin kirjoittanut.
Joku nevernyrkistä yritti väittää, että Itiksen (sen kauppakeskuksen) hiipuvaan suosioon olisi syynä sen kehätien toisella puolella olevan Itäkeskuksen Prisman huonot pysäköintijärjestelyt. Voihan sen tulkita silläkin tavalla, että kun siinä Prismassa on niin tavattoman kehno parkkihalli, niin ihmiset vievät kotteronsa parkkiin sinne kauppakeskuksen puolelle ja paarustavat sitten kehätien yli Prismaan shoppaamaan eikä kauppakeskukseen menijöille riitä sitten enää parkkipaikkoja.
Tuossa Prismassa on kyllä omasta mielestäni noista mainituista ostoshelveteistä parhaat pysäköintimahdollisuudet ja liittymät, paljon paremmat kuin Itiksessä, Jumbossa tai Sellossa. Pikaisesti voisi arvella, että syynä on viereisen risteyksen yksinkertaisuus, ei ole monitasoliittymiä tai tunneleita, jotka missaamalla joutuisi sakkokierrokselle seuraavaan liittymään. Spotun tapaan pitää kyllä ihmetellä, miksi ihmeessä koko liittymälle pitäisi tehdä jotain? Jos pitää tehdä jotain, niin kannattaisiko kokeilla ensin jotain kiertoliittymähärdelliä? Ne ovat halpoja kuin S‑ryhmän makkara, valo-ohjauksen kanssakaan ne eivät voi maksaa paria milliä enempää.
a) Se on myös aluekeskus, jonka läheisyydessä asuu paljon ihmisiä.
b) Kun alueen ongelma on ruuhkaisuus, joka johtuu sen ainoan ruuhkautuvan kulkumuodon suosimisesta, niin en nyt taas keksi, miten tilanne korjaantuisi suosimalla sitä vielä vähän lisää kaiken muun kustannuksella.
Lainataan tähän vuoden 2013 lautakunnan pöytäkirjasta:
Kaupungin strategiaohjelman mukaisesti viraston
toimintasuunnitelmassa on erityisesti otettu huomioon kaupunkirakenteen ja asumisen tavoitteet.
Myös valtuustostrategiasta johdetut tavoitteet koskevat asumisen määrää ja laatua sekä kaupunkiympäristön monipuolisuutta, kaupunkirakenteen eheyttä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi sekä liikennejärjestelmän kehittämistä kestävien liikennemuotojen edistämiseksi.
Nuo silta tai kaukalo mallit, jatkossa SIKA mallit, eivät taida minun ymmärrykseni mukaan noudattaa tuota tänä vuonna kirjattua velvoitetta.
83 miljoonaa euroa yhdestä ainoasta risteyksestä on joka tapauksessa uskomattoman suuri summa rahaa. Sehän on melkein kansallisoopperan 2 vuoden budjetti, ja siellä sentään on yli 500 kuukausipalkkaista työntekijää! Mikä näiden autoteiden rakentamisessa voi olla näin kallista?
Molemmissa vaihtoehdoissa vain siirretään liikennevalot eri tasoon! Siis ruuhkat katutason yläpuolelle pahempina 100 miljoonalla. Kaukalossa Itäväylän liikenne sentään pääsee suoraan läpi, mutta Kehä I‑keskusta-suunta muutetaan valo-ohjatuksi?!
Toisekseen, miksi ihmeessä se alkuperäinen silta olisi ollut “ruma”? En ole kuullut vastaavan sillan alueen Leppävaaran asukkaiden valittavan “rumuudesta”. Kunnollinen risteys Itäkeskukseen!
Leppävaaran silta on ruma, jos sitä katsoo jalankulkijan tasolta. Mutta Espoossa asiaa ajatellaan vain tuulilasin läpi katsottuna.
Ihmeellinen ajattelutapa, ettei liikenteen solmukohdassa aka kaupungissa saisi liikennejärjestelyt näkyä. Kuvitelkaapa vaikkapa Tukholma ilman siltojaan…
Tukholmaa ilman Slussenia ei kohta tarvitse edes kuvitella.