Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.3.2014

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen IPUn kok­ouk­ses­sa Gen­evessä. Tilal­lani on Mikko Särelä.

Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen liiken­teen pitkän aika­jän­teen kehittämismahdollisuuksia

Kokoomus pyysi tämän viimek­si pöy­dälle. Min­ul­la ei ole tietoa, onko siltä suunnal­ta tulos­sa ehdo­tuk­sia. Peri­aat­teessa raport­ti merk­itään vain tiedok­si. Hert­toniemen 120 miljoo­nan euron risteys lie­nee kopat­tu, mut­ta pin­nalle voi nous­ta aja­tus auto­jen päästämis­es­tä Kru­unusil­lalle. Jostain pitäisi kuitenkin löytää 120 miljoon­aa euroa lisää rahaa. Luotan raha­pu­lan järkeistävään vaiku­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.3.2014”

NAIRU, katala juoni?

En ymmär­rä keskustelus­sa esi­in­tyvää vain­o­harhaiselta vaikut­tavaa asen­net­ta ns. NAIRU-teo­ri­aan. Kyse ei oikeas­t­aan ole edes teo­ri­as­ta vaan raken­netyöt­tömyy­den määritelmästä.

Kohta­laisen yksimielisiä ollaan siitä, että osa työt­tömyy­destä on suh­dan­nelu­on­toista ja osa rak­en­teel­lista. Raken­netyöt­tömyy­del­lä tarkoite­taan sitä työt­tömyy­den tasoa, jota nopeakaan talouskasvu ei kykene sulat­ta­maan. Raken­netyöt­tömyys kan­nat­taa ehkä jakaa vielä kitkatyöt­tömyy­dek­si ja varsi­naisek­si rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si sen selit­tämisek­si, mik­si huip­pusuh­dan­teenkin aikana ihan kuka tahansa voi joutua työt­tömäk­si kun varsi­nainen rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu niihin, joil­la ei ole avoimia työ­paikko­ja vas­taavia omainain­suuk­sia tai jot­ka asu­vat vääräl­lä paikkakun­nal­la. Jat­ka lukemista “NAIRU, kata­la juoni?”

Miksi perheyritykset eivät kasva?

Val­tio­varain­valiokun­ta kävi pörssisäätiön luona aamukahvil­la. Olin varautunut nor­maali­in verot muiden mak­set­tavak­si ‑lät­inään, mut­ta nyt tuli ihan oikea argumentti. 

Suomes­sa pienyri­tyk­set eivät han­ki rahoi­tus­ta pörssistä, vaik­ka sitä aivan var­masti olisi saatavis­sa. Lahoaa­han ihmisil­lä läh­es sata mil­jar­dia rahaa pankki­tileil­lä. Ruot­sis­sa tilanne on aivan toinen. Tämä on huono jut­tu, kos­ka talouden men­estys edel­lyt­täisi, että taan­tu­vien alo­jen tilalle nousisi uusia. Ei nouse, kos­ka yri­tyk­set eivät pysty tai oikeas­t­aan eivät halua kas­vaa han­kki­mal­la lisää osakepääo­maa. Syy on vero­tuk­ses­sa ja melkein­pä vain siinä. Jat­ka lukemista “Mik­si per­heyri­tyk­set eivät kasva?”

Soinin–Halla-ahon linja?

Timo Soinin ryh­mäpuheen­vuoron jäl­keen käy­dyssä debatis­sa Jus­si Hal­la-aho täy­den­si puheen­jo­hta­jansa hah­mot­ta­maa suomet­tumis­lin­jaa sanoen muun muassa:

Ajatelti­in Krim­istä mitä hyvän­sä, niin myön­ny­tys­ten tekem­i­nen nykyisessä tilanteessa olisi jatkoa ajatellen hyvin vaar­al­lista. Tilanne muis­tut­taa erästä euroop­palaista kri­isiä vuon­na 1938. Suur­val­ta liet­soo naa­puri­maas­sa asu­van vähem­mistön kap­inaan, masi­noi eri­laisia kod­in­tur­va­joukko­ja­ja lähet­tää armei­jansa suo­jele­maan sor­ret­tu­ja maan­miehiään sekä liit­tää lop­ul­ta alueet itseen­sä. Myön­tyväisyyspoli­ti­ik­ka ruokkii laa­jen­e­m­ishaluis­ten hal­lit­si­joiden ruoka­halua ja sik­si siitä tulisi pidät­täy­tyä. Toivon, että Suo­mi sen enem­pää kuin Euroopan unionikaan ei lähde Cham­ber­lain­in hengessä osta­maan rauhaa mei­dän ajallemme Krim­il­lä tai Ukrainan itäi­sis­sä oblasteis­sa.

Kuu­lu­vatko nämä kak­si samaan puolueeseen?

Timo Soinin kyyninen linja

Odotin mie­lenki­in­nol­la, mitä Timo Soi­ni sanoo Ukrainan kri­i­sistä eduskun­nan asi­as­ta käymässä keskustelus­sa. Onhan joil­lakin perus­suo­ma­laisil­la ollut kovin “rautaa rajalle” ‑puheen­vuoro­ja.

Soi­ni sanoi jotain aivan muu­ta. Ensin hän pahoit­teli sitä, että EU ylipään­sä on men­nyt sotkeu­tu­maan koko asi­aan ja sit­ten hän sanoi, että Suomen nyt ainakaan ei pidä men­nä toru­maan Venäjää asi­as­sa, kos­ka mei­dän pitää huole­htia vain ja ain­oas­taan kansal­lis­es­ta edus­tamme ja se etu edel­lyt­tää kaup­paa, ener­giaa ja tur­is­te­ja.  Jat­ka lukemista “Timo Soinin kyyni­nen linja”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2014

Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen liikenneyhteydet

Kokoomus pyysi vähän pahaen­teis­es­ti pöy­dälle. Pelkään pahoin, että alka­vat herätel­lä aja­tus­ta Kru­unusil­lan avaamis­es­ta autoli­iken­teelle. Tämä voisi olla melkein järkevää, jos se tehtäisi­in nyky­maail­maan, mut­ta muut­tuu kovin huonok­si ajatuk­sek­si, kun se tehdään maail­maan, jos­sa kan­takaupungis­sa on asukkai­ta 100 00 – 200 000 enem­män, jol­loin katu­ti­las­ta alkaa olla pulaa ja mar­gin­aa­li­nen hait­ta lisäli­iken­teestä kasvaa.

Tyy­nen­merenkadun lisäkaista

Pyysin tämän pöy­dälle, jot­ta voitaisi­in selvit­tää, onko asialle tehtävis­sä mitään. Kyse on siitä, että lau­toista purkau­tu­vat autot pitää saa­da ulos nopeasti, jot­ta laut­ta voidaan täyt­tää ja se voi lähteä takaisin. Tämä lisäkaista ei vaiku­ta mitään siihen nopeu­teen, jol­la autot pää­sevät pois Jätkäsaares­ta. Kaistaa tarvi­taan noiden auto­jen varas­toimiseen. Miet­tikää nyt vähän: asun­tokatu, jolle varas­toidaan rekko­ja moot­tori käy­den!   Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.3.2014”

Juhana Vartiaisen loistoesitys

Isän­nöin lauan­taina 8.3. vihreän sivistys­li­iton talous­poli­it­tista kurssia. Sen aluk­si Juhana Var­ti­ainen tiivisti aivan eri­no­mais­es­ti oman näke­myk­sen­sä pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tamis­es­ta. Tilaisu­us strea­mat­ti­in net­ti­in. Juhanan esi­tyk­sen voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä. Kan­nat­taa ehdot­tomasti käy­dä kat­so­mas­sa, vaik­ka kuvan laatu onkin vain vält­tävä. Sanat ovat kuvaa tärkeämpiä.

Itsekin horisen jotain tuon jak­son loppupuolella.

 

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.3.2014

(Lis­taan tästä)

Liiken­teen pitkän aika­jän­teen kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia; Laa­jasa­lo-Hert­tonie­mi ‑alueen tarkastelut

Tästä saadaan kun­non riita tai sit­ten ei. Viras­to esit­tää, että 120 miljoon­aa euroa mak­sav­ista tun­neli- ja risteysjär­jeste­ly­istä Hert­toniemen metroase­man luona luovu­taan tois­taisek­si, mut­ta ne jätetään varauk­se­na ole­maan, kos­ka asia voi muut­tua toisek­si, kun San­ta­ham­i­na ote­taan asun­tokäyt­töön. Ilman San­ta­ham­i­naa näin kallis han­ke ei ole kan­nat­ta­va, ei alku­unkaan. Ratkaisu huonon­taa metroase­man kaupunkiku­vaa ja liikku­misen miel­lyt­tävyyt­tä jalankulk­i­joidenkin kannal­ta olen­nais­es­ti. Suo­jateitä kor­vataan alikulku­tun­neleil­la, mikä on kovin epäkaupunki­mainen aja­tus. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.3.2014”

Omakotitalojen hinta romahti pääkaupunkiseudulla (?)

Tilas­tokeskus uuti­soi van­ho­jen omakoti­talo­jen hin­nan rom­ah­ta­neen pääkaupunkiseudul­la. Olin jo kir­joit­taa, että tästä taas näkyy, ettäo­makoti­taloista halu­taan ker­rostaloi­hin ratikkaverkon äärelle, sil­lä Kallios­sa asun­to­jen hin­nat eivät todel­lakaan ole laske­neet. Sit­ten punainen varoi­tus­lamp­pu syt­tyi entisen tilas­toti­eteil­i­jän päässä: onko­han Tilas­tokeskus julkaissut uuti­sankan? Tai lehdet, jot­ka ovat tulkin­neet tilas­toa asiantun­tem­at­tomasti. Jat­ka lukemista “Omakoti­talo­jen hin­ta rom­ahti pääkaupunkiseudulla (?)”

Robottiauto ja kaupunkisuunnittelu

Tutkak­sen tilaisu­udessa keskivi­ikkona Ris­to Lin­turi puhui paljon myös robot­ti­au­tos­ta. Uusi tieto min­ulle oli, että LVM:n kansli­apääl­likkö Har­ri Pur­si­ainen on sanonut pyrkivän­sä siihen, että Suo­mi sal­lisi ensim­mäis­ten maid­en joukos­sa niiden liikku­misen yleisil­lä teil­lä. Toinen uusi tieto oli, että tuo teknolo­gia lisää auton valmis­tuskus­tan­nuk­sia vain tuhan­nel­la eurol­la. Jos se todel­la on näin hal­paa, omi­naisu­us liitetään kymme­nen vuo­den kulut­tua jok­seenkin kaikki­in myytävi­in autoi­hin. Jakelu­au­tossa tuo investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on viikko kul­jet­ta­jan säästyneen palkan ansios­ta. Tämä mullis­taa logis­ti­ikan. Tämä olisi jo nyt otet­ta­va huomioon liiken­teen suun­nit­telus­sa ja kaavoituk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Robot­ti­au­to ja kaupunkisuunnittelu”