Aurinkoenergia vie energiasyöpön teollisuuden etelään?

Kansane­dus­ta­jien ja tutk­i­joiden yhteiselin TUTKAS jär­jesti eri­no­maisen sem­i­naarin radikaaleista tek­nol­o­gista ratkaisu­ista Osmo Kuusen, Ris­to Lin­turin ja Toni Ahlqvistin eduskun­nan tule­vaisu­us­valiokun­nalle kir­joit­ta­man julka­isun poh­jal­ta.  Voisin kir­joit­taa pitkästikin kaik­ista väläyte­ty­istä huimista mah­dol­lisuuk­sista, mut­ta ker­ron vain yhdestä tule­vaisu­u­denku­vas­ta, joka on ilmeinen, mut­ta jota en ole tul­lut ajatelleek­si. Jat­ka lukemista “Aurinkoen­er­gia vie ener­giasyöpön teol­lisu­u­den etelään?”

Vanhustenhoito on järjestettävä toisin

Kun nyt aloitin, on ehkä hyvä ker­toa, mitä van­hus­ten­huol­lolle pitäisi oikeasti tehdä. Tosin olen sanonut tämän pääosin ennenkin.

Miksi muutosta tarvitaan?

Mikä van­hus­ten hoi­dos­sa on rik­ki, kun sitä pitää korjata?

Kri­isiy­tyy taloudel­lis­es­ti. Van­hus­ten­huol­lon menot tule­vat kas­va­maan voimakkaasti, mikä on tiedet­ty pitkään. Kun rahaa on niukasti, kär­si­jöik­si joutu­vat aina sel­l­aiset käyt­töko­hteet, joi­hin tarvi­taan lisää rahaa. Julkises­sa taloudessa on vaikea­ta siirtää rahaa pienenevästä tarpeesta kas­vavaan. VM oli suun­nitel­lut asian niin, että kun koulutet­ta­vat ikälu­okat pienenevät ja van­hus­ten määrä kas­vaa, voidaan siirtää rahaa kouluista van­hus­ten­huoltoon, mut­ta tämä kaa­tui poli­itikko­jen käsit­telyssä. Har­vas­ta asi­as­ta on Suomes­sa oltu niin yksimielisiä kuin siitä, ettei tämä käy; kaikkien puoluei­den ope­tusalan ihmiset oli­vat yksimielisiä siitä, ettei opetuk­ses­ta voi vähen­tää, vaik­ka lap­sia onkin vähem­män! Jat­ka lukemista “Van­hus­ten­hoito on jär­jestet­tävä toisin”

Mitä kristallipallosta näkyy?

Kävin lauan­taina kah­den muun ulkop­uolisen alus­ta­jan kanssa ker­tomas­sa kokoomuk­sen puheen­jo­hta­japäivil­lä, mitä muu­tok­sia tule­vaisu­udessa näen Suomen poli­ti­ikas­sa. Kokoomus­laiset ovat twi­itan­neet tilaisu­ud­es­ta innokkaasti, että on paras­ta ker­toa itsekin, mitä siel­lä sanoin. Tässä 20 min­uutin puheen­vuoro ulko­muis­tista lyhennettynä.

Kak­si mil­jar­dia uut­ta keskilu­okkaista ihmistä lähin­nä Aasi­aan mullis­taa maail­man­talouden. Rooman klu­bin kasvun rajat –kir­jan kysymyk­se­naset­telu tulee uud­estaan ajanko­htaisek­si, sil­lä luon­non­va­ro­jen riit­tävyys on koe­tuk­sel­la. Suo­mi on malmi­varoil­taan köy­hä maa. En edelleenkään ymmär­rä, mikä kiire meil­lä on tyh­jen­tää maaperämme viimei­sistä malmi­varoista nyt, kun raa­ka-aineet vielä ovat halpo­ja. Jat­ka lukemista “Mitä kristal­li­pal­losta näkyy?”

Älä nosta päätäsi juoksuhaudasta!

Nyt voin jo ehkä tun­nus­taa, että kir­joituk­seni van­hus­ten hoi­dos­ta oli tahalli­nen pro­vokaa­tio, jon­ka tarkoituk­se­na oli kir­voit­taa sel­l­aisia kom­ment­te­ja, joi­ta se kir­voit­tikin. Olin suun­nitel­lut esimerkin­lu­on­toista pro­vokaa­tio­ta vähän tois­es­ta aiheesta (asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta ja sen uus­jaos­ta), mut­ta Urpo Kankaan haas­tat­telu antoi oivan tilaisu­u­den. En kiistä pohdiskelus­tani sanaakaan enkä siis vedä sano­jani pois, mut­ta julka­isin tek­stin vain näyt­tääk­seni, mil­laista palautet­ta poli­itikko saa, jos astuu askeleenkin mukaavu­usalueen­sa ulkop­uolelle. Tämä on iso ongel­ma Suomes­sa. Jat­ka lukemista “Älä nos­ta päätäsi juoksuhaudasta!”

Mihin Venäjä tähtää Ukrainassa?

Yleen­sä olen tot­tunut jotenkin ymmärtämään eri maid­en tavoit­tei­ta ja toimia kan­sain­väli­sis­sä kri­i­seis­sä. Diplo­maat­tises­sa pelis­sä on ollut ymmär­ret­tävä juoni. Nyt en ymmär­rä lainkaan, mihin Venäjä pyrkii Ukrainas­sa. Jos Venäjän tavoit­teena olisi sysiä Ukraina län­sileiri­in ja saa­da maa liit­tymään Natoon, sen kan­nat­taisi toimia juuri niin kuin se nyt toimii, mut­ta ei kai tämä voi olla Venäjän tavoite.

Kak­si viikkoa sit­ten ukrainalaiset oli­vat hyvin jakau­tunei­ta tois­t­en halutes­sa tiivistä suhdet­ta Venäjään ja tois­t­en pyrkimistä lop­ul­ta EU:n jäsenek­si. Nyt venäläis­mielisik­si tun­nus­tau­tu­via taitaa olla aika vähän. Jat­ka lukemista “Mihin Venäjä tähtää Ukrainassa?”

Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta?

Urpo Kan­gas on esit­tänyt, että Suomes­sakin, kuten melkein kaikissa muis­sa mais­sa, vas­tuu omien van­hempi­en van­hu­u­den hoivas­ta tulisi olla lap­sil­la, ainakin jos nämä ovat varakkai­ta. Olen itsekin poht­in­ut enem­män tai vähem­män ääneen samaa asi­aa – vuon­na 1970 tehty vas­tu­un siir­to yhteiskun­nalle taisi todel­la olla virhe – mut­ta tul­lut siihen tulok­seen, että asian muut­ta­mi­nen takaisin on kovin vaikeaa, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä ja talouten­sa nykyisen hoival­u­pauk­sen mukaises­ti. Suuresti kun­nioit­ta­mani sosi­aalipoli­itikot Juho Saari ja Heik­ki Hiil­amo ovat jo ehti­neet leima­ta Urpo Kankaan ajatuk­sen epärealistiseksi. 

Mik­si melkein kaikkial­la muual­la nou­datet­tu käytän­tö olisi parem­pi kuin mei­dän omak­sumamme ulkois­t­a­mi­nen kunnalle? 

Suomen van­hus­ten­hoito on kallista ja laadul­taan huonoa. Jat­ka lukemista “Lapset vas­tu­useen van­hempi­en­sa hoidosta?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2014

(En kir­joit­tanut tästä etukäteisjut­tua, kos­ka varsi­naisia päätet­täviä asioi­ta ei oikeas­t­aan juuri ollut)

Vuo­den 2013 toimin­nan ja talouden seurantaraportti

Tätä oli haus­ka lukea. Itse raport­ti oli selkeä ja toim­inta oli onnis­tunut varsin hyvin. Viras­to on paran­tanut toim­intaansa aivan olen­nais­es­ti. Pääosa tavoit­teista toteu­tui, joskaan ei nyt ihan kaik­ki. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.2.2014”

Miksi Ruotsissa menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (2/2) Työperäinen maahanmuutto.

Moni teol­lisu­us­maa on täy­den­tänyt työikäis­ten määrää työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la. Yhdys­val­to­jen ja Kanadan elin­voima on lähin­nä maa­han­muu­ton seu­raus­ta. Nämä maat ovat siir­to­lais­ten osalta hyvin valikoivia. Myös Ruot­si on ollut pitkään työvoimaa tuo­va maa. Suo­mi sitä vas­toi menet­ti työvoimaa ulko­maille, eri­tyis­es­ti Ruot­si­in. Suomen muut­to­tap­pio kään­tyi pysyväk­si muut­tovoitok­si vas­ta vuon­na 1981 ja merkit­tävää muut­tovoit­toa Suo­mi on saanut vas­ta vuodes­ta 2005 alka­en. Koko maan tasol­la ulko­maalais­taus­taisen väestön merk­i­tys on vähäi­nen, mut­ta pääkaupunkiseudun työ­markki­nat eivät ilman ulko­maalaisväestöä toimisi. Jat­ka lukemista “Mik­si Ruot­sis­sa menee niin hyvin ja meil­lä niin huonos­ti? (2/2) Työperäi­nen maahanmuutto.”

Miksi Ruotsilla menee niin hyvin ja meillä niin huonosti? (1/2)

Mik­si meil­lä oli varaa paljon parem­paan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan vuon­na 1989 kuin vuon­na 2014, vaik­ka Suo­mi on vuon­na 2014 paljon rikkaampi kuin vuon­na 2014?

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei kokon­aisu­udessaan ole huonon­tunut, vaik­ka paljos­ta on säästet­ty, monia palvelu­ja on heiken­net­ty ja tulos­ri­ito­ja kar­sit­tu. Vuon­na 1989 ei ollut sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta ja eläk­keet oli­vat selvästi huonom­pia kuin nyt. Seli­tys raho­jen riit­tämät­tömyy­teen on taloudel­lises­sa huolto­suh­teessa. Vuon­na 1989 sataa ansio­työtä tekevää kohden oli 98 sel­l­aista suo­ma­laista, jot­ka eivät tehneet ansio­työtä. Vuo­den 2013 lop­ul­la tuo luku oli nous­sut 122:een. Sadan ihmisen työ­panok­sel­la on rahoitet­ta­va 24 ihmisen elinku­lut enem­män; suurelta osin verovaroin tulon­si­ir­toina. Asukasluku on nous­sut puolel­la miljoon­al­la ja työl­lis­ten määrä on laskenut viidel­läkymmenel­lä­tuhan­nel­la. Sik­si rahaa riit­tää muuhun hyvään vähem­män. Jat­ka lukemista “Mik­si Ruot­sil­la menee niin hyvin ja meil­lä niin huonos­ti? (1/2)”

Entä kun robotit tekevät työt?

Pidin Googlen puuhastelua robot­ti­au­toil­la äkkirikas­tunei­den pojan­vi­ikarei­den kalli­ina har­ras­tuk­se­na, mut­ta se näyt­tääkin mullis­ta­van maantieli­iken­teen ja sen mukana koko kul­je­tusalan. Robot­ti onkin ihmistä parem­pi kul­jet­ta­ja. Googlen tes­ti­au­to mak­soi hirvit­tävästi, mut­ta sar­jatuotan­nos­sa keksin­nön monist­a­mi­nen on hal­paa. Use­at auton­va­lmis­ta­jat ovat ilmoit­ta­neet tuo­vansa markki­noille itse ohjau­tu­van auton, nopeim­mat jo täl­lä vuosikymmenel­lä. Taskupysäköin­nin tekevä auto on jo sarjatuotannossa.

Haja-asu­tusaluei­den van­hus­ten maail­ma ei koh­ta enää rom­ah­da ajoko­rtin mene­tyk­seen. Tavaroi­ta ei tarvitse kul­jet­taa kivi­jalka­kaup­poi­hin suuril­la kuor­ma-autoil­la kul­jet­ta­jan työa­jan säästämisek­si, vaan kul­je­tuk­set voi hoitaa hajaute­tusti monil­la pie­nil­lä kuljetuksilla.

Robot­ti­au­to on vain yksi esimerk­ki robot­titekni­ikan mah­dol­lisuuk­sista. Tekni­ik­ka on muut­tunut nopeasti parem­mak­si ja ennen kaikkea nau­ret­ta­van hal­vak­si. On san­ot­tu, että automaa­tio uhkaa jopa puol­ta työ­paikoista. Jat­ka lukemista “Entä kun robot­it tekevät työt?”