Omakotitalojen hinta romahti pääkaupunkiseudulla (?)

Tilas­tokeskus uuti­soi van­ho­jen omakoti­talo­jen hin­nan rom­ah­ta­neen pääkaupunkiseudul­la. Olin jo kir­joit­taa, että tästä taas näkyy, ettäo­makoti­taloista halu­taan ker­rostaloi­hin ratikkaverkon äärelle, sil­lä Kallios­sa asun­to­jen hin­nat eivät todel­lakaan ole laske­neet. Sit­ten punainen varoi­tus­lamp­pu syt­tyi entisen tilas­toti­eteil­i­jän päässä: onko­han Tilas­tokeskus julkaissut uuti­sankan? Tai lehdet, jot­ka ovat tulkin­neet tilas­toa asiantuntemattomasti.

Omakoti­ta­lo pääkaupunkiseudul­la on kovin het­ero­geeni­nen asia. Niitä on halpo­ja ja kalli­ita. Tilas­tokeskuk­sen tilas­to perus­tuu toteu­tunei­den kaup­po­jen keskimääräisi­in neliöhin­toi­hin. Tuo­hon tun­nus­luku­un vaikut­ta­vat tietysti jos­sain määrin asun­to­jen hin­nois­sa tapah­tu­vat muu­tok­set, mut­ta ennen kaikkea se, mis­sä päin kaup­po­ja tehdään paljon ja mis­sä vähän. Näyt­tää siltä, että hal­vat omakoti­talot ovat vai­h­ta­neet omis­ta­jaa tiuhaan ja kalli­is­sa omakoti­talois­sa ei ole ollut painet­ta muut­taa muualle. Jotain on siis asun­tomarkki­noil­la tapah­tunut, mut­ta omakoti­talo­jen hin­nat eivät ole romahtaneet.

Asun­to­jen hin­take­hi­tys on sen ver­ran tärkeä asia, että Tilas­tokeskus tai jokin muu taho voisi tehdä ihan oikean hin­tain­deksin omakoti­talo­jen hin­noista. Vaatii vähän tuu­naamista, mut­ta ei sen pitäisi olla ylivoimaisen vaikea­ta. Ruudut­takaa vaik­ka pääkaupunkiseu­tu pieniksi ruuduik­si ja laskekaa hin­tain­dek­si jokaises­ta ruudus­ta erik­seen. Näitä ruudut­taisia hin­tain­dek­se­jä ei voi julka­ista, kos­ka ne ovat liian sat­un­naisia kaup­po­jen pienen määrän vuok­si, mut­ta niiden asun­tokan­nan mukaisil­la pain­oil­la pain­otet­tu keskiar­vo olisi parem­min kohdallaan.

 

 

Olin jo kirjoittaa

45 vastausta artikkeliin “Omakotitalojen hinta romahti pääkaupunkiseudulla (?)”

  1. Tilas­tokeskus yrit­tää jotenkin kor­ja­ta hin­to­ja toteu­tunei­den kaup­po­jen perus­teel­la. Siinä on kuitenkin sel­l­ainen ongel­ma, että kau­pat ovat kovin yksilöllisiä.

    Helsinkiläisen kiin­teistön hin­taan vaikut­ta­vat ainakin:

    - sijain­ti myös kaupungi­nosan sisäl­lä (esim. moot­tori­tien penk­ka alentaa)
    — ton­tin koko
    — ton­tin maastonmuodot
    — jäl­jel­lä ole­va rakennusoikeus
    — raken­nuk­sen kunto
    — ympäristön kaavatilanne

    Näil­lä voi olla hyvinkin suuri vaiku­tus hin­taan, ja Tilas­tokeskuk­sen mah­dol­lisu­us kom­pen­soi­da kaikkia on aika vähäinen.

    Niin­pä uuti­nen tun­tuu enem­män siltä, että pankkien raha­hanat ovat kiristyneet, jol­loin osta­jien on ollut pakko ostaa halvem­paa tavaraa.

  2. Veikkaisin, että omakoti­talo­jen hin­taa painaa niihin pakkoli­itet­ty­jen autopaikko­jen hinta.

  3. Etuovi.comin markki­na­pun­tarin mukaan Helsingis­sä omakoti­talo­jen neliöhin­ta, n.3700€, on pysynyt mon­ta vuot­ta tuol­la tasol­la. Uudel­la­maal­la neliöhin­ta on laskenut vuodes­ta 2012 (2624€/m2) vuo­teen 2014 (2437€/m2).

    Koko Suomen omakoti­talo­jen keski­hin­ta on n. 1700€/m2, joka on suun­nileen saman ver­ran kuin mitä mak­saa uuden perus­varustel­lun omakoti­talon rakennuttaminen.

    Pankit kiris­tivät lainae­hto­ja kesäl­lä, min­ul­la on usei­ta tut­tu­ja, joil­la on ollut nyt vaikeuk­sia saa­da asun­toaan kau­pak­si, tai lainaa pankista asun­non ostamiseen. Mut­ta on myös tut­tu­ja, jot­ka ovat saa­neet asun­ton­sa nopeasti kaupaksi.

    Asumisen hin­nat, vastik­keet, vuokrat, ruo­ka yms. nou­se­vat, mut­ta ihmisil­lä palkat laske­vat (yt/työttömyys) tai jun­naa­vat paikallaan. Minus­ta on pitkään tun­tunut siltä, että Suomes­sa on pien­imuo­toinen stagflaa­tio käynnissä.

  4. Van­ho­jen omakoti­talo­jen kun­nos­t­a­mi­nen, nyky­vaa­timusten mukaisik­si, on niin kallista että jos ajat­telee taloudel­lis­es­ti ja vähän kaukokat­seis­es­ti kan­nat­taa rak­en­taa uusi talo.

  5. Tilas­tot ker­to­vat aina his­to­ri­al­lista dataa. Dataa voidaan jäsen­tää monel­la taval­la. En tunne yksi­tyisko­htia tilas­tokeskuk­sen keräämistä tiedoista tässä asi­as­sa, mut­ta var­masti voisi olla paikallaan jäsen­tää täl­laista dataa paljon enem­män. Ja tehdä toteu­tuneista kaupoista julk­ista dataa. Sarake A = postinu­mero, Sarake B = raken­nusvu­osi, Sarake C = asum­is­muo­to (luokit­telukoo­di), Sarake D = läm­mi­tys­muo­to (luokit­telukoo­di), etc. Sit­ten vas­ta voitaisi­in repiä auki mitä luvut kertovat.

  6. Kir­joitin tääl­lä syksyl­lä, että Helsingis­sä asun­tokau­pas­sa on ongel­ma. Kiin­teistövälit­täjiä jos kuun­telee — niin kuin moni kuun­telee — hin­nat nou­se­vat. Olin toista mieltä. Markki­noin­ti­a­jatkin oli­vat venyneet.

    Syksyl­lä Vuokratur­va ker­toi, että hin­nat voivat laskea nopeasti jopa 10–20 pros­ent­tia. Tänään vuokratur­van hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja sanoi, että ei koskaan ole näh­nyt yhtä synkkiä näkymiä kuin nyt.

    Suomen taloudelli­nen tilanne on erit­täin, erit­täin vakava.

  7. Van­ho­jen ja uusienkin omakoti­talo­jen hin­nat ovat karan­neet käsistä. Tuos­sa lähistöl­lä seisoo tyhjänä uusi 180 m² omakotitalo,on seis­syt jo 1,5 vuotta. 

    Hin­tapyyn­ti oli alus­sa 800000 euroa
    Samalaisen saa avaimet käteen jotain 250000 eurol­la ja tont­ti päälle tekee hin­naksi 450000

    Tuo 800000 on liikaa kaikille, joil­la on vähänkin järkeä päässä

    Ja kun asun­to­lain­oi­tus­takin on kiris­tet­ty ter­veem­pään suun­taan ja velal­lis­ten riskin ymmär­rys kas­vanut niin jät­ti­lain­o­ja ei enää oteta/saa.

    Ja jos ostaa van­han omakoti­talon niin pitää vara­ta rahaa remont­tei­hin 100000

    Niin­pä kaup­pa keskit­tyy halvempiin

  8. Mauno:
    Van­ho­jen omakoti­talo­jen kun­nos­t­a­mi­nen, nyky­vaa­timusten mukaisik­si, on niin kallista että jos ajat­telee taloudel­lis­es­ti ja vähän kaukokat­seis­es­ti kan­nat­taa rak­en­taa uusi talo.

    Van­hoil­la omakoti­taloil­la on erit­täin hyvä käyt­töar­vo. Niiden muut­ta­mi­nen “nyky­vaa­timusten” mukaisik­si ei ole kovinkaan täysipäistä hom­maa. Tai voihan se olla, jos talo on halu­tul­la arvopaikalla ja tönössä on söpöjä his­to­ri­al­lisia arvo­ja ja tuon paketin saa myy­tyä raharikkaalle.

    Mik­si van­han talon pitäisi olla nyky­vaa­timusten mukainen?
    En minäkään ole nyky­vaa­timusten mukainen ihmi­nen. Pienel­lä laitol­la kum­minkin vielä kohtu­ulli­nen käyt­töar­vo on jäljellä…

  9. Menetelmäselosteen perus­teel­la indek­sit las­ke­taan siten, että ensin jokainen aineis­toon tul­lut kaup­pa laatu­vakioidaan (selit­täjinä omakoti­talois­sa ikä, asuin­pin­ta-ala ja etäisyys ko. kun­nan keskus­tas­ta). Tämän jäl­keen las­ke­taan vajaat 100 paikallista indek­siä — esim. erik­seen Helsingille ja Espoolle, jot­ka sit­ten pain­ote­taan yhteen eri aluetasoille.

    On tietysti mah­dol­lista, että lop­pu­vuon­na 2013 myyti­in enem­män huonokun­toisia talo­ja tai että taval­lista suurem­pi osa kaupoista oli joudut­tu tekemään tilanteessa, jos­sa huonoonkin tar­jouk­seen pitää tart­tua. Tuo­hon laatu­vakioin­ti tuskin puree.

  10. Vähit­täiskau­pas­ta puolestaan näemme, että Pirk­ka- ja Rain­bow-tuot­tei­den suo­sio on kas­vanut. Tämä ei kuitenkaan ker­ro mitään ruoan hin­nan kehi­tyk­ses­tä. Ostovoiman kehi­tyk­ses­tä se kyl­lä ker­too aika paljon. Ihmis­ten on pakko siir­tyä halvem­paan ostotottumuksissaan.

    Ostovoiman heiken­tymi­nen voi toki vaikut­taa myös hin­toi­hin pitkäl­lä aikavälil­lä. Vaatii aikamoista opti­mis­mia ottaa kovin suuria velko­ja tässä tilanteessa. Koti­markki­noiden näivet­tämis­poli­ti­ik­ka on viety niin pitkälle, että kier­teen oikaisu kestää kauan, vaik­ka vien­ti alka­isikin vetää.

  11. Niin,

    Eikös nämä “omakoti­talot” ole usein sitä aitoa kiin­teää omaisu­ut­ta, eli kiin­teistöjä? Kiin­teistöjä on eri kokoisia, ja niil­lä voi sijai­ta myös rakennuksia.

  12. Olisiko­han viime vuon­na käyt­töön ote­tul­la ulko­mais­ten työn­tek­i­jöi­den veron­u­meropakol­la osu­ut­ta asi­aan. Se aio­taan ulot­taa myös omakoti­työ­maille. Voi olla, että pimeän työvoiman käyt­tö ylipään­sä on vaikeutunut. 

    Nousseet kor­jauskus­tan­nuk­set ovat paina­neet hintoja.

  13. Miten vakioit: Vierekkäisil­lä samankokoisil­la ton­teil­la kum­mal­lakin samankokoinen saman­lainen talo raken­net­tu 50-luvul­la. Toinen kiin­teistö raken­nuksi­neen myyti­in hin­taan 350.000€, kos­ka raken­nus oli perusko­r­jat­tu, lisät­ty läm­pöeris­teitä sinne tänne, muutet­tu maaläm­mölle, laitet­tu piha hienok­si jne. Toinen kiin­teistö raken­nuksi­neen myyti­in 125.000€, kos­ka raken­nuk­set oli­vat läh­es purkukun­toisia, eikä leskenä elänyt mummokaan ollut enään vuosi­in jak­sanut pihaa hoitaa.???? Sum­ma sum­marum: omakoti­talo­jen keski­hi­in­to­jen laskem­i­nen ja varsinkin niistä raflaavien otsikoiden repimi­nen on taval­lisen rah­vaan huijaamista!

  14. Evert The Nev­er­Rest:

    Suomen taloudelli­nen tilanne on erit­täin, erit­täin vakava.

    Rahaa Suomes­sa on aivan järkyt­tävästi. Elin­ta­so on huikea. Jostain syys­tä poli­itikot ovat vain totaalisen kyvyt­tömiä tekemään päätök­siä mil­lä heikoimpi­en tilanne turvataan.

  15. Sha­keem:
    Niin, 

    Eikös nämä “omakoti­talot” ole usein sitä aitoa kiin­teää omaisu­ut­ta, eli kiin­teistöjä? Kiin­teistöjä on eri kokoisia, ja niil­lä voi sijai­ta myös rakennuksia. 

    Omakoti­ta­lo voi olla yhtiö­muo­toinen (jol­loin yhtiö omis­taa kiin­teistön) tai se voi olla vuokra­ton­til­la (jol­loin joku muu omis­taa kiin­teistön, jol­la on vuokrat­ta­va tont­ti, jol­la on raken­nus). Tai talo voi sijai­ta vaik­ka hallinnan­jakosopimuk­sel­la jae­tul­la ton­til­la. Vari­aa­tio­ta riittää.

    Helsingis­sä nimeno­maan ton­tin (ja eri­tyis­es­ti raken­nu­soikeu­den) arvo on korkeampi kuin muual­la, jol­loin asial­la on aika paljon merk­i­tys­tä. Talon asuin­pin­ta-alaan refer­oitu neliömetri­hin­ta on aika heilu­va mit­tari. Jos isol­la ton­til­la sijait­see purkukun­toinen hökke­li, sen neliöhin­naksi voi tul­la esimerkik­si 7000 €/m2, vaik­ka raken­nuk­sen todel­li­nen arvo olisikin ‑500 €/m2.

    Omakoti­talon kaup­pahin­taan vaikut­taa hyvin moni tek­i­jä, jol­loin niiden ver­tailem­i­nen vaatisi kaikki­in kaup­pat­a­pah­tu­mi­in tutus­tu­mista laa­jem­min. Ei sekään mah­do­ton hom­ma olisi, mut­ta se vaatisi ammat­ti­laiselta kuitenkin ihan merkit­tävän määrän työpanosta.

  16. Omakoti­taloalue voidaan käsit­tääk­seni kaavoit­taa niin, että spåral­in­ja on kan­nat­ta­va. Van­hoil­la alueil­la toki ton­tin koko on kohtu­ulli­nen, mut­ta tonet­te­ja on kyl­lä paljon pilkottukin. 

    Keskus­ta-asumiseen on enem­män halua kuin tar­jon­taa. Tar­jon­ta on kiin­ni kaavoituk­ses­ta. Taka-Töölö, Haa­ga, Hert­tonie­mi kaipaa­vat uusia kaupunki­maisia kaavo­ja kipeästi. Vas­ta sen jäl­keen on muiden aluei­den aika.

    Eniten pelkään lähiöi­den tule­vaisu­ut­ta. Kaa­vat ovat täysin kelvot­to­mia, eikä ole näkyvis­sä sel­l­aista ansain­ta­logi­ikkaa, jol­la nykyiset alueet voitaisi­in rak­en­taa uud­estaan kan­natavasti. Nykylähiöi­hin ei kan­na­ta pumpa­ta enää rahaa euroakaan.

  17. Kimi:
    Veikkaisin, että omakoti­talo­jen hin­taa painaa niihin pakkoli­itet­ty­jen autopaikko­jen hinta.

    En ymmär­rä tätä, kos­ka omakoti­talos­sa on yleen­sä aina joku autokatos tms pis­tokkei­neen. Tont­ti on niin iso, ettei autopaik­ka siihen mitään kovin suur­ta kus­tan­nus­ta tuo. Omakoti­ta­lo ja sähköau­to sopi­vat hyvin yhteen. Ei tarvitse rak­en­taa erik­seen lataustolppia.

  18. Evert The Nev­er­Rest: Olisiko­han viime vuon­na käyt­töön ote­tul­la ulko­mais­ten työn­tek­i­jöi­den veron­u­meropakol­la osu­ut­ta asi­aan. Se aio­taan ulot­taa myös omakoti­työ­maille. Voi olla, että pimeän työvoiman käyt­tö ylipään­sä on vaikeutunut.

    Nousseet kor­jauskus­tan­nuk­set ovat paina­neet hintoja.

    Ker­ro­taan, että veron­u­meromääräys­tä on tulkit­tu niin tun­nol­lis­es­ti, että erään suuren raken­nus­li­ik­keen ruot­salaista johta­jaa ei päästet­ty Suomes­sa työ­maalle, kun hänel­lä ei ollut veron­u­merol­la varustet­tua kuval­lista henkilökorttia;)
    Kun vero­hallinto ylpeänä ker­toi, miten mon­ta miljoon­aa henkilöä rek­isteri­in on jo kerät­ty ja miten mon­en sadan miljoo­nan verot oli näiltä saatu, tuli vähän sel­l­ainen olo, että yritet­ti­in antaa kuva, että sadat miljoonat oli­si­vat jääneet saa­mat­ta ilman rek­ister­iä. Jos kaik­ki rek­isterin välil­liset kus­tan­nuk­set ja lisään­tynyt byrokra­tia huomioidaan, mikä lie­nee todel­li­nen nettohyöty?

  19. Teimme vuosi sit­ten Hesari­in ana­lyysin pien­taloki­in­teistö­jen toteu­tuneista kaup­pahin­noista ja suh­teu­tumme mm. raken­nu­soikeu­teen. Siinä näkyi, että Van­taal­la kaup­pa käy, kos­ka on hal­paa. Ja hin­nat siel­lä nou­se­vat, toisin kuin Espoos­sa — jos­sa hin­nat toki lähtö­ta­soltaan ovat korkeammat.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1361591714862

  20. Coun­try­boy: En ymmär­rä tätä, kos­ka omakoti­talos­sa on yleen­sä aina joku autokatos tms pis­tokkei­neen. Tont­ti on niin iso, ettei autopaik­ka siihen mitään kovin suur­ta kus­tan­nus­ta tuo. Omakoti­ta­lo ja sähköau­to sopi­vat hyvin yhteen. Ei tarvitse rak­en­taa erik­seen lataustolppia.

    Et tain­ut todel­lakaan ymmärtää, että helsinkiläis­ten enem­mistö liikkuu joukkoli­iken­teel­lä eikä yksi­ty­isautoil­la. Kuin­ka moni halu­aa ostaa parkkipaikan, kun etsin­nässä on omakotitalo?

  21. Kimi:
    Veikkaisin, että omakoti­talo­jen hin­taa painaa niihin pakkoli­itet­ty­jen autopaikko­jen hinta. 

    Nyt meni vikaan 😀 😀 😀 En ole koskaan näh­nyt omakoti- tai riv­i­taloa, jos­sa olisi riit­tävästi auto­tal­li­ti­laa. (En kyl­lä ker­rostaloakaan!) Auto­tal­lik­si nime­tyssä tilas­sa tehdään kaikkea muu­takin kuin säi­lytetään auto­ja. Sitä pide­tään varas­tona, kor­jataan polkupyöriä, nos­te­taan pain­o­ja… Viimek­si kun oli mah­dol­lisu­us vuokra­ta omas­ta taloy­htiöstä tal­li, vuokrasin kak­si: yhden autolle ja toisen pyörille ja muille liikun­tavä­lineille. Yhtiön sään­nöis­sä oli, että osakkaat sai­vat tal­lit ennen vuokralaisia, joten jokunen vuokra-asu­ja piti sit­ten autoaan kadulla.

  22. Autopaikat eivät väljässä omakoti­rak­en­tamises­sa ole mit­talu­okaltaan läh­eskään vas­taa­van­su­u­ru­inen ongel­ma kuin kort­te­likaupunkia raken­net­taes­sa, tosin en ymmär­rä mik­si niitä pitäisi pien­taloalueil­lakaan edel­lyt­tää, kun­han kadun­var­renkin maalle asete­taan edes joku hin­ta pysäköin­tilu­van muodossa.

    Eikä ongel­ma tietenkään ole autopaikat sinän­sä, vaan se, että kaupun­ki niitä väk­isin vaatii rakennettavan.

  23. ‘Jos kaik­ki rek­isterin välil­liset kus­tan­nuk­set ja lisään­tynyt byrokra­tia huomioidaan, mikä lie­nee todel­li­nen net­to­hyö­ty?’ (Ville)’
    Oletko aidosti sitä mieltä, että veronkier­ron estämi­nen on turhaa byrokra­ti­aa ja vero­jen mak­sami­nen pitää jät­tää niille, joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta kieroiluun?

  24. Osmo: ” Asun­to­jen hin­take­hi­tys on sen ver­ran tärkeä asia, että Tilas­tokeskus tai jokin muu taho voisi tehdä ihan oikean hin­tain­deksin omakoti­talo­jen hinnoista.”

    Tilas­tokeskus kyl­lä yrit­tää tehdä ihan oikeaa hin­tain­dek­siä omakoti­talo­jen hin­noista. Laatu­vakioin­nin menetelmäseloste löy­tyy Tilas­tokeskuk­sen sivuilta:

    http://stat.fi/til/kihi/kihi_2004-09–16_men_001.pdf

    Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la sijain­ti, talon ikä ja talon pin­ta-ala vaikut­ta­vat mallis­sa omakoti­talon log­a­r­it­miseen neliöhin­taan seuraavasti:
    parametri
    log(etäisyys kun­nan keskus­tas­ta) ‑0,0522
    log(2000-valmistumisvuosi) 0,0638
    log(pinta-ala) ‑0,6243
    1/2(log(2000-valmistumisvuosi)2) ‑0,0486

    Seli­tysaste 73,1 %

    Lisäk­si jokainen pääkaupunkiseudun kun­ta saa tietyn suu­ruisen pre­emion (dum­my-muut­tu­ja).

    Tuo sijain­nin vakioin­ti on siis tehty varsin karkeasti. Esimerkik­si Espoos­sa kun­nan sisäiset hin­taerot ovat hyvin suuret, ja mallis­sa niiden olete­taan riip­pu­van vain etäisyy­destä Espoon kun­takeskuk­seen (joka on keskel­lä ei-mitään).

    Selvästi parem­paan tulok­seen päästäisi­in, jos Espoos­sa ja Van­taal­la omakoti­talon hin­nan oletet­taisi­in riip­pu­van etäisyy­destä Helsin­gin keskus­taan. Postinu­mero- tai ruu­tu­ta­soiseen laatu­vakioin­ti­in kaup­po-jen lukumäärä saat­taisi myös riittää.

    Osmo: ” Näyt­tää siltä, että hal­vat omakoti­talot ovat vai­h­ta­neet omis­ta­jaa tiuhaan ja kalli­is­sa oma-koti­talois­sa ei ole ollut painet­ta muut­taa muualle.”

    Jotakin erikoista markki­noiden kalli­im­mas­sa päässä on tosi­aan tapah­tunut. Tilas­tokeskuk­sen PX-Web ker­too, että kallein osamarkki­na on tul­lut reilusti alaspäin viimeisen puolen vuo­den aikana. Ylä-kvart­ti­ili oli lop­pu­vuon­na alem­pana kuin vuon­na 2007. 

    Alak­var­ti­ili Medi­aani Yläk­var­ti­ili Yläk­var­ti­ilin ja
    alak­vart­ti­ilin ero

    2005 1892 2366 3036 60
    2006 1989 2542 3198 61
    2007 2173 2740 3477 60
    2008 2269 2831 3488 54
    2009 2192 2680 3254 48
    2010 2360 2887 3539 50
    2011 2429 3039 3609 49
    2012 2432 2989 3705 52
    2013 2403 2942 3621 51
    2013/4 2382 2813 3333 40

    Alak­vart­ti­ilis­sa ja medi­aanis­sa muu­tok­set ovat pienem­piä ja taso korkeampi kuin vuon­na 2008.

    Ennen finanssikri­isiä yläk­vart­ti­ili oli 60 % kalli­impi kuin alak­vart­ti­ili. Finanssikri­isin jäl­keen ero kutis­tui 50 %:in. Tuor­ein noteer­aus on 40 %.

    Pääo­mat­u­lot ja bonuk­set lienevät tulleet alas finanssikri­isin jäl­keen, mikä selit­tää hin­ta­haitarin kaven-tumista.

    1. Tuo etäisyys oman kun­nan keskus­taan on nyt kyl­lä vähän hölmö asia. Tapi­olan pitäisi olla halkvem­paa aluet­ta kuin Suvelan.
      Hyvä, jokin muu­tos on tapah­tunut ja se kos­kee eri­tyis­es­ti kalli­ita omakoti­talo­ja. Tätä voi selit­tää sil­lä, että suuret tulotkin ovat vähen­tyneet, kun optiot eivät tuo­ta ja Nokia menetettiin.
      Mut­ta ihme­tys: min­un tietääk­seni sama ei koske ökya­sun­to­ja Helsin­gin puolel­la. Miten se lama iskee omako­ti­a­su­ji­in mut­ta ei rikkaisi­in ker­rostalois­sa asu­vi­in? Tätä kan­nat­taisi tutkia ihan tosis­saan, kos­ka olemme per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä. Joudunko palaa­maan jo ker­rtan hylkäämääni väit­teeseen, että kyse onkin kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvusta?

  25. Kalli­ita omakoti­talo­ja on kyl­lä myyn­nis­sä paljon. Mah­dolli­nen kaup­po­jen vähäisyys viit­taa kysyn­nän heikkouteen.

  26. Ikään­tyneet varakkaat ihmiset arvost­vat myös kaupunki­a­sum­ista, hei­dän määrän­sä lisääntyy. 

    Kalli­it omakoti­talot ovat työelämässä men­estyneille lap­siper­heille hyvä asia. Tulo­ero­jen pienen­tyessä hei­dän määrän­sä vähenee.

    Kaupun­gin keskus­ta tarkoit­taa palvelui­ta, niitä on Tapiolassa.

    Maaseudul­la muutet­ti­in kun­takeskuk­si­in, jois­sa huonokun­toisem­pikin vielä pär­jää. Omako­tialon myyn­nil­lä taas voi varautua ikään­tymiseen, eteenkin jos on myös kesämök­ki tai vastaava.

    Suomes­sa puhutaan kum­mall­si­ai siitä, että tääl­lä hoide­taan van­huk­sia van­hainkodeis­sa liikaa. Siihen on syyt ole­mas­sa, joi­ta ei näköjään yritetä edes muut­taa vaan huonokun­toiset ihmiset pakote­tan sin­nit­telemään kotonaan.

    Syitä laitoshoito­tar­poeeseen:
    — maan sisäi­nen muut­to — ei ole suku­laisia päivit­täin hoitamaan
    — asumisen ahtaus, ei ole mum­molle extrahuonei­ta, asumme tiivi­im­min kuin muualla
    — huonot asuinolot, rin­ta­mami­estalot ovat elinkaaren­sa lop­pu­vai­heessa ja vähän ylivoimaisia kotihoitopaikaksi
    — pieni palkkata­so, ei ole sitä toista per­heessä, joka olisi kotona ja las­ten hoidon jäl­keen jatkaisia hoita­mal­la vanhuksia
    — demen­tia ja alzhaimer, 24/7 hoitotarve

  27. anomuu­mi:
    Autopaikat eivät väljässä omakoti­rak­en­tamises­sa ole mit­talu­okaltaan läh­eskään vas­taa­van­su­u­ru­inen ongel­ma kuin kort­te­likaupunkia raken­net­taes­sa, tosin en ymmär­rä mik­si niitä pitäisi pien­taloalueil­lakaan edel­lyt­tää, kun­han kadun­var­renkin maalle asete­taan edes joku hin­ta pysäköin­tilu­van muodossa.

    Pien­taloalueel­la mah­tuu kyl­lä aina kaik­ki autot, mitä siel­lä tarvi­taan. ei siitä tarvitse huole­htia mitenkään eri­tyis­es­ti. Pysäköin­tilupi­en myön­tämi­nen pien­taloalueen katu­jen reunaan taas on ihan hölmöläis­ten hom­maa ja byrokra­t­ian kas­vat­tamista byrokra­t­ian itsen­sä vuok­si. Pien­taloalueen tyhjäl­lä kadun­var­rel­la ei ole minkään­laista vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta kos­ka pien­taloalueelle ei saa rak­en­taa asuinko­rt­telia vaik­ka haluaisikin.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Miten se lama iskee omako­ti­a­su­ji­in mut­ta ei rikkaisi­in ker­rostalois­sa asu­vi­in? Tätä kan­nat­taisi tutkia ihan tosis­saan, kos­ka olemme per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä. Joudunko palaa­maan jo ker­rtan hylkäämääni väit­teeseen, että kyse onkin kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvusta?

    Ker­ras­saan houkut­tel­e­va teo­ria. Toimin kuitenkin paho­laisen asiana­ja­jana ja heitän vas­takkaisen näkemyksen.

    Jos myyn­nis­sä on 600 000 euron omakoti­ta­lo Oulunkylässä ja 600 000 euron ker­rostaloa­sun­to Kamp­is­sa, osta­jakun­ta on eri. Oulunkylään halu­aa isä, äiti, kak­si las­ta ja kul­tainen nouta­ja, Kamp­pi­in eläkeläis­pariskun­ta, jon­ka lapset ovat muut­ta­neet kotoa.

    Oulunkyläläi­nen per­he on hyvä­tu­loinen, mut­ta asun­to rahoite­taan pääosin pankki­lainal­la. Kamp­pi­in muut­ta­va eläkeläis­pariskun­ta juuri myi oman velat­toman omakoti­talon­sa, ja muu­takin säästöä oli kertynyt.

    Tästä syys­tä pankkien huo­mat­tavasti kiristyneet laina­hanat hei­jas­tu­vat omakoti­talokaup­paan herkem­min kuin hyvi­in keskus­ta-asun­toi­hin. Rahoi­tu­songelmia tulee nimeno­maan ylem­män keskilu­okan per­heille, jot­ka yrit­tävät selvitä palkkatuloillaan.

    Olisi hyvin mie­lenki­in­toista tietää eri alueil­ta ostet­tavien asun­to­jen rahoituk­sen erot. Pankit ovat sekä kiristäneet vaku­us­vaa­timuk­sia että alka­neet jos­sain määrin hylk­iä henkilö­takaa­jia. Hyvä liike, mut­ta ehkä kymme­nen vuot­ta myöhässä.

    = = =

    Aika mie­lenki­in­toista olisi seu­ra­ta myös kehyskun­tien tapah­tu­mia. Olen par­il­takin tahol­ta kuul­lut, että esimerkik­si Mäntsälässä omakoti­talokaup­pa on aika pahas­sa jamas­sa. Tämä on sikäli mie­lenki­in­toista, että samaan kylään on viimeisen viiden vuo­den aikana raken­net­tu omakotitalomatto.

    Niin­pä voisi uumoil­la, että per­heet lait­ta­vat mielu­um­min 300 000 euroa riv­i­taloa­sun­toon keskeisel­lä paikalla kuin saman sum­man omakoti­taloon kaukana Helsingistä. Tämä voisi viita­ta siihen suun­taan, että hajau­tu­miske­hi­tyk­sessä ehkä heil­uri on nyt heilah­ta­mas­sa vähän takaisin.

    1. Olen keskustel­lut mon­en vähän vart­tuneem­man henkilön kanssa, jot­ka suun­nit­tel­e­vat muut­toa hyviltä paikoil­ta pien­talos­sa Espoos­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa Helsinki­in. Kan­nat­taa olla varovainen johtopäästösten tekemisessä pienistä harhai­sista näyt­teistä, mut­ta olisin todel­la kiin­nos­tunut tietämään, mitä asun­tomarkki­noil­la nyt oikein tapahtuu.

  29. Eli halvois­sa omakoti­talois­sa omis­ta­jat vai­h­tu­vat tiuhaan. Mihin niistä muute­taan? Kan­takaupungista ei niil­lä rahoil­la per­hea­sun­toa saa. Mik­si niis­sä halvois­sa talois­sa eiole viihdyt­ty? Hal­pa hin­ta voi Helsingis­sä tarkoit­taa vaan ison väylän läheisyyt­tä. Laadukkaal­la elinympäristöl­lä se hal­pa talo olisi jo remon­toitu laadukkaak­si. Automar­ket­ti-infan myötä Helsin­ki on asuin­vi­ihtyvyy­den kannal­ta itseään tuhoavas­sa kierteessä. 

    Se että kalli­im­mat eivät käy kau­pak­si on myös varsin huolestut­tavaa. Varakkaat/hyvätuloiset lap­siper­heet eivät siis halua investoi­da Helsinkiin.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Olin jo kir­joit­taa, että tästä taas näkyy, että omakoti­taloista halu­taan ker­rostaloi­hin ratikkaverkon äärelle, sil­lä Kallios­sa asun­to­jen hin­nat eivät todel­lakaan ole laskeneet. 

    Kallion käyt­tämi­nen ver­tailuko­hteena ei ole kovinkaan onnis­tunut idea. Kallion asun­to­jen ver­taami­nen omakoti­talokaup­paan on samaa kuin ver­taisi loh­ta ja silakkaa ruoan­laitossa. Molem­pia tarvi­taan, mut­ta eri tarkoituksiin. 

    Kallion hin­tata­soa pitää yllä muu­ta­ma seikka:
    1. eri­tyisen pieni asun­tokoko, joka suosii esim. muual­ta muut­tavia nuo­ria. Yksiöitä on run­saasti, ja jois­sain talois­sa ei ole yhtään yli 50-neliöistä asun­toa. Iso­ja per­hea­sun­to­ja on vähän, ja niitä on vaikea myydä.
    2. muu­tok­set per­hekoos­sa. Enem­mistö talouk­sista on jo nyt sinkku­ja, joten pie­nille asun­noille on kas­vavaa kysyntää.
    3. Helsin­gin Sanomien Kallios­sa asu­vat toimit­ta­jat pitävät vuodes­ta toiseen yllä “Mys­tisen, eksoot­tisen Kallion” imagoa, jos­sa sys­temaat­tis­es­ti sul­je­taan silmät alueen run­sail­ta sosi­aal­isil­ta ongelmil­ta. Kallio on korkein­taan “karhea” tai “rosoinen”. Koke­mus­ta näistä on saatu enem­män kuin tarpeeksi.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen keskustel­lut mon­en vähän vart­tuneem­man henkilön kanssa, jot­ka suun­nit­tel­e­vat muut­toa hyviltä paikoil­ta pien­talos­sa Espoos­sa ja Kau­ni­ai­sis­sa Helsinki­in. Kan­nat­taa olla varovainen johtopäästösten tekemisessä pienistä harhai­sista näyt­teistä, mut­ta olisin todel­la kiin­nos­tunut tietämään, mitä asun­tomarkki­noil­la nyt oikein tapahtuu.

