Vanhusten tyhjät asunnot

Helsingis­sä ei ole lainkaan niin paljon tyhjiä asun­to­ja kuin tilas­to­jen mukaan uskoisi, mut­ta niitä on silti liikaa. Merkit­tävä syy suureen määrään tyhjiä asun­to­ja on se, ettei pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuneen kan­na­ta antaa asun­toa vuokralle. Laitoshoit­o­mak­su on tulosi­don­nainen. Hoit­o­mak­su on 85 % henkilön net­toan­sioista ja näi­hin kuu­luu myös vuokrat­u­lot. Tyhjil­lään ole­van asun­non vuokraamises­sa ei ole mitään mieltä, jos vuokrat­u­losta jää käteen vero­jen ja laitoshoit­o­mak­sun jäl­keen vain kymme­nen pros­ent­tia. Kulut vuokraamis­es­ta ovat suurem­mat. Jat­ka lukemista “Van­hus­ten tyhjät asunnot”

Länsimetron vaikutus

Län­simetro merk­it­see huo­mat­tavaa mullis­tus­ta kaupunki­rak­en­teeseen ja ihmis­ten käyt­täy­tymiseen. Espoos­sa rak­en­t­a­mi­nen keskit­tyy jo nyt voimakkaasti metroasemien ympärille – ei vain, kos­ka sinne kaavoite­taan vaan myös kos­ka muual­la asun­not eivät mene kaupaksi.

Ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on aina yllä­tyk­sel­listä, joten sil­lä on juuri nyt houkut­tel­e­vaa speku­loi­da. Paljon on puhut­tu siitä, miten espoolaiset pää­sevät Helsinki­in. On mitat­tu min­u­ut­te­ja kunkin kotiovelta Kampin ter­mi­naali­in. Helsin­gin ydinkeskus­tan suh­teelli­nen pain­oar­vo voi pienen­tyä, kos­ka metrol­la pääsee vai­vat­tomasti pait­si Kamp­pi­in myös Kaisaniemeen, Hakaniemeen, Sörnäisi­in ja Kalasa­ta­maan. Jat­ka lukemista “Län­simetron vaikutus”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2014

Lau­takun­nan listal­la on vain yksi merkit­tävä asia.

Sisään­tuloväylien bulevardisointi

Raportin löytää tästä:

Helsin­gin Sanomat ehti jo suurin piirtein ker­tomaan, että raport­ti tyr­mää bule­vardis­oin­nin. Olem­meko­han luke­neen samaa raport­tia? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.2.2014”

Uskonnon opetus

Lukio-opetuk­seen kuu­luu pakol­lise­na maail­manuskon­to­jen kurssi. Siinä ker­ro­taan esimerkik­si tao­laisu­ud­es­ta. Tätä kurssia varten oppi­laat jae­taan pien­ryh­mi­in. Tao­laisu­ud­es­ta pitää opet­taa eri taval­la luter­i­laisille, ortodok­seille, katolisille, islami­laisille ja uskon­not­tomille. Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riit­tävän suuri. Jat­ka lukemista “Uskon­non opetus”

Osaako joku auttaa bugin korjaamisessa?

Niin kuin moni on valit­tanut, blo­gin selaami­nen on oudosti vaikeu­tunut. Vain uusim­man postauk­sen avaami­nen onnis­tuu vai­vat­tomasti. Muiden osalta pitää odot­taa tovi. Postauk­sen alla ole­va ShareThis-palik­ka peit­tää otsikon vähäk­si aikaa turhal­la ja aika isol­la näkymät­tömäl­lä framel­la. En mielel­läni pois­taisi palikkaa, kos­ka se on tärkeä siinä toimin­nas­sa, johon se on tarkoitet­tu ja kos­ka sen luvuista näen artikke­lien kysyntää.

Ratkaisua odotel­lessa malt­tia. Vähän odot­tele­mal­la artikke­lin saa klikattua.

Kaavoituksen nopeuttaminen

Helsin­gin kaupun­ki on lisän­nyt tavoitet­taan asun­to­tuotan­nos­sa asun­toon 5500 vuodessa. Lisäys tuli min­un ehdo­tuk­ses­tani, mut­ta tarkoitin kyl­lä olen­nais­es­ti suurem­paa lisäys­tä. Olen edelleen sitä mieltä, että Helsinki­in voitaisi­in rak­en­taa 10 000 asun­toa vuodessa.

Kaupung­in­talol­la jär­jestet­ti­in parin tun­nin sem­i­naari kaavoituk­sen nopeut­tamis­es­ta, jot­ta uuteen tavoit­teeseen päästäisi­in. Toimin­nan järkeistämi­nen on sinän­sä tärkeää. Se säästää ihmis­ten aikaa ja kaupun­gin rahaa, mut­ta ei tuo lisää asun­to­ja kuin het­kel­lis­es­ti. Jos kaavoitus kestää liian kauan, sen voi aloit­taa aiem­min. Jos syötämme vakionopeudel­la vet­tä putkea pitkin, veden kulku kestää sitä kauem­min, mitä pidem­pi on put­ki, mut­ta ulos tulee niin paljon kuin sisään syötetään ihan riip­pumat­ta putken pitu­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Kaavoituk­sen nopeuttaminen”

Puhe kaupunginvaltuustossa 12.2.2014

Näin puhuin vuo­den 2015 bud­jetin lähetekeskustelussa:

Keski­tyn bud­jet­ti­in ja kaupunkisuunnitteluun.

Mis­sä ikinä kul­jenkin, aina joku valit­taa Helsin­gin kaavoituk­sen hitaud­es­ta. Siitä on tul­lut kansan­taloudelli­nen ongel­ma. Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Nos­timme vuosi sit­ten tavoit­teen 5 500 asun­nok­si. Se vas­taa keskisu­uren kun­nan asun­tokan­taa. Olisin ollut valmis olen­nais­es­ti suurem­paan tavoit­teeseen varsinkin nyt, kun yhä use­ampi halu­aisi asua nimeno­maan Helsingis­sä. Jat­ka lukemista “Puhe kaupung­in­val­tu­us­tossa 12.2.2014”

Heikinkadusta puolet jalankulkijoille

Han­nu Oskala ja 47 muu­ta val­tu­utet­tua tekivät Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa aloit­teen Man­ner­heim­intien itäre­unan muut­tamisek­si koelu­on­tois­es­ti käve­lykaduk­si välil­lä Ruot­salainen teat­teri — Pos­ti­ta­lo. Autoli­ikenne siir­ret­täisi­in 1+1 kaistalle ratikkakisko­jen län­sipuolelle. Kun ensim­mäisen ker­ran kuulin ajatuk­ses­ta, pidin aja­tus­ta lähin­nä hai­hat­telu­na, mut­ta Han­nu kavere­i­neen on työstänyt esi­tyk­sen ammat­ti­taitois­es­ti pystyen osoit­ta­maan, että jär­jeste­ly voisi toimia. Jat­ka lukemista “Heikinkadus­ta puo­let jalankulkijoille”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2014

(Lis­taan tästä)

Kuusikym­men­tä uut­ta käpyläläistä

Paik­ka Mäkelänkatu 95, Käärmet­aloa vastapäätä. Van­ha pankki­raken­nus pure­taan ja ton­tille raken­netaan yksi saman­lainen viis­tosti tiehen sijait­se­va ker­rosta­lo lisää. Van­hat ker­rostalot suo­jel­laan. Uut­ta asuin­raken­nu­soikeut­ta tulee 2400 ker­rosneliötä lisää. Har­mit­toman tun­tu­inen täy­den­nys­rak­en­tamiskaa­va. Tont­tite­hokku­us vähän alle yhden. Olisi var­maankin suurem­pi, jos olisi kyse uudisrakennuskohteesta.

Tuo suo­jelupäätös vähän mieti­tyt­tää. Aika paljon meil­lä suo­jel­laan kohta­laisen nuor­takin raken­nuskan­taa. Tässä tapauk­ses­sa siitä ei liene san­ot­tavaa hait­taa, mut­ta olisi, jos taloy­htiö pyytäisi lupaa purkaa van­hat raken­nuk­set ja kaavoit­taa tont­ti parem­min. Kurt Sim­bergille voidaan antaa anteek­si, että hän sijoit­ti raken­nuk­set taval­la, joka mak­si­moi Mäkelänkadun liiken­nemelun ton­til­la, kos­ka 40-luvun alus­sa liiken­net­tä oli paljon vähem­män. Jos tont­ti tehtäisi­in nyt, Mäkelänkadun var­teen raken­net­taisi­in yht­enäi­nen talo­muuri, jot­ta sen takana olisi vähän rauhal­lisem­paa. Näin tehdään, kun Mäkelänkat­ua aikanaan jatke­taan Käpylästä pohjoiseen kohti Kehä I:tä Tuusu­lantien tilalle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.2.2014”

Kotiäidin eläketurva?

Eläkey­htiö Ilmarisel­la oli per­jan­taina vuo­tu­inen eläke­sem­i­naarin­sa, jos­sa julk­istet­ti­in tutkimus eläk­keen riit­tävyy­destä. Tutkimuk­sen näyte ei ollut aivan edus­ta­va otos, joten tulok­si­in on suh­taudut­ta­va pienel­lä varauk­sel­la. Keskeinen tulos oli, että näinä vuosi­na eläk­keelle siir­tyvien miesten eläk­keet ovat hyviä ja riit­tävät hyvään elämään, mut­ta nais­ten kesku­udessa on paljon pien­ten eläkkei­den saa­jia. Tämä johtuu katkon­ai­sista työurista ja ne taas johtu­vat lap­sista ja kotiäi­tiy­destä, joka oli vielä 1970-luvul­la paljon yleisem­pää kuin nyt.

Mitä tälle pitäisi tehdä?

Sinän­sä koko eläke­jär­jestelmä olisi iso tulon­si­ir­to miehiltä naisille, kos­ka naiset elävät seit­semän vuot­ta miehiä van­hem­mik­si ja molem­mil­la sukupuo­lil­la on kuitenkin sama eläkeikä ja samat mak­sut. Jos olisi erik­seen miesten ja nais­ten eläkey­htiöt, jot­ka eivät rahoit­taisi ris­ti­in toisi­aan, nais­ten eläke­mak­sut oli­si­vat joko paljon suurem­mat tai eläkkei­den ehdot huonom­mat. Jat­ka lukemista “Kotiäidin eläketurva?”