Aurinkoenergia vie energiasyöpön teollisuuden etelään?

85 vastausta artikkeliin “Aurinkoenergia vie energiasyöpön teollisuuden etelään?”

1. Ener­giaval­taisen teol­lisu­u­den kohdal­la ratkai­se­vaa on, onko se oikeasti ener­gia- vai investoin­ti­val­taista. Kalli­ita tehtai­ta ei vält­tämät­tä kan­na­ta pitää tyhjäkäyn­nil­lä öisin, jol­loin ratkai­se­vak­si muut­tuukin se, mitä sähkö mak­saa sen osan vuorokaud­es­ta, kun aurinko ei paista.

   Aurinkosähkön hin­nan kehi­tyk­sessä taas kan­nat­taa muis­taa, ettei todel­lisu­udessa esi­in­ny ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua. Jos jokin näyt­tää ekspo­nen­ti­aaliselta, johtuu se vain lyhyestä tarkastelu­välistä. Ennem­min tai myöhem­min mität­tömiltä tun­tuneet kus­tan­nuserät — aurinkosähkön kohdal­la ehkäpä materiaali‑, asen­nus- ja käyt­tökus­tan­nuk­set — alka­vatkin domi­noi­da kokonaishintaa.

   Pidän uskot­ta­vana sitä, että aurinkovoima on vuon­na 2100 maail­man merkit­tävin ener­gian­lähde. Vuon­na 2050 tuskin, kos­ka aikaa on enää niin vähän suh­teessa siihen, minkä kokolu­okan ongelmia pitäisi ensin ratkaista.

   Vastaa

2. Täysin tot­ta. Suo­mi on yksi huonoim­mista paikoista aurinko ener­gialle ja ihmettelee aina mik­si siitä tääl­lä puhutaan vai­h­toe­htona. Kaikille osa­puo­lille on parem­pi kun suo­mi pysyy muis­sa ener­gia muodois­sa. Jokainen ostet­tu enerkia paneeli tääl­lä on pois­sa raakaaineista, jot­ka parem­min sijoitet­tuna oli­si­vat tehokkaam­mas­sa käytössä ener­gian tuotan­nos­sa ja syr­jäyt­tämässä fos­si­ilis­ten käyttöä.

   Vastaa

3. “Uuups”? Arvon kansane­dus­ta­ja vaikut­taa kovin vahin­go­niloiselta aina suo­ma­lais­ten työ­paikko­jen ollessa uhattuna..

   Vastaa

   1. “Uuups”? Arvon kansane­dus­ta­ja vaikut­taa kovin vahin­go­niloiselta aina suo­ma­lais­ten työ­paikko­jen ollessa uhattuna..

      Pikem­minkin päinvastoin.

      Vastaa

4. Super­sähköverkko (super grid) tehnee ener­gias­ta aika vähän paikkasi­don­naisen, jos hyvin käy.

   Toisaal­ta suh­taudun pes­simistis­es­ti Suomen mah­dol­lisuuk­si­in EU:n ja euron keskit­tymiske­hi­tyk­sessä, jot­ta voihan se siir­tokus­tan­nus olla se viimeinen naula arkkuun. 

   Siinä tapauk­ses­sa Suomen lap­sille pitäisi vielä nyky­istä pain­okkaam­min ker­toa, että tule­vaisu­us kan­nat­taa suun­nitel­la niin, että maas­ta­muut­to voi tul­la eteen. Ja vielä etelän aurinkoon! (Että kieli­taitoa sabotoivas­ta pakko­ruot­sista pitäisi luop­ua tästäkin syystä.)

   Vastaa

5. Täy­ty­isi vain kek­siä joku keino varas­toi­da sitä aurinkoen­er­giaa taloudel­lis­es­ti. Ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us kun tup­paa yleen­sä ole­maan sel­l­aista, ettei tuo­tato­pros­es­sia voi ajaa ylös aamunkoit­teessa ja alas pimeän tultua.

   Vastaa

6. Aurinkoen­er­gian määrä maa­pal­lol­la lie­nee vakio. Pääsky­set eivät pysty päivän­tasaa­jal­la lisään­tymään, kos­ka poikaset eivät kestä 12 tun­nin pimeyt­tä ja nälkää. 

   Pääsky­set ja moni muukin muut­tolin­tu käy pohjoises­sa pes­imässä, mis­sä kesäl­lä päivä on pitkä ja yö lyhyt.

   Voipi olla, että pian myös ihmi­nen kek­sii, miten samal­la taval­la hyö­dyn­tää napa­pi­irien ja lähistö­jen pitkää päivää.

   Vastaa

7. Näin tapah­tuu pääosin vain, jos aurinkoen­er­gian varas­toin­ti tulee riit­tävän edullisek­si sekä teknis­es­ti että hyö­ty­suh­teeltaan. Suurin osa ener­giasyöpöistä teol­lisu­us­pros­es­seista on jatku­via kahdestakin syys­tä. Toisaal­ta käsiteltävät ainemäärät ovat hyvin suuria, toisaal­ta tehtaiden pääo­maku­lut juok­se­vat, oli pros­es­si käytössä tai ei.

   Tästä syys­tä aurinkoen­er­gia sopii sel­l­aise­naan tuo­hon huonos­ti. Tämän het­ken edullisim­mal­la tun­netul­la tekni­ikalla kau­si­varas­toin­ti ehkä kolminker­tais­taa kau­si­varas­toidun sähkön hin­nan. Tässä on vielä se erikoisu­us, että edullisin kau­si­varas­toin­ti käyt­tää vetyä, joka sit­ten saat­taakin mielu­um­min kan­nat­taa myy­dä sel­l­aise­naan eteenpäin.

   On tietysti mah­dol­lista, että tule­vaisu­u­den teknolo­gia muut­taa tilan­net­ta. Ihan samal­la taval­la se voi tuo­da meille näp­pärät pienikokoiset ydin­reak­torit, jot­ka ovat omi­aan tuot­ta­maan sähköä jatku­vaan käyt­töön, jol­loin vaa­ka taas kään­tyy. Näistä ske­naar­i­oista voi toteu­tua nol­la, yksi tai kaksi.

   Aurinkoen­er­gian hal­ven­tu­mi­nen tuo ener­giae­t­ua aurinkoisille seuduille, mut­ta jos seudul­la ei ole mitään muu­ta kuin aurinkoen­er­giaa, sil­lä ei nykyte­knolo­gial­la päästä kovin pitkälle. Vety- tai metaan­ite­hdas on lähivu­osikym­meninä toden­näköisem­pi aurinkovoimalan seu­ralainen kuin vaikka­pa terästehdas.

   Aurinkoen­er­gian hin­nan alen­e­mises­sa kan­nat­taa huo­ma­ta se, että usein puhutaan aurinkopa­neel­ien hin­nan putoamis­es­ta, ei aurinkovoiman hin­nan putoamis­es­ta. Maail­man aikaisem­min suurim­man aurinkovoimalan (SEGS) tuotan­tokus­tan­nuk­set oli­vat tiet­tävästi edullisim­mat (arvi­ol­ta $.14/kWh) maail­mas­sa, ja voimala on yli 20 vuot­ta van­ha. Tästä keväästä asti suurim­man voimalan (Ivan­pah, ei kovin kaukana SEGS:stä) tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat samaa luokkaa.

   Koti­talon katolle laitet­tavas­sa aurinkovoimas­sa paneel­ien hin­ta domi­noi, kos­ka rak­en­teet ja infra on jo käytän­nössä ole­mas­sa. Autiomaa­han raken­net­tavaan voimalaan tarvi­taan huo­mat­ta­va määrä per­in­teistä rak­en­tamista, jon­ka reaal­i­hin­ta pikem­min nousee kuin las­kee. Paneel­ien hin­nan putoami­nen voi tehdä panee­l­iv­oimalas­ta jos­sain vai­heessa isos­sakin mitas­sa edullisem­man kuin ter­mis­es­tä aurinkovoimalas­ta, mut­ta paneeleil­lakin toimi­va voimala tarvit­see paljon rakenteita.

   Jos aurinkovoimalan rak­en­taa aurinkoiselle paikalle lähelle päivän­tasaa­jaa, ter­miseen voimalaan voi nykyte­knolo­gial­la rak­en­taa läm­pö­varas­ton, joka pitää tur­bi­init pyörimässä yön yli. Täl­löin saadaan läh­es var­maa jatku­vaa tehoa aikaisek­si. Tarvit­ta­vat rak­en­teet ovat kuitenkin niin suurikokoisia, että hal­paa se sähkö ei ole.

   Tästä rajas­ta ei oikein päästä nykyte­knolo­gial­la yli. Toden­näköisim­mät radikaalit uudet teknolo­giat perus­tu­vat kaik­ki siihen, että auringon säteilyä muute­taan jol­lain taval­la kemi­al­lisek­si ener­giak­si. Sekään kehi­tys ei kovin paljon tue ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den siir­tymistä aurinkovoiman perässä, kos­ka kemi­al­lisen ener­gian voi lait­taa tankki­laivaan ja siirtää hal­val­la muualle.

   En ole kat­e­goris­es­ti väit­tämässä, etteikö aurinkoen­er­gian hyö­dyn­tämisen kehit­tymi­nen voisi siirtää tiet­ty­jen toim­into­jen pain­opis­tet­tä aurinkoisem­mille seuduille. Teol­lisu­us tarvit­see kuitenkin raa­ka-ainei­ta, logis­ti­ikkaa (usein mer­i­tie), koulutet­tua työvoimaa, poli­it­tis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti stabi­il­ia ympäristöä, jne. 

   Joka tapauk­ses­sa aurinkoen­er­gia on jos­sain muo­dos­sa tule­vaisu­u­den ener­giantuotan­to­muo­to, kos­ka vain sil­lä ja ydinen­er­gial­la on mah­dol­lista tuot­taa jok­seenkin riit­tävästi ener­giaa käyt­tämät­tä fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Jos­sain vai­heessa ener­gian hin­ta nousee sille tasolle, että aurinkoen­er­gia tulee kan­nat­tavak­si. Tosin sil­loin voi olla, että ener­giain­ten­si­ivistä teol­lisu­ut­takin on aika lail­la vähem­män kuin nyt, jol­loin kysymys on vähem­män kiinnostava.

   Vastaa

8. Jotkut ener­giasyöpöt teol­lisu­us­laitok­set pyörivät läpi vuorokau­den ja tarvit­se­vat yöa­jak­si jotain muu­ta kuin aurinkoenergiaa.

   Toimi­va ener­gia­jär­jestelmä tarvit­see asen­nustyötä, jonkin­laisen siir­toverkon sekä mui­ta osia ja työ­panok­sia. Hin­to­jen lasku ei var­maankaan koske kaikkia kulueriä.

   Mis­tähän kokon­aisu­ud­es­ta se aurinkoen­er­gian hin­nan lasku on las­ket­tu? Onko kyse vain aurinkopa­neel­ista vai laa­jem­mas­ta kokonaisuudesta?

   Vastaa

9. Taas vail­la ratio­naal­ista perus­taa ole­vaa utopis­tista maalailua, kuten esimerkik­si aiem­mis­sa kir­joituk­sis­sa Kiinan kohdal­la. Väität kehi­tyskulkua ilmeisek­si, mitä se ei todel­lakaan ole. Saman­laista voi lukea vaikka­pa vuodelta 1990. Ennustet­ti­inko sil­loin aurinkoen­er­gian osu­udek­si 20 vuot­ta myöhem­min, tämä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/67/Total_World_Energy_Consumption_by_Source_2010.png ?

   Jos nyt ajatel­laan, että olisit oike­as­sa tuos­sa, mitä väität todel­lisen hin­nan kehit­tymis­es­tä, ja kun teknolo­gian kehit­tymi­nen kohden huokeam­paa aurinkoen­er­giaa on enem­män tutkimus­panok­sen kuin ajan funk­tio, niin mik­si riit­täviä resursse­ja ei ole panos­tet­tu ja sit­ten, uuups, kerät­ty voit­to­ja paljon halvem­mas­ta ener­gias­ta kuin mil­lä tahansa muul­la taval­la tuotettuna?

   Luuletko, etteivät tuhan­net sijoit­ta­jat val­tioista yksi­ty­isi­in ole miet­ti­neet tätä ja tehneet siitä selvi­tyk­siä? Niis­sä vakavam­mis­sa selvi­tyk­sis­sä, kuten IEA, eikä sci­fi-kir­jail­i­jois­sa, kuten Kuusen, Lin­turin ja Ahlqvistin käyt­tämä lähde, nos­te­taan esille monia keskeisiä ongelmia.

   50% kaavail­lus­ta vuo­den 2060 sähkön­tuotan­nos­ta edel­lyt­täisi maa-alaa n. 500,000 km². Tämä sisältää IEA:lla myös hyvin opti­mistisen arvion ener­giate­hokku­u­den lisään­tymis­es­tä ja sitä kaut­ta maltil­lis­es­ta ener­giankäytön nousus­ta. Todel­li­nen tarvit­ta­va maa-ala voi siis olla vielä huo­mat­tavasti suurem­pi, kun epä­var­muustek­i­jät huomioidaan.

   Kun sitä vapaa­ta maa-alaa lähde­tään etsimään, niin päädytään hel­posti kauas asu­tuskeskuk­sista, myös man­terei­den rajo­jen ylitse. Tämä edel­lyt­täisi ns. super­gridia, joka on fuu­sioen­er­gian tavoin “aina 50 vuo­den päässä” vihrei­den van­haa slo­ga­nia lainat­en. IEA:n arvion mukaan ei ole takei­ta siitä, että täl­lainen vihrei­den visioiden sähköverkko olisi tek­nol­o­gis­es­ti mah­dolli­nen. Ehkä se on, mut­ta ainakin se on vielä hyvin kaukana. Myös poli­it­tis­es­ti. Ara­bisyksy tuskin on lisän­nyt uskoasi aurinkosähkön Sahara-visioon.

   Vesivoimaa voidaan hyö­dyn­tää tuke­na vain rajal­lis­es­ti, eli tarvi­taan sekä huimasti kohen­tunut­ta akkutekni­ikkaa että riit­tävästi var­avoimaa, sil­lä parhail­lakin alueil­la aurinko pais­taa vain mur­to-osan päivästä ja ener­giaa tarvi­taan usein eniten sil­loin kun aurinko ei paista. Sekä vaa­dit­tu akkutekni­ik­ka että var­avoima tietysti nos­ta­vat aurinkoen­er­gian hin­taa aivan siitä riip­pumat­ta, kuin­ka paljon tehokkaampia ja huokeampia aurinkopa­neeleista saadaan kehitet­tyä. Hin­taa pienelle osu­udelle sähkön kokon­ais­tuotan­nos­ta ei voi ekstrapoloi­da hin­naksi siihen tilanteeseen, jos­sa aurinkoen­er­gial­la olisi tarkoi­tus tuot­taa kym­meniä pros­ent­te­ja maail­man sähkön(saati energian!)kulutuksesta. Super­akkui­hin pätee tietysti sama kuin super­gridi­in ja fuusioenergiaan.
   Tämä on todel­la suuri logis­ti­ik­ka- ja kus­tan­nu­songel­ma myös lisäk­si siitä syys­tä, että täy­tyy varautua poikkeu­soloi­hin. Tekni­nen yhteiskun­ta ei kestä, ei taloudel­lis­es­ti eikä sosi­aalis­es­ti, pitkit­tynyt­tä black­out­tia. Viikko­ja kestävä poikkeuk­sel­lisen pil­vi­nen vai­he tulee panee­likeskit­tymän alueelle ehkä vain ker­ran 10 vuodessa tai 20 vuodessa, mut­ta siihen täy­tyy olla varautunut niin, että se voi tul­la kos­ka tahansa.