    Olen seu­ran­nut sys­temaat­tis­es­ti Helsin­gin kan­takaupun­gin asun­tokau­pan hin­to­ja noin 10 vuo­den ajan. Isom­pi­en asun­to­jen myyn­ti on ollut vuosien ajan takkuista, ja niiden hin­nat tuli­vat alas jo taan­tu­man aikana. Sen jäl­keen on ollut pien­tä kor­jaus­ta ylöspäin, mut­ta myymi­nen (ja myös vuokraami­nen) on edelleen vaikeaa ja hidasta.

    Nyt kun harv­inaisen isot määrät ihmisiä jäävät mah­dol­lisim­man varhain eläk­keelle työelämän ongelmien vuok­si, nähtävis­sä on kah­den­su­un­taista liiket­tä. Jotkut ennakoi­vat tule­via vuosia hakeu­tu­mal­la keskus­taan oletet­tu­jen palvelu­jen äärelle. 

    Jotkut taas suun­taa­vat naa­puri- tai pienem­pi­in kun­ti­in, kos­ka nähtävis­sä on Helsin­gin palve­lu­ta­son lasku ter­veyskeskusten kaikotes­sa ja joukkoli­iken­teen heiken­tyessä. Älyt­tömät muu­tok­set kan­takaupun­gin bus­sire­it­eis­sä ja ratikkali­iken­teen “kehit­tämisessä” ovat raivos­tut­ta­neet mon­et, jot­ka joutu­vat pakos­ta käyt­tämään keskus­tas­sakin omaa autoa, kun mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei koh­ta enää ole. Sil­loin voi yhtä hyvin muut­taa kaemmaksikin.

    Sitä pait­si mon­et viet­tävät tai aiko­vat viet­tää tal­vet jos­sain muual­la, joten tukiko­h­ta sesonkien välil­lä voi olla melkein mis­sä hyvän­sä. Sil­loin voi jo veroäyril­läkin olla merkitystä.

  32. Osmo Soin­in­vaara:

    Hyvä, jokin muu­tos on tapah­tunut ja se kos­kee eri­tyis­es­ti kalli­ita omakoti­talo­ja. Tätä voi selit­tää sil­lä, että suuret tulotkin ovat vähen­tyneet, kun optiot eivät tuo­ta ja Nokia menetettiin.
    Mut­ta ihme­tys: min­un tietääk­seni sama ei koske ökya­sun­to­ja Helsin­gin puolel­la. Miten se lama iskee omako­ti­a­su­ji­in mut­ta ei rikkaisi­in ker­rostalois­sa asu­vi­in? Tätä kan­nat­taisi tutkia ihan tosis­saan, kos­ka olemme per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä. Joudunko palaa­maan jo ker­rtan hylkäämääni väit­teeseen, että kyse onkin kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvusta?

    Kyl­lä tuo Nokia-seli­tyskin aika hyvin toimii.

    Nokian insinööreistä suuri osa on maakun­nista muut­tanei­ta. Heil­lä ei ole vält­tämät­tä mitään eri­ty­istä rakkaus­suhdet­ta Helsin­gin kivikeskus­taan. Ehkä ovat toden­näköisem­min han­kki­neet omaa kotiseu­tu­aan enem­män muis­tut­ta­van väljän omakoti­ton­tin Espoos­ta tai muual­ta siltä suunnal­ta, sopi­van ajoetäisyy­den päästä.

    Helsin­gin keskus­tas­sa on suh­teessa paljon enem­män van­haa rahaa, eikä Nokian tilanne ole vaikut­tanut siihen mitenkään eri­tyisen merkit­tävästi. Ehkä keskus­tan huip­pua­sun­noille riit­tää vielä kysyn­tää muis­takin varakkaista piireistä ja helsinkiläi­sistä wannabe-vanharahalaisista.

    Omako­tien kohdal­la on ilmeis­es­ti ollut jonkin ver­ran kumu­loitunut­ta lasku­painet­ta, joka on nyt real­isoitunut, ja pudot­tanut hin­to­ja ker­ral­la vähän enem­män. On mah­dol­lista, että ker­rostaloa­sun­nois­sakin on saman­laista laskupo­ten­ti­aalia, mut­ta joka ei ole vielä real­isoitunut, vaan niistä on vielä saanut “täy­den hin­nan”, kun “pani­ik­ki” ei ole vielä levin­nyt niiden myyn­ti­in. Stabi­ilimpi van­ha raha on ehkä stabi­ilimpaa myös käyt­täy­tymiseltään. On myös mah­dol­lista, että kalleim­mis­sa kivikeskus­tan asun­nois­sa ei ole mitään lasku­painet­ta, sil­lä pääkaupunkiseudun kovan yti­men sta­tus on aina korkea. Yti­men ympäristö on enem­män altis trendivaihteluille.

    Nokian lisäk­si muil­lakaan fir­moil­la ei mene eri­tyisen hyvin, ja laman poika­nenkin kolkut­telee. Eikö ole luon­te­vaa, että täl­laiset talouden vaikeudet koet­tel­e­vat ensim­mäisenä viimeisek­si raken­net­tu­ja metropolin lai­ta-aluei­ta? Ne ovat vähän kuin puskuri­varas­to­ja pääkaupun­gin ympäril­lä. Tämä ei tarkoi­ta, että ihmiset rakas­taisi­vat yleis­es­ti kivikeskus­tas­sa asum­ista. Nokialaisetkin saat­ta­vat rakas­taa hieno­ja omakoti­talo­jaan. Mut­ta pääkaupungill­la on aina vetovoimaa (vetää väkeä ympäristön omakoti­taloi­hinkin), ja sen ytimel­lä (mie­lenki­in­tois­t­en palvelu­iden lisäk­si) huimasti statusta.

  33. Luulin Osmo, että olet opiskel­lut taloustiedet­tä, mut­ta tämä jut­tu romut­ti ne luulot.

    Voiko kukaan vakavis­saan väit­tää, että kulut­ta­jien pref­er­enssien muu­tok­set näkyvät muu­ta­man kuukau­den tarkkailu­aikana, kun seu­rat­ta­va ilmiö on sel­l­ainen, jos­sa ostopäätös tehdään vuosien tähtäimellä?

    Eli olisiko­han hin­to­jen laskus­sa kyse jostain ihan muusta?

    Mitenköhän vaikut­ta­vat seu­raa­vat asiat:
    keskustelu lainaka­toista, Euron katas­tro­faa­li­nen vaiku­tus talouske­hi­tyk­seen, hyvin alka­nut deflaa­tioke­hi­tys ja Japanisoituminen?

    Käsit­tääk­seni yksikään noista asioista ei ole omi­aan nos­ta­maan suurten asun­to­jen hin­to­ja. Kun keskilu­okan elin­ta­so rom­ah­taa, lop­puu ensim­mäisenä omakoti­talo­jen myyn­ti, lev­iää mui­hin keskilu­okan asum­is­muo­toi­hin, ja lop­ul­ta koko asun­tokan­taan. Näin kävi edel­lisessä lamassakin.

    Osmon käyt­tämäl­lä päät­te­lyketjul­la voitaisi­in pää­tyä siihen lop­putule­maan, että lisään­tyvä pahvi­laatikois­sa ja roskik­sis­sa asum­i­nen johtuu ihmis­ten kaipu­us­ta ekol­o­gisem­paan asumiseen, ja vas­taavasti asun­toloiden ja yöma­jo­jen täyt­tymi­nen johtuu ihmis­ten kaipu­us­ta yhteisöl­lisem­pään asumiseen.

    1. AV
      Ker­ro nyt vielä, mik­si vain kalli­is­sa omakoti­talois­sa asuvil­la on lama, mut­ta kalli­is­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa asuvil­la talous pyyhkii hyvin?

  34. Ah: Van­hoil­la omakoti­taloil­la on erit­täin hyvä käyt­töar­vo. Niiden muut­ta­mi­nen “nyky­vaa­timusten” mukaisik­si ei ole kovinkaan täysipäistä hom­maa. Tai voihan se olla, jos talo on halu­tul­la arvopaikalla ja tönössä on söpöjä his­to­ri­al­lisia arvo­ja ja tuon paketin saa myy­tyä raharikkaalle.

    Mik­si van­han talon pitäisi olla nyky­vaa­timusten mukainen?
    En minäkään ole nyky­vaa­timusten mukainen ihmi­nen. Pienel­lä laitol­la kum­minkin vielä kohtu­ulli­nen käyt­töar­vo on jäljellä…

    Fai­jal­la on ‑70 luvun lop­pupuolel­la valmis­tunut ok talo joka pitäisi myy­dä jot­ta ukke­li pää­sisi raskaista ylläpi­totöistä ja voisi muut­taa palvelu­jen lähelle.

    Talos­sa on poikkeuk­sel­lis­es­ti vesi­ti­ivis kat­to jos­sa on vähän kaa­toa joten talo on pelastet­tavis­sa. Kun joku ostaa täl­laisen pitää ensin kaivaa sokke­li pal­jaak­si= 2m maan alle kun on vähän vet­tynyt­tä alak­er­taa joka on tietenkin kui­v­at­ta­va. Sit­ten se pietään,kääritään huopaan, patolevyä päälle ja uudet salao­jat. Tässä paloikin jo kymppitonneja.

    Myös omakoti­talos­sa on uusit­ta­va putket, keit­tiöt, kylp­pärit ja saunat niin että saadaan maa­tu­mis­pros­es­si katkaistua. Voihan ne sit­ten päällystää uud­estaan kukallisil­la laa­toil­la ja raidal­lisel­la melami­inil­la ym, yök.

    Sit­ten kun on laitet­tu maaläm­pö ja maalat­tu lau­taka­tot ja jem­mat­tu las­tulevyt uusien tapet­tien alle, voidaan tode­ta että 100 000 euroa ei ihan riittänyt.

  35. Juho Laatu: Kyl­lä tuo Nokia-seli­tyskin aika hyvin toimii.

    Olen tästä eri mieltä.

    Nokia selit­tää sen, mik­si vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa Espoos­sa ja joil­lakin Helsin­gin alueil­la raken­net­ti­in melkoisia lin­no­ja ja hin­nat pomp­pa­si­vat. Näitä lin­no­ja näkee välil­lä myyn­nis­sä, eikä niille ole kovin paljon ostajia.

    Sen sijaan Nokia ei selitä viimeisen viiden vuo­den tapah­tu­mia, kos­ka ko. aikana fir­ma ei ole mak­sanut mitään eri­tyisen suuria palkko­ja tai palkkioi­ta. Siel­lä on pikem­min huole­hdit­tu työvoiman vapauttamisesta.

    Yleinen talouden heikken­e­m­i­nen ja pankkien tiuken­tunut lin­ja riit­tää ihan hyvin selit­tämään tapahtuneen.

    Omako­tien kohdal­la on ilmeis­es­ti ollut jonkin ver­ran kumu­loitunut­ta lasku­painet­ta, joka on nyt real­isoitunut, ja pudot­tanut hin­to­ja ker­ral­la vähän enemmän.

    Olen seu­ran­nut parinkin eri alueen omakoti­talo­jen hin­to­ja kohtu­ullisen tiivi­isti. Pyyn­ti­hin­nois­sa tai myyn­ti­hin­nois­sa ei tun­nu ole­van oikein mitään trendiä viimeisen parin vuo­den aikana. Pyyn­ti­hin­noista on vaikea päätel­lä, onko ilmoi­tus vuodelta 2011 vai 2014. Myyn­ti­a­jat ovat kuitenkin nyt varsinkin kalli­il­la kohteil­la pitkät.

    Ei siis ole ole­mas­sa mitään alen­nus­myyn­tiä, jos­sa hyvän omakoti­talon saisi kymme­nen pros­ent­tia halvem­mal­la kuin viime vuon­na. On kuitenkin tilanne, jos­sa sen talon myymi­nen on hyvin hidasta.

    Täl­laises­sa tilanteessa hin­to­jen alamäen tulem­i­nen tai tulemat­to­muus riip­puu lähin­nä korkoke­hi­tyk­ses­tä. Jos korot nou­se­vat, pitkät myyn­ti­a­jat eivät ole mah­dol­lisia, jol­loin hin­nat alka­vat laskea.

  36. Ei sitä tarvitse pystyä ker­tomaan voidak­seen tode­ta, että nyt tode­tun hin­to­jen laskun taustal­la ovat aivan muut asi­at kuin pref­er­enssien muutokset.

    Pref­er­enssien muu­tok­set näkyvät aivan toisen aika­jän­teen tren­deinä, kuin nämä muu­ta­man kuukau­den heilahdukset.

    Kysymys on vähän samas­ta asi­as­ta kuin ilmas­ton­muu­tok­ses­sa puhut­taes­sa, jos­sa tren­di­en ja sat­un­nais­vai­htelu­iden ero näyt­tää sin­ulle ole­van paljon selvem­pi kuin tässä asiassa.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    AV
    Ker­ro nyt vielä, mik­si vain kalli­is­sa omakoti­talois­sa asuvil­la on lama, mut­ta kalli­is­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa asuvil­la talous pyyhkii hyvin? 

    Mis­tähän tämä olet­ta­mus oikein on peräisin.

    Vaikka­pa Helsin­gin Emmy:n uusien asun­to­jen hin­tapyn­te­jä on pudotet­tu pari­inkin otteeseen.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1381802121295

    “Arvoa­sun­toko­htei­den myyn­ti on meil­lä heiken­tynyt selvästi, joten pää­timme tark­istaa kah­den arvoko­hteen hin­to­ja alaspäin.”

    Monia kalli­ita uud­isko­htei­ta ja remon­toitu­ja on roikkunut myyn­nis­sä jo vuosien ajan, van­hat arvoko­hteet ovat myyn­nis­sä muu­ta­man kuukau­den pois­saolon jäl­keen palaa­vat uudelleen myyntiin.

    Tämän perus­teel­la väite kalli­iden ker­rostaloa­sun­to­jen hyvästä menek­istä ei näytä pitävän ollenkaan paikkaansa.

  38. Viherinssi: Yleinen talouden heikken­e­m­i­nen ja pankkien tiuken­tunut lin­ja riit­tää ihan hyvin selit­tämään tapahtuneen. 

    Tuo on ihan hyvä perus­seli­tys. Nokialaiset täy­den­tävät tätä niin, että ovat pelästyneet ja saa­neet aiem­paa vähem­män rahaa, ja sik­si eivät puske enää omakoti­talo­jen hin­to­ja entiseen tapaan ylöspäin. Van­ha raha täy­den­tää myös teo­ri­aa niin, että se pitää Helsin­gin keskus­tan asun­to­jen arvoa yllä. Ja pankit tetenkin reagoi­vat myös nokialais­ten huonon­tuneeseen tilanteeseen. Lasku tapah­tuu nyt ehkä sik­si, että kumu­loitunut lasku­paine vain sat­tuu real­isoi­tu­maan juuri nyt het­kel­lisenä suure­na pudotuksena.

    Ei siis ole ole­mas­sa mitään alen­nus­myyn­tiä, jos­sa hyvän omakoti­talon saisi kymme­nen pros­ent­tia halvem­mal­la kuin viime vuon­na. On kuitenkin tilanne, jos­sa sen talon myymi­nen on hyvin hidasta. 

    Lehdet ovat uuti­soi­neet hin­to­jen rom­ah­duk­ses­ta. Tarkastin vas­ta nyt tilas­tokeskusksen alku­peräisen julka­isun (http://tilastokeskus.fi/til/kihi/2013/04/kihi_2013_04_2014-03–07_tie_001_fi.html). Siinäkin pudo­tus on selvä, mut­ta toisaal­ta pääkaupunkiseudun hin­take­hi­tys on ollut aika heit­televäistä aiem­minkin. Nokian vaikeudet ovat jatkuneet jo niin kauan, että niiden vaiku­tus noi­hin käyri­in ei ole aivan niin suo­ravi­ivaista kuin lehdet ovat uuti­soi­neet (odotus + rom­ah­dus tms.).

    Ole­tan että hidas­tunut myyn­ti ennakoi yleisen pyyn­ti­hin­tata­son laskua (=jos jatkuu pitkään, lop­ul­ta tosi­asi­at tun­nuste­taan ja pyyn­ti­hin­to­ja lasketaan).

    Täl­laises­sa tilanteessa hin­to­jen alamäen tulem­i­nen tai tulemat­to­muus riip­puu lähin­nä korkoke­hi­tyk­ses­tä. Jos korot nou­se­vat, pitkät myyn­ti­a­jat eivät ole mah­dol­lisia, jol­loin hin­nat alka­vat laskea. 

    Jees, myös korot voivat kon­tribuoi­da lasku­un, tai pitää hin­tata­soa pitkään ylhääl­lä, kuten nyt on voin­ut olla.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    AV
    Ker­ro nyt vielä, mik­si vain kalli­is­sa omakoti­talois­sa asuvil­la on lama, mut­ta kalli­is­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa asuvil­la talous pyyhkii hyvin?

    Kaikkein kalleim­mat ker­rostalot sijait­se­vat aina kaikkein keskeisim­mil­lä paikoil­la. Aina ja iänkaikkises­ti hin­nat ovat men­neet niin, että lasku on läht­enyt per­ife­ri­as­ta ja eden­nyt siitä lähiöi­hin ja sieltä vas­ta sit­ten kaupunkien ydinkeskustoihin. 

    Eikä ydinke­sus­tois­sa ole omakotitaloja.

  40. Van­han talon käyttöarvosta…

    Mauno: Fai­jal­la on ‑70 luvun lop­pupuolel­la valmis­tunut ok talo joka pitäisi myy­dä jot­ta ukke­li pää­sisi raskaista ylläpi­totöistä ja voisi muut­taa palvelu­jen lähelle.

    Talos­sa on poikkeuk­sel­lis­es­ti vesi­ti­ivis kat­to jos­sa on vähän kaa­toa joten talo on pelastet­tavis­sa. Kun joku ostaa täl­laisen pitää ensin kaivaa sokke­li pal­jaak­si= 2m maan alle kun on vähän vet­tynyt­tä alak­er­taa joka on tietenkin kui­v­at­ta­va. Sit­ten se pietään,kääritään huopaan, patolevyä päälle ja uudet salao­jat. Tässä paloikin jo kymppitonneja.

    Myös omakoti­talos­sa on uusit­ta­va putket, keit­tiöt, kylp­pärit ja saunat niin että saadaan maa­tu­mis­pros­es­si katkaistua. Voihan ne sit­ten päällystää uud­estaan kukallisil­la laa­toil­la ja raidal­lisel­la melami­inil­la ym, yök.

    Sit­ten kun on laitet­tu maaläm­pö ja maalat­tu lau­taka­tot ja jem­mat­tu las­tulevyt uusien tapet­tien alle, voidaan tode­ta että 100 000 euroa ei ihan riittänyt.

    Nojoo. Fai­jal­lasi on ihan vääräl­lä vuosikymmenel­lä (= onnet­tomil­la raken­ner­atkaisuil­la) raken­net­tu talo. Itsel­läni on 50-luku­lainen rin­ta­mami­esta­lo jos­sa kaik­ki on ihan suh­teel­lisen hyvässä kun­nos­sa. Varsinkaan kun sitä ei pilaa vääril­lä rak­en­teil­la (“…vet­tynyt­tä alak­er­taa joka on tietenkin kui­v­at­ta­va. Sit­ten se pietään,kääritään huopaan, patolevyä päälle” — älkää nyt h..ssä kukaan tehkö näin)

  41. Näin talopaketin tilaa­jana täy­tynee oikaista muu­tamia heit­to­ja uuden omakoti­talon rakennuskustannuksista.

    Hin­taa uudelle omakoti­talolle edullise­na talopaket­ti­na (joka mon­esti hyvin kil­pailukykyi­nen itse raken­net­tuun) ker­tyy se 300.000e

    Talopaket­ti +perus­tuk­set.. 210.000e
    Autokatos / tal­li +varas­to 15.000 — 25.000e
    Läm­mi­tys­muo­to 7.000e — 15.000e
    Tak­ka 7.000 — 10.000e
    Maatyöt putket, sorat, täytöt, eris­teet.. 40.000e
    Vas­taa­va mes­tari, pää­su­un­nit­teli­ja jne. 10.000e
    Liit­tymät vesi- ja sähköy­htiölle 10.000e
    Tont­tikeskus johtoi­neen 1.500e
    Eri­laiset lupa-mak­sut ja tarkas­tuk­set 4.000e
    Maaperä­tutkimus ja toden­t­a­mi­nen 1.500e
    ———————————————
    n. 300.000e menee hel­posti ja siihen kaik­ki muu päälle. Maal­la rak­en­t­a­mi­nen voi olla jok­seenkin halvempaa.

    + tont­ti
    + pihan lait­ta­mi­nen johonkin kuosiin

  42. Juu aika mie­lenki­in­toinen jut­tu. Vaikut­taa vähän siltä kuin autokau­pas­sa. Että tulisi isot myyn­ti­varas­tot jota myy­dään mar­ket­tien ilmaisle­hdis­sä. Ja kaup­pa ei hirveän nopeasti käy. Kumpiko­han tulee val­ti­olle halvem­mak­si asun­to­bu­umin rahoit­ta­mi­nen vai asun­not­to­muus ja sen hoito. En tiedä onko val­ti­ol­la velvol­lisu­ut­ta hoitaa asunnottomuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *