Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?

Jul­ki­suu­des­sa on arvos­tel­tu pal­jon Hel­sin­gin vaa­ti­mus­ta, että uus­tuo­tan­nos­sa on olta­va tiet­ty osuus per­hea­sun­to­ja. Täl­lä halu­taan suo­sia lap­si­per­hei­tä. Lap­si­per­hei­den suo­si­mi­nen on yleen­sä ollut hyväk­syt­tä­vä, ellei jopa vaa­dit­tu osa kaik­kea asuntopolitiikkaa.

Raken­nus­yh­tiöt valit­ta­vat, ettei per­hea­sun­noil­le ole kysyn­tää. Näyt­tää jopa Hel­sin­gin Sano­mien asun­to­toi­mi­tus men­neen tähän hal­paan. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on kysyn­tää kai­ken tyyp­pi­sil­le asun­noil­le. Kysy­mys on sii­tä, että per­hea­sun­nois­ta mak­se­taan alem­paa neliö­hin­taa kuin pie­na­sun­nois­ta ja raken­nus­yh­tiöt pitä­vät enem­män isos­ta neliö­hin­nas­ta kuin pie­nes­tä. Per­hea­sun­nois­ta mak­se­taan kui­ten­kin pal­jon enem­män kan­ta­kau­pun­gis­sa kuin vaik­ka­pa Jär­ven­pääs­sä, ja Jär­ven­pääs­sä­kin raken­ta­mi­nen kannattaa.

Lap­si­per­heil­lä on vähem­män mak­su­ky­kyä hen­keä koh­den kuin sin­kuil­la tai din­kuil­la. Jos emme suo­si­si lap­si­per­hei­tä, mak­su­ky­kyi­sim­mät vei­si­vät asun­not näi­den nenän edes­tä. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si, että lap­si­per­heet hää­det­täi­siin kan­ta­kau­pun­gis­ta jon­ne­kin kau­pun­gin lai­doil­le ja vain hyvin varak­kail­la lap­si­per­heil­lä oli­si asi­aa kan­ta­kau­pun­kiin – tai niil­lä, jot­ka saa­vat asun­non kau­pun­gin vuokra-asunnosta.

Kos­ka Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa maan, lap­si­per­hei­den suo­si­mi­nen asun­to­po­li­tii­kas­sa koi­tuu kau­pun­gin tap­piok­si. Se ei koi­du raken­nus­liik­kei­den tap­piok­si (jos alal­la val­lit­see toi­mi­va kil­pai­lu, mis­tä tosin en ole var­ma), kos­ka toki ne tar­jous­kil­pai­lus­sa otta­vat huo­mioon sen, mitä kaa­vas­sa lukee. On toki tosi hou­kut­te­le­va aja­tus saa­da tont­ti ensin hal­val­la, kos­ka sii­hen on raken­net­ta­va per­hea­sun­to­ja ja sit­ten man­kua muu­tos kaa­vaan, joka nos­taa ton­tin arvoa huomattavasti.

Se on myön­net­tä­vä, että kau­pun­ki on kaa­va­mää­räyk­si­neen lii­an kate­go­ri­nen edel­lyt­täes­sään samaa per­hea­sun­to­jen osuut­ta kai­kis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa ja mel­kein kai­kis­sa koh­teis­sa. On luon­nol­lis­ta, että suu­rem­pi osa sin­kuis­ta asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa kuin lap­si­per­heis­tä. Opis­ke­li­joi­den asun­non tar­ve on myös otet­ta­va huomioon.

Mut­ta noin yleen­sä lap­si­per­hei­den suo­si­mi­nen kaa­voi­tuk­ses­sa on hyväk­syt­tä­vää ja kannatettavaa.

Espoos­sa uusien asun­to­jen kes­ki­pin­ta-ala on yli 90 neliö­tä eikä sitä arvos­te­le kukaan.

= = =

P.S.

Jos on sitä miel­tä, että pin­ta-ala­mää­räys­ten sisäl­lyt­tä­mi­nen kaa­vaan on vää­rän­lais­ta mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­taan puut­tu­mis­ta, sil­loin on var­maan myös sitä miel­tä, että alu­een kaa­voit­ta­mi­nen pien­ta­loil­le on vää­rin, jos ker­ros­ta­lo­kaa­val­la ton­tin arvo oli­si suurempi.

104 vastausta artikkeliin “Onko väärin suosia lapsiperheitä kaavoituksessa?”

  1. Jos lap­si­per­hei­tä halu­taan tukea, paras tapa teh­dä se on antaa suo­raan rahaa. Täl­löin lap­si­per­heet voi­vat käyt­tää tuen taval­la, jon­ka he kat­so­vat par­hai­ten edis­tä­vän hei­dän omaa hyvin­voin­tia. Osa lap­si­per­heis­tä käyt­täi­si tuen asun­toon hyväl­lä sijain­nil­la. Lap­si­per­hei­den suo­si­mi­nen suo­rien tulon­siir­to­jen sijas­ta kaa­voi­tuk­sel­la perus­tuu käsi­tyk­seen, jon­ka mukaan val­tio tie­tää parem­min kuin lap­si­per­heet itse.
    Lap­si­per­heil­lä on hen­keä koh­din käy­tet­tä­vis­sä vähem­män tulo­ja kuin sin­kuil­la tai din­kuil­la mut­ta samal­la he tar­vit­se­vat hen­keä koh­ti vähem­män neliöi­tä kun jokai­sel­la per­heen­jä­se­nel­lä ei tar­vit­se olla omaa keit­tiö­tä tai kylpyhuonetta.

    1. KKK:
      Jos lap­si­per­hei­tä halu­taan tukea, paras tapa teh­dä se on antaa suo­raan rahaa. Täl­löin lap­si­per­heet voi­vat käyt­tää tuen taval­la, jon­ka he kat­so­vat par­hai­ten edis­tä­vän hei­dän omaa hyvin­voin­tia. Osa lap­si­per­heis­tä käyt­täi­si tuen asun­toon hyväl­lä sijain­nil­la. Lap­si­per­hei­den suo­si­mi­nen suo­rien tulon­siir­to­jen sijas­ta kaa­voi­tuk­sel­la perus­tuu käsi­tyk­seen, jon­ka mukaan val­tio tie­tää parem­min kuin lap­si­per­heet itse.
      Lap­si­per­heil­lä on hen­keä koh­din käy­tet­tä­vis­sä vähem­män tulo­ja kuin sin­kuil­la tai din­kuil­la mut­ta­sa­mal­la he tar­vit­se­vat hen­keä koh­ti vähem­män neliöi­tä kun jokai­sel­la per­heen­jä­se­nel­lä ei tar­vit­se olla omaa keit­tiö­tä tai kylpyhuonetta.

      Mik­si lap­si­per­hei­tä pitäi­si tukea? Mis­sä on näi­den per­hei­den vas­tuu omas­ta elä­mäs­tä? Lap­sen saan­ti ei ole ihmisoikeus

  2. Ei ole vää­rin suo­sia, mut­ta pin­ta-ala­nor­mia oli­si syy­tä tarkentaa.

  3. KKK: Osa lap­si­per­heis­tä käyt­täi­si tuen asun­toon hyväl­lä sijainnilla. 

    Edel­lyt­täen, että sopi­via asun­to­ja on markkinoilla.

  4. Suu­ril­la rahoil­lam­me me sin­kut ja lap­set­to­mat paris­kun­nat han­kim­me neliöi­tä joko sink­kua­sun­nois­ta, yli­ti­la­vis­ta per­hea­sun­nois­ta, tai kom­muu­ni­muo­toi­ses­ti per­hea­sun­nois­ta. Emme lak­kaa ole­mas­ta. Emme muu­ta Kajaa­niin. Vaih­toeh­dot ovat tässä.

    Ylei­sin valin­ta on per­hea­sun­to­jen vajaa­käyt­tö. Las­ten muu­tet­tua omil­leen paris­kun­ta jää asu­maan yli­ti­la­vas­ti. He eivät muu­ta pie­nem­pään, kos­ka sii­nä ei ole juu­ri mitään voi­tet­ta­vaa, kun kei­no­te­koi­nen sink­kua­sun­to­pu­la kos­kee sitä­kin kuviota.

    Hel­sin­gis­sä 4–5 huo­neen asun­nois­ta yli 45 % on 1–2 hen­gen käy­tös­sä (Tilas­to­kes­kus). Mark­ki­noil­la voi­si siis olla mie­lin mää­rin per­hea­sun­to­ja, ja van­ha on hal­vem­paa kuin uusi.

    Kau­pun­gin­val­tuus­to on mää­ri­tel­lyt sito­van kap­pa­le­mää­räi­sen asun­to­tuo­tan­to­ta­voit­teen, jos­ta laa­ha­taan jat­ku­vas­ti jäl­jes­sä. Pie­nem­piä asun­to­ja sai­si luon­nol­li­ses­ti samaan tilaan enemmän.

    Pie­ni­tu­lois­ten sink­ku­jen asun­to­pu­la on polt­ta­va ongel­ma ja se kos­kee kau­pun­kia koko­nai­suu­te­na. Asia on sel­lai­sen kes­kus­te­lun arvoi­nen, jos­sa ei jat­ku­vas­ti loi­ki­ta kes­kus­te­le­maan tie­tyn­tyyp­pis­ten kau­pun­gi­no­sien kama­lan ikä­väs­tä perheasuntotilanteesta.

  5. Nyt menee syyt ja seu­rauk­set suloi­ses­ti sekai­sin. 😀 Ongel­ma­han on poh­jim­mil­taan se, että pie­niä asun­to­ja on aivan lii­an vähän, joten gryn­de­ri­ve­toi­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa on kan­nat­ta­vam­paa teh­dä nii­tä. Per­hea­sun­to­ja­kin on lii­an vähän kes­kus­tas­sa, mut­ta puu­te ei hin­nois­ta pää­tel­len ole yhtä suu­ri. Eli per­hea­sun­to­jen saa­ta­vuus rat­kais­taan teke­mäl­lä lisää pie­niä asuntoja. 