   Mm. näistä syistä IEA opti­mistises­sakin ske­naar­ios­saan arvioi, että tarvi­taan selkeä ja riit­tävän korkea hin­nan aset­ta­mi­nen CO2-päästöille ja hiukkaspäästöille, sekä aurinkoen­er­gian sub­ven­toimista vielä kauas tule­vaisu­u­teen, jot­ta aurinkoen­er­gia voisi sähkön­tuotan­nos­sa kil­pail­la fos­si­ilis­ten kanssa ja saa­da 50% osu­u­den sähkön­tuotan­nos­ta vuo­teen 2060 mennessä.

   Tilas­toti­eteil­i­jänä sin­un pitäisi myös oival­taa, ettet voi men­neestä trendis­tä johtaa jatku­vaa trendiä tuol­la tapaa kuin teet, eikä tuo kehi­tys näytä nopeu­tuneen, kuten väität. Kat­so niitä käyriä. Mihin peru­s­tat tuon väit­teen? Toiveuskoon?

   Kuten aiem­min visiosi aurinkoen­er­gias­ta, jos­sa Sahara oli katet­tu aurinkopa­neeleil­la ja super­grid toi ener­giaa Euroop­paan ja sitä säilöt­ti­in super­akuis­sa hel­posti käytettäväksi?

   Tämä nyt on taas hie­man aggres­si­ivisem­pi kom­ment­ti, mut­ta todel­la ihme­tyt­tää intellek­tu­aalis­es­ti lep­poisan huo­le­ton suh­tau­tu­mis­esi johonkin, minkä toteat sin­un mielestäsi ole­van maail­man suurim­man ongel­man. Puo­let Suomen pel­loista ruoko­helvelle, niin että saude­jakin har­mit­taa (tai ainakin demare­i­ta), Kiinan “edis­tyk­selli­nen” ilmastopoli­ti­ik­ka (mitä vielä) ja Sahara-visio, mille tämä on kylk­iäi­nen ja use­ampia mui­ta vas­taavia. Mikä näitä yhdis­tää? Utopis­mi, ratio­nal­is­mi­in pyrkimisen alis­teisu­us utopis­mille. Ensim­mäiselle kel­paa­vat kevyet heitot, jälkim­mäi­nen edel­lyt­täisi mon­imutkaisia laskelmia mar­gin­aalei­neen ja epä­var­muustek­i­jöi­neen ja todennäköisyysarvioineen.

   Mieti ver­tauk­sek­si jotain sel­l­aista teknistä ja ratio­naal­ista ongel­maa kuin asun­non palo­tur­val­lisu­us. Luot­taisitko sen ratkeamiseen tuol­la utopis­tisel­la asenteella?
   Tois­taen aiem­mista aihep­i­irin keskusteluista: Mis­sä ovat kir­joituk­sesi ilmas­to- ja ener­giapoli­ti­ikas­ta, jot­ka todel­la pureutu­vat tähän ongel­maan, jota väität maail­man suurim­mak­si? Mik­si et näe tähdel­lisek­si ja tärkeäk­si niitä tuot­taa? Mis­sä laskel­mat, jot­ka yrit­tävät pureutua siihen intellek­tu­aaliseen vaikeu­teen ja ilmas­tokatas­trofin pre­mis­sil­lä epä­toivoon, mitä edus­ta­vat kan­sain­välisen ilmastopoli­ti­ikan val­tapeli, CO2-päästöille hin­nan saami­nen ja vai­h­toe­htois­t­en ener­gialähtei­den real­is­mi ja todel­liset kus­tan­nuk­set ja kil­pailu- ja elintasovaikutukset?

   Aurinkoen­er­gias­ta­han tuskin on merkit­täväk­si osak­si suo­ma­laiseen ener­gia­palet­ti­in (vaik­ka nuo etelän haaveet eivät osoit­tau­tu­isi utopi­ak­si) ja bioen­er­giakin enem­män Keskus­tan toiveis­sa maaseudun työ­paikoista kuin mis­sään real­is­ti­sis­sa laskelmis­sa, niin todel­li­nen tilan­nehan on se, että sin­un puolueesi uhkaa taas lähteä hal­li­tuk­ses­ta ja sitä myöten seu­raav­ista, jos tei­dän mielestänne maail­man suur­in­ta ongel­maa yritetään lievit­tää, ainakin Suomen lev­eysasteille, tehokkaim­mal­la ole­mas­sa ole­val­la taval­la. Äläkä tähän vas­taa kuin­ka ydin­er­gia maagis­es­ti vain lisää kokon­aisku­lu­tus­ta ja tuh­lailua, mut­ta hyve-ener­gia ei sitä tek­isi. Kuten olet usei­ta ker­to­ja tehnyt, mut­ta et koskaan todel­la perustel­lut mik­si. Aivan kuin täl­laisen eron voisi tehdä.

   Asen­teesi ei hei­jas­ta sitä, kuin­ka epä­toivois­saan pitäisi olla tätä aihet­ta käsitel­lessään, jos todel­la katas­trofi­in uskoo. Ei lainkaan. Kuin­ka pitäisi olla valmis tekemään kom­pro­mis­se­ja, arvioimaan pienem­piä ja suurem­pia paho­ja, ja pienem­piä ja suurem­pia ihantei­ta. Utopisti, kuten tavalli­nen vihreä poli­itikko, kieltää uskon­nol­lisu­ut­ta lähen­televässä maail­manku­vas­saan näi­den val­in­to­jen ole­mas­saolon, kos­ka halu­aa edus­taa kaikkea hyvää. 

   Tavanomainen psykologi­nen mekanis­mi vaikei­den val­in­to­jen pois sulkemisek­si on esit­tää utopis­tisia väit­teitä. “Aurinkoen­er­gia on pian halvem­paa kuin mikään muu kuviteltavis­sa ole­va energialähde.”

   Vastaa

10. Onpa has­su aja­tus. Ener­gia siir­tyy teol­lisu­u­den luokse tasavir­ral­la toimivis­sa voimaverkois­sa tai vety­putk­istois­sa. Ei teol­lisu­us siir­tynyt Sau­di-Ara­bi­aan tai Libyaan aavikolle hal­van öljyn perässä.

    Vastaa

11. Noin se on. Mut­ta onko ener­giasy­op­poa teol­lisu­ut­ta taal­la enaa sil­loin? Kyl­la se ener­giasy­op­po sel­lu- ja paperi­te­ol­lisu­us taal­ta havi­aa jo sik­si, etta euka­lyp­tus­ta vil­jele­mal­la saa raa­ka-aineen paljon Suomea halvem­mal­la, ja moniko sanomale­htea enaa parin kym­men­nen vuo­den paas­ta ohuelta paper­il­ta lukee? 

    Voi tietysti olla etta pari kaivos­ta Lapis­sa antaa tyota muu­tamik­si vuosikymmenek­si, saadaan muu­ta­ma kaivoskol­hoosi. Onko se sit­ten enaa hyv­in­voin­tisuo­mi, siita voi olla mon­taa mielta. Kaykaa Vaalan Otanmaessa!

    t. Mikko

    Vastaa

12. Veikkaan että siinä vai­heessa kun aurinkoen­er­gia muut­tuu järkeväk­si, meille syn­tyy Vihreä liike v2.0 vas­tus­ta­maan sitä jol­lain kuvitel­lul­la tai liioitel­lul­la syyllä.

    Kuten nyt vaikka­pa tuulivoimaa.

    Tai ehkä osu­vampi esimerk­ki olisi vesivoima.

    Vastaa

13. Pani­ik­ki päälle talouskasvus­ta ja teol­lisu­ud­es­ta, vai kohti parati­isia ja pelas­tus­ta? Polkuhan on jo maalat­tu, joten mitäpä sitä roikku­maan vanhassa?

    Vastaa

14. Mah­toiko siel­lä olla jut­tua aiheesta: Low ener­gy nuclear reac­tion LENR ? E‑Cat (Andrea Rossi) on kol­man­nen osa­puolen testis­sä, jon­ka pitäisi valmis­tua kevään aikana. Ruot­salaiset ovat asi­as­sa kovasti mukana. Itse asi­as­sa myyn­tiä varten luo­tu yri­tys on ruot­salainen (http://hydrofusion.com/). Toinen on Defkalion, joka aikoo alkaa tuotan­non jo syksyl­lä (http://www.defkalion-energy.com/). Jos kum­mankaan jutuis­sa on perää, ollaan yhden val­lanku­mouk­sen äärellä.

    Vastaa

15. Olisi­pa haus­ka sormi­har­joi­tus laskea, kuin­ka laa­jan aurinkopa­nee­liken­tän vaatisi Tornion teräste­hdas tai vaikka­pa Ovakon vajokaar­itu­u­nit, josne sijoitet­taisi­in Saharaan. Ja mitä tämä ken­tän valmis­tus näil­lä nyky­isil­lä hinnoilla/projektoiduilla 2025-vuo­den hin­noil­la maksaisi.

    Vastaa

16. Mikko Siito­nen: Noin se on. Mut­ta onko ener­giasy­op­poa teol­lisu­ut­ta taal­la enaa sil­loin? Kyl­la se ener­giasy­op­po sel­lu- ja paperi­te­ol­lisu­us taal­ta havi­aa jo sik­si, etta euka­lyp­tus­ta vil­jele­mal­la saa raa­ka-aineen paljon Suomea halvem­mal­la, ja moniko sanomale­htea enaa parin kym­men­nen vuo­den paas­ta ohuelta paper­il­ta lukee? 

    Yleisiä medi­an luo­mia arkikäsityksiä.Tiedoksi vain, että sel­l­u­te­ol­lisu­udel­la on Suomes­sa viime aikoina men­nyt hyvin. Sel­l­ute­hdas tuot­taa enem­män ener­giaa (mustal­ipeän polt­to) kuin kulut­taa. Kuumahierre ja paperite­hdas on eri jut­tu. Havupu­usel­lun maail­man­markki­nahin­ta on nous­sut pitkään ja euka­lyp­tus­sel­lun hin­ta laskenut. Jopa uut­ta tehdas­takin on nyt suun­nitel­tu Suomeen. Sel­l­ute­htaas­sa voidaan hyvin yhdis­tää sel­l­un keit­to ja ener­giantuotan­to. Myös puu­raa­ka-aine ei ole niin kallista kuin luul­laan, kos­ka se saadaan taval­laan tukkipu­un tuotan­non sivu­tuot­teena tehokkaal­la korjuuteknologialla.

    Mitä sit­ten tulee aurinkoen­er­giaan ja raskaaseen teol­lisu­u­teen, en oikein usko siihen yhdis­telmään niistä syistä joi­ta jo edel­lä on paljon luetel­tu. Aurinkoen­er­giaan uskon kyl­lä muuten, varsinkin kun sen epä­ta­sais­es­ta tuo­to­s­ta johtu­va varas­toin­tion­gel­ma pystytään ratkaise­maan (vety, syn­teet­ti­nen metaani ym polttoainetuotanto ?). 

    Raskas teol­lisu­us (esim alu­mi­i­ni) näyt­tää nyky­isin viihtyvän siel­lä mis­sä on hal­paa vesivoimaa (Nor­ja, Sveit­si), hydroter­mistä ener­giaa (Islanti) tai ydin­voimaa (mm. Suo­mi). Uskon, että näin jatkuu vielä kauan.

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara: Pikem­minkin päinvastoin.

    Mukavaa jos näin on, ehkä jotkut aikaisem­mat kir­joituk­set istut­ti­vat mieleeni ennakkolu­u­lo­ja vihreää ajat­te­lu­ta­paa kohtaan. Pahoit­te­len syvästi kyynistä tulkintaani.

    Vastaa

18. Poth1ue1:
    Täy­ty­isi vain kek­siä joku keino varas­toi­da sitä aurinkoen­er­giaa taloudel­lis­es­ti. Ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us kun tup­paa yleen­sä ole­maan sel­l­aista, ettei tuo­tato­pros­es­sia voi ajaa ylös aamunkoit­teessa ja alas pimeän tultua.

    Sähkön varas­toimi­nen esimerkik­si kesäl­lä talvea varten on käytän­nössä teknistaloudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta. Sähkön varas­toimi­nen yön yli ei ole, ja sitä on tehty esimerkik­si pump­pu­laitok­sil­la. Kak­si ihan eri asiaa.

    Lisäk­si kulu­tus on ratkai­sev­asti suurem­paa päivisin. Eli kun sähkön­tuotan­to nyt tuskin tulee ole­maan 100% aurinkosähköä mis­sään, niin sen osu­us vain piene­nee öisin.

    Vastaa

19. Vaik­ka sähkö jos­sain Saha­ras­sa olisi puoli-ilmaista, kan­nat­taisiko prop­sit lai­va­ta Suomes­ta Saharaan, hiertää siel­lä hier­teek­si hal­val­la sähköl­lä, valmis­taa paperik­si ja lai­va­ta takaisin Euroop­paan? Tai viedä kromi­malmit Tornios­ta ja rautaro­mut Venäjältä sinne Saharaan ja tuo­da ros­te­ri­na takaisin? Tuskin.

    Vastaa

20. Poth1ue1:
    Täy­ty­isi vain kek­siä joku keino varas­toi­da sitä aurinkoen­er­giaa taloudel­lis­es­ti. Ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us kun tup­paa yleen­sä ole­maan sel­l­aista, ettei tuo­tato­pros­es­sia voi ajaa ylös aamunkoit­teessa ja alas pimeän tultua.

    Se, että aurinko sam­muisi yök­si on ajatuk­se­na samaa luokkaa maan littey­den kanssa.

    Vastaa

21. Lappeen­ran­nas­sa arvioidaan jo nyt, että aurinkosähkön hin­naksi tulee jo 5 snt/kWh tietyl­lä korko- ja inflaa­tio-ole­tuk­sel­la, kun ydin­voiman hin­ta (Bri­tan­ni­as­sa) on 10 snt/kWh.

    Aurinkosähkön tuo­ton oma­l­la paikkakun­nil­lasi (ja muual­la maail­mas­sa) voit kätevästi laskea täl­lä laskuril­la http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php . Etelä-Suomes­sa tuot­to on suun­nilleen sama kuin Sak­sas­sa kos­ka viileässä hyö­ty­suhde on parem­pi, mut­ta Espan­jan aurigolle häviämme, siel­lä tuot­to on läh­es kaksinkertainen. 

    Pien­voimalat hyödyt­tävät suo­raan kulut­taa ja tuo­vat uuden­laista paikallista toimeli­aisu­ut­ta. Suurille ener­giay­htiöille tilanne on tosi­aan ikävä. Kan­nat­tavu­us eri­tyis­es­ti syr­jäseudul­la heikke­nee samal­la kun ener­giaval­tainen tuotan­to vähe­nee koko maas­sa. (Enpä halu­aisi olla mukana rak­en­ta­mas­sa uut­ta ydinvoimaa.)

    Vastaa

22. Mikko Siito­nen:
    Noin se on. Mut­ta onko ener­giasy­op­poa teol­lisu­ut­ta taal­la enaa sil­loin? Kyl­la se ener­giasy­op­po sel­lu- ja paperi­te­ol­lisu­us taal­ta havi­aa jo sik­si, etta euka­lyp­tus­ta vil­jele­mal­la saa raa­ka-aineen paljon Suomea halvem­mal­la, ja moniko sanomale­htea enaa parin kym­men­nen vuo­den paas­ta ohuelta paper­il­ta lukee? 

    Joo, pait­si soi­jan kysyn­tä ja hin­ta on räjähtämässä käsi­in ja esim. Etelä-Amerikas­sa euka­lyp­tusvil­jelmien laa­jen­e­m­i­nen on kuule­man mukaan pysähtynyt ja ainakin parhai­ta maa­palo­ja halut­taisi­in siirtää soijapelloiksi.

    Eli se tästäkin lin­eaaris­ten tren­di­en mukaan ennustelusta…

    Vastaa

23. Sen lisäk­si että Euroop­pa on jo nyt täysin riip­pu­vainen putin­istan­ian öljys­tä ja kaa­sus­ta, ei ole kovinkaan järkevä idea tehdä Euroopas­ta riip­pu­vainen jonkun gaddafis­tanin sähköstä. Ja mak­saa siitä itsen­sä kipeäk­si kaiken­laisi­na supergrideinä.

    Vastaa

24. Kaukoläm­mön tuotan­to on varsi­naista ener­giasyöp­pöä teol­lisu­ut­ta. Tuskin mal­tan odot­taa että Helsin­gin kaukoläm­pövoimalat siir­retään Saharaan ja muute­taan aurinkovoimal­la toimiviksi. Kel­paa sit­ten kaupunginko­hta­jien esitel­lä clean tech mallikaupunkia!

    Vastaa

25. Viime päivien ilah­dut­tavimpia uutisia oli, että UPM laa­jen­taa Kymen­laak­sos­sa sel­l­ute­hdas­taan. Pohjoisen pitkäkui­tu­ista sel­l­ua tarvi­taan kar­ton­gin (jon­ka kysyn­tä on kasvus­sa) valmis­tuk­ses­sa, sitä ei saa etelän nopeakasvui­sista puista. Meil­lä on edelleen luon­non­va­ro­ja, jot­ka käyt­tävät kasvus­saan aurinkoen­er­giaa. Niiden hyö­dyn­tämiseen tarvi­taan muul­la taval­la tuotet­tua edergiaa.

    Vastaa

26. Coun­try­boy: Yleisiä medi­an luo­mia arkikäsityksiä.Tiedoksi vain, että sel­l­u­te­ol­lisu­udel­la on Suomes­sa viime aikoina men­nyt hyvin. Sel­l­ute­hdas tuot­taa enem­män ener­giaa (mustal­ipeän polt­to) kuin kulut­taa. Kuumahierre ja paperite­hdas on eri jut­tu. Havupu­usel­lun maail­man­markki­nahin­ta on nous­sut pitkään ja euka­lyp­tus­sel­lun hin­ta laskenut. Jopa uut­ta tehdas­takin on nyt suun­nitel­tu Suomeen. Sel­l­ute­htaas­sa voidaan hyvin yhdis­tää sel­l­un keit­to ja ener­giantuotan­to. Myös puu­raa­ka-aine ei ole niin kallista kuin luul­laan, kos­ka se saadaan taval­laan tukkipu­un tuotan­non sivu­tuot­teena tehokkaal­la korjuuteknologialla.Mitä sit­ten tulee aurinkoen­er­giaan ja raskaaseen teol­lisu­u­teen, en oikein usko siihen yhdis­telmään niistä syistä joi­ta jo edel­lä on paljon luetel­tu. Aurinkoen­er­giaan uskon kyl­lä muuten, varsinkin kun sen epä­ta­sais­es­ta tuo­to­s­ta johtu­va varas­toin­tion­gel­ma pystytään ratkaise­maan (vety, syn­teet­ti­nen metaani ym polt­toaine­tuotan­to ?). Raskas teol­lisu­us (esim alu­mi­i­ni) näyt­tää nyky­isin viihtyvän siel­lä mis­sä on hal­paa vesivoimaa (Nor­ja, Sveit­si), hydroter­mistä ener­giaa (Islanti) tai ydin­voimaa (mm. Suo­mi). Uskon, että näin jatkuu vielä kauan.

    Olisiko se ihan noin. Ainakin Suomen sel­l­u­te­ol­lisu­ut­ta on sul­jet­tu ja siir­ret­ty mm. tanne Brasil­i­aan, nykyiseen kotimaahani. 

    Onhan taal­lakin ollut rahi­noi­ta asian ympar­il­la, mut­ta perusidea on sel­va. Oli Suomes­sa havu- tai lehtikuitua, niin taal­la se kas­vaa 7 vuodessa kor­juukun­toon, mika lie­nee aika Suomessa?

    Ainakin UPM toimii taal­la noin. Toisaal­ta kun pohjim­mil­taan ongel­ma on se, etta jonkin ajan kulut­tua ns. paper­ille painet­tavaa lehtea ei enaa ole. Vrt Hesarin alasajo.

    T. Mikko

    Vastaa

27. Ila I: Ei teol­lisu­us siir­tynyt Sau­di-Ara­bi­aan tai Libyaan aavikolle hal­van öljyn perässä.

    Kyl­lä siir­tyivät, mut­ta maakaa­sun perässä. Tämän mukaan Per­sian­lah­den maat ovat jo 2012 olleet Euroop­paa suurem­pia alu­mi­in­in­tuot­ta­jia. Nykytren­deil­lä aurinkoen­er­gia voi hyvinkin kor­va­ta maakaa­sua parinkymme­nen vuo­den kulut­tua jos hin­ta on neljä­sosa nykyisestä.

    Jää nähtäväk­si minkälainen osa arvoketjua siir­tyy alu­mi­in­in­valmis­tuk­sen mukana. En olisi lainkaan häm­mästynyt jos lähi­t­ule­vaisu­udessa alu­mi­iniprofi­ilit ja alu­mi­iniset kori­nosat valmis­tet­taisi­in UAE:ssa.

    Vastaa

28. Kylmä­fu­u­sio: Jos kum­mankaan jutuis­sa on perää, ollaan yhden val­lanku­mouk­sen äärellä.

    Ja taaskaan eivät ole suo­ma­laiset mukana, vaik­ka kuulem­ma ydin­tutkimus on maail­man huippua.

    Vastaa

29. Islannis­sa on ollut puoli-ilmaista geot­er­mistä ener­giaa tar­jol­la aiko­jen alus­ta läh­tien. Ja kyl­lähän siel­lä sulate­taankin esim. alu­mi­inia. Ja vetyäkin tuotetaan.

    Mik­sei ener­giasyöp­pö teol­lisu­us ole jo siir­tynyt, tai siir­tymässä islanti­in? Laival­la vain raa­ka-aineet per­ille, laivan tank­ki täy­teen geot­er­mistä vetyä, ja automaat­tis­ten tehtaiden tuo­tok­set paluukyy­dis­sä markkinoille.

    Vastaa

30. Luul­tavasti pulaa ei Euroopas­sa tule sähköstä, jon­ka kulu­tus on laskenut jo läh­es kymme­nen vuot­ta ja tulee laske­maan jatkos­sakin varsin toden­näköis­es­ti. Pulaa tulee luul­tavam­min liiken­teen polt­toaineista (varsinkin jos Kiinas­sa elin­ta­so nousee kuten on nous­sut viime aikoina), jol­loin tärkeäm­pää on sijoit­tua lähelle asi­akas­ta kuin Etelä-Eurooppaan.

    Vastaa

31. tpyy­lu­o­ma: Sähkön varas­toimi­nen esimerkik­si kesäl­lä talvea varten on käytän­nössä teknistaloudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta. Sähkön varas­toimi­nen yön yli ei ole, ja sitä on tehty esimerkik­si pump­pu­laitok­sil­la. Kak­si ihan eri asiaa.

    Voihan pump­pu­voimalal­lakin varas­toi­da sähköä kesäl­lä talvea varten. Se on vaan se vaa­dit­tu mit­takaa­va, mikä tässä aset­taa haasteita. 

    En tiedä ihan tarkkaan, mis­sä luul­tavasti lupaav­im­man ja eniten skaalat­tavis­sa ole­van tekni­ikan, P2G eli sähköstä kaa­suk­si-tuotan­non kan­nat­tavu­us­ra­ja nykyään menee, mut­ta arve­len sen vaa­ti­van sähkön hin­naksi n. 30 €/MWh tai alle. (Suomes­sa VTT:n kehit­tämä uusi biokaa­su­tus­menetelmä olisi ilmeis­es­ti kil­pailukykyisem­pää vielä sähkön hin­nan ollessa 20 €/MWh).

    Yksi vai­et­tu yksi­tyisko­h­ta on sit­ten kokon­aisu­u­den ener­giahyö­ty­suhde eli EROEI. Weißbach et al. ovat esimerkik­si toden­neet, että aurinkovoimal­la ei vält­tämät­tä voi­da saavut­taa nykyaikaisen yhteiskun­nan pyörit­tämiseen mah­dol­lis­es­ti tarvit­tavaa ener­giahyö­ty­suhdet­ta, jos varas­toin­ti (edes tehokkaim­mal­la tekni­ikalla, eli niil­lä pump­pu­voimaloil­la) huomioidaan. 

    Voi olla, että nuo “EROEI n. < 6 on yhteen­sopi­ma­ton mod­ernin yhteiskun­nan kanssa”-tutkijat ovat alarmis­te­ja — itse en kykene tätä luotet­tavasti arvioimaan — mut­ta voi olla niinkin, etteivät ole. 

    Weißbach, D., Ruprecht, G., Huke, A., Czer­s­ki, K., Got­tlieb, S., & Hus­sein, A. (2013). Ener­gy inten­si­ties, EROIs (ener­gy returned on invest­ed), and ener­gy pay­back times of elec­tric­i­ty gen­er­at­ing pow­er plants. Ener­gy, 52, 210–221. doi:10.1016/j.energy.2013.01.029

    Vastaa

32. Aurinkosähkön/tuulisähkön vaiku­tus­ta kan­nat­taa tarkastel­la sähkö­makki­nasim­u­laa­tioil­la ja sit­ten arvioi­da muo­dos­tuneen sähkön hin­nan vaiku­tus­ta investoin­ti­halukku­u­teen tuottajilla. 

    Sub­ven­toimat­toman aurinkosähkön (siis PV, ei terminen&lämpövarasto) osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta rajau­tuu sille tasolle, jos­sa se pudot­taa markki­nahin­nan “aurinko­tun­neil­la” alas. 

    Eli ilman mit­tavia varas­to­ja, edullista jous­tavaa kulu­tus­ta ja vien­timah­dol­lisu­ut­ta on sub­ve­toimat­toman PV-aurinkosähkön mah­do­ton­ta ottaa yli 20% osu­ut­ta kokon­ais­tuotan­nos­ta ja jo 10% on melko haastavaa.

    Jos aurinkosähköä lisätään mit­tavin sub­ven­toin­nein (kuten Sak­sas­sa), investoin­ti­halukku­us kaik­keen sub­ven­toimat­tomaan tuotan­toon romahtaa.

    Tari­nan ope­tus on se että jos sub­ven­tioi­ta käytetään niiden tulee olla mah­dol­lisim­man markki­nah­toisia tai muut­tua sel­l­aisik­si aurinkosähkön määrän kas­vaes­sa. Sama kos­kee tuulisähköä.

    Vastaa

33. Tämäkin keskustelu osoit­taa että tietämys aurinkoen­er­gias­ta ja eri­tyis­es­ti sen kus­tan­nuk­sista on vinoutunut­ta, pääosin siitä syys­tä että hin­ta on tämän vuosi­tuhan­nen ajan laskenut tuon yli 10 % vuodessa.
    Täl­lä het­kel­lä omako­timit­takaa­van aurinkosähkövoimala tuot­taa Suomes­sa sähköä hin­nal­la joka on halvem­pi kuin verkos­ta kiin­teäl­lä hin­nal­la ostet­tu sähkö.
    Jot­ta aurinkosähkö Suomes­sa olisi halvem­paa kuin spot-sähkö tai mil­lään fos­si­ilisel­la polt­toaineel­la tuotet­tu sähkö pitäisi hin­nan laskea vielä noin kolmasosaan. 

    Joka tapauk­ses­sa uusi aurinkosähkö­tuotan­to on jo globaal­isti kat­sot­tuna halvem­paa kuin uusi ydin­voima. Mainit­takoon että Rosatomin Turkki­in parhail­laan rak­en­tamien ole­vien ydin­voimaloiden sähköstä on luvat­tu makssaa 100 €/MWh ainakin seu­raa­vat 15 vuot­ta ja joskus 2020-luvun lop­ul­la Iso-Bri­tan­ni­aan mah­dol­lis­es­ti vamis­tu­vien voimaloiden sähköstä 109 €/MWh, joka on lisäk­si indek­si­in sidot­tu tämän päivän hinta.

    Aurinkosähkön olen­nainen etu on juuri se, että se voidaan tuot­taa siel­lä mis­sä kulu­tuskin on. Siir­toverkkoin­fraa, joka nyky­isin mak­saa noin kol­ma­sosan sähkön hinas­ta ei siis tuo­ta sähköä varten juuri tarvita.

    Suomes­sa aurinkosähköl­lä ei kan­na­ta tuot­taa kuin vajaa 5% maas­sa tarvit­tavas­ta sähköstä, ellei sit­ten kek­sitä niitä hyviä ja halpo­ja varastointitekniikoita.
    Aurinkoläm­möl­lä sen sijaan voitaisi­in läm­mit­tää vaik­ka kaissi Suomen kaukoläm­pö­talot, sil­lä läm­mön varas­toin­ti on teknis­es­ti helppoa.

    Vastaa

34. Juha Mäkeläi­nen: Lappeen­ran­nas­sa arvioidaan jo nyt, että aurinkosähkön hin­naksi tulee jo 5 snt/kWh tietyl­lä korko- ja inflaa­tio-ole­tuk­sel­la, kun ydin­voiman hin­ta (Bri­tan­ni­as­sa) on 10 snt/kWh.

    Kan­nat­tavu­u­den kannal­ta olen­naista on myös sähkön myyn­ti­hin­ta. Sähkö on kallista sil­loin, kun muil­la ei sitä ole. Mitä suurem­pi on aurinkovoiman pen­e­traa­tio, sitä vähem­män sil­lä tuote­tus­ta sähköstä saa tuotan­to­hetkel­lä rahaa.

    Tästä syys­tä ydin­voimalan ja aurinkovoimalan ver­tailu on han­kalaa, kun aurinkovoimas­ta saa sähköä pääosin vain sil­loin, kun sähkö on hal­paa. (Tosin tämä on toisin niis­sä paikois­sa, jois­sa ener­giaa kuluu jäähdy­tyk­seen huo­mat­tavia määriä.) Ydin­voimala jauhaa sähköä myös sil­loin, kun sähkö on kallista.

    Aurinkovoiman kan­nat­tavu­ut­ta ei voi arvioi­da nyky­is­ten sähkö­markki­noiden perus­teel­la kovin tarkasti. Nykyiset sähkö­markki­nat anta­vat ylära­jan aurinkovoimas­ta saatavalle hin­nalle, mut­ta pen­e­traa­tios­ta riip­puen todel­li­nen tuot­to voi olla huo­mat­tavasti alempikin.

    Sama kos­kee muitakin pääo­maval­taisia tuotan­to­muo­to­ja. Jos ydin­voimaa raken­netaan enem­män kuin markki­nat vetävät, siitä saata­va hin­ta rom­ah­taa. Pelkkää aurinkoa ja ydin­voimaa käsit­tävässä maail­mas­sa sähkö on hal­paa auringon pais­taes­sa ja kolminker­taista hinnal­taan, kun aurinko ei paista. Lisäk­si eteen tulee auringonpais­teisia tilantei­ta, jol­loin sähkö on läh­es ilmaista.

    Nyky­isil­lä sähkö­markki­noil­la suh­teelli­nen hin­tavakaus tulee lauhde­voimaloista, joiden käyt­tökus­tan­nuk­set ovat isol­ta osin muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, ja joiden tuotan­toka­p­a­siteetil­la ei ole ylära­jaa. Fos­si­ileista luop­umi­nen hävit­tää tämän mekanis­min. Jäl­jelle jää vähäi­nen määrä biopolt­toainet­ta, joka on huo­mat­tavasti fos­si­il­isia rajallisempaa.

    Kus­tan­nuk­si­akin voi oikeasti arvioi­da vain toteu­tunei­den voimaloiden perus­teel­la. Tästä on toki mah­dol­lista tehdä kohtu­ullista arvioin­tia yksit­täis­ten kom­po­nent­tien hin­to­jen putoamisen kaut­ta, mut­ta huonos­ti tun­netul­la tekni­ikalla on taipumus ylit­tää bud­jet­tin­sa ron­skisti. (Vrt. OL3, jos­sa siinäkin perusasi­at oli­vat tunnettuja.)

    Vastaa

35. Mikko Siito­nen: Ainakin UPM toimii taal­la noin. Toisaal­ta kun pohjim­mil­taan ongel­ma on se, etta jonkin ajan kulut­tua ns. paper­ille painet­tavaa lehtea ei enaa ole. Vrt Hesarin alasajo.

    Sanomale­hti­pa­pe­ria nyt ei sel­l­us­ta muutenkaan tehdä. Pohjoisen havusel­lu on omi­naisuuk­sien­sa vuok­si vähän liian arvokas­ta tuo­hon käyt­töön, sille on muu­ta käyt­töä. Kuitu­jen lisäk­si mustal­ipeästä saa irti mon­en­laista mukavaa, jos fos­si­iliset raa­ka-aineet ovat ulkona kuvasta.

    Jos tun­tuu siltä, että puu­peräis­ten mate­ri­aalien käyt­tö on vähen­emään päin, kun pape­ria ei tarvi­ta, niin kan­nat­taa vilka­ista lähim­pään kartonkiroskikseen.

    Suomes­sa kas­va­vat met­sät kan­nat­taa tule­vaisu­udessakin hyö­dyn­tää Suomes­sa. Sel­l­ute­htaat sijait­se­vat met­sän keskel­lä. Kysymys on isom­mas­sa mitas­sa vain siitä, mitä me kek­simme siitä puus­ta tehdä. Siitä voi tehdä ener­giaa (polt­taa sel­l­aise­naan, jalostaa biopolt­toaineik­si), pakkaus­ma­te­ri­aale­ja, raken­ne­ma­te­ri­aale­ja, bio­muove­ja, jne. Se ei ole kovin iso mur­ros, jos mekaanisen mas­san hiertämi­nen (ener­giain­ten­si­ivi­nen osa paperi­te­ol­lisu­ut­ta) vähenee.

    Kysymys ener­giain­ten­si­ivis­es­tä teol­lisu­ud­es­ta viitan­nee enem­män met­al­lien jalostamiseen.

    Vastaa

36. Jari Iho­nen:
    Sub­ven­toimat­toman aurinkosähkön (siis PV, ei terminen&lämpövarasto) osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta rajau­tuu sille tasolle, jos­sa se pudot­taa markki­nahin­nan “aurinko­tun­neil­la” alas. 

    Tuo olet­taa var­maan sen että aurinkosähkön epä­var­muud­es­ta ei jatkos­sa tule markki­noil­la ran­gais­tus­ta. Ainakin kuvit­telisin että jos halu­taan pysyä 24/7 ‑yhteiskun­nas­sa niin käytet­tävis­sä olev­as­ta kap­a­siteetista on pakko alkaa jos­sain vai­heessa mak­samaan enem­män kuin sähkön­tuotan­nos­ta joka tapah­tuu jos aurinko pais­taa / tuulee. Sak­san itä­naa­pu­rithan ovat ainakin suun­nitelleet sähköverkkoi­hin­sa katkaisimia joil­la voisi sanoa ei kiitos kun Sak­sa alkaa tunkea ylimäärä­tu­ulisähköään naa­pureilleen. A‑Studiossa sitä taidet­ti­in muu­ta­ma kuukausi sit­ten luon­nehtia roskasähkök­si tai vastaavaksi.

    Viime päivien koti­mainen ener­giapoli­ti­ikkakeskustelu on kyl­lä taas ollut masen­tavaa. Maail­mal­la­han on jo jonkin aikaa ollut liike­hd­in­tää siihen suun­taan, että ympäristöväenkin pitäisi alkaa ydin­voimaa hyväksymään jos ovat oikeasti tosis­saan ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen. Moista keskustelua ei kotomaas­sa ainakaan julkises­ti tun­nu ole­van. Ketä tässä pitäisi äänestä ensi vuon­nakin jos on ympäristöstä huolis­saan ja rehellis­es­ti sitä mieltä että ydin­voima nyt vain on aika ympäristöys­täväl­listä ja sitä voisi käyt­tää sen lop­un sähkön (aurinko 5%, tuuli 10–15%, vesi mitä nykyään, met­sistä mitä sel­l­unkeitos­ta liike­nee) tuot­tamiseen? Kokoomusta?

    Vastaa

37. Täl­lä het­kel­lä kun kat­soo suo­ma­laisen raskaan ener­giaval­taisen teräs­te­ol­lisu­u­den tulok­sia niin tulee mieleen että aurinkosähkön hin­ta joskus tule­vaisu­udessa on ongelmista pien­impiä. Kan­nat­tavu­us nääs…

    Mut­ta onha tuo toki mah­dolli­nen ske­naario vaik­ka 30 v. tähtäimel­lä. Kaik­ki riip­puu kaikesta.

    Vastaa

38. Markku Tahkoko­r­pi: Aurinkoläm­möl­lä sen sijaan voitaisi­in läm­mit­tää vaik­ka kaissi Suomen kaukoläm­pö­talot, sil­lä läm­mön varas­toin­ti on teknis­es­ti helppoa.

    Ote­taan­pa kir­jekuorentaus ja lasketaan.

    Kaukoläm­mön kulu­tus Suomes­sa on yli 30 TWh/a. Aurinkoläm­pöisen kaukoläm­mön net­to­tuotan­tokausi alka­isi oletet­tavasti noin maalisku­us­sa ja päät­ty­isi syysku­us­sa. Varas­toon pitäisi mah­tua yhden läm­mi­tyskau­den tarve, oletet­tavasti yli 20 TWh tai arvi­ol­ta 80 PJ.

    Kaukoläm­mön käyt­tökelpoinen läm­pöti­la on noin 80 astet­ta, sen ala­puolel­la käyt­töve­den läm­mit­tämi­nen ei enää oikein onnis­tu. Jos ener­gia tal­tioidaan 120-asteiseen paineis­tet­tuun veteen, 40 asteen läm­pöti­laeroon pitäisi paka­ta 80 PJ. Kos­ka veden omi­nais­läm­pöka­p­a­siteet­ti on noin 4 kJ/kg/K, 40 asteen läm­pöti­laeroon sitoutuu noin 160 kJ/kg.

    Yksinker­tainen jako­lasku (80 x 10^15 J / (160 x 10^3 J/kg) = 0,5 x 10^12 kg eli karkeasti 0,5 km^3 vet­tä. On se aika iso pönttö.

    Asi­aa voisi laskea toisin päin niin, että tyyp­il­lisen kaukoläm­mite­tyn ok-talon talvikau­den läm­mi­ty­sen­er­giaku­lu­tuk­sen määrä on suu­ru­us­lu­okkaa 40 GJ. Tämän varas­toin­ti tarvit­sisi 250 m³ kokoisen altaan. Ei sekään ihan pieni reikä ole.

    Läm­mi­tysjär­jestelmiä voi ilman muu­ta opti­moi­da, mut­ta se ei mene nykyisel­lä infral­la. Peru­songel­mana on lämpimän käyt­töve­den vaa­ti­ma erit­täin korkea läm­pöti­la. Jos luovu­taan hygien­i­avaa­timuk­sista, 40 astet­ta alkaa riit­tää kaikille ja kaik­keen (= tiskatkaa käsin vähän tiukem­mil­la myrky­il­lä), jos jär­jestelmät tehdään sen mukaan (= mata­laläm­pöi­nen lat­tia- tai kattolämmitys).

    Mut­ta jos saa lähteä tekemään asioi­ta uusik­si, niin kiin­teistö­jen läm­mi­tyk­sen tarve voidaan pudot­taa muutenkin mur­to-osaan nykyis­es­tä käyt­tämäl­lä ener­giate­hokkaampia ratkaisu­ja. Iso osa kiin­teistökan­nas­ta on hyvin tehotonta.

    Vastaa

39. J. M. Korho­nen: En tiedä ihan tarkkaan, mis­sä luul­tavasti lupaav­im­man ja eniten skaalat­tavis­sa ole­van tekni­ikan, P2G eli sähköstä kaa­suk­si-tuotan­non kan­nat­tavu­us­ra­ja nykyään menee, mut­ta arve­len sen vaa­ti­van sähkön hin­naksi n. 30 €/MWh tai alle. 

    Käytän­nössä vety­varas­toin­ti (joka siis on ihan isos­sa mitas­sa käytössäkin) on hyö­ty­suh­teeltaan sen ver­ran huonoa, että se noin kolminker­tais­taa sähkön hin­nan. Ker­roin vähän putoaa, jos sähkön hin­ta muuten nousee rajusti. Jos sähköstä saa talvel­la 100 €/MWh, kesäi­nen aurinkosähkö menee kau­pak­si 30 €/MWh:lla.

    Vety­varas­toin­nis­sa voidaan varas­toi­da erit­täin suuria ener­giamääriä, jos sopi­va van­ha suo­lakaivos tai geologi­nen muo­dos­tu­ma (akv­iferi) löy­tyy. Vedyn hävik­ki varas­tos­ta on pieniä pros­ent­te­ja, kokon­aishyö­ty­suhde sähköstä sähkök­si kuitenkin selvästi alle 50 %. Siihen ei myöskään ole odotet­tavis­sa kovin suuria paran­nuk­sia, osa rajoista tuele ihan termodynamiikasta.

    Tämä onkin sit­ten ain­oa real­isti­nen kau­si­varas­toin­tite­knolo­gia, joka meil­lä on tiedos­samme. Pump­pu­voimaloil­la tai akuil­la voidaan varas­toi­da yösähköjä mut­tei talvisähköjä.

    Vety­varas­toin­nis­sa on sekin ilo, että vety on kohtu­udel­la siir­ret­tävis­sä vaik­ka man­tereelta toiselle. Tosin metaani olisi tässä parem­pi, mut­ta siihen ei ole laa­jan mit­takaa­van hyvän hyö­ty­suh­teen teknolo­giaa olemassa.

    Vastaa

40. Raimo K: Se, että aurinko sam­muisi yök­si on ajatuk­se­na samaa luokkaa maan littey­den kanssa.

    No, mun mielestä maa­pal­lol­la on ilkeä tapa men­nä aurikopan­elin ja aurigon väli­in ker­ran vuorokaudessa ainakin napa­pi­irien välisel­lä aluel­la. En toki tiedä mitä viheride­olo­gia asi­as­ta sanoo…

    Vastaa

41. Kylmä­fu­u­sio: Mah­toiko siel­lä olla jut­tua aiheesta: Low ener­gy nuclear reac­tion LENR ? E‑Cat (Andrea Rossi) on kol­man­nen osa­puolen testis­sä, jon­ka pitäisi valmis­tua kevään aikana. 

    Ei kan­na­ta pidät­tää hengitystään.

    Ennus­tus: Testi­t­u­lok­set viipyvät. Sit­ten tehdään uusia teste­jä. Lop­ul­ta jokin nev­er­heard-tutkimus­laitos ker­too, että juu saadaan sil­lä ener­giaa tyhjästä. Sit­ten sijoit­ta­jat lait­ta­vat lisää rahaa. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua kukaan ei muista enää mitään.

    Halu­aako joku lyödä vetoa? Olen valmis lyömään vetoa, että tuo ei tuo­ta merkit­täviä määriä ener­giaa fuusiolla.

    Vastaa

42. tpyy­lu­o­ma: Sähkön varas­toimi­nen esimerkik­si kesäl­lä talvea varten on käytän­nössä teknistaloudel­lis­es­ti mah­do­ton­ta. Sähkön varas­toimi­nen yön yli ei ole, ja sitä on tehty esimerkik­si pump­pu­laitok­sil­la. Kak­si ihan eri asiaa.

    Sit­ten tekee hyvin ja las­kee sen pump­pu­voimalan hin­nan ja hyö­ty­suh­teen mukaan aurinkosähkön hin­taan eikä ekstrapoloi tule­vaisu­ut­ta pelkästään jonkun kiinalais­ten val­tion tuki­ais­ten varas­sa haras­ta­man dump­pauk­sen rom­ah­dut­tamien “hin­nat alka­en” kus­tan­nusten mukaan. Kak­si ihan eri asi­aa, nääs.

    Lisäk­si kulu­tus on ratkai­sev­asti suurem­paa päivisin. Eli kun sähkön­tuotan­to nyt tuskin tulee ole­maan 100% aurinkosähköä mis­sään, niin sen osu­us vain piene­nee öisin.

    Jos nyt lähde­tään var­tavas­ten rak­en­ta­maan jotain jaloteräskom­bi­naat­tia auriko­ken­novoimaloi­neen keskelle Saharaa, niin paljoko­han se sähkön käyt­tö olisi öisin pienem­pää? Ok, kont­tuuris­sa ei vält­tämät­tä tarvi­ta pitää ilmas­toin­tia pääl­lä, mut­ta muuten?

    Vastaa

43. Juha Mäkeläi­nen:
    Lappeen­ran­nas­sa arvioidaan jo nyt, että aurinkosähkön hin­naksi tulee jo 5 snt/kWh tietyl­lä korko- ja inflaa­tio-ole­tuk­sel­la, kun ydin­voiman hin­ta (Bri­tan­ni­as­sa) on 10 snt/kWh.

    Olkoon hin­ta vaik­ka kuin­ka mata­la, mut­ta käytän­nössä esim. Sak­sas­sa aurinkosähvön todel­li­nen markki­na-arvo on monas­ti jopa negati­ivi­nen. (Mikä ei tietysti estä aurinko­ken­no­jen ole­van hyvä busi­ness omis­ta­jilleen — kiitos taku­uhin­nan ja etuajo-oikeuden.)

    Mut­tenkin koko talous­luku­jen pyörit­te­lyn ener­giain­vestoin­tien ympäril­lä voi rauhas­sa lopet­taa täysin turhana, kos­ka EU:n alueel­la on päästy sääte­lyn ja tuki­ais­ten ansios­ta tilanteeseen, jos­sa mikään investoin­ti ei kan­na­ta ilman investoin­ti- ja tariffitukea.

    Vastaa

44. “Aurinkoen­er­gian hin­ta ale­nee seit­semän pros­ent­tia vuodessa, eli puolit­tuu ker­ran kymme­nessä vuodessa. Kehi­tyk­selle näy lop­pua; pikem­minkin se näyt­tää nopeu­tu­van. Aika pian se alkaa olla kil­pailukykyi­nen kaikkien muiden ener­gia­muo­to­jen kanssa, mikä merkin­nee myller­rystä ener­gian tuotannossa.”

    Juuri niin. Entä tuulivoima? Ei toi­mi ilman sub­ven­tio­ta eikä halpene. Ei myöskään ole se uusi Nokia jota on etsit­ty. Lopete­taan asukashait­taa aiheut­ta­van ja mm matkailuelinkeinon kil­pailu­valt­te­ja syövän syöt­tö­tar­if­feil­la tue­tun tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen ja panos­te­taan aurinkoen­er­giaan eikä myöskään uno­hde­ta ydinvoimaa.

    Vastaa

45. Viherinssi: Kan­nat­tavu­u­den kannal­ta olen­naista on myös sähkön myyn­ti­hin­ta. Sähkö on kallista sil­loin, kun muil­la ei sitä ole. Mitä suurem­pi on aurinkovoiman pen­e­traa­tio, sitä vähem­män sil­lä tuote­tus­ta sähköstä saa tuotan­to­hetkel­lä rahaa.

    Kun tuot­taa omaan kulu­tuk­seen aurinkosähköä, investoin­nin jäl­keen sitä saa kutakuinkin ilmaisek­si 2–30 vuot­ta. Kan­nat­tavu­u­den vai­htelu vaikut­ta­nee mielialaan – mut­ta ilman investoin­tia omaa sähkö jää saa­mat­ta, mikä sekin saat­taa myöhem­min har­mit­taa. On tot­ta että mainit­se­masi verkkosähkön hin­ta­heilahtelu voisi syödä kan­nat­tavu­ut­ta, verkos­ta joutuu ehkä osta­maan vain kallein­ta sähköä (toiset osta­vat myös halvinta).

    Vastaa

46. Siel­lä mis­sä aurinkosähköä on hyvin kan­nat­tavaa tuot­taa (kirkas taivas ja suuri säteilyvoimakku­us), on yleen­sä ole­mas­sa mekanis­mi, joka luo kysyn­tää sil­loin kun aurinkosähkön tuotan­to on suur­in­pi­irtein suurimmillaan:

    Päiväl­lä, jol­loin auringon säteily on voimakkaim­mil­laan on myös kuuma ja ilmas­toin­ti­lait­tei­den ja muun jäähdy­tyk­sen tehon­tarve kas­vaa. Tämä toimii tietenkin vain niin kauan kuin ilmas­toin­nin ener­gianku­lu­tus on suuri osa kulutuksesta.

    Vastaa

47. Varas­toituu aurinkoen­er­giaa Suomes­sa ihan itses­täänkin ja luon­nol­lis­es­ti. Saha­ras­sa varas­toin­ti­in tarvi­taan insinööre­jä avuksi.

    Met­sän bio­mas­saa ja voi käyt­tää niin yöl­lä, talvel­la tai 10 vuo­den päästä. Turve sitoo samat­en auringon ener­giaa. Eräät lait­tais mielum­min suot täy­teen aurinkopa­neelei­ta, kuin antaisi­vat hyö­dyn­tää sam­malien tekemän duunin.

    Vastaa

48. Itse epäilen noi­ta aurinkosähkön tuotan­tokus­tan­nusten lukemia. Koko ala on niin ris­ti­in­rasti­in sub­ven­toitu sekä panee­l­i­valmis­tuk­sen, että sähkön syötön osalta, etten usko kenenkään pystyvän laske­maan, että mikä todel­li­nen kus­tan­nus olisi jos veron­mak­sa­jat lopet­taisi­vat lystin kustantamisen.

    Ja jotenkin sitä luulisi, että peilien valmis­tuk­sen hin­ta ei enää voi pudo­ta lop­ut­tomi­in kun aika bulk­ista on kuitenkin kyse.

    Fidel:
    “Uuups”? Arvon kansane­dus­ta­ja vaikut­taa kovin vahin­go­niloiselta aina suo­ma­lais­ten työ­paikko­jen ollessa uhattuna..

    Ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us ei kohta­puoleen paljon työ­paikko­ja enää tar­joa oikeas­t­aan riip­pumat­ta mis­tään. Automaa­tio syö ne työ­paikat kuitenkin ja rekatkin alka­vat kulkea koh­ta itses­tään. Rolls Royce suun­nit­telee jo miehistöt­tömiä rah­tialuk­sia ja eiköhän sen öljy­tankkerin tai kont­tialuk­sen las­taus saataisi auto­moitua jos vaan halut­taisi­in. Toki tässä vielä jokunen vuosikym­men vierähtää, mut­ta muu­tos on ollut jo het­ken käynnissä.

    Vastaa

49. Eli sijoituk­set Etelä-Euroop­paan, kun vielä hal­val­la saa?

    Vastaa

50. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Met­sän bio­mas­saa ja voi käyt­tää niin yöl­lä, talvel­la tai 10 vuo­den päästä. Turve sitoo samat­en auringon ener­giaa. Eräät lait­tais mielum­min suot täy­teen aurinkopa­neelei­ta, kuin antaisi­vat hyö­dyn­tää sam­malien tekemän duunin.

    Pul­ma: Met­sään ja suo­hon vuodessa sitoutuu liian vähän ener­giaa. Met­sä kas­vaa vuodessa noin 100 miljoon­aa m3. Yhden kiin­tokuu­tiometrin ener­gia­sisältö on noin 2 MWh, joten jos kaik­ki polte­taan, ener­giaa saadaan 200 TWh.

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa käytetään ener­giaa vajaa 400 TWh, jos­ta puun osu­us on noin 100 TWh. Ei riitä. Jos polte­taan sähkök­si, saadaan noin 40 TWh, mut­ta sit­ten met­sä­te­ol­lisu­udel­la ei ole myytävää.

    Turpeen vuo­tu­inen kasvu on noin 40 TWh, mut­ta hiilineu­traal­isti (ver­rat­tuna siihen, että ihmi­nen pitää näp­pin­sä irti) siitä ei saa otet­tua kuin pienen murto-osan.

    Bioen­er­giaa tarvi­taan, ja sitä Suomes­sa paljon tehdäänkin. Se ei kuitenkaan riitä. Ei edes maas­sa, jos­sa ihmisiä on vähän ja pui­ta paljon.

    Vastaa

51. Juha Mäkeläi­nen: Kun tuot­taa omaan kulu­tuk­seen aurinkosähköä, investoin­nin jäl­keen sitä saa kutakuinkin ilmaisek­si 2–30 vuot­ta. Kan­nat­tavu­u­den vai­htelu vaikut­ta­nee mielialaan – mut­ta ilman investoin­tia omaa sähkö jää saa­mat­ta, mikä sekin saat­taa myöhem­min har­mit­taa. On tot­ta että mainit­se­masi verkkosähkön hin­ta­heilahtelu voisi syödä kan­nat­tavu­ut­ta, verkos­ta joutuu ehkä osta­maan vain kallein­ta sähköä (toiset osta­vat myös halvinta).

    Yritin yllä tode­ta, että voimalan tekem­i­nen ja paneel­in lait­ta­mi­nen katolle ovat aivan eri asioi­ta. Jos paneeleista tulee riit­tävän edullisia, niitä kan­nat­taa katoille sirotel­la. Kat­to on siel­lä valmi­ina (= perus­tuk­set ole­mas­sa, ei tarvi­ta tont­tia), siir­toy­hteyk­siä ynnä muu­ta ei tarvitse rakentaa.

    Koti­tarpeek­si sähkön tuot­ta­mi­nen kan­nat­taa paljon parem­min, kos­ka sähkö mak­saa kotona kolminker­tais­es­ti tukkusähköön verrattuna.

    Jos ja kun koti­talous­pa­neel­it yleistyvät, sil­lä voi olla hyvin mie­lenki­in­toisia seu­rauk­sia, kos­ka voit­ta­jat ja häviäjät jae­taan sen mukaan, miten paikalli­nen sähköverkko-oper­aat­tori jyvit­tää siirtomaksut. 

    Siir­tokus­tan­nuk­set ovat luon­teeltaan tässä suh­teessa hyvin ikäviä. Aurinkopa­neel­it vähen­tävät sähkön siir­ron tarvet­ta aurinkoiseen aikaan, mut­ta ne eivät vähen­nä siir­toverkon kus­tan­nuk­sia. Siir­toverkon kus­tan­nuk­set eivät riipu siir­ret­tävän sähkön määrästä, vaan mak­simika­p­a­siteetista. Niin­pä koti­talous­pa­neel­ien tulem­i­nen vähen­tää siir­re­tyn sähkön määrää mut­tei siir­toverkon kustannuksia.

    Tämä kus­tan­nus voidaan toki jyvit­tää nyky­tyyli­in tasaluku­na kaikille kilo­wa­teille. Sil­loin kaiken muun kuin oman sähkönku­lu­tuk­sen hin­ta nousee.

    Tietyl­lä taval­la loogisem­pi ja verkko-oper­aat­to­rille mukavampi vai­h­toe­hto on siir­to­hin­nan määräämi­nen kuor­mi­tusti­lanteen mukaan. Tämä tekee sähkön siir­ron hal­vak­si aurinkoiseen aikaan ja kalli­ik­si kylmänä ja pimeänä talvipäivänä. Teknis­es­ti tämä on verkon­halti­jan kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta tämä vai­h­toe­hto heiken­tää aurinkopa­neelei­den kannattavuutta.

    Sähkön siir­ron hin­noit­telu on aivan avainase­mas­sa, kun keskustel­laan aurinkopa­neel­ien tule­vaisu­u­den kan­nat­tavu­ud­es­ta pien­tuotan­nos­sa. Mil­lä perusteil­la siir­rosta mak­se­taan? Mitä itse tuote­tus­ta sähköstä maksetaan?

    Oma ehdo­tuk­seni on:

    1. Kaik­ki ostet­ta­va sähkö menee reaali­aikaisel­la tukkuhinnalla.

    2. Sähkön saa ostaa ja myy­dä kenelle halu­aa. (Ts. sähkön myyjälle tulee velvol­lisu­us ostaa pien­tuot­ta­jal­ta sähkö samaan hin­taan kuin mitä sitä kul­loinkin myy.)

    3. Siir­ron hin­nan tulee hei­jas­taa kus­tan­nuk­sia ja elää siir­toti­lanteen mukaan. Tämän voi tehdä karkeasti sit­o­ma­l­la siir­to­hin­nan sähkön hintaan.

    Muitakin malle­ja voi olla, mut­ta nykyi­nen menee rik­ki, jos aurinkopa­neel­ien hin­nat putoa­vat tarpeek­si. Perustelu­na ylläol­e­valle ehdo­tuk­selle on se, että siinä hin­ta ohjaa kulut­ta­jan käyt­täy­tymistä kokon­aisu­u­den kannal­ta mielekkäästi.

    Ai niin, sähköläm­mit­täjä on käytän­nössä aurinkopa­neel­ien tuk­i­ja tässä mallis­sa. Ja käytän­nössä kaikissa muis­sakin real­is­ti­sis­sa malleissa.

    Vastaa

52. Joku väit­ti, ettei tuulivoima halpene. Tämä ei pidä paikkaansa.

    Kolmes­ta uusi­u­tu­vas­ta ener­gia­muo­dos­ta vesivoima on kypsin­tä, tuulivoima seu­raavak­si ja aurinkovoima kehit­tymät­tömintä. Pitkäl­lä aikavälil­lä kaikkien tekni­ik­ka on paran­tunut ja sähkön tuotan­tokus­tan­nuk­set alentuneet. 

    Vesivoimas­sa parane­m­i­nen on ollut hitain­ta, mut­ta vakain­ta, aurinkovoimas­sa nopein­ta, mut­ta epä­vakain­ta. Niis­sä paikois­sa, jois­sa vesivoimaa käytän­nössä on raken­net­tu, se on ollut yleen­sä varsin kan­nat­tavaa, ilman tuki­aisia. Sitä onkin raken­net­tu eniten, mut­ta monis­sa teol­lisu­us­mais­sa kos­ket alka­vat olla joko raken­net­tu­ja tai suo­jel­tu­ja niin, ettei mah­dol­lisuuk­sia tuotan­non lisäämiseen ole enää paljoa.

    Tuulivoima on ollut oleel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomam­paa kuin vesivoima, mut­ta paljon kan­nat­tavam­paa kuin aurinkovoima. 

    Hyvil­lä paikoil­la, jois­sa tuulee navakasti, jois­sa tuulivoiman epä­vakau­den kom­pen­soin­ti muun sähkön­tuotan­non tai kulu­tuk­sen puolel­la on kohtu­ullisen edullista, jois­sa tuulivoimaloi­ta varten ei tarvitse rak­en­taa kovin kalli­ita teitä, voima­l­in­jo­ja tai tuulivoimaloiden perus­tuk­sia ja jois­sa markki­noiden pienu­us tai kul­je­tuskus­tan­nuk­set tai muut syyt sulke­vat pois esimerkik­si suuret hiilivoimalat, tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen voi nyt jo olla hyvin kil­pailukyky­istä ja kan­nat­tavaa ilman mitään tuki­aisia, jopa sil­loin kuin fos­si­iliset kil­pail­i­jat saa­vat päästää hiilid­iok­sidia ilmake­hään vapaasti. Suomes­sa täl­laisia olo­suhtei­ta ei vielä tai­da olla, mut­ta tekni­nen kehi­tys siis höylää melko tasaista vauh­tia kus­tan­nuk­sia alemmaksi.

    Aurinkosähkö on tähän asti ollut näistä kolmes­ta vähiten kil­pailukykyi­nen mut­ta kun se on kehit­tynyt nopeit­en, nyt alkaa olla jo melko paljon olo­suhtei­ta, jois­sa se kan­nat­taaa ilman tuki­aisia. Eri­tyis­es­ti näin on lämpimil­lä ja vau­rail­la alueil­la, jois­sa sähkön kulu­tushuip­pu on ilmas­toin­nin vuok­si iltapäiväl­lä ja jois­sa aurinko pais­taa ympärivuo­tis­es­ti melkein pil­vettömältä taivaal­ta. Paraaties­imerk­ki on Neva­da tai Kali­for­nia. Toinen sauma on siel­lä, mis­sä aurinkopa­neel­in avul­la voi vält­tää sähkölin­jo­jen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia, Tämä “off-grid” sauma on ollut kapeana ole­mas­sa jo pitkään esimerkik­si suo­ma­lais­ten saaris­tomökeil­lä, mut­ta on laa­jen­tunut val­tavasti viime vuosi­na esimerkik­si köy­hien maid­en kän­nyverkko­jen tuki­asemi­in sekä vähitellen myös kylien ja pien­ten kaupunkien sähköistämiseen. Kun tekni­nen kehi­tys on nopeaa ja ete­nee monel­la rin­ta­mal­la, aurinkosähkön nopea lev­iämi­nen näyt­tää varmalta.

    Vielä varmem­paa on se, että koti­talouk­sien käyt­töve­den kuumen­t­a­mi­nen siir­tyy sähköltä aurinkopa­neeleille nopeasti. Useim­mis­sa Suomea selvästi lämpimäm­mis­sä mais­sa aurinkok­eräimet ovat jo tänä päivänä täysin kau­pal­lis­es­ti kil­pailukyky­isiä. Muu­ta­mas­sa viime vuodessa aurinkok­eräimil­lä käyt­töveten­sä läm­mit­tävien määrä maail­mas­sa on moninker­tais­tunut kym­menistä miljoon­ista sato­hin miljooni­in kotitalouksiin.

    Vastaa

53. Pitem­män päälle epäilen koko asu­tus­ta tääl­lä 60 lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la. Olin Kanar­i­al­la pari viikkoa jouluku­us­sa ja vitut­ti pala­ta takaisin. Pari vuot­ta ja olen eläk­keel­lä. Elinkus­tan­nuk­set ovat muuten puo­let Suomen vastaavista.

    Vastaa

54. Viherinssi: Tämä kus­tan­nus voidaan toki jyvit­tää nyky­tyyli­in tasaluku­na kaikille kilowateille. 

    po. kilo­wat­ti­tun­neille.

    Viherinssi: Oma ehdo­tuk­seni on:
    1. Kaik­ki ostet­ta­va sähkö menee reaali­aikaisel­la tukkuhinnalla.
    2. Sähkön saa ostaa ja myy­dä kenelle halu­aa. (Ts. sähkön myyjälle tulee velvol­lisu­us ostaa pien­tuot­ta­jal­ta sähkö samaan hin­taan kuin mitä sitä kul­loinkin myy.)
    3. Siir­ron hin­nan tulee hei­jas­taa kus­tan­nuk­sia ja elää siir­toti­lanteen mukaan. Tämän voi tehdä karkeasti sit­o­ma­l­la siir­to­hin­nan sähkön hintaan.

    En nyt oikein ymmärtänyt mik­si sähkön siir­to pitäisi hin­noitel­la sähkön tuotan­non kus­tan­nusten perus­teel­la. Se raha menee sähkön­si­ir­tomo­nop­o­lin tasku­un. Min­un ehdo­tuk­seni on, että sähkön siir­to hin­noitel­laan sähkön siir­ron kus­tan­nusten perus­teel­la ja halu­tun kap­a­siteetin ain­heut­tamien kus­tan­nusten perus­teel­la. Eli käytän­nössä sähkön siir­rosta ja taa­tus­ta kap­a­siteetista pitäsi mak­saa eur/kW eikä eur/kWh. Jos halu­aa, että talvel­la on saatavil­la 10kW että saa saunan, kinkun ja käm­pän samaan aikaan lämpimäk­si, joutuu siitä 10kW putkesta mak­samaan kesäl­läkin, osa allokoidaan siir­toon ja osa säätövoiman tuotan­toon. Päälle jonkin­lainen kulutusmaksu. 

    Noin yleis­es­ti ener­giakeskustelus­sa olisi kyl­lä aika ihmis­ten ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen. On ole­mas­sa täs­mälleen kak­si ener­gian­lähdet­tä, jot­ka pystyvät kat­ta­maan ihmiskun­nan primääriener­giantarpeen edullis­es­ti edes teo­ri­as­sa, aurinkoen­er­gia ja ydinen­er­gia. Ja kaikesta vihrei­den pro­pa­gan­das­ta huoli­mat­ta ener­gian muut­tumi­nen edullisek­si on kri­it­ti­nen osa mon­en tämän pla­nee­tan ongel­man ratkais­us­sa (Ain­oa todel­li­nen ratkaisu kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­tämiseen, dik­taat­tor­ei­den kanssa tarvit­sisi jutel­la aika paljon vähem­män jos maakaa­suputket oli­si­vat arvot­to­mia, ja tuskin köy­hyy­den pois­tamises­sakaan hal­vas­ta ener­gias­ta hait­taa olisi). Ja fak­ta on, että kon­ven­tion­aa­li­nen ydin­voima ei ole hal­paa. Käytän­nössä siis ain­oa mah­dolli­nen kestävä ratkaisu löy­tyy joukos­ta [aurinkoen­er­gia, hajautet­tu ydin­voima]. Ensim­mäi­nen näyt­tää etenevän lupaavasti, toista ei ole edes kokeil­tu. Olisiko­han aika?

    Vastaa

55. Aurinkovoima on läh­es väk­isinkin ihmiskun­nan pitkän aikavälin pääasialli­nen ener­gian­lähde. Dif­fu­u­sista ja stokas­tis­es­ta luon­teestaan huoli­mat­ta aurinkoen­er­gian resurssipo­h­ja on niin suuri, että se tulee läh­es var­masti pikku hil­jaa syr­jäyt­tämään läh­es kaik­ki muut ener­gian­läh­teet. Toden­näköis­es­ti niin, että raken­netaan man­nerten­välisiä (mah­dol­lis­es­ti supra­jo­htavia) suurika­p­a­siteet­tisia HVDC-linkkejä.

    Kaikesta tästä huoli­mat­ta uskon, että pros­es­si kestää pitkään, puhutaan enem­män ensi vuo­sisadas­ta kuin kulu­vas­ta. Teknolo­gioiden käyt­töönot­to ja skaalaus on helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Tois­taisek­si aurinkovoimaa käytetään ilman sub­ven­tioi­ta lähin­nä sel­l­ai­sis­sa sijain­neis­sa, jonne olisi kallista vetää kiin­teää sähköverkkoa tai jos­sa vaa­di­taan riip­pumat­to­muut­ta kiin­teästä verkos­ta. Pikku hil­jaa aurinkovoima työn­tää jalkaa oven väli­in myös muualle, mut­ta jo pelkästään paneel­ien tuotan­non skaalaami­nen sel­l­aisek­si, että aurinkovoima voisi muo­dostaa use­am­man pros­entin osu­ut­ta maail­man ener­giantuotan­nos­ta, kestää kym­meniä vuosia. Ei kestäisi, jos voitaisi­in vain rak­en­taa uusia nykyisen kaltaisia tehtai­ta, mut­ta kun vaa­di­taan koko ajan tuoteke­hi­tys­tä, riskinot­toa ja kil­pailua. Emme edes tiedä, mikä nyky­i­sistä paneel­ite­knolo­gioista vie pisim­män korren.

    Vastaa

56. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Varas­toituu aurinkoen­er­giaa Suomes­sa ihan itses­täänkin ja luon­nol­lis­es­ti. Saha­ras­sa varas­toin­ti­in tarvi­taan insinööre­jä avuksi.

    Met­sän bio­mas­saa ja voi käyt­tää niin yöl­lä, talvel­la tai 10 vuo­den päästä. Turve sitoo samat­en auringon ener­giaa. Eräät lait­tais mielum­min suot täy­teen aurinkopa­neelei­ta, kuin antaisi­vat hyö­dyn­tää sam­malien tekemän duunin.

    Tämä oli uusi tieto. Siis se, että Saha­ran hiek­ka kylme­nee mys­tis­es­ti absolu­ut­tiseen nol­lapis­teeseen sil­lä het­kel­lä kun aurinko las­kee, jos paikalla ei ole insinöörejä. 

    Onnek­si meil­lä on turveasiantun­ti­jat, jot­ka ker­to­vat asioiden todel­lisen laidan.

    Vastaa

57. Esite: Tämä oli uusi tieto. Siis se, että Saha­ran hiek­ka kylme­nee mys­tis­es­ti absolu­ut­tiseen nol­lapis­teeseen sil­lä het­kel­lä kun aurinko las­kee, jos paikalla ei ole insinöörejä. 

    Kyl­lä niitä insinööre­jä tarvi­taan, sil­lä läm­pöti­las­ta on vähän vaikea tehdä esim. sähköä. Tarvi­taan läm­pöti­laeroa ja mielel­lään mah­dol­lisim­man suurta.

    Vastaa

58. Tapio Pel­to­nen: Emme edes tiedä, mikä nyky­i­sistä paneel­ite­knolo­gioista vie pisim­män korren.

    … ja vah­va veikkaus on vielä se, että suurim­it­takaavaises­sa tuotan­nos­sa paneel­ite­knolo­gia ei vält­tämät­tä ole oikea, vaan tarvi­taan jotain muu­ta, jol­la saadaan suo­raan aikaan vetyä tai metaania.

    Paneel­it ovat ehdot­toman näp­päriä pienessä mit­takaavas­sa, mut­ta isos­sa megawat­tilu­okas­sa nykyäänkin ter­miset pros­es­sit ovat parempia.

    Vastaa

59. Esite: Tämä oli uusi tieto. Siis se, että Saha­ran hiek­ka kylme­nee mys­tis­es­ti absolu­ut­tiseen nol­lapis­teeseen sil­lä het­kel­lä kun aurinko las­kee, jos paikalla ei ole insinöörejä.

    Jot­ta hyö­ty­suh­teet oli­si­vat jotenkin järke­viä, ener­gian yösäi­ly­tyk­seen käytet­tävän läm­pö­varas­ton läm­pöti­lan pitää olla sato­ja astei­ta. Mitä enem­män, sitä parempi.

    Vastaa

60. tcrown: po. kilowattitunneille.

    Kiitos oikais­us­ta. Pitäisi var­maankin joskus oikolukea tek­ste­jään, pahoit­te­lut lukijoille.

    En nyt oikein ymmärtänyt mik­si sähkön siir­to pitäisi hin­noitel­la sähkön tuotan­non kus­tan­nusten perusteella.

    Sik­si, että tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat saatavil­la ole­va kohtu­ullisel­la kor­re­laa­ti­ol­la ole­va proxy siir­tokus­tan­nuk­sille. Ei muuten.

    Min­un ehdo­tuk­seni on, että sähkön siir­to hin­noitel­laan sähkön siir­ron kus­tan­nusten perus­teel­la ja halu­tun kap­a­siteetin ain­heut­tamien kus­tan­nusten perus­teel­la. Eli käytän­nössä sähkön siir­rosta ja taa­tus­ta kap­a­siteetistapitäsi mak­saa eur/kW eikä eur/kWh. Jos halu­aa, että talvel­la on saatavil­la 10kW että saa saunan, kinkun ja käm­pän samaan aikaan lämpimäk­si, joutuu siitä 10kW putkesta mak­samaan kesäl­läkin, osa allokoidaan siir­toon ja osa säätövoiman tuotan­toon. Päälle jonkin­lainen kulutusmaksu. 

    Tässä on sel­l­ainen ongel­ma, että pelkkä yksit­täisen liit­tyjän mak­simika­p­a­siteet­ti ei ker­ro liit­tyjän verkon­halti­jalle aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia, kos­ka verkkoa ei mitoite­ta kestämään kaikkien liit­tyjien yhtäaikaista maksimikuormaa.

    Teo­ri­as­sa reilu tapa hoitaa asia olisi huu­tokau­pa­ta kaik­ki verkon kap­a­siteet­tia rajoit­ta­vat koh­dat. Jos halu­an nyt käyt­tää kilo­watin tehoa, min­un pitää ensin ostaa kap­a­siteet­ti kiin­teistön liit­tymästä, sit­ten siir­rosta lähimuun­ta­mol­ta, sit­ten seu­raa­va väli, jne. kan­taverkkoon asti.

    Käytän­nössä tämä ei kuitenkaan toi­mi, kos­ka sähkön reiti­tys ei ole ollenkaan noin yksinker­tainen. Lisäk­si oikein mitoite­tus­sa verkos­sa huu­tokaup­pahin­ta on läh­es aina nol­la (= verkon kom­po­nen­tit ovat riit­täviä käyt­töön näh­den). Siir­toka­p­a­siteet­tia joko on tai ei ole, kulut ovat pääomakuluja.

    En usko, että tähän löy­tyy ihan täy­del­listä käytän­nön ratkaisua, kos­ka verkon kom­po­nen­tit ovat monop­o­li­hyödykkeitä. Tässä kuitenkin joitakin pala­sia pohdintaan:

    - asi­akkail­ta laskutet­tu siir­tomak­su kat­taa verkon kus­tan­nuk­set (plus pieni kate)
    — verkkoa kehitetään asi­akkaiden tarpei­den mukaan
    — hin­noit­telun tulee ohja­ta asi­akkaiden käytöstä kokon­aisu­u­den kannal­ta taloudel­liseen suuntaan

    Kak­si ensim­mäistä on seu­rauk­sia monop­o­lista ja ne ovat nytkin lain­säädän­nössä ole­via asioi­ta. Nyky­hin­noit­telu epäon­nis­tuu tuos­sa kol­man­nes­sa. Mak­simite­hoon perus­tu­va hin­noit­telu (siis liit­tymäte­hoon sidot­tu) on myös huonos­ti ohjaa­va. Tähän tarvi­taan jokin siir­toti­lanteen mukaan muut­tu­va kom­po­nent­ti, joka on asi­akkaille ymmär­ret­tävä ja jotenkin ennustettava.

    Mah­dol­lisia malle­ja voisi­vat olla vaik­ka kuukausiko­htainen siir­to­hin­ta (per kWh) tai sit­ten sähkön hin­taan sidot­tu. Kum­mal­lakin on kohta­lainen kor­re­laa­tio kului­hin nähden.

    Noin yleis­es­ti ener­giakeskustelus­sa olisi kyl­lä aika ihmis­ten ottaa lusik­ka kau­ni­iseen käteen. On ole­mas­sa täs­mälleen kak­si ener­gian­lähdet­tä, jot­ka pystyvät kat­ta­maan ihmiskun­nan primääriener­giantarpeen edullis­es­ti edes teo­ri­as­sa, aurinkoen­er­gia ja ydinenergia.

    Amen.

    Vastaa

61. Mikko Siito­nen: Olisiko se ihan noin. Ainakin Suomen sel­l­u­te­ol­lisu­ut­ta on sul­jet­tu ja siir­ret­ty mm. tanne Brasil­i­aan, nykyiseen kotimaahani.
    Onhan taal­lakin ollut rahi­noi­ta asian ympar­il­la, mut­ta perusidea on sel­va. Oli Suomes­sa havu- tai lehtikuitua, niin taal­la se kas­vaa 7 vuodessa kor­juukun­toon, mika lie­nee aika Suomessa?
    Ainakin UPM toimii taal­la noin. Toisaal­ta kun pohjim­mil­taan ongel­ma on se, etta jonkin ajan kulut­tua ns. paper­ille painet­tavaa lehtea ei enaa ole. Vrt Hesarin alasajo.

    Niin kyl­lä kuitupuu Suomes­sakin kas­vaa noin 20 vuodessa, usein sotke­taan tuk­ki ja kuitupuu. Mut­ta Suomes­sa­han tuote­taan ensi sijas­sa tukkia ja sivu­tuot­teena kuitua.

    Kyl­lä vaan näyt­tää ole­van niin, että havusel­lun hin­ta on nous­sut viime aikoina euka­lyp­tuss­sel­lun laskenut. Syynä lie­nee yli­tar­jon­ta ? Kum­mal­lakin on oma käyt­töalueen­sa. Ja sit­ten tietysti liukosel­lu, jota on alet­tu tehdä Uima­har­jus­sa viskoosin valmis­tuk­seen. Ei nyt viime aikoina ole sul­jet­tu sel­l­ute­htai­ta enää, UPM päät­ti juuri lisäin­vestoin­nista Kuu­sankoskelle. Sel­lu ja ener­giatuotan­to sopi­vat hyvin yhteen.

    Vastaa

62. anonyy­mi: Ja taaskaan eivät ole suo­ma­laiset mukana, vaik­ka kuulem­ma ydin­tutkimus on maail­man huippua.

    Kiitos ydin­tutkimuk­semme, emme ole osal­lis­tu­mas­sa epäti­eteel­liseen humpuuki­in, joka vaikut­taa varsin vah­vasti puliveivauk­selta jos­sa urpom­pia sijoit­ta­jia yritetään höynäytet­tää eroon rahoistaan.

    Vastaa

63. Joku kehuu ydin­tutkimus­tamme. Paljonko tääl­lä tutk­i­taan hyötöreak­tori- tai toriumtekniikkaa?
    Oma mielip­i­teeni: lisää ydin­voimaa, omia uraanikai­vok­sia ja rikas­tus­laitos (kv. valvon­nas­sa), kaiken maail­man tuet pois ja vain niitä tutkimuk­seen ja kehi­tyk­seen. Ei voi olla niin, että joku pyörii vain yhteiskun­nan tuel­la. Suomelta ilmas­ton­muu­tok­selle pitkät. Seu­rataan, mitä isot tekee, hyvät asi­at käyt­töön, itsemme vahin­goit­ta­mi­nen muka mallia näyt­tämään, on idiootin puuhaa.
    Tiedän, että OS kat­soo parhaak­si mak­saa vaaran takia.
    Kun olen kahlannut nää kom­men­tit, mitä jäi käteen? Var­maan paljon hyviä ajatuk­sia, jot­ka seu­raa­va hlö tote­si ihan huonoik­si. Lai­ta nyt täm­mö­nen asia esim kansanäänestyk­seen! Sama kuin Nato. Menee mutu-jutuksi.

    Vastaa

64. Viherinssi: Sik­si, että tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat saatavil­la ole­va kohtu­ullisel­la kor­re­laa­ti­ol­la ole­va proxy siir­tokus­tan­nuk­sille. Ei muuten.

    Voisitko vähän ava­ta tätä? Min­un pääni sisäi­nen malli sähkön siir­ron kus­tan­nuk­sista kun on täysin eri­lainen. Minä kuvit­te­len, että sähkön siir­ron kus­tan­nuk­set oli­si­vat aika lail­la täysin riip­pumat­to­mia siitä, kuin­ka mon­ta kilo­wat­ti­tun­tia johtoa pitkin mil­läkin het­kel­lä siir­retään, ja läh­es täysin riip­pu­vaisia siitä, mil­lä tehol­la sähköä ko. välil­lä pystytään siirtämään.

    Viherinssi: Tässä on sel­l­ainen ongel­ma, että pelkkä yksit­täisen liit­tyjän mak­simika­p­a­siteet­ti ei ker­ro liit­tyjän verkon­halti­jalle aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia, kos­ka verkkoa ei mitoite­ta kestämään kaikkien liit­tyjien yhtäaikaista maksimikuormaa.

    Tämäkin kuu­lostaa ihmeel­liseltä. Siis jos meil­lä on 50 koti­talouden ker­rosta­lo, jos­sa jokaisel­la on 16 ampeerin sulake, niin verkkoa ei ole mitoitet­tu 800 ampee­ria varten? Mis­sä on tuo alle 800 ampeerin sulake, joka palaa, vai hajoaako verkko sat­un­naises­sa paikassa? 

    Jos hin­noit­telu olisi enem­män tehopain­ot­teista, ihmiset melko var­masti miet­ti­sivät tarkem­min kuin­ka paljon tehoa oikeasti tarvit­se­vat, jon­ka seu­rauk­se­na voitaisi­in olla melko var­mo­ja, että aika use­ana joulu­aat­tona tuo teho olisi käytän­nössä tapis­sa jokaisel­la samaan aikaan. 

    Viherinssi: Mak­simite­hoon perus­tu­va hin­noit­telu (siis liit­tymäte­hoon sidot­tu) on myös huonos­ti ohjaa­va. Tähän tarvi­taan jokin siir­toti­lanteen mukaan muut­tu­va kom­po­nent­ti, joka on asi­akkaille ymmär­ret­tävä ja jotenkin ennustettava.

    Minä jakaisin sähkön hin­nan kolmeen kom­po­nent­ti­in. Siir­tomak­su, joka on halu­tun mak­simite­hon funk­tio, joka kat­taa sähkön siir­ron kus­tan­nuk­set (en nyt vielä tältä istu­mal­ta niele sitä, että sähkön siir­ron kus­tan­nuk­set oli­si­vat ennem­min kilo­wat­ti­tun­tien kuin kilo­wat­tien funk­tio). Toisek­si tehomak­su (eur/kW/vuosi), mikä pitää mak­saa sille sähkön­tuot­ta­jal­la, joka lupaa tarvit­taes­sa toimit­taa halu­tun mak­simite­hon. Sähkön­tuot­ta­ja on oikeutet­tu osal­lis­tu­maan tähän markki­naan jos täyt­tää tietyt tuotan­to­var­muus­vaa­timuk­set (mak­simis­saan n ennal­ta sovit­tua huoltopäivää, tarvit­taes­sa pystyy toimit­ta­maan tehon m tun­nin varoi­tusa­jal­la) Tuuli-tai aurinkosähkön­tuot­ta­ja ei tätä luon­nol­lis­es­ti voi taa­ta. Kol­man­nek­si kulu­tus­mak­su, mikä menee nykyisen spot-hin­noit­telun kaltais­es­ti mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan.

    ensim­mäi­nen mak­su pitää huolen siitä, että sähkön siir­rosta saadaan asian­mukainen mak­su myös tule­vaisu­udessa, kun ihmiset alka­vat latomaan puoli-ilmaisia aurinko­ken­no­ja katolleen ja tuo­vat koti­in sähköau­tol­la työ­suhde-etu­na saa­maansa sähköä, jol­loin verkkosähköstä mak­se­taan noin kol­me­na päivänä vuodessa.

    Toinen mak­su tak­laa sen ongel­man, että lähi­t­ule­vaisu­udessa edullis­in­ta sähköä tulee stokasti­sista sähkön­tuotan­to­muo­dos­ta, jot­ka eivät pysty tuot­ta­maan jatku­vaa sähköä, mut­ta silti paina­vat sähkön hin­nan niin alas ison osan vuot­ta, että vähem­män stokastis­ten tuotan­to­muo­to­jen kan­nat­tavu­us on vaarassa.

    Kol­mas mak­su pitää huolen siitä, että edel­li­sistä mak­su­ista huoli­mat­ta käyt­töä kan­nat­taa vähen­tää mah­dol­lisuuk­sien mukaan kun sähköä joudu­taan tuot­ta­maan kalliilla.

    Vas­tu­u­va­paus­lauseke: Kir­joitin tuo­ta samaan tahti­in kun asi­aa pohdiske­lin, joten tuos­sa saat­taa olla poikkeuk­sel­lisen iso­ja reikiä.

    Vastaa

    1. Jos me muut­taisimme sähkön siiron hin­noit­telua lähem­mäs todel­lista kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta, se perus­tu­isi todel­lakin enem­män sulak­keen kokoon kuin siir­ret­tyyn ener­giaan. Se tarkoit­taisi myös, että pien­talo­jen mak­sut nousi­si­vat ja ker­rostalo­jen lask­i­si­vat. Tämä jälkim­mäi­nen muu­tos ei olisi aivan vähäinen.

       Vastaa

65. tcrown:

    Tämäkin kuu­lostaa ihmeel­liseltä. Siis jos meil­lä on 50 koti­talouden ker­rosta­lo, jos­sa jokaisel­la on 16 ampeerin sulake, niin verkkoa ei ole mitoitet­tu 800 ampee­ria varten? Mis­sä on tuo alle 800 ampeerin sulake, joka palaa, vai hajoaako verkko sat­un­naises­sa paikassa? 

    Yleen­sä ker­rostaloa­sun­non noususu­lak­keet ovat 3x25A ja 50 asun­toisen ker­rostalon pää­varokkeet 3x200A. Melkoista tasausker­roin­ta siis käytetään ilman mitään ongelmia.

    Vastaa

66. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos me muut­taisimme sähkön siiron hin­noit­telua lähem­mäs todel­lista kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta, se perus­tu­isi todel­lakin enem­män sulak­keen kokoon kuin siir­ret­tyyn ener­giaan. Se tarkoit­taisi myös, että pien­talo­jen mak­sut nousi­si­vat ja ker­rostalo­jen lask­i­si­vat. Tämä jälkim­mäi­nen muu­tos ei olisi aivan vähäinen.

    Sähköverkon­li­it­tymis­mak­sun suu­ru­us määräy­tyy pää­varokekoon mukaan. Eli kyl­lä pien­talo­jen omis­ta­jat ovat kan­ta­neet oman kor­ten­sa kekoon niin kuin edel­lisen vies­ti­ni ker­rostalon tasausker­toimes­ta voi päätellä.

    Vastaa

    1. Jouko. Puhut nyt vain liit­tymän mak­sus­ta, mut­ta sähkön siir­rosta mak­se­taan pääasi­as­sa kulu­tuk­sen mukaan. Edelleen omakoti­taloa varten pitää vetää enem­män piuhaa kuin ker­rostalon yhtä huoneis­toa varten, kos­ka ker­rostaloon sähkölaitok­sen tarvit­see vetää vain yksi piuha.

       Vastaa

67. Vielä sähköverkon­li­it­tymis­mak­sus­ta. Helenin hin­nas­ton mukaan 3x200A liit­tymä mak­saa 9.473,60 ja 3x25A (pienin OKT:n liit­tymä) 1.878,60. Eli esimerkissäni omakoti­talon omis­ta­ja mak­saa liit­tymästä aika tarkkaan kym­menker­tais­es­ti ver­rat­tuna 50-asun­toisen ker­rostalon yhden asun­non omistajaan.

    Vastaa

68. Jouko Ollila: Yleen­sä ker­rostaloa­sun­non noususu­lak­keet ovat 3x25A ja 50 asun­toisen ker­rostalon pää­varokkeet 3x200A. Melkoista tasausker­roin­ta siis käytetään ilman mitään ongelmia.

    Kiitos. Aina oppii uut­ta. tuo­ta voisi toki pohtia mis­tä kohtaa siir­ron tehomak­su määräytyisi.

    Sinän­sä en näe miten tuo muut­taisi sitä, että siir­ron kus­tan­nuk­set ovat ennem­min tehon kuin ener­gian funktio.

    Vastaa

    1. Kiitos. Aina oppii uut­ta. tuo­ta voisi toki pohtia mis­tä kohtaa siir­ron tehomak­su määräytyisi. 

       Kos­ka ener­gialaitos tuo sähkön yhteen pis­teeseen ker­rostaloon ja mat­ka eteen­päin jatkuu taloiy­htiön omas­sa verkos­sa, oikea koh­ta laskut­taa tehomak­su on taloy­htiön liittymä.

       Vastaa

69. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos me muut­taisimme sähkön siiron hin­noit­telua lähem­mäs todel­lista kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta, se perus­tu­isi todel­lakin enem­män sulak­keen kokoon kuin siir­ret­tyyn ener­giaan. Se tarkoit­taisi myös, että pien­talo­jen mak­sut nousi­si­vat ja ker­rostalo­jen lask­i­si­vat. Tämä jälkim­mäi­nen muu­tos ei olisi aivan vähäinen.

    Sulakekokoon sidot­tu mak­su on siitä huono, että se ei ota huomioon käyt­töhetkeä. Verkon kuor­mi­tusti­lanne vai­htelee huo­mat­tavasti, ja olisi edullista, jos hin­noit­telu ohjaisi vält­tämään sähkönkäyt­töä sil­loin, kun se on verkolle hankalaa.

    Asia on hyvinkin analogi­nen ruuhka­mak­sun kanssa. Investoin­nit tehdään ruuhkaa varten, ja vuosi­mak­su ei ohjaa vält­tämään ruuhkaa.

    Lop­putu­los toki on se, että sähköläm­mit­täjä mak­saa pakkasel­la, mut­ta olisi kohtu­ullista sakot­taa selvästi vähem­män sitä sähköläm­mit­täjää, joka jät­tää pakkasel­la men­emät­tä sähkösaunaan tai las­kee kämp­pän­sä läm­pöti­laa pari astetta.

    Kulu­tus­päässä on saatavis­sa merkit­täviä jous­to­ja, mut­ta se edel­lyt­tää siihen vah­vaa hin­noit­telun tukea.

    Vastaa

70. tcrown: Tämäkin kuu­lostaa ihmeel­liseltä. Siis jos meil­lä on 50 koti­talouden ker­rosta­lo, jos­sa jokaisel­la on 16 ampeerin sulake, niin verkkoa ei ole mitoitet­tu 800 ampee­ria varten? Mis­sä on tuo alle 800 ampeerin sulake, joka palaa, vai hajoaako verkko sat­un­naises­sa paikassa?

    Verkko on mitoitet­tu käytän­nössä siten, että jokaisen haau­tu­mispis­teen alla on paljon enem­män sulakkei­ta kuin mitä se haaran sulake kestää. (Toisin päin olisi mieletön­tä toimia.) Sulake varmis­taa sen, että sulak­keen suo­jaa­ma osu­us kestää. Sulake ei ole mikään lupaus sähkön toimit­tamis­es­ta. OK-talos­sakin sähkö­taulun sulakkei­den mak­simivir­ta voi olla viisinker­tainen liit­tymän mak­simivir­taan. Pienem­pi sulake ylävir­ras­sa on turvallinen.

    Uuni päälle, kiuas päälle, hel­lan levyt päälle, vedenkeitin päälle, niin sit­ten se sil­i­tys­rauta pok­saut­taakin jonkun vai­heen sulak­keen. (Yleen­sä joulu­aat­tona pakkasel­la siten, että pää­su­lake on han­kalas­sa paikas­sa ja kote­lo tukev­asti jäässä.)

    Sama mitoi­tus jatkuu siitä ylöspäin kan­taverkkoon asti.

    Juuri tästä syys­tä sil­lä on erit­täin paljon merk­i­tys­tä, mil­loin sähkö kulute­taan. Jos kulu­tat sähköä sil­loin, kun naa­purisi ei sitä kulu­ta, mitään investoin­te­ja ei tarvi­ta. Jos taas naa­puri­enne kanssa päätätte kaik­ki kulut­taa samaan aikaan paljon sähköä, verkkoa pitää vahvis­taa jostain.

    Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara:
    Jouko. Puhut nyt vain liit­tymän mak­sus­ta, mut­ta sähkön siir­rosta mak­se­taan pääasi­as­sa kulu­tuk­sen mukaan. Edelleen omakoti­taloa varten pitää vetää enem­män piuhaa kuin ker­rostalon yhtä huoneis­toa varten, kos­ka ker­rostaloon sähkölaitok­sen tarvit­see vetää vain yksi piuha.

    Ensin pieni täs­men­nys, sähkölaitos ei vedä sitä piuhaa ker­rostaloon vaan liit­tyjä hom­maa tont­tio­su­u­den kaapelin itse. Liit­tymis­mak­sul­la saa liit­tymän ton­tin rajalle.

    Liit­tymis­mak­sul­la on tarkoi­tus kat­taa verkon rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja luon­nol­lis­es­ti ne ovat suurem­mat 50 OKT:lla kuin yhdel­lä 50-asun­toisel­la ker­rostalol­la (vaikkakin ker­rostalon liit­tymä on paljon järeämpi) — sik­si­hän omakoti­rak­en­ta­jat mak­sa­vat kym­menker­taisen hin­na. Ja hyvä näin.

    Mut­ta mik­si näi­den 50 OKT-asu­jan pitäisi mak­saa sähkön­si­ir­rosta enem­män kuin viereisen 50-asun­toisen ker­rostaloa­su­jan? Ja ole­tus on, että sähkönku­lu­tus näil­lä sadal­la per­heel­lä on saman suuruinen.

    Vastaa

72. eri anonyy­mi: Kiitos ydin­tutkimuk­semme, emme ole osal­lis­tu­mas­sa epäti­eteel­liseen humpuuki­in, joka vaikut­taa varsin vah­vasti puliveivauk­selta jos­sa urpom­pia sijoit­ta­jia yritetään höynäytet­tää eroon rahoistaan.

    Jep, en juurikaan lukenut linkke­jä. Mut­ta mis­sä on suo­ma­lainen tori­um-reak­torike­hi­tys tms.?
    Jos nimit­täin jenkit tai Kiina alkaa viimeinkin ottaa ilmas­ton­muu­tok­sen tosis­saan, olisi hyvä olla suo­ma­lainen toimit­ta­ja vas­taa­mas­sa kysyn­tään. Ennem­min tai myöhem­min toinen (tai molem­mat) alkaa huo­ma­ta muu­tok­sen vaiku­tuk­sia ja vetää johtopäätök­siä, sil­loin tiukko­ja suo­ma­laisia tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sia nou­dat­ta­va koti­mainen toimit­ta­ja olisi vahvoil­la perusen­er­gia­ratkaisun tar­jon­nas­sa. Jo pienikin osu­us noista markki­noista tuot­taisi hyvin.

    Vastaa

73. Viherinssi: Sulakekokoon sidot­tu mak­su on siitä huono, että se ei ota huomioon käyt­töhetkeä. Verkon kuor­mi­tusti­lanne vai­htelee huo­mat­tavasti, ja olisi edullista, jos hin­noit­telu ohjaisi vält­tämään sähkönkäyt­töä sil­loin, kun se on verkolle hankalaa.

    Nyt ilmeis­es­ti alan päästä kär­ry­ille ajatuk­siesi kanssa. Siis sel­l­ainen käyt­täjä, joka käytää omaa huip­pute­hoaan vain sil­loin kun muut eivät huip­pute­hoaan käytä, ei varsi­nais­es­ti lisää verkon ylläpi­don kus­tan­nuk­sia, sitä­vas­toin se, joka käyt­tää oman huip­pute­hon­sa samaan aikaan kuin muut, aiheut­taa niitä kus­tan­nuk­sia suh­teessa enemmän. 

    Tuos­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että min­un näke­myk­seni mukaan ollaan menos­sa enem­män ja enem­män hajaute­tun tuotan­non suun­taan. Se kolme päivää vuodessa verkkosähköä tarvit­se­va pien­ta­lo ei ole kuin vähän kar­rikoitu tule­vaisu­u­denku­va. Ja nuo kolme päivää sat­tuvat juuri siihen aikaan kun kaik­ki muutkin sitä verkkoa käyt­tävät. Ja sat­tuneesta syys­tä, sel­l­aisia, jot­ka käyt­tävät sähköä vain kun muut eivät käytä, on aika vähän. 

    Mut­ta min­un pää­point­ti­ni on, että jos siir­ryt­täisi­in nylkyis­es­tä käytän­nössä teho­ra­jat­tomas­ta hin­noit­telus­ta enem­män tehopo­h­jaiseen hin­noit­telu­un, entistä suurem­pi osa rajaisi tarvit­se­maansa tehoa, ja intu­iti­ivis­es­ti ajatel­tuna tuo tehomak­su vas­taisi kus­tan­nus­raken­net­ta vielä nyky­istä paremmin.

    Viherinssi: Verkko on mitoitet­tu käytän­nössä siten, että jokaisen haau­tu­mispis­teen alla on paljon enem­män sulakkei­ta kuin mitä se haaran sulake kestää. (Toisin päin olisi mieletön­tä toimia.)

    Nyt kun ajat­te­len asi­aa toisen ker­ran, niin noin­han se on.

    Vastaa

74. tcrown: Nyt ilmeis­es­ti alan päästä kär­ry­ille ajatuk­siesi kanssa. Siis sel­l­ainen käyt­täjä, joka käytää omaa huip­pute­hoaan vain sil­loin kun muut eivät huip­pute­hoaan käytä, ei varsi­nais­es­ti lisää verkonyl­läpi­don kus­tan­nuk­sia, sitä­vas­toin se, joka käyt­tää oman huip­pute­hon­sa samaan aikaan kuin muut, aiheut­taa niitä kus­tan­nuk­sia suh­teessa enemmän. 

    Nimeno­maan. Ja kos­ka huip­pute­hon ja keskimääräisen tehon suhde on huikea, täl­lä on iso merk­i­tys. Ei-sähköläm­mite­tyssäkin omakoti­talos­sa on vähin­tään 3x25 A sulak­keet (siis noin 17 kW), vaik­ka keskimääräi­nen kulu­tus ympäri vuo­den on tyyp­il­lis­es­ti noin 0,5 kW. Mut­ta kun laite­taan sauna päälle, uuni päälle, pari kat­ti­laa hel­lalle ja sil­i­tys­rauta päälle, heikoin vai­he alkaa hel­posti olla kovilla.

    Helsinkiläiset pää­sevät naut­ti­maan Helenin etämit­taroin­nista. Kan­nat­taa käyt­tää het­ki siihen, että käy netistä kat­so­mas­sa oman kämp­pän­sä tun­tiko­htaiset kulu­tustiedot. Sieltä näkee hyvinkin lahjo­mat­tomasti paah­tovi­hannesten teon ja juh­lamekon sil­i­tyk­sen, vaik­ka data on vain tun­ti­ta­sol­la saatavilla.

    Silmäys dataan aut­taa myös ymmärtämään sen, mik­si kymme­nen taloa ei käytän­nössä koskaan kulu­ta mak­simite­hoa samaan aikaan.

    Tuos­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että min­un näke­myk­seni mukaan ollaan menos­sa enem­män ja enem­män hajaute­tun tuotan­non suun­taan. Se kolme päivää vuodessa verkkosähköä tarvit­se­va pien­ta­lo ei ole kuin vähän kar­rikoitu tule­vaisu­u­denku­va. Ja nuo kolme päivää sat­tuvat juuri siihen aikaan kun kaik­ki muutkin sitä verkkoa käyt­tävät. Ja sat­tuneesta syys­tä, sel­l­aisia, jot­ka käyt­tävät sähköä vain kun muut eivät käytä, on aika vähän. 

    Jos ei ener­giantuotan­nos­sa tule mullis­tuk­sia, ihan tuo­hon ei kovin äkkiä päästä. Käytän­nössä kaupunkialueel­la hajautet­tu sähkön­tuotan­to tarkoit­taa aurinkopa­neelei­ta. (Tuulimyl­lyjä ei kovin paljon mah­du, ja eri­laiset mikro-CHP-viritelmät ovat haja-asu­tusalueen heiniä.)

    Tämä johtaa tilanteeseen, jos­sa aurinkoise­na päivänä iso joukko talo­ja on net­to­tuot­ta­jia. Jos joku alueel­la ole­va sat­tuu ole­maan net­toku­lut­ta­ja, hän tekee palveluk­sen verkon­halti­jalle osta­mal­la sähkön pois lähel­lä tuotantoa.

    Piuha sinän­sä ei tiedä, onko sähkö menos­sa vai tulos­sa. Hajautet­tu tuotan­to kuitenkin luo tilantei­ta, jot­ka ovat joulu­aa­ton pei­liku­via. Jos noista ei halu­ta sakot­taa aurinkopa­neel­ien omis­ta­jia otta­mal­la kovaa siir­tomak­sua myy­dys­tä sähköstä, osta­jaa kan­nat­taa hyvittää.

    Mak­surak­en­teen tuot­ta­jan suh­teen voi toki tehdä monel­la ihan reilul­la taval­la, mut­ta lähtöko­h­ta lie­nee se, että tuot­ta­ja saa aina sähköstään markkinahinnan.

    Mut­ta min­un pää­point­ti­ni on, että jos siir­ryt­täisi­in nylkyis­es­tä käytän­nössä teho­ra­jat­tomas­ta hin­noit­telus­ta enem­män tehopo­h­jaiseen hin­noit­telu­un, entistä suurem­pi osa rajaisi tarvit­se­maansa tehoa, ja intu­iti­ivis­es­ti ajatel­tuna tuo tehomak­su vas­taisi kus­tan­nus­raken­net­ta vielä nyky­istä paremmin.

    Näen kyl­lä sen real­is­tise­na, että olisi merkit­tävä vuo­tu­inen tehomak­su. Se ei kuitenkaan voi kor­va­ta siir­tomäärään ja aikaan perus­tu­vaa siir­tomak­sua, kos­ka se ei ohjaa käytöstä järkevään suuntaan.

    Hajautet­tu stokasti­nen tuotan­to tekee tilanteesta vain nyky­istä kinkkisem­män, kos­ka samal­la alueel­la tuulee ja pais­taa samaan aikaan, jol­loin tuotan­non huiput ja nol­lat osu­vat samoi­hin hetkiin.

    Kulut­ta­jil­la on todel­lisu­udessa iso mah­dol­lisu­us vaikut­taa sähkönku­lu­tuk­seen­sa huip­puku­lu­tuk­sen aikana. Sen voi tehdä käsin, mut­ta siihen saa hel­posti automati­ikkaakin. Sähköläm­mit­täjä voi pudot­taa talon läm­pöti­laa, kaukoläm­mit­täjä voi jät­tää sauno­mat­ta tai tekemät­tä paah­topais­tia. Tämä kuitenkin vaatii sitä, että ohjaus­vaiku­tus on tarpeek­si suuri.

    Vastaa

75. Viherinssi: Sähköläm­mit­täjä voi pudot­taa talon läm­pöti­laa, kaukoläm­mit­täjä voi jät­tää sauno­mat­ta tai tekemät­tä paah­topais­tia. Tämä kuitenkin vaatii sitä, että ohjaus­vaiku­tus on tarpeek­si suuri.

    Kovin kum­moista ohjaus­vaiku­tus­ta ei koti­talouk­sien siir­to­hin­toi­hin ainakaan Suomes­sa mah­du kun ker­rostaloa­sukkaal­la kysymys on kymp­istä kuukaudessa, ja sähköläm­mit­täjäl­lä viidestäkymp­istä. Toteut­tamiskelpoiset insen­ti­iv­it löy­tyvät sähkön spot-hin­noit­telun puolelta talvisin.

    Tilanne on kai vähän toinen aurinkosähkölle suo­tu­isil­la alueil­la jois­sa siir­toverkon reg­u­loin­ti on vähäisem­pää ja verkon kun­to kyseenalainen. Esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa arvioidaan mit­tarin takana ole­van aurinkosähkö­tuotan­non vuorokausit­taisen huip­puar­von ole­van parhaim­mil­laan jotain 2GW eli merkittävästi.

    Vastaa

76. spot­tu: Kovin kum­moista ohjaus­vaiku­tus­ta ei koti­talouk­sien siir­to­hin­toi­hin ainakaan Suomes­sa mah­du kun ker­rostaloa­sukkaal­la kysymys on kymp­istä kuukaudessa, ja sähköläm­mit­täjäl­lä viidestäkymp­istä. Toteut­tamiskelpoiset insen­ti­iv­it löy­tyvät sähkön spot-hin­noit­telun puolelta talvisin.

    Sähkön kulut­ta­jahin­nas­ta noin kol­mannes on siir­tomak­sua, joten ei sen osu­us ihan nol­la ole.

    Mut­ta kuten jo aiem­min ehdotin, siir­to­hin­ta kan­nat­taisi sitoa spot-hin­taan, kos­ka spot-hin­ta kuvaa kohtu­udel­la siirtotilannetta.

    Vastaa

77. Viherinssi: Nimeno­maan. Ja kos­ka huip­pute­hon ja keskimääräisen tehon suhde on huikea, täl­lä on iso merk­i­tys. Ei-sähköläm­mite­tyssäkin omakoti­talos­sa on vähin­tään 3×25 A sulak­keet (siis noin 17 kW), vaik­ka keskimääräi­nen kulu­tus ympäri vuo­den on tyyp­il­lis­es­ti noin 0,5 kW. Mut­ta kun laite­taan sauna päälle, uuni päälle, pari kat­ti­laa hel­lalle ja sil­i­tys­rauta päälle, heikoin vai­he alkaa hel­posti olla kovilla.
    …
    Silmäys dataan aut­taa myös ymmärtämään sen, mik­si kymme­nen taloa ei käytän­nössä koskaan kulu­ta mak­simite­hoa samaan aikaan.

    Niin, mut­ta jos sähkön hin­taan tulee merkit­tävä tehokom­po­nent­ti, niin tuo 17 kW ei olekaan enää se mak­simite­ho. Vaan koti­talous las­kee, että kiukaaseen menee 6kW, muuhun pakol­liseen sälään 1kW ja kiukaan kanssa ei tarvit­sekaan käyt­tää sil­i­tys­rautaa ja liet­tä samaan aikaan, niin mkasimite­ho on 7kW. Ja äkkiä arvat­tuna tuo teho saavute­taan useinkin samaan aikaan samas­sa verkon kolkassa. 

    Viherinssi: Jos ei ener­giantuotan­nos­sa tule mullis­tuk­sia, ihan tuo­hon ei kovin äkkiä päästä. Käytän­nössä kaupunkialueel­la hajautet­tu sähkön­tuotan­to tarkoit­taa aurinkopa­neelei­ta. (Tuulimyl­lyjä ei kovin paljon mah­du, ja eri­laiset mikro-CHP-viritelmät ovat haja-asu­tusalueen heiniä.)

    No, kau­pas­ta saa täl­lä het­kel­lä sähköau­to­ja, jois­sa on 85 kWh akku. Tuol­la kyl­lä aika hel­posti silit­tää pai­dat, läm­mit­tää saunan, tekee ruokaa ja ajaa maanan­taina hake­maan töistä lisää sähköä.

    Vastaa

78. tcrown: Niin, mut­ta jos sähkön hin­taan tulee merkit­tävä tehokom­po­nent­ti, niin tuo 17 kW ei olekaan enää se maksimiteho.

    Tehon rajoit­ta­mi­nen olisi kyl­lä ajatuk­se­na vähän has­su jos stokastista tuotan­toa olisi tarkoi­tus hyö­dyn­tää parem­min lisäämäl­lä kysyn­täjous­toa s.e. kulu­tus­ta pyritään keskit­tämään tuotantopiikkeihin.

    Vastaa

79. tcrown: Niin, mut­ta jos sähkön hin­taan tulee merkit­tävä tehokom­po­nent­ti, niin tuo 17 kW ei olekaan enää se mak­simite­ho. Vaan koti­talous las­kee, että kiukaaseen menee 6kW, muuhun pakol­liseen sälään 1kW ja kiukaan kanssa ei tarvit­sekaan käyt­tää sil­i­tys­rautaa ja liet­tä samaan aikaan, niin mkasimite­ho on 7kW. Ja äkkiä arvat­tuna tuo teho saavute­taan useinkin samaan aikaan samas­sa verkon kolkassa.

    Teknis­es­ti tuo 7 kW tarkoit­taa sitä, että kiin­teistössä (tai asun­nos­sa) on 3x10 A pää­su­lak­keet. Jos yhteen vai­heeseen lait­taa sil­i­tys­rau­dan tai isom­man pölyn­imurin, niin melkein mikä tahansa kuor­ma samas­sa vai­heessa pok­saut­taa sulakkeet.

    Hel­lan levy­i­hin on sit­ten myös syytä kir­joit­taa se, mikä on kytket­ty mihinkin vai­heeseen, kos­ka jos jos­sain vai­heessa on hel­lan levy pääl­lä, siihen vai­heeseen ei sit­ten mitään muu­ta kuor­maa voi lait­taa. Eli pitää tietää, että vasen­ta takalevyä ei saa käyt­tää samaan aikaan kuin pesukonet­ta. Toisaal­ta oikeaa etulevyä ei saa koskaan käyt­tää samaan aikaan kuin oikeaa takalevyä, kos­ka ne ovat samas­sa vai­heessa, jne.

    Olisi sekä tarpee­ton­ta että hyvin epä­mukavaa pakot­taa ihmisiä tuo­hon muot­ti­in. Koti­talousku­lu­tuk­sen luonne on se, että koti­taloudessa keskimääräi­nen kulu­tus on pien­tä, mut­ta piikkiku­lu­tuk­set ovat stokastisia ja suuria (vedenkeitin, pölyn­imuri, keit­tolevyt, uuni, mikroaal­tou­u­ni, pyykkikone, tiskikone).

    Näi­den sähkönku­lu­tus ei sinän­sä ole verkolle ongel­ma, kos­ka sadas­sa huushol­lis­sa ei edes lauan­taina imuroi­da samaan aikaan, ja sadas­sa huushol­lis­sa ei edes aamu­teen aikaan ole sataa vedenkeit­in­tä päällä.

    Verkon ongel­mat tule­vat siitä, että osa kulu­tuk­ses­ta on voimakkaasti kor­reloitunut­ta. Tämä osa tulee nykyään lähin­nä läm­mi­tyk­ses­tä, mut­ta se voi tule­vaisu­udessa liit­tyä myös johonkin muuhun.

    Het­kelli­nen mak­simite­ho ei siis ole ongel­ma. Ison tehon otta­mi­nen verkon ison kuor­mi­tuk­sen aikaan on. Sen vuok­si sähkön siir­ron pitää olla kallista sil­loin, kun se on hankalaa.

    tcrown: No, kau­pas­ta saa täl­lä het­kel­lä sähköau­to­ja, jois­sa on 85 kWh akku. Tuol­la kyl­lä aika hel­posti silit­tää pai­dat, läm­mit­tää saunan, tekee ruokaa ja ajaa maanan­taina hake­maan töistä lisää sähköä.

    Sähköau­ton akku kuluu käytössä. Mut­ta jos sat­tuu ole­maan sel­l­ainen het­ki, että sähkö on kallista, kulut­ta­ja voi päät­tää ottaa sähkön sieltä sähköau­ton akus­ta eikä verkos­ta. Tämäkin tukee sitä, että sähkön hin­nan pitäisi nimeno­maan kuvas­taa sähkön­tuotan­non ja sähkön­si­ir­ron tilan­net­ta. Nykyi­nen tasahin­noit­telu on tässä suh­teessa erit­täin huono vaihtoehto.

    Vastaa

80. anonyy­mi: Ja taaskaan eivät ole suo­ma­laiset mukana, vaik­ka kuulem­ma ydin­tutkimus on maail­man huippua.

    kat­so etiam.fi

    Vastaa

81. no hyö­dyn­netään kylmyyt­tä tekemäl­lä nestemäistä ilmaa utsjoen pakka­sis­sa ja näin saadaan erit­täin tehokas ener­giavaras­to. päivän­tasaa­jal­la taas nestemäisen ilman vihaiseen kaa­su­un­tu­miseen perus­tu­va moot­tori pyörisi puoli ilmaisek­si johtuen siitä että utsjoel­la läm­pöti­lan ollessa jo valmi­ik­si lähempänä ilman nesteytymuspistettä.

    eli päivän­tasaa­jan läm­mössä ole­va moot­tori tuot­taisi huo­mat­tavasti enem­män liikeen­er­giaa kuin utsjoel­la ilman nesteyt­tämiseen vaa­dit­ta­va ener­gia riip­puen kul­je­tuk­sen tehokkuudesta.

    Vastaa