(En kirjoittanut tästä etukäteisjuttua, koska varsinaisia päätettäviä asioita ei oikeastaan juuri ollut)
Vuoden 2013 toiminnan ja talouden seurantaraportti
Tätä oli hauska lukea. Itse raportti oli selkeä ja toiminta oli onnistunut varsin hyvin. Virasto on parantanut toimintaansa aivan olennaisesti. Pääosa tavoitteista toteutui, joskaan ei nyt ihan kaikki.
Asuntokaavoja koskeva tavoite (5000 asuntoa) ylitettiin, samoin ylitettiin yli kaksinkertaisesti tavoite tiivistyskaavoista. Noin 70 % kerrosalasta kaavoitettiin raideliikenteen ulottuville, kun Jokeri I linjaa pidettiin myös raideliikenteenä.
Tavoite joukkoliikenteen osuudesta keskustaan suuntautuvasta aamuliikenteessä (73%) ylitettiin (73,62%) Poikittaisliikenteessä tavoitteesta (21%) jäätiin, joskin osuus (19,71%) kasvoi edellisestä vuodesta (18,87 %).
Jalankulku-, pyörä- ja joukkoliikennematkojen osuus kaikista matkoista kasvoi yli kahdella prosenttiyksiköllä 76,7%:iin.
Kaikkia suunniteltuja projekteja ei saatu yllättävien esteiden vuoksi toteutetuksi, mutta suurin osa saatiin.
Selkeimmin tavoitteista jäätiin siinä, että myönnetyistä määrärahoista ehdittiin käyttää vain 92 %.
Viraston budjetti on noin 30 miljoonaa euroa, siis noin 60 euroa kaavoitettua asuinkerrosneliötä kohden ja kaavoitetaan sitä toki muutakin kuin asuntoja.
Konsulttisopimus kaupunkibulevardien vaikutusarvoista
Tilattiin konsulttityö WSO Finland Oy:ltä 155 000 eurolla. Näistä konsulttipalkkioista on keskusteltu paljon. Tässä se oli minusta ehdottoman kannatettava, koska niin suurta ja kauaskantoista työtä ollaan aloittamassa. Tästä alueesta ei virastolla ole kokemusta eikä ehkä kaikkea osaamistakaan. Koko hankkeessa on kyse ehkä 20 miljardista eurosta, joten selvittäminen 155 000 eurolla on ihan perustelua.
Jos olisin saanut päättää yksin, olisin tilannut kolme rinnakkaista selvitystä.
Mellunmäen ostarin kaava
Kaava oli lautakunnassa elokuussa. Sen jälkeen se on ollut lausuntokierroksella jaä lähetettiin eteenpäin vähäisin muutoksin.
Kokoukset
Ensi viikolla ei ole kokousta, kun ei ole asioita. Aprillipäivän kokous pidetään avoimena kokouksena valtuuston tavoin, joten kaikki silloin netin äärelle.
Ymmärrän toki poliittisten taustatekijöiden vaikutuksen virastotyönä tehtävään selvitykseen ja tarkoitus ei ole trollailla, mutta eikö liikenteen vaikutusarvioiden tekeminen ole tavallaan KSV:n ”ydinosaamista”? Minusta näiden tilaaminen ulkoa on kuin pankki tilaisi tilien korkojen laskemiseen konsultin.
On hyvä, että bulevardisoinnista tilataan nyt sopiva selvitys WSP:ltä. Tuo aiemmin tehty arvio liikennevaikutuksista oli ainakin väärin tutkittu.
Asialla on puolensa. Virkamiesten tehtävä ei ole ohjata poliittista päätöksentekoa. Kansa on antanut selvän mandaatin bulevardisoinnin puolesta. Sitä seikkaa tulisi kunnioittaa.
Periaatteessa noin pitäisi olla, mutta onko se näin? Kun katselee, kuinka paljon veroeuroja, siis minun rahojani, tuhlataan tarpeettoman ja tappiollisen joukkoliikenteen tukemiseen pitkin metsia, niin minulla ainakin on perusteltu epäilys osaamisesta.
Asiaa ei valitettavasti tee yhtään paremmaksi suomalaisten konsulttien taso. En valitettavasti voi uskoa, että konsulenttityö olisi sen osaavampaa. (Olen ollut järjestelmähankkeissa, joissa käytetään konsulentteja 😉 )
Tiivistyskaavojen prosenttiosuudet eivät kerro koko totuutta. Osmo on ansiokkaasti esitellyt täällä useita tiivistyskaavoja, jotka minusta ovat olleet lähinnä puuhastelua ja rahojen tuhlausta.