    Toi­nen ongel­ma on vää­rä raken­ta­mi­sen pää­omi­tus. Gryn­de­ri­ve­toi­nen raken­ta­mi­nen ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Sitä saa mitä tilaa. Type­rä sodan­jäl­kei­nen kateus­poh­jai­nen pää­oo­ma­ve­ro­tus tuot­taa mm. vää­rän­lai­sia asun­to­ja. Perin­tö­ve­ron pois­to muu­ten aut­taa tässäkin! 😉

    Kol­man­nek­si voi­daan tode­ta, ettei kaa­voit­ta­jal­la pitäi­si olla mitään teke­mis­tä sen kans­sa, mitä ton­til­le raken­ne­taan. Polii­tit­nen ja vir­ka­mie­soh­jaus ei tuo­ta hyvää jäl­keä, kuten näemme.

  6. Turk­ka Lou­e­ka­ri:
    Ylei­sin valin­ta on per­hea­sun­to­jen vajaa­käyt­tö. Las­ten muu­tet­tua omil­leen paris­kun­ta jää asu­maan yli­ti­la­vas­ti. He eivät muu­ta pie­nem­pään, kos­ka sii­nä ei ole juu­ri mitään voi­tet­ta­vaa, kun kei­no­te­koi­nen sink­kua­sun­to­pu­la kos­kee sitä­kin kuviota.

    Hel­sin­gis­sä 4–5 huo­neen asun­nois­ta yli 45 % on 1–2 hen­gen käy­tös­sä (Tilas­to­kes­kus). Mark­ki­noil­la voi­si siis olla mie­lin mää­rin per­hea­sun­to­ja, ja van­ha on hal­vem­paa kuin uusi.

    Juu­ri näin. Omis­tus­per­hea­sun­nos­ta ei kan­na­ta muut­taa pie­nem­pään asun­toon, kos­ka pie­nen asun­non neliö­hin­ta on yleen­sä­kin suu­rem­pi ja muut­ta­mi­ses­ta on kulu­ja: varain­siir­to­ve­ro, väli­tys­palk­kio, pien­tä remont­tia jne. Täl­löin yhdes­tä huo­nees­ta luo­pu­mi­se­ta ei saa mitään iloa — elin­ta­so vain laskee.

  7. Toi­saal­ta suo­sii kau­pun­ki mui­ta­kin ryhmiä:
    — kes­kus­tan opis­ke­li­ja-asun­not ja
    — senio­ri­ta­lot, jois­sa molem­mis­sa aivan var­mas­ti asun­not vat yleis­tä nor­mia pienempiä.

    Vähän otsi­kon ohit­se, mut­ta mui­ta kau­pun­gin tuke­ma ryh­miä ovat:
    — liik­ku­mis­ra­joit­tei­set, joi­den vuok­si _kaikkiin_ uusiin asun­toi­hin koh­dis­tuu hissi‑, ovi­auk­ko, ja mär­kä­ti­la-vaa­ti­muk­sia. Jokin koh­tuul­li­suus oli­si täs­sä pai­kal­laan ja koh­dis­taa vaa­ti­muk­sia esim. ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­toi­hin ja senioritaloihin
    — auto­no­mis­ta­jat, joi­den vuok­si talo­yh­tiöi­tä edel­ly­te­tään raken­ta­maan auto­paik­ko­ja sekä
    — sau­no­jat. Monel­le täy­sin tur­ha huo­ne kal­liis­ti raken­net­tu­na. Eduk­kaam­pi ja viih­tyi­sem­pi vaih­toeh­to oli­si talo­yh­tiö yhtei­nen saunaosasto

    1. Rol­le:
      Toi­saal­ta suo­sii kau­pun­ki mui­ta­kin ryhmiä:
      – kes­kus­tan opis­ke­li­ja-asun­not ja
      – senio­ri­ta­lot, jois­sa molem­mis­sa aivan var­mas­ti asun­not vat yleis­tä nor­mia pienempiä.

      Vähän otsi­kon ohit­se, mut­ta mui­ta kau­pun­gin tuke­ma ryh­miä ovat:
      – liik­ku­mis­ra­joit­tei­set, joi­den vuok­si _kaikkiin_ uusiin asun­toi­hin koh­dis­tuu hissi‑, ovi­auk­ko, ja mär­kä­ti­la-vaa­ti­muk­sia. Jokin koh­tuul­li­suus oli­si täs­sä pai­kal­laan ja koh­dis­taa vaa­ti­muk­sia esim. ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­toi­hin ja senioritaloihin
      – auto­no­mis­ta­jat, joi­den vuok­si talo­yh­tiöi­tä edel­ly­te­tään raken­ta­maan auto­paik­ko­ja sekä
      – sau­no­jat. Monel­le täy­sin tur­ha huo­ne kal­liis­ti raken­net­tu­na. Eduk­kaam­pi ja viih­tyi­sem­pi vaih­toeh­to oli­si talo­yh­tiö yhtei­nen saunaosasto

      Erit­täin monet ihmi­set ei sau­no ollen­kaan. Joten mik­si hei­dän pitäi­si mak­saa sii­tä? Sau­nat, pesu­tu­vat, pyö­rä­va­ras­tot jne, pitäi­si olla oma­kus­tan­tei­sia paik­ko­ja. Eli nii­den yllä­pi­to ja remon­tit pitää tul­la käyt­tä­jien rahois­ta EI kaik­kien asukkaiden.

      1. Luu­len, että talo­yh­tiös­sä pyö­räi­li­jät kan­na­ta­vat sitä, että pyö­rä­ti­lois­ta ja auto­ti­lois­ta las­ku­te­taan yhtä pal­jon neliö­met­riä koh­den, ja tulot käy­te­tään yhtiö­vas­tik­keen alen­ta­mi­seen. Siis autos­ta kym­me­nen ker­taa enem­män kun fillarista.

  8. Raken­ta­jat valit­ta­vat, että suu­rem­mat asun­not eivät mene kau­pak­si. Kui­ten­kin ystäväni(lapset len­tä­neet pesäs­tä), jot­ka suun­nit­te­le­vat muut­toa pien­ta­los­ta upo­uu­teen ker­ros­ta­loon, eivät löy­dä halua­maan­sa, kos­ka asun­to­jen poh­ja­rat­kai­sut ovat heil­le sopimattomia.

    Asun­nos­sa pitäi­si olla tila­va olo­huo­ne ja ruokailutila,erillinen keit­tiö, pari makuu­huo­net­ta, sau­na ja kun­non kokoi­nen lasi­tet­tu par­ve­ke, joka ei kat­se­le naa­pu­rin sei­nään ja tie­ten­kin auto­hal­li­paik­ka. Asun­non koko tuli­si olla n. 85–95 neliö­tä. Täl­lai­sia teh­dään mm. Ouluun, Hämeen­lin­naan ja Joen­suu­hun, mut­ta ei Hel­sin­kiin. Siel­lä myös mate­ri­aa­lit ovat kor­kea­ta­soi­sem­pia keit­tiö­kaa­pis­to­ja myöten.

    Tääl­lä uusis­sa asun­nois­sa on usein nk. tupa­keit­tiö, joka aina­kin kaik­kien tut­ta­vie­ni mie­les­tä on täy­sin pois las­kuis­ta. Par­ve­ke on pie­ni ja suun­ta on suo­raan naa­pu­rin vastaavaan.

  9. Mik­ko H: Edel­lyt­täen, että sopi­via asun­to­ja on markkinoilla.

    Nii­tä oli­si jos nii­tä ostet­tai­siin markkinahinnalla.

  10. Noi­den van­ho­jen per­hea­sun­to­jen myyn­tiä parem­paan käyt­töön jar­rut­taa myös varain­siir­to­ve­ro. Aika moni 50+ ihmi­nen osaa las­kea että käm­pän vaih­dos­sa varal­li­suus vain las­kee joten parem­pi asua van­has­sa luu­kus­sa — sääs­tö on tuntuva.

    Kor­jaus­lii­ke oli­si antaa raken­nus­liik­kei­den raken­taa pie­niä asun­to­ja ja pur­kaa kau­pan estei­tä eli verotusta.

  11. Kun kai­kil­le asun­noil­le ker­ran on kan­ta­kau­pun­gis­sa on kysyn­tää, joten mik­si pelä­tä sitä, ettei iso­ja asun­to­ja raken­net­tai­si ilman pakkoa?

    Raken­nus­yh­tiöt tavoit­te­le­vat tuot­toa, eivät kor­kei­ta neliö­hin­to­ja. Pie­nis­sä asun­nois­sa on pait­si kor­keam­mat neliö­hin­nat, myös kor­keam­mat raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set neliö­tä koh­den, jol­loin neliö­tuot­to voi olla aivan hyvin kor­keam­mas­ta hin­nas­ta huo­li­mat­ta mata­lam­pi kuin suu­rem­mas­sa asunnossa.

    Nykyi­nen poli­tiik­ka suo­sii nii­tä har­vo­ja, joil­la on varaa isoi­hin asun­toi­hin Hel­sin­gis­sä pie­na­sun­to­ja tar­vit­se­vien kus­tan­nuk­sel­la. Samal­la han­ka­loi­te­taan esim. les­kien, eron­nei­den ym. pie­nem­pään asun­toon halua­vien asun­non­vaih­toa, mikä estää van­ho­jen iso­jen asun­to­jen vapau­tu­mis­ta markkinoille.

    Hel­sin­ki on mää­rä­tie­toi­ses­ti savus­ta­nut vähä­va­rai­sem­pia pois omis­tusa­su­mi­sen mah­dol­li­suu­des­ta jo aivan lii­an pit­kään. Onnek­si vii­me vuon­na saa­tiin jo jon­kin­lai­nen paran­nus tilanteeseen.

    Jos lap­si­per­hei­tä halu­taan suo­sia, niin kan­tai­sin enem­män huol­ta esim. päi­vä­hoi­don laa­jois­ta ja tun­nus­te­tuis­ta ongelmista.

    Asun­to­po­li­tii­kan puo­lel­la kai­kis­ta kes­kei­sin­tä on se, että taa­taan mah­dol­li­suu­det riit­tä­väl­le asun­to­tuo­tan­nol­le kaa­voi­tuk­sen puo­les­ta, jot­ta hin­nat eivät kar­kaa taval­li­sen pal­kan­saa­jan ulot­tu­mat­to­miin. Täs­sä Hel­sin­ki ei ole vie­lä iki­nä onnis­tu­nut — kyse on vain poliit­ti­sen tah­don puutteesta.

  12. Se että asun­tom­me ovat niin pal­jol­ti omis­tusa­sun­to­ja jäy­kis­tää tilan­net­ta kyl­lä aika­lail­la. On kal­lis­ta vaih­taa asun­toa kaik­ki­ne varain­siir­to­ve­roi­neen, pank­ki­lai­no­jen uudel­leen jär­jes­te­lyi­neen jne. Elä­män­vai­heen mukai­seen tar­pee­seen on hidas­ta rea­goi­da. Oli­pa syy­nä nuo­ren per­heen koon kas­vu, työn kar­kaa­mi­nen toi­sel­le kau­pun­ki­seu­dul­le, tyh­jän pesän vai­he, erot ja uudet lii­tot. Oman asun­non myyn­ti­voit­to on onnek­si vero­ton­ta mut­ta vie­lä voi­tai­siin vaih­to­kus­tan­nus­ta keven­tää. Uskoi­sin sen tuo­van talou­teen juu­ri nyt tar­vit­ta­vaa jous­toa, resurs­si­te­hok­kuut­ta. Toi­voi­sin myös uuden­lais­ten yhtiö­muo­to­jen yleis­ty­vän. Jos­sa voi­si omis­taa osak­kei­ta suu­rem­mas­ta koko­nai­suu­des­ta ja asua juu­ri sen het­ken tar­peen­sa mukai­ses­sa asun­nos­sa. Eli osak­keet eivät koh­dis­tui­si juu­ri tiet­tyyn asun­toon. Kyl­lä monen­ko­koi­sia asun­to­ja tar­vi­taan sil­ti ja nykyi­sin vaa­dit­tu asun­to­ja­kau­ma on perus­tel­tu niin kau­an kun jous­ta­vam­paa asun­non­vaih­to­sys­tee­miä ei ole.

  13. Alu­eel­li­nen ylel­li­syys­ve­ro lap­set­to­mil­le neliöil­le yli 50:n?

  14. Lap­si­per­heet nime­no­maan ovat se kan­san­ryh­mä, jot­ka tar­vit­se­vat koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Heil­lä on suu­rin taak­ka kannettavanaan.

  15. (Tein pie­nen kesäi­sen aja­tus­vir­heen, per­hea­sun­to ei toki ole sink­ku­jen ja lap­set­to­mien paris­kun­tien ylei­sin valin­ta, mut­ta per­hea­sun­nois­ta kyl­lä­kin yli puo­let on 1–2 ihmi­sen käy­tös­sä, kun las­ke­taan kol­miot­kin mukaan.)

  16. KKK:
    Jos lap­si­per­hei­tä halu­taan tukea, paras tapa teh­dä se on antaa suo­raan rahaa. 

    Hmm.

    Jos jos­sa­kin sijait­see asun­to­ne­liöi­tä, täs­tä tus­kin kukaan joh­taa aja­tus­ta hank­kia lap­sia. Mut­ta jos lap­sen­saan­nis­ta ale­taan rahaa jaka­maan, eikö sii­tä suo­raan syn­ny epä­ter­ve kan­nus­tin niil­le, joi­den nimen­omai­ses­ti pitäi­si pidät­täy­tyä vanhemmuudesta ?

  17. Tääl­lä Ola­ris­sa 10-vuo­ti­aas­sa 88,5‑neliöisessä Skans­kan yhden asu­mis­ta­son isol­la lasi­te­tul­la par­vek­keel­la vsrus­te­tus­sa rivi­ta­loa­sun­nos­sa (auto­tal­li 17,5 m², varas­to­huo­ne ja pom­mi­suo­ja­häk­ki kel­la­ris­sa) Oden ikäi­nen DI asuu todel­la muka­vas­ti hel­tei­tä lukuun otta­mat­ta toi­von mukaan seu­raa­vat 25–30 vuot­ta sii­nä kuin Ode­kin Kata­ja­no­kal­la. Tar­vit­taes­sa saa­tan toki muut­taa naa­pu­ri­ton­tin ryh­mä­ra­ken­net­tuun eko­ri­vi­ta­loon (2014), jah­ka kal­lio­läm­pö­pump­pu saa­daan jääh­dyt­tä­mään asun­toa. Tiet­tyä jous­ta­vuut­ta kan­nat­taa suosia.

  18. Lap­si­per­hei­den suo­si­mi­nen ei EHKÄ oli­si vää­rin, jos per­hea­sun­nois­ta oli­si pulaa sii­nä kuin pie­nem­mis­tä­kin, ja jos kaa­voi­tet­ta­va maa oli­si todel­la kor­til­la. Kum­pi­kaan ehdois­ta ei tai­da toteutua. 

    Nykyi­sel­lään per­hea­sun­to­ja raken­ne­taan kysyn­tää vas­taa­va mää­rä, ei enem­pää. Pie­niä asun­to­ja ei nor­min takia saa raken­taa enem­pää kuin per­hea­sun­to­ja, joten niis­tä on jat­ku­vas­ti pahe­ne­va pula. Hel­sin­ki­läi­sis­tä talouk­sis­ta kun vain sat­tuu ole­maan 60% yhden hen­gen talouk­sia. Kaa­voi­tuk­sen kei­noin voi­daan hää­tää joi­tain opis­ke­li­joi­ta naa­pu­ri­kau­pun­kei­hin, mut­ta ei kai sen­tään muu­ten vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­sä mää­rin kau­pun­gin väestörakenteeseen.

  19. KKK:
    Jos lap­si­per­hei­tä halu­taan tukea, paras tapa teh­dä se on antaa suo­raan rahaa…

    Paras tapa tukea on vähen­tää vero­tus­ta ja eri­tyi­ses­ti pää­oma­ve­ro­tus­ta. Type­rän perin­tö­ve­ron pois­tol­la saa­daan nopeas­ti, paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa, paran­nus­ta tilanteeseen. 

    Rahan jaka­mi­nen tuki­na ei ole kovin teho­kas­ta. Eri­tyi­sen vahin­gol­lis­ta on asu­mi­sen tuke­mi­nen, kos­ka asu­mis­tuet valu­vat tut­ki­tus­ti suo­raan hin­toi­hin. Tuen saa­ja ei todel­li­suu­des­sa hyö­dy tues­ta euroakaan!

    1. Kal­le: Paras tapa tukea on vähen­tää vero­tus­ta ja eri­tyi­ses­ti pää­oma­ve­ro­tus­ta. Type­rän perin­tö­ve­ron pois­tol­la saa­daan nopeas­ti, paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa, paran­nus­ta tilanteeseen. 

      Rahan jaka­mi­nen tuki­na ei ole kovin teho­kas­ta. Eri­tyi­sen vahin­gol­lis­ta on asu­mi­sen tuke­mi­nen, kos­ka asu­mis­tuet valu­vat tut­ki­tus­ti suo­raan hin­toi­hin. Tuen saa­ja ei todel­li­suu­des­sa hyö­dy tues­ta euroakaan!

      Perin­tö­ve­ron pois­to tar­koit­tai­si jär­je­tön­tä varal­li­suu­den kes­kit­ty­mis­tä. Perin­tö­ve­ro on kai­kis­ta oikeu­den­mu­kai­sin vero mitä on. Sil­lä sen perin­nön saa­ja EI ole teh­nyt mitään sen rahan eteen.

  20. Lupus Borea­lis:
    Lap­si­per­heet nime­no­maan ovat se kan­san­ryh­mä, jot­ka tar­vit­se­vat koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Heil­lä on suu­rin taak­ka kannettavanaan. 

    Kaik­ki tuet nos­ta­vat hin­to­ja. Jos oikeas­ti halut­tai­siin hal­vem­pia asuntoja:
    — pois­tet­tai­siin asu­mi­sen tuet
    — pois­tet­tai­siin raken­ta­mi­sen sään­te­lyä ja
    — estet­täi­siin kun­tien kei­not­te­lu kaavoitusmonopolilla. 

    En usko edul­li­sem­piin asun­toi­hin, kos­ka se vei­si val­taa polii­ti­koil­ta ja val­lal­la voi tie­na­ta yhteis­kun­nas­sa, jos­sa ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen on grynderivetoista. 

    Nopein tapa muu­ten lisä­tä vuo­kra-asun­to­tar­jon­taa on perin­tö­ve­ron poisto!

  21. Ano­muu­mi:
    Alu­eel­li­nen ylel­li­syys­ve­ro lap­set­to­mil­le neliöil­le yli 50:n?

    Ihan oikeas­ti? Ei kukaan ihan oikeas­ti voi olla noin pihal­la talou­den toiminnasta! 😀

  22. tik­tak: Hmm.

    Jos jos­sa­kin sijait­see asun­to­ne­liöi­tä, täs­tä tus­kin kukaan joh­taa aja­tus­ta hank­kia lap­sia. Mut­ta jos lap­sen­saan­nis­ta ale­taan rahaa jaka­maan, eikö sii­tä suo­raan syn­ny epä­ter­ve kan­nus­tin niil­le, joi­den nimen­omai­ses­ti pitäi­si pidät­täy­tyä vanhemmuudesta ?

    Teo­reet­tis­ta poh­din­taa. Lap­set aiheut­ta­vat sen ver­ran vai­vaa, että tukien pitäi­si olla huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kor­keam­pia jot­ta lap­sia alet­tai­siin teke­mään puh­taas­ti rahasta.

  23. Kal­le: Paras tapa tukea on vähen­tää vero­tus­ta ja eri­tyi­ses­ti pää­oma­ve­ro­tus­ta. Type­rän perin­tö­ve­ron pois­tol­la saa­daan nopeas­ti, paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa, paran­nus­ta tilanteeseen. 

    Rahan jaka­mi­nen tuki­na ei ole kovin teho­kas­ta. Eri­tyi­sen vahin­gol­lis­ta on asu­mi­sen tuke­mi­nen, kos­ka asu­mis­tuet valu­vat tut­ki­tus­ti suo­raan hin­toi­hin. Tuen saa­ja ei todel­li­suu­des­sa hyö­dy tues­ta euroakaan!

    Pää­oma­ve­ro pro­ges­sii­vi­sek­si ja sii­tä saa­ta­va vero­tu­lo val­tion asun­to­tuo­tan­toon. Perin­tö­ve­ro­tus­ta voi­si korot­taa roi­mas­ti, kos­ka tur­ha omai­suu­den kasau­tu­mi­nen hait­taa taloutta. 

    Perin­tö­ve­ro­tuk­sen pitäi­si olla uhka, joka sai­si romun ja asun­not kier­toon ajoissa.

    Varal­li­suus­ve­ro oli­si myös erit­täin hyö­dyl­li­nen täs­sä tilanteessa.

    Val­tion asun­to­ja köy­hil­le lap­si­per­heil­le, ilman vuo­kraa. Asu­mis­tuen ja sos­su­tuen sijas­ta, raken­ne­taan val­tion asun­to­ja. Juok­se­vat kulut per­hei­den maksettavaksi.

    Asun­to­si­joit­ta­mis­ta pitäi­si ehdot­to­mas­ti kah­li­ta esi­mer­kik­si siten, että oman asun­non lisäk­si voi­si mak­si­mis­saan omis­taa yhden toi­sen asun­non, joka oli­si joko kesä­asun­to tai sijoitusasunto.

    Suo­ma­lais­ta lap­si­per­het­tä aut­tai­si par­hai­ten asun­to­mark­ki­noi­den totaa­li­nen romah­dus, jol­loin hin­ta­ta­so ter­veh­tyi­si. Aivan lii­an suu­ri osa lap­si­per­hei­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta varois­ta menee asun­to­lai­nan lyhen­nyk­seen ja juok­se­viin kuluihin.

    Suo­mes­sa kumar­rel­laan pää­omaa aivan lii­kaa, eikä täs­tä maas­ta tun­nu löy­ty­vän isän­tää, joka palaut­taa pää­oman takai­sin ren­gin asemaan!

  24. Tuo­mas Kaa­voi­tuk­sen kei­noin voi­daan hää­tää joi­tain opis­ke­li­joi­ta naa­pu­ri­kau­pun­kei­hin, mut­ta ei kai sen­tään muu­ten vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­sä mää­rin kau­pun­gin väestörakenteeseen. 

    Tai sit­ten kimp­pa­käm­pät yleis­ty­vät enti­ses­tään. Joten­kin tun­tuu, että kaa­voi­tuk­sel­la ei saa­da lap­si­per­hei­tä Hel­sin­kiin ennen kuin sin­kuil­le ja opis­ke­li­joil­le on tar­peek­si asun­to­ja. Sin­kuil­le ja din­kuil­le kau­pun­kia­su­mi­sen arvo on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin lapsiperheille.

  25. Lupus Borea­lis:
    Suo­mes­sa kumar­rel­laan pää­omaa aivan lii­kaa, eikä täs­tä maas­ta tun­nu löy­ty­vän isän­tää, joka palaut­taa pää­oman takai­sin ren­gin asemaan!

    Het­ki­nen. Eikö meil­lä nyt juu­ri ole vuo­si­kym­men koke­mus­ta sii­tä, että ne söpöt lap­si­per­heet, sin­kut ja din­kut­kin eivät juu­ri perus­ta pää­omis­ta, sijoit­ta­mi­ses­ta puhu­mat­ta­kaan, vaan sijoit­ta­vat, kulut­ta­vat, kai­ken lii­ke­ne­vän toi­sil­taan osta­miin­sa sei­niin ja kat­toi­hin. Eikö juu­ri tämä hul­luus pitäi­si lopet­taa? Pää­oma pitäi­si ihan kan­san­nai­sen­kin aja­tuk­sis­sa asett­taa sil­le kuu­lu­vaan ase­maan­sa. Niin ne teke­vät muu­al­la­kin. Kii­na­lai­set ovat kovia sääs­tä­mään. Ruot­sa­lai­sil­la­kin on hom­ma hallussa.

  26. Val­tion asun­to­ja köy­hil­le lap­si­per­heil­le, ilman vuo­kraa… Juok­se­vat kulut per­hei­den maksettavaksi.” 

    No koi­ta nyt päättää.

  27. Kal­le: Ihan oikeas­ti? Ei kukaan ihan oikeas­ti voi olla noin pihal­la talou­den toiminnasta! 

    Täl­lä verol­la oli­si siis tar­koi­tus vähen­tää elä­ke­läis­ten jää­mis­tä kup­paa­maan tila­viin asun­toi­hin alueil­la, joil­la se on ongel­ma. Per­heil­le sopi­vien asun­to­jen mää­rä oli­si jo kiin­ni­tet­ty kaa­vas­sa jos ajat­te­lit nii­den raken­ta­mi­sen kär­si­vän veron johdosta.

    Var­maan verol­la on mui­ta­kin kau­hei­ta sivu­vai­ku­tuk­sia, ker­ro sinä niistä.

  28. Varain­siir­to­ve­ro kyl­lä jämäh­dyt­tää erit­täin tehok­kaas­ti pai­koil­leen. Tähän on itse tör­män­nyt, kun on aja­tel­lut siir­tyä nykyi­ses­tä asun­nos­ta itsel­le vähän parem­min sopi­vaan. Kyl­lä tulee mui­keat muut­to­ku­lut kun pitää mak­saa välit­tä­jän palk­kio + varainsiirtovero!

    (tämä asun­to on sel­lai­nen, ettei se myy itse itse­ään joten oma­myyn­ti on täy­sin pois­sa laskuista)

  29. Kal­le: Kaik­ki tuet nos­ta­vat hin­to­ja. Jos oikeas­ti halut­tai­siin hal­vem­pia asuntoja:
    — pois­tet­tai­siin asu­mi­sen tuet
    — pois­tet­tai­siin raken­ta­mi­sen sään­te­lyä ja
    — estet­täi­siin kun­tien kei­not­te­lu kaavoitusmonopolilla. 

    En usko edul­li­sem­piin asun­toi­hin, kos­ka se vei­si val­taa polii­ti­koil­ta ja val­lal­la voi tie­na­ta yhteis­kun­nas­sa, jos­sa ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen on grynderivetoista. 

    Nopein tapa muu­ten lisä­tä vuo­kra-asun­to­tar­jon­taa on perin­tö­ve­ron poisto!

    Muu­ten pit­käl­ti samaa miel­tä, mut­ta kom­ment­ti perin­tö­ve­ros­ta on ihan höpöä. Perin­tö­ve­ro toi­mii par­haim­mil­laan kan­nus­tee­na myy­dä perit­ty asun­to tai lait­taa se vuo­kral­le. Vali­tet­ta­van pal­jon tai­taa kes­kus­tois­sa maa­ta asun­to­ja, joi­ta peri­kun­nat hau­to­vat rii­to­jen­sa tai muka­vuu­den­ha­lun­sa vuok­si, tai jois­ta muo­ri on jo muut­ta­nut van­hain­ko­tiin, mut­ta kau­pun­gin pöl­jien sään­tö­jen vuok­si asun­toa ei mis­sään nimes­sä kan­na­ta lait­taa vuo­kral­le (vuo­kra­tu­lot kon­fis­koi kau­pun­ki kat­ta­maan hoitokuluja).

  30. Kal­le: Ihan oikeas­ti? Ei kukaan ihan oikeas­ti voi olla noin pihal­la talou­den toiminnasta! 

    Tuo­han on var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to, jos se kos­kee yksi­na­su­vaa taa­ja­ma-alu­een sisäl­lä. Ei kukaan yksi­na­su­va tar­vit­se edes 50 neliö­tä asumiseen.

    Oikeis­to­lai­set eivät tun­nu ymmär­tä­vän, että val­tiol­la on ihan #aikuis­te­noi­kees­ti val­ta aset­taa vaik­ka­pa hait­ta­ve­ro pikkutakeille. 

    Kil­pai­lun pysy­mi­nen ter­vee­nä on mark­ki­noil­le ja kulut­ta­jal­le paras­ta. Sii­hen tilan­tee­seen pääs­tään vain hyvin mitoi­te­tuil­la rajoi­tuk­sil­la, joi­ta koh­den­ne­taan tarvittaessa.

    Esi­mer­kik­si päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pas­sa meil­lä ei ole todel­lis­ta kil­pai­lua, kos­ka meil­lä on duo­po­li. K‑ryhmä yskii pahas­ti ja S‑ryhmä kas­vaa enti­ses­tään. Kaa­voi­tuk­sen vuok­si Lidl ei voi nous­ta het­kes­sä, joten kil­pai­lu enti­ses­tään heik­ke­nee. Vaik­ka suh­dan­teet ovat ala­mais­sa, niin S‑ryhmällä ei ole mitään hätää hin­noit­te­lun suhteen.

    Ote­taan toi­sek­si esi­mer­kik­si joku tup­pu­ky­lä, jos­sa on pie­ni ruo­ka­kaup­pa, joka ei kuu­lu ket­juun ja sit­ten pie­ni huol­ta­mo, joka ei kuu­lu ket­juun. Paik­ka­kun­nal­le tulee suu­ren ket­jun lii­ken­nea­se­ma, joka tar­jo­aa nuo pal­ve­lut. Hin­to­ja pol­ke­mal­la se tap­paa nopeas­ti nuo pai­kal­li­set toi­mi­jat. Ne lopet­ta­vat, jol­loin suu­ren ket­jun lii­ke nos­taa hin­nat ylös. Kulut­ta­ja häviää.

    Jos mark­ki­na­ta­lous ei hyö­dy­tä kulut­ta­jia, niin sil­loin sii­tä voi­tai­siin aivan hyvin luo­pua tur­ha­na. Sik­si mark­ki­na­ta­lout­ta täy­tyy suit­sia, jot­ta se pysyy ter­vee­nä ja hyö­dyt­tää kuluttajaa.

    Opti­maa­li­nen tilan­ne on, että hin­nat pysy­vät mata­li­na, tuot­teet ovat kes­tä­vät pit­kään ja tuot­teet käy­te­tään lop­puun ennen uuden hankintaa.

    Vel­ka­vi­pu­ta­lou­des­ta pitäi­si pääs­tä irti ja äkkiä. Se hei­ken­tää kulut­ta­jia mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka heil­le kasau­tuu tur­hia kor­ko­me­no­ja. Kor­ko­me­no­jen kasau­tu­mi­nen leik­kaa osto­voi­maa merkittävästi.

    Pitäi­si pääs­tä tilan­tee­seen, jos­sa asun­to­kin oste­taan kätei­sel­lä, mut­ta kui­ten­kaan ei oli­si kan­nat­ta­vaa kerä­tä omai­suut­ta pank­ki­ti­lil­le kor­ko­ja kerää­mään. Varal­li­suus­ve­ro estää tehok­kaas­ti tur­han omai­suu­den kertymisen.

    Mark­ki­na­ta­lou­des­ta saa­daan tehok­kaal­la ja älyk­kääl­lä rajoi­tuk­sil­la hyvin toi­mi­va jär­jes­tel­mä, joka hyö­dyt­tää niin kulut­ta­jaa, kuin luontoakin.

    Tois­tai­sek­si mark­ki­na­ta­lous pysyy hen­gis­sä vain ja ainoas­taan vel­ka­vi­vul­la, joka on katkeamaisillaan.

  31. Lisään edel­li­sim­pään vies­tii­ni, että otta­kaa huo­mioon, että tämän päi­vän kulu­tus suun­tau­tuu verk­ko­kaup­poi­hin. Verk­ko­kau­pois­ta oste­taan hyvin mones­ti osa­mak­suil­la ja kor­ko on sel­lais­ta 20–30 pro­sent­tia vuositasolla. 

    Teh­dään myös pal­jon sitä, että oste­taan kal­lein mah­dol­li­nen tuo­te osa­mak­sul­la verk­ko­kau­pas­ta ja myy­dään tuo­te heti uute­na pois. Näin kulut­ta­ja siis “lai­naa” rahaa, hyvin kor­keal­la korolla.

    Asun­to­lai­no­jen ja vakuu­tet­tu­jen pank­ki­lai­no­jen kor­ko on mata­lal­la, mut­ta nii­den kysyn­tä on heik­koa, kos­ka nii­hin ei ole varaa.

    Mark­ki­na­ta­lous ei pysy itses­tään ter­vee­nä. Kulut­ta­jat eivät toi­mi ratio­naa­li­ses­ti, vaan useim­mi­ten tun­teel­la ja epä­toi­von partaalla.

  32. Rol­le:
    Toi­saal­ta suo­sii kau­pun­ki mui­ta­kin ryhmiä:
    — kes­kus­tan opis­ke­li­ja-asun­not ja
    — senio­ri­ta­lot, jois­sa molem­mis­sa aivan var­mas­ti asun­not vat yleis­tä nor­mia pienempiä.

    Vähän otsi­kon ohit­se, mut­ta mui­ta kau­pun­gin tuke­ma ryh­miä ovat:
    — liik­ku­mis­ra­joit­tei­set, joi­den vuok­si _kaikkiin_ uusiin asun­toi­hin koh­dis­tuu hissi‑, ovi­auk­ko, ja mär­kä­ti­la-vaa­ti­muk­sia. Jokin koh­tuul­li­suus oli­si täs­sä pai­kal­laan ja koh­dis­taa vaa­ti­muk­sia esim. ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­toi­hin ja senioritaloihin
    — auto­no­mis­ta­jat, joi­den vuok­si talo­yh­tiöi­tä edel­ly­te­tään raken­ta­maan auto­paik­ko­ja sekä
    — sau­no­jat. Monel­le täy­sin tur­ha huo­ne kal­liis­ti raken­net­tu­na. Eduk­kaam­pi ja viih­tyi­sem­pi vaih­toeh­to oli­si talo­yh­tiö yhtei­nen saunaosasto

    Kau­pun­gil­la ei ole tie­tääk­se­ni yhtä ainut­ta opis­ke­li­ja-asun­toa, vaan ne ovat opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen omai­suut­ta ja peru­ja näil­le anne­tuis­ta lah­joi­tuk­sis­ta. Jär­jes­töt ovat toki yleis­hyö­dyl­li­siä ja täten vero­koh­te­lul­taan edul­li­sia, mut­ta ero on aika vähäi­nen jos “voit­toa” ei juu­ri tule.

    Sau­nal­lis­ten pie­neh­kö­jen kämp­pien hin­nat ovat myös super­kor­keat, joten äkki­sel­tään luu­li­sin huo­neis­to­sau­no­jen raken­ta­mi­sen ole­van kan­nat­ta­vaa. Uudis­koh­teis­sa nii­tä on vain osas­sa asun­nois­ta ja tie­tääk­se­ni hom­ma toi­mii markkinaehtoisesti.

    Pien­ten kämp­pien puu­te sen sijaan on huu­ta­va. Per­hei­den haa­li­mi­nen kes­kus­taan myös lisää päi­vä­hoi­to­tar­vet­ta joka lie­nee vai­keam­pi ja kal­liim­pi jär­jes­tää keskustaan.

  33. Mau­rizio:
    “Val­tion asun­to­ja köy­hil­le lap­si­per­heil­le, ilman vuo­kraa… Juok­se­vat kulut per­hei­den maksettavaksi.” 

    No koi­ta nyt päättää.

    Jos et vie­lä tien­nyt, niin ylei­ses­ti yksi­tyi­sil­lä mark­ki­noil­la vuo­kraan ei sisäl­ly juok­se­via kulu­ja, vaan pel­käs­tään oikeus asua asun­nos­sa. Sen pääl­le tulee kaik­ki muut asu­mi­sen kulut.

  34. Sepi: Kau­pun­gil­la ei ole tie­tääk­se­ni yhtä ainut­ta opis­ke­li­ja-asun­toa, vaan ne ovat opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen omai­suut­ta ja peru­ja näil­le anne­tuis­ta lah­joi­tuk­sis­ta. Jär­jes­töt ovat toki yleis­hyö­dyl­li­siä ja täten vero­koh­te­lul­taan edul­li­sia, mut­ta ero on aika vähäi­nen jos “voit­toa” ei juu­ri tule.

    Sau­nal­lis­ten pie­neh­kö­jen kämp­pien hin­nat ovat myös super­kor­keat, joten äkki­sel­tään luu­li­sin huo­neis­to­sau­no­jen raken­ta­mi­sen ole­van kan­nat­ta­vaa. Uudis­koh­teis­sa nii­tä on vain osas­sa asun­nois­ta ja tie­tääk­se­ni hom­ma toi­mii markkinaehtoisesti.

    Pien­ten kämp­pien puu­te sen sijaan on huu­ta­va. Per­hei­den haa­li­mi­nen kes­kus­taan myös lisää päi­vä­hoi­to­tar­vet­ta joka lie­nee vai­keam­pi ja kal­liim­pi jär­jes­tää keskustaan.

    Kum­mas­ti nii­tä opis­ke­li­ja-asun­to­ja kui­ten­kin kaa­voi­te­taan ja raken­ne­taan pri­me-pai­kol­le. Tutus­tu­pa vaik­ka Hoa­sin sivuilla.

    Sau­nal­lis­ten asun­to­jen hin­nat ovat kor­kei­ta osin juu­ri sen sau­nan vuok­si. Kau­pun­kia tai­taa niis­tä olla tur­ha syyt­tää, mut­ta sau­nal­lis­ten asun­to­jen mää­rää voi­si lei­ka­ta vaik­ka kiel­tä­mäl­lä huo­neis­to­koh­tai­set sau­nat kaavassa.

    Sau­nas­ta on tul­lut jon­kin­lai­nen type­rä nor­mi raken­ta­mi­ses­sa, eikä sii­tä osak­kee­no­mis­ta­ja pää­se eroon, kun se on ker­ran poh­ja­piir­rok­seen kir­jat­tu. Vähän enem­män vie­lä off-topic, mut­ta sau­nan läm­mit­tä­mi­nen yhtä kyl­pe­mis­tä var­ten lähen­te­lee ympä­ris­tö­ri­kos­ta. Uusis­sa talois­sa sau­nan kans­sa on vie­lä lisäk­si ongel­ma­na, että läm­pö tup­paa jää­mään talon raken­tei­siin, talot kun on var­sin tuh­dis­ti eristetyt.

    1. Kaa­vas­sa ei kos­kaan pako­te­ta raken­ta­maan huo­neius­to­koh­tais­ta sau­naa. Jos­kus pako­te­taan raken­ta­maan talo­yh­tiön yhtei­nen sauna.

  35. Yksi tapa lisä­tä yksi­löl­li­syyt­tä on myy­dä ker­ros­ta­loa­sun­not raakaseinillä/lattioilla eli asu­kas päät­tää huo­ne­jaos­ta, mär­kä­ti­lo­jen koos­ta ja mää­räs­tä, keit­tiö­ka­lus­teis­ta etc

    Peri­aat­tees­sa tämän pitäi­si hal­ven­taa hin­taa­kin, kun gryn­de­ri jää pois välistä.

    Kani­kop­pien kysyn­tä joh­tuu enem­män sii­tä, ettei ihmi­sil­lä ole rahaa rajat­to­mas­ti ja hin­ta­kat­to rajoit­taa ostohaluja/kykyä.

    Eikä tilan tar­ve ole sidot­tu enää per­hee­seen kokkon.Etätyön yleis­ty­mi­nen joh­taa sii­hen, että asun­nos­sa on olta­va työ­huo­ne ja jopa oma työ­huo­ne jokai­sel­le koto­na työ­tä tekevälle

  36. Ano­muu­mi: Täl­lä verol­la oli­si siis tar­koi­tus vähen­tää elä­ke­läis­ten jää­mis­tä kup­paa­maan tila­viin asun­toi­hin alueil­la, joil­la se on ongelma. 

    Ahhh… Mut­ta tuol­lai­nen vero oli­si pal­jon hel­pom­min ole­mas­sa, sitä kut­su­taan kiinteistöveroksi.

    Nimit­täin isois­sa asun­nois­sa asuu pal­jon sel­lais­ta kan­saa, joka on saa­nut han­kit­tua ison asun­non ole­mal­la oike­aan aikaan hank­ki­mas­sa asun­toa. Sen jäl­keen inflaa­tio hoi­ti asun­to­lai­nat, joten korois­ta tai lyhen­nyk­sis­tä ei ole huol­ta. Tai sit­ten asun­non reaa­li­hin­ta on nous­sut vain sen sijain­nin vuoksi.

    Suku­pol­vien väli­nen hin­tae­ro asu­mi­ses­sa on var­sin suu­ri. Se ei ole mikään mus­ta­val­koi­nen yhden suku­pol­ven ja toi­sen suku­pol­ven väli­nen ero, kos­ka esi­mer­kik­si vuon­na 1990 tai vuon­na 1993 ensia­sun­ton­sa hank­ki­nut on hyvin eri­lai­ses­sa tilanteessa.

    Rat­kai­su on kui­ten­kin riit­tä­vän kor­keal­la pro­sen­til­la ole­va kiin­teis­tön käy­pään arvoon sidot­tu kiin­teis­tö­ve­ro. Se tasoit­taa tätä suku­pol­vien välis­tä tuu­rie­roa ja huo­leh­tii sii­tä, että ihmi­sil­lä on nykyis­tä enem­män moti­vaa­tio­ta muut­taa yli­suu­res­ta asun­nos­ta pie­nem­pään. (Siir­ty­mä­ajan toki pitää olla sopi­vas­ti raken­net­tu, ettei sil­lä aje­ta ihmi­sä laa­jem­min mierolle.)

    Täs­tä oli­si eri­tyi­ses­ti hyö­tyä lapsiperheille.

  37. Lii­an van­ha:
    Yksi tapa lisä­tä yksi­löl­li­syyt­tä on myy­dä ker­ros­ta­loa­sun­not raakaseinillä/lattioilla eli asu­kas päät­tää huo­ne­jaos­ta, mär­kä­ti­lo­jen koos­ta ja mää­räs­tä, keit­tiö­ka­lus­teis­ta etc

    Peri­aat­tees­sa tämän pitäi­si hal­ven­taa hin­taa­kin, kun gryn­de­ri jää pois välistä.

    Kani­kop­pien kysyn­tä joh­tuu enem­män sii­tä, ettei ihmi­sil­lä ole rahaa rajat­to­mas­ti ja hin­ta­kat­to rajoit­taa ostohaluja/kykyä.

    Eikä tilan tar­ve ole sidot­tu enää per­hee­seen kokkon.Etätyön yleis­ty­mi­nen joh­taa sii­hen, että asun­nos­sa on olta­va työ­huo­ne ja jopa oma työ­huo­ne jokai­sel­le koto­na työ­tä tekevälle

    Jos oma­ko­ti­ta­lo mak­sai­si 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suo­mes­sa oli­si sato­ja­tu­han­sia oma­ko­ti­ta­louk­sia enem­män, kuin nyt on. 

    Oma­ko­ti­ta­lo on Kal­lios­sa vii­naan masen­nus­taan tur­rut­ta­van hips­te­rin­kin mär­kä uni.

    1. Kak­si Kal­lios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokai­nen, joka ostaa tai vuo­kraa kak­sion siel­tä, voi­si yhtä hyvin ostaa oma­ko­ti­ta­lon jol­tain oma­ko­tia­lu­eel­ta. Kui­ten­kin pää­ty­vät Kallioon.

  38. Vihe­rins­si:Rat­kai­su on kui­ten­kin riit­tä­vän kor­keal­la pro­sen­til­la ole­va kiin­teis­tön käy­pään arvoon sidot­tu kiinteistövero. 

    Tääl­lä mie­lumm­min nos­te­taan varain­siir­to­ve­ro tap­piin, kuin men­nään teke­mään jotain noin järkevää.

  39. Kui­ten­kin pää­ty­vät Kallioon.” 

    Jep, nuo­rem­mas­ta pääs­tä. Mut­ta van­hem­mas­ta, kuten me, ovat puo­les­taan jo myy­mäs­sä näi­tä Kal­lion / Sör­näis­ten kak­sioi­taan pik­ku­hil­jaa pois. Ja yllä­ri yllä­ri, menos­sa joko oma­ko­ti­ta­loon tai rivariin…

  40. vuo­kraan ei sisäl­ly juok­se­via kuluja” 

    Jos et vie­lä tien­nyt, kuu­luu vuo­kra koti­ta­lou­den / per­heen juok­se­viin kuluihin. 

    Ja niin muu­ten, mil­lä­kö­hän poliit­ti­sil­la lihak­sil­la ajat­te­lit tuon por­va­ril­li­sen asu­mi­sen hait­ta­ve­ron sää­dät­tää? Vasem­mis­to­lii­ton 10% kannatuksellako?

  41. puna­mul­ta: Jos oma­ko­ti­ta­lo mak­sai­si 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suo­mes­sa oli­si sato­ja­tu­han­sia oma­ko­ti­ta­louk­sia enem­män, kuin nyt on.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kyse on kui­ten­kin ton­tin hin­nas­ta. Vaik­ka sen oma­ko­ti­ta­lon sai­si raken­net­tua 50 000 eurol­la, se mak­sai­si koh­tuul­li­sel­la pai­kal­la pie­nel­lä­kin ton­til­la 300 000 euroa.

    Oma­ko­ti­ta­lon ja ker­ros­ta­lon neliö­hin­tae­ro ei raken­nus­vai­hees­sa ole kovin suu­ri, kum­mas­sa­kin esi­mer­kik­si tar­vit­ta­vil­la maan­ra­ken­nus­töil­lä on iso mer­ki­tys. Ton­tin hin­ta on kui­ten­kin ratkaiseva.

  42. tik­tak: Hmm.

    Jos jos­sa­kin sijait­see asun­to­ne­liöi­tä, täs­tä tus­kin kukaan joh­taa aja­tus­ta hank­kia lap­sia. Mut­ta jos lap­sen­saan­nis­ta ale­taan rahaa jaka­maan, eikö sii­tä suo­raan syn­ny epä­ter­ve kan­nus­tin niil­le, joi­den nimen­omai­ses­ti pitäi­si pidät­täy­tyä vanhemmuudesta ?

    Näin teh­dään jo nyt. Sitä kut­su­taan lapsilisäksi.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kak­si Kal­lios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokai­nen, joka ostaa tai vuo­kraa kak­sion siel­tä, voi­si yhtä hyvin ostaa oma­ko­ti­ta­lon jol­tain oma­ko­tia­lu­eel­ta. Kui­ten­kin pää­ty­vät Kallioon. 

    Hie­man tai­taa olla ala­kant­tiin arvioi­tu oma­ko­ti­ta­lon hin­ta. Noin vain hei­tet­ty­nä “jol­tain oma­ko­tia­lu­eel­ta”. Hel­sin­gis­sä paris­ta­sa­das­ta myyn­nis­sä ole­vas­ta oma­ko­ti­ta­los­ta vain 4 alle 250t, näis­tä jokai­nen remont­tia vail­la. Kes­ki­mää­räi­nen hin­ta lie­nee 500.000e suu­rem­mal­la puolella.

    1. Pel­käs­tään Nur­mi­jär­vel­tä löy­tyy Oiko­tiel­tä 11 koh­det­ta, jois­sa isoh­kon oma­ko­ti­ta­lon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tie­ten­kään Hel­sin­gis­tä, mut­ta jos halu­aa oma­ko­ti­ta­loon, ei vboi vaa­tia, että se on kes­kel­lä kau­pun­kia. Mik­si oma­ko­ti­ta­lo pitäi­si olla ker­ros­ta­loa­lu­een vie­res­sä? Luon­nol­li­sin­ta on tesiä sitä jos­tain oma­ko­ti­ta­lo­jen vierestä.

  44. Lupus Borea­lis: Sik­si mark­ki­na­ta­lout­ta täy­tyy suit­sia, jot­ta se pysyy ter­vee­nä ja hyö­dyt­tää kuluttajaa. 

    En voi­si olla enem­pää samaa miel­tä kanssasi.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kak­si Kal­lios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokai­nen, joka ostaa tai vuo­kraa kak­sion siel­tä, voi­si yhtä hyvin ostaa oma­ko­ti­ta­lon jol­tain oma­ko­tia­lu­eel­ta. Kui­ten­kin pää­ty­vät Kallioon.

    Asia on juu­ri näin.

  46. Vihe­rins­si: Rat­kai­su on kui­ten­kin riit­tä­vän kor­keal­la pro­sen­til­la ole­va kiin­teis­tön käy­pään arvoon sidot­tu kiin­teis­tö­ve­ro. Se tasoit­taa tätä suku­pol­vien välis­tä tuu­rie­roa ja huo­leh­tii sii­tä, että ihmi­sil­lä on nykyis­tä enem­män moti­vaa­tio­ta muut­taa yli­suu­res­ta asun­nos­ta pie­nem­pään. (Siir­ty­mä­ajan toki pitää olla sopi­vas­ti raken­net­tu, ettei sil­lä aje­ta ihmi­sä laa­jem­min mierolle.)

    Olen täs­mäl­leen samaa miel­tä, että kiin­teis­tö­ve­ro oli­si pal­jon fik­sum­pi tapa verot­taa asu­mis­ta kuin varain­siir­to­ve­ro, joka on vain omi­aan jar­rut­ta­maan sitä, että ihmi­set siir­tyi­si­vät asun­nos­ta toiseen. 

    Tuos­sa käy­pään arvoon verot­ta­mi­ses­sa on vain se ongel­ma, että sii­tä seu­raa ihmis­ten asun­toi­hin teke­mis­tä paran­nuk­sis­ta tai yli­pää­tään yllä­pi­dos­ta ran­kai­su. Jos pääs­tät asun­non rapis­tu­maan pahas­ti, saat alen­nuk­sen veroon. Muu­ten­kin se vaa­ti­si val­ta­van byro­kra­tia­ko­neis­ton jat­ku­vas­ti arvioi­maan asun­to­jen yksi­löl­li­siä käy­tän­nön arvo­ja, mikä leik­kai­si aika ison palan sii­tä tuo­tos­ta. Parem­pi oli­si minus­ta vero­tus alu­een kes­ki­mää­räi­sen hin­ta­ta­son mukaan. Täl­löin vero­tuk­sen mää­rää­mi­nen meni­si hel­pom­min, kun verot perit­täi­siin vain sen mukaan, miten alu­eel­la on teh­ty kaup­po­ja ja toi­saal­ta oman käm­pän kun­nos­ta­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vaa, kos­ka sii­tä tule­va arvon­nousu meni­si koko­nai­suu­te­na omaan tas­kuun. Muu­ten vaan jon­kun asui­na­lu­een arvon­nousu taas meni­si kunnan/valtion tas­kuun, kuten oli­si­kin oikeudenmukaista. 

    Mitä lap­si­per­hei­siin tulee, niin olen ihan samaa miel­tä kuin joku tuol­la aiem­min, eli jos lap­si­per­hei­tä jos­tain syys­tä halu­taan aut­taa, niin nos­te­taan vaik­ka lap­si­li­siä tai muil­la kei­noin kaa­de­taan rahaa lap­si­per­heil­le. Jos he arvos­ta­vat iso­ja asun­to­ja kes­kus­tas­sa, he kaa­ta­vat tämän lisä­ra­han isoi­hin asun­toi­hin ja niin nii­den kysyn­tä nousee ja sitä myö­ten hin­nat, mikä taas saa raken­ta­jat raken­ta­maan nii­tä lisää. Ja täl­löin siis ne isot asun­not mene­vät oikeas­ti lap­si­per­heil­le. Jos raken­ta­jat vaan pako­te­taan raken­ta­maan iso­ja asun­to­ja enem­män kuin muu­ten kan­nat­tai­si, ne isot asun­not voi­vat ihan hyvin men­nä varak­kai­den sink­ku­jen ja dink­ku­jen käyttöön.

  47. Lap­si­per­hei­tä kuten mui­ta­kin ryh­miä tulee ottaa huo­mioon nime­no­man kaa­voi­tuk­ses­sa. Opis­ke­li­jat ja sin­kut voi­vat nimit­täin asua lähiöis­sä, huo­nom­pien­kin yhteyk­sien pääs­sä, kos­ka heil­lä on aikaa kul­kea työ ja opis­ke­lu­mat­kan­sa mui­na aikoi­na kuin sil­loin kun lap­si­per­hei­den van­hem­mil­la on kii­re tuo­da ja vie­dä jäl­ki­kas­vu­aan päi­vä­ko­tei­hin, kou­lui­hin ja harrastuksiin. 

    Jos tukea lap­si­per­heil­le jae­taan vain raha­na niin se kato­aa autoi­hin ja bensaan.

  48. Ylei­nen kom­ment­ti edel­lis­ten viik­ko­jen pit­kään kir­joi­tus­sar­jaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta. Lai­tan tähän ket­juun, kos­ka hyvin usein nime­no­maan lap­si­per­hei­den (kes­ki­mää­räi­set) valin­nat tun­tu­vat ole­van ris­ti­rii­das­sa vih­rei­den visioi­den kanssa.

    Mil­lai­nen on vih­rei­den mie­les­tä hyvä kau­pun­ki olla ja elää? Sel­lai­nen, jos­sa ihmi­set viih­ty­vät ja tun­te­vat olon­sa muka­vak­si ja tur­va­tuk­si. En nyt kysy kau­pun­kia, joka tuot­tai­si mah­dol­li­sim­man alhai­sen CO2-jalan­jäl­jen (ilman tar­vet­ta CO2-vapaan säh­kön­tuo­tan­non lisää­mi­seen), vaan täy­sin täs­tä riip­pu­mat­ta. Enkä kysy sitä, mil­lai­nen oli­si hyvä kau­pun­ki vih­rei­den pää­osin edus­ta­mal­le ‘kult­tuu­ri­luo­kal­le’. Museot, tai­de­näyt­te­lyt, teat­te­ri, hie­not ravin­to­lat ja vas­taa­vat — joi­den vas­ta­koh­ta Osmol­le on aiem­mis­sa kir­joi­tuk­sis­saan kar­ri­koi­den ollut “ei mitään teke­mis­tä” — nämä eivät kiin­nos­ta juu­ri lain­kaan, tai eivät aina­kaan ole tär­kei­tä suu­rel­le osal­le suo­ma­lai­sis­ta. Kuten eivät ole ne romant­ti­sen tun­nel­mal­li­set, mut­ta pal­jon kal­liim­mat ja autol­la vai­keam­min saa­vu­tet­ta­vat kivijalkakaupat.

    Eli kun pyri­tään arvioi­maan ihmis­ten, siis kaik­kien mei­dän suo­ma­lais­ten kau­pun­kie­lä­jien tai kau­pun­kie­lä­jik­si aina­kin jos­sa­kin elä­män­vai­hees­sa hala­vien, käsi­tys­tä hyväs­tä kau­pun­gis­ta, niin mitä se vih­rei­den mie­les­tä eri kokoi­sil­le kau­pun­geil­le on, ja pitää­kö nii­tä toi­vei­ta, nii­den muo­to­ja ja kes­kiar­vo­ja, ottaa kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa mil­lä tavoin ja mis­sä mää­rin huo­mioon? Vai tek­no­kraat­ti tie­tää asian parem­min ja hänen perus­teen­sa (kuten alhai­set CO2-pääs­töt, oman kult­tuu­ri­luo­kan toi­veet) ovat tär­keäm­piä kuin suur­ten väki­jouk­ko­jen halut ja toi­veet? (Eri­lais­ten kyse­lyi­den vas­taus­ten rea­lis­mi on toki hyvin tär­keä arvioi­ta­va, sekä se, että ihmi­set eivät suin­kaan aina tie­dä sitä, mikä par­hai­ten vas­tai­si hei­dän toi­vei­taan, mut­ta ei kyse­lyi­den tulok­sia voi­da myös­kään mitä­töi­dä ivaa­mal­la ne haluk­si asua ran­ta­ton­til­la Hel­sin­gin keskustassa.)

    Mis­sä mää­rin asia on näin, kau­pun­ki­suun­nit­te­lua kos­ke­va ajat­te­lu vih­reil­lä läh­tee enem­män omas­ta käsi­tyk­ses­tä hyväs­tä kau­pun­gis­ta kuin noi­den käsi­tys­ten laa­jan vari­aa­tion huo­mioon otta­mi­ses­ta? Sitä­kin voi vain spe­ku­loi­da, kos­ka kaupunki/yhteiskuntasuunnittelun pre­mis­sit ovat yksi niis­tä kysy­myk­sis­tä, joi­ta ei juu­ri kos­kaan, ja tämä lie­nee ilmei­sen tie­tois­ta ja tar­koi­tuk­sel­lis­ta, aukikirjoiteta.
    Niis­tä myös tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti pyri­tään anta­maan totuu­del­taan muun­nel­tua kuvaa. Tuo yksit­täis­ten asun­to­jen hin­nan nouse­mi­nen kysyn­nän myö­tä on yksi ylei­sis­tä meto­deis­ta. Vaik­ka tilas­to­tie­tee­seen edes vail­li­nai­ses­ti pereh­ty­nyt, saa­ti sen ammat­ti­lai­nen, kyl­lä ymmär­tää, että niuk­kaan tar­jon­taan koh­dis­tu­va rajat­tu­kin kysyn­tä nos­taa hin­nan hel­pos­ti kor­keuk­siin. Se ei siis vält­tä­mät­tä ker­ro pal­joa­kaan koko­nais­ky­syn­näs­tä, sen mää­räs­tä, eikä sii­tä sik­si voi joh­taa suo­ra­su­kai­sia väit­tei­tä hyvin pal­jon laa­jem­pien ihmis­jouk­ko­jen, saa­ti suo­ma­lais­ten ylei­ses­ti, asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Kysyn­nän koh­dis­tu­mi­nen myös koh­dis­tuu vain tar­jol­la ole­vaan, se ei ker­ro poten­ti­aa­li­ses­ta kiin­nos­tuk­ses­ta sii­hen, mitä voi­tai­siin tar­jo­ta. Kau­pun­kia­sun­to­jen kor­kei­den hin­to­jen poh­jal­ta ei siis voi­da suo­raan siir­tyä, mit­ta­luok­ka val­ta­vas­ti muut­tuen, visioi­maan kym­me­nien tuhan­sien asun­to­jen suu­rui­sia kehi­tys­suun­tia väit­täen nii­tä ihmis­ten tah­don mukaisiksi.

    Samaan aikaan esi­mer­kik­si Turus­ta lähi­kun­tiin tai Hel­sin­gis­tä Espoo­seen muut­ta­vat varak­kaat (kau­pun­gin näkö­kul­mas­ta veron­mak­su­ky­kyi­set) lap­si­per­heet itse hyvin ylei­ses­ti kuvaa­vat muut­to­pe­rus­tei­taan, ja kyse­ly­jen tulok­sia tukien, aivan muin syin, kuin mit­kä vih­rei­den mie­les­tä pitäi­si­vät olla tär­kei­tä. Hei­dän omat perus­teen­sa mitä­töi­den, mikä on toi­nen vää­ris­ty­neen kuvan välit­tä­mi­sen meto­di, näi­tä muut­ta­jia on jopa kut­sut­tu, eikä vain yhtä tai kah­ta ker­taa, loi­sik­si. Yli­pään­sä hei­dän perus­teen­sa eivät ole sel­lai­nen aihe, jos­ta juu­ri käy­täi­siin kes­kus­te­lua. Jos esi­mer­kik­si suu­rem­man raken­ta­mi­sel­ta vapaan kau­pun­ki­ti­lan näkee vain talo­jen väli­si­nä pusi­koi­na tai kort­te­lien kokoi­si­na koi­ra­puis­toi­na (viit­taus aiem­paan ket­juun), niin ei vält­tä­mät­tä ole kos­kaan vaka­vas­ti poh­ti­nut sitä, mitä muun­lai­set ihmi­set kuin itse voi­si­vat sii­hen kau­pun­kiin­sa kaivata.

    Kaik­ki­neen muo­dos­tuu kuva, että yhtääl­tä näis­tä laa­jem­pien ihmis­jouk­ko­jen pre­fe­rens­seis­tä, nii­den arvioi­mi­ses­ta ja huo­mioon otta­mi­ses­ta ei olla kovin kiin­nos­tu­nei­ta, ja toi­saal­ta tuoh­du­taan sii­tä, ja jopa syyl­lis­te­tään nämä ihmi­set itse, jos heil­le ei kel­paa heil­le tar­jol­la ole­va Tur­ku tai Hel­sin­ki, jon­ka muut­ta­mi­nen hei­dän toi­vei­den­sa näköi­sek­si ei kui­ten­kaan tun­nu ole­van kiin­nos­ta­va kysy­mys. Eikä mora­li­soi­mi­nen jon­kin epä­mää­räi­sen kol­lek­tii­vi­sen moraa­li­kä­si­tyk­sen poh­jal­ta toi­mi. Suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä käsi­tys hei­dän omas­ta ja lähio­mais­ten­sa hyväs­tä elä­mäs­tä on pal­jon tär­keäm­pi, aja­tel­tiin hei­tä loi­sik­si tai ei. Yhteis­kun­nan pitää mukau­tua tähän, eikä hei­dän Yhteis­kun­taan, ellei olla val­mii­ta yksi­lön­va­paut­ta voi­mak­kaas­ti rajoit­ta­viin ohjaus­toi­miin. Sel­lais­ten laa­ti­jat toden­nä­köi­ses­ti löy­täi­si­vät itsen­sä aika nopeas­ti oppo­si­tios­ta seu­raa­val­la vaalikaudella.

    Täs­sä ket­jus­sa näh­dyt väit­teet kuten “sau­na on ympä­ris­tö­ri­kos” tai sen ehdot­ta­mi­nen, että van­huk­sil­ta käy­tän­nös­sä pak­ko­lu­nas­tet­tai­siin yli­suu­ret asun­not pois talou­del­li­sin kiris­tys­kei­noin, ovat oireellisia.
    Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta tyk­kää sau­noa, moni useam­man ker­ran vii­kos­sa. Jos vih­reä tun­tee sii­tä maa­il­man­tus­kaa, niin hän on tun­tei­neen aika yksin.
    Kuten ei taa­tus­ti ole suu­rem­pien ihmis­jouk­ko­jen toi­veis­sa van­hus­ten talou­del­li­nen kiris­tä­mi­nen muut­ta­maan pois “yli­suu­ris­ta” asun­nois­taan. Ei ole näi­den van­hus­ten, eikä hei­dän jäl­ki­kas­vun­sa, jos van­huk­ses­ta välittävät.
    Oma iso­äi­ti­ni eli vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen­sä yksin 110 neliön asun­toa arvos­te­tul­la asui­na­lu­eel­la. Yhteen­sä hän eli asun­nos­sa 62 vuo­den ajan. Hän pys­tyi hitaas­ti eden­nees­tä alz­hei­me­ris­ta huo­li­mat­ta elä­mään koto­naan lop­puun asti lähes 93-vuo­ti­aak­si, kos­ka kaik­ki koto­na oli tut­tua ja tur­val­lis­ta. Uudes­sa asun­nos­sa pär­jää­mi­nen oli­si ollut täy­sin mah­do­ton­ta. Van­huk­sen yli­suu­ri asun­to ei ole vain nii­tä tek­no­kraa­tin las­kel­mia neliö- ja huo­ne­mää­ris­tä vaan myös muis­to­ja, kiin­ty­mys­tä, orien­toi­tu­mi­sen suo­maa apua muis­tin hei­ke­tes­sä, tun­ne­ta­son tur­vaa ja mui­ta täl­lai­sia arvo­ja, joi­ta vih­reät eivät juu­ri tun­nu esil­le nos­ta­van tämän aiheen tiimoilta.

    Vie­lä vih­rei­den visioi­den ja ihmis­ten toi­vei­den sel­keis­tä ris­ti­rii­dois­ta. Hel­sin­gin vuo­den 2050 visios­sa, sii­nä jota täl­lä blo­gil­la kovin kehut­tiin, kaa­vail­laan että suur­ten mar­ket­tien raken­ta­mi­nen lope­tet­tai­siin jo ennen vuot­ta 2020 ja tule­vai­suu­den Hel­sin­ki oli­si pien­ten kaup­po­jen Hel­sin­ki. Samaan aikaan ihmi­set omil­la valin­noil­laan ede­saut­ta­vat päin­vas­tais­ten rat­kai­su­jen syn­tyä. Sii­tä huo­li­mat­ta tuo visio kuva­taan kuin se oli­si jokin ylei­nen toi­ve ja tah­to­ti­la. Ei ole. Toi­vo Suka­ril­la oli täs­tä mie­len­kiin­toi­nen näke­mys. Turun kes­kus­tan näi­vet­ty­mi­sen estä­mi­sek­si oli­si Tori­park­ki pitä­nyt raken­taa jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Täl­löin suu­ria kaup­pa­kes­kuk­sia oli­si raken­net­tu kes­kus­taan Turun ympä­ry­sa­luei­den pel­to­jen sijaan ja näi­den kaup­pa­kes­kus­ten lomas­sa oli­si­vat myös pie­net putii­kit kes­kus­tas­sa menes­ty­neet nykyi­sen näi­vet­ty­mi­sen sijaan. Nyt ihmi­set sen sijaan aja­vat suu­rel­ta jou­kol­taan ostok­sil­le Turun ulko­puo­lel­le ja tämä on osal­taan aut­ta­nut muut­to­vir­ran suun­tau­tu­mis­ta ympäryskuntiin.
    Jos Suka­rin väit­tees­sä on enem­män tot­ta kuin tarua (en väi­tä, että on, mut­ta jos), niin kum­pi lopul­ta oli se pie­nem­pi paha?

    Jos päät­tä­vä tek­no­kraat­ti tai idea­lis­ti uskoo pys­ty­vän­sä raken­ta­maan visioi­den­sa tai oman kulttuurisen/aatteellisen vii­te­ryh­män­sä toi­vei­den mukai­sen kau­pun­gin niin hän tulee epä­on­nis­tu­maan ja pet­ty­mään hyvin pahoin. Hänen kans­saan eri­lai­set, eri­lai­sis­sa elä­män­ti­la­teis­sa ole­vat ihmi­set tule­vat hen­ki­lö­koh­tai­sil­la valin­noil­laan päät­tä­mään toi­sin (ja ehkä hän jos­kus itse­kin, vaik­ka ei sitä kos­kaan myön­täi­si). Kysees­sä voi lopul­ta olla vain kom­pro­mis­si laa­jo­jen kan­san­jouk­ko­jen toi­vei­den kans­sa ja nii­tä vas­ten elä­vä ja muut­tu­va kehi­tys, jos­sa ei voi­da lyö­dä luk­koon vuo­si­kym­men­ten mit­tai­sia visioita.

    1. az,
      Minus­ta ei ole olleen­kaan mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mil­lai­ses­sa asu­mis­muo­dos­sa ihmi­set haluai­si­vat kes­ki­mää­rin asua, kos­ka onnek­si he halua­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki haluai­si­vat täs­mäl­leen samaa, jokai­nen haluai­si asua sii­nä yhdes­sä ja ainoas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tie­tys­sä pis­tees­sä, jol­loin noin 5,4 mil­joo­naa jou­tui­si pet­ty­mään. Et kai tar­koi­ta, että jos vain vähem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua Poh­jois-Kar­ja­las­sa, Poh­jois-Kar­ja­la pitää tyhjentää.
      Olen­nais­ta on, mil­lai­seen asu­mis­muo­toon koh­dis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti enem­män ihmi­siä haluai­si asua oikes­sa kau­pun­gis­sa (=ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan.

  49. Vihe­rins­si: Ahhh… Mut­ta tuol­lai­nen vero oli­si pal­jon hel­pom­min ole­mas­sa, sitä kut­su­taan kiinteistöveroksi.

    Nimit­täin isois­sa asun­nois­sa asuu pal­jon sel­lais­ta kan­saa, joka on saa­nut han­kit­tua ison asun­non ole­mal­la oike­aan aikaan hank­ki­mas­sa asun­toa. Sen jäl­keen inflaa­tio hoi­ti asun­to­lai­nat, joten korois­ta tai lyhen­nyk­sis­tä ei ole huol­ta. Tai sit­ten asun­non reaa­li­hin­ta on nous­sut vain sen sijain­nin vuoksi.

    Suku­pol­vien väli­nen hin­tae­ro asu­mi­ses­sa on var­sin suu­ri. Se ei ole mikään mus­ta­val­koi­nen yhden suku­pol­ven ja toi­sen suku­pol­ven väli­nen ero, kos­ka esi­mer­kik­si vuon­na 1990 tai vuon­na 1993 ensia­sun­ton­sa hank­ki­nut on 

    Urbaa­ni­le­gen­da, lai­na­ko­rot ovat olleet aina reaa­li­kor­ko­ja. Vain 70-luvun puo­li­vä­lis­sä pari­na vuo­te­na inflaa­tio ylit­ti lainakorot.

    Ja kun lai­naa saa­dak­seen piti sääs­tää 30% niin sii­nä juos­tiin kil­paa inflaa­tion kans­sa. Sääs­tö­ko­rot eivät olleet yli inflaa­tion vaan pal­jon alle.

    Ja kun lai­na-aika oli max 8 vuot­ta niin ei sii­nä inflaa­tio mitään ehti­nyt syödä.

    Eikä tilan­ne 1990 ‑luvul­la ollut yhtään parem­pi, minä­kin mak­soin kor­koa 16% ‚korot tipui­vat­vas­ta 2000- luvulla.

    Mut­ta sil­loin 90- luvul­la hin­tae­ro muun maan ja pää­kau­pun­ki­seu­dun välil­lä oli pienimmillään.

    Eni­ten asun­non hin­taa on nos­ta­nut­kor­ko­jen alen­tu­mi­nen, toi­nen asun­to­jen hin­taa nos­ta­va seik­ka on ollut mak­suai­ko­jen piden­ty­mi­seen. Kol­mas syy on tulo­jen kas­vu ja niin­pä tulois­ta voi­daan käyt­tää suu­rem­pi osa asumiseen,kun ruo­ka ja muu ei ole kal­lis­tu­nut yhtä paljon

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kak­si Kal­lios­sa mak­saa 250 000 euroa. Niin­pä jokai­nen, joka ostaa tai vuo­kraa kak­sion siel­tä, voi­si yhtä hyvin ostaa oma­ko­ti­ta­lon jol­tain oma­ko­tia­lu­eel­ta. Kui­ten­kin pää­ty­vät Kallioon.

    Aika kaus saa muut­taa, jot­ta saa nyky­ai­kai­sen oma­ko­ti­ta­lon. Tuol­la hin­nal­la saa lähin­nä ton­tin Helsingissä,jos pääl­lä on oma­ko­ti­ta­lo niin se vain hait­taa ja aiheut­taa kuluja,kun se puretaan

  51. Kuka tahan­sa pum­mi voi asua vuo­kral­la kal­lios­sa, jos vain kyke­nee toi­mit­ta­maan toi­meen­tu­lo­tu­ki­ha­ke­muk­sen sosiaalitoimistoon.

  52. Rol­le: Muu­ten pit­käl­ti samaa miel­tä, mut­ta kom­ment­ti perin­tö­ve­ros­ta on… 

    Mones­sa kun­nas­sa ollaan jo tilan­tees­sa, jos­sa yhdel­lä “sosi­aa­li­sel­la vuo­kra­nan­ta­jal­la” on mono­po­li. Eli heil­lä on täy­sin vapaa hin­noit­te­lu ilman kil­pai­lua. Mono­po­li nos­taa kaik­kien tut­ki­mus­ten mukaan aina hintoja.

    Sama tilan­ne on käy­tän­nös­sä opis­ke­li­ja-asun­to­mark­ki­noil­la, joil­la esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä HOAS on mel­kein mono­po­lia­se­mas­sa. Vain kou­ral­li­nen yksi­tyi­siä asun­no­no­mis­ta­jia Kal­lios­sa pitää edes jon­kