(Listaan tästä)
Kuusikymmentä uutta käpyläläistä
Paikka Mäkelänkatu 95, Käärmetaloa vastapäätä. Vanha pankkirakennus puretaan ja tontille rakennetaan yksi samanlainen viistosti tiehen sijaitseva kerrostalo lisää. Vanhat kerrostalot suojellaan. Uutta asuinrakennusoikeutta tulee 2400 kerrosneliötä lisää. Harmittoman tuntuinen täydennysrakentamiskaava. Tonttitehokkuus vähän alle yhden. Olisi varmaankin suurempi, jos olisi kyse uudisrakennuskohteesta.
Tuo suojelupäätös vähän mietityttää. Aika paljon meillä suojellaan kohtalaisen nuortakin rakennuskantaa. Tässä tapauksessa siitä ei liene sanottavaa haittaa, mutta olisi, jos taloyhtiö pyytäisi lupaa purkaa vanhat rakennukset ja kaavoittaa tontti paremmin. Kurt Simbergille voidaan antaa anteeksi, että hän sijoitti rakennukset tavalla, joka maksimoi Mäkelänkadun liikennemelun tontilla, koska 40-luvun alussa liikennettä oli paljon vähemmän. Jos tontti tehtäisiin nyt, Mäkelänkadun varteen rakennettaisiin yhtenäinen talomuuri, jotta sen takana olisi vähän rauhallisempaa. Näin tehdään, kun Mäkelänkatua aikanaan jatketaan Käpylästä pohjoiseen kohti Kehä I:tä Tuusulantien tilalle.
WSOY:n talo Bulevardilla asunnoiksi
Mietin hetken, olenko asiassa esteellinen, koska olen Teos Oy:n kirjailija ja tämä kaava vaikuttaa suuresti kustannusosakeyhtiön asemaan (haluaisivat pysyä rakennuksessa vuokralaisena), mutta en ole. Olisin ehkä, jos ryhtyisin kiivaasti vastustamaan hanketta vuokralaisten edun nimissä.
Tonttitehokkuus 4,2, ihan hyvää tasoa siis. Autopaikkanormi tuhoaisi koko hankkeen, mutta sitä ei nyt sovelleta, koska talo on joskus viime vuosituhannella ollut asuinkäytössä. Käytännössä talon asukkaat, eivät varmaankaan aivan tulojakauman alapäästö, vuokrannevat itselleen autopaikat jostain kaupallisesta hallista. En todella ymmärrä, miksi kaavalla pitäisi määrätä, kuinka monen asukkaan on näin tehtävä.
Kaavamuutos lisää rakennuksen arvoa niin paljon, että kiinteistövirasto haluaa osan hyödystä kaupungille. Eikö tämä vähän viittaa siihen, että asuntoja noilla seuduilla tarvitaan enemmän kuin toimistoja?
Pasilansillan liikennesuunitelma
Siltaa levennetään, ratikat saavat omat kaistansa ja Pasilan aseman eteen tulee ratikkapysäkki kahden ratikan mitoituksella. Jalankulusta omalle tasolleen erotetut 2,5 metrin pyörätiet. Enää ei puutu kuin raha, mutta sitä varmaankin Pasila-projektiin löytyy. Onhan kyse miljardiluokan investoinnista.
Kyllä jotain on siinä vaiheessa pahasti vialla kun nimimerkissäni esiintyvä rakennus on suojeltu historiallisesti arvokkaana rakennuksena. 😀
Toi Mäkelänkatu 95 ja tonttiteho 1,0. Jos tämä olisi yksittäistapaus, niin mikäpä siinä, mutta kun nämä on järjestäen tätä: Ei ne lähiöt olennaisesti tiivisty, jos niitä rakennetaan ihan samalla sapluunalla kuin ennenkin. Tässä on käytännössä tehty suora kopio viereisistä talosta.
Alueiden tiivistäminen tarkoittaa sitä, että rakennustehokkuutta nostetaan. Ahtaasti tulkittuan tämä on ristiriidassa esimerkiksi kyseisen kaavan kohdalla mainitun tavoitteen kanssa: “Uudisrakennuksen massoittelu, paikka tontilla ja arkkitehtuurin tyyli on tarkoitus sovittaa ympäristöön sopivaksi.”
Joka tuota tulkintaa pitää höllentää niin että saadaan suurempia rakennustehokkuuksia, tai sitten lakataan laskemasta neliötavoitteita täydennysrakentamisen varaan, koska näin ne lähiöt eivät tiivisty. Eli pitäisi tehdä valintoja.
No siis onhan makkaratalo kuitenkin merkittävä oman aikakautensa tuote, ja kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Paljon kyseenalaisempaa on täysin bulkkirakentamista edustavien kerrostalolähiöiden suojeleminen, vaikka ne eivät olisikaan yhtä “rumia”.
Kaikenkaikkiaan rakentamisen sääntely pitäisi tehdä joustavammaksi. Historiaa on mahdollista kunnioittaa vaikka kaikkea ei suojeltaisikaan kuoliaaksi. Eli jonkinlainen tapauskohtainen harkintamenettely ja joustava rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävä laatuarviointi pitäisi saada helvetin jäykkien kaavojen tilalle.
Eihän siinä ole mitään järkeä, että kaupungin rakentaminen seisoo kun kaavoitusprosessi vie vuosikausia, ja kun rakentamaan ehkä lopulta oltaisiin pääsemässä hankkeen taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot ovatkin jo muuttuneet.
OS:“Kaavamuutos lisää rakennuksen arvoa niin paljon, että kiinteistövirasto haluaa osan hyödystä kaupungille. Eikö tämä vähän viittaa siihen, että asuntoja noilla seuduilla tarvitaan enemmän kuin toimistoja?”
Läpinäkyvyyden nimissä kakki tämänkaltaiset sopimukset pitäisi esitellä viimeistä senttiä myöten netissä. Tässä on oikeasti korruption paikka. Bulevardisoinnin yhteydessä Valio muuttaa Pitäjänmäen mehutehtaansa asunnoiksi. Kaupunki vetää välistä samalla tavalla ja kaikki on tyytyväisiä paitsi tulevien asuntojen omistajat, joille on siunaantunut superkallis tontti. Ja asuntojen neliöhinnat pyörivät 8000 eurossa?
Koska yhteiskunta tukee asumista, markkinat vääristyvät vuosi vuodelta pahemmin, kunnes joskus hintakupla hävittää kaikki spekulaatiovoitot. Kansalaiset menettävät rahansa kahdesti. Ensin pankki irtisanoo lainat ja myy asunnot pilkkahintaan omille bulvaaneilleen. Sitten kansalaiset maksavat toisen kerran laskut, kun pankkien taseet romahtavat ja valtion pankkituella pidetään pankit pystyssä.
Ei siinä mitään jos suojelu kulkisi aina lautakunnan kautta. Kaupunkikuvaneuvottelukunta käyttää yksittäisissä hankkeissa omaa valtaansa,aikakaudelle tyypillisinä on säilytettävä huoneistojen hankalat pohjatkin. Viisainta jättää kaikki keskustan normaalihintaiset hankkeet sikseen, ei niihin ostajien tai vuokralaisten rahat riitä.
Vaikka rakentaja saisi sen tontin ilmaiseksi, ne neliöhinnat ovat ihan samat. Ne määräytyvät markkinoilla, ja niillä markkinoilla hinnat määräytyvät tarjonnan mukaan.
Kaupunkilaisten etu on se, että kaupunki ottaa kaavoitushyödystä mahdollisimman ison osan itselleen. Maksajana on tontin nykyinen omistaja, ei kukaan muu.
Jos ne asukaat ne asunnot ostavat, niin kaipa heidän täytyy olla vähintään kohtuullisen tyytyväisiä. Jos potentiaaliset asukkaat ovat valmiita maksamaan asunnoista 8000 €/m2, niin sillä hinnalla rakennusliike ne heille haluaa myydä, ihan riippumatta siitä, olivatko heidän omat kustannuksensa 7900 €/m2 vai 790 €/m2. Jos hintoja halutaan laskea, niin silloin pitää lisätä tarjontaa, ei kasvattaa rakennusliikkeiden marginaalia lahjoittamalla heille tontteja alihintaan (kysynnän leikkaamista kieltäytymälä majoituttamasta muualta tulleita ihmisiä, joilla ei ole sen enempää rahaa kuin työpaikkaa voisi tietysti myös harkita)
Annetaanpa vaihtelun vuoksi positiivista palautetta: Pasilansillan liikennesuunnitelma on tehty hyvin. En löydä siitä mitään korjattavaa. Edelliseen versioon verrattuna on erityisen positiivista, että raitiovaunut ovat saaneet omat kaistat.
Jos asuntojen hinta ylittää markkinahinnan, niitä ei saada myytyä. Jos tuotantokustannukset ylittävät markkinahinnat, ei asuntoja rakenneta ollenkaan. Pitäjänmäessä ei siis voi olla myynnissä 8 000 €/m2 asuntoja, jotka olisivat niin kalliitä korkeiden rakennuskustannusten tai kalliin tontin takia.
Mäkelänkatu 95 kerrostalot edustavat vielä sitä aikaa kun kerrostalojen ulkonäöstä välitettiin, vaikka ne ovatkin muotokieleltään hyvin yksinkertaisia.
Sen sijaan että tonttitehokkuudella 1,0 rakennetaan jatkoksi vielä yksi talo, olisi parempi jos jäljellä oleva osa rakennettaisiin tiiviisti, mutta talojen ulkonäkö olisi täysin kopioitu vanhemmista taloista.
Tällöin uusi rakennus toisaalta tiivistäisi aluetta mutta toisaalta ei olisi niin pahasti ristiriidassa vanhempien rakennusten kanssa.
Sen sijaan vuoden 1965 jälkeen rakennetulla alueella on parempi kun koko alue jyrätään. Tämä nostaa samalla alueen arvoa.
Pasilassa on nykyisin pyörätie Opastinsillalta Pasilansillalle. Suunnitelmassa on vain jalkakäytävä. Unohtuiko pyörätie vai onko se tarkoitus poistaa? Esitystekstistä ei käy ilmi.
Ei nyt ruveta kehumaan! 🙂 Mutta toki siis huikea parannus nykytilaan ja hyvää työtä. Yksityiskohtana väittäisin että laituri on turhan lyhyt, pitäisi mahtua kaksi Articia eli 60m, mutta vaikea sanoa kun pituutta ei ole kuvaan merkitty.
Mutta se mitä tuossa ei ole ratkottu on Ratapihantien ja Asemapäällikönkadun risteys. Siinä on nyt seitsämän konfliktisuuntaa, eli valoissa seisoo ja pitkään ihan kaikki kulkumuodot. Jotain tuolle pitäisi tehdä.
On siinä kuvassa mitta-asteikko. Minusta se oli vähän yli 60 metriä.
Täydellisessä kilpailussa kysyntä ja tarjonta voidaan ehkä saadakin tasapainoon. Helsingissä asuntomarkkinoilla ei ole täydellisestä kilpailusta puhettakaan. On kunnallinen kaavoitusmonopoli. Kaavoitusprosessi kestää 10 vuotta. Tarjonta on oligopolistista: vain harvoja ruotsalaisia rakennusliikkeitä. Tonttikoko kaavoitetaan suureksi, ettei kilpailua pääse syntymään ja jos pääsee kaupunki poistaa epämieluisat tarjoajat(vrt. Munkkisaarenranta). Lisäksi omistusasumista tuetaan verihuojennuksella. Asumistuet taas vääristävät vuokramarkkinoita.
Valion alueen kaavoittaminen liittyy siis uuteen yleiskaavasuunnitelmaan, joka realisoituu asuntotuotantona joskus 10–15 vuoden kuluttua. Sato myy tänään uudiskohdetta Pitäjänmäellä kalleimmillaan 6000 euron neliöhinnalla.
Lähes aina kun olen nykyisellä Pasilan aseman saattopaikkoja tarvinnut, on ne olleet täysin tai lähes täynnä, ja odottelijoita väylien pysähtymiskieltoreunoillakin. Suunnitelmassa paikkojen määrää aseman edessä vielä vähennetään nykyisestä, ja samalla aseman matkustajamäärien odotetaan kasvavan? Tervetuloa jumitus. Erilaista aukiota tulee silloille ja seudulle muutenkin niin paljon, että parin lisämetrin käyttöä aseman edessä toisenkin parkkirivin muuttamiseen vinoruuduiksi voisi pitää perusteltuna.
Vaikuttaisi, että tässä ei ole huomioitu mitenkään uutta rautiovaunulinjastosuunnitelmaa, jossa raitiovaunuliikenne Pasilansillalta länteen päin alkaisi Länsi-Pasilan lenkin sijaan kulkemaan suoraan Pasilankatua pitkin etelään. Eli sen puitteissa joudutaan suunnittelemaan ja rakentamaan sillan länsipää uudestaan?
Yleisesti, miten pyöräkaistalta käännytään vasemmalle? Risteyksen reunoja pitkin, kaksien eri valojen kautta? Samalla kun autot menevät poikki risteyksen yksillä valoilla? Ratapihantien ja Asemapäällikönkadun risteyksestä tulee niin valtavan suuri, että tämän mutkittelun sijaan myös polkypyöräilijälle risteyksen läpi oikaisu alkaa olemaan houkutteleva vaihtoehto, varsinkin jos Pasilansillan suunnan autoliikenne nykyisestä huomattavasti vähenee.
Myös pyöräilyn kannalta suunnitelma on katastrofaalinen. Ei kait tänä päivänä enää tehdä noin surkaa pyöräilyinfraa kuin tuossa aseman edessä. Vai onko tämä niin kaukana pyöräilyä esillä pitävien päättäjien omista asuinalueista, ettei ole niin väliäkään?
Mainitset kyllä monta asiaa, jotka sotkevat asuntomarkkinoita (hitaan kaavoituksen tuoma tonttipula, asumisen tuet). Mutta mikään näistä ei muuta sitä, että asunnon myyntihinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Jos rakennusliikkeiden kilpailu on huonoa, se näkyy tonttien hintojen alenemisena, ei myyntihintojen nousuna.
Eli tässä kokonaisuudessa asuntojen myyntihinta on ainut kustannuserä, joka määräytyy vapailla markkinoilla. Ja kaikki muu on jotenkin säänneltyä.
Näin siunataan mekanismi, jossa asuntojen rakentaminen maksaa 2000e neliöltä, kaupunki ottaa 1000e neliöltä tonttista ja loput 5000e neliöltä menee — ties mihin. Ja sitten tekopyhänä ollaan kauhistelemassa Sotshin korruptiota.
Koti-isä
Tuon Sotshi-näkökohdan vuoksi tontit pitäisi aina huutokaupata.
Ei tietenkään näy. Jos tonttien hinta uhkaa laskea, vähennetään tonttien tarjontaa. Jos asuntojen hinnoissa on laskupaineita, vähennetään uudisrakentamista.
Ja kas kummaa taas on asuntomarkkina tasapainossa, asumisen hinta nousee nousemistaan, pankkien kannattavuus paranee ja suuria kiinteistömassoja omistavat rikastuvat entisestään.
Asunnon myyntihinta on kutakuinkin ainoa asia, joka asuntomarkkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Monopoli/oligopoli-asemassa olevien toimijoiden ei milloinkaan tarvitse laskea hintojaan.
Museovirasto — kehityksen jarru!
Jännä juttu että ihmiset ovat ainakin omien kokemusteni mukaan keskimäärin tästä ihan eri mieltä. Minusta olisi reilumpaa myydä tontit markkinahintaan ja arpoa sitten niitä kymppitonnien pikavoittoja kaikkien kaupunkilaisten kesken, ei ainoastaan niiden joilla on mahdollisuus hankkia pari-kolme sataa tonnia lainaa.
Pasilan sillan suunnitelman tekstissä sanotaan “Ajoratojen vieressä on lisäksi korotetut pyöräkaistat.”
Karttaan on piirretty ja merkitty “Pyörätiet”.
Kummat tähän aiotaan tehdä? Vai onko KSV päätöksellä mitään väliä, Rakennusvirasto tekee niin kuin aina ennenkin.
Kuvan mukaan siinä olisi kolmitasoratkaisu. Esittelijä puhui tänään pyöräkaistoista, mutta tuo kaista on kyllä eri tasossa kuin ajorata — ja eri tasossa kuin jalkakäytävä.
Pasilansillan uusi suunnitelma on hyvä raitioliikenteen kannalta.
Yksi kysymys kuitenkin:
Miten varmistetaan runkobussilinjojen riittävä sujuvuus siinä vai perustetaanko nämä runkolinjat suoraan raitiolinjoiksi?
Niin pitäisi. Miksi näin ei tehdä?
Tosin tämäkään ei riitä, sillä huutokaupan ehtona pitäisi olla rakentamispakko. Vielä jos ymmärrettäisiin järjestää ylitarjontatilanne pääkaupunkisedun tonttimarkkinoille, voisi tämän maan talous lähteä nousuun.
Itse uskon, että järkeä hommaan saadaan vasta ison kriisin kautta. Uskoni nykypoliitikkojen kykyyn parantaa yhteiskuntaamme on mennyt.
Vapaarahoitteiset tontit jaetaan Helsingissä tarjouskilpailun kautta. Niihin sisältyy rakentamispakko uihkana vuokraoikeuden menettäminen.
Ja kumpikin näistä asioista on näppärästi markkinoiden ulottumattomissa kaupungin näpeissä… Jos tontteja kaavoitetaan tarpeeksi ja regulaatiolla huolehditaan myös niiden rakentamisesta, ongelmaa ei ole.
Tottakai markkinatoimijat vetävät kotiinpäin minkä ehtivät, markkinatalous perustuu siihen. Markkinoiden luominen olisi tässä tapauksessa julkisen vallan homma.
Tonttien tarjonta on poliittinen muuttuja, ei siihen päde markkinatalous.
Asuntojen ostohinta on se mitä noin 20 vuoden aikana suinkin pystyy maksamaan. Laadulla ei ole hinnan kanssa mitään tekoa ja rakennusfirmat eivät siitä enää edes piittaa.
Aivan, ja poliitikot pitävät huolen, ettei kaavoitettuja tontteja ole esim. nyt kun rakentaminen muutoin halpenisi taantuman aikana. Kaupunki pitää edelleen keinotekoisesti hintaa ylhäällä
Jos bussipysäkkien ja pyörätien väliin saadaan kaide tms., niin tuohan on mielestäni aivan erinomainen suunnitelma pyöräilijän kannalta. Tuosta ei kuitenkaan käy ilmi, tuleeko sellaista. Jollain tavalla bussipysäkin ja jälkakäytävän välinen hortoilu pyörätiellä pitäisi estää.
Katsoppas nyt bussipysäkin lisäksi kaikki ne risteykset. Toivotonta on pyöräilyn edistäminen Helsingissä kantakaupungin ulkopuolella, päättäjillä ei ole pienintäkään halua edistää muuta kuin pyöräkaistoja keskustassa
Muistuu mieleen aika erikoinen suojelupäätös, joka koski Pihlajamäkeen 60-luvulla rakennettuja beonisia bunkkeriasuintaloja.
Yksi rakennus sai suojelupäätöksen taloyhtiön tahdon vastaisesti. Oli näet lähes ainoa yksityisesä omistuksessa, muut olivat kaupungin vuokrataloja.
Ruotsissa vastaavia rumiluksia ollaan jo purkamassa.
1990 luvun lamassa putosi vanhojen ja uusien asuntojen hinnat näppituntumalla 40 %.
Harvoilla toteutuilla korjaus- ja uudisrakennushankkeilla oli yleinen poliittinen tuki ja viranomaisprosessit toimi sujuvasti.
Vaikka regulaatio ei lisäännyt määräysten muodossa muuttavat käsittelijät omia tulkintaperusteitaan ja lopputuloksena rakentamisen kallistuminen.
Nyt pitäisi saada jotkin kansallistalkoon käyntiin PKS-alueen asuntojen hintojen hallitsemiseksi.
Kaiteita tai tolppia voisi käyttää myös pyöräkaistoja muusta tiestä erotettaessa.
Tai kun molemmin puolin pyöräkaistaa ei voi olla kaidetta, olisiko sellainen ratkaisu hyvä, että jalkakäytävän ja pyörätien välissä on 50 cm korkea kaide, joka on helppo ylittää mutta joka antaa selkeän viestin jalankulkijalle että pyöräkaistan puolella ei saa kävellä, ja autotien ja pyöräkaistan välissä on puolestaan tärinäraita, joka tärisyttää pyöräkaistalle eksyvää citymaasturikuskia niin että paikat lähtee hampaista, ja sen verran korkea reuna että molempien yhtäaikainen auraaminen on vielä mahdollista. Pyörätien ja ja jalkakäytävän välillä sitten korkeampi kaide vaarallisissa paikoissa, kuten pysäkin vieressä.
Nuo 90 luvun normien kiristykset oli niitä “Könkkölä” normeja. Niitä sovelletaan vain Helsingissä. Vantaa ja Espoo joustaa
…jos ei olla kiinnostuneita siitä, että pyöräkaista aurataan samalla kuin ajorata. Jos ei aurata ja välissä on tolppa, se on väistämättä jonkin aikaa lumen varastointialue, koska pyöräkaistaa auraava hilux joutuu ajamaan hitaammin kuin ajorataa puhtaana pitävä isompi aura-auto.