Vanhustenhoito on järjestettävä toisin

96 vastausta artikkeliin “Vanhustenhoito on järjestettävä toisin”

1. Eikö omaisu­u­den voisi ottaa huomioon yksinker­taisim­min sosi­aalisel­la luo­to­tuk­sel­la? Eli val­tio, kun­ta, KELA, tms. lainaa rahaa van­huk­sen hoitoon, ja tämä sit­ten mak­se­taan kuolin­pesästä tai ei mak­se­ta jos ei sen varat riitä.

   Vastaa

2. Poli­itikko­jen täy­ty­isi lopet­taa sokea usko rahan ratkai­se­vaan voimaan. Oppimis­tu­lok­set eivät ole suo­raan riip­pu­vaisia käyte­tys­tä rahas­ta, eikä myöskään van­hus­ten­huol­lon taso. Irtopis­teitä kerätään vaa­ti­mal­la hoita­jien min­im­imäärää nos­tet­tavak­si ja koulu­tus­vaa­timuk­sia korkeam­mak­si. Samal­la lisätään rapor­toin­tia, vaik­ka niuk­ka rapor­toin­ti ei var­maan ennenkään ole ollut suuri ongelma.

   Vastaa

3. “Eikö omaisu­u­den voisi ottaa huomioon yksinker­taisim­min sosi­aalisel­la luototuksella?” 

   Kun omaisu­ut­ta käytetään hoitoon, täy­ty­isi tar­jol­la samal­la olla help­po tapa tehdä itse­murha. On moninker­tainen tap­pio, kun van­hus elää elämän­sä huonoimpia vuosia, tah­toisi kuol­la, mut­ta pysyt­telee kuitenkin hengis­sä sosi­aalis­es­ta velvol­lisu­ud­es­ta ja samal­la tuh­laa rahaa, joka on jäl­keen jääviltä pois.

   Nykyi­nen lääketiede ja korkea elin­ta­so on johtanut huonoa mut­ta kallista van­hu­ut­ta elävien määrän räjähdyk­seen. Jostain syys­tä van­hus­ten hengis­sä pitämi­nen on muo­dos­tunut itse­tarkoituk­sek­si. Olen kuul­lut, että syöpähoito­jakin annetaan vielä viimeisiä vuosi­aan eläville. 

   En tarkoi­ta, että ihmisiä ruvet­taisi­in tap­pa­maan, mut­ta halukkaille, jot­ka eivät tah­do tuh­la­ta omaisu­ut­taan eivätkä elää huonoa elämää, täy­ty­isi tar­jo­ta help­po tapa tehdä itsemurha.

   Vastaa

4. Kun puhutaan laitoshoitoon joutu­van ihmisen hoidon rahoit­tamis­es­ta asun­nol­la, miten meneteltäisi­in sel­l­aises­sa tapauk­ses­sa, jos­sa toinen puoliso vielä tulee omin nokki­nen­sa toimeen pariskun­nan yhteisessä asun­nos­sa? Entä jos asun­to on laitoshoitoon joutu­van nimis­sä? Omis­ta­japuoliso ei käsit­tääk­seni voi myy­dä vaki­a­sun­toa ilman toisenkin puoli­son suos­tu­mus­ta. Voisiko kun­ta kuitenkin asun­non kon­fiskoin­tia varten häätää asun­nos­ta sen puoli­son, joka siihen jäisi laitoshoitoon joutu­van jäl­keen asumaan, mut­ta jon­ka nimis­sä asun­to ei ole?

   Vastaa

5. Hei,

   Tässäpä tuore jut­tu Raa­h­es­ta, joka tukee Soin­in­vaaran käsi­tyk­siä. Van­huk­set itse oli­si­vat muu­tok­seen valmi­ita, mut­ta omais­ten asen­teet jarruna.

   http://www.suomenmaa.fi/etusivu/geriatrian_ylil%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri_usko_laitoksiin_el%C3%A4%C3%A4_suomessa_vahvana_6806491.html

   Vastaa

6. “Nykyi­nen lääketiede ja korkea elin­ta­so on johtanut huonoa mut­ta kallista van­hu­ut­ta elävien määrän räjähdyk­seen. Jostain syys­tä van­hus­ten hengis­sä pitämi­nen on muo­dos­tunut itse­tarkoituk­sek­si. Olen kuul­lut, että syöpähoito­jakin annetaan vielä viimeisiä vuosi­aan eläville.”

   Hal­lelu­jaa mil­laisia puheen­vuoro­ja tääl­lä esitetään! Taas ollaan päästy tähän van­huk­set ovat ongel­ma­jätet­tä ‑ajat­telu­un. Minkäikäisiltä kansalaisil­ta olette ajatelleet takavarikoi­da itse han­ki­tun omaisu­u­den? Olisiko 60 vuot­ta sopi­va? Nämä ovat kuin suo­raan Aatu-vainaan agen­dal­ta. Ja miltä muil­ta ihmis­ryh­miltä ajat­telitte sosial­isoi­da omaisu­ut­ta? Punatukkaisil­ta tai vasenkätisiltä?

   Tässä sitä kauhis­tel­laan van­hus­ten jäämistä eloon hyvän hoidon ansios­ta. Onko Suomes­sa todel­la siir­ryt­ty valikoivaan sosi­aal­i­tur­vaan, jos­sa vain tietynikäisille (lue: nuo­rille) saa tar­jo­ta julk­isia ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja? Jotkut muut jäävät näköjään vahin­gos­sa liian pitkään henkiin. 

   Suuret ikälu­okat esitetään joka kään­teessä suure­na ongel­mana, vaik­ka nykyi­nen eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us, asun­to­var­al­lisu­us ja koko sosi­aal­i­tur­van taso on raken­net­tu suurelta osin hei­dän työl­lään. Ja sil­loin kun hei­dän pitäisi päästä siitä myös hyö­tymään, niin halu­taan kek­siä kokon­aan uudet pelisäännöt.

   Ei Suomes­sa ikään­nytä sen nopeam­min kuin mis­sään muual­lakaan. Min­un laskuop­pi­ni mukaan jokainen ikään­tyy joka päivä yhden päivän ver­ran. Suurten ikälu­okkien kasaan­tu­mi­nen johtuu tietysti sotien vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta samas­ta syys­tä johtuu myös kansal­lis­var­al­lisu­u­den kertyminen.

   Suuret ikälu­okat ovat sitä pait­si eläneet ter­veem­min kuin van­hempansa, joten heil­lä on toden­näköis­es­ti edessään enem­män ter­veitä eläke­vu­osia ja vähem­män sairaana kitu­mista. Ja tämähän tässä näköjään ras­saa, kun eivät moko­mat ymmär­rä heit­tää veiviään juuri eläk­keelle päästessään, vaan ovat pitkään has­saa­mas­sa “yhteisiä” mut­ta suurek­si osak­si itse keräämiään varo­ja. Pitäisikö siir­tyä anti­ikin Kreikan malli­in, jos­sa 70 vuot­ta täyt­täneet työn­net­ti­in kalli­ol­ta mereen? 

   Täl­laista keskustelua olisi ollut mah­do­ton kuvitel­la tapah­tu­vak­si 20 — 30 vuot­ta sit­ten, vaik­ka elet­ti­in sil­loinkin van­hak­si ja mon­et jou­tu­i­v­at pitkäaikaispoti­laik­si. Nyt ajat ja asen­teet ovat koven­tuneet. Nykyään van­hus­ten omaisu­us muut­tuu kuolin­pesäk­si, kun vaina­ja on vielä hengissä.

   Mie­lenki­in­toista on sekin, että tämän aiheen keskustelu­navauk­set tule­vat yksi toisen­sa perään vihreiltä, joiden kan­nat­ta­jien joukos­sa taitaa olla san­gen paljon tulon­si­ir­to­jen saa­jia ja vähem­män net­tomak­sajia. Vaikea olisi kuvitel­la, että kokoomus ehdot­taisi van­hus­ten omaisu­u­den sosial­isoin­tia iän perus­teel­la. Jokainen kumar­taa oma­lle kan­nat­ta­ja­joukolleen mut­ta pyl­listää samal­la kaikille muille.

   Vastaa

7. Asi­akku­u­den ongel­ma on täl­lä het­kel­lä mm se, että iäkäs, keskimääräistä eläket­tä naut­ti­va ihmi­nen ei pysty sukku­loimaan palvelun­tuot­ta­jien het­teikössä. Asum­is­palvelu­ja tuot­ta­van senio­r­i­a­sumiseen iden­ti­fioituneen fir­man vuokralais­ten­sa kohtelu on luokat­toman huonoa, vääriä rahas­tuk­sia (mm iso­ja ylimääräisiä vesi­lasku­ja) ei kor­ja­ta ennen kuin omainen on juos­sut asian kanssa use­assa paikas­sa. Hoiva­palvelun tar­joa­jan yhteystiedot ovat van­hen­tuneet eikä tiedo­tus toi­mi. Kukaan keski­ikokoises­sa suo­ma­laises­sa kaupungis­sa ei hah­mo­ta palvelu­jen kokon­aisu­ut­ta. On vaikea ajatel­la tätä asi­akkuute­na. Huu­to­lai­saikaista nöyryyt­tävää, epäasial­lista kohtelua. Ei riitä, että on vähän rahaa ja järkeäkin vielä. Lisäk­si täy­tyy olla liu­ta omaisia selvit­tämässä sotku­ja, jot­ka eivät suinkaan ole asi­akkaan (vuokralaisen ja hoiva­palvelun osta­jan) aiheut­tamia vaan johtu­vat heikos­ta organ­isoin­nista, puut­teel­lis­es­ta tiedot­tamis­es­ta, välin­pitämät­tömästä asen­teesta ja alim­i­toite­tu­ista resursseista.

   Vastaa

8. Talouselämä:Voiko van­hus­ten­huol­los­sa säästää ja paran­taa palvelua? Voi, kir­joit­taa pro­fes­sori Erk­ki Vauramo

   Dement­ian laitoshoitoon kuluu 2.7 mil­jar­dia (44% kaik­ista hoitoon­tu­lon syistä). Vain Suomes­sa muis­ti­sairaat pis­tetään vuode­poti­laik­si ja kus­tan­nuk­set ovat valtavia. 

   Jo kymme­nessä päivässä kotona pär­jäämätön van­hus tot­tuu maku­useen, menet­tää toim­intakykyn­sä ja jää pysyväk­si vuodeosastopoti­laak­si. Sairaalan on help­po saa­da tarvit­se­mansa poti­laat vain maku­ut­ta­mal­la van­huk­sia pari viikkoa. Eivät geri­a­tri­an pro­fes­sorit suot­ta kir­joit­ta­neet Lääkärile­hdessä (3/2012) vuodele­poon liit­tyvästä toim­intakyvyn mene­tyk­ses­tä, joka on usein vaar­al­lisem­pi kuin perustauti 

   Jos otet­taisi­in Ruot­sista ja Göte­borista esimerkkiä, voitaisi­in palvelu­a­sun­to­ja purkaa van­hus­ten määrän kas­vaes­sa, siirtää raho­ja kuntou­tus­sairaaloi­hin ja säästää val­tavasti rahaa.

   Vastaa

9. tpyy­lu­o­ma:
   Eikö omaisu­u­den voisi ottaa huomioon yksinker­taisim­min sosi­aalisel­la luo­to­tuk­sel­la? Eli val­tio, kun­ta, KELA, tms. lainaa rahaa van­huk­sen hoitoon, ja tämä sit­ten mak­se­taan kuolin­pesästä tai ei mak­se­ta jos ei sen varat riitä.

   Ennakkoperin­nöil­lä ja vero­su­un­nit­telul­la saa van­huk­sen kuin van­huk­sen varat­tomak­si. Enem­min panos­taisin jär­jestelmi­in, jot­ka ksnnus­ta­vat mah­dol­lisim­man pie­neen verosuunniteluun.

   Tässä mielessä suvun (tai tut­tavien) palk­it­sem­i­nen hoitoon osal­lis­tu­mise­ta on ain­oa toimi­va vai­h­toe­hto rahoi­tus­po­h­jan lev­en­tämisek­si ja kus­tan­nusten karsimesiksi.

   Vastaa

10. “**Tässä sitä kauhis­tel­laan van­hus­ten jäämistä eloon hyvän hoidon ansiosta.**”

    Val­litet­tavasti mon­et tapauk­set ovat sel­l­aisia, ettei van­hus jää eloon vaan ain­oas­taan hänen krop­pansa jää. Näi­den ihmis­ten hoita­mises­sa ei ole kysymys ihmisen hoita­mis­es­ta vaan elim­istön hoita­mis­es­ta. Täl­laisen ihmisen elämän jatkami­nen lääketi­eteen keinoin on irvokasta.

    Tässä tilas­sa ollut ihmi­nen kuu­lui omaankin lähipi­iri­i­ni. Oli kam­mot­tavaa kat­soa, kuin­ka älylli­nen ja vireä ihmi­nen kui­h­tui pelkäk­si kuorek­si, joka ei mon­een vuo­teen ymmärtänyt ympäröivästä maail­mas­ta mitään, mut­ta jon­ka elim­istöä hoidet­ti­in, jot­ta se olisi pitänyt koneis­ton käynnissä.

    Tois­tan vielä uud­estaan, että täl­laisen ihmisen hoita­mises­sa kysymys ei ole ihmisen hoita­mis­es­ta, kos­ka koko ihmistä ei enää ole. Kun aiv­ot tarpeek­si sairau­den saat­tele­m­ana vau­ri­oitu­vat, ihmi­nen menet­tää per­soon­al­lisuuten­sa ja koke­muk­sen läs­näolosta. Ymmärtääk­seni kaikkein äärim­mäisim­mät tapauk­set eivät enää reagoi edes kipu­un (esimerkik­si nip­istyk­seen), kos­ka hei­dän her­moston­sa ei enää toimi. 

    Ei ole sat­tumaa, että mon­et van­hus­työtä tekevät sairaan­hoita­jat van­no­vat mielu­um­min tap­pa­vansa itsen­sä kuin joutu­vansa hoito­laitok­seen. He puhu­vat näin koke­muk­ses­ta. He ovat näh­neet, mitä tarkoit­taa län­si­mainen lääketiede yhdis­tet­tynä kuoren, elim­istön, palvontaan.

    Tietenkään ihmistä ei tule koskaan tap­paa vas­toin hänen omaa tah­toaan, mut­ta omas­ta puolestani toivon pää­seväni pois tästä maail­mas­ta, kun aivoni eivät enää toi­mi. Toiv­ot­tavasti siihen men­nessä ihmiselämään on opit­tu suh­tau­tu­maan luon­tev­asti sen rajat ymmärtäen. Toiv­ot­tavasti sil­loin lihan palvon­ta on lopetet­tu ja huomio on keskitet­ty ihmiseen itseen­sä, hänen per­soon­aansa ja olemuksellisuuteensa.

    Vastaa

11. Kiitos, tämä paran­taa ymmärrystä.
    Yksika­mari­nen malli rahoituk­seen olisi asiaa. 

    Mik­si muuten pitää ran­gaista kun­tia, jois­sa van­hus­ten ikään­tymisen ongelmia ennal­taehkäistään edes hieman?

