Miksi perheyritykset eivät kasva?

Val­tio­varain­valiokun­ta kävi pörssisäätiön luona aamukahvil­la. Olin varautunut nor­maali­in verot muiden mak­set­tavak­si ‑lät­inään, mut­ta nyt tuli ihan oikea argumentti. 

Suomes­sa pienyri­tyk­set eivät han­ki rahoi­tus­ta pörssistä, vaik­ka sitä aivan var­masti olisi saatavis­sa. Lahoaa­han ihmisil­lä läh­es sata mil­jar­dia rahaa pankki­tileil­lä. Ruot­sis­sa tilanne on aivan toinen. Tämä on huono jut­tu, kos­ka talouden men­estys edel­lyt­täisi, että taan­tu­vien alo­jen tilalle nousisi uusia. Ei nouse, kos­ka yri­tyk­set eivät pysty tai oikeas­t­aan eivät halua kas­vaa han­kki­mal­la lisää osakepääo­maa. Syy on vero­tuk­ses­sa ja melkein­pä vain siinä.

Suomes­sa osak­keen­o­mis­ta­jia verote­taan aivan eri taval­la sitä riip­puen, onko kyse lis­ta­tus­ta vain lis­taa­mat­tomas­ta yri­tyk­ses­tä. Olemme halun­neet tukea ”pienyri­tyk­siä”. Raja on laitet­tu lain­säädän­nössä pörssin kohdalle. Jos yri­tys on lis­taam­a­ton, sen pääomis­ta­jat (vähin­tään 10 % omis­tu­so­su­us) voivat nos­taa osinko­ja läh­es verot­ta. Vero on 7,5% osin­gos­ta. Voitos­ta on toki sitä ennen mak­set­tu veroa 20 %, jol­loin kokon­aisu­udessaan jae­tun voiton vero nousee 26 pros­ent­ti­in tai jos tuloa on paljon, 27,5 %:iin. Jos yri­tys on lis­tau­tunut pörssi­in, vero kokon­aisu­udessaan nousee vähän yli 40 pros­ent­ti­in jae­tus­ta voitosta. 

Olete­taan, että yri­tyk­sel­lä on lois­ta­va laa­jen­e­misidea, jon­ka toteut­ta­mi­nen vaatisi kuitenkin lisää pääo­maa. Suvun ei kan­na­ta pan­na yri­tys­tä pörssi­in, kos­ka vero­tus nousee yli puolitoistakertaseksi.

Rahaa voi yrit­tää mankua bis­ne­senkeleiltä, joiden on kuitenkin sijoitet­ta­va vähin­tään 10 pros­ent­tia samas­ta verosyys­tä. Per­heyri­tyk­seen ilmaan­tuu ulkop­uo­li­nen äänekäs omistaja. 

Tämä tie on muutenkin takkuinen. Se ei pysty käyt­tämään mas­so­jen pienis­sä eris­sä yhteen­sä omis­tamia suuria pääo­mia. Min­ul­la ei ole rahaa merk­itä kym­men­tä pros­ent­tia minkään kasvuyri­tyk­sen osakeopääo­mas­ta ja vaik­ka olisi, en uskaltaisi pan­na sitä yhteen per­heyri­tyk­seen, kos­ka ris­ki on iso. Min­ul­la ei aikaa eikä osaamista tutus­tua yri­tyk­seen kun­nol­la. Sen sijaan voisin jakaa sijoituk­sen pien­inä panoksi­na kym­meni­in yri­tyk­si­in, mut­ta sil­loin yri­tyk­sen pitäisi olla pörssissä. 

Tämä virhe on nyt vain kor­jat­ta­va. Sitä EI kor­ja­ta tekemäl­lä pienistä osin­go­ista verova­pai­ta, kos­ka ongel­mana on, ettei yri­tyk­sen kan­na­ta lis­tau­tua pörssi­in, ei se, että siihen kan­na­ta sijoittaa.

On viisaut­ta tukea vero­tuk­ses­sa yrit­täjiä yleen­sä ja per­heyri­tyk­siä eri­tyis­es­ti, mut­ta tämä nykyi­nen tapa on peräti hölmö. Olisi tar­jot­ta­va jokin liuku­va tie per­heyri­tyk­ses­tä laa­jasti omis­te­tuk­si pörssiy­htiök­si. Hel­poin­ta olisi säi­lyt­tää tuo 10 pros­entin omis­tu­so­su­u­den hen­nom­pi kohtelu myös lis­ta­tuis­sa yri­tyk­sis­sä, mut­ta kyl­lä tässä yhtey­dessä pitäisi kor­ja­ta koko välineistö. 

Omis­ta­mani Tietokeino Oy saa myös tuon helpote­tun veroko­htelun. En ymmär­rä mik­si. Tuo kahdek­san pros­entin raja yllyt­tää min­ua säi­lyt­tämään pankki­tilil­lä lahoa­mas­sa rahaa. Kan­nat­taisiko palki­ta mielu­um­min tuotan­nol­lis­es­ta pääo­mas­ta tai vielä mielu­um­min palkan maksusta? 

77 vastausta artikkeliin “Miksi perheyritykset eivät kasva?”

  1. Min­ul­la (67- vanhus)on ollut jo vuodes­ta-75 pienyri­tys ja jota en ole tarkoituk­sel­la kas­vat­tanut yli 10:n henkilön kokoiseksi.
    Sen jäl­keen alkaa pukkaa­maan päälle kaikkien tietämät lakisäääteiset.
    Olen jo eläk­keel­lä ja hom­ma pyörii palkol­lis­ten kaut­ta. Tämään viimek­si kävin moikkaa­mas­sa ja ei tul­lut val­i­tuk­sen sanaa. Ehkä he oli­vat sisäsi­is­te­jä ja kohtelijaita.
    Näin se hom­ma pyörii.

  2. Per­heyri­tyk­seen kuu­lu­vana voin sanoa että Soin­in­vaara osuit asian ytimeen. Tuos­ta eri­ar­vois­es­ta veroko­htelus­ta on ollut use­am­minkin puhet­ta yrit­täjien kesken. Bis­ne­senkeleis­sä ei ole mitään pahaa, mut­ta suomes­sa näitä rikkai­ta joil­la olisi varaa lähteä toim­intaan mukaan on aivan liian vähän.
    Joskus ollaan mietit­ty rahas­toa tai pörssi­in lis­tat­tat­tavaa yri­tys­tä jon­ka liikei­dea olisi sijoit­taa pieni­in kas­vavi­in yri­tyk­si­in. Nyrkkisään­tö pieni­in yri­tyk­si­in sijoit­ta­jal­la on että 9/10 sijoituk­ses­ta “epäon­nis­tuu” ja 1/10 yri­tyk­sistä tuot­taa sen ver­ran joil­la kete­taan muista aiheutuneet tap­pi­ot ja saadaan voit­to. Jokainen voi laskea että jos sijoituk­set ovat yli satatuhat­ta euroa paljonko tarvi­taan pääo­maa jon­ka voi ns. varaa menettää.

    Siinä vai­heessa jos yri­tyk­ses­tä saata­va tuot­to ja tule­vaisu­u­den näkymät ovat hyviä on 10% raja joka kan­nat­taa haalia kasaan on hin­ta­lap­pu osakku­udelle niin arvokas että todel­la har­val­la on varaa sijoittaa.

    Muutenkin kun puhutaan sijoit­tamis­es­ta mik­si se nähdään pahana? Yleen­sä sijoit­ta­ja halu­aa rahoilleen hyvää tuot­toa joka käytän­nössä tarkoit­taa hyviä tuot­tei­ta (tuoteke­hi­tys), kil­pailue­t­ua toisi­in yri­tyk­si­in näh­den ja kasvua mitä on vaikea toteut­taa ilman kas­vavaa sekä osaavaa työvoimaa.

    Rahoituk­sen lisäk­si kasvua hait­ta pelko kasvun aiheut­tamista peloista. Entä jos tule­vaisu­udessa menee huonos­ti ja joutuu irti­sanomaan, on mon­en yrit­täjän pelko. Lisäk­si moni yrit­täjä halu­aa pitää yri­tyk­sen omis­sakä­sis­sään ja suures­sa yri­tyk­sessä tämä on läh­es mahdotonta.

  3. Ja lisäk­si yksi­ty­ishenkilöi­den pääo­mavero­tus pro­gres­si­ivisek­si samal­la tavoin kuin tulovero­tuskin, että niil­lä pien­si­joit­ta­jil­la on helpompaa.

    On ihan sama, tule­vatko yksi­ty­ishenkilön tulot pankki­tilille palkkana yri­tyk­ses­tä vai osinkona/myyntivoittona sijoituk­sista: vero­pros­entin pitäisi men­nä kokon­aisu­tu­lo­jen mukaan. Jos ei mene, niin ener­giaa kuluu turhaan verokikkailu­un, kos­ka tulo­jen määrästä riip­puen kan­nat­taa suosia aina eri verokantaa.

  4. Ongel­ma ei ole pelkässä vero­tuk­ses­sa, vaan myös pörssilis­tau­tu­misen mukanaan tuomis­sa kus­tan­nuk­sis­sa. Pörssi on rak­en­teeltaan ja vaa­timuk­sil­taan sel­l­ainen, ettei siel­lä kan­na­ta olla muiden kuin jo valmi­ik­si iso­jen yri­tys­ten, jot­ka hyö­tyvät pörssin mukanaan tuomista mata­lam­mista rahoi­tusku­luista (sekä vpo että opo ehtoinen rahoi­tus), pie­nien tai kas­vavien yri­tys­ten ei kan­na­ta nähdä lis­tau­tu­misen mukanaan tuo­maa ylimääräistä vaivaa, kos­ka ain­oas­taan sen tuo­mat lisäku­lut ovat tuos­sa vai­heessa varmat.

    Valvon­nan ja dis­clo­sure vaa­timusten tiuken­tamisen seu­raus oli eri­lainen kuin halut­ti­in, ja niin­pä nykyi­nen tren­di on yri­tys­ten ost­a­mi­nen pois pörssistä ja lis­taa­mat­tomien pitämi­nen yksi­ty­i­sis­sä käsissä.

    Tämäkin asia muis­tut­taa taas siitä, että muu­tok­sia tehtäessä voidaan olla var­mo­ja ain­oas­taan siitä, että pitkäl­lä aikavälil­lä yllät­tävät seu­rauk­set tule­vat ole­maan tarkoitet­tu­ja seu­rauk­sia merkittävämmät.

  5. “On viisaut­ta tukea vero­tuk­ses­sa yrit­täjiä yleen­sä ja per­heyri­tyk­siä erityisesti.”

    Onko tosi­aan? Mik­si? Olen käsit­tänyt, että tutkimus ei tue täl­laista väitet­tä. Per­heyri­tyk­set eivät ole sen tavoiteltavampi yri­tys­muo­to kuin muutkaan.

    ETLAn Mika Mali­ran­ta kir­joit­taa tästä:
    “Edel­lisen perus­teel­la ei ole perustei­ta uskoa, että sup­pean omis­tus­po­h­jan omaavien yri­tys­ten osu­u­den tai varsinkaan koti­maisen omis­tuk­sen kas­vat­ta­mi­nen olisi jotenkin eri­tyisen hyödyl­listä kansan­talouden pitkän aikavälin kasvulle ja sik­si poli­ti­ikan keinoin tavoiteltavaa. Kiel­teistä tulosta vahvis­taa myös viimeaikainen vero­tutkimus. Sen mukaan on ole­mas­sa varsin vähän tilantei­ta, jois­sa yksit­täistä toim­intaa tai kohdet­ta pitäisi suosia vero­tuk­ses­sa muiden kus­tan­nuk­sel­la. Tämä oppi kos­kee myös yri­tys­ten omis­tus­rak­en­tei­ta. Suosimi­nen edel­lyt­täisi eri­tyisen painavia syitä ja tutkimuk­seen nojaavia todisteita.”

    http://www.etla.fi/kolumnit/omistajuus-johtaminen-ja-talouskasvu/

    Kun näitä eri­tyisen painavia ja tutkimuk­seen nojaavia todis­tei­ta ei löy­dy, niin han­kki­u­tu­isin kokon­aan eroon lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­huo­jen­nuk­sista. Tulee halvem­mak­si val­ti­olle kuin ulot­taa vero­helpo­tuk­sia myös lis­tat­tui­hin yrityksiin.

  6. Tämä on juurikin näin — Suo­mi ampuu itseään jalka­an. Asia on eri­tyisen vahin­golli­nen, kos­ka suuret yri­tyk­set ovat selvästi tuot­tavampia kuin pienet. Tämä on aivan järkyt­tävän type­r­ää ja käsit­tämätön­tä lain­säädän­töä. Miten tämä on mah­dol­lista, kun asia on hyvin tiedossa.

  7. Käytän­nössä kaik­ki men­estyvät ja kas­va­vat yri­tyk­set myy­dään kan­sain­välisen omis­tuk­seen, kos­ka se on tapa saa­da elämän­työstä palk­ka — ja kos­ka suo­ma­laiset sijoit­ta­jat sitä vaa­ti­vat saadak­seen rahansa noepasti takaisin.

    Omis­tuk­sen mukana kasvu ja tuo­tot lähtevät maas­ta, usein myös kaik­ki muukin, kos­ka IPR on se mitä ostetaan.

    Pörssin nuu­tu­mi­nen ei myöskään edis­tä asiaa.

    (Ja odotan seu­raavak­si saar­naa tulo­ero­jen törkästä kasvusta…)

  8. 1. Uno­h­tuiko­han ALV + TyEL menot? Ensin ALV, sit­ten yhteisöverot, sit­ten joko pääo­mat­u­lot tai palkkat­u­lot. Oli tässä jotain muitakin kuluja.

    2. Mik­sei muuten pien­si­joit­tamis­es­ta, ja muutenkin esim. crowd­fund­nigista voi tehdä helpom­paa. Mitä ihmeen pater­nal­is­te­ja tämän nyky vero­jär­jestelmän on suun­nitel­lut? Että saan ostaa vaik­ka kymp­pi­ton­nil­la alkos­ta kal­jaa, mut­ta en saa sijoit­taa rahaa mihinkään yri­tyk­seen ilman lupia? Iron Sky:han ei saanut lupaa pyytää rahaa ihmisiltä ilman että ihmisil­lä oli “viral­lista sijoi­tus­lisenssiä”. Oikeasti mitä helvettiä?

    Jos yri­tys halu­aa pääo­maa ihmisiltä, tarvi­iko siinä oikeasti mitään muu­ta kuin tehdä kir­jan­pito oikein? Kaik­ki muu on vain ole­mas­saole­vien insti­tuu­tioiden (rahas­tot? pankit?) kek­simää monopolisointia.

    3. Kuka tässä osake­si­joit­tamises­sa oikeasti vetää välistä? Osakkei­den myyn­ti ei tarvitse olla teknis­es­ti mitenkään kallista. Ei oike­as­sakaan kau­pankäyn­nis­sä ole mitään usei­den euro­jen transak­tiokus­tan­nuk­sia. Tun­tuu, että tässä on kyse saman­lais­es­ta kuse­tuk­ses­ta kuin näi­den ATK-jär­jestelmien kanssa.

    Elek­tro­n­is­es­ti kaik­ki osakeomis­tus voitaisi­in säilöä jos­sakin, eikä niiden bit­tien siirte­ly voi mak­saa 10 euroa kappaleelta.

    Nyt esim. Bit­coinin ympärille on jotkut rak­en­ta­mas­sa osakeomis­tusjär­jestelmää, jon­ka transak­tiokus­tan­nuk­set TAI lis­tau­tu­miskus­tan­nuk­set eivät ole lähi­mainkaan nyky­is­ten rent-seek­erei­den tasoa. Sem­moinen jär­jestelmä elää kokon­aan vero­jär­jestelmien ulkopuolella.

  9. Soin­in­vaara: Jos yri­tys on lis­taam­a­ton, sen pääomis­ta­jat (vähin­tään 10 % omis­tu­so­su­us) voivat nos­taa osinko­ja läh­es verot­ta. Vero on 7,5% osin­gos­ta. Voitos­ta on toki sitä ennen mak­set­tu veroa 20 %, jol­loin kokon­aisu­udessaan jae­tun voiton vero nousee 26 pros­ent­ti­in tai jos tuloa on paljon, 27,5 %:iin. Jos yri­tys on lis­tau­tunut pörssi­in, vero kokon­aisu­udessaan nousee vähän yli 40 pros­ent­ti­in jae­tus­ta voitosta. 

    Ei todel­lakaan näin vaan 10% omis­tu­so­su­us LISTATUSTA yri­tyk­ses­tä oikeut­taa alhaisem­paan osinkovero­tuk­seen. LISTAAMATTOMISSA yri­tyk­sis­sä täl­laista omis­tus­ra­jaa ei ole.

    Tuo­ta korkea­ta yli 40% kokon­aisveroa mak­saa siis vain pörssin pien­si­joit­ta­jat. Paljon kor­jau­tu­isi sil­lä, että alem­paa vajaan 30% veroast­et­ta sovel­let­taisi­in tas­a­puolis­es­ti kaikki­in sijoittajaryhmiin.

  10. Vas­takysymys otsikkoon: Mik­si niiden pitäisi kasvaa? 

    Tietenkin sik­si, että poli­itikoille on kivem­pi jakaa tois­t­en selkä­na­has­ta revit­tyä rahaa, kuin tehdä järke­viä päätöksiä.

  11. ilk­ka:
    Onko tosi­aan? Mik­si? Olen käsit­tänyt, että tutkimus ei tue täl­laista väitet­tä. Per­heyri­tyk­set eivät ole sen tavoiteltavampi yri­tys­muo­to kuin muutkaan.
    http://www.etla.fi/kolumnit/omistajuus-johtaminen-ja-talouskasvu/

    Kun näitä eri­tyisen painavia ja tutkimuk­seen nojaavia todis­tei­ta ei löy­dy, niin han­kki­u­tu­isin kokon­aan eroon lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­huo­jen­nuk­sista. Tulee halvem­mak­si val­ti­olle kuin ulot­taa vero­helpo­tuk­sia myös lis­tat­tui­hin yrityksiin. 

    Kiin­nos­ta­va näkökul­ma. Pienyrit­täjien kom­men­tit näyt­tävät anta­vat tukea tälle ide­alle. Yrit­täjät opti­moi­vat työn­tek­i­jöi­den lak­isääteisiä ja vero­tus­ta, sen sijaan että he opti­moisi­vat yri­tyk­sen kasvua ja tuottoa.

  12. Osmo:
    Val­tio­varain­valiokun­ta kävi pörssisäätiön luona aamukahvilla…

    …Suomes­sa pienyri­tyk­set eivät han­ki rahoi­tus­ta pörssistä… 

    Osmo, ihan pieni lähdekri­ti­ik­ki on paikallaa. 🙂 Peri­aat­teessa asia on noin, mut­ta tuo ei ole koko totu­us, kuten tuos­sa on jo mon­een ker­taan todet­tu. Sinän­sää hyvä huomio, ettei vero­tus ole neutraalia. 

    Pien­säästäjän, jol­laisek­si itsenikin kat­son, kannal­ta vero­tuk­sen kehi­tys ei viime vuosi­na ole ollut oikean suun­taista saati kohtu­ullista. Yrit­täjäper­heessä kas­va­neena ymmär­rän myös tuo toisen puolen, enkä hyväksy ratkaisu­ja, jois­sa kaikil­la pitää olla kur­jaa, jos jol­lakin on kur­jaa. 🙁 Eli en näe syyt heiken­tää yri­tys­ten ase­maa vain sen takia että säästäjienkin ase­maa on heikennetty.

    Omas­ta mielestäni tämä ei ole niin hirveän vaikea yhtälö ratkaistavak­si. Ratkaisu­jen pitää olla selkeitä, eikä nykyisen kaltaisia purkkapaikkavirityksiä.

  13. Osmo:
    …Jos yri­tys on lis­tau­tunut pörssi­in, vero kokon­aisu­udessaan nousee vähän yli 40 prosenttiin… 

    Tuos­sa on taas tuo tyyp­illine lasku­virhe, kun ei ymmär­retä kokon­aisu­ut­ta. 🙁 Vero­pros­ent­ti kajah­taa pahim­mil­laan kau­ni­isti yli 50%, kun per­in­tövero vyöry­tetään pidem­mälle aikavälille. 

    Pien­ten yri­tys­ten osalta per­in­tövero on lisäk­si ongel­malli­nen sen takia, että se rokot­taa vai­heessa joka muutenkin on vaikea yri­tyk­selle. Sitä pahempi tilanne on, mitä pääo­maval­taisem­paa yri­tys­toim­inta on. Minus­ta tuos­ta sosial­is­min jään­teestä pitää jo päästä.

  14. “Omis­ta­mani Tietokeino Oy saa myös tuon helpote­tun veroko­htelun. En ymmär­rä mik­si. Tuo kahdek­san pros­entin raja yllyt­tää min­ua säi­lyt­tämään pankki­tilil­lä lahoa­mas­sa rahaa. Kan­nat­taisiko palki­ta mielu­um­min tuotan­nol­lis­es­ta pääo­mas­ta tai vielä mielu­um­min palkan maksusta?”

    Ei ihan täs­mäl­lis­es­ti san­ot­tu. Kyl­lähän se taseessa ole­va var­al­lisu­us mah­dol­lis­taa osin­gon­mak­sun ihan riip­pumat­ta siitä, mis­sä muo­dos­sa varat ovat. Enem­män kai ongel­mana on se, ettei yri­tyk­sil­lä ole järke­viä kohtei­ta, mihin investoi­da. Palkkaami­nen on taas ay-Suomes­sa tehty niin kalli­ik­si, että siihen ryhdytään vas­ta sit­ten, kun on aivan pakko.

    Johan tässä on men­tykin nykyisel­lä osinkovero­tuk­sel­la koh­ta kolme kuukaut­ta. Joten muute­taan ihmeessä taas!

  15. Yhteiskun­nalli­nen man­ageroin­ti olisi paljon helpom­paa, jos olisi vain suuria pörssiyri­tyk­siä. Yksinker­tainen ratkaisu on kieltää kaik­ki muut kuin suuret pörssiyritykset 🙂

  16. Mikko: Ei ihan täs­mäl­lis­es­ti san­ot­tu. Kyl­lähän se taseessa ole­va var­al­lisu­us mah­dol­lis­taa osin­gon­mak­sun ihan riip­pumat­ta siitä, mis­sä muo­dos­sa varat ovat.

    No tuotan­nolli­nen pääo­ma pois­te­taan, joten vero­tuk­sel­lis­es­ti ei ole kyl­lä mitään järkeä investoi­da tuotan­toon, ellei se ole liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Sen­si­jaan vero­tuk­sel­lis­es­ti voi olla hyvinkin järkevää paisut­taa kassaa.

    Kas­san paisut­tamises­sa on kum­minkin sel­l­ainen hyvä puoli, että se nos­taa yri­tyk­sen lamansietokykyä.

  17. Suomen yri­tyk­sistä 95 % on pienyri­tyk­siä, ja ne työl­listävät val­taosan työn­tek­i­jöistä. Aika mon­et ovat sitä pait­si yksinyrit­täjiä, joiden pääasialli­nen ongel­ma on töi­den löytämi­nen. Eikä suurim­man osan murheena ole se, että niil­lä olisi tilil­lä “lahoa­mas­sa rahaa”. Mis­tään osin­gon­jaosta­han ei voi edes unek­sia, jos yri­tys ei ole kerän­nyt kasaan net­to­var­al­lisu­ut­ta, johon osin­gon­jako ylipään­sä perus­tuu. Jos fir­ma ei tee voit­toa tai pyörii nol­lan tun­tu­mas­sa, kuten hiton moni pienyri­tys täl­lä het­kel­lä tekee, niin eipä ole osinko­jakaan jaettavaksi.

    Täl­lä viikol­la oli juuri Vero 2014 ‑tapah­tu­ma. Olisi kan­nat­tanut käy­dä siel­lä kuun­tele­mas­sa, mis­tä osinko­ja ylipään­sä voi mak­saa. Sil­loin oli­si­vat nämäkin mielip­i­teet vähän lähempänä taval­lisen pienyrit­täjän arkea.

  18. Simo Mele­nius: Ja lisäk­si yksi­ty­ishenkilöi­den pääo­mavero­tus pro­gres­si­ivisek­si samal­la tavoin kuin tulovero­tuskin, että niil­lä pien­si­joit­ta­jil­la on helpompaa.

    Hyvä idea. Kuitenkin pääo­mat­u­lo­jen voimakkaan kausilu­on­teisu­u­den vuok­si ehdotan seu­raavaa, jot­ta ne oli­si­vat samal­la viival­la palkkat­u­lo­jen kanssa:

    1. Yksi­ty­ishenkilölle mak­set­ta­vat osin­got ovat palkan tavoin yri­tyk­selle verovähennettäviä.

    2. Pääo­mat­u­lot tule­vat pääo­mat­u­lotilille, jos­ta yksi­ty­ishenkilö saa sijoit­taa raho­jaan eteen­päin tai kotiut­taa rahaa omaan henkilöko­htaiseen käyt­töön­sä. Vero kan­netaan, kun rahaa siirtää omaan käyt­töön­sä. Tämä huole­htii jaksotusongelmasta.

    3. Pois­te­taan per­in­tö- ja lah­javero ja kor­vataan ne hävit­tämäl­lä pääo­mat­ulovero­tuk­sen alen­nuk­sia (mm. mekaa­ni­nen han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma). Tämä hävit­tää per­heyri­tysar­gu­mentin osinko­jen alem­mas­ta veros­ta (= osin­got tarvi­taan osit­tain muiden vero­jen maksuun).

    Tämän ainakin pitäisi olla kaikki­aan reilu ja veroneu­traa­lik­si tehtävis­sä ole­va jär­jestelmä. Nykyisessä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten huo­jen­nustemp­puilus­sa alkaa olla jo vähän kulunut maku, ja ennen kaikkea vero­tuk­sen ennakoitavu­us on aivan surkeaa.

  19. ilk­ka: Kun näitä eri­tyisen painavia ja tutkimuk­seen nojaavia todis­tei­ta ei löy­dy, niin han­kki­u­tu­isin kokon­aan eroon lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osinkovero­huo­jen­nuk­sista. Tulee halvem­mak­si val­ti­olle kuin ulot­taa vero­helpo­tuk­sia myös lis­tat­tui­hin yrityksiin.

    Nuo huo­jen­nuk­set eivät vält­tämät­tä ole oikea vas­taus ongelmi­in. Vero­tuk­ses­sa pitäisi kuitenkin vähän pähk­iä sitä, mik­si nykyi­nen vero­tus lyö kaikkein eniten koti­maista yksityisomistajaa.

    Pääo­mat­uloveron veropo­h­ja on aika sup­pea, kos­ka hyvin suuri osa omis­tuk­ses­ta on ulko­maista. Nyt rukat­ti­in yhteisöveroa ja pääo­mat­uloveroa siten, että ulko­maiset omis­ta­jat saa­vat osinkon­sa entistä halvem­mal­la, suo­ma­laiset eivät.

  20. dio­di: Kiin­nos­ta­va näkökul­ma. Pienyrit­täjien kom­men­tit näyt­tävät anta­vat tukea tälle ide­alle. Yrit­täjät opti­moi­vat työn­tek­i­jöi­den lak­isääteisiä ja vero­tus­ta, sen sijaan että he opti­moisi­vat yri­tyk­sen kasvua ja tuottoa.

    Minkälaisen kasvuyri­tyk­sen olet perustanut/omistanut/luotsannut? Yrit­täjien elämästä olisi vähän enem­män poh­jaa puhua, jos kokeil­isi niitä housu­ja vähän aikaa.

  21. Jos per­he omis­taa osakey­htiön kaut­ta lis­tat­tua yhtiötä, vero­tus pysyy käytän­nössä samana kuin lis­taa­mat­tomas­sa. Jos oy omis­taa oyj:stä yli 10 pros­ent­tia, saa se osin­got verova­paana. Ja siitä oy:stä voi nos­taa osin­got niin kuin ennenkin.

    Sama ongel­ma on muual­lakin maail­mas­sa kuin Suomes­sa, joten syyt ja ratkaisutkaan tuskin liit­tyvät pelkästään Suomeen.

  22. Jalankulk­i­ja:
    Suomen yri­tyk­sistä 95 % on pienyri­tyk­siä, ja ne työl­listävät val­taosan työn­tek­i­jöistä. Aika mon­et ovat sitä pait­si yksinyrit­täjiä, joiden pääasialli­nen ongel­ma on töi­den löytämi­nen. Eikä suurim­man osan murheena ole se, että niil­lä olisi tilil­lä “lahoa­mas­sa rahaa”.Mistään osin­gon­jaosta­han ei voi edes unek­sia, jos yri­tys ei ole kerän­nyt kasaan net­to­var­al­lisu­ut­ta, johon osin­gon­jako ylipään­sä perus­tuu. Jos fir­ma ei tee voit­toa tai pyörii nol­lan tun­tu­mas­sa, kuten hiton moni pienyri­tys täl­lä het­kel­lä tekee, niin eipä ole osinko­jakaan jaettavaksi.

    Täl­lä viikol­la oli juuri Vero 2014 ‑tapah­tu­ma. Olisi kan­nat­tanut käy­dä siel­lä kuun­tele­mas­sa, mis­tä osinko­ja ylipään­sä voi mak­saa. Sil­loin oli­si­vat nämäkin mielip­i­teet vähän lähempänä taval­lisen pienyrit­täjän arkea.

    Pienyrit­tämi­nen on vain palkkatyön toinen muo­to eikä yksinyrit­täjää tai muu­ta­man hen­gen työl­listävää edes pitäisi luokitel­la yrit­täjäk­si , sil­lä se estää esim jär­jestäy­tymisen ja etu­jen yhteisen ajamisen.

    Aiko­jen alus­sa ay-liik­keen yksi merkit­tävä jäsen­ryh­mä oli­vat nämä itsenäiset ammat­tin­har­joit­ta­jat eli pienyrittäjät.

    Pienyri­tys­ten työl­listämis­vaiku­tus johtaa siitä, että suuret/keskisuuret yri­tyk­set ulkois­ta­vat toim­into­jaan eli enti­nen työn­tek­i­jä jatkaa entistä työtään yrit­täjänä. Yhtään uut­ta työ­paikkaa ei syn­tynyt .Verot­ta­jan resurssit eivät riitä kyt­täämään kuka on aito , kuka feik­ki yrittäjä. 

    Nämä pienyri­tyk­set työl­listävät pääasi­as­sa yrit­täjän itsensä .

    Nol­la­summapeli näkyy siinäkin, että työ­paikko­jen määrä ei ole muut­tunut 25 vuodessa

  23. Janne Niskan kuole­ma ja per­in­tö on hyvä esimerk­ki siitä miten verot­ta­ja halu­aa tap­paa täältä toimivia yri­tyk­siä. Jos jan­neniska oy:n ja pekkaniska oy:n arvo on tosi­aan arvioidut 150 miljoon­aa per­in­töveroina menee mak­su­un yli 40 miljoon­aa euroa.

    Toim­i­tusjo­hta­jan + mon­en muun johta­jan pitäisi saa­da jostain maini­tut rahat, tuleeko ne taivaas­ta vai ote­taanko yhtiön tulok­ses­ta, myy­däänkö omaisu­ut­ta vai kar­si­taanko henkilökun­taa ja kulute­taan jäl­jelle jääneet loppuun?

    Ruot­sis­sa vero olisi ollut 0 kru­unua ja fir­ma jatkaisi ter­veel­lä poh­jal­la, hyvä ja toimi­va fir­ma on yhteiskun­nan etu meil­lä taas kat­so­taan että val­tion pitää rankaista per­i­jää rankasti. 

    (Kansalaiselle on ihan sama onko rankaisu­la­pun yläre­unas­sa tek­stinä “vero” vai “sakko”, se mikä merkkaa on sum­ma joka on siel­lä viivan alla.)

  24. Viherinssi: Vero­tuk­ses­sa pitäisi kuitenkin vähän pähk­iä sitä, mik­si nykyi­nen vero­tus lyö kaikkein eniten koti­maista yksityisomistajaa.

    Tois­tan: “Edel­lisen perus­teel­la ei ole perustei­ta uskoa, että sup­pean omis­tus­po­h­jan omaavien yri­tys­ten osu­u­den tai varsinkaan koti­maisen omis­tuk­sen kas­vat­ta­mi­nen olisi jotenkin eri­tyisen hyödyl­listä kansan­talouden pitkän aikavälin kasvulle ja sik­si poli­ti­ikan keinoin tavoiteltavaa. Kiel­teistä tulosta vahvis­taa myös viimeaikainen verotutkimus.”

    Koti­mainen omis­tus ei ole mikään itseis­ar­vo jota pitäisi vero­tuk­sel­la suosia. Ei toki tarvitse ran­gais­takaan, mut­ta sel­l­aista ei käsit­tääk­seni tehdäkään.

    Mika: Janne Niskan kuole­ma ja per­in­tö on hyvä esimerk­ki siitä miten verot­ta­ja halu­aa tap­paa täältä toimivia yrityksiä. 

    Myyn­ti ulkop­uoliselle ei tapa yri­tys­tä. Se on tärkeä kasvun lähde. Tutkimusten mukaan “parhait­en johdet­tu­ja ovat hajaute­tusti omis­te­tut ja pääo­masi­joit­ta­jien omis­ta­mat yri­tyk­set” (lähde: http://www.etla.fi/kolumnit/omistajuus-johtaminen-ja-talouskasvu/ )

    1. Kyl­lä koti­maisel­la omis­tuk­sel­la on suuri vaiku­tus yri­tyk­sen käyt­täy­tymiseen, kos­ka yrit­täjätkin ovat ihmisiä. Olen itse ollut yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa, juon­ka on ollut pakko vähen­tää henkilökun­taa. Jotenkin se on helpom­paa tehdä puo­lalaises­sa tytäry­htiössä kuin oma­l­la paikkakunnalla.

  25. OS:“Omistamani Tietokeino Oy saa myös tuon helpote­tun veroko­htelun. En ymmär­rä miksi.”

    Eikö peruste­lut pääpi­irteis­sään pitäisi pystyä luke­maan hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen perustelu­osas­ta. Jos se ei selviä sieltä, lähetekeskustelun pöytäkir­joista pitäisi löy­tyä vas­taus. Jos ei löy­dy vas­taus­ta sieltäkään, asi­as­ta voi keskustel­la Vero­jaos­ton puheen­jo­hta­jan kanssa. Jos hänkin on pihal­la asi­as­ta, voi kään­tyä asianomaisen valiokun­ta­neu­vok­sen puoleen. Jos hänkään ei ymmär­rä mik­si, voi todel­lakin kysyä oma­l­la blogillaan, josko taval­liset luk­i­jat oli­si­vat viisaampia kuin päätöksentekijät.

    Kaikenkaikki­aan herää kysymys, johta­vatko sokeat kuuro­ja vai päin­vas­toin. Ongel­ma on tietenkin siinä, että eduskun­tatyössä tarvit­taisi­in melkoisia juristin­taito­ja, jot­ta ymmärtäisi mihin seu­raus­vaiku­tuk­si­in lakiesi­tyk­set johtavat.

  26. Mika:
    Janne Niskan kuole­ma ja per­in­tö on hyvä esimerk­ki siitä miten verot­ta­ja halu­aa tap­paa täältä toimivia yri­tyk­siä. Jos jan­neniska oy:n ja pekkaniska oy:n arvo on tosi­aan arvioidut 150 miljoon­aa per­in­töveroina menee mak­su­un yli 40 miljoon­aa euroa.

    Toim­i­tusjo­hta­jan + mon­en muun johta­jan pitäisi saa­da jostain maini­tut rahat, tuleeko ne taivaas­ta vai ote­taanko yhtiön tulok­ses­ta, myy­däänkö omaisu­ut­ta vai kar­si­taanko henkilökun­taa ja kulute­taan jäl­jelle jääneet loppuun?

    Ruot­sis­sa vero olisi ollut 0 kru­unua ja fir­ma jatkaisi ter­veel­lä poh­jal­la, hyvä ja toimi­va fir­ma on yhteiskun­nan etu meil­lä taas kat­so­taan että val­tion pitää rankaista per­i­jää rankasti. 

    (Kansalaiselle on ihan sama onko rankaisu­la­pun yläre­unas­sa tek­stinä “vero” vai “sakko”, se mikä merkkaa on sum­ma joka on siel­lä viivan alla.)

    Jaa. Tuo­hon on yksinker­tainen keino: per­i­jä ilmoit­taa, ettei ryhdy per­in­töön vaan luop­uu osu­ud­estaan. Per­in­töveroa ei täl­löin tule, eikä myöskään per­in­töä. Kuinka­han moni per­i­jöistä luop­uu? Veikkauk­sia? Ja tulem­meko näkemään yri­tyskuole­man? Odotamme jännityksellä.

  27. Viherinssi: Hyvä idea. Kuitenkin pääo­mat­u­lo­jen voimakkaan kausilu­on­teisu­u­den vuok­si ehdotan seu­raavaa, jot­ta ne oli­si­vat samal­la viival­la palkkat­u­lo­jen kanssa:

    1. Yksi­ty­ishenkilölle mak­set­ta­vat osin­got ovat palkan tavoin yri­tyk­selle verovähennettäviä.

    2. Pääo­mat­u­lot tule­vat pääo­mat­u­lotilille, jos­ta yksi­ty­ishenkilö saa sijoit­taa raho­jaan eteen­päin tai kotiut­taa rahaa omaan henkilöko­htaiseen käyt­töön­sä. Vero kan­netaan, kun rahaa siirtää omaan käyt­töön­sä. Tämä huole­htii jaksotusongelmasta.

    3. Pois­te­taan per­in­tö- ja lah­javero ja kor­vataan ne hävit­tämäl­lä pääo­mat­ulovero­tuk­sen alen­nuk­sia (mm. mekaa­ni­nen han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma). Tämä hävit­tää per­heyri­tysar­gu­mentin osinko­jen alem­mas­ta veros­ta (= osin­got tarvi­taan osit­tain muiden vero­jen maksuun).

    Tämän ainakin pitäisi olla kaikki­aan reilu ja veroneu­traa­lik­si tehtävis­sä ole­va jär­jestelmä. Nykyisessä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten huo­jen­nustemp­puilus­sa alkaa olla jo vähän kulunut maku, ja ennen kaikkea vero­tuk­sen ennakoitavu­us on aivan surkeaa. 

    Ei valitet­tavasti riitä: pääo­mat­u­loi­hin iskee myös inflaa­tio. Esimerkik­si 2% inflaa­tion ollessa voimas­sa, ei 2% pääo­mat­u­lo ole vielä reaal­i­t­u­loa lainkaan, vaik­ka verotet­tavaa onkin.

    Sik­si myyn­tivoit­toveron on olta­va mata­la tai sit­ten las­ket­tu inflaa­tioko­r­ja­tus­ta hankintahinnasta.

  28. Mika:
    Janne Niskan kuole­ma ja per­in­tö on hyvä esimerk­ki siitä miten verot­ta­ja halu­aa tap­paa täältä toimivia yri­tyk­siä. Jos jan­neniska oy:n ja pekkaniska oy:n arvo on tosi­aan arvioidut 150 miljoon­aa per­in­töveroina menee mak­su­un yli 40 miljoon­aa euroa.

    Toim­i­tusjo­hta­jan + mon­en muun johta­jan pitäisi saa­da jostain maini­tut rahat, tuleeko ne taivaas­ta vai ote­taanko yhtiön tulok­ses­ta, myy­däänkö omaisu­ut­ta vai kar­si­taanko henkilökun­taa ja kulute­taan jäl­jelle jääneet loppuun?

    Ruot­sis­sa vero olisi ollut 0 kru­unua ja fir­ma jatkaisi ter­veel­lä poh­jal­la, hyvä ja toimi­va fir­ma on yhteiskun­nan etu meil­lä taas kat­so­taan että val­tion pitää rankaista per­i­jää rankasti. 

    (Kansalaiselle on ihan sama onko rankaisu­la­pun yläre­unas­sa tek­stinä “vero” vai “sakko”, se mikä merkkaa on sum­ma joka on siel­lä viivan alla.)

    Kyl­lä minä ottaisin tuon 150 miljoo­nan omaisu­u­den kyse­lemät­tä vaik­ka siitä jou­tu­isi maksamaan
    veroakin.

    Ja noin arvokas­ta fir­maa vas­taan saa var­mana velka­akin, joten ei tuo­ta sum­maa tarvitse ker­ral­la maksaa

    Ja kyl­lä tuo vero mak­se­taan yri­tyk­ses­tä ulosote­tus­ta tulok­ses­ta , joten ei se sen kum­mem­min yri­tys­tä rasita.

    Kuka­pa halu­aa tuho­ta oman työ­paikan ja lypäsävän lehmän ?

    Ei henkilötökään voi vähen­tää, jos tuotan­to on ajan tasalla.

    Yri­tyk­sen arvokku­ud­es­ta voi päätel­lä, että fir­ma myös tuottaa

    Tilan­net­ta voi ver­ra­ta tapuk­seen, jos­sa fir­ma onkin myyty.Uusi omist­ja halu­aa myös rahansa takaisin ja pump­paa fir­mas­ta 5 vuodessa 150 miljoon­aa ja korot päälle

    Nyt tarvit­see pumpa­ta vain 40 miljoon­aa eli fir­man jatku­vu­u­den kannal­ta tuo per­in­töveron mak­su on huo­mat­tavasti kevyem­pi vaihtoehto.

    Ilmeis­es­ti Ruot­sis­sa voi kiertää tuloveron mak­samal­la palkan ennakkoperin­nön tai lah­jan nimellä ??

  29. Viherinssi: Minkälaisen kasvuyri­tyk­sen olet perustanut/omistanut/luotsannut? Yrit­täjien elämästä olisi vähän enem­män poh­jaa puhua, jos kokeil­isi niitä housu­ja vähän aikaa. 

    Joko olen väärässä, tai sit­ten oike­as­sa. Vähät­te­ly ei ole argumentti.

    Onko tutkimuk­sia pienyrit­täjien eri­tyisko­htelun hyödyl­lisyy­destä yhteiskun­nalle? Oletko sitä mieltä että kasvuyrit­täjät eivät pysähdy miet­timään kasvun järkevyyt­tä siinä vai­heessa kun veroko­htelu muuttuu?

  30. Mika
    “Toim­i­tusjo­hta­jan + mon­en muun johta­jan pitäisi saa­da jostain maini­tut rahat, tuleeko ne taivaas­ta vai ote­taanko yhtiön tulok­ses­ta, myy­däänkö omaisu­ut­ta vai kar­si­taanko henkilökun­taa ja kulute­taan jäl­jelle jääneet loppuun?”

    Antaa aika surullisen kuvan pankki­jär­jestelmämme lainanan­tokyvys­tä, jos nuo ovat ain­oat vai­h­toe­hdot. Annetaanko lainaa siis ain­oas­taan sel­l­aisille yri­tyk­sille ja yrit­täjille, jot­ka eivät sitä tarvitse?

  31. Ville:
    Yhteiskun­nalli­nen man­ageroin­ti olisi paljon helpom­paa, jos olisi vain suuria pörssiyrityksiä… 

    Tätähän Suomes­sa on yritet­ty koko sodan jälkein aika. Suomes­sa on kas­vanut hol­houstalouden ja kor­po­raa­tioiden ikäpolvi ja sit­ten vielä ihme­tel­lään, kun yhteiskun­ta ei uusi­udu eikä työ­paikko­ja syn­ny. Poli­itikot sotkeu­tu­vat asioi­hin, jois­sa heistä on vain harmia, sen sijaan että keskit­ty­i­sivät luo­maan mahdollisuuksia.

  32. Liian van­ha: Pienyrit­tämi­nen on vain palkkatyön toinen muo­to eikä yksinyrit­täjää tai muu­ta­man hen­gen työl­listävää edes pitäisi luokitel­la yrit­täjäk­si , sil­lä se estää esim jär­jestäy­tymisen ja etu­jen yhteisen ajamisen.

    Pienyri­tys­ten työl­listämis­vaiku­tus johtaa siitä, että suuret/keskisuuret yri­tyk­set ulkois­ta­vat toim­into­jaan eli enti­nen työn­tek­i­jä jatkaa entistä työtään yrit­täjänä. Yhtään uut­ta työ­paikkaa ei syn­tynyt .Verot­ta­jan resurssit eivät riitä kyt­täämään kuka on aito , kuka feik­ki yrittäjä. 

    Nämä pienyri­tyk­set työl­listävät pääasi­as­sa yrit­täjän itsensä .

    Sin­ul­la on käsit­teet hie­man hakuses­sa. Ohes­sa yri­tys­ten kokomääritelmät Suomen Yrit­täjien sivuilta: 

    •Alle 10 työn­tek­i­jän yri­tyk­set ovat mikroyrityksiä
    •Alle 50 työn­tek­i­jän yri­tyk­set ovat pienyrityksiä.
    •Pk-yri­tys = alle 250 henkilön yritys.
    •50–249 henkilön yri­tyk­set ovat keskisuuria.
    •Vähin­tään 250 henkilöä työl­listävät yri­tyk­set ovat suuryrityksiä.

    http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa/

  33. Ulko­maalai­sis­sa omis­ta­jis­sa on se etu, ettei niitä tarvitse kade­htia kun ne ovat sekä kasvot­to­mia että asu­vat niin kaukana.

  34. Mika:
    Janne Niskan kuole­ma ja per­in­tö on hyvä esimerk­ki siitä miten verot­ta­ja halu­aa tap­paa täältä toimivia yri­tyk­siä. Jos jan­neniska oy:n ja pekkaniska oy:n arvo on tosi­aan arvioidut 150 miljoon­aa per­in­töveroina menee mak­su­un yli 40 miljoon­aa euroa.

    Toim­i­tusjo­hta­jan + mon­en muun johta­jan pitäisi saa­da jostain maini­tut rahat, tuleeko ne taivaas­ta vai ote­taanko yhtiön tulok­ses­ta, myy­däänkö omaisu­ut­ta vai kar­si­taanko henkilökun­taa ja kulute­taan jäl­jelle jääneet loppuun?

    Ruot­sis­sa vero olisi ollut 0 kru­unua ja fir­ma jatkaisi ter­veel­lä poh­jal­la, hyvä ja toimi­va fir­ma on yhteiskun­nan etu meil­lä taas kat­so­taan että val­tion pitää rankaista per­i­jää rankasti. 

    (Kansalaiselle on ihan sama onko rankaisu­la­pun yläre­unas­sa tek­stinä “vero” vai “sakko”, se mikä merkkaa on sum­ma joka on siel­lä viivan alla.)

    Minkä h—in takia johto­por­taan pitäisi saa­da ko omaisu­us 0‑verolla, samal­la kun suorit­ta­va por­ras joka tilistä mak­saa 30%? Jos per­in­tövero ahis­taa, voi osuuten­sa fir­mas­ta siirtää vaikka­pa min­ulle. Toki han­kalis­sa tapauk­sis­sa verot­ta­jan on syytä antaa reilusti aikaa haalia tarvit­ta­vat rahat, mut­ta per­in­töveros­ta luop­umiseen ei ole mitään syytä.

  35. Yri­tysvero­tus näyt­tää ole­van saman­lainen viidakko kuin maat­alous­poli­ti­ikkakin: pirukaan ei ota selvää ja kaik­ki järkevöit­tämise­hdo­tuk­set kaatu­vat siihen, että joku häviää — vaik­ka kokon­aisu­us voittaisikin.

  36. Yri­tyso­maisu­u­den per­in­tövero olisi syytä pan­na mak­su­un vas­ta sit­ten, kun perit­ty omaisu­us real­isoidaan. Näin sil­lä ei olisi vaiku­tus­ta yri­tyk­sen toimintaan.

  37. ree-vita­mi­iniä purk­ista: aa. Tuo­hon on yksinker­tainen keino: per­i­jä ilmoit­taa, ettei ryhdy per­in­töön vaan luop­uu osu­ud­estaan. Per­in­töveroa ei täl­löin tule, eikä myöskään per­in­töä. Kuinka­han moni per­i­jöistä luop­uu? Veikkauk­sia? Ja tulem­meko näkemään yri­tyskuole­man? Odotamme jännityksellä.

    No, jos ne ensil­in­jan per­i­jät luop­u­vat perin­nöstä, niin per­in­tö siir­tyy sitä seu­raav­ille, jot­ka nekin joutu­vat repimään per­in­töveron p.o. yri­tyk­ses­tä tai jostakin muusta. 

    Toki jos kaik­ki perin­nöstä luop­u­vat, omaisu­us siir­tyy val­ti­olle, mut­ta olisiko­han se kovin kiin­nos­tunut yri­tyk­sen toimin­nan jatkamis­es­ta. Luul­tavasti se vain real­isoisi omaisu­u­den. Eli veikkaisin tässä tapuk­ses­sa yrityskuolemaa.

  38. Liian van­ha: Kyl­lä minä ottaisin tuon 150 miljoo­nan omaisu­u­den kyse­lemät­tä vaik­ka siitä jou­tu­isi maksamaan
    veroakin.

    Oletko ihan var­ma? Per­in­tövero pitää mak­saa heti, rahat saat joskus — jos saat.

    Käytän­nössä rahoi­tus­vai­h­toe­hto­ja on kak­si. Ensim­mäi­nen on ottaa pankki­lainaa yri­tys­var­al­lisu­ut­ta vas­taan — mikäli pank­ki sitä suos­tuu vaku­udek­si kelpu­ut­ta­maan. Jos fir­mal­la alkaa men­nä huonos­ti, pank­ki irti­sanoo lainan, jon­ka mak­samiseen on vielä vähem­män rahaa. Ikävässä tapauk­ses­sa perin­nön­saa­jan henkilöko­htainen omaisu­us menee.

    Tähän on peri­aat­teessa per­in­tövero­lais­sa ole­mas­sa pykälä (jos omaisu­u­den armo rom­ah­taa nopeasti perin­nön­saamisen jäl­keen, vero­ja voidaan kohtu­ullis­taa jälkikä­teen), mut­ta sen sovelt­a­mi­nen on hyvin epävarmaa.

    Toinen vai­h­toe­hto rahoit­tamiseen on se, että fir­ma mak­saa muu­ta­man vuo­den aikana niin paljon osinkoa, että pot­ti tulee hoidettua. 

    Sum­ma on kuitenkin kovin suuri, ja se vaikut­taa var­masti fir­man investoin­timah­dol­lisuuk­si­in. Tämän ske­naar­i­on real­is­tisu­us riip­puu yri­tyk­sen voiton­jakokelpoi­sista varoista. Jos niitä on paljon, fir­ma voi ottaa lainan ja mak­saa per­in­töverot, mikä vähen­tää riskiä huo­mat­tavasti. Tosin tässä tilanteessa sit­ten niistä per­in­töverora­hoista mak­se­taan täysi pääo­mat­ulovero, mikä kas­vat­taa pottia.

    Tes­ta­mentin todel­lis­es­ta sisäl­löstä riip­puen saat­taa olla real­is­tista myy­dä yri­tys. Tämä voi olla hyvinkin lähel­lä sitä, mitä tulee tapah­tu­maan. Se ei sit­ten ehkä ollut perin­nön­jät­täjän tarkoi­tus, mut­ta asia on voitu huomioi­da testamentissa.

    Liian van­ha: Ilmeis­es­ti Ruot­sis­sa voi kiertää tuloveron mak­samal­la palkan ennakkoperin­nön tai lah­jan nimellä ??

    Ihan yhtä hyvin kuin mak­samal­la palkan seteleinä. Aina­han vero­tuk­ses­sa tulee niitä kohtia, jois­sa kysel­lään tarkoituk­ses­ta. Tässä on huo­mat­ta­va se, että jos yksi­ty­ishenkilö mak­saa palkan lahjoituk­se­na, kier­to on aika vähäi­nen, kos­ka niistä rahoista on jo mak­set­tu tulovero.

    Olisi kokon­aan toinen jut­tu, jos yri­tys voisi lahjoit­taa rahaa työn­tek­i­jöille ilman lah­javeroa. Ei voi nytkään edes lah­javeroa maksamalla.

  39. Ton­ni käteen: Antaa aika surullisen kuvan pankki­jär­jestelmämme lainanan­tokyvys­tä, jos nuo ovat ain­oat vai­h­toe­hdot. Annetaanko lainaa siis ain­oas­taan sel­l­aisille yri­tyk­sille ja yrit­täjille, jot­ka eivät sitä tarvitse?

    Täl­lä het­kel­lä lähin­nä niin. Pankit kart­ta­vat nyt riskiä hyvin vahvasti.

    Eikä yri­tys­riskin isom­pi kan­t­a­mi­nen vält­tämät­tä olekaan pankkien hom­ma, riski­ra­hoit­ta­jien pitää pela­ta jol­lain muul­la kuin säästäjien rahal­la. Tähän tarvit­taisi­in niitä koti­maisia pääomia.

  40. dio­di: Joko olen väärässä, tai sit­ten oike­as­sa. Vähät­te­ly ei ole argumentti.

    Ymmärsin väit­teesi niin, että yrit­täjät vain opti­moi­vat vero­tus­taan ja yrit­tävät min­i­moi­da työn­tek­i­jöi­den etu­ja ja palkko­ja, eivätkä ole kiin­nos­tunei­ta kasvus­ta. Jos tämä on väit­teesi, olet väärässä etkä tunne pk-yrittäjäkenttää.

    Onko tutkimuk­sia pienyrit­täjien eri­tyisko­htelun hyödyl­lisyy­destä yhteiskun­nalle? Oletko sitä mieltä että kasvuyrit­täjät eivät pysähdy miet­timään kasvun järkevyyt­tä siinä vai­heessa kun veroko­htelu muuttuu?

    Tot­takai vero­tuk­sel­la on vaiku­tus­ta yksilöi­den käyt­täy­tymiseen. Kasvuyri­tys­ten puut­tumi­nen liit­tyy kuitenkin paljon enem­män kasvu­ra­hoituk­seen ja riskinot­to­halu­un kuin verohuojennuksiin.

    Voimakkaan kasvun hakem­i­nen pää­tyy yleen­sä nenälleen taval­la tai toisel­la. Pääo­masi­joit­ta­jat tietävät tämän. Oma­l­la rahal­la nenälleen pää­tymi­nen on kuitenkin huono aja­tus, ja sitä muiden rahaa on aika niukasti saatavissa.

    Vero­tuk­ses­sakin on ongel­mansa, mut­ta niitä on mon­en­laisia. Osa ongelmista liit­tyy vero­tuk­sen tasoon, toinen osa ennustet­tavu­u­teen. Mitä kovem­pi vero­tus, sitä vähem­män yrit­tämi­nen kiin­nos­taa. Toisaal­ta yhtä lail­la ongel­ma on se, että vero­tus on yht­enä vuon­na yhtä, toise­na vuon­na toista. Tämä kan­nus­taa otta­maan yri­tyk­sistä rahat koti­in “kun vielä saa”.

    Mihin sit­ten pienyrit­täjiä tarvi­taan? Lähin­nä siihen, että syn­ty­isi keskisu­uria yrityksiä.

  41. ij: Sik­si myyn­tivoit­toveron on olta­va mata­la tai sit­ten las­ket­tu inflaa­tioko­r­ja­tus­ta hankintahinnasta.

    Olet oike­as­sa. Koko pääo­mat­u­lo­jen vero­tus pitäisi aina laskea reaalituotosta.

  42. Anna R: Olisiko tässä uskot­tavampi kom­men­toi­ja: http://timoahopelto.wordpress.com/2013/05/12/verotuksella-ei-kannusteta-yrityksia-kasvuun/

    Olen Ahopel­lon kanssa mon­es­ta asi­as­ta hyvin samaa mieltä. Voimakkaaseen kasvu­un tarvi­taan voimakas kasvuhalu. Sen taustal­la ole­vat ilmiöt ovat mon­i­naisia, sekä taloudel­lisia että muuten arvos­tuk­si­in liittyviä.

    Sen lisäk­si kuitenkin yri­tyk­sen kas­vat­tamiseen tarvi­taan pääo­mia, jol­loin niiden kovin tiuk­ka verot­ta­mi­nen vaikeut­taa kasvua. Suomes­ta ei kovin paljon löy­dy riskipääo­mia, ja vero­tuk­sel­la on kyl­lä jotain tekemistä sen kanssa.

    Toinen asia on se, että tilanne vai­htelee toimi­aloit­tain aika vah­vasti. Esimerkik­si ja eri­tyis­es­ti ohjelmis­to­toimi­alal­la nopea kasvu on mah­dolli­nen, jol­loin yri­tyk­sen itsen­sä keräämil­lä pääomil­la ei ole kovin paljon merk­i­tys­tä, eikä sijoit­ta­jil­ta vaa­di­ta pitkää pinnaa. 

    Hitaam­mil­la toimi­aloil­la koros­tuu yri­tyk­sen ja sen omis­ta­jien kyky rahoit­taa kasvua. Siinä vero­tuk­sel­la on varsin paljon merkitystä.

  43. ilk­ka: Koti­mainen omis­tus ei ole mikään itseis­ar­vo jota pitäisi vero­tuk­sel­la suosia. Ei toki tarvitse ran­gais­takaan, mut­ta sel­l­aista ei käsit­tääk­seni tehdäkään.

    Jos yri­tys tekee tulosta ja mak­saa siitä rahaa koti­maiselle yksi­tyiselle omis­ta­jalle, Suomen val­tio saa 20 % + 32 % x 80 % = 45,6 %. Jos yri­tys tekee tulosta ja mak­saa siitä rahaa ulko­maalaiselle omis­ta­jalle, Suomen val­tio saa 20 %.

    Koti­maista omis­tus­ta ei edes saa EU-sään­tö­jen mukaan suosia. Vero­tuk­sen raken­net­ta säätämäl­lä on kuitenkin mah­dol­lista hiukan säätää sitäkin, kuin­ka paljon vero­ja mak­se­taan mistäkin.

    Ulko­maises­sa omis­ta­jas­sa on vielä sel­l­ainen pieni jut­tu, että ulko­mainen omis­ta­ja yleen­sä mak­saa veron­sa sinne, mis­sä se on halv­in­ta. Tähän on paljon kon­ste­ja, jos kyse on ulko­maisen yri­tyk­sen fil­i­aal­ista. (Suurimpi­en yri­tys­ten pörssiosakkei­den omis­ta­ju­udessa toden­näköis­es­ti omis­ta­jan koti­maa vaikut­taa vähemmän.)

    Osmo tuos­sa ker­toikin, että jois­sain tilanteessa koti­mainen omis­tus voi olla ihan tärkeä jut­tu. Yksi­ty­ishenkilöi­den kohdal­la asia menee kuitenkin vielä toiselle tasolle, kun puhutaan kasvol­lis­es­ta omis­ta­ju­ud­es­ta. Aika moni suo­ma­lainen kasvolli­nen omis­ta­ja on varsin paljon suo­ma­laisu­udne puoles­ta puhu­va, mikä ei liene huonom­pi juttu.

  44. ilk­ka: Tutkimusten mukaan “parhait­en johdet­tu­ja ovat hajaute­tusti omis­te­tut ja pääo­masi­joit­ta­jien omis­ta­mat yritykset”

    Etlan tari­nas­sa on sinän­sä paljon ajat­telemisen aihet­ta. Johtopäätök­sistä voi kuitenkin olla muu­ta­mal­la taval­la eri mieltä.

    Ensim­mäi­nen haaste on se, että joukot “hajaute­tusti omis­te­tut” ja “pääo­masi­joit­ta­jien omis­ta­mat” sekä “per­heomis­teiset” yri­tyk­set ovat hyvin eri­laisia. Pieni yri­tys on har­voin pörssis­sä, ja pääo­masi­joit­ta­jille yri­tyk­sen johtamisen toim­imi­nen on yksi sijoi­tuskri­teereistä. Jo tämä tekee eroa ryh­mien välille.

    Toinen kysymys tulee per­spek­ti­ivistä. On paljon juuri ja juuri kitu­ut­tavia per­heyri­tyk­siä. Ne ovat monel­la mit­tar­il­la huono­ja yri­tyk­siä, mut­ta niil­lä on kuitenkin esimerkik­si työl­listävä vaiku­tus. Pääo­masi­joit­ta­jat eivät kuitenkaan moista kitu­ut­tamista kat­soisi, jol­loin yri­tyk­set häviäi­sivät salkus­ta. Riip­pumat­ta siitä, onko näi­den yri­tys­ten ole­mas­sao­lo hyvä vai huono (se voi olla paikallis­es­ti hyvä ja globaal­isti huono), ne rasit­ta­vat kaikkia tilas­to­ja, joi­ta yri­tystyypeistä tehdään.

    Jutus­sa ei myöskään san­ot­tu, että per­heomis­teisu­us olisi huono asia. Suurem­mat ongel­mat liit­tyvät per­heestä tule­vi­in johta­ji­in. Osit­tain tämä selit­tynee ylläol­e­val­la ja sil­lä, että tuot­tam­a­ton yri­tys ei palkkaa huip­pu­jo­hta­jaa, omis­ta­jan tytär saa riit­tää. Näyt­tö siitä, että hyvä tuot­tavu­us tarkoit­taa hyvää johtamista on vahvem­pi kuin vas­takkaiseen suuntaan.

    Myös kult­tuuril­lisil­la tek­i­jöil­lä on merk­i­tys­tä. Ruot­salaiset yri­tyk­set men­estyvät johtamisen osalta hyvin, vaik­ka niis­säkin on paljon per­heyri­tyk­siä. Ran­skalaiset ja ital­ialaiset per­heyri­tyk­set taas ovat huonos­ti johdet­tu­ja. Tämä on help­po tulki­ta siten, että tiukko­jen per­he- ja sukusitei­den mais­sa johta­ja ote­taan suvus­ta kyvy­istä riip­pumat­ta. Sen ajatuk­sen huo­noud­es­ta ei tarvitse pitkään keskustella.

    Siinä Mali­ran­ta ja Valko­nen ovat aivan oike­as­sa, että yri­tyk­siä ei saisi lait­taa omis­tuk­sen perus­teel­la eri kat­e­go­ri­oi­hin, ja että veroi­hin ei kan­nat­taisi kovin paljon huo­jen­nuk­sia tehdä ilman vahvo­ja perustei­ta. Tämä on ihan viisas­ta mietit­tävää pääo­mat­ulovero­tuk­sen osalta. Sama miet­intä kan­nat­taa jatkaa per­in­tö- ja lah­javero­tuk­seen, joka kos­kee vain yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja yrityksiä.

    Nykyi­nen pääo­mat­u­lo­jen huo­jen­nusjär­jestelmä on siitäkin heikko, että se ohjaa yri­tys­ten toim­intaa aivan liikaa. Ainakin itse olen istunut kovin mon­ta ker­taa tilanteessa, jos­sa on päätet­ty jakaa juuri se mak­sim­imäärä osinkoa, joka pitää suurim­man omis­ta­jan juuri verorajalla.

    1. Tuo huo­jen­nusjär­jestelmä on menet­tänyt perustelunsa.
      1) Sen piti tehdäö neu­traa­lik­isi se, sijoit­taako omis­d­ta­ja yri­tyk­seen osakepääo­maa vai lainaa. Lainan korot see vähen­tää vero­tuk­ses­sa, joten niitä verote­taan vain yhteen ker­taan, kun taas osinko­ja verote­taan kah­teen ker­taan. Joskus markki­nako­rot oli­vat yhdek­sän pros­entin haarukas­sa, joten tuo raja pan­ti­in yhdek­sään pros­ent­ti­in. VM on esit­tänyt, että tuo hal­ven­net­tu osinko olisi vain jotain neljä pros­ent­tia net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, joka olisi lähempänä tuo­ta alku­peräistä ajatusta.
      2) Se, ettei pros­ent­tia ole las­ket­tu enem­pää (nyt kahdek­san) on perustel­tu sil­lä, että yritetään hoiukutel­la yri­tyk­siä paran­ta­maan taset­taan. Samanaikaises­ti on nopeutet­tu pois­to­ja. Niin­pä tuo­ta huo­jen­nus­ta ei anneta tuotan­nol­lis­es­ta pääo­mas­ta käytän­nössä lainkaan vaan yri­tyk­siä houkutel­laan pitämään suur­ta kas­saa. Minäkin pidän.
      3) On myös san­ot­tu, että yrit­täjää kan­nat­taa kohdel­la vähän hen­nom­min vero­tuk­ses­d­sa kuin palka­nsaa­jaa, kos­ka hänelle ei ole vas­taavaa sosi­aal­i­tur­vaakaan, jota noil­la veroil­la rahoite­taan. Lisäk­si vero­tus vaikut­taa riskinot­toon epäsym­metris­es­ti, kos­ka onnis­tu­mis­es­ta veroetaan ja epäon­nis­tu­misen saa mak­saa kokon­aan itse. Tämän perustelun hyväksyn, mut­ta en sitä, että “yrit­tämistä” mitataan yri­tyk­sen kas­san kool­la eikä tuotan­nol­lisel­la pääo­ma­l­la tai palkanmaksulla.

  45. Viherinssi:
    Oletko ihan var­ma? Per­in­tövero pitää mak­saa heti, rahat saat joskus – jos saat.

    Toinen vai­h­toe­hto rahoit­tamiseen on se, että fir­ma mak­saa muu­ta­man vuo­den aikana niin paljon osinkoa, että pot­ti tulee hoidettua.

    Sum­ma on kuitenkin

    Heh, yrit­tämiseen sisäl­tyy aina ris­ki ? Pitäisikö val­tion kan­taa riskit ?

    Mietipä mitä olisi tapah­tunut, jos per­in­tö olisi men­nyt val­ti­olle ja val­tio olisi myynyt sijoit­ta­jalle yri­tyk­sen 150 miljoonalla ?

    Älä kuvit­tele, että tuo sijoit­ta­ja olisi tyy­tynyt odot­ta­maan takaisin­mak­sua kehit­tääk­seen yri­tys­tä vaan mit­taisi 150 miljon­aa ulos muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Kyl­lä tuo 40 miljoo­nan per­in­tövero on pienem­pi paha yri­tyk­sen näkökul­mas­ta kuin kuin myyn­ti ja 150 miljoo­nan ulosmittaaminen.

    1. Skupol­ven­vai­h­dos tapauk­ses­sa per­in­töveron mak­samiseen saa usei­ta vuosia aikaa. Sik­si per­in­töveron pitäisi olla mah­dol­lista rahoit­taa yri­tyk­sen nor­maal­ista tuo­tot­s­ta. Tässä suh­dan­neti­lanteessa, jos­sa yri­tyk­set ovat vaikeuk­sis­sa eivätkä pysty mak­samaan (vas­tu­ullis­es­ti) osinkoa, per­in­tövero vau­ri­oit­taa todel­la pahasti monia yri­ty­isikä, kun kas­sas­ta on vain otet­ta­va rahat veroon.

  46. ilk­ka:

    Koti­mainen omis­tus ei ole mikään itseis­ar­vo jota pitäisi vero­tuk­sel­la suosia. Ei toki tarvitse ran­gais­takaan, mut­ta sel­l­aista ei käsit­tääk­seni tehdäkään.

    Tämä on kyl­lä pielessä, kos­ka omis­ta­jien toim­inta ja ymmär­rys taloud­es­ta riip­puu kyl­lä aina siitä, mis­tä he ovat kotoisin.

    Eli siis ei niitä investoin­tipäätök­siä ihan neu­traal­isti tehdä eikä myöskään aina jak­se­ta selvit­tää kaikkia mah­dol­lisia sijain­te­ja tule­valle laitokselle.

    Ei suo­ma­laiset omi­ata­jatkaan tietysti mis­sään isän­maa­hengessä tänne mitään huono­ja investoin­te­ja tee mut­ta ainakin suo­ma­laisen mielessä välähtää edes sen sekun­nin ajan että entä jos tehtäisi­in tänne. Ulko­maalaiselle ei edes välähdä.

  47. Mika:
    Janne Niskan kuole­ma ja per­in­tö on hyvä esimerk­ki siitä miten verot­ta­ja halu­aa tap­paa täältä toimivia yri­tyk­siä. Jos jan­neniska oy:n ja pekkaniska oy:n arvo on tosi­aan arvioidut 150 miljoon­aa per­in­töveroina menee mak­su­un yli 40 miljoon­aa euroa.

    Toim­i­tusjo­hta­jan + mon­en muun johta­jan pitäisi saa­da jostain maini­tut rahat, tuleeko ne taivaas­ta vai ote­taanko yhtiön tulok­ses­ta, myy­däänkö omaisu­ut­ta vai kar­si­taanko henkilökun­taa ja kulute­taan jäl­jelle jääneet loppuun?

    Ruot­sis­sa vero olisi ollut 0 kru­unua ja fir­ma jatkaisi ter­veel­lä poh­jal­la, hyvä ja toimi­va fir­ma on yhteiskun­nan etu meil­lä taas kat­so­taan että val­tion pitää rankaista per­i­jää rankasti. 

    (Kansalaiselle on ihan sama onko rankaisu­la­pun yläre­unas­sa tek­stinä “vero” vai “sakko”, se mikä merkkaa on sum­ma joka on siel­lä viivan alla.)

    Nuo numerot eivät päde alku­unkaan, niis­sä on oletet­tu, että per­in­tövero mak­se­taan täysimääräis­es­tä yri­tyk­sen arvos­ta ilman huo­jen­nuk­sia ja muu­ta vero­su­un­nit­telua. Todel­li­nen mak­set­tavak­si tule­va vero ei voi min­un ymmäryk­seni mukaan mitenkään ylit­tää 20 miljoon­aa euroa. 

    Ja mitä mak­su­un tarvit­tavien raho­jen saamiseen tulee, meil­lä on tuo­hon ongel­maan erikois­tunei­ta laitok­sia. Niitä kut­su­taan pankeik­si. Jos siis per­i­jä ei pysty mak­samaan vero­ja ihan nor­maal­ista osin­gon­mak­sus­ta viiden vuo­den aikana.

    1. Janne Niskan tapauk­ses­sa per­in­töveroa nos­taa olen­nais­es­ti se, ettei kyse ole per­il­li­sistä vaan tes­ta­men­tista ihmisille, joil­la ei ole mitään oikeut­ta per­in­töön. Itsae per­in­tövero on huo­mat­tavastisu­urem­pi (kolminker­tainen?) eikä tuo tai­da men­nä sukupol­ven­vai­h­dok­sen huo­jen­nusten joukkoonkaan. Joutu­vat otta­maan yhtiöön lisää osakkaita.

  48. Viherinssi: 1. Yksi­ty­ishenkilölle mak­set­ta­vat osin­got ovat palkan tavoin yri­tyk­selle verovähennettäviä.
    2. Pääo­mat­u­lot tule­vat pääo­mat­u­lotilille, jos­ta yksi­ty­ishenkilö saa sijoit­taa raho­jaan eteen­päin tai kotiut­taa rahaa omaan henkilöko­htaiseen käyt­töön­sä. Vero kan­netaan, kun rahaa siirtää omaan käyt­töön­sä. Tämä huole­htii jaksotusongelmasta.
    3. Pois­te­taan per­in­tö- ja lah­javero ja kor­vataan ne hävit­tämäl­lä pääo­mat­ulovero­tuk­sen alen­nuk­sia (mm. mekaa­ni­nen han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma). Tämä hävit­tää per­heyri­tysar­gu­mentin osinko­jen alem­mas­ta veros­ta (= osin­got tarvi­taan osit­tain muiden vero­jen maksuun).
    Tämän ainakin pitäisi olla kaikki­aan reilu ja veroneu­traa­lik­si tehtävis­sä ole­va jär­jestelmä. Nykyisessä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten huo­jen­nustemp­puilus­sa alkaa olla jo vähän kulunut maku, ja ennen kaikkea vero­tuk­sen ennakoitavu­us on aivan surkeaa.

    En minä ymmär­rä miten saat veroneu­traa­lik­si mallin, mis­sä merkit­tävä osa veron­mak­sajista lopet­taa veron mak­samisen kokon­aan. Min­un vaa­ti­ma­ton osake­pot­ti­ni on eläkesäästöä, ja tuos­sa mallis­sa minä en mak­saisi vero­ja jenin jeniä mon­een kymme­neen vuo­teen. Miten mallisi käsit­telee sukujen/perikuntien sijoi­tusy­htiöt? Ihan rauta­lankaes­imerkkinä Ehrn­rootit ja Fiskars, kuin­ka pla­jon luulet tuon paketin mak­sa­van veroa mallis­sasi nykyiseen ver­rat­tuna? Minä en näe, että nuo mak­saisi­vat veroa kuin pyöristysvirheen verran. 

    Entä ske­naario, mis­sä osakey­htiö tekee miljoo­nansa yksi­ty­ishenkilön omis­ta­mana verot­tomasti, yksi­ty­ishenkilö sijoit­taa rahat seu­raavaan yri­tyk­seen, joka “sat­tuu” tekemään vähän huonoa liike­toim­intaa ja häviämään kaik­ki rahansa ennen kuin verot­ta­ja pääsee väliin?

  49. Osmo Soin­in­vaara: eikä tuo tai­da men­nä sukupol­ven­vai­h­dok­sen huo­jen­nusten joukkoonkaan. 

    Mihin pykälään/verottajan julkaise­maan tulk­in­taan tuo näke­mys perustuu?

    1. Tuo sukupol­ven­vai­h­dos­alen­nusten poisjäämi­nen oli kyl­lä pelkkä arvaus. Yleen­sä sukupol­ven­vai­h­dok­sil­la tarkoite­taan yri­tyk­sen siirtämistä seu­raavalle sukupolvelle. Voi olla, että kaik­ki per­im­i­nen kuu­luu tähän kategporiaan.

  50. Teo­reet­tis­es­ti ajatellen per­in­töverossa on se vika, että sama omaisu­us voidaan per­iä mon­ta ker­taa peräkkäin, ja joka ker­ta siitä mak­se­taan per­in­tövero; veron suu­ru­us ei riipu siitä, miten pitkä tai lyhyt väli­ai­ka edel­lis­es­tä per­im­isker­ras­ta on.

  51. Jos yri­tys on lis­taam­a­ton, sen pääomis­ta­jat (vähin­tään 10 % omis­tu­so­su­us) voivat nos­taa osinko­ja läh­es verotta.

    Eli omis­ta­jien kan­nat­taa syödä siemenviljat?
    Tämä nimit­täin kuu­lostaa siltä, että omis­ta­jille on annet­tu iso kan­nuste läh­es aina mak­saa osinko­ja itselleen (ja samal­la kiertää palkkavero­tus­ta) eikä investoi­da näitä raho­ja yri­tyk­seen. Olisiko tässä syy siihen, mik­sei Suomes­sa ole tarpeek­si keskisu­uria yrityksiä?

  52. Ville: Teo­reet­tis­es­ti ajatellen per­in­töverossa on se vika, että sama omaisu­us voidaan per­iä mon­ta ker­taa peräkkäin, ja joka ker­ta siitä mak­se­taan per­in­tövero; veron suu­ru­us ei riipu siitä, miten pitkä tai lyhyt väli­ai­ka edel­lis­es­tä per­im­isker­ras­ta on.

    Teo­reet­tis­es­tikin yksi ihmi­nen perii yleen­sä saman osu­u­den vain ker­ran. Verois­sa melkein asi­as­sa kuin asi­as­sa menee pahasti harhaan, jos kuvit­telee, että kyseessä on omaisu­u­den verot­tamis­es­ta yleisel­lä tasol­la eikä yksit­täisen (oikeus)henkilön saa­man tulon verotuksesta.

  53. Miten olisi, jos tuos­sa Niskan tapauk­ses­sa val­tio tulisi väli­in sil­lä taval­la, että veron voisi suorit­taa yri­tyk­sen osakkeina? Yri­tys joudu­taan muuten melko var­masti myymään, jos edes sukupol­ven­vai­h­doshelpo­tuk­sia ei voi­da soveltaa tähän tapaukseen.

    1. Nid­ka tarvit­see lisää omis­ta­jia, jot­ta per­in­tövero saadaan mak­se­tuk­si, mut­ta ei sen omis­ta­jan tarvitse olla verohallinto.

  54. Solid­i­u­mia ajat­telin väli­aikaisek­si omis­ta­jak­si. Muus­sa tapauk­ses­sa on erit­täin suuri vaara, että ulko­mainen kil­pail­i­ja ostaa koko roskan ja lopet­taa sen saman tien. Tämä on nähty jo riit­tävän mon­es­sa sukupolvenvaihdostapauksessa.

  55. Viherinssi: Sen lisäk­si kuitenkin yri­tyk­sen kas­vat­tamiseen tarvi­taan pääo­mia, jol­loin niiden kovin tiuk­ka verot­ta­mi­nen vaikeut­taa kasvua. Suomes­ta ei kovin paljon löy­dy riskipääo­mia, ja vero­tuk­sel­la on kyl­lä jotain tekemistä sen kanssa. 

    Ehkä ei Suomes­ta, mut­ta tämän jutun mukaan riski­ra­haa löy­ty­isi Suomeen jopa absolu­ut­tis­es­ti enem­män kuin Sak­saan: http://www.thenordicweb.com/2014/03/11/the-finnish-advantage-how-finland-attracts-more-vc-money-than-germany/

    Ihan alku­vai­heen yri­tyk­sille seu­la on Suomes­sa kyl­lä tiukem­pi kuin jenkeis­sä, jos­sa aita tulee vas­taan vas­ta toisen rahoi­tuskier­roksen kohdal­la (kvg ”series A crunch” eli yleinen näköharha siitä että jatko­ra­hoi­tus olisi hiipunut, oikeasti rahaa on suun­nilleen entiseen malli­in mut­ta rahan hak­i­joi­ta moninker­tais­es­ti). Tämäkään ei ole pelkästään huono asia.

  56. Dio­di on selkeästi yhteiskun­nan mak­samas­sa työpaikassa.. 

    PK-yri­tyk­set työl­listävät parem­min ja mak­sa­vat enem­män pros­en­tu­aalis­es­ti vero­ja, kos­ka eivät voi kikkail­la tulosteen veroparatiiseihin. 

    dio­di: Joko olen väärässä, tai sit­ten oike­as­sa. Vähät­te­ly ei ole argumentti.

    Onko tutkimuk­sia pienyrit­täjien eri­tyisko­htelun hyödyl­lisyy­destä yhteiskun­nalle? Oletko sitä mieltä että kasvuyrit­täjät eivät pysähdy miet­timään kasvun järkevyyt­tä siinä vai­heessa kun veroko­htelu muuttuu?

  57. Anna R: Ehkä ei Suomes­ta, mut­ta tämän jutun mukaan riski­ra­haa löy­ty­isi Suomeen jopa absolu­ut­tis­es­ti enem­män kuin Sak­saan: http://www.thenordicweb.com/2014/03/11/the-finnish-advantage-how-finland-attracts-more-vc-money-than-germany/

    Sak­sa ei kuitenkaan ole teol­lisu­us­rak­en­teen­sa vuok­si kovin hyvä bench­mark. Sak­san men­estys­tek­i­jät eivät nojaa teknolo­gian terävim­pään kär­keen kiilaavi­in pk-yri­tyk­si­in. Ruot­si olisi huo­mat­tavasti parem­pi vertailukohta.

    Ihan alku­vai­heen yri­tyk­sille seu­la on Suomes­sa kyl­lä tiukem­pi kuin jenkeis­sä, jos­sa aita tulee vas­taan vas­ta toisen rahoi­tuskier­roksen kohdal­la (kvg ”series A crunch” eli yleinen näköharha siitä että jatko­ra­hoi­tus olisi hiipunut, oikeasti rahaa on suun­nilleen entiseen malli­in mut­ta rahan hak­i­joi­ta moninker­tais­es­ti). Tämäkään ei ole pelkästään huono asia.

    Se on ihan tot­ta, että Suomeen on saatavil­la myös ulko­maista pääo­mara­hoi­tus­ta. Esimerkik­si kiinalaiset ovat viime aikoina käyneet etsimässä sopivia kohtei­ta. Suurin osa star­tu­peista tarvit­sisi kuitenkin siemen­ra­hoi­tus­ta päästäk­seen kuole­man­laak­son yli, ja siihen parhait­en toimii paikalli­nen rahoi­tus, jos­sa rahoituk­sen mukana saa myös hel­posti tavoitet­ta­van enkelin.

    En osaa itse pitää tuo­ta toisen vai­heen rahoituk­sen han­kalu­ut­ta kovin suure­na ongel­mana. Siinä puhutaan tyyp­il­lis­es­ti suurista rahoista ja suurista suun­nitelmista, eikä sitä voi real­is­tis­es­ti ollakaan saatavil­la mitenkään mah­dot­to­mia määriä. Se ei myöskään ole samal­la taval­la yksit­täis­ten henkilöi­den asia.

    Tosin tässä jälleen ker­ran täy­ty­isi tehdä vähän enem­män ana­lyysiä teol­lisu­u­de­naloit­tain, kos­ka tarvit­ta­van rahoituk­sen aika­jänne on eri­lainen riip­puen myytävästä tuot­teesta. Kulut­ta­jille suun­nat­tu net­ti­palvelu voi kas­vaa hyvin nopeasti, teol­lisu­udelle myytävä fyysi­nen tuote vaatii pitkän tuoteke­hi­tysa­jan ja vuosia asi­akkaiden haalimiseen.

    Iso osa riskisi­joit­tamis­es­ta kohdis­tuu sinne, mis­sä voitot (tai tap­pi­ot) ovat nopei­ta. Kär­siväl­listä (mut­tei toki liian!) riski­ra­haa on Suomes­sa hyvin huonos­ti liik­keel­lä. Sitä saa lähin­nä yksi­ty­ishenkilöiltä, ja jo parisa­taatuhat­ta on iso raha.

  58. Ville:
    Teo­reet­tis­es­ti ajatellen per­in­töverossa on se vika, että sama omaisu­us voidaan per­iä mon­ta ker­taa peräkkäin, ja joka ker­ta siitä mak­se­taan perintövero 

    Tämä pitää paikkansa kyl­lä myös kiin­teistö­jen kohdal­la. Jokaises­ta kau­pas­ta mak­se­taan varain­si­ir­tovero, ellei osta­jal­la ole ensi­a­sun­non osta­jan huojennusta.

  59. anonyy­mi: Teo­reet­tis­es­tikin yksi ihmi­nen perii yleen­sä saman osu­u­den vain ker­ran. Verois­sa melkein asi­as­sa kuin asi­as­sa menee pahasti harhaan, jos kuvit­telee, että kyseessä on omaisu­u­den verot­tamis­es­ta yleisel­lä tasol­la eikä yksit­täisen (oikeus)henkilön saa­man tulon verotuksesta. 

    Per­in­tö voidaan kuitenkin siirtää yhden tai use­am­man sukupol­ven yli, jol­loin joka sukupolvi ei mak­sa veroa. Käytän­nössä tämä johtaa siihen, että per­in­tövero­tus ei ole tasapuolista.

  60. tcrown:Ja mitä mak­su­un tarvit­tavien raho­jen saamiseen tulee, meil­lä on tuo­hon ongel­maan erikois­tunei­ta laitok­sia. Niitä kut­su­taan pankeik­si. Jos siis per­i­jä ei pysty mak­samaan vero­ja ihan nor­maal­ista osin­gon­mak­sus­ta viiden vuo­den aikana.

    Pankit vaa­ti­vat reaali­vakuuk­sia ja suh­tau­tu­vat yri­tyso­maisu­u­teen melko nihkeästi. Kun minä menin kysymään limi­it­ti­til­iä yri­tyk­sen käyt­töpääo­maa varten, olisi pitänyt kaivel­la reaali­vakuuk­sia. Se oli kyl­lä täysin turha reis­su, kos­ka täysin samal­la korol­la olisin voin­ut vipa­ta S‑Pankista vaku­udeton­ta kulutusluottoa.

    (kenen mielestä on järkevää lait­taa oma asun­to vaku­udek­si, jos korko on vas­taa­va kuin henkilöko­htaises­sa kulu­tus­lu­o­to­ssa, ts. jos yri­tys jät­tää lainan mak­samat­ta, sen joutuu kum­mas­sakin tapauk­ses­sa mak­samaan itse?)

  61. Anssi V: Ei todel­lakaan näin vaan 10% omis­tu­so­su­us LISTATUSTA yri­tyk­ses­tä oikeut­taa alhaisem­paan osinkovero­tuk­seen. LISTAAMATTOMISSA yri­tyk­sis­sä täl­laista omis­tus­ra­jaa ei ole.

    Tuo­ta korkea­ta yli 40% kokon­aisveroa mak­saa siis vain pörssin pien­si­joit­ta­jat. Paljon kor­jau­tu­isi sil­lä, että alem­paa vajaan 30% veroast­et­ta sovel­let­taisi­in tas­a­puolis­es­ti kaikki­in sijoittajaryhmiin.

    Osmo kau­nis­telee tilan­net­ta. Sijoit­ta­ja tulee mak­sa­neek­si pörssilis­tatun yhtiön osin­gos­ta veroa kokon­aisu­udessaan 40,4% (yli 40000€:n 42%). Lisäk­si Suomes­sa luovu­tusvoitot ovat omis­tusa­jan pitu­ud­es­ta huoli­mat­ta rankasti verotettuja.

    Täy­tyy olla seinähul­lu, joka Suomes­sa lis­taa yhtiön­sä. Myös suuret omis­tuk­set pörssiy­htiöi­den kan­nat­taa verokikkail­la ulko­maid­en kautta.

  62. Se on vielä ihmeel­lis­in­tä, että asia tulee jatku­vasti täysin yllä­tyk­senä Suomen poli­itikoille. Yri­tysomis­tusten vero­tus­ta on pakko keven­tää tun­tu­vasti esim. Viron tasolle, jos halu­taan, että maas­sa on muu­takin kuin jenkki­jät­tien kone­sal­i­fir­mo­ja, joiden vero­tus on tasol­la nolla.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo huo­jen­nusjär­jestelmä on menet­tänyt perustelunsa.
    1) Sen piti tehdäö neu­traa­lik­isi se, sijoit­taako omis­d­ta­ja yri­tyk­seen osakepääo­maa vai lainaa. Lainan korot see vähen­tää vero­tuk­ses­sa, joten niitä verote­taan vain yhteen ker­taan, kun taas osinko­ja verote­taan kah­teen ker­taan. Joskus markki­nako­rot oli­vat yhdek­sän pros­entin haarukas­sa, joten tuo raja pan­ti­in yhdek­sään pros­ent­ti­in. VM on esit­tänyt, että tuo hal­ven­net­tu osinko olisi vain jotain neljä pros­ent­tia net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, joka olisi lähempänä tuo­ta alku­peräistä ajatusta.
    2) Se, ettei pros­ent­tia ole las­ket­tu enem­pää (nyt kahdek­san) on perustel­tu sil­lä, että yritetään hoiukutel­la yri­tyk­siä paran­ta­maan taset­taan. Samanaikaises­ti on nopeutet­tu pois­to­ja. Niin­pä tuo­ta huo­jen­nus­ta ei anneta tuotan­nol­lis­es­ta pääo­mas­ta käytän­nössä lainkaan vaan yri­tyk­siä houkutel­laan pitämään suur­ta kas­saa. Minäkin pidän.
    3) On myös san­ot­tu, että yrit­täjää kan­nat­taa kohdel­la vähän hen­nom­min vero­tuk­ses­d­sa kuin palka­nsaa­jaa, kos­ka hänelle ei ole vas­taavaa sosi­aal­i­tur­vaakaan, jota noil­la veroil­la rahoite­taan. Lisäk­si vero­tus vaikut­taa riskinot­toon epäsym­metris­es­ti, kos­ka onnis­tu­mis­es­ta veroetaan ja epäon­nis­tu­misen saa mak­saa kokon­aan itse. Tämän perustelun hyväksyn, mut­ta en sitä, että “yrit­tämistä” mitataan yri­tyk­sen kas­san kool­la eikä tuotan­nol­lisel­la pääo­ma­l­la tai palkanmaksulla.

    Täyt­tä pelleilyä ja kikku­loin­tia. Yri­tys- ja yhteisövero on pois­tet­ta­va kokon­aan, ja osin­go­ista (tulok­sen ulosot­to fir­mas­ta) per­itään lähde­verona kaik­il­ta 20% ilman poikkeuk­sia. Taitaa olla lähel­lä Viroa.

    1. Hah,
      Amerikkalais­ten eläkey­htiöi­den osin­go­ista ei saa verosopimuk­sen mukaan per­iä lähde­veroa. Tulosta sen sijaan saa verottaa.

  64. Viherinssi: Sak­sa ei kuitenkaan ole teol­lisu­us­rak­en­teen­sa vuok­si kovin hyvä bench­mark. Sak­san men­estys­tek­i­jät eivät nojaa teknolo­gian terävim­pään kär­keen kiilaavi­in pk-yri­tyk­si­in. Ruot­si olisi huo­mat­tavasti parem­pi vertailukohta. 

    No, tuon jutun mukaan Euroopan maid­en kär­ki oli UK, Ran­s­ka, Suo­mi, Sak­sa, ja muu Euroop­pa yhteen­sä oli vain kak­si ker­taa Suomen ver­ran, tuskin siitä nyt ihan puo­let on Ruot­sia… Ruot­si on tässä lajis­sa selvästi enem­mänkin net­tosi­joit­ta­ja kuin sijoituskohde.

  65. “Suomes­sa osak­keen­o­mis­ta­jia verote­taan aivan eri taval­la sitä riip­puen, onko kyse lis­ta­tus­ta vain lis­taa­mat­tomas­ta yri­tyk­ses­tä. Olemme halun­neet tukea ”pienyri­tyk­siä”. Raja on laitet­tu lain­säädän­nössä pörssin kohdalle. Jos yri­tys on lis­taam­a­ton, sen pääomis­ta­jat (vähin­tään 10 % omis­tu­so­su­us) voivat nos­taa osinko­ja läh­es verot­ta. Vero on 7,5% osin­gos­ta. Voitos­ta on toki sitä ennen mak­set­tu veroa 20 %, jol­loin kokon­aisu­udessaan jae­tun voiton vero nousee 26 pros­ent­ti­in tai jos tuloa on paljon, 27,5 %:iin. Jos yri­tys on lis­tau­tunut pörssi­in, vero kokon­aisu­udessaan nousee vähän yli 40 pros­ent­ti­in jae­tus­ta voitosta.”

    Osinkovero­tus muut­tui juuri tam­miku­un alus­sa, kuten kaik­ki var­masti tietävät. Kaikkein pien­impi­enkin osinko­jen vero on nyt 7,5 %. Mut­ta isom­pi­en osinko­jen vero­tus sen sijaan las­ki. Tämä kaik­ki tietysti hal­li­tus­puoluei­den suo­si­ol­liselle myötä­vaiku­tuk­sel­la. Hal­li­tus myös “uno­hti” säätää siir­tymäkaudelle mitään keven­nys­tä, kos­ka nyt vuo­den 2013 tulok­ses­ta mak­se­taan pääsään­töis­es­ti uuden lain mukaista osinko­tuloveroa, mut­ta yri­tyk­sen vero­tus puolestaan on toteu­tunut van­han, korkeam­man verokan­nan (26 %) mukaan.

    Sik­si pidän melkoise­na älyl­lisenä epäre­hellisyytenä sitä, että nyt, siis 2,5 kuukaut­ta lain voimaan­tu­lon jäl­keen, hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­ja tekee täl­laisen irtioton ja leimaa perus­teet­tomak­si tuek­si “pienyri­tyk­sille” (lain­aus­merk­it: OS) sen, että lis­taa­mat­to­mia yri­tyk­siä verote­taan eri lail­la kuin pörssiyhtiöitä. 

    Suomes­sa on 322 183 yri­tys­tä (Tilas­tokeskuk­sen laskel­ma vuo­den 2012 lopus­sa). Jos maa‑, met­sä- ja kalat­alous jätetään pois, yri­tyk­siä on 266 909. Niistä alle 10 työn­tek­i­jän yri­tyk­siä (eli mikroyri­tyk­siä) on 248 998 eli 93,4 pros­ent­tia. Pienyri­tyk­siä on 14 769 (5,5 %), keskisu­uria 2 523 (0,9 %) ja suuryri­tyk­siä vaivaiset 619 (0,2 %).

    Osmon mol­laamia suuria osinko­ja nos­tavia iso­ja, varakkai­ta per­heyri­tyk­siä ei ole kuin kouralli­nen. Ja hei­dän vero­tuk­sen­sa on siis äsket­täin hal­li­tuk­sen itsen­sä siunaama.

    Mikroyri­tyk­sil­lä (joi­ta ei kauheasti ole arvostet­tu näis­sä keskustelus­sa) on suuri merk­i­tys työl­listäjinä, kuten näistä tilas­tol­li­sista luvuis­takin näkyy. Niistä har­vat ovat hypetyk­seen aihet­ta antavia kasvuyri­tyk­siä, ja vielä harvem­mat pää­tyvät koskaan pörssi­in. Use­at joutu­vat keskit­tymään itsen­sä työl­listämiseen muiden vai­h­toe­hto­jen puutteessa.

    Mikro- ja pienyri­tys­ten vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen pörssiy­htiöi­den tasolle tarkoit­taisi yksinker­tais­es­ti osin­gon­mak­sun lop­pumista. Mik­si pienyri­tys ylipään­sä mak­saisi rankasti verotet­tua osinkoa, jos saman rahan saa fir­mas­ta ulos palkkat­u­lona (jon­ka vero­tus on usein mata­la, kos­ka useimpi­en taval­lis­ten yrit­täjien palkatkin ovat pieniä)?

    Ja mik­si osinkoa yleen­sä mak­se­taan? Yleis­pe­ri­aate on jo vuosia ollut se (osinkokäytän­tö­jen vai­hdel­lessa ties kuin­ka mon­ta ker­taa vuodes­ta toiseen), että yrit­tämistä ja yri­tyk­siä on halut­tu kan­nus­taa nos­ta­maan net­to­var­al­lisu­ut­taan, johon osin­gon­mak­sun tasokin perus­tuu. Jos ei ole net­to­var­al­lisu­ut­ta, ei ole myöskään mah­dol­lisuuk­sia osin­gon­mak­su­un. Mut­ta sen jäl­keen fir­mal­la ei ole myöskään mitään puskure­i­ta huonom­pi­en aiko­jen var­alle. Ja niitähän on totis­es­ti riit­tänyt viime aikoina.

    Tämä on myös hyvä esimerk­ki siitä, miten help­poa hyvän lob­barin (siis pörssisäätiön) on saa­da poli­itikot vaku­ute­tuik­si oman etun­sa autu­aal­lisu­ud­es­ta. Näin kaik­ki “pienyri­tyk­set” on leimat­tu ahneik­si yhteiskun­nan tukemik­si osin­gon nos­ta­jik­si, jot­ka saa­vat etu­ja mui­ta edullisem­min. Kateus taitaa taas viedä kalatkin järvestä.

  66. Anna R: No, tuon jutun mukaan Euroopan maid­en kär­ki oli UK, Ran­s­ka, Suo­mi, Sak­sa, ja muu Euroop­pa yhteen­sä oli vain kak­si ker­taa Suomen ver­ran, tuskin siitä nyt ihan puo­let on Ruot­sia… Ruot­si on tässä lajis­sa selvästi enem­mänkin net­tosi­joit­ta­ja kuin sijoituskohde.

    Ihmette­len kovasti sitä, miten yksi­ty­is­ten bis­nisenke­lien tekemät sijoituk­set saadaan edes jotenkin määritel­tyä yri­tyk­sis­sä. Iso­jen vc-puti­ikkien kohdal­la tilanne on toinen, mut­ta aika vähän olen näh­nyt Tilas­tokeskuk­selle enke­li­ra­hati­las­to­lausun­to­ja täytettävän.

  67. Sylt­ty: Tämä pitää paikkansa kyl­lä myös kiin­teistö­jen kohdal­la. Jokaises­ta kau­pas­ta mak­se­taan varain­si­ir­tovero, ellei osta­jal­la ole ensi­a­sun­non osta­jan huojennusta.

    Onko joku sit­ten väit­tänyt varain­si­ir­toveroa hyväk­si. Asun­to­var­al­lisu­u­den osalta se heiken­tää liikku­vu­ut­ta ja sopi­van asun­non löytämistä. Kiin­teistövero olisi tuos­sa paljon parempi.

  68. Ville: Per­in­tö voidaan kuitenkin siirtää yhden tai use­am­man sukupol­ven yli, jol­loin joka sukupolvi ei mak­sa veroa. Käytän­nössä tämä johtaa siihen, että per­in­tövero­tus ei ole tasapuolista.

    Se on tas­a­puolista jokaiselle perinnönsaajalle.

    anonyy­mi: Verois­sa melkein asi­as­sa kuin asi­as­sa menee pahasti harhaan, jos kuvit­telee, että kyseessä on omaisu­u­den verot­tamis­es­ta yleisel­lä tasol­la eikä yksit­täisen (oikeus)henkilön saa­man tulon verotuksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.