Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen

Hal­li­tus on huolis­saan kohoav­ista asun­to­jen hin­noista ja asun­top­u­las­ta Helsin­gin seudul­la. Näinä päiv­inä val­tio ja seudun kun­nat solmi­vat sopimuk­sen pani­iki­no­mais­es­ta kaavoituk­sen nopeut­tamis­es­ta, joka esimerkik­si Helsin­gin osalta merk­it­sisi sitou­tu­mista kaavavaran­toon, joka on läh­es kah­den Vuosaaren suu­ru­inen. Lääke taitaa olla väärä, sil­lä Helsin­gin seudul­la ei ole määräl­listä asun­top­u­laa vaan laadulli­nen, sijain­ti­in liittyvä.

Oheises­sa kuvas­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen hin­take­hi­tys suh­teessa maan keskimääräisi­in asun­non hin­toi­hin. Huo­mataan, että muual­la Helsin­gin seudul­la ei ole mitään huikea­ta hin­to­jen nousua pait­si eteläisessä ja län­tisessä Helsingis­sä, Helsin­ki 1:ssä ja Helsin­ki 2:ssa. Kehyskun­nis­sa ker­rostaloa­su­to­jen hin­nat ovat jopa hal­ven­tuneet suh­teessa koko maan hin­tata­soon. Jos ei ole nir­so asun­non sijain­nin suh­teen, asun­non saa aivan kohtu­ullisel­la hin­nal­la. Ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet nir­soik­si. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun asun­top­u­la ei ole määrälli­nen vaan laadullinen”

Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta

On säädet­tävä laki kiin­teistöveron asteit­tais­es­ta nos­tos­ta kymme­nen vuo­den aikana nyky­istä huo­mat­tavasti korkeam­malle tasolle. Kiin­teistöveron tulee kohdis­tua tont­ti­maan ja sil­lä ole­van raken­nu­soikeu­den arvoon, ei siihen, kuin­ka hyvä ja hyväkun­toinen raken­nus ton­til­la sijait­see. Kiin­teistövero tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulkop­uolel­la. Veron poh­jana ole­va kiin­teistö­jen arvos­tus on vas­tat­ta­va maapo­h­jan ja raken­nu­soikeu­den todel­lista arvoa ja tämän arvon on reagoita­va nopeasti esimerkik­si liiken­n­ev­erkon muutoksiin.

Taa­ja­ma­maan ja raken­nu­soikeu­den arvoon kohdis­tu­va kiin­teistövero on ihanteelli­nen vero, jol­la ei ole käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia. Se kap­i­tal­isoituu maan arvoon sitä alen­taen. Hyvin yleis­es­ti teol­lisu­us­mais­sa ajatel­laan, että kaupunki­maan arvon­nousu kuu­luu yhteiskun­nalle, joka on sen kaupun­gin ton­tin ympärille rak­en­tanut. Tapo­ja kon­fiskoi­da arvon­nousu yhteiskun­nalle on monia. Kaupunki­maista asu­tus­ta voi kaavoit­taa vain yhteiskun­nan omis­ta­malle maalle (mon­et Sak­san osaval­tiot), kaavoitushyö­dyn leikkaus kaavoitus­mak­sul­la, asun­to­tu­lon vero­tus asun­non arvon mukaan (Sveit­si) ja korkea kiin­teistövero (Yhdys­val­lat). Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: laki kiin­teistöveron asteit­tais­es­ta korottamisesta”

Oden vaaliohjelma: varainsiirtoverosta luovuttava

Kos­ka tämän vaa­likau­den tärkeim­mät lin­jauk­set on jo tehty, kan­nat­taa nos­taa katse seu­raavaan. Kokoan tämän otsikon alle iso­ja ja pieniä asioi­ta, joi­ta seu­raa­van kau­den hal­li­tu­so­hjel­maan pitäisi ottaa. Nämä tule­vat aivan sekalaises­sa järjestyk­sessä tipoit­tain. Jos­sain vai­heessa, toiv­ot­tavasti jo ennen eduskun­tavaale­ja, kokoan ne jonkin­laisen jäsen­nyk­sen alle. Jos palaute antaa siihen aihet­ta, voin myös muut­taa tek­stiä ennen sen kokoamista yhteen.

***

Varain­si­ir­toveros­ta on asun­to- ja kiin­teistökaupois­sa luovut­ta­va kokonaan.