Mm. joukkoliikenteen kannattavuuden kannalta oleellista olisi kaupunkimaisesti rakennetun alueen laajentaminen. Nyt esimerkiksi Haagaan tehdyt ”tiivistämistoimenpiteet” lähinnä haittaavat kaupungistumista. Näperrellään yksittäisten tonttien kanssa, kun uusia kaupunkimaisia kaavoja (tiivistä umpikorttelia, 6 kerrosta) tässä tilanteessa tulisi tehdä kaupunginosa kerrallaan.
Sen ehkä pitäisi olla, muttei ole. Liikennesuunnittelua varten tarvittaisiin oma metropolitason organisaatio, joka olisi vähintään tasavertainen maankäytön suunnittelun kanssa. Tämän organisaation pitäisi tehdä myös joukkoliikenteen strategiset päätökset.
Oliko tuossa kyse vain vaikutuksista liikenteeseen? Bulevardisointiin liittyy aika paljon muutakin.
Ei kai nyt helvetti sentään voi olla yksityisen konsultinkaan tehtävä ”ohjata päätöksentekoa” sen suuremmassa ominaisuudessa kuin virkamiestenkään?
Tuollaisen konsultin pitäisi kai lain mukaan toimia ihan samanlaisella virkavastuulla ja mandaatilla kuin julkishallinnon virkamieskin. Vaikea ymmärtää, miten joku ulkopuolinen konsultti osaisi asian paremmin kuin tällaista työkseen tekevä. Jos taas virastossa on epäpäteviä työntekijöitä, niin pitäisi poliitikonkin osata tehdä jotain muuta kuin vain teettää hommat uudestaan ulkopuolisella.
Vai eikö aika riitä? Jos näin on, voisiko priorisoida? Ellei, palkataan tuolla 150 000 eurolla uusi työntekijä. Ja ellei osaamista omalla väellä ole, sitä pitää hankkia. Bulevardisointi on joka tapauksessa työpöydällä seuraavat vuosikymmenet.
Kaupunkien asukasluku kasvaa, mutta uusia työntekijöitä ei palkata. Sen sijaan työt teetetään konsulteilla. Räjähdysmäisesti lisääntyvät konsulttimiljoonat ovat oikeasti julkisten ydintoimintojen yksityistämistä. Ja erittäin kallista sellaista. Eivätkö edes virkamiehet herää puollustamaan omia työpaikkojaan. Ai niin, niillä nyt jo palkatuilla on eläkevirat.
Minulta on mennyt nämä ohi. Missä tilaisuudessa kansa on antanut selvän mandaatin bulevardisointiin?
Asia ei ole noin yksinkertainen. Metropolialue on yksi tekijä ja muu Uusimaa pitää ottaa myös huomioon. Olet oikeassa myös maankäytön ja liikenneratkaisijen kulkemisesta käsi kädessä. Tämä on yksi syy, miksi kuntarakenne Uudellamaalla vatii pikaisia toimenpiteitä. Helsinki, Espoo ja Vantaa on pilkottava toimivimmiksi yksiköiksi niin, etteivät ne pysty dominoimaan alueen suunnittelua.
Hupaisa lopputulos on, että ainoa kuntarakenteeltaan ja taloudeltaan terve kunta pääkaupunkiseudulla on Kauniainen! 😀
Kysymys on hyvä, ja ongelma tiivistyy siihen ettei tehdä ”liikenteen vaikutusarvioita”. Sen sijaan tutkitaan kaupungin, taloudellisten realiteetin, lyhyesti sanottuna ympäröivän todellisuuteen vaikutusta liikenteen sujuvuuteen, joka on maailman ainoa ja tärkein asia, ja ihan eri asia kuin vaikkapa se paljonko vaivaa, aikaa ja haittaa liikkumisesta on ihmisille.
Tuosta tulokulmasta on esimerkiksi kannattavaa vetää 50 kilometriä pitkä rata ilman yhtään asemaa uudelle asuinalueelle keskelle korpea, koska se nopeuttaa siellä asumaan oletettujen liikkumista niin ja niin monta miljoonaa tuntia vuodessa, joka kympin tuntitihinnalla tuottaa kymmenien miljoonien yhteiskunnaliset säästöt. Ja olisi myös lanata kHelsingin keskusta moottoritieliittymäksi, koska siten samaan aikaan sen läpi ajaminen nopeutuu ja siellä on niin paljon vähemmän työpaikkoja ja asuntoja ettei ruuhkiakaan synny.
Bulevardisointi ja kantakaupungin laajentaminen tarkoittaa suurin piirtein Turun kaupungin kokoista ihmisasutusta. Jos nyt ehdotettaisiin Turun rakentamista, niin ainakaan minulle ei päällimmäisen nousisi mieleen kysymys, että kuinka paljon se hidastaa Turun läpiajoa. Tuo tilattu konsulttiselvitys on askel kohti järkevämpää asian tutkimista, työohjelma löytyy listalta ja kannattaa lukea. Asiallisesti ottaen on kysymys siitä että kaavoitetaanko Helsinkiin tommoiset satatuhatta asuntoa ja työpaikkaa kantakaupungin jatkeeksi vai ei.