    Vastaa

12. Van­huk­sille on mon­en­laisia palvelu­a­sun­to­ja ym, mut­ta hoitopaikkoi­hin kasaan­tuu pykälää huonokun­toisem­pia ihmisiä kuin sinne alun­perin tarkoitet­tu. Kun naa­puri ei pysty tolkullis­es­ti kom­mu­nikoimaan, niin ei kak­si saman­laista paljoa tois­taan arjes­sa tue.

    Omaisu­usjär­jeste­ly­i­hin syn­tynee uusi palvelun­tar­joa­jien joukko, joka joko aut­taa siirtämään var­al­lisu­u­den lap­sille riit­tävän ajois­sa tai hupu­loimaan rahat ennenkuin myöhäistä tyyli­in koko suku char­ter­len­nol­la Pat­tai­jalle viet­tämään synttäreitä.

    Ihmisiä kor­ven­taa suun­nat­tomasti, jos toinen saa ilmaisek­si jotain mitä itse ei saa. Edes tak­sil­la ei voi kulkea oma­l­la rahal­la, jos naa­puri on saanut tak­siko­rtin. Aiem­min tak­siko­rt­te­ja on myön­net­ty melko kepeästi ja on yllä­tys jos pelkkä ikään­tymi­nen tai pankki­tili estää tak­siko­rtin saan­nin. Muis­ti­sairaat ovat väli­in­putoa­jia, kos­ka peri­aat­teessa jalat pelaa, mut­ta käytän­nössä täl­lainen vaip­pasankari on “haas­ta­va” julk­isten liiken­nevä­linei­den käyt­täjä, vaik­ka olisi saat­ta­ja mukana.

    Vastaa

13. Oman koke­muk­seni perus­teel­la täl­läkin het­kel­lä (ainakin Helsingis­sä) voi joutua myymään omaisu­ut­taan hoitoku­lu­jen kat­tamisek­si. Syynä on että eri omaisu­user­iä ja tulo­ja käsitel­lään eri taval­la. Met­sää ei tarvitse omis­taa kovinkaan paljoa jot­ta putoaa pois halvem­mista palvelu­a­sun­noista. Met­sän myös las­ke­taan tuot­ta­van sään­nöl­listä tuloa jon­ka määrä arvioidaan hehtaarien perus­teel­la todel­li­sista tuloista riip­pumat­ta. On siis mah­dol­lista että pien­tä eläket­tä saa­va ja (Helsinkiläisit­täin) suh­teel­lisen vähä­varainen mak­saa käytän­nössä täyt­tä hin­taa hoi­dos­ta. Toisaal­ta omaa kotia ei huomioi­da mitenkään vaik­ka kyseessä olisi parin millin töölöläis­lukaali. Uskoisin että useim­mille maalaisille van­ha suku­ti­la on enem­män ‘koti’ kuin keskimääräisen kaupunki­laisen kerrostaloasunto. 

    Toinen ongel­ma on enem­män peri­aat­teelli­nen joka saat­taa hai­ta­ta hyvä­tu­lois­t­en vero­mak­suin­toa (omaani ainakin). Mikäli olet hyvä­tu­loinen mak­sat pro­gres­si­ivista veroa. Mikäli olet ollut ahk­era ja säästäväi­nen niin että tulot ovat hyvät vielä van­huk­se­na niin mak­sat itse myös hoitosi. Peri­aat­teel­lis­es­ti parem­pi olisi yksinker­tainen pro­gres­sio, niin että tulo­ja veroitet­taisi­in suo­raan enem­män jot­ta kaikille voitaisi­in tar­jo­ta samat palve­lut samoil­la ehdoil­la ilman tulo yms rajoja.

    Vastaa

14. Ei kai tässä tarvi­ta sen kum­mem­paa, kuin että
    KELA/valtio vas­taa hoi­dos­ta ja omaiset saa­vat vero­pros­en­tis­taan selkeän hyvi­tyk­sen jos hoita­vat itse. 

    Sama jut­tu pitäisi soveltaa las­ten hoitoon.

    Ja tietenkin työurien piden­tämiseen. Selvä lasku tulovero­pros­ent­ti­in ikävu­osien myötä, jol­loin pienem­mäl­lä työ­panok­slla (ja hyvin pie­nil­lä työ­nan­ta­ja­mak­suil­la, vain sotu ja vaku­u­tuk­set, kutn elä­mak­su­ja ei enää tarvi­ta) selvitään riit­tävään tulota­soon, pysytään työelämässä, vireinä, siir­ret­tän hil­jaista tietoa nuorem­mille ja rasite­taan yhteiskun­nan palvelu­ja vähemmän.

    Vastaa

15. Osmo: ” Kun van­hainkodin nimi muute­naan palvelu­a­sun­nok­si, kun­ta voi per­iä melkein mil­laisia mak­su­ja hyvän­sä, myös van­huk­sen tulot ylit­täviä. Omaisu­us voidaan täl­löin kon­fiskoi­da hoidon rahoit­tamiseen. Jos joku löytää tästä jonkin logi­ikan, ker­tokoon minullekin.”

    Van­hainko­tia ei voi muut­taa palvelu­a­sun­nok­si, sil­lä van­hainkoti­tyyp­pistä hoitoa tarvi­taan lop­ul­ta — ja van­hainko­tien poti­la­saines muut­tuu jatku­vasti vaikea­hoitoisem­mak­si — ei vält­tämät­tä nyky­istä kalliimmaksi.

    Kon­fiskaa­tio = takavarikko — siitä ei ole kysymys. Mik­si yhteiskun­nan pitäisi kus­tan­taa varakkaan hoito? Se vas­ta kon­fiskaa­tio­ta olisi.

    Vastaa

    1. Suuri määrä vgan­hainkote­ja on muutet­tu “palvelu­a­sun­noik­si”. Näin saadaan Kela mak­samaan asum­is­tukea, ja voidaan nos­taa maksuja.

       Vastaa

16. Jalankulk­i­ja:
    ‘snip’
    Hal­lelu­jaa mil­laisia puheen­vuoro­ja tääl­lä esitetään! Taas ollaan päästy tähän van­huk­set ovat ongel­ma­jätet­tä ‑ajat­telu­un. Minkäikäisiltä kansalaisil­ta olette ajatelleet takavarikoi­da itse han­ki­tun omaisu­u­den? Olisiko 60 vuot­ta sopi­va? Nämä ovat kuin suo­raan Aatu-vainaan agen­dal­ta. Ja miltä muil­ta ihmis­ryh­miltä ajat­telitte sosial­isoi­da omaisu­ut­ta? Punatukkaisil­ta tai vasenkätisiltä?
    ‘snip’

    Takavarikoi­da? Sosial­isoi­da? Aatu-vainaan agenda?

    Eipä mikään näistä sovi tähän asi­aan. Kenenkään ei ole pakko hakeu­tua hoitoon, ei van­huk­sen eikä nuorem­man — eikä yhteiskun­nan tarvitse tar­jo­ta hoitoa ilmaisek­si tai vain muodol­lista kor­vaus­ta vastaan.

    Se on selvää, että köy­hää aute­taan rahal­lis­es­ti, mut­ta mik­si rikas­ta pitäisi aut­taa samal­la taval­la? Ai niin, tietysti perikun­nan etu ennen kaikkea — vaik­ka yhteiskun­nan rahat eivät riittäisikään!

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuri määrä van­hainkote­ja on muutet­tu “palvelu­a­sun­noik­si”. Näin saadaan Kela mak­samaan asum­is­tukea, ja voidaan nos­taa maksuja.

    Eri­tyisen suur­ta määrää ei tois­taisek­si ole muutet­tu, perustet­tu on paljon — ja suun­taushan on muu­toinkin pois laitok­sista, mut­ta kokon­aan laitok­sista ei (ehkä) voi luopua.

    Vastaa

18. Raimo K:

    Kon­fiskaa­tio = takavarikko – siitä ei ole kysymys. Mik­si yhteiskun­nan pitäisi kus­tan­taa varakkaan hoito? Se vas­ta kon­fiskaa­tio­ta olisi.

    Varakkaat voivat olla per­imä­varakkai­ta, jol­loin he kuu­lu­vat sukui­hin, jot­ka eivät ole hukan­neet pääo­mia vaan huole­hti­neet niistä. Pääsään­töis­es­ti he eivät yhteiskun­nan kulu­ja lisää, vaan vähetävät niitä ja mak­sa­vat vero­ja. Tämä joukko ei edes tarvitse yhteiskun­nan hoivaa iäkkäänäkään.

    Muuten vain suu­rit­u­loi­sista suurin osa on saavut­tanut sen ankar­al­la ja pitkäjän­teisel­lä työl­lä ja he ovat mak­sa­neet siitä erit­täin paljon vero­ja. Joten ainakin hei­dän osaltaan ehkä siksi,että he ovat jo koko elämän­sä mak­sa­neet vero­ja paljon, rahoit­ta­neet yhteiskun­nan palveluista merkit­tävän osan ja lisäk­si aina joutuneet mak­samaan omis­takin palveluis­taan mui­ta enem­män. Jos he oli­si­vat ajatelleet vain itseään, he oli­si­vat vähen­täneet työn­tekoa ja vero­jaan ja käyt­täneet yhteiskun­nan palvelui­ta, mut­ta moti­ivi työhön on ollut jokin muu. Usein he kuu­u­lu­vat yrit­täji­in. Lisäk­si he ovat mak­sa­neet eläk­keen­sä itse, työl­listäneet toisia, eivätkä ole olleet oikeutet­tu­ja likikään kaikki­in yhteiskun­nan palvelui­hin. Mik­si he eivät edes van­hu­udessa saisi tälle mitään vastiketta?

    Vastaa

19. Miten arvotet­taisi­in omaisu­us hoitosetelin arvoa määriteltäessä? Kuten yllä mainit­ti­in, jo met­sää ja töölöläisas­un­toa käsitel­lään eri taval­la. Entäpä pörssin ulkop­uolisen fir­man vähem­mistöomis­tus, tai äänet­tömän yhtiömiehen ase­ma kom­mandi­it­tiy­htiössä? Nuo eivät vält­tämät­tä ole real­isoitavis­sa mil­lään hin­nal­la, eivätkä vält­tämät­tä (pääomis­ta­jan mie­len mukaan) tuo­ta osinkoa, mut­ta verot­ta­ja kyl­lä kek­sii niille “arvon”.

    Vastaa

20. Jalankulk­i­ja: Suuret ikälu­okat ovat sitä pait­si eläneet ter­veem­min kuin van­hempansa, joten heil­lä on toden­näköis­es­ti edessään enem­män ter­veitä eläke­vu­osia ja vähem­män sairaana kitu­mista. Ja tämähän tässä näköjään ras­saa, kun eivät moko­mat ymmär­rä heit­tää veiviään juuri eläk­keelle päästessään, vaan ovat pitkään has­saa­mas­sa “yhteisiä” mut­ta suurek­si osak­si itse keräämiään varo­ja. Pitäisikö siir­tyä anti­ikin Kreikan malli­in, jos­sa 70 vuot­ta täyt­täneet työn­net­ti­in kalli­ol­ta mereen? 

    Ter­veet van­huk­set eivät ole se ongel­ma. Ter­ve van­hus ei tarvitse laitoshoitoa. Siinähän hän elelee (helpom­min tietysti kaupunkialueel­la) omas­sa kodis­saan eläk­keel­lään vaa­tien vain vähän apua. Jos väit­teesi vähem­mistä kitu­vu­o­sista pitäisi paikkansa, ilmeis­es­ti mitään ongel­maa van­hus­ten­huol­lon rahoit­tamises­sa ei pitäisi ollakaan.

    Aikaisem­paa kir­jot­ta­jaa tukien, oma­l­ta osaltani tule­vien hoitokus­tan­nusten (ihan riip­pumat­ta siitä miten ne halut­taisi­in jakaa las­teni ja yhteiskun­nan välil­lä) ole­tusar­voa voisi vähen­tää reip­paasti ihan lain­säädän­nöl­lisin keinoin.

    Sääde­tään laki, jon­ka mukaan voin allekir­joit­taa tiukan pätevän paperin, jon­ka mukaan tiet­ty­jen ehto­jen täyt­tyessä, min­ulle ei tarvitse tar­jo­ta muu­ta kuin ruiske mor­fi­ina, ja vaku­u­tan, että kenenkään ei min­ulle tarvit­sisi kus­tan­taa sen enem­pää KELAn, kaupun­gin kuin per­il­lis­teni tule­vista varoista monivuo­tista hoitoa alzheimerin taud­ista tai vakavas­ta aivo­hal­vauk­ses­ta kär­sivänä terminaalipotilaana. 

    En minä sin­ua pakot­taisi samaan, mut­ta pakko­hoidon voisi lopet­taa heiltä, jot­ka siitä itse halu­a­vat irtisanoutua.

    Vastaa

21. sta­tisti:
    Ei kai tässä tarvi­ta sen kum­mem­paa, kuin että KELA/valtio vas­taa hoi­dos­ta ja omaiset saa­vat vero­pros­en­tis­taan selkeän hyvi­tyk­sen jos hoita­vat itse. 

    Sama jut­tu pitäisi soveltaa las­ten hoitoon.

    Ja tietenkin työurien piden­tämiseen. Selvä lasku tulovero­pros­ent­ti­in ikävu­osien myötä, jol­loin pienem­mäl­lä työ­panok­slla (ja hyvin pie­nil­lä työ­nan­ta­ja­mak­suil­la, vain sotu ja vaku­u­tuk­set, kutn elä­mak­su­ja ei enää tarvi­ta) selvitään riit­tävään tulota­soon, pysytään työelämässä, vireinä, siir­ret­tän hil­jaista tietoa nuorem­mille ja rasite­taan yhteiskun­nan palvelu­ja vähemmän. 

    Las­ten hoidon osalta varsinkin vuoro­hoito ja joskus myös tavalli­nen päivähoito voi olla kokon­ais­val­tais­es­ti tap­pi­ol­lista — hoidon jär­jestämi­nen mak­saa enem­män kuin van­hem­man työ tuot­taa. Aika vaikea tilan­net­ta on kuitenkaan kor­ja­ta, jos ei men­nä brit­tiläiseen malli­in, että päivähoi­dos­ta mak­se­taan markki­nahin­ta. Aika moni voisi jäädä työelämästä pois, mikä sekään ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvä asia. Toisaal­ta palveluista pitäisi mak­saa oikea hin­ta, kos­ka muuten niitä väärinkäytetään. Negati­iviselle tuloverolle olisi tarvetta.
    Peri­aat­teessa eläkeläis­ten pitäisi saa­da vali­ta, halu­a­vatko ker­ryt­tää lisää eläket­tä työ­tu­loil­laan vai ei. Mut­ta tasaver­taisu­u­den nimis­sä sil­loin pitäisi työssäkäyvienkin saa­da päät­tää, halu­a­vatko ker­ryt­tää eläket­tä vai ei — ja sehän ei käy päinsä…

    Vastaa

22. sta­tisti:
    Ei kai tässä tarvi­ta sen kum­mem­paa, kuin että
    KELA/valtio vas­taa hoi­dos­ta ja omaiset saa­vat vero­pros­en­tis­taan selkeän hyvi­tyk­sen jos hoita­vat itse. 

    Sama jut­tu pitäisi soveltaa las­ten hoitoon.

    Ja tietenkin työurien piden­tämiseen. Selvä lasku tulovero­pros­ent­ti­in ikävu­osien myötä, jol­loin pienem­mäl­lä työ­panok­slla (ja hyvin pie­nil­lä työ­nan­ta­ja­mak­suil­la, vain sotu ja vaku­u­tuk­set, kutn elä­mak­su­ja ei enää tarvi­ta) selvitään riit­tävään tulota­soon, pysytään työelämässä, vireinä, siir­ret­tän hil­jaista tietoa nuorem­mille ja rasite­taan yhteiskun­nan palvelu­ja vähemmän. 

    Ei van­hus­ten hoitoa voi suurelta osin ver­ra­ta las­ten­hoitoon. Mon­et vähän huonokun­toisem­matkin van­huk­set voivat varsin hyvin elel­lä yksik­seen, jos heitä avus­taa arki­askareis­sa yms. Päiväkoti-ikäis­ten las­ten taas pitää väk­isinkin olla jos­sain hoi­dos­sa. Noh, ehkä jos van­hem­mat ovat eri aikaan töis­sä tai lapset ovat esim. iso­van­hempi­en luona hoi­dos­sa tämä voisi toimia. Veikkaisin kuitenkin, että työurien kannal­ta päiväkoti on aika hyvä jut­tu. Samoin en usko, että on kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvä jos ihmiset jät­täy­tyivät pois töistä hoita­maan van­huk­sia. Ja mitä tuo vero­pros­entin huo­jen­nus edes siinä tapauk­ses­sa hyödyttäisi.

    Vastaa

23. Nyt ja aina ovat varakkaat han­kki­neet itselleen hoitoa oma­l­la rahal­laan. Yhteiskun­ta on sit­ten joutunut ne muut hoitamaan.

    Sote­laithan määrit­tävät hoita­miseen minim­i­ta­son. Ne, joil­la varaa on, han­kki­vat lisäk­si mui­ta hoito­ja ja kuntoutuksia.

    Jonkin­laista oma-aloit­teisu­ut­ta olisi suo­tavaa kan­nus­taa. Voitaisi­in säi­lyt­tää jonk­in­moinen oikeu­den­mukaisu­us. Eihän se ole keneltäkään pois, että varakas ei mene ter­veyskeskuk­seen jonoa lisäämään, vaan käyt­tää mui­ta palveluja. 

    Alkaa olla rikolli­nen olo, kun seu­raa uusia verokaavailu­ja: kiin­teistövero tap­pi­in, metsäveroa,ym.

    Suo­ras­taan kan­nuste­taan han­kki­u­tu­maan eroon kaikesta omaisu­ud­es­ta, ennekuin verot­ta­ja iskee.

    Vastaa

24. Se on selvää, että köy­hää aute­taan rahal­lis­es­ti, mut­ta mik­si rikas­ta pitäisi aut­taa samal­la taval­la? Ai niin, tietysti perikun­nan etu ennen kaikkea – vaik­ka yhteiskun­nan rahat eivät riittäisikään!

    Suomes­sa on melkoisen vähän niitä todel­la rikkai­ta ja kyseiset van­huk­set pääasi­as­sa jo nyt yksi­ty­i­sis­sä hoitolaitoksissa. 

    Mainit­se­masi “rikas” on esimerkik­si Olli opet­ta­ja tai San­ni sairaan­hoita­ja, joka on työu­ransa aikana säästänyt itselleen asun­non, ehkä suvul­la on vielä kesämök­ki. Vas­taavasti Saara sairaan­hoita­ja ja Ossi opet­ta­ja eivät ole työu­ransa aikana säästäneet ja mak­sa­neet pankille lain­o­ja, vaan lait­ta­neet kaiken menemään.

    Nyt Ossin ja Saaran pitäisi saa­da kaikkien yhdessä mak­samista veroista ilmainen van­hus­ten­hoito, he kun ovat “köy­hiä”. Olli sen sijaan on mak­sanut samat verot kuin Osmo, mut­ta hänen säästämän­sä asun­to otet­taisi­in lisäk­si pois val­ti­olle mak­su­jen kattamiseksi.

    Tämäkö olisi se Osmonkin kan­nat­ta­ma “kan­nus­ta­va” yhteiskunta?!

    Vastaa

25. Raimo K:

    Van­hainko­tia ei voi muut­taa palvelu­a­sun­nok­si, sil­lä van­hainkoti­tyyp­pistä hoitoa tarvi­taan lopulta 

    Koi­ta nyt käsit­tää, että se ihan sama van­hus, joka vuosia makaa petis­sään saaden piinal­lisen sään­nöl­lis­es­ti i.v. antibioot­te­ja keuhkoku­umeisi­in­sa ja pyelone­fri­it­tei­hin­sä, ja jol­la on henkilökun­taa käytössään 24/7, ja jol­la on kestokatetri ja ehkä letku­ruok­in­takin, asuu todel­lakin muka “kotona palvelu­a­sun­nos­sa”. Näitä ihan selviä sairaalaosas­to­ja ja van­hainkote­ja _on_ muutet­tu satamäärin “palvelu­a­sun­noik­si” vain vai­h­ta­mal­la kylt­ti oves­sa ja kir­joit­ta­mal­la ziljoo­nia resepte­jä ja lausun­to­ja kulu­jen saamisek­si Kelan harteille. Jos väität muu­ta, niin ole hyvä ja esitä perusteet.

    Vastaa

26. Van­huk­set ja ikään­tyneet kuu­lu­vat eri ryh­mi­in. Ensim­mäiset makaa­vat sairaalan sängyssä, toiset makaa­vat Välimeren ran­nal­la drinkki­lasi kädessä. Toinen ryh­mä tuh­laa ne resurssit, jot­ka tarvit­taisi­in ensim­mäisen ryh­män elämän pitämisek­si siedettävänä.

    Olen pää­tynyt siihen epämiel­lyt­tävään tosi­asi­aan, ettei meil­lä ole varaa nykyisen suu­ruisi­in työeläkkeisi­in. Työeläkkei­den ostovoima on niin suuri, että se tuhoaa Suomen talouden.

    Kuukausien matkat Välimerelle, palvelu­iden ost­a­mi­nen siel­lä, eläk­er­a­ho­jen vir­ta pois Suomes­ta, se kaik­ki aiheut­taa nuorten työttömyyttä.

    Kahviloiden, kaup­po­jen, pien­ten palveluyri­tys­ten asi­akkaat karkaa­vat tuh­laa­maan samat rahat ulko­maille. Kau­pat ovat jälleen ilmoit­ta­neet mas­si­ivi­sista tuhan­sien työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­sista. Nuoriso­työt­tömyys on kas­vanut jois­sakin ikälu­okissa jo lähelle 50 %.

    Sik­si eläkeläis­ten kulu­tuskykyä on leikat­ta­va leikkaa­mal­la työeläkkeitä väl­itömästi 10 — 50 %. Leikkaami­nen kas­vat­taa kulu­tus­ta Suomes­sa ja rajaa mas­si­iviset rahavir­rat ulkomaille.

    Samal­la kun koti­maisen palvelun volymit kas­va­vat, myös val­tion kuin myös kun­tien vero­tu­lot kas­va­vat. Siitä seu­raa julkisen sek­torin resurssien kasvu, jota voi suun­na­ta vaik­ka van­hus­ten hoivaan. Tai mak­saa myös kas­vavaa velkaa pois.

    Vastaa

27. Ris­to: Ter­veet van­huk­set eivät ole se ongel­ma. Ter­ve van­hus ei tarvitse laitoshoitoa. Siinähän hän elelee (helpom­min tietysti kaupunkialueel­la) omas­sa kodis­saan eläk­keel­lään vaa­tien vain vähän apua. Jos väit­teesi vähem­mistä kitu­vu­o­sista pitäisi paikkansa, ilmeis­es­ti mitään ongel­maa van­hus­ten­huol­lon rahoit­tamises­sa ei pitäisi ollakaan.

    Aikaisem­paa kir­jot­ta­jaa tukien, oma­l­ta osaltani tule­vien hoitokus­tan­nusten (ihan riip­pumat­ta siitä miten ne halut­taisi­in jakaa las­teni ja yhteiskun­nan välil­lä) ole­tusar­voa voisi vähen­tää reip­paasti ihan lain­säädän­nöl­lisin keinoin.

    Sääde­tään laki, jon­ka mukaan voin allekir­joit­taa tiukan pätevän paperin, jon­ka mukaan tiet­ty­jen ehto­jen täyt­tyessä, min­ulle ei tarvitse tar­jo­ta muu­ta kuin ruiske mor­fi­ina, ja vaku­u­tan, että kenenkään ei min­ulle tarvit­sisi kus­tan­taa sen enem­pää KELAn, kaupun­gin kuin per­il­lis­teni tule­vista varoista monivuo­tista hoitoa alzheimerin taud­ista tai vakavas­ta aivo­hal­vauk­ses­ta kär­sivänä terminaalipotilaana. 

    En minä sin­ua pakot­taisi samaan, mut­ta pakko­hoidon voisi lopet­taa heiltä, jot­ka siitä itse halu­a­vat irtisanoutua.

    Juuri näin. Kun elämä on ohi, se on ohi. Etenkin aja­tus siitä, että läheiseni hukkaisi vuosia elämästään omaishoita­janani on vastenmielinen.

    Vastaa

28. Catili­na: Koi­ta nyt käsit­tää, että se ihan sama van­hus, joka vuosia makaa petis­sään saaden piinal­lisen sään­nöl­lis­es­ti i.v. antibioot­te­ja keuhkoku­umeisi­in­sa ja pyelone­fri­it­tei­hin­sä, ja jol­la on henkilökun­taa käytössään 24/7, ja jol­la on kestokatetri ja ehkä letku­ruok­in­takin, asuu todel­lakin muka “kotona palvelu­a­sun­nos­sa”. Näitä ihan selviä sairaalaosas­to­ja ja van­hainkote­ja _on_ muutet­tu satamäärin “palvelu­a­sun­noik­si” vain vai­h­ta­mal­la kylt­ti oves­sa ja kir­joit­ta­mal­la ziljoo­nia resepte­jä ja lausun­to­ja kulu­jen saamisek­si Kelan harteille. Jos väität muu­ta, niin ole hyvä ja esitä perusteet.

    Kuten totesin, van­hainkoti­tyyp­pistä hoitoa tarvi­taan lop­ul­ta — jok­seenkin kaik­ki tarvitsevat.
    Eikä Kelakaan ihan mitä vaan hyväksy.

    Vastaa

29. isoH:
    ‘snip’
    Nyt Ossin ja Saaran pitäisi saa­da kaikkien yhdessä mak­samista veroista ilmainen van­hus­ten­hoito, he kun ovat “köy­hiä”. Olli sen sijaan on mak­sanut samat verot kuin Osmo, mut­ta hänen säästämän­sä asun­to otet­taisi­in lisäk­si pois val­ti­olle mak­su­jen kattamiseksi.

    Tämäkö olisi se Osmonkin kan­nat­ta­ma “kan­nus­ta­va” yhteiskunta?! 

    Ja mitä sin­un mielestäsi pitäisi siis Ossille ja Saar­alle tehdä? Kipa­ta suo­raan kaatopaikalle?

    Vastaa

30. Ja taas pääon­gel­mana näyt­tää ole­van, että joku ei saakaan per­in­töä, vaik­ka luuli saavansa!

    Vastaa

31. Raimo K:
    Eikä Kelakaan ihan mitä vaan hyväksy.

    Kela urput­ti kovasti menet­te­lyn alka­es­sa joskus ‑90-luvul­la, mut­ta eivät urpu­ta enään. Ovat hyväksyneet.
    Onko sin­ul­la joku parem­pi lähde? Minä nimit­täin olen itse niitä resepte­jä ja lausun­to­ja tuhat­määrin tehnyt.

    Vastaa

32. “Ja taas pääon­gel­mana näyt­tää ole­van, että joku ei saakaan per­in­töä, vaik­ka luuli saavansa!”

    Oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta peru­songel­ma tässä on se, mik­si juuri van­hus­ten täy­ty­isi luop­ua omaisu­ud­estaan hoitoku­lu­ja vas­taan. Eikö samaa voitaisi edel­lyt­tää syöpähoidois­sa, kalli­is­sa leikkauk­sis­sa, onnet­to­muuk­sien jälkei­sis­sä kuntoutuk­sis­sa ja niin edelleen?

    Mik­si kaikkia ei koskisi se, että ensin pitäisi käyt­tää hoitoku­lui­hin omaisu­us, minkä jäl­keen yhteiskun­ta rupeaisi aut­ta­maan? Kyl­lä, käm­pänkin voisi myy­dä. Sen jäl­keen voisi asua vuokral­la esimerkik­si jonkin­laises­sa hal­vas­sa kommuunissa.

    Vastaa

33. “Toisaal­ta omaa kotia ei huomioi­da mitenkään vaik­ka kyseessä olisi parin millin töölöläis­lukaali. Uskoisin että useim­mille maalaisille van­ha suku­ti­la on enem­män ‘koti’ kuin keskimääräisen kaupunki­laisen kerrostaloasunto.”

    Kuka­han näitä leg­en­do­ja Töölöstä oikein rus­taa ja levit­tää täl­laista mielialaa? Nämä samat ajatuk­set on täl­läkin ton­til­la nähty jo mon­een kertaan.

    Olen pyörinyt koko ikäni Töölön eri nurkil­la, enkä muista tähän men­nessä näh­neeni vielä yhtäkään miljoo­nan euron arvoista/hintaista töölöläisas­un­toa, kahdes­ta mil­listä nyt puhu­mat­takaan. Mei­dänkin “ökyrikkaan” etutöölöläis­ra­pun asun­noista 60 % on alle 30-neliöisiä yksiöitä. Yksi niistä myyti­in juuri hin­taan 140 000 euroa. Sil­lä rahal­la saa ostet­tua noin kak­si vuot­ta yksi­tyis­es­tä palvelutalosta.

    Vastaa

34. “Sik­si eläkeläis­ten kulu­tuskykyä on leikat­ta­va leikkaa­mal­la työeläkkeitä väl­itömästi 10 – 50 %. Leikkaami­nen kas­vat­taa kulu­tus­ta Suomes­sa ja rajaa mas­si­iviset rahavir­rat ulkomaille.”

    “Se on selvää, että köy­hää aute­taan rahal­lis­es­ti, mut­ta mik­si rikas­ta pitäisi aut­taa samal­la tavalla?” 

    Melkoisia äänen­pain­o­ja. Tässä ollaan nyt per­im­mäis­ten kyys­mys­ten äärel­lä eli tehokkaasti rajaa­mas­sa “hyv­in­voin­ti­val­tion” sosi­aal­i­tur­vaa vain tiet­ty­jen ikälu­okkien oikeudek­si. Ilmeis­es­ti Suomes­sa halu­taan työn­tää sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolelle kaik­ki ikään­tyvät ja varsinkin sairas­tu­vat van­huk­set. Aiheut­ta­vat moko­mat vain kulu­ja. Viis siitä, mil­laisen panok­sen he ovat tuoneet yhteiseen kansal­lis­var­al­lisu­u­teen. Siihen, jota tässä nyt yritetään pan­na uusjakoon.

    Täl­lainenko on “oikeusval­tion” tule­vaisu­u­den näköala? Osalle väestöä tar­jo­taan vaivaisil­la ter­veyskeskus­mak­suil­la ja sairaalan vuorokausi­mak­suil­la jos jonkin­laista hoitoa ja leikkaus­ta. Ja jos näitä muu­ta­man kympin mak­su­ja yritetään nos­taa edes eurol­la, seu­rauk­se­na on hillitön huuto.

    Mut­ta sairas­tu­va van­hus yritetään pudot­taa sys­teemin ulkop­uolelle, mieluiten sil­lä veruk­keel­la, ettei hän itse enää pysty puo­lus­tau­tu­maan. Kun on mak­sanut vero­ja pyöreästi 60 vuot­ta, vasta­lah­jak­si saa sairaan­hoidon “omavas­tu­u­o­su­u­den”, joka on suu­ru­udeltaan sama kuin van­huk­sen elämän­sä aikana keräämä koko omaisu­us. Sil­lä rahal­la saa sit­ten peti­paikan ja purkil­lisen mielialalääkkeitä mut­ta ei useinkaan minkään­laista hoitoa tai kun­tous­ta. Siistiä?

    Jos eläkeikäisille ei halu­ta tar­jo­ta mitään yhteiskun­nan kus­tan­ta­maa hoitoa, niin lopete­taan heiltä myös vero­jen keräämi­nen. Kaik­ki eläke­tu­lot verot­tomik­si, niin sil­lä rahal­la voi tur­va­ta itse oman van­huuten­sa halu­a­mal­laan tavalla.

    Ei ihme, että eläkeläiset halu­a­vat muut­taa pois tästä “onnelas­ta”, jos­sa pääsee mak­samaan kaiken kah­teen tai kolmeen ker­taan. Ja jotkut taas eivät osal­lis­tu näi­hin talkoisi­in muu­ta kuin käsi ojossa.

    Vastaa

35. Jalankulk­i­ja:
    “Sik­si eläkeläis­ten kulu­tuskykyä on leikat­ta­va leikkaa­mal­la työeläkkeitä väl­itömästi 10 – 50 %. Leikkaami­nen kas­vat­taa kulu­tus­ta Suomes­sa ja rajaa mas­si­iviset rahavir­rat ulkomaille.”

    “Se on selvää, että köy­hää aute­taan rahal­lis­es­ti, mut­ta mik­si rikas­ta pitäisi aut­taa samal­la tavalla?” 

    Melkoisia äänen­pain­o­ja. Tässä ollaan nyt per­im­mäis­ten kyys­mys­ten äärel­lä eli tehokkaasti rajaa­mas­sa “hyv­in­voin­ti­val­tion” sosi­aal­i­tur­vaa vain tiet­ty­jen ikälu­okkien oikeudeksi. 

    Min­u­ako kri­ti­soit? Jos nyt kri­ti­soit min­un kir­joi­tus­tani, et sit­ten viitsinyt lukea jut­tua lop­pu­un. Lue se ja kir­joi­ta kri­tikkisi uudelleen.

    Erotin tek­stis­säni van­huk­set ja ikään­tyneet eri ryhmiksi.

    Vastaa

36. Minä olen nyt opetel­lut van­hus­ten hoitoa, kun omat van­hem­mat läh­estyvät finaalia.

    He selvi­sivät läh­es ter­veinä yli 80-vuo­ti­aik­si, mut­ta nyt on sit­ten läht­enyt lop­ulli­nen rapis­tu­mi­nen. Isä katkaisi viikko sit­ten jalan ja on nyt sairaalas­sa ja kuntoutuksessa,mutta selviää käveleväksi.

    Palvelui­ta ei tyrkytetä eivätkä van­hempani edes osaa vaatia. 

    Parin viime vuo­den aikana olen jär­jestänyt ruuan tuon­nin , mut­ta se mak­saa sen ver­ran, että luulen sen kat­ta­van tuotantokulut.

    Siivoo­ja käy pari ker­taa kuukaudessa mut­ta sekin on mak­sullista , tosin siitä saa kotitalousvähennyksen.

    Äiti­ni lonk­ka on huono mut­ta hän ei saa tak­siko­rt­tia kos­ka se ei ole kuulem­ma tarpeek­si huono, niin­pä he ajel­e­vat omaan piikkiin

    Täy­tyy ihmtel­lä mitä se van­hus­ten huolto sit­ten oikein on ?

    Kaupungilla on kyl­lä suuri organ­isaa­tio, mut­ta sen vas­tauk­set ovat : En tiedä, ei kuu­lu min­ulle, ettet ole oikeutet­tu mihinkään.

    Tun­tuu siltä, että ain­oa mihin rahat kulu­vat, on hillitön palvelunesto organisaatio.

    Tässä on tul­lut seu­rat­tua lääkärei­denkin työsken­te­lyä ja ajas­ta suuri osa kuluu eri­lais­ten sosi­aalion­gelmien ratkaisemiseen ja todis­tusten kir­joit­telu­un, sil­lä jokainen palvelurisaus vaatii
    oman lääkärinlausunnon.

    Olisi helpom­paa, jos halukkaat van­huk­set koot­taisi­in senior­i­taloi­hin , aluk­si nor­maaleik­si vuokralaisik­si ja palvelui­ta saisi liää sitä mukaa kuin tarve kas­vaa. Nyt van­hus jää lop­ul­ta totaalisen yksin , kun puoliso kuolee ja kotona piipah­taa sala­mas­an­teri kolme ker­taa päivässä kat­so­mas­sa ‚hen­git­tääkö vanhus.

    Ei se koti­hoitokaan viimeiseen asti aina inhimilli­nen ole

    Vastaa

37. Maaseu­tu­lainen: Oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta peru­songel­ma tässä on se, mik­si juuri van­hus­ten täy­ty­isi luop­ua omaisu­ud­estaan hoitoku­lu­ja vas­taan. Eikö samaa voitaisi edel­lyt­tää syöpähoidois­sa, kalli­is­sa leikkauk­sis­sa, onnet­to­muuk­sien jälkei­sis­sä kuntoutuk­sis­sa ja niin edelleen?

    Erit­täin hyvä aja­tus sieltä takaa! 

    Mielestäni mei­dän tulee ehdot­tomasti men­nä tuo­hon suun­taan. Käytän­nössä siihen ei men­nä ennenkuin rahat lop­pu­vat ja van­hus­ten­hoi­dos­sa ne lop­pu­vat ensimmäiseksi.

    Eli first things first, jostain­han se on aloitettava.

    Vastaa

38. Osa ongel­maa tun­tu­isi ole­van, että samanaikaises­ti kun perus­palvelui­hin ei tun­nu riit­tävän rahaa, on taho­ja, joil­la on intresse­jä tehdä asial­la bisnestä, ja täl­lainen yhdis­telmä, jos­sa on peri­aat­teessa avoin piik­ki — yhteiskun­nan on pakko tur­va­ta jokin perus­ta­so JA kaik­ki van­henevat joskus — yhdis­tet­tynä hark­it­se­mat­tomaan kil­pailu­tuk­seen, avaa ovia, ei tehostamiselle, vaan lop­ut­tomille nieluille, jois­sa on paljonkin halukkai­ta jät­timäistä kakkua jakamassa.

    Kaik­ki, jot­ka van­hoik­si elävät, ovat poten­ti­aal­ista asi­akaskun­taa, eli huikea mah­dol­lisu­us tehdä rahaa — koko elämän aikaiset säästötöt — tai tois­es­ta per­spek­ti­ivistä kat­sot­tuna samat ihmiset ovat paina­jais­mainen kuluerä

    Jotenkin nuo pitäisi jär­jel­lis­es­ti sovit­taa yhteen. Syytä toivoa, ettei ei käy niin, ettei pääsyä paina­jais­mai­sista kuluista JA jotkut tahot rikas­tu­vat kohtu­ut­tomasti samal­la han­kkeel­la. Huo­matkaa — kohtu­ut­tomasti ja kup­paa­mal­la välikäsien kaut­ta vero­tu­lo­ja sekä asi­akkait­ten­sa var­al­lisu­ut­ta. Ei niin etteikö tuot­tavaa ja tehostavaa liike­toim­intaa tällekin alalle toivottaisi.

    Vastaa

39. Kyl­lä tämä on vai­he, jos­sa rosvouk­sen pitää viimeistään loppua.
    Todel­la törkeitä tekstejä.

    Vastaa

40. Sylt­ty:
    Ja taas pääon­gel­mana näyt­tää ole­van, että joku ei saakaan per­in­töä, vaik­ka luuli saavansa!

    Joillekin näyt­tää vielä suurem­pi ongel­ma ole­van, että jotkut saavat.

    Vastaa

41. Min­ua kiusaa tässä van­hus­ten­hoitokeskustelus­sa se, että siinä ikään kuin pide­tään selviönä sitä, että jokainen meistä on elämän­sä viimeiset vuodet sairaalasänkyyn sidot­tuna letkuruokinnassa.

    Meistä joil­lain on tuo yllä­mainit­tu kohta­lo, mut­ta ei suinkaan kaikil­la. Omista iso­van­hem­mis­tani kaik­ki kuo­li­vat nopeasti äkil­liseen sairausko­htauk­seen tai sairas­tu­miseen. Sairaalas­sa he ehtivät viet­tää vain muu­ta­man päivän. He kaik­ki myös eliv­ät läh­es 90-vuotiaiksi. 

    Toinen mum­moni demen­toi­tui jonkin ver­ran ennen kuole­maansa ja olisi var­maankin tarvin­nut laitoshoitoa, mut­ta omais­ten avul­la hän selvisi käytän­nössä läh­es ilman yhteiskun­nan apua.

    Juuri mum­moni tapauk­ses­sa Soin­in­vaaran kir­joi­tus koros­tuu. Hän selvisi melko vähäisel­lä yhteiskun­nan panos­tuk­sel­la, mut­ta jos omaiset eivät olisi suos­tuneet minkään­laiseen järkevään toim­intaan (esimerkik­si pankki­asi­at, talon asi­at, ruuan hakem­i­nen kau­pas­ta samal­la kun itsellekin haetaan jne.) niin, johonkin laitok­seen­han mum­mo olisi joutunut.

    Vastaa

42. Jalankulk­i­ja:
    ‘snip’
    Ei ihme, että eläkeläiset halu­a­vat muut­taa pois tästä “onnelas­ta”, jos­sa pääsee mak­samaan kaiken kah­teen tai kolmeen ker­taan. Ja jotkut taas eivät osal­lis­tu näi­hin talkoisi­in muu­ta kuin käsi ojossa. 

    Ja mis­sähän pää­sisi mak­samat­ta? Jos sel­l­ainen maa on jos­sain, niin sinne vaan kaikki!
    Toki esim. Espan­ja (tai vaik­ka Thaimaa) on ihan OK — jos on vielä jol­tises­sakin kun­nos­sa, mut­ta entä sitten?

    Vastaa

43. Catili­na:
    Kyl­lä tämä on vai­he, jos­sa rosvouk­sen pitää viimeistään loppua.
    Todel­la törkeitä tekstejä. 

    Kom­men­toitko itseäsi?
    Minä kom­men­toin: mis­sä maas­sa pääsee ilmaiseksi?

    Vastaa

44. Kohto:
    Min­ua kiusaa tässä van­hus­ten­hoitokeskustelus­sa se, että siinä ikään kuin pide­tään selviönä sitä, että jokainen meistä on elämän­sä viimeiset vuodet sairaalasänkyyn sidot­tuna letkuruokinnassa.
    ‘snip’

    Miten niin jokainen? Ja viimeiset vuodet?

    Toki varsin moni, ainakin viimeiset päivät, ehkä viikot.

    Mut­ta varsin moni tänne kijoit­ta­va vetää yhtäläisyys­merk­it vuosien ja sairaalasäng­yn välille — ja onhan sel­l­aisia tapauk­sia — mut­ta niin kauan kuin toim­intakykyä vielä on, sinne ei halu­ta eikä sinne jouduta.

    Vastaa

45. tpyy­lu­o­ma:
    Eikö omaisu­u­den voisi ottaa huomioon yksinker­taisim­min sosi­aalisel­la luo­to­tuk­sel­la? Eli val­tio, kun­ta, KELA, tms. lainaa rahaa van­huk­sen hoitoon, ja tämä sit­ten mak­se­taan kuolin­pesästä tai ei mak­se­ta jos ei sen varat riitä. 

    Minus­ta täl­laista sosial­is­min ja kap­i­tal­is­min välimuo­toa ei voi toteut­taa. On joko tin­git­tävä siitä, että kaikille tar­jo­taan samaa hoitoa ihan riip­pumat­ta siitä, miten hyvin he ovat sen kus­tan­nuk­si­in varautuneet ja miten paljon hei­dän omaisen­sa ovat valmi­ita kan­ta­maan vas­tu­u­ta, tai sit­ten tar­jo­taan kaikille samaa hoitoa ja tämä kaik­ki mak­se­taan yhteis­es­tä kassasta. 

    Tuo­ta sin­un ehdot­ta­maasi vai­h­toe­htoa ei nimit­täin ole ole­mas­sa kuin teo­ri­as­sa. Käytän­nössä jos tuol­lainen sys­tee­mi pan­taisi­in pystyyn, niin van­huk­set hyvin nopeasti jakaisi­vat omaisuuten­sa ennakkoper­in­tönä siinä vai­heessa, kun hoitoon lähtem­i­nen alka­isi uhata. 

    Peri­aat­teessa mak­sajik­si jou­tu­isi­vat vain ne huono-onniset per­i­jät, joiden äiti tai isä olisi men­nyt hol­houskun­toon niin nopeasti, ettei olisi ehtinyt päästä omaisu­ud­estaan eroon ennen hoitoon jou­tu­mista. Täl­lai­sis­sa arpa­jai­sis­sa on minus­ta vielä vähem­män järkeä kuin jom­mas­sa kum­mas­sa yllä mainit­se­mas­sani vaihtoehdossa. 

    OS ehdot­ti ennakkoper­in­tö­jen huomioin­tia, mut­ta tämäkään ei minus­ta ole täysin ongel­ma­ton­ta. Tässä voidaan sit­ten joutua jopa sel­l­aiseen tilanteeseen, että kiltisti työtä tehnyt ja vero­jaan mak­sanut van­hus, joka on hyvää hyvyyt­tään jael­lut omaisuuten­sa pois jo kauan ennen kuole­maa, ja hänen omaisen­sa ovat pan­neet ne rahat pala­maan (tai yleen­sä siis osta­neet asun­non), ei sit­ten saa saman­laista hoitoa kuin naa­purin van­hus, joka on itse pan­nut kaiken omaisuuten­sa men­emään. Joku voisi ker­toa min­ulle, mik­si omaisu­u­den jakami­nen per­il­lisille olisi jotenkin enem­män ran­gais­tavaa ver­rat­tuna siihen, että itse kulut­taa sen. Minus­ta ihmisiä tulisi ennem­minkin kan­nus­taa omaisuuk­sien kar­tut­tamiseen niiden tuhoamisen sijaan. 

    Minus­ta palveluseteli on hyvä idea. Mut­ta omaisuuk­sia on tähän minus­ta turha ottaa mukaan, kos­ka siinä kan­nuste­taan toisaal­ta kikkailu­un toisaal­ta siihen, että omaisu­udet kan­nat­taa polt­taa pois.

    Vastaa

46. Sylt­ty:
    Ja taas pääon­gel­mana näyt­tää ole­van, että joku ei saakaan per­in­töä, vaik­ka luuli saavansa! 

    Ei vaan pääon­gel­mana on se, että luo­daan sys­teemiä, jos­sa ihmisiä ran­gais­taan siitä, että ovat eläneet säästäväis­es­ti ja palk­i­taan siitä, että ovat pan­neet kaiken rahan men­emään sitä mukaa, kun sitä on tul­lut. Toimeen­tu­lo­tu­ki on jo nyt juuri täl­lainen. Jos pankki­tilille on onnis­tunut säästämään pahan päivän var­alle, niin sit­ten ei tukea saa. Jos on pan­nut kaiken men­emään ilman huol­ta huomis­es­ta, niin sit­ten yhteiskun­ta tulee tueksi. 

    Mik­si van­hushuolto pitäisi organ­isoi­da samal­la tavoin, eli kan­nus­taa ihmisiä ole­maan kan­ta­mat­ta mitään vas­tu­u­ta itses­tään, lap­sis­taan tai vanhemmistaan?

    Vastaa

47. Sylt­ty:

    Oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta peru­songel­ma tässä on se, mik­si juuri van­hus­ten täy­ty­isi luop­ua omaisu­ud­estaan hoitoku­lu­ja vas­taan. Eikö samaa voitaisi edel­lyt­tää syöpähoidois­sa, kalli­is­sa leikkauk­sis­sa, onnet­to­muuk­sien jälkei­sis­sä kuntoutuk­sis­sa ja niin edelleen?

    Erit­täin hyvä aja­tus sieltä takaa! 

    Mielestäni mei­dän tulee ehdot­tomasti men­nä tuo­hon suun­taan. Käytän­nössä siihen ei men­nä ennenkuin rahat lop­pu­vat ja van­hus­ten­hoi­dos­sa ne lop­pu­vat ensimmäiseksi.

    Eli first things first, jostain­han se on aloitettava. 

    Jos yhteiskun­ta ei enää toimisi ihmis­ten sairaus­vaku­ut­ta­jana niin var­maan sit­ten alka­isi ilmaan­tua yksi­ty­isiä palvelun­tar­jo­jia paikka­maan tarvet­ta keskilu­okalle (en osaa päätel­lä halu­aisitko yhteiskun­nan säätelevän sitä vai ei). 

    Edut ovat vähem­män ilmeisiä. Mak­saa se hoito sil­loinkin. En tiedä onko suo­ma­lainen jär­jestelmä eri­tyisen hyvä, mut­ta ei se lop­puen lopuk­si ainakaan kovin kallis ole.

    Vastaa

48. Joku tote­si aiem­min (ehkä jos­sain O.S.:n aiem­mas­sa blogikir­joi­tus­ketjus­sa), että syy kovi­in kus­tan­nuk­si­in van­hus­ten­hoi­dos­sa on 24/7‑henkilöstön tarve, joka merk­it­see palka­n­mak­sua viidelle yhden sijaan. Vaan mik­si pitäisi olla näin?

    Entä jos tar­jot­taisi­inkin laitok­sis­sa (jos niitä ylipäätään enää on?) hyvää perushoitoa ja muka­vat, viihty­isät olot esim. yli 90-vuo­tialle (ikära­ja sovitet­tavis­sa) vain aamul­la, keskipäiväl­lä ja illal­la, ja las­ket­taisi­in sit­ten aina aamuisin, mikä on edel­lisyön lukumääräi­nen ‘sal­do’ ns. ‘puu­palt­toiden’ osalta? 

    Eikö tämä olisi lähempänä aiem­paa aikaa, ennen yhteiskun­tamme kehi­tys­tä nykyiselle, ilmeis­es­ti kestämät­tömälle, yli­huole­hti­vaisu­u­den tasolle?

    Vastaa

49. Siitä olen samaa mieltä, ettei nyky­menoa voi­da jatkaa. En kuitenkaan usko, että asian sir­to kun­nil­ta Kelalle aut­taisi mitenkään. Entistä isom­pi byrokra­tia, joka pystyy hukkaa­maan entistä enem­män rahaa.

    Ain­oa tie on saa­da kus­tan­nuk­sia alas. Siis jostain on tin­git­tävä. Onko tin­git­tävä hoidon tasos­ta, hoidon määrästä vai henkilökun­nan palkoista? Ainakin noista joudu­taan tin­kimään. Meil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole rahaa nykyisenkaltaiseen sosi­aal­i­huoltoon ja näen mielum­min että sopeut­ta­mi­nen tehdään hark­i­tusti kiun että se tehdään rom­ah­duk­sen kautta.

    Se huonom­pi vai­h­toe­hto on pakon edessä ja nopeasti ilman suun­nitemaa à la Uusi See­lan­ti. En halua pää­tyä tilanteeseen, jos­sa sosi­aali­a­pua tar­joaa vain kirkko. Toki kirkon osu­us var­maan tule­vaisu­udessa palaa merkit­täväm­mäk­si kuin nyt.

    Vastaa

50. Ker­ronpa esimerkin tosielämästä tuon van­huk­sen omaisu­u­den arvo­tuk­sen (hoitosetelei­den arvon määrit­tämisek­si) tai myymisen (hoidon rahoit­tamisek­si) kannalta.

    Isäni ja äiti­ni omis­ta­vat yhteen­sä noin 50% hold­ing-yhtiöstä, jos­ta lap­siper­heel­liset lapset omis­ta­vat lop­ut. Hold­ing-yhtiö omis­taa kolmea lis­taam­a­ton­ta yri­tys­tä: yhtä van­hempaa ja kah­ta start-uppia. Mikään näistä osakeomis­tuk­sista ei ole lik­vi­di, tai edes myytävis­sä (ei osta­jia tai hintaa).

    Voihan verot­ta­ja kek­siä noille lasken­nal­lisen arvon, joka ilmoite­taan ulos­mi­tat­tavak­si, mut­ta mil­lä se mak­set­taisi­in? Arvot­tomil­la start-up ‑osakkeil­la (kumpikaan ei täl­lä het­kel­lä kas­va eikä voitolli­nen, “huono­ja arpo­ja”). Vai tulisiko kunta/valtio tuon hold­ing-yhtiön omis­ta­jak­si ja lait­taisi asi­amiehen­sä sen hal­li­tuk­seen? Voitte kuvitel­la, ettei tuostakaan help­poa tulisi.

    Vastaa

51. Omaishoidon tapaan voisi ehkä soveltaa van­hus­ta hoitavalle työt­tömän suvun nuorelle työt­tömälle korotet­tua tukea van­huk­sen hoi­dos­ta. Kurssille ensin ja sit­ten töi­hin. Kor­vauk­sen suu­ru­us riip­puisi van­huk­sen hoitoisu­ud­es­ta. Vaikeim­mat vai­heet tietenkin ammat­ti­laisille niinkuin kuu­luu nykyäänkin tehdä.

    Vastaa

52. Catili­na: Kela urput­ti kovasti menet­te­lyn alka­es­sa joskus ‑90-luvul­la, mut­ta eivät urpu­ta enään. Ovat hyväksyneet.
    Onko sin­ul­la joku parem­pi lähde? Minä nimit­täin olen itse niitä resepte­jä ja lausun­to­ja tuhat­määrin tehnyt.

    Ihan henkilöko­htais­es­ti olen ollut kuule­mas­sa sitä, että palvelu­a­sun­nos­sa asu­valle muis­sa maail­moissa ole­valle luvat­ti­in hoito sänkyyn lop­pu­un asti. Hoidon taso on sel­l­ainen, että ylivoimais­es­ti suurin osa poti­laista voi asua “koton­aan” lop­pu­un asti.

    Jot­ta sel­l­aista palvelu­a­sum­ista. Kyse on uud­es­ta kun­nal­lis­es­ta asum­is­palveluyk­siköstä. Tämä taitaa olla ihan arkipäivää eikä mikään yksittäistapaus.

    Vastaa

53. Samuli Saarel­ma: Minus­ta täl­laista sosial­is­min ja kap­i­tal­is­min välimuo­toa ei voi toteut­taa. On joko tin­git­tävä siitä, että kaikille tar­jo­taan samaa hoitoa ihan riip­pumat­ta siitä, miten hyvin he ovat sen kus­tan­nuk­si­in varautuneet ja miten paljon hei­dän omaisen­sa ovat valmi­ita kan­ta­maan vas­tu­u­ta, tai sit­ten tar­jo­taan kaikille samaa hoitoa ja tämä kaik­ki mak­se­taan yhteis­es­tä kassasta. 

    Tuo­ta sin­un ehdot­ta­maasi vai­h­toe­htoa ei nimit­täin ole ole­mas­sa kuin teo­ri­as­sa. Käytän­nössä jos tuol­lainen sys­tee­mi pan­taisi­in pystyyn, niin van­huk­set hyvin nopeasti jakaisi­vat omaisuuten­sa ennakkoper­in­tönä siinä vai­heessa, kun hoitoon lähtem­i­nen alka­isi uhata. 

    Peri­aat­teessa mak­sajik­si jou­tu­isi­vat vain ne huono-onniset per­i­jät, joiden äiti tai isä olisi men­nyt hol­houskun­toon niin nopeasti, ettei olisi ehtinyt päästä omaisu­ud­estaan eroon ennen hoitoon jou­tu­mista. Täl­lai­sis­sa arpa­jai­sis­sa on minus­ta vielä vähem­män järkeä kuin jom­mas­sa kum­mas­sa yllä mainit­se­mas­sani vaihtoehdossa. 

    OS ehdot­ti ennakkoper­in­tö­jen huomioin­tia, mut­ta tämäkään ei minus­ta ole täysin ongel­ma­ton­ta. Tässä voidaan sit­ten joutua jopa sel­l­aiseen tilanteeseen, että kiltisti työtä tehnyt ja vero­jaan mak­sanut van­hus, joka on hyvää hyvyyt­tään jael­lut omaisuuten­sa pois jo kauan ennen kuole­maa, ja hänen omaisen­sa ovat pan­neet ne rahat pala­maan (tai yleen­sä siis osta­neet asun­non), ei sit­ten saa saman­laista hoitoa kuin naa­purin van­hus, joka on itse pan­nut kaiken omaisuuten­sa men­emään. Joku voisi ker­toa min­ulle, mik­si omaisu­u­den jakami­nen per­il­lisille olisi jotenkin enem­män ran­gais­tavaa ver­rat­tuna siihen, että itse kulut­taa sen. Minus­ta ihmisiä tulisi ennem­minkin kan­nus­taa omaisuuk­sien kar­tut­tamiseen niiden tuhoamisen sijaan. 

    Minus­ta palveluseteli on hyvä idea. Mut­ta omaisuuk­sia on tähän minus­ta turha ottaa mukaan, kos­ka siinä kan­nuste­taan toisaal­ta kikkailu­un toisaal­ta siihen, että omaisu­udet kan­nat­taa polt­taa pois.

    Tämä taitaa olla aika taval­la ain­oa tämän kom­ment­tiketjun järkevä kom­ment­ti tähän men­nessä. Saat­toi jos­sain olla tar­joil­tu hie­man samankaltaista näke­mys­tä, ihan var­ma en ole.

    Hyvä Samuli!

    Vastaa

54. Kohto: Min­ua kiusaa tässä van­hus­ten­hoitokeskustelus­sa se, että siinä ikään kuin pide­tään selviönä sitä, että jokainen meistä on elämän­sä viimeiset vuodet sairaalasänkyyn sidot­tuna letkuruokinnassa.

    Tässä tuleekin se prob­lemati­ik­ka, kun kyseessä ovat elämän melkoiset arpajaiset.

    Jos aivov­erenkier­to­ta­pah­tu­ma tap­paa mum­mon, omaisu­us säi­lyy. Jos se tap­paa vain mum­mon tietoisu­u­den, omaisu­us katoaa hoit­o­mak­sui­hin. Demen­ti­as­ta tulee oikea jumalan ruos­ka. Onko kukaan ollut demen­tikon omainen? Se ei ole ihan kevyt­tä ja hauskaa kaiket päivät.

    Omavas­tu­iden korot­ta­mi­nen on jol­lain taval­la väistämät­tä edessä, kos­ka rahat eivät muuten riitä. Kysymys on vain siinä, että miten omavas­tuu rajataan. Asian rajaam­i­neen pelkkään van­hus­ten­huoltoon (mis­sä iässä menee esimerkik­si Alzheimer-poti­laan kohdal­la raja?) on hyvin han­kalaa ja ongelmallista.

    Asi­aa pitää tarkastel­la koko ter­vey­den­huol­lon kannal­ta. Omavas­tui­ta voi olla mon­es­sa paikas­sa, eikä nykyi­nen tar­jot­tu ter­vey­den­huolto ole mikään ehdo­ton min­imiset­ti, joka pitäisi aina ja kaikille tar­jo­ta. Takalai­tana vas­taan tulee kuitenkin yksi­ty­isi­in vaku­u­tuk­si­in perus­tu­va jär­jeste­ly, joka ei ainakaan heikoimpia lämmitä.

    Yksi mah­dol­lisu­us liit­tyy van­hus­ten asun­toi­hin. Voitaisi­in määrätä, että yhteiskun­ta vuokraa pysyvästi laitok­seen joutuneen van­huk­sen asun­non eteen­päin ja jär­jestää tavaroille varas­toin­nin. Yhteiskun­ta saa rahaa ja asun­to­jen määrä lisään­tyy. Ilois­es­ti se raha tulee nimeno­maan tehokku­u­den kasvamisesta.

    Omaiset tai ikäih­mi­nen voivat luon­nol­lis­es­ti itse vuokra­ta käm­pän takaisin itselleen markki­nahin­taan, jos siitä ei halua luopua.

    Tässäkin on melkoinen kiertämis­ris­ki, kos­ka ovela van­hus hom­maa käm­pän kier­toon jo hyvis­sä ajoin ennen lop­pusuo­raa. En usko ennakkoper­in­tö­jen tai muiden sys­teemin vuo­toko­h­tien tukkimisen onnis­tu­van kovinkaan hyvin. Koko ennakkoperin­nön käsite on juridis­es­ti ongel­malli­nen, eikä se tässä muu­tu yhtään yksinker­taisem­mak­si. Asi­aa kan­nat­taisi kysäistä niistä maista, jois­sa täl­lainen jär­jeste­ly on käytössä.

    Jos lain­säädän­tö kan­nus­taa ole­maan köy­hä, se onnis­tuu yleen­sä aika helposti.

    Vastaa

55. tvaara: yhdis­tet­tynä hark­it­se­mat­tomaan kilpailutukseen

    Kil­pailu­tus on juuri niin hyvää kuin miten se tehdään. Maakun­nis­sa kaupun­git ovat säästäneet ihan kohtu­ullis­es­ti rahaa sil­lä, että palvelui­ta oste­taan syr­jäseuduil­ta. Hoito­laitok­sen perus­t­a­mi­nen syr­jäiseen kirkonkylään on edullista, kos­ka sekä kiin­teistö- että henkilöstöku­lut ovat alempia.

    Jos sit­ten taas ison kaupun­gin iso yksikkö tulee halvem­mak­si yksi­tyis­es­ti toteutet­tuna, etu tulee jostain ihan muus­ta kuin kil­pailu­tuk­ses­ta. Esimerkik­si siitä, että ei-kun­nalli­nen työ­nan­ta­ja voi pela­ta toisil­la sään­nöil­lä kuin kunnallinen.

    Laadus­ta tin­kimi­nen on tietysti riskinä, mut­ta jos kun­taa vähänkään kiin­nos­taa, van­hus­ten­hoidon laatu ei ole maail­man vaikein­ta seu­rat­tavaa. Siihen riit­tää pitkälti muu­ta­ma pari silmiä. Päivän istuskelu hoito­laitok­ses­sa ker­too jo erit­täin paljon.

    Jos hin­nat karkaa­vat kil­pailu­tuk­ses­sa, mikään ei estä kaupunkia otta­mas­ta hom­mia itselleen.

    Vastaa

56. Ville: Las­ten hoidon osalta varsinkin vuoro­hoito ja joskus myös tavalli­nen päivähoito voi olla kokon­ais­val­tais­es­ti tap­pi­ol­lista – hoidon jär­jestämi­nen mak­saa enem­män kuin van­hem­man työ tuot­taa. Aika vaikea tilan­net­ta on kuitenkaan kor­ja­ta, jos ei men­nä brit­tiläiseen malli­in, että päivähoi­dos­ta mak­se­taan markkinahinta.

    Tässä on kuitenkin syytä huo­ma­ta, että tuon markki­nahin­nan pitäisi olla ansio­tulovähen­nyk­sen piiris­sä. Muuten vero­tus tekee yhteiskun­nalle kan­nat­ta­van toimin­nan yksilölle kan­nat­ta­mat­tomak­si. Täl­löin las­ten­hoidon kus­tan­nuk­set vas­taisi­vat noin 1000 €/kk vähen­nys­tä brut­to­tu­loista per nassikka.

    Melkein kaikkien yhden lapsen van­hempi­en kan­nat­taisi edelleen käy­dä töis­sä, ja suurim­man osan kah­den lapsen vanhemmistakin.

    Vastaa

57. Fidel: Juuri näin. Kun elämä on ohi, se on ohi. Etenkin aja­tus siitä, että läheiseni hukkaisi vuosia elämästään omaishoita­janani on vastenmielinen.

    Harv­inaisen jarke­via ajatuk­sia. Nyky-Suomes­sa vain mah­dot­to­mia julk­istaa laa­jem­min, saati­ka toteuttaa.

    t. Mikko

    t. MIkko

    Vastaa

58. Samuli Saarel­ma:
    ‘snip’
    Mik­si van­hushuolto pitäisi organ­isoi­da samal­la tavoin, eli kan­nus­taa ihmisiä ole­maan kan­ta­mat­ta mitään vas­tu­u­ta itses­tään, lap­sis­taan tai vanhemmistaan? 

    Aivan. Tosin ter­mi­naali­vai­heessa ole­via onkin melko turha kannustaa.
    Ja ker­ropa sit­ten, miten se pitäisi organ­isoi­da — ja mis­tä rahat?

    Vastaa

59. Yleen­sä toim­intakyvyt­tömän ja peti­in sido­tun laitospoti­laan nor­maal­isti kor­jaisi se väistämätön keuhkoku­ume, se jota aikoinaan san­ot­ti­in van­huk­sen parhaak­si ystäväk­si. Nyt niitä hoide­taan laa­jakir­joisil­la i.v. antibiooteil­la kohtu­ullisen men­estyk­sekkäästikin, ker­ta toisen­sa jäl­keen, ja monas­ti ihan tarkoituksettomasti.
    Jos tätä käytän­töä muute­taan, ratkeaa tai lievit­tyy mon­ta ongel­maa, mun sen on olta­va selkeän poli­it­ti­nen päätös.

    Vastaa

60. isoH: Suomes­sa on melkoisen vähän niitä todel­la rikkai­ta ja kyseiset van­huk­set pääasi­as­sa jo nyt yksi­ty­i­sis­sä hoitolaitoksissa. 

    Mainit­se­masi “rikas” on esimerkik­si Olli opet­ta­ja taiSan­ni sairaan­hoita­ja, joka on työu­ransa aikana säästänyt itselleen asun­non, ehkä suvul­la on vielä kesämök­ki. Vas­taavasti Saara sairaan­hoita­ja ja Ossi opet­ta­ja eivät ole työu­ransa aikana säästäneet ja mak­sa­neet pankille lain­o­ja, vaan lait­ta­neet kaiken menemään.

    Nyt Ossin ja Saaran pitäisi saa­da kaikkien yhdessä mak­samista veroista ilmainen van­hus­ten­hoito, he kun ovat “köy­hiä”. Olli sen sijaan on mak­sanut samat verot kuin Osmo, mut­ta hänen säästämän­sä asun­to otet­taisi­in lisäk­si pois val­ti­olle mak­su­jen kattamiseksi.

    Tämäkö olisi se Osmonkin kan­nat­ta­ma “kan­nus­ta­va” yhteiskunta?!

    Esimerk­ki on hyvin laadittu.

    Laati­jakin kuitenkin var­maan huo­masi, että sama “logi­ik­ka” pätee muual­lakin. Ahk­era ja säästäväi­nen mak­saa verot, se joka lyö läskik­si saa elan­non val­ti­ol­ta. Kun lap­sil­isä lop­puu, toimeen­tu­lo­tu­ki alkaa. Ton­ni käteen, kän­ni toteen.

    Vastaa

61. Jar­mo Lius: Min­u­ako kri­ti­soit? Jos nyt kri­ti­soit min­un kir­joi­tus­tani, et sit­ten viitsinyt lukea jut­tua lop­pu­un. Lue se ja kir­joi­ta kri­tikkisi uudelleen.

    Erotin tek­stis­säni van­huk­set ja ikään­tyneet eri ryhmiksi.

    Jaot­telu van­huk­si­in ja ikään­tyneisi­in on itse keksimäsi.

    Näin sanoo asi­as­ta Laki ikään­tyneen väestön toim­intakyvyn tukemis­es­ta sekä iäkkäi­den sosi­aali- ja terveyspalveluista:

    “Tässä lais­sa tarkoite­taan ikään­tyneel­lä väestöl­lä van­hu­useläk­keeseen oikeut­tavas­sa iässä ole­vaa väestöä.”

    Suomes­sa van­hu­useläk­keelle voi lain mukaan jäädä
    63-vuo­ti­aana. Siis kaik­ki 63 vuot­ta täyt­täneet ovat tämän perus­teel­la sekä van­huk­sia että ikään­tyneitä. YK:n tilas­tois­sa van­hus­ten ikära­jak­si on usein vedet­ty 75 vuotta. 

    Kos­ka kukaan, joka itse voi vaikut­taa nimit­te­lyyn, ei halua nykyään olla “van­hus”, yleistyvät kaiken maail­man kier­toil­mauk­set, kuten senior­it, vet­er­aan­it, ikin­uoret ja har­maat pant­ter­it. Vaan eihän se muu­ta tätä asi­aa mik­sikään. Mut­ta ymmär­ret­tävää se on, kun kuun­telee tässäkin keskustelusssa “van­huk­sille” tar­jot­tua kohtelua.

    Tässä teille vielä geri­atrin pro­fes­sori Raimo Sulka­van ajatuk­sia aiheesta:
    “Olet van­hus kun tot­telet etu­nimeä ja muut päät­tävät asiois­tasi. Muiden objek­ti­na van­hus­ta ei enää kuun­nel­la, vaan hän­tä koske­via asioi­ta kysytään lap­sil­ta. Sin­ut­telu alkaa. Rou­va Kaisa Vir­ta­nen muut­tuu pelkäk­si Kaisaksi.
    Ehdotan, että iäkkäät ja sairaatkin ihmiset otet­taisi­in taas yhteiskun­nan täy­si­val­taisik­si jäseniksi myös sosi­aali- ja ter­veystoimes­sa. Alzheimerin tau­tikaan ei hävitä ihmisyyt­tä ja tarvet­ta suh­tau­tua kun­nioit­tavasti kans­saih­miseen. Ollaan ihmisiksi!”

    Vastaa

62. Raimo K: Ja mis­sähän pää­sisi mak­samat­ta? Jos sel­l­ainen maa on jos­sain, niin sinne vaan kaikki!
    Toki esim. Espan­ja (tai vaik­ka Thaimaa) on ihan OK – jos on vielä jol­tises­sakin kun­nos­sa, mut­ta entä sitten?

    Ei mis­sään saa mak­samat­ta mitään. Kyse­hän on siitä, saako sille rahalle jotain vastinet­ta. Ne “varakkaat”, joi­ta tääl­lä ahk­erasti mol­lataan, ovat toden­näköis­es­ti kus­tan­ta­neet koko elämän­sä palvelun­sa itse san­gen vähäisel­lä tai olemat­toma­l­la julkisel­la tuel­la. Ja sit­ten pitäisi van­hana vielä mak­saa siitäkin hoi­dos­ta koko omaisu­udel­laan. Mut­ta tämä on tietysti lin­jas­sa tämän puh­taaseen kateu­teen perus­tu­van uus­jakopoli­ti­ikan kanssa. Mulle kaik­ki tulon­si­ir­rot vastik­keet­ta heti ja aina, sulle kaik­ki verot ja mak­sut hamaan hau­taan asti.

    Vastaa

63. Raimo K: Aivan. Tosin ter­mi­naali­vai­heessa ole­via onkin melko turha kannustaa.
    Ja ker­ropa sit­ten, miten se pitäisi organ­isoi­da – ja mis­tä rahat? 

    Ter­mi­naali­vai­heessakin on mah­dol­lista kan­nus­taa lähiomaisia toisaal­ta otta­maan itse vas­tu­u­ta hoi­dos­ta, toisaal­ta panos­ta­maan siihen, että se ter­mi­naali­vai­heessa ole­va saa hyvää hoitoa. 

    Nyt ehdote­tus­sa sys­tee­mis­sä, jos­sa kaik­ki saa­vat samaa hoitoa ja ne, jot­ka panos­ta­vat vähän enem­män, sit­ten myös mak­sa­vat enemmän. 

    Mut­ta ennen kaikkea tarkoi­tus olisi siis kan­nus­taa ihmisiä toim­i­maan jo ennen ter­mi­naali­vai­het­ta. Jos riip­pumat­ta siitä, onko pan­nut rahat pala­maan vai säästänyt pahan päivän var­alle, saa täs­mälleen saman hoidon, eikä kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa jää per­il­lisille mitään, niin eipä tämä juuri kan­nus­ta pane­maan rikkaa ris­ti­in sen oman van­hu­u­den­hoidon hyväksi. 

    Juuri tähän se palveluseteli on hyvä. Toisaal­ta sil­lä voi itselleen han­kkia vält­tävää hoitoa. Toisaal­ta jos halu­aa, niin voi itse säästää tai han­kkia vaku­u­tuk­sen, jol­la sit­ten saa parem­paa hoitoa. 

    Kuten kir­joitin, emme voi samaan aikaan kuvitel­la elävämme sosial­is­mis­sa, jos­sa jokainen saa saman riip­pumat­ta panos­tuk­ses­taan, ja kap­i­tal­is­mis­sa, jos­sa oman tilanteen paran­tu­mi­nen toimii ihmisil­lä kan­nus­ti­me­na tehdä työtä ja säästää sen tulok­sia pahan päivän var­alle. Jom­man kum­man näistä pitää joustaa.

    Vastaa

64. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuri määrä vgan­hainkote­ja on muutet­tu “palvelu­a­sun­noik­si”. Näin saadaan Kela mak­samaan asum­is­tukea, ja voidaan nos­taa maksuja. 

    Törkeim­mis­sä esimerkkeis­sä samas­sa ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­ton huoneessa on ollut aikaisem­min usei­ta liikun­takyvyt­tömiä van­huk­sia, jol­loin heil­lä on ollut seu­raa toi­sis­taan. Nyt palvelu­a­sun­non 34 neliön yksiössä on vain yksi yksinäi­nen liikun­takyvytön van­hus korote­tus­sa sairaalasängyssään.

    Osaop­ti­moin­ti on viety äärim­mäisyy­teen. Nyt on puhut­tu vain rahas­ta, mut­ta asial­la on muitakin puo­lia. Epäin­himil­listä siirtää van­hus vain rahan vuok­si neljän­hen­gen huoneesta yksinään.

    Sosi­aalilain­säädän­tö on ollut niin huonos­ti valmis­tel­tua viimeiset vuosikymmenet, että jokin radikaali muu­tos tarvi­taan. Sitä radikaalia muu­tos­ta ei kyetä tekemään STM:n nykyvoimin.

    Vastaa

65. Sylt­ty:
    Ja taas pääon­gel­mana näyt­tää ole­van, että joku ei saakaan per­in­töä, vaik­ka luuli saavansa! 

    Nyt olen per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä. Suomen ain­oa ongel­ma on pääo­maköy­hyys. Joku syr­jay­tymi­nen tms. on täysin merk­i­tyk­setön asia yhteiskun­nal­lis­es­ti. Pienetkin yksi­tyiset pääo­mat ovat tärkeitä. 😉 Kaik­ki ne toimen­piteet, joil­la estetään yksi­ty­is­ten pääomien val­u­mi­nen val­ti­olle ovat koti­in päin. 

    Suurien pääomien omis­ta­jat pystyvät EU:ssa siirtämään rahansa lail­lis­es­ti suo­ma­laisen verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in. Kyse on pienyrit­täjien ja virkami­esten pienistä pääomista, jot­ka ovat yhteiskun­nalle paljon hyödyl­lisem­piä seu­raa­van sukupol­ven kukkarossa kuin val­tion sosiaalibudjetissa.

    Vastaa

    1. Kalle, oletko var­ma, että tuo siirtämi­nen on laillista?

       Vastaa

66. Raimo K: Kom­men­toitko itseäsi?
    Minä kom­men­toin: mis­sä maas­sa pääsee ilmaiseksi?

    Onko sit­ten niin, että van­huk­sen pitää tehdä rikos, jos­ta pääsee vanki­laan. Siel­lähän palvelu sit­ten pelaa, kun on oikeusmin­is­terinkin mielestä ihmisoikeudet. Eikä tarvitse mak­saa mitään.

    Vastaa

67. Catili­na:
    Yleen­sä toim­intakyvyt­tömän ja peti­in sido­tun laitospoti­laan nor­maal­isti kor­jaisi se väistämätön keuhkoku­ume, se jota aikoinaan san­ot­ti­in van­huk­sen parhaak­si ystäväk­si. Nyt niitä hoide­taan laa­jakir­joisil­la i.v. antibiooteil­la kohtu­ullisen men­estyk­sekkäästikin, ker­ta toisen­sa jäl­keen, ja monas­ti ihan tarkoituksettomasti.
    Jos tätä käytän­töä muute­taan, ratkeaa tai lievit­tyy mon­ta ongel­maa, mun sen on olta­va selkeän poli­it­ti­nen päätös. 

    Minä en kyl­lä halua mitään poli­it­tista päätöstä, kun se aika tulee, kyl­lä hoi­dos­ta ja hoita­mat­to­muud­es­ta (kun hoito on turhaa) päät­tää lääkäri.

    Kun lääkärien asiantun­te­mus­ta on tässäkin niin kovasti korostet­tu, mik­si nyt yht’äkkiä kai­vataan poliitikkoja?

    Vastaa

68. Samuli Saarel­ma: Ter­mi­naali­vai­heessakin on mah­dol­lista kan­nus­taa lähiomaisia toisaal­ta otta­maan itse vas­tu­u­ta hoi­dos­ta, toisaal­ta panos­ta­maan siihen, että se ter­mi­naali­vai­heessa ole­va saa hyvää hoitoa.
    ‘snip’

    Siis ei pelkästään lapset, vaan myös muut omaiset panos­ta­maan. Sil­lä tavalla!

    Vastaa

69. Kari­AK: Onko sit­ten niin, että van­huk­sen pitää tehdä rikos, jos­ta pääsee vanki­laan. Siel­lähän palvelu sit­ten pelaa, kun on oikeusmin­is­terinkin mielestä ihmisoikeudet. Eikä tarvitse mak­saa mitään. 

    Ei kai vanki­laan muuten pääse? Ja ensik­er­ta­lainen selviää ehdol­lisel­la, joten rikolli­nen ura täy­tyy aloit­taa ajoissa.

    Pidän kyl­lä Espan­jaa tai Thaimaa­ta parem­pana vai­h­toe­htona, siis jos toim­intakykyä on. Jos ei ole, eipä ole vanki­las­sa riit­tävää varus­tus­ta (väritelkkari ei riitä) eikä henkilökuntaakaan.

    Vit­si mikä vitsi!

    Vastaa

70. Kalle: Nyt olen per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä. Suomen ain­oa ongel­ma on pääo­maköy­hyys. Joku syr­jay­tymi­nen tms. on täysin merk­i­tyk­setön asia yhteiskun­nal­lis­es­ti. Pienetkin yksi­tyiset pääo­mat ovat tärkeitä. 😉
    Kaik­ki ne toimen­piteet, joil­la estetään yksi­ty­is­ten pääomien val­u­mi­nen val­ti­olle ovat koti­in päin.
    ‘snip’

    Mitä pääo­mia nyt val­ti­olle valuu?

    Vas­tu­s­tat ilmeis­es­ti kaikkea valtionverotusta?

    Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, oletko var­ma, että tuo siirtämi­nen on laillista? 

    Onnek­si EU on pelas­tanut edes joidenkin rahat suo­ma­laiselta verot­ta­jal­ta — vai pitääkö sanoa rehellis­es­ti suo­ma­laisil­ta poli­itikoil­ta. Valitet­tavast se ei auta min­ua, kuten se ei auta muitakaan virkamiehiä, pienyrit­täjiä tai duunare­i­ta. Jär­jeste­lyyn täy­tyy olla aika paljon järjesteltävää.

    Osmo, kaiketi mui­s­tat vaali­ra­hoi­tus­lait­to­muudet muu­ta­man vuo­den takaa, joi­hin syylistyivät niin kepu­laiset kuin demar­itkin. Samal­la lehdis­tö ton­ki muidenkin puoluei­den rahoi­tus­ta. Kokoomuk­sen kak­si suur­in­ta lail­lista rahoit­ta­jaa oli­vat lux­en­burgi­laisia yhden HS:n artikke­lin mukaan! Isot pääo­mat voi ja pitääkin siirtää pois Suomesta.

    Ei ole isän­maal­lista mak­saa vero­ja Suomeen. On isän­maal­lista kar­tut­taa suo­ma­laista pääo­maa. Pääo­man kool­la ei ole väliä. Niin suuret kuin pienetkin pääo­mat ovat tärkeitä. Tämä on yksi keskeinen asia, joka kan­nat­taa oppia Ruot­sista, joka hoitaa aina ensin ruot­salaisen pääo­man edun, oli hal­li­tus­vas­tu­us­sa kuka tahansa. Nyt Suomes­sa on suo­jat­tu vain suuret pääo­mat, mut­ta ei meitä pikku rahoista säästäviä.

    Vastaa

72. Raimo K: Ei kai vanki­laan muuten pääse? Ja ensik­er­ta­lainen selviää ehdol­lisel­la, joten rikolli­nen ura täy­tyy aloit­taa ajoissa.

    Pidän kyl­lä Espan­jaa tai Thaimaa­ta parem­pana vai­h­toe­htona, siis jos toim­intakykyä on. Jos ei ole, eipä ole vanki­las­sa riit­tävää varus­tus­ta (väritelkkari ei riitä) eikä henkilökuntaakaan.

    Vit­si mikä vitsi!

    Point­ti­ni oli se, että vangeille on taat­tu tietyt peru­soikeudet, esimerkik­si ter­vey­den­huolto ja ulkoilu, eikä heiltä veloite­ta mitään.

    Mik­si van­hus­ten pitää sit­ten mak­saa hoivas­taan, jos vankien ei tarvitse? Eikö samal­la logi­ikalla myös vanke­ja voisi velvoit­taa mak­samaan palveluis­taan, ensin omaisu­udel­laan ja jos se ei riitä, niin sit­ten omaiset maksavat?

    Entäs sit­ten itse aiheutetut vai­vat, esimerkik­si yli­pain­os­ta johtu­vat sairaudet tai päi­hdeon­gel­mat? Eikö näi­denkin hoita­mis­es­ta pitäisi mak­saa itse ja jos ei ole rahaa, niin omaiset maksavat?

    Vastaa

73. Raimo K: Minä en kyl­lä halua mitään poli­it­tista päätöstä, kun se aika tulee, kyl­lä hoi­dos­ta ja hoita­mat­to­muud­es­ta (kun hoito on turhaa) päät­tää lääkäri.

    Siinä ollaan nopeasti raas­tu­vas­sa, kun tehoa­va hoito sinän­sä ehkä olisi ole­mas­sa, ja vieläpä help­po ja yksinker­tainen, mut­ta jon­ka mielekkyys olisi kyseenalainen.

    Tämä on sitä­pait­si hyvin slip­pery slope. Ter­veitäkin van­huk­sia dis­sa­taan jo nyt aika törkeästi, kun petis­sä makaa­van sairaan ihmisen olete­taan automaat­tis­es­ti ole­van perustal­taan inak­ti­ivisen ja muis­ti­sairaankin, noin yhden vilka­isun perus­teel­la, vaik­ka olisi edel­lispäivänä itse käynyt autol­la tansseissa.

    Vastaa

74. Catili­na: Siinä ollaan nopeasti raas­tu­vas­sa, kun tehoa­va hoito sinän­sä ehkä olisi ole­mas­sa, ja vieläpä help­po ja yksinker­tainen, mut­ta jon­ka mielekkyys olisi kyseenalainen.
    ‘snip’

    Tehoa­va hoito, jon­ka mielekkyys on kyseenalainen? Tähän sopii ter­mi ‘oxy­moron’.

    Raas­tu­vas­sa voi olla — tai siis käy­dä, oikeu­denkäyn­nit ovat peri­aat­teessa julk­isia, mut­ta tehoavas­ta hoi­dos­ta rikok­ses­ta syytet­tynä raas­tu­vas­sa — ei ole mah­dol­lista. Ergo: lääkäri ei ymmär­rä hallintoa.

    Vastaa

75. “Point­ti­ni oli se, että vangeille on taat­tu tietyt peru­soikeudet, esimerkik­si ter­vey­den­huolto ja ulkoilu, eikä heiltä veloite­ta mitään.

    Mik­si van­hus­ten pitää sit­ten mak­saa hoivas­taan, jos vankien ei tarvitse? Eikö samal­la logi­ikalla myös vanke­ja voisi velvoit­taa mak­samaan palveluis­taan, ensin omaisu­udel­laan ja jos se ei riitä, niin sit­ten omaiset maksavat?”

    Ker­ras­saan nerokas oival­lus ja sopi­va ver­tailuko­hde! Vanki­la olisi sitä pait­si tosi mainio paik­ka demen­ti­apoti­laiden hoita­miseen. Heitähän pide­tään jo nyt sul­je­tu­il­la osas­toil­la mut­ta paljon huonom­mil­la ehdoil­la. Vanki­las­ta ei pääse kauheasti karkaa­maan, mut­ta pihalle pää­sisi ulkoile­maan, ja tar­jol­la olisi muu­takin viriket­tä plus pätevää hoitoa. Kaikin puolin kan­natet­ta­va idea.

    Vastaa

76. Raimo K
    Vas­tu­s­tat ilmeis­es­ti kaikkea valtionverotusta?

    Aika vaikea on val­tion virkamiehenä vas­tus­taa vero­tus­ta, kos­ka omakin hyv­in­voin­ti on siitä kiin­ni. 😀 😀 😀 Vas­tus­tan vain type­r­ää, ain­oas­taan kateu­teen perus­tu­vaa pääo­mavero­tus­ta, hölmöä yri­tysvero­tus­ta ja äärim­mäisen haitallista ener­gia- sekä liiken­n­evero­tus­ta. Kaikkea pitää verot­taa, mut­ta tasot pitää olla tolkullisia, jot­ta hyödyt ovat hait­to­ja suurempia.

    Pääo­ma vero­tus voidaan tehdä kahdel­la ter­veel­lä taval­la. Joko siten, että pääo­mat­u­lo­ja verote­taan melko korkeal­la tasol­la koko ajan, mut­ta itse pääo­ma ja sukupol­ven vai­h­dok­set ovat verot­to­mia. Tämä on pääsään­tö Euroopassa.

    Asia voidaan tehdä myös toisin, niin että yri­tys- ja pääo­mat­ulovero­tus on lähel­lä nol­laa, mut­ta sukupol­ven­vai­h­dok­sia verote­taan raskaasti. Sil­loin jokainen sukupolvi saa rak­en­taa itse rikkaut­en­sa. Tätä voi yksinker­tais­taen kut­sua USA:n malliksi.

    Molem­mat mallit takaa­vat riit­tävän yksi­tyisen pääo­man pyörit­tämään yhteiskun­taa. Ruot­si on mallies­imerk­ki vau­raas­ta ja hyvin toimi­vas­ta ensim­mäisen mallin yhteiskun­nas­ta. USA taas tois­es­ta. Suomes­sa yritetään kupa­ta sekä tulot että perin­nöt — ja ihme­tel­lään mik­sei yhteiskun­ta toi­mi. Ei kai toi­mi, kun ei ole pääo­mia luo­maan työpaikkoja.

    Vero­tuk­ses­sa pitää olla jokin muukin kan­ta­va idea kuin äärim­mäisyy­teen viety kateus! 😉

    Vastaa

77. Kalle: Vas­tus­tan vain type­r­ää, ain­oas­taan kateu­teen perus­tu­vaa pääo­mavero­tus­ta, hölmöä yri­tysvero­tus­ta ja äärim­mäisen haitallista ener­gia- sekä liiken­n­evero­tus­ta. Kaikkea pitää verot­taa, mut­ta tasot pitää olla tolkullisia, jot­ta hyödyt ovat hait­to­ja suurempia.

    Minä en yksinker­tais­es­ti ymmär­rä ajatuk­sen­juok­sua, jon­ka mukaan Suomen vero­tuk­sen kri­it­tisiä ongel­mako­htia ovat muu­ta­man has­sun pros­entin per­in­tövero ja se, että polt­toaine mak­saa yli puoli­toista euroa litra, mut­ta se, että keski­t­u­loinen joutuu työsken­telemään yli puoli päivää ostaak­seen tun­nin toisen keski­t­u­loisen työtä, ei ole edes mainitsmisen arvoinen ongelma.

    Vastaa

78. Kalle:
    ‘snip’
    Suomes­sa yritetään kupa­ta sekä tulot että perin­nöt – ja ihme­tel­lään mik­sei yhteiskun­ta toi­mi. Ei kai toi­mi, kun ei ole pääo­mia luo­maan työpaikkoja.
    ‘snip’

    Suomes­sa ei ole mitään pulaa pääomista — ja lisää saadaan ulkoa, jos tarvitaan.

    Investoin­te­jakin suo­ma­laiset fir­mat tekevät, mut­ta ikävä kyl­lä ulkomaille.
    Eikä investoin­te­ja verote­ta. Osinko­ja verote­taan, mut­ta mielu­um­min mak­se­taan osinko­ja kuin investoidaan Suomeen.

    Vastaa

79. Raimo K: Suomes­sa ei ole mitään pulaa pääomista – ja lisää saadaan ulkoa, jos tarvitaan.

    Tämä ei käsit­tääk­seni pidä paikkaansa. Suo­ma­laiset jät­ti­fir­mat kuten vaik­ka met­al­li- tai paper­i­fir­mat kyl­lä saa­vat rahaa invesoin­tei­hin­sa. Kyse on ain­oas­taan rahan hinnasta.

    Sen sijaan olen käsit­tänyt, että uusille ja pie­nille kas­vav­ille yri­tyk­sille rahoi­tus on kallista ja tiukas­sa. Toisin sanoen, rahoi­tus­ta on teknis­es­ti ottaen saataville mut­ta rahoit­ta­jat hin­noit­telel­vat riskit liian korkealle.

    Vastaa

80. åke:
    ‘snip’
    Sen sijaan olen käsit­tänyt, että uusille ja pie­nille kas­vav­ille yri­tyk­sille rahoi­tus on kallista ja tiukas­sa. Toisin sanoen, rahoi­tus­ta on teknis­es­ti ottaen saataville mut­ta rahoit­ta­jat hin­noit­tel­e­vat riskit liian korkealle.

    Rahan hin­ta lie­nee jonkin ver­ran nous­sut, mut­ta mata­la se edelleen on. Pulaa on ideoista, ei rahasta.

    Vastaa

81. Raimo K: Suomes­sa ei ole mitään pulaa pääomista – ja lisää saadaan ulkoa, jos tarvitaan.

    Mis­tähän syys­tä sit­ten pieniä ja keskisu­uria kasvuyri­tyk­siä sekä suuria vaki­in­tunei­ta yri­tyk­siä jatku­vasti siir­tyy ulko­maiseen omis­tuk­seen? Ilmiö näkyy Talouselämän Yri­tyskau­pat ‑sivuil­ta

    Vastaa

82. tcrown: Minä en yksinker­tais­es­ti ymmärrä… 

    Olet taval­laan oike­as­sa. Olemme verot­ta­mas­sa itsemme hengiltä. Kun taloutemme oli sul­jet­tu, tämä vielä toi­mi jotenkin, mut­ta nyt EU-sisä­markki­noil­la joi­ta puris­taa globaali kil­pailu, tämä ei enää toimi. 

    Liian kova ja ennen kaikkea liian pro­gres­si­ivi­nen palkkavero­tus on ongel­ma, kuten san­ot. Se ei kuitenkaan poista sitä, että yhteiskun­nal­lis­es­ti vielä suurem­pi ongel­ma on itse aiheutet­tu pääomaköyhyys.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, miten suma pure­taan. Itse näk­isin mielum­min hal­li­tus sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen purkamisen, mikä mah­dol­lis­taa veroas­t­een laskun. Huonom­pi vai­h­toe­hto on sit­ten tehdä Uudet Seelannit.

    Vastaa

83. Raimo K: Suomes­sa ei ole mitään pulaa pääomista 

    Tuo ei pidä paikkansa, kun Suomea ver­rataan on meil­lä järisyt­tävän iso ero PKT-sek­torin keskisu­ures­sa teol­lisu­udessa esimerkik­si Sak­saan. Se on kuitenkin juuri sitä työl­listävää osu­ut­ta. Kateus ajaa ohi oman työ­paikan! Ei ihan ter­veel­lä poh­jal­la ole­vaa ajattelua.

    Raimo K:
    – ja lisää saadaan ulkoa, jos tarvitaan. 

    Tuo pitää paikkansa. Noki­akin takoi suurim­man osan voitois­taan amerikkalaisille eläkeläisille, ei suo­ma­laisille. Tässä on se iso ero ruot­salaiseen sosi­aalidemokra­ti­aan. Ruot­sis­sa huole­hdi­taan aina niin suuren kuin pien­nekin ruot­salaisen pääo­man edus­ta. Suomes­sa ain­oa kan­ta­va voima on suun­na­ton kateus.

    Raimo K:
    Investoin­te­jakin suo­ma­laiset fir­mat tekevät, mut­ta ikävä kyl­lä ulkomaille. 

    Kos­ka se on edullisem­paa. Kan­nat­taisi vähän kat­soa peili­in, mik­si näin on. Toki kyse on osit­tain markki­noista, mut­ta kyl­lä suures­sa osas­sa on huonos­ti hoidet­tu veropolitiikka.

    Raimo K:
    Eikä investoin­te­ja verote­ta. Osinko­ja verote­taan, mut­ta mielu­um­min mak­se­taan osinko­ja kuin investoidaan Suomeen. 

    Ver­taa­pa viro­laiseen käytän­töön! PKT-sek­torin kan­nat­taa siirtää tuotan­toaan Viroon jo pelkästään järkeväm­män yri­tysvero­tuk­sen takia. Ei Suomeen nykyisel­lä vero­tuk­sel­la kan­na­ta investoida.

    Vastaa

84. Raimo K: Rahan hin­ta lie­nee jonkin ver­ran nous­sut, mut­ta mata­la se edelleen on. Pulaa on ideoista, ei rahasta.

    Suomes­sa on iso pula riskirahasta.

    Vastaa

85. Viherinssi: Suomes­sa on iso pula riskirahasta. 

    Itsenäisen Suomen aikana on tehty yksi hyvä pääomi­tuskier­ros, jon­ka vaiku­tuk­sia näkee yhä tänä päivänä PKT-sek­to­ril­la ja suuryri­tys­ten tuote­merkeis­sä. Sitä san­ot­ti­in kiel­to­laik­si. Toinen mah­dol­lisu­us, Nokian optiot, tyrit­ti­in verotuksella.

    Vastaa

86. Viherinssi: Suomes­sa on iso pula riskirahasta.

    Kuin­ka iso? 100 euroa, 1.000 euroa, 1.000.000 euroa…
    Jos yri­tyk­set jaka­vat rahaa ulos, se ei ole merk­ki rahan puutteesta.

    Vastaa

87. Kalle:
    ‘snip’
    Ver­taa­pa viro­laiseen käytän­töön! PKT-sek­torin kan­nat­taa siirtää tuotan­toaan Viroon jo pelkästään järkeväm­män yri­tysvero­tuk­sen takia. Ei Suomeen nykyisel­lä vero­tuk­sel­la kan­na­ta investoida. 

    Viron malli voisi sinän­sä olla ihan OK myös Suomes­sa, mut­ta ei se ole mihinkään muut­toaal­toon pois Suomes­ta johtanut.
    Jopa OP:n Karhi­nen tääl­lä vielä säh­lää, vaik­ka uhkasikin Viroon siirtyä 😉

    Vastaa

88. Kalle: Olet taval­laan oike­as­sa. Olemme verot­ta­mas­sa itsemme hengiltä. Kun taloutemme oli sul­jet­tu, tämä vielä toi­mi jotenkin, mut­ta nyt EU-sisä­markki­noil­la joi­ta puris­taa globaali kil­pailu, tämä ei enää toimi. 

    Se että vero­tus on syynä ahdin­gon syvyy­teen on var­maan tot­ta. Mut­ta jos yhteiskun­nas­sa ahdinko kas­vaa kun vero­tus­ta voimakkaasti _kevennetään_ on loogis­es­ti ongel­man syynä vero­tuk­sen keven­tymis­es­tä johtunut julk­istalouden ali­jäämä eikä suinkaan “liian korkea verotus”.

    Ns talousvi­isaat (Kork­man & co) unisonos­sa lin­jaa­vat “fak­tana” kuin­ka veronkiristys­ten tie on tuhon tie ja kuin­ka vero­tu­lo­jen min­i­moin­ti muka lisää niitä. Tieteis­sä (jol­lainen taloustiedekin on ellei ole höpöhöpöä) on kuitenkin koulukun­tia ja nou­se­via ja vaipu­via aate­su­un­tia lop­ullisi­in totuuk­si­in uskovien lahko­lais­ten sijaan. Toisin sanoen: tiede ja yhteiskun­ta kehit­tyvät kun nykyusko­muk­sista poiketen esimerkik­si hok­sa­taan että vero­tus­ta (ja pro­gres­sio­ta) kiristämäl­lä van­hus­ten­hoito saadaan hoidet­tua ihan mallikkaasti. Ainakin mallikkaam­min kuin aikana jol­loin vero­tuk­sen keven­tämisen kaikkivoipaisu­u­teen uskot­ti­in sokeasti.

    Vastaa

89. Minus­ta tun­tuu, että joidenkin mielestä raha tulee pankista. Samat henkilöt lienevät niitä, joiden mielestä sähkö tulee töpselistä? 😀

    Voisi ajatel­la van­hus­ten uno­htuneen tässä keskustelus­sa kokon­aan, mut­ta valitet­tavasti kyse on rahas­ta. Nykykäytän­töön meil­lä ei ole varaa. Silti olisi kiva, jos puhut­taisi­in myös siitä, mitä van­huk­set tarvit­se­vat ja ennen kaikkea siitä, mitä he eivät tarvitse!

    Vastaa

90. Raimo K: Kuin­ka iso? 100 euroa, 1.000 euroa, 1.000.000 euroa…
    Jos yri­tyk­set jaka­vat rahaa ulos, se ei ole merk­ki rahan puutteesta.

    Tässä nyt käy­dään kah­ta keskustelua. Vaki­in­tunei­den yri­tys­ten osin­gon­jako on eri asia kuin alka­vien ja/tai kas­vavien yri­tys­ten rahoitus.

    Vaki­in­tunei­den yri­tys­ten antelias osin­gon­jako saat­taa olla merk­ki ideoiden puut­teesta osinko­ja jakavis­sa yri­tyk­sis­sä, mut­ta sil­lä ei ole mitään tekemistä alka­vien yri­tys­ten ideoiden tai rahan puutei­den kanssa. 

    Kan­sain­väliseen kasvu­un tähtäävä yri­tys tarvit­see riski­ra­haa sato­ja tuhan­sia, jopa miljoo­nia euro­ja. Vain har­val­la suo­ma­laisel­la on halua ja siis varaa täl­laisi­in sijoituksiin. 

    Meil­lä on siis pääoma­pu­utet­ta. Suo­ma­laiset pikku­varakkaat voisi­vat toki sijoit­taa tuhan­sia, jopa kym­meniä tuhan­sia euro­ja, mut­ta sopivia “keskinäisiä” sijoi­tusy­htiöitä ei ole tarjolla. 

    No, Oulus­sa täl­laista yritetään synnyttää.

    Vastaa

91. Raimo K: Siis ei pelkästään lapset, vaan myös muut omaiset panos­ta­maan. Sil­lä tavalla! 

    En oikein ymmär­rä, mitä ajat takaa. Van­huk­sen tärkein apu on yleen­sä puoliso, eivät lapset. Samoin sis­aruk­set usein aut­ta­vat toisi­aan. Sys­teemit, jot­ka eivät kan­nus­ta hyö­dyn­tämään näitä voimavaro­ja, ovat minus­ta huonoja.

    Vastaa

92. Raimo K: Rahan hin­ta lie­nee jonkin ver­ran nous­sut, mut­ta mata­la se edelleen on. Pulaa on ideoista, ei rahasta.

    Ei sitä rahaa kasvuyri­tys saa pankista, ellei yrit­täjäl­lä itsel­lään ole lait­taa vakuuk­sia. Arvaa kuin­ka monel­la uran alku­taipaleel­la ole­val­la yrit­täjä löytää miljoonien edestä vakuuk­sia? Joku 200 000 euroa, joka ehkä olisi jotenkin raa­pusteltavis­sa omas­ta asun­nos­ta kokoon, ei riitä yri­tys­toimin­nas­sa yhtään mihinkään.

    Vastaa

93. Jalankulk­i­ja:
    “Nykyi­nen lääketiede ja korkea elin­ta­so on johtanut huonoa mut­ta kallista van­hu­ut­ta elävien määrän räjähdyk­seen. Jostain syys­tä van­hus­ten hengis­sä pitämi­nen on muo­dos­tunut itse­tarkoituk­sek­si. Olen kuul­lut, että syöpähoito­jakin annetaan vielä viimeisiä vuosi­aan eläville.”

    Hal­lelu­jaa mil­laisia puheen­vuoro­ja tääl­lä esitetään! Taas ollaan päästy tähän van­huk­set ovat ongel­ma­jätet­tä ‑ajat­telu­un. Minkäikäisiltä kansalaisil­ta olette ajatelleet takavarikoi­da itse han­ki­tun omaisu­u­den? Olisiko 60 vuot­ta sopi­va? Nämä ovat kuin suo­raan Aatu-vainaan agen­dal­ta. Ja miltä muil­ta ihmis­ryh­miltä ajat­telitte sosial­isoi­da omaisu­ut­ta? Punatukkaisil­ta tai vasenkätisiltä?

    Tässä sitä kauhis­tel­laan van­hus­ten jäämistä eloon hyvän hoidon ansios­ta. Onko Suomes­sa todel­la siir­ryt­ty valikoivaan sosi­aal­i­tur­vaan, jos­sa vain tietynikäisille (lue: nuo­rille) saa tar­jo­ta julk­isia ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja? Jotkut muut jäävät näköjään vahin­gos­sa liian pitkään henkiin. 

    Suuret ikälu­okat esitetään joka kään­teessä suure­na ongel­mana, vaik­ka nykyi­nen eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us, asun­to­var­al­lisu­us ja koko sosi­aal­i­tur­van taso on raken­net­tu suurelta osin hei­dän työl­lään. Ja sil­loin kun hei­dän pitäisi päästä siitä myös hyö­tymään, niin halu­taan kek­siä kokon­aan uudet pelisäännöt.

    Ei Suomes­sa ikään­nytä sen nopeam­min kuin mis­sään muual­lakaan. Min­un laskuop­pi­ni mukaan jokainen ikään­tyy joka päivä yhden päivän ver­ran. Suurten ikälu­okkien kasaan­tu­mi­nen johtuu tietysti sotien vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta samas­ta syys­tä johtuu myös kansal­lis­var­al­lisu­u­den kertyminen.

    Suuret ikälu­okat ovat sitä pait­si eläneet ter­veem­min kuin van­hempansa, joten heil­lä on toden­näköis­es­ti edessään enem­män ter­veitä eläke­vu­osia ja vähem­män sairaana kitu­mista. Ja tämähän tässä näköjään ras­saa, kun eivät moko­mat ymmär­rä heit­tää veiviään juuri eläk­keelle päästessään, vaan ovat pitkään has­saa­mas­sa “yhteisiä” mut­ta suurek­si osak­si itse keräämiään varo­ja. Pitäisikö siir­tyä anti­ikin Kreikan malli­in, jos­sa 70 vuot­ta täyt­täneet työn­net­ti­in kalli­ol­ta mereen? 

    Täl­laista keskustelua olisi ollut mah­do­ton kuvitel­la tapah­tu­vak­si 20 – 30 vuot­ta sit­ten, vaik­ka elet­ti­in sil­loinkin van­hak­si ja mon­et jou­tu­i­v­at pitkäaikaispoti­laik­si. Nyt ajat ja asen­teet ovat koven­tuneet. Nykyään van­hus­ten omaisu­us muut­tuu kuolin­pesäk­si, kun vaina­ja on vielä hengissä.

    Mie­lenki­in­toista on sekin, että tämän aiheen keskustelu­navauk­set tule­vat yksi toisen­sa perään vihreiltä, joiden kan­nat­ta­jien joukos­sa taitaa olla san­gen paljon tulon­si­ir­to­jen saa­jia ja vähem­män net­tomak­sajia. Vaikea olisi kuvitel­la, että kokoomus ehdot­taisi van­hus­ten omaisu­u­den sosial­isoin­tia iän perus­teel­la. Jokainen kumar­taa oma­lle kan­nat­ta­ja­joukolleen mut­ta pyl­listää samal­la kaikille muille.

    Vastaa

94. No sitä on mon­ek­si van­hus­ten­hoi­dos­sakin, on esim. ole­mas­sa sel­l­aisia van­huk­sia, joiden eli­naikaa pyritään kaikin tavoin lyhen­tämään ja minä sat­un ole­maan noista yksi, enkä var­masti ole ainoa.
    En yhtään ihmettele että elinikää pyritään lyhen­tämään vaikeut­ta­mal­la kaikin mah­dol­lisin tavoin van­huk­sen jokapäiväistä elämää. Sil­lä mikään ei tule niin hal­vak­si kun kuolema.
    Ja mielestäni elin­iän­ly­hen­tämiseen tähdätään sil­läkin, kun työläiset uuvute­taan alim­i­toite­tuis­sa töis­sään ja tuon lisäk­si nos­te­taan eläkeikään niin paljon, ettei työläisen ole enää mah­dol­lista elää eläkeikään saak­ka. Maas­samme ei mis­sään ole näkyvil­lä van­hus­myön­teisyyt­tä. Puis­tois­sa ei ole penkke­jä van­huk­sia varten, jot­ka osaltaan aut­taisi­vat van­huk­sia jak­samaan ulkoil­la itsenäis­es­ti. Tavarat­alois­sa, mar­keteis­sa ym. liikkeis­sä ei myöskään ole istu­imia, jot­ka osaltaan aut­taisi­vat van­huk­sia asioimas­ta itsenäis­es­ti. Lääkärikeskuk­sis­sa, sairaalois­sa ym. julk­i­sis­sa tilois­sa ei ole inva WC,ssä van­hus­ten asioin­tia helpot­ta­mas­sa WC-istu­imen koro­tuk­sia. Ja jos olette huomioi­neet kaupois­sa esil­lä ole­vat hin­ta tiedot­teet, kaik­ki ovat sen ver­ran pienel­lä tek­stil­lä, että use­am­man iäkkääm­män kansalaisen on niistä mah­do­ton saa­da hin­tatiedot selville.
    Ja ajatel­laan TV-ohjelmia kun suurin osa van­huk­sis­tamme on Suomenkielisiä, TV,ssä Suomenkielisiä ohjel­matar­jon­ta on hyvin vähäistä, mik­si? Tämä TV-ohjel­ma-asia on jotain täysin käsit­tämätön­tä, kun tiede­tään ole­van paljon sel­l­aisia van­huk­sia laitoshoi­dos­sa ja var­masti myös koti­olois­saan, joille TV on ain­oa ajan­vi­etevä­line mitä on ole­mas­sa, kukaan muu kansalainen ei tarvitse TV,tä kun hän, joka on sidot­tu vuo­teeseen­sa, tai sisätilois­sa elämään, että sitä ei voi mil­lään ymmärtää, kun TV, ei palvele sitä kansalaisosaa, joille TV ohjel­mat voisi­vat olla tarpeelli­nen ajanku­lu ja viihdyttäjä?

    Vastaa