Kyseistä veroa ei voi perustel­la mil­lään muul­la taval­la kuin, että se tuot­taa tuloa val­ti­olle ja on aina tuot­tanut. Asun­tomarkki­noil­la vero aiheut­taa tarpee­ton­ta luk­i­tus­vaiku­tus­ta ja saa ihmiset asumaan epä­tarkoituk­sen­mukai­sis­sa asun­nois­sa. Se syr­jii niitä, jot­ka aloit­ta­vat asum­isuransa vähä­varaisi­na ja joutu­vat osta­maan ensin yksin ja sen jäl­keen vai­heit­tain vähän isom­man ver­rat­tuna niihin, joil­la on mah­dol­lisu­us ostaa heti lop­ulli­nen per­hea­sun­to. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: varain­si­ir­toveros­ta luovuttava”

Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?

Julk­isu­udessa on arvostel­tu paljon Helsin­gin vaa­timus­ta, että uus­tuotan­nos­sa on olta­va tiet­ty osu­us per­hea­sun­to­ja. Täl­lä halu­taan suosia lap­siper­heitä. Lap­siper­hei­den suosimi­nen on yleen­sä ollut hyväksyt­tävä, ellei jopa vaa­dit­tu osa kaikkea asuntopolitiikkaa.

Raken­nusy­htiöt valit­ta­vat, ettei per­hea­sun­noille ole kysyn­tää. Näyt­tää jopa Helsin­gin Sanomien asun­to­toim­i­tus men­neen tähän hal­paan. Helsin­gin kan­takaupungis­sa on kysyn­tää kaiken tyyp­pisille asun­noille. Kysymys on siitä, että per­hea­sun­noista mak­se­taan alem­paa neliöhin­taa kuin pien­asun­noista ja raken­nusy­htiöt pitävät enem­män isos­ta neliöhin­nas­ta kuin pien­estä. Per­hea­sun­noista mak­se­taan kuitenkin paljon enem­män kan­takaupungis­sa kuin vaikka­pa Jär­ven­päässä, ja Jär­ven­päässäkin rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa. Jat­ka lukemista “Onko väärin suosia lap­siper­heitä kaavoituksessa?”

Helsinkiin 60 000 asukkaan kaavavaranto?

Maan hal­li­tus vaatii pääkaupunkiseudun kun­tia huole­hti­maan kaavoitus­ta nopeut­ta­mal­la, että niil­lä on vapaa­ta kaavavaran­toa viiden vuo­den tarpeisi­in. Täl­lä on tarkoi­tus alen­taa asun­tomaan hintaa.

Asun­to­jen hin­taa alen­ta­vat vain asun­not. Vaik­ka raken­nus­li­ik­keet saisi­vat maan ilmaisek­si, sil­lä ei olisi vaiku­tus­ta siihen hin­taan, jol­la ne valmi­it asun­not myyvät. Pitäisi siis rak­en­taa enem­män. Isom­pi kaavavaran­to peri­aat­teessa nopeut­taa rak­en­tamista, mut­ta vain jos alal­la val­lit­see jonk­i­nasteista kil­pailua. Tähän puoleen asi­as­ta soisi val­tio­val­lan voimal­la puut­tuvan. Jat­ka lukemista “Helsinki­in 60 000 asukkaan kaavavaranto?”

Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen

Hyvässä kaupungis­sa on tar­jol­la myös hyvää pien­taloa­sum­ista, vaik­ka juuri ylikysyn­tä kohdis­tuu ratik­ka ja hissi ‑asum­is­muo­toon. Vaik­ka kan­takaupunki­maista asu­tus­ta tarvi­taan lisää, kaik­ki eivät sitä halua. Huonoiten Helsin­gin seudun asun­to­tar­jon­ta palvelee niitä, jot­ka halu­a­vat asua pien­talos­sa, mut­ta halu­a­vat silti myös urbaane­ja palveluja.

Helsin­ki on asukaslu­vul­taan (1,2 miljoon­aa) liian suuri ollak­seen yksikeskuksi­nen kaupun­ki. Tarvit­taisi­in toisaal­ta Hyvinkään kaltaisia kun­nol­lisia pikkukaupunke­ja ja toisaal­ta edel­lisessä postauk­ses­sa mainit­tu­ja puu­tarhakaupunke­ja. Lisäk­si tietysti jotkut halu­a­vat asua varsi­naisel­la haja-asu­tusalueel­la, mut­ta sil­loin ei voi ymmärtää, että kaikkea ei voi saa­da. Palve­lut ovat kaukana eikä joukkoli­ikenne ei toi­mi. Ei myöskään voi vaa­tia, että pääsee autoi­neen vapaasti ter­ror­isoimaan niiden elämää, jot­ka halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen”

Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva

Hyvä kaupunki­rakenne on tiivis mut­ta har­va. Mikä raken­netaan, raken­net­takoon se tiivi­isti ja kaupunki­mais­es­ti. Ker­rostaloaluei­den tont­tite­hokku­us mielu­um­min lähel­lä kah­ta kuin alle yhden ja pien­taloalueet vähin­tään 0,4:n tont­tite­hokku­udel­la. Tämä tietysti noin ohjeel­lise­na arvona, maas­tol­la ja muil­la olo­suhteil­la on vaiku­tuk­sen­sa asiaan.

Tiivi­in kaupunki­maisen kaavoituk­sen vastapain­ona tarvi­taan kun­non viher­alueet kaupunki­mais­ten osien väli­in. Näin on kaavoitet­tu esimerkik­si Sak­sa (kat­sokaa lentokoneen ikku­nas­ta, jos sää sal­lii, tai ekol­o­gisem­min Google Earthista!)

Tämän takia esimerkik­si Hert­toniemen metroase­man ympärille kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja muut­ta­mal­la hyvin teho­ton­ta teol­lisu­usaluet­ta asun­nok­si ja jät­tää kilo­metrin päässä metroase­mal­ta ole­va Kivi­nok­ka viher­alueek­si – toki niin, että asukkaiden mah­dol­lisu­us käyt­tää sitä para­nee nykyis­es­tä olen­nais­es­ti, vaik­ka se sotisikin mökkiläis­ten etu­ja vastaan.

Hyvässä kaupungis­sa on siis tiheitä saarekkei­ta, pikkukaupunke­ja viher­aluei­den ympäröimänä. Niitä ei kuitenkaan sirotel­la miten hyvänsä.

Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (5) Puutarhakaupunki

Ideaal­i­malli puu­tarhakaupungista on kohta­laisen tiivis omako­tialue, jon­ka keskel­lä on juna‑, metro‑, tai ratikkapysäk­ki. Kilo­metrin säteel­lä pysäk­istä on maa­ta noin kolme neliök­ilo­metriä. Jos se kaavoite­taan vaik­ka vain 0,2:n aluete­hokku­udel­la, ker­rosalaa mah­tuu noin 600 000 k‑m2, jos­ta asuinker­rosalaa olisi var­maankin noin 500 000 k‑m2 ja asukkai­ta run­saat kymme­nen tuhat­ta. Tämä riit­tää ylläpitämään tärkeimpiä päivit­täisiä palvelu­ja, koulua, kun­nol­lista kaup­paa, rav­in­toloi­ta, ja muu­ta sel­l­aista. Palve­lut keskit­tyvät luon­nol­lis­es­ti alueen keskelle, sen pysäkin lähelle. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (5) Puutarhakaupunki”

Jäätelöllä on väliä.

jäätelö

Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ja kau­pan keskit­tymi­nen on merkin­nyt, että suo­ma­lais­ten tar­jol­la ole­vat elin­tarvikkeet ovat aika vai­h­toe­hdot­to­mia. Elin­tarvikkeet ovat laadukkai­ta, mut­ta tar­jon­taa hal­lit­see pyrkimys logis­tiseen ja tuotan­nol­liseen tehokku­u­teen. Vas­ta pari vuot­ta on Helsingis­sä esimerkik­si ollut myyn­nis­sä tomaat­te­ja, jot­ka on poimit­tu kypsinä.

Pitkään kuvit­te­limme, että Valion vanil­ja­jäätelö on hyvää jäätelöä, kos­ka emme olleet näh­neet parem­paa. On se ihan kelvol­lista, mut­ta nautin­nois­sa – jol­laisek­si kai jäätelö on tarkoitet­tu – mie­lenki­in­toista on myös vai­htelu. Jat­ka lukemista “Jäätelöl­lä on väliä.”

Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (4) Helsingiltä vaaditaan nopeampaa kasvua

Vaik­ka olisi hyvä, että Helsin­ki saisi Suomen sisäl­lä hyviä kil­pail­i­joi­ta ja voisi kas­vaa vähän hitaam­min, tois­taisek­si Helsin­gin seudun kun­tien on otet­ta­va vas­taan kas­va­va väestö. Eri­ty­is­vas­tuu tästä on Helsin­gin kaupungilla – yhdyskun­tarak­en­teen vuok­si. Jos seudun kun­tien kesken olisi mah­dol­lista sopia järkevästä yhdyskun­tarak­en­teesta, olisi mah­dol­lista purkaa väestönkasvua vas­tu­ullis­es­ti mui­hinkin kun­ti­in, mut­ta tois­taisek­si tämä merk­it­sisi vain yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista, lisään­tyvää liiken­netarvet­ta ja huonoa palvelutasoa.

Helsinkiä on moitit­tu liian hitaas­ta kaavoit­tamis­es­ta. Viimek­si moitit­ti­in eilen A‑studiossa. Koko Suo­mi kuulem­ma kär­sii siitä, ettei Helsin­ki päästä ihmisiä työ­paikko­jen äärelle työt­tömyysalueil­ta. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (4) Helsingiltä vaa­di­taan nopeam­paa kasvua”