Nojoo. Munkkiniemikin olisi terve, mutta Jakomäki ei. Tuo lisäisi segregaatiota aika lailla.
Olet ymmärtänyt Granin voimavarat väärin. 😉 Kyse ei ole itseasiassa suurista verotuloista, vaikka ne toki helpottavat satunnaisesti kaupungin kassaa, vaan kyse on tuloihin sopeutetuista menoista. Grani on riittävän pieni kaupunki siihen, että päätösten tekijät tunnetaan henkilökohtaisesti. Jos teet hölmön päätöksen, niin joku naapuri tai kaveri muistuttaa kyllä asiasta. 🙂
Helsinki on malliesimerkki siitä, miten päätöksenteko on etääntynyt kaupunkilaisista. Jos typerä terassipäätös olisi tehty Granissa, olisivat päättäjät samana iltana kuulleet asiasta. Eli yhtä hölmöä toilailua ei yksinkertaisesti pääse syntymään terveessä kaupungissa. Ihan sama juttu rahankäytössä.
Tarvtsemme kuntauudistuksen. Helsinki on pakko pilkkoa toimiviksi yksiköiksi.
Neljän vuoden välein on semmoiset kekkerit, missä kansa valitsee edustajia, ja he nyt on esimerkiksi päättäneet että Helsinkiin pitää tehdää lisää asuntoja, tai että tarkoitus on se että suurempi osa liikenteestä on joukkoliikennettä, ja jonkinlainen minitaso lienee että edes nykyisissä osuuksissa pysytään. Käytännössä kaikki puolueet muuten kamppanjoivat noilla.
Noilta pohjalta ei käytännössä ole sellaista vaihtoehtotulevaisuutta jossa viiden kilometrin päästä Aleksilta alkaa motarinvarsipusikot.
Mikä siinä terassiohjeessa oli niin kamalaa? Se tuntuu sapettavan hirveän monia, mutta ohjeen luettuanikaan en ymmärrä, mistä koko metakka johtuu. Ohjenivaskassa oli muutamia selviä kieltoja, joitakin suosituksia ja paljon esimerkkejä perusteluineen.
Ymmärtäisin asiallisen kritiikin, mutta boikottiuhka ja monien asiaan kantaa ottaneiden ilmiselvästi kuulopuheisiin pohjautuva vastustus on minusta typerää. On kai selvää, että jonkinlaiset ohjeet ja säännöt on oltava jo ravintoloitsijoiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi.
Määräyksiä terasseista ja vastaavista on varmasti muuallakin, mutta niitä ei ole välttämättä helppo löytää, joten luulisi kaikkien olevan tyytyväisiä, että ohjeet ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta.
Se mikä ravintoloitsioita risoo terassiohjeissa koskee aurinkovarjojen alkoholimainoksia, jota ovat tuoneet ravintoloille tuloja. Minulla on sellainen käsitys, että tämä kielto tulee laista. Aiakin bussipysäkeiltä kaljamainokset piti poistaa vuoden vaihteessa.
Jos terassiohjeet tulevat alkoholisääntöjen osalta laista, niin nehän voi jättää pois terassisäännöistä ja jättää koko hölmön riesan valtion huoleksi. Valtio säätää hölmön pykälän, huolehtikoon valtio myös sen tulkitsemisesta ja valvonnasta ja seurannasta ja sanktioinnista.
Jos tuo alkoholimainoskielto on se, miksi ohjeita vastustetaan, miksi sitä ei sitten sanota suoraan, vaan lietsotaan käsittämätöntä hysteriaa, joka peittää alleen varsinaisen ongelman? Yleensä rähjääminen ei ole hyvä tapa ajaa omaa asiaa.
Kaikki kunnille asetetut velvoitteet ovat valtion säätämiä, mikä on tietysti järkyttävää ja yllättävää. Aurinkovarjosääntö ei mahdollisesti ole ainoa hölmö sääntö siinä setissä.
Ovatko tuoneet tuloja vai vähentäneet noiden varjojen hintaa? Hintaahan en tietysti niille tiedä, mutta eivät ne ole ulkonäönkään perusteella mitään marketin kiinassa tehtyjä paperisia halpavarjoja.
Alkoholin mainonnan rajoittaminen saattaa olla yksi nykyhallituksen tehokkaimmista toimista kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Kun ottaa huomioon, miten kalliiksi alkoholin terveydelle haitallinen käyttö yhteiskunnalle tulee. Positiivinen kehitys näkyisi myös kaupungin kassassa, joten myös kaupungin kannattaa olla täysillä mukana hankkeessa.