Juhana ja Ode: Äitiydestä aiheutuvien kustannusten tasaus

Työnantajalle lankeava sosiaalinen vastuu työhön pääsyn esteenä

His­to­ri­al­li­sista syistä työ­nan­ta­jalle on sälytet­ty sosi­aal­ista vas­tu­u­ta työn­tek­i­jöi­den­sä sosi­aal­i­sista ja ter­vey­del­li­sistä riskeistä. Ratio­naalis­es­ti toimi­va työ­nan­ta­ja ottaa poten­ti­aaliset riskit huomioon rekry­toin­ti­vai­heessa ja pyrkii vält­tämään sel­l­ais­ten henkilöi­den palkkaamista, joi­hin hän arvelee syys­tä tai tois­es­ta sisäl­tyvän keskimääräistä suurem­man riskin. Sik­si on viisas­ta siirtää osa riskeistä yhteis­es­ti katettaviksi.

Nuori nainen ja raskau­den riski

Nuo­ril­la naisil­la teetetään paljon saman ikäisiä miehiä enem­män eri­laisia pätkätöitä. Tämä johtuu mitä ilmeisim­min suurelta osin pelosta, että työn­tek­i­jä tulee raskaak­si. Vaik­ka välit­tömästi äitiys­lomista aiheutu­via kus­tan­nuk­sia on tasat­tu, äitiys­lo­ma tuot­taa työ­nan­ta­jalle ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia sijaisen pere­hdyt­tämis­es­tä alka­en. Naisyrit­täjien hie­man kiis­tanalaisen laskel­man mukaan työ­nan­ta­jalle aiheutuu yhdestä raskaud­es­ta noin kymme­nen­tuhan­nen euron suu­ru­inen kus­tan­nus. Kus­tan­nuk­sia aiheut­taa se, että äitiyspäivära­ha on palkkaa pienem­pi, mut­ta useimpi­en työe­htosopimusten mukaan työ­nan­ta­jan on kuitenkin mak­set­ta­va ainakin äitiys­lo­man ajal­ta täysi palk­ka. Sama tois­tuu äitiys- ja van­hempainva­paan aikana ker­tyneen lomaoikeu­den kohdal­la, jos­ta kor­vataan osa. Suurin kus­tan­nus on kuitenkin vaikeam­min määriteltävä hait­ta sijaisen rekry­toin­nista ja hänen pere­hdyt­tämis­es­tään. Näitä kus­tan­nuk­sia on mah­do­ton määritel­lä tarkasti ja ne vai­htel­e­vat tapausko­htais­es­ti. Nuorten nais­ten vaikeus päästä pysyvään työ­suh­teeseen kielii siitä, että ongel­ma on todellinen.

Nuorten nais­ten vaikeudet päästä vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen eivät ole vain tasa-arvo-ongel­ma, vaan asial­la on myös mit­tavia kansan­taloudel­lisia vaiku­tuk­sia. Katkok­set työhis­to­ri­an alus­sa hei­jas­tu­vat urake­hi­tyk­seen koko työu­ran ajan vähen­täen nais­ten työ­panok­sen kansan­taloudel­lista arvoa.

Raskaud­es­ta työ­nan­ta­jille aiheutu­via kus­tan­nuk­sia on syytä tasa­ta. Välit­tömiä kus­tan­nuk­sia, kuten äitiys- ja van­hempainpäivära­han ja mak­set­ta­van palkan ero­tus sekä äitiys­lo­man aikana ker­tynyt vuosiloma­palk­ka voidaan tasa­ta suo­raan. Muiden kulu­jen määrit­telem­i­nen tarkasti on mah­do­ton­ta. Sik­si esitämme, että mak­se­taan euromääräi­nen ker­tako­r­vaus työ­nan­ta­jalle, jon­ka pysyvässä työ­suh­teessa ole­va työn­tek­i­jä tulee raskaak­si. Kor­vaus voidaan raja­ta niihin äitei­hin, jot­ka äitiys- ja van­hempainva­paan ja mah­dol­lisen hoito­va­paan jäl­keen palaa­vat saman työ­nan­ta­jan palvelukseen.

Kor­vaus voi olla joillekin ylim­i­toitet­tu ja toisille alim­i­toitet­tu, mut­ta keskimäärin kuitenkin lähempänä oikea­ta kuin nykyti­la. Mitään hait­taa ei ole siitäkään, että työ­nan­ta­ja, jol­la äitiy­destä ei koidu merkit­täviä kus­tan­nuk­sia, pyrkii kor­vauk­sen toivos­sa tar­joa­maan akti­ivis­es­ti töitä poten­ti­aal­isille äideille.

Suosi­tus 10:

Äitiy­destä aiheutu­vien kus­tan­nusten tasaus. Tasa­taan työn­tek­i­jän raskaud­es­ta aiheutu­vat suo­ranaiset ja välil­liset kus­tan­nuk­set. Suo­ranais­ten kus­tan­nusten lisäk­si mak­se­taan välil­li­sistä, muun muas­sa sijaisen pere­hdyt­tämiseen liit­tyvistä kuluista ker­talu­on­toinen 5000 euron kor­vaus siinä tapauk­ses­sa, että työn­tek­i­jä palaa raskau­den ja per­he­vap­aiden jäl­keen saman työ­nan­ta­jan palvelukseen.

= = =

 

Rajaus niihin työ­suhteisi­in, jot­ka jatku­vat van­hempainlomien jäl­keen on tehty kus­tan­nusten säästämisek­si. Kaiken kaikki­aan raskauk­sia on Suomes­sa vähän alle 60 000, mut­ta täl­lä rajauk­sel­la mak­su­un tule­via kor­vauk­sia olisi mur­to-osa tästä. Huo­maan, että tuos­ta tek­stistä on jäänyt pois toinen rajaus eli se, että työ­suh­teen on täy­tynyt olla tois­taisek­si voimas­sa ole­va raskau­den alka­es­sa. Tätä on moitit­tu kalli­ik­si, mut­ta tässä työ­nan­ta­jil­ta siir­tyy vain rahaa toisille työ­nan­ta­jille. Nykykäytän­tö on kallis niille työ­nan­ta­jille, jot­ka joutu­vat äitiy­den kus­tan­nuk­sia kat­ta­maan. Tämä olisi yhtä kallis, mut­ta kus­tan­nus jakau­tu­isi oikeudenmukaisemmin.

35 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode: Äitiydestä aiheutuvien kustannusten tasaus”

  1. Tämä pois­taisi osan ongelmista, mut­ta iso kysymys on se, kuka tuon kor­vauk­sen mak­saa. Jos se mak­se­taan lisäämäl­lä työ­nan­ta­mak­su­ja, niin siitä syn­tyy aika kimu­rant­te­ja tulon­si­ir­toku­vioi­ta ja kannusteita.

    Lisäk­si sama kor­vaus pitäisi ulot­taa myös mui­hin van­hempainva­paisi­in, kos­ka niitäkin on, ja kos­ka nekin ovat yleistymässä. Muuten työ­nan­ta­jat alka­vat suh­tau­tua niiden pitämiseen eri­tyisen nuivasti.

    Pere­hdy­tyskus­tan­nuk­sis­sa on kuitenkin sel­l­ainen haaste, että ne ovat todel­la vai­htele­via. On paljon töitä, jois­sa työn­tek­i­jä muut­tuu tuot­tavak­si vas­ta vuo­den työsken­te­lyn jäl­keen, ja sinä aikana hänen pere­hdyt­tämiseen­sä on uhrat­tu huo­mat­tavasti työaikaa. Vaa­tivis­sa asiantun­ti­jate­htävis­sä kus­tan­nus voi siis olla esimerkik­si 100 000 euroa.

    Toisaal­ta näi­hin tehtävi­in ei palkata sijaista van­hem­muud­es­ta aiheutu­vien pois­saolo­jen ajak­si, kos­ka on helpom­pi selvitä aliresurssoin­nil­la. Tästä syys­tä mil­lään järkeväl­lä raha­sum­mal­la ei päästä siitä tilanteesta, että työhaas­tat­telus­sa ainakin pk-sek­torin työ­nan­ta­ja miet­tii mon­en­laisia skenaarioita.

    Ja sit­ten taas joil­lakin mata­lan tuot­tavu­u­den ja palkkata­son aloil­la työ­nan­ta­ja alkaa haalia nuo­ria naisia vak­i­naisi­in työ­suhteisi­in. Jos pere­hdy­tys kestää päivän ja hak­i­joi­ta riit­tää, 5000 euroa on ihan muka­va raha.

    = = =

    Mut­ta heitän­pä tähän ihan toisen­laisen pal­lon. Sovi­taan, että rahal­liset etu­udet pysyvät nykyisel­lään. Sovi­taan kuitenkin lisäk­si, että työ­nan­ta­ja saa vapaan kestet­tyä 3 kk irti­sanoa halutes­saan työ­suh­teen tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä.

    Tämä voi kuu­lostaa raa’al­ta, mut­ta jokuhan sen työn tekee, jos se työ pitää tehdä. Jos sitä ei tarvitse tehdä, työ­nan­ta­ja voi jo nyt käyt­tää tuotan­nol­lisia ja taloudel­lisia syitä.

    Suuri muu­tos olisi siinä, että van­hempainva­paalle läht­enyt olisi kuin fir­mas­ta pois läht­enyt. Tilalle ote­taan toinen tois­taisek­si voimas­sa ole­va työn­tek­i­jä. Jos fir­mal­la menee hyvin, van­hempainva­paan lop­ut­tua tar­jol­la olisi van­ha hyväk­si havait­tu työn­tek­i­jä takaisin. Tai jos tilalle ei ote­ta ketään, edelleen van­ha saisi paikkansa.

    En kek­si yhtään mekanis­mia, jol­la täl­lainen muu­tos heiken­täisi esimerkik­si nuorten nais­ten työl­listymistä tai kokon­aistyöl­lisyyt­tä. Päin­vas­toin, riskin pienen­tämi­nen paran­taisi työl­listymistä, ja äitiys­lo­man sijaisen äitiys­lo­man sijainen olisikin vakihommissa.

    Nyt voi tietysti ajatel­la, että sit­ten­hän pank­ki ei anna asun­to­lainaa per­heen­pe­rus­tamisiässä oleville nuo­rille. Jos ei anna, anto­lain­aus alkaa hyy­tyä hyvinkin vauhdil­la, kos­ka läh­es kaik­ki uudet asi­akkaat oli­si­vat riskiryh­mässä, jol­loin kri­teeri ei ole käyttökelpoinen.

  2. Minä en tunne yhtään työan­ta­jaa joka pitäisi ylimääräistä ja ei-tuot­tavaa työvoimaa edes palkat­ta kir­joil­laan — jos olisi mah­dol­lista, tiloissaan.

    Pait­si yhdessä tapauk­ses­sa mis­sä suku myi maa-aluei­ta tuotan­to­laitok­selle, niin tuos­sa kau­pan ehtona oli ottaa heikko­lah­jainen yri­tyk­seen työhön ikiajoiksi.

  3. Ensim­mäi­nen tehtävä mil­teipä olisi nos­taa min­im­iäi­tys­ra­ha akun­nol­la 800 — 1000 euroon. Se ei sinän­sä lisää kus­tan­nuk­sia, kos­ka sil­loin vain raskaudet siir­tyvät aiem­mak­si, enen vaik­i­naista työsuhdetta.

    Olisi hyvä tietää, kuin­ka paha kierre on kyseessä. Miniäl­läni ei ollut mitöön vaikeuk­sia löytää DI:nä työ­paikkaa, mut­ta muil­la aloil­la on.

    Kuin­ka paljon tämä lysti — eli raho­jen siir­to työ­nan­ta­jal­ta toiselle mak­saisi? Jos ole­tamme, että 50 % syn­nyt­täjistä (eli siis hei­dän työ­nanatjis­taan) kuu­lusi edun piiri­in., niin sum­ma olisi brut­tona 150 Me/vuosi. Työ­nan­ta­j­mak­sui­hin — puh­das arvaus — tämä toisi lisää noin 0,2 %-yksikköä. Ei kohtuutonta

  4. Olisi sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista myös kor­va­ta irti­san­o­tu­ille yt-vetoisil­la mies­val­taisil­la aloil­la syn­tyneet irti­sanomiset työn­tek­i­jöille. Suuret irti­sanomiset kieliv­ät miesten han­kalu­ud­es­ta säi­lyt­tää vakio­työ­paik­ka pidem­pään. Lie­nee aika yhden­tekevää, onko pätkätöis­sä vai vak­itöis­sä, jos vak­itöistä saa kuitenkin potkut.

    Mik­semme siis kor­vaisi yhteis­es­tä kas­sas­ta mies­val­taisil­la aloil­la irti­san­o­tu­ille esimerkik­si yhden AMK-tutkin­non ver­ran palkkatukea, jot­ta irti­san­otul­la olisi aikaa opiskel­la uusi ammatti.

  5. Täl­lä ehdo­tuk­sel­la olisi epä­tasa-arvoinen vaiku­tus esimerkik­si miesten hakies­sa julkisen sek­torin töitä. Jos paikkaa hakee mies ja nainen, niin työ­nan­ta­ja vali­tisi mielu­um­min naisen, kos­ka julkisen sek­torin töistä ei voi raha lop­pua. Työ­nan­ta­jalle ei tulisi laskua raskaud­es­ta, mut­ta se saisi rahaa raskaudesta.

    Toisaal­ta, jos työ­nan­ta­jien mak­sut pysy­i­sivät vakiona, tarkoit­taisi se suurem­pia kulu­ja mies­val­taisille vien­tisek­torin työ­nan­ta­jille. Suurem­mat kulut lisäi­sivät irti­sanomisuhkaa miehillä. Ei kovin sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista, kun nyt jo val­taosa irti­sanomi­sista osuu miehiin.

    “Kor­vaus voi olla joillekin ylim­i­toitet­tu ja toisille alim­i­toitet­tu, mut­ta keskimäärin kuitenkin lähempänä oikea­ta kuin nykyti­la. Mitään hait­taa ei ole siitäkään, että työ­nan­ta­ja, jol­la äitiy­destä ei koidu merkit­täviä kus­tan­nuk­sia, pyrkii kor­vauk­sen toivos­sa tar­joa­maan akti­ivis­es­ti töitä poten­ti­aal­isille äideille.”
    Ai ei voi olla hait­taa, jos työn saa nainen miehen edestä?

  6. Viherinssi: Tämä pois­taisi osan ongelmista, mut­ta iso kysymys on se, kuka tuon kor­vauk­sen mak­saa. Jos se mak­se­taan lisäämäl­lä työ­nan­ta­mak­su­ja, niin siitä syn­tyy aika kimu­rant­te­ja tulon­si­ir­toku­vioi­ta ja kannusteita.

    Pikaseen lask­ien, san­o­taan nyt vaik­ka 40 000 töi­hin­pala­j­ja ja jokasel­la 5 000 € tekee 200 miljoon­aa vuodessa. Työ­nan­ta­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­sut on nyt noin 20 mil­jar­dia vuodessa, eli tuo oli noin 1% koro­tus niihin. Tai sit­ten mak­se­taan vaan verovaroista, vero­ja ne on työ­nan­ta­ja­mak­sutkin tosin, ei tuo nyt niin iso sum­ma ole jos se ratkoo tätä pulmaa.

    1. ikaseen lask­ien, san­o­taan nyt vaik­ka 40 000 töi­hin­pala­j­ja ja jokasel­la 5 000 € tekee 200 miljoon­aa vuodessa. Työ­nan­ta­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­sut on nyt noin 20 mil­jar­dia vuodessa, eli tuo oli noin 1% koro­tus niihin. Tai sit­ten mak­se­taan vaan verovaroista, vero­ja ne on työ­nan­ta­ja­mak­sutkin tosin, ei tuo nyt niin iso sum­ma ole jos se ratkoo tätä pulmaa.

      ¤0 000 ei voi pala­ta töi­hin, kos­ka ei ole ollutkaan. Jakaisin tuon luvun ainakin kahdel­la ellei kolmel­la. Tämä on mah­dol­lista laskea, mut­ta meiltä lop­pui aika.

  7. Mitäs jos kan­nus­taisitte naisia han­kki­maan lapset opiskelu­aikana. On älytön­tä luo­da jär­jestelmä, joka kan­nus­taa men­emään 6 kk töi­hin ennen raskaut­ta ja sen jäl­keen päivitel­lä työ­suh­teeseen tule­via katkosia.

    Kan­nus­tus on toteutet­tavis­sa hel­posti: Annetaan äitiy­destä vakio­su­u­ru­inen “päivära­ha”, joka ei ole kytket­ty raskaut­ta edeltäneisi­in tuloi­hin. Johan lop­puisi las­ten tekem­i­nen kova­palkkai­sis­sa hom­mis­sa. Toisaal­ta lapset var­masti houkut­telisi­vat hik­isil­lä opin­to­tu­il­la kitkuttelevia.

    Jari Mus­to­nen

  8. Huh-huh! Isois­sa fir­moissa ja organ­isaa­tiois­sa tasaus onnek­si toimii jo huo­maa­mat­ta, kun ei tarvitse joka euroa sur­ra. Pienyrit­täjälle aika ahdis­ta­va tilanne han­kkia “kymp­pi­ton­nin” sijainen. Toisaal­ta mon­et naiset vieras­ta­vatkin pikku­fir­mo­ja työ­nanata­ji­na. Tasaus paran­taisi tätäkin tilannetta.

  9. Hyvä idea, mut­ta eikö tästä voi tehdä ihan taval­lisen investoin­ti­laskel­man: val­tio olet­taa saa­vansa lapselta tule­vaisu­udessa määrän x vero­tu­lo­ja enem­män kuin on kus­tan­nuk­sia. Sit­ten vain diskon­tatataan tuon x:n nyk­yar­vo ja saamme sen sum­man, jon­ka val­tion kan­nat­taa syn­tyvästä laps­es­ta maksaa.

  10. Lie­nee pväiän­selvää että nais­val­taisil­la aloil­la on paljon eri­laisia pätk­iä kun on äitiys­si­jaisuuk­sia. Jos jokainen nainen tekee keskimäärin 2 las­ta, niin nais­val­taisela alal­la jokainen nainen tekee myös kak­si sijaisuutta.

  11. 🙂 miehille pakolli­nen 6kk isyys­va­paa, jos ei kykene hoita­maan las­ta, olisi vai­h­toe­htona saman pitu­inen yhteiskun­ta­palvelu van­hus­ten hoitokodissa.Työnantajan pitäisi saa­da keskit­tyä bis­nek­seen ja tuot­tamiseen, eikä sosi­aali­palvelui­hin. Nykyään­hän työ­nan­ta­jat mak­sa­vat duunarei­den ter­vey­den­hoidonkin kokon­aan, yhteiskun­nal­la on enään “spurgut” siip­i­en­sä suojassa.

  12. Ajatuk­ses­sa ker­talu­on­tois­es­ta sijaisen palkkaamisen kor­vaamis­es­ta on mielestäni kyl­lä use­ampikin ongelma. 

    Ensin­näkin ihmis­ten ohjaami­nen rahal­la vaikut­taa vain niihin kenelle raha on tilanteessa olen­nainen vaikutin ja kenelle tar­jot­ta­va sum­ma on niin suuri, että sil­lä on todel­lista merk­i­tys­tä. Joten 5000 euron ker­taloun­teista kor­vaus­ta toden­näköis­es­ti käyt­täi­sivät mata­la­palk­ka-alat, joista mon­et ovat jo nyt nais­val­taisia, ja pienet yri­tyk­set. Nais­val­tais­ten mata­la­palk­ka-alo­jen kohdal­la kor­vaus siis pahim­mil­laan saat­taisi vain vaikeut­taa miesten pääsemistä aloille. Pienis­sä yri­tyk­sis­sä kor­vaus saat­taisi johtaa paikoin nuorten nais­ten suosimiseen, mitä on tietysti vaikea pitää ainakaan suure­na ongelmana.

    Kuitenkin on vaikea uskoa, että 5000 euron ker­tako­r­vauk­sel­la olisi mitään merkit­tävää vaiku­tus­ta suurem­pi­in yri­tyk­si­in, julkiseen sek­tori­in ja eri­tyis­es­ti asiantun­ti­ja- ja johtote­htävi­in. Tietoin­ten­si­ivisil­lä aloil­la kyse lie­nee enem­män siitä, että työ­nan­ta­ja ottaa riskin palkates­saan juuri tietyn työn­tek­i­jän, käyt­tää rajal­lisia resursse­ja hänen pere­hdyt­tämiseen­sä ja tämän jäl­keen ei pääse käyt­tämään sijoituk­sen tulok­sia kun työn­tek­i­jä läh­tee äitiys­lo­ma­lle. Jos pere­hdy­tyk­seen menee vaikka­pa 6kk, niin kulu lie­nee ennem­min 30 tuhannes­ta eurosta ylöspäin kuin 5 000 €. Ja tämä ei ota vielä edes huomioon sitä vaivaa ja epä­var­muut­ta, jon­ka tätä rekry­toin­tirum­baa hoita­va ihmi­nen joutuu kokemaan.

    Eräs asia mikä tästä vielä tuli mieleen, on se, että kaik­ki organ­isaa­tio­than joutu­vat otta­maan rekry­toin­nis­sa tapah­tu­via riske­jä. Näitä riske­jä lie­nee aika vaikea hin­noitel­la, mut­ta niil­lä var­masti on jokin hin­ta. Täl­löin voisi ajatel­la, että organ­isaa­tiot mielel­lään käyt­täi­sivät jär­jestelmää, jol­la saa­vat yhteiskun­nan otta­maan osan tämän riskin kuluista kon­tolleen. Eli peri­aat­teessa, mikäli kor­vaus vas­taa rekry­toin­nista todel­la aiheutu­via kulu­ja, van­heim­painva­paa­jär­jestelmästä saat­taisi tul­la täl­lainen rekry­toin­tiriskiä ythteiskun­nalle siirtävä mekanis­mi. En sit­ten tiedä olisiko vaiku­tus niin suuri, että sil­lä olisi jotain todel­lista käytän­nön merkitystä. 

    Yhteen­ve­t­ona kan­natan van­heim­painva­paiden aihet­tamien kus­tan­nusten tasaamista (äitiys­lo­man palk­ka, lomat, jne.), mut­ta tuol­laisen eril­lisen raskausko­r­vauk­sen mak­sami­nen saat­taa kyl­lä vaikut­taa vähän mihin sat­tuu ja miten sat­tuu, jopa alku­peräisiä arvo­jaan vas­taan tasa-arvoa vähen­tämäl­lä. Tuon raskausko­r­vauk­sen vaa­ti­mat rahat edis­täi­sivät tasa-arvoa parem­min päivähoitoa ja miesten per­he­vap­aiden pitämistä edis­tävis­sä toimissa.

  13. En kyl­lä ymmär­rä, miten tuo rahan jakami­nen ratkai­sisi pätkä­työkier­teen. Naisille on tar­jol­la enem­män pätkätöitä, kos­ka naiset jäävät lapsen tul­tua pois työstä ja työ­markki­nat ovat seg­re­goituneet nais­ten ja miesten töi­hin. Äitiys­lo­ma­l­la tai van­hempainlo­ma­l­la ole­van naisen tilalle palkataan määräaikainen sijainen, vak­i­tu­ista ei voi ottaa, kos­ka vak­i­tu­inen on kuitenkin joskus tulos­sa takaisin töi­hin per­he­vap­ail­ta. Jos vak­i­tu­isik­si palkat­taisi­in nyky­istä helpom­min lapsen­saan­ti-iässä ole­via naisia, se tarkoit­taisi vain sitä, että näitä sijaisuuk­sia (ja pätkätöitä) olisi entistä enemmän.

    Eiköhän todel­li­nen ratkaisu olisi seg­re­gaa­tion purkami­nen. Voitaisi­in aloit­taa vaik­ka kan­nus­ta­mal­la työ­nan­ta­jia palkkaa­maan per­he­vap­aasi­jaisik­si pätkätöi­hin miehiä. Tämä ratkai­sisi myös toisen tasa-arvo-ongel­man, parikymp­pis­ten miesten työt­tömyysaste on 25–45 % korkeampi kuin naisten.

  14. Äitiy­den kus­tan­nusten tasauk­sen ongel­mallisu­us on todel­la kum­malli­nen ilmiö.

    Itse olen sitä mieltä, että parhaas­sa työiässä ole­vien nais­ten roikot­ta­mi­nen pätkätöi­den löysässä hirressä äitiyspelko­jen täh­den on Suomen suurin nykyi­nen tasa-arvo-ongel­ma, mut­ta yllä­tyk­sek­seni useim­mat itseään fem­i­nis­teik­si kut­su­vat ihmiset keskit­tyvät mielu­um­min kaiken­laisi­in has­sui­hin sen­saa­tio- tai pahim­mil­laan hölyn­pölyai­heisi­in, joi­ta en nyt mainitse tässä ettei tule turhaa riitaa.

    Ehkä kysymys vain on ihmisille kiusalli­nen, kun ay-ken­tässä nais­val­taiset alat kan­nat­ta­vat kus­tan­nusten tasaus­ta ja mies­val­taiset vas­tus­ta­vat. Mielu­um­min ollaan näen­näis­es­ti yht­enä rin­ta­mana por­varia vastaan.

    Toisaal­ta mis­täpä minä mitään tietäisin, kun olen mies. Kan­natan silti ehdotet­tu­ja toimen­piteitä pääpi­irteis­sään, joskin joidenkin nim­imerk­ki viherinssin esit­tämien varausten kera. 5000 euronkin ker­tako­r­vaus on joil­lakin aloil­la tosi­aan liikaa.

  15. tpyy­lu­o­ma: Työ­nan­ta­jien sosi­aal­i­tur­va­mak­sut on nyt noin 20 mil­jar­dia vuodessa

    Ei nyt sen­tään. Sotu-mak­su on pari pros­ent­tia palka­s­ta, suo­ma­laiset saa­vat ansio­tu­lu­o­ja noin 100 mil­jar­dia, joten puhutaan parista miljardista.

    Työn hin­taa tarkasteltaes­sa työ­nan­ta­jalle suurin sivuku­lu tulee eläke­mak­su­ista, sen jäl­keen loma­palkoista ja ‑rahoista. Jälkim­mäiset ovat kuitenkin vähän siinä mielessä eri asia, että niis­sä raha näkyy palka­nsaa­jan tilinauhalla.

    Ja siis tässä keskustelus­sa nyt keski­tyt­ti­in tuo­hon 5000 euron sijaisko­r­vauk­seen, mut­ta ehdo­tuk­ses­sa aivan oikein oli myös nykyään TES:llä sovit­tavien palk­ka-asioiden hoit­a­mi­nen, mis­tä tulee tilanteesta riip­puen ihan tun­tu­via kor­vauk­sia. Tämä lisää tarvit­tavaa rahasummaa.

    Raha­sum­man jonkin­lainen hyvin karkea arvio löy­tyy siitä, että jos 40 000 äitiä olisi töis­sä, niin 10 000 euroa per äiti tekee 400 miljoon­aa vuodessa. Tämä tosin lie­nee yläkan­tis­sa Odenkin mainit­semista syistä, joten ehkä se 200 miljoon­aa vuodessa on oikea luku.

    Sinän­sä sum­ma on ihan hand­lat­tavis­sa. Jos sitä ei halu­ta suo­raan veron­mak­sajil­ta ottaa, se voitaisi­in myös hoitaa ihan AY-yhteistyönä. Sovi­taan, että palkanko­ro­tus on 0,5 %, jos­ta 0,2 % kor­vamerk­itään tähän tarkoituk­seen ja 0,3 % mak­se­taan rahana. Ker­ta­op­er­aa­tio riit­tää. Tosin siinäkin ratkais­us­sa mak­sa­ja on osin väärä (palka­nsaa­jat koko kansan sijasta).

  16. Pekka Pes­si: Eiköhän todel­li­nen ratkaisu olisi seg­re­gaa­tion purkami­nen. Voitaisi­in aloit­taa vaik­ka kan­nus­ta­mal­la työ­nan­ta­jia palkkaa­maan per­he­vap­aasi­jaisik­si pätkätöi­hin miehiä. Tämä ratkai­sisi myös toisen tasa-arvo-ongel­man, parikymp­pis­ten miesten työt­tömyysaste on 25–45 % korkeampi kuin naisten.

    Jot­ta sijaisen voisi ottaa, sijaisen pitäisi olla pätevä. Seg­re­gaa­tio tulee paljolti jo koulu­tus­po­h­jas­ta. Koulute­tun nuoren naisen tilalle ei ote­ta perusk­oulupu­dokas­ta nuor­ta miestä. Eikä diplo­mi-insinöörin tilalle yleen­sä ote­ta val­ti­oti­eteen maisteria.

    Suomes­sa on lop­ul­ta varsin vähän sel­l­aisia tehtäviä, joi­hin hakee tasais­es­ti miehiä ja naisia yhtä hyväl­lä koke­muk­sel­la ja koulu­tuk­sel­la. Alat ovat voimakkaasti sukupuolit­tuneet, mikä lop­ul­ta tekee työ­paikoista kil­pailemis­es­ta yllät­tävänkin paljon miesten välisen tai nais­ten välisen.

    Tästä syys­tä per­he­vap­aiden pätkätöistä on vaikea päästä etenkään nais­val­taisil­la aloil­la eroon. Ain­oa tapa saa­da niiltä osin pätkätöitä vähen­emään on jät­tää työ­nan­ta­jalle mah­dol­lisu­us irti­sanoa per­he­vap­aan naut­ti­ja sil­lä perus­teel­la, että samaan tehtävään on tehty toisen ihmisen kanssa tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­sopimus, eikä palu­uhetkel­lä työtä ole tarjota.

    Eikä tämä ole enää mikään nais­ten ongel­ma pelkästään. Nuoret miehetkin pitävät per­he­vap­ai­ta, ja määrä tulee kas­va­maan. Mitä enem­män nämä hait­taa­vat työ­nan­ta­jan toim­intaa, sitä enem­män nuo­rille miehillekin tulee eri­laisia pätkä­työ­suhtei­ta. Net­to­tu­los ei ole nuorten per­hei­den kannal­ta kovin hyvä, joten on ihan hyvä pohtia eri­laisia kompensointimahdollisuuksia.

  17. Mikael M.: 5000 euronkin ker­tako­r­vaus on joil­lakin aloil­la tosi­aan liikaa.

    Tuli­pa­han muuten mieleen, että ker­tako­r­vauk­sen määrään liit­tyvää prob­lemati­ikkaa voisi vähän lievit­tää sil­lä, että sen määrit­täisikin työn­tek­i­jän palkan kaut­ta. Kor­vaus olisi vaikka­pa kah­den kuukau­den bruttopalkka.

    Pal­ka­lla ja työvoiman saatavu­udel­la on tiet­ty kor­re­laa­tio, joten oletet­tavasti pieni­palkkai­sis­sa tehtävis­sä työvoiman kor­vaami­nen on helpompaa.

    Todel­lisu­udessa tuos­sa lie­nee vielä pro­gres­sio­ta (pieni­palkkai­sis­sa tehtävis­sä pere­hdy­tys on nopeam­paa JA kuukausi­palk­ka on pienem­pi), mut­ta se johtaisi aika out­oi­hin tilanteisi­in vaikka­pa opet­ta­jien ja lääkärei­den kohdal­la (hyvä palk­ka, nopea perehdytys).

  18. “Tuli­pa­han muuten mieleen, että ker­tako­r­vauk­sen määrään liit­tyvää prob­lemati­ikkaa voisi vähän lievit­tää sil­lä, että sen määrit­täisikin työn­tek­i­jän palkan kaut­ta. Kor­vaus olisi vaikka­pa kah­den kuukau­den bruttopalkka.”

    Tämäkin on perusetlu ehdo­tus. Oleel­lista kuitenkin on, että pienelle yri­tyk­selle välit­tömät kustannukset(lomapalkka yms.), vaik­ka suh­teel­lisen pienetkein voivat olla ylivoimaiset, sem­minkin kunne yleen­sä kertautuvat.

  19. Pari huomio­ta:

    - pitäiskö tässä huomioi­da jotenkin se, että mon­et nais­val­taset alat pain­ot­tuu julkiselle sek­to­rille? Julki­nen sek­tori lie­nee aika hyvä hyvä riskin kan­ta­ja raskau­den kaltas­ten liike­toim­intaan liit­tymät­tömien riskien osalta. Mies- ja nais­val­tais­ten työ­nan­ta­jien välisen riskin tasaamisen sivu­vaiku­tuk­se­na riskiä siir­tyis samal­la julkiselta sek­to­ril­ta yksityiselle.

    - sukupuoliseg­re­gaa­tio työelämässä lie­nee jotain, mis­tä eroon pääsemistä pide­tään suht yleis­es­ti poli­it­tise­na tavoit­teena. Kohta­laisen help­po nähdä, kuin­ka ehdotet­tu muu­tos entis­es­tään vähen­täis kan­nus­timia palkata miehiä nais­val­tasille aloille. Voi myös olla että sil­lä ker­tako­r­vauk­sel­la olis kaikkein eniten merk­i­tys­tä just niil­lä kohta­laisen mata­la­palkkaisil­la aloil­la, joil­la työsken­telee paljon naisia. Siten net­to­vaiku­tus vois olla seg­re­gaa­tio­ta lisäävä, vaik­ka kan­nus­timet nais­ten palkkaamiseen lisään­tyiskin joil­lain mies­val­taisil­la aloil­la. (tämä ei ollut argu­ment­ti seg­re­gaa­tion vähen­tämisen puoles­ta. Pidän avoime­na kysymyk­senä mikä on opti­maa­li­nen määrä seg­re­gaa­tio­ta työelämässä)

    - nuoret miehet ei kokon­aisuute­na tai­da olla eri­tyisen hyvässä ase­mas­sa työ­markki­noil­la. Ymmärtääk­seni nuo­ria miehiä on työt­töminä ja syr­jäy­tyneinä enem­män kuin nuo­ria naisia. Huonon­taisko tää muu­tos joidenkin nuorten miesten tilan­net­ta entisestään?

  20. Työvoimas­ta on n 15 % määräaikaisia , nai­sista n 18 % ja miehistä 12 % ero vas­taa n 60000 henkeä.

    Määräaikai­isi­ta enitne on hyvin nuo­ria, 15–19-vuotiata ja määräaikaisten määrä rom­ah­taa hyvin jyrkästi 30 ikävuo­teen men­nessä ja tip­puu reilusti alle kaikkien työn­tek­i­jöidne keskiarvon.

    Kun ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikä on lähel­lä 30 vuot­ta niin tilas­tot eivät aukot­tomasti todista , että syn­nyt­tämisen kulut estäi­sivät työ­suhtei­den vakiintumista.

    Enem­mänkin nas­ten pätkä­työläisyyt­tä selit­tää tuo töi­den jakaan­tu­mi­nen nais-miesaloihin.

    Naisa­loil­la per­he­vap­aat lisäävät sijais­ten tarvet­ta ja sijaiset ovat määräaikaisia ja naisia

  21. Nuorten pätkä­työläisyys on oma val­in­ta: 15–19 ‑vuo­ti­aista 63 %, 20–24-vuotiaista 36 % ja 25–29-vuotiaistakin vielä 26 % halusi pätkätyön.

    Kokoaikatyötä halu­si­vat vain 26 %, 37 %, 45 %

    Eli pätkä­työläisyy­destä pitäsi puhdis­taa pois vapaae­htoinen pätkätyöläisyys

  22. Kan­natan tuol­laise­nakin, mieluiten kuitenkin miehiä tasa-arvois­es­ti koske­vana (esimerkik­si käyte­tyn sub­jek­ti­ivisen pois­sao­lo-oikeu­den pitu­u­den perus­teel­la epä­lin­eaaris­es­ti). Vas­taväite vetoaisi siihen, että miesten syr­jin­tä lapsen­tekoiän perus­teel­la on niin vähäistä, että epäsym­metri­nen puut­tumi­nen vain naisi­in on perusteltua.

    SAK:n ja EK:n saami­nen tämän taakse voi olla vaikeaa, kos­ka ne suo­si­vat mies­val­taisia alo­ja monin tavoin. 

    Ellei tämä syn­ny nykyri­ihessä, vaati­nee melkoisen kansalai­s­pain­os­tuk­sen toteu­tu­ak­seen. Mitenkähän sen saisi aikaiseksi?

  23. Idea ja asia ovat sinän­sä kohdal­laan sanavalin­nois­sa vain häir­it­see ITSE ELÄMÄN NÄKEMINEN TUOTTAVUUDEN ESTEENÄ ihan kuin me eläisimme kansan­talout­ta varten. Lisäk­si elämästä näyt­tää koitu­van yrit­täjille ikävää RISKIÄ ja poikkea­mat ura­putkessa “vähen­tävät nais­ten työ­panok­sen kansan­taloudel­lista arvoa”. Joskus tun­tuu että “kir­jat” pitäisi polt­taa, byrokra­tia lakkaut­taa, antaa fir­mo­jen kaat­ua rauhas­sa ja aloit­taa kaik­ki ihan uudelleen perusasioista. On mies ja nainen ja tulee lap­sia ja tarvi­taan ruokaa, suo­jaa ja rakkautta!

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Andy
    Olet oike­as­sa. Lisäk­si työ­paik­ka ja taloudelli­nen tur­val­lisu­us oli­si­vat ihan kiva juttu.

    Tuos­ta on vaikea olla muu­ta kuin samaa mieltä.

    Mut­ta jos talouden reali­teetit tar­joa­vat vain rajal­lisen määrän vak­i­naisia työ­paikko­ja, van­hem­muu­den eri­tyi­nen suo­jaami­nen lain­säädän­nöl­lis­es­ti lisää pätkätöitä ihan väistämät­tä. Aika usein asia kier­tyy sit­ten siihen, että vak­i­työssä ole­va Tiina voi perus­taa per­heen, mut­ta Tiinan sijainen Maar­it ei voi, kos­ka hänel­lä ei ole taloudel­lista turvallisuutta.

    Mik­si per­het­tä vielä perus­ta­mat­toma­l­la olisi pienem­pi oikeus vak­i­työhön kuin per­heen perus­ta­neel­la? Tämä on yksi niistä mekanis­meista, joka pitää lisään­tymisikää korkeal­la, kun per­he peruste­taan vas­ta vak­i­työn saamisen jäl­keen. Ja sen vak­i­työn saa vas­ta myöhään, kos­ka sitä edeltää pitkä rivi äitiyslomasijaisuuksia.

    Toisaal­ta niitä vak­i­naisia työ­paikko­ja ei ilmesty kansan­talouteen mis­tään ilmas­ta lisää mahtikäskyl­lä — ellei niitä sit­ten tehdä julkiselle puolelle. Van­hempaine­tu­udet voivat olla sosi­aalis­es­ti hyvinkin tärkeä — jopa läh­es vält­tämätön — asia, mut­ta yri­tyk­sille ja työ­paikko­jen syn­tymiselle ne eivät ole kovin hyvä juttu.

    Isien van­hempaine­tuuk­sien parane­m­i­nen ja niiden laa­jem­pi käyt­tö tulee paran­ta­maan sukupuolten välistä tasa-arvoa työ­nan­ta­jien silmis­sä niis­sä töis­sä, jos­sa nuoret miehet ja naiset kil­pail­e­vat samoista työ­paikoista. Samal­la se tulee heiken­tämään kaikkien nuorten miesten mah­dol­lisuuk­sia vak­i­naiseen työhön. Tässä on sel­l­ainen ikävä vai­h­toe­hto, että koh­ta per­heen­pe­rus­tamises­sa odote­taan sitäkin, että isäkan­di­daatil­la on vakityö.

    En väitä tietäväni, mikä olisi oikeasti paras toim­inta­malli. Nykyi­nen kehi­tys kuitenkin voi viedä nuo­ria per­heitä entistä han­kalam­paan tilanteeseen, jos asioi­hin ei löy­dy hyviä ratkaisu­ja. Ratkaisu “ote­taan työ­nan­ta­jan pus­sista” heiken­tää väistämät­tä työl­lisyyt­tä. Ja ehkä ratkaisu “palataan 50-luvulle” on sekin vähän huono.

  25. tähän on kuten kir­joit­ta­ja tote­sikin niin help­po ratkaisu:KAIKKI työ­nan­ta­jat mak­sa­vat yhteiseen “pooliin“summan joka kor­vaa äitiy­den aiheut­ta­mat välit­tömät kustannukset.

    tämä ei ole kolmikan­ta kysymys vaan hal­li­tus päät­täköön asian.(koska mies­val­taiset liitot/työnantajat eivät siihen suostu—-yritetty on)

    siihen lapsen tekoon kun kuitenkin vielä tarvi­taan meitä miehiäkin.

  26. uusi kas­vo tääl­lä: KAIKKI työ­nan­ta­jat mak­sa­vat yhteiseen “pooliin”summan

    Mik­si juuri työ­nan­ta­jien pitäisi mak­saa etu­udet ja niistä aiheutu­vien vahinko­jen kor­vauk­set? Hehän ovat koko ongel­mas­sa se primäärikär­si­jä, työn­tek­i­jät tois­si­jainen (jot­ka kär­sivät sik­si että työ­nan­ta­jat kär­sivät ja reagoi­vat ongelmi­in­sa), ja vas­ta sit­ten kaik­ki muut.

  27. Ei nainen tarvitse vak­i­työtä että voi perus­taa per­heen. Mei­dän per­heessä vaimo opiskelee ja minä tuon leivän pöytään.

    Kyse­hän on siitä, että halu­taan elää mate­ri­aalis­es­ti mah­dol­lisim­man mukavasti ja sen takia tarvi­taan kah­den ihmisen tulot. Sik­si odote­taan vak­i­työ­paikkaa ennen per­heen perus­tamista. Kah­den opiske­li­jan nuoret per­heet todis­ta­vat, että vak­i­tu­inen työ­paik­ka ei ole mikään pakolli­nen edel­ly­tys las­ten hankkimiselle.

    Eli minus­ta on hölmölä argu­men­toi­da kuten Andy argu­men­toi, että elämä on muka jotenkin alis­tet­tu tuotan­nol­liselle työlle. Kun per­heet _itse_ tekevät sen omil­la valin­noil­laan. Tot­ta­han tarvi­taan kak­si keskipalkkaista työ­paikkaa, mikäli halu­taan tilavas­sa asun­nos­sa. Toki tarvi­taan kasi hyvä­tu­loista työ­paikkaa, mikäli halu­taan asiu pk-seudul­la edes keskikokoises­sa asunnossa.

    Mut­ta ei tarvi­ta kovinkaan kum­moista työ­paikkaa, jos kel­paa vähän pienem­pi asun­to jostain ei niin suosi­t­ul­ta alueelta.

    1. Törkeästä pahoin­pitelystä saa noin 50 päiväsakkoa eli ehkä ton­nin sakkoa. Jos tulee raskaak­si ilman että on ensin ollut vähän aika työssä, siitä ran­gais­taan joka kuukausi tuon tonnin.

  28. Viherinssi:
    Mik­si per­het­tä vielä perus­ta­mat­toma­l­la olisi pienem­pi oikeus vak­i­työhön kuin per­heen perus­ta­neel­la? Tämä on yksi niistä mekanis­meista, joka pitää lisään­tymisikää korkeal­la, kun per­he peruste­taan vas­ta vak­i­työn saamisen jäl­keen. Ja sen vak­i­työn saa vas­ta myöhään, kos­ka sitä edeltää pitkä rivi äitiyslomasijaisuuksia. 

    Hmm, tämä pistää miet­timään. Onko tois­tu­vat määräaikaisu­udet todel­la per­heen perus­tus­ta lykkäävä merkit­tävä tek­i­jä? Pain­ot­taisin sanaa merkit­tävä. Tätä kuulee tois­telta­van, mut­ta en kyl­lä muista tör­män­neeni mihinkään todel­liseen näyt­töön. Tämä tulk­in­ta ei myöskään vas­taa omia kokemuksiani. 

    En siis kiistä, etteikö kyse olisi tasa-arvo-ongel­mas­ta, mut­ta kiin­nos­taisi saa­da fak­taa pätkätöi­den vaiku­tuk­sen suu­ru­ud­es­ta per­heen perustamisikään.

  29. zack:
    Täl­lä ehdo­tuk­sel­la olisi epä­tasa-arvoinen vaiku­tus esimerkik­si miesten hakies­sa julkisen sek­torin töitä. Jos paikkaa hakee mies ja nainen, niin työ­nan­ta­ja vali­tisi mielu­um­min naisen, kos­ka julkisen sek­torin töistä ei voi raha lop­pua. Työ­nan­ta­jalle ei tulisi laskua raskaud­es­ta, mut­ta se saisi rahaa raskaudesta. 

    Ihan oikeasti uskot, että julkisek­torin organ­isaa­tioil­la ei ole omia bud­jet­te­jaan ja että palkkaku­lui­hin on eri­tyi­nen vAl­tion­va­rain­min­is­ter­iön avoin piikki?

  30. Viherinssi: Ei nyt sen­tään. Sotu-mak­su on pari pros­ent­tia palka­s­ta, suo­ma­laiset saa­vat ansio­tu­lu­o­ja noin 100 mil­jar­dia, joten puhutaan parista miljardista.

    Kiitos täs­men­nyk­ses­tä, olisi pitänyt kir­joit­taa työ­nan­ta­ja­mak­su­ista, laskin siis eläk­keet tuo­hon mukaan.

    Raha­sum­man jonkin­lainen hyvin karkea arvio löy­tyy siitä, että jos 40 000 äitiä olisi töis­sä, niin 10 000 euroa per äiti tekee 400 miljoon­aa vuodessa. Tämä tosin lie­nee yläkan­tis­sa Odenkin mainit­semista syistä, joten ehkä se 200 miljoon­aa vuodessa on oikea luku.

    Sinän­sä sum­ma on ihan hand­lat­tavis­sa. Jos sitä ei halu­ta suo­raan veron­mak­sajil­ta ottaa, se voitaisi­in myös hoitaa ihan AY-yhteistyönä. Sovi­taan, että palkanko­ro­tus on 0,5 %, jos­ta 0,2 % kor­vamerk­itään tähän tarkoituk­seen ja 0,3 % mak­se­taan rahana. Ker­ta­op­er­aa­tio riit­tää. Tosin siinäkin ratkais­us­sa mak­sa­ja on osin väärä (palka­nsaa­jat koko kansan sijasta).

    Mik­sei näinkin. Olen­naista tässä on nyt minus­ta se että van­hem­muu­den kus­tan­nusten jakamises­sa puhutaan kuitenkin suh­teel­lisen pienistä sum­mista. Ja toisaal­ta tämän ongel­man sivu­vaiku­tuk­set ovat hyvin huo­mat­tavia, vaikkakin vaikeasti määrällistettävissä.

    Väitän että nuorten nais­ten työu­upumuk­sis­sa, sairaseläkkäisessä, ja niin edelleen on erit­täin merkit­tävä tek­i­jä työelämän kaikin puoleinen epä­var­muus. Vau­valaskun arpomi­nen mieli­v­al­tais­es­ti työ­nan­ta­jil­la on tässä yksi keskeinen tek­i­jä, kos­ka se toimii efek­ti­ivis­es­ti verona nuorten nais­ten vak­i­tu­isille työ­suhteille, tai edes työ­suhteille. Var­maan jos­sain määrin myös lisään­tymisikäis­ten miestenkin kohdal­la. Inhimil­lis­es­tä puoles­ta puhu­mat­takaan, tässä on kyse ihan eri dekadin taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista työ­markki­noiden toim­intaan ja työl­lisyy­teen, kuin asi­aa kor­jaavas­sa van­hem­muu­den kus­tan­nusten jakamisessa.

  31. Ris­to: Ihan oikeasti uskot, että julkisek­torin organ­isaa­tioil­la ei ole omia bud­jet­te­jaan ja että palkkaku­lui­hin on eri­tyi­nen vAl­tion­va­rain­min­is­ter­iön avoin piikki?

    Uskon, että tuotan­no­listaloudel­li­sista syistä irti­sanomiset hoivasek­to­ril­la ja ter­vey­den­huol­los­sa ovat mität­tömän pieni asia.

    VTT:lla toki voi lop­pua rahat, mut­ta ne ovat miesvoit­toisia aloja.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Törkeästä pahoin­pitelystä saa noin 50 päiväsakkoa eli ehkä ton­nin sakkoa. Jos tulee raskaak­si ilman että on ensin ollut vähän aika työssä, siitä ran­gais­taan joka kuukausi tuon tonnin.

    Tai kään­teisenä, jos on niin tyh­mä, että palkkaa nuoren naisen (tai nykyään myös miehen) suo­raan vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen, myös siitä saa ainakin ton­nin kuus­sa sakkoa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.