Juhana ja Ode palkkatuesta

Muiden kiirei­den vuok­si tämä raport­timme esit­te­ly ete­nee vähän hitaasti. Tässä nyt taas seu­raa­va suosi­tus. Seu­raa­va tek­sti on suo­raan raportista.

Palkkatuki

Vaikeasti työl­lis­tet­tävän työn­tek­i­jän palkkaamista tue­taan täl­lä het­kel­lä työ­nan­ta­jalle mak­set­taval­la palkkat­uel­la. Palkkatu­ki on työ­markki­nat­uen suu­ru­inen, eli noin 700 euroa. Sitä voidaan myön­tää muun muas­sa henkilölle joka on saanut työt­tömyysko­r­vaus­ta 500 päivää tai ollut yhtä­jak­sois­es­ti työt­tömänä kuusi kuukaut­ta, on vail­la ammatil­lista koulu­tus­ta tai on yli 50-vuo­tias. Se voidaan tapausko­htais­es­ti myön­tää enin­tään 60 pros­en­til­la korotet­tuna, ja jois­sakin tapauk­sis­sa koro­tus voi olla 90 %. Palkkatu­ki myön­netään taval­lis­es­ti kymmenek­si kuukaudek­si ker­ral­laan. Työn­tek­i­jälle on mak­set­ta­va työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Työt­tömäl­lä työn­hak­i­jalle voidaan myön­tää palkkatukiseteli osoituk­sek­si, että hänen palkkaamis­es­taan voi saa­da palkkatukea.

Vuon­na 2012 palkkat­uel­la työl­lis­tet­tyjä oli keskimäärin noin 30 000 eli run­sas pros­ent­ti työl­lis­es­tä työvoimas­ta. Tuk­i­työl­lis­te­ty­istä noin 30 % oli kun­tien ja val­tion palveluk­ses­sa ja lop­ut ”yksi­ty­isil­lä”. Yksi­ty­isi­in kuu­lu­vat sekä yri­tyk­set että kol­man­nen sek­torin jär­jestöt, esimerkik­si työt­tömien yhdis­tyk­set. Palkkat­uen tulisi muo­dostaa tie ulos työt­tömyy­destä. Palkkat­uelta ei kuitenkaan siir­ry­tä avoimille työ­markki­noille niin hel­posti kuin voisi toivoa.

Joskus pysyvä työl­listymi­nen on mah­do­ton­ta, vaik­ka tuk­i­työl­lis­tet­ty osoit­tau­tu­isi kuin­ka hyväk­si tahansa. Kol­man­nen sek­torin jär­jestöil­lä ei yleen­sä ole rahaa mak­saa palkkaa eikä kun­nan bud­jetis­sa ole varaudut­tu mak­samaan täyt­tä palkkaa uud­es­ta työn­tek­i­jästä. Yri­tyk­set saat­ta­vat palkata tuk­i­työl­lis­tet­tyjä tehtävi­in, jot­ka itsessään ovat mata­latuot­toisia, tekee ne kuin­ka hyvin tahansa. Kil­pail­e­vat yri­tyk­set ovat ajoit­tain syyt­täneet tuk­i­työl­lis­tet­ty­jen käyt­tämistä kil­pailun vääristämisestä.

Vaik­ka palkkatu­ki on oikein käytet­tynä hyvä väline, sil­lä on puut­teen­sa. Tuki katkeaa ker­ral­la sen sijaan, että vähenisi asteit­tain, jol­loin syn­tyy taiteko­h­ta, jos­sa työ­suh­teen jatkamis­es­ta joudu­taan päät­tämään. Tuen suu­ru­us voi kään­tyä itseään vas­taan. Kovin hal­van työn­tek­i­jän pere­hdyt­tämiseen ei paneudu­ta riit­tävän tarmokkaasti ja palkkat­uel­la ihmisiä palkataan tehtävi­in, jot­ka ilman tukea eivät voisi olla kan­nat­tavia työn­tek­i­jän omi­naisuuk­sista riip­pumat­ta. Mon­elle työt­tömälle ensim­mäi­nen askel työelämään oli­si­vat lyhyet työkeikat, mut­ta niitä palkkatu­ki ei tue. Sik­si luvus­sa kolme esitämme, että palkkatukisetelin halti­ja saisi pitää työ­markki­natuken­sa, mikäli työl­listyy lyhy­taikaiseen työ­suh­teeseen ilman palkkatukea. Työn­tek­i­jäl­lä itsel­lään ei täl­lä het­kel­lä ole moti­vaa­tio­ta päästä eroon tuk­i­työl­lis­te­tyn ase­mas­taan, mikä on omi­aan lisäämään tukiriippuvuutta.

Moni­in tarkoituk­si­in pienin palkkatu­ki, noin 700 euroa kuus­sa, on haaskaa­van suuri.

Nykyisen palkkat­uen ohel­la tulisi olla mah­dol­lisu­us helpom­min saatavaan ja selvästi alem­paan palkkatu­keen, esimerkik­si maa­han­muut­ta­jille vaikka­pa parik­si vuodek­si. Esimerkik­si human­i­taarisin perustein maa­han muut­tanei­den työl­listämis­es­tä voisi antaa automaat­tis­es­ti noin 300 euron suu­ruisen palkkat­uen vuo­den ajak­si. Hämeen­lin­nas­sa on kokeil­tu maa­han­muut­ta­jien työl­listämiseen 500 euron ker­tako­r­vaus­ta, mut­ta tämä ei kan­nus­teena ole ollut riit­tävän suuri. Vas­taavaa tukea ei ole syytä antaa työperäiselle maa­han­muut­ta­jalle, kos­ka hänen olete­taan työl­listyvät ilman tukia.

Suosi­tus 9:

Pieni palkkatu­ki. Nykyisen palkkat­uen rin­nalle kehitetään selvästi pienem­pi ja asteit­tain pienenevä palkkatu­ki, jon­ka myön­tämi­nen on nyky­istä helpom­paa ja osit­tain automaat­tista.  Yksi tukea saa­va ryh­mä voisi­vat olla human­i­taarisin perustein maa­han muuttaneet.

= = =

Tätä esi­tys­tä antaa palkkatukea human­i­taarisin syin maa­han tullei­den työl­listämiseen on arvostel­tu jopa rasis­tisek­si. Tässä min­ulle sat­tui pieni virhe. Tämä nimit­täin on asia, jota jo sovel­letaan, toisin täysimääräisenä 700 euron palkkatukena.

8 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode palkkatuesta”

  1. “Työn­tek­i­jälle on mak­set­ta­va työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa.”

    Monis­sako­han työe­htosopimuk­sis­sa on jo pykälä, että pitkäaikaistyöt­tömälle voidaan mak­saa alem­paa palkkaa mitä alin palk­ka nor­maalis­sa työn­tek­i­jän tapauk­ses­sa on.

    Muis­taak­seni kun­ta-allal­la jos­sakin työe­htosopimuk­ses­sa on pykälä vajaakun­toisille ja pitkäaikaistyöt­tömille, että heille voidaan mak­saa kir­japalkkaa alem­paakin palkkaa — jos vaan asi­as­ta sovi­taan. Hhhmmm.

    Tuol­la tapaa palk­ka jää hyvin vähäisek­si eikä sil­lä han­ki­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­sa esim. omaa asun­toa. Eli voi jät­tää hyvästit esim. oman kodin han­k­in­nalle ikiajoiksi.

    Vastaa

  2. Olin­pa tuos­sa vuo­den palkkatuk­itöis­sä ns. kol­man­nel­la sek­to­ril­la. “Palk­ka” muo­dos­tui pelkästään tukio­su­ud­es­ta, työ­nan­ta­ja ei lait­tanut sentin sent­tiä päälle. Tuo on hurskastelua, että työ­nan­ta­ja muka mak­saisi palkkat­uen päälle pari ton­nia omas­ta pus­sista. Kuka niin tekee kun 700 eurol­la saa saman ihmisen hom­mi­in? Olin kiitolli­nen palkkatuk­i­työstäni parin vuo­den työt­tömyy­den jäl­keen. Mut­ta kun tukikausi päät­tyi, tuli potku kankulle ja uusia tuk­i­työl­lis­tet­tyjä tilal­leni. Näin toimii palkkatuki!

    Vastaa

    1. Palk­ka” muo­dos­tui pelkästään tukio­su­ud­es­ta, työ­nan­ta­ja ei lait­tanut sentin sent­tiä päälle. 

      Palkkatu­ki voi olla korkein­taan puo­let koon­ais­palka­s­ta ja ttyö­suh­teessa on nou­datet­ta­va voimas­sa ole­vaa työe­htoswopimus­ta. Hae saatavvasi jälkikä­teen työnantajaltasi.

      Vastaa

  3. Asi­as­ta toiseen, työt­tömän työl­listämi­nen töitä jaka­mal­la ja ympäristön pelas­t­a­mi­nen etätöil­lä, kar­i­u­tuu usein pomo­jen kateuteen/ilkeyteen, joskus myös muiden työn­tek­iöi­den vas­taavi­in taipumuksiin.

    Vastaa

  4. Mauno:
    Asi­as­ta toiseen, työt­tömän työl­listämi­nen töitä jaka­mal­la ja ympäristön pelas­t­a­mi­nen etätöil­lä, kar­i­u­tuu usein pomo­jen kateuteen/ilkeyteen, joskus myös muiden työn­tek­iöi­den vas­taavi­in taipumuksiin. 

    Työt­tömän työl­listämi­nen töitä jaka­mal­la onnis­tuu parhait­en niil­lä aloil­la, joil­la ei vaa­di­ta kovin suur­ta pere­hdy­tys­tä yksit­täiseen työte­htävään, ja joil­la on pätevää työvoimaa työttömänä.

    Näitäkin alo­ja on, vaik­ka rajaus alkaa olla aika kova. Harvem­pi työn­tek­i­jä kuitenkaan halu­aa lop­ul­ta vähen­tää palkkaansa ja työaikaansa samas­sa suh­teessa. Usein tämä johtuu ihan siitä syys­tä, että palkkata­so on muutenkin mata­lahko, jol­loin elämi­nen tulee vaikka­pa neljän­nek­sen leikkauk­sel­la han­kalak­si. Työa­jan ja palkan leikkaami­nen sopii parem­min hyvä­palkkaisille, joiden kohdal­la se taas sopii huonos­ti työnantajalle.

    Työ­nan­ta­jalle on aika sama, tekeekö hom­maa kolme ihmistä kahdek­san tun­tia päivässä vai neljä ihmistä kuusi tun­tia päivässä. Lisävä­ki tietää lisäby­rokra­ti­aa, mut­ta toisaal­ta lisävä­ki vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta yksit­täis­es­tä henkilöstä, ja lyhyem­mät työpäivät voivat hyvin jär­jestet­ty­inä olla tehokkaampia per tun­ti kuin pidemmät.

    Tässä en usko, että työ­nan­ta­jil­la yleen­sä oli­si­vat kovin pahasti jar­rut päällä.

    = = =

    Etä­työ taas on kokon­aan toinen ja erilli­nen tari­na. Siitä on kir­joitet­tu paljon ja ajatuk­sel­la AY-liik­keenkin toimes­ta. Suurin este on se, että etä­työn tapauk­ses­sa aika mon­en edel­ly­tyk­sen pitäisi täyt­tyä sekä työn­tek­i­jän että työy­hteisön kannalta.

    Itse saan näp­pylöitä siitä, kun etä­työtä tar­jo­taan yht­enä väli­neenä per­heen ja työn yhteenso­vit­tamiseen. On aika vaikea nähdä, miten etä­työ (siis muual­la kuin työpis­teessä tehtävä työ) aut­taisi tähän asi­aan. Työ­mat­ka-aikaa se leikkaa, mut­ta tena­vat on kuitenkin vietävä hoitoon, jol­loin aikasäästö jää pien­ten las­ten van­hem­mil­la jopa vähäisem­mäk­si kuin muilla.

    Etä­työk­si sopii parhait­en ruti­in­i­työ, vaikka­pa eri­lais­ten hake­musten käsit­te­ly. Luo­vaan työhön etä­työ sopii niiltä osin kuin siinä on yksin puur­tamista vaa­tivia työ­vai­hei­ta. Vähem­män ruti­inialoil­la etä­työ on yksin flow-tilas­sa tehtävää hom­maa, mut­ta sitä on lop­ul­ta kaikesta työn­teosta aika vähän.

    Työ­nan­ta­jis­sa on toki melkoisia jääriä, mut­ta etä­työn osalta esteitä tulee muis­takin suun­nista. Työy­hteisö ei vält­tämät­tä suh­taudu etä­työhön kovin suo­peasti, eivätkä kaik­ki työn­tek­i­jät itse halua tehdä etätöitä. Voi olla, että työn­teon edel­ly­tyk­set ovat kuitenkin parhaim­mil­laan työ­paikalla, ja työn­teon rajoit­ta­mi­nen tiet­tyyn paikkaan helpot­taa vapaa-ajan ja työa­jan rajan hahmottamista.

    Etä­työ on työn­jo­hdolle haas­tavaa. Joil­lakin työn­tek­i­jöil­lä voi olla taipumus alisuo­ri­u­tua etätöis­sä, toisil­la taas työn­teko jää liikaakin päälle. Sinän­sähän työ­nan­ta­ja pitää etätöistä, kos­ka etä­työläi­nen ei ole sotke­mas­sa toimis­toa tai puhu­mas­sa roskaa kahvihuoneessa.

    Omat koke­muk­seni etä­työstä niin tek­i­jänä kuin teet­täjänäkin ovat olleet hiukan pet­tymys itsel­lenikin. Useim­mis­sa asiantun­ti­ja­hom­mis­sa näyt­tää siltä, että päivä tai pari viikos­sa onnis­tuu. Sen yläpuolel­la kuitenkin myös työn­tek­i­jöil­lä tun­tuu menevän jonkin­lainen raja. Yllät­tävän yksinäi­sis­säkin tehtävis­sä työy­hteisö on työnkin kannal­ta tärkeä.

    Vastaa

  5. Etä­työ kyl­lä kuul­lostaa sel­l­aiselta, että työvoimavi­ra­nomainen tulk­it­see sen yrit­täjänä tehtäväk­si työk­si. Tai omas­sa työssä työl­listyväk­si. Kun palkkatyö taas tehdään työn­jo­hdon alaisu­udessa työan­ta­jan tilois­sa. Siis voi tul­la yllä­tyk­senä työt­tömyys­tur­vaa anot­taes­sa tuo yrit­täjäk­si tulk­in­ta etä­työtä tehtyään kun itse luuli tekevän­sä työtä palka­nsaa­jan ominaisuudessa.

    Vastaa

  6. Viherinssi: Työ­nan­ta­jalle on aika sama, tekeekö hom­maa kolme ihmistä kahdek­san tun­tia päivässä vai neljä ihmistä kuusi tun­tia päivässä. Lisävä­ki tietää lisäby­rokra­ti­aa, mut­ta toisaal­ta lisävä­ki vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta yksit­täis­es­tä henkilöstä, ja lyhyem­mät työpäivät voivat hyvin jär­jestet­ty­inä olla tehokkaampia per tun­ti kuin pidemmät. 

    Tuo ei ihan täs­mälleen ottaen pidä paikkaansa, kos­ka työn­tek­i­jästä koituu työ­nan­ta­jal­la aina myös kiin­teitä kus­tan­nuk­sia kuten pakol­liset ter­vey­den­huoltomak­sut, vaku­u­tuk­set, yms. sekä työn­tek­i­jän pere­hdyt­tämis­es­tä koitu­vat kus­tan­nuk­set (jot­ka mainit­sitkin). Mata­la­palk­ka-aloil­la nuo pakol­liset mak­sut ovat isom­pi kyn­nys kun taas korkea­palk­ka-aloil­la koulutuskustannukset.

    Lyhyem­män työpäivän tuo­ma tehokku­us on jostain syys­tä työ­nan­ta­jien puolelta aliar­vostet­tu asia.

    Minä luulen että monikin val­it­sisi lyhyem­mät työpäivät ja mata­lam­mat palkat (sekä korkea- että mata­la­palk­ka-aloil­la) jos tuol­lainen vai­h­toe­hto olisi pöy­däl­lä, mut­ta usein se ei ole.

    Vastaa

  7. Viherinssin mielip­i­teet pitävät luul­tavasti paikkansa teo­ri­as­sa. Maunol­la taas on koke­mus­ta käytän­nöstä. Moni mata­la­palkkainen on ahk­era ja elää fana­sia-Suomes­sa jos­sa koval­la yrit­tämisel­lä voi päästä parem­paan taloudel­liseen ase­maan. Kun yrit­tämiseen tarvi­taan aikaa, han­ki­taan sitä osa-ikaise­na tai esim. eri sesonkien ulkop­uolel­la rehkien. Näis­sä työn­jako tilanteis­sa tulee kateus esi­in kuten myös etätyössä.

    Näin ainakin julkisel­la sek­to­ril­la, pienem­mis­sä yksi­ty­isyri­tyk­sis­sä on toinen tilanne, niis­sä määrää talous ja käytän­tö eikä pomo­jen tunne-elämä. Kun­nista ja val­ti­ol­ta ovat pien­palkkatyöt pääasi­as­sa ulkois­tet­tu, kuten palkkati­las­totkin osoit­ta­vat. Nyky pros­es­si-oranisoidus­sa “yleishyödyssähän” ei palvel­la kansalaisia vaan pide­tään pomo­jen ja “asiantun­ti­joiden” kesken hiekkalaatikkoa ja omista lihav­ista lik­soista yli­jäävät rahat kan­netaan kon­sul­teille ja tietojärjestelmäkauppiaille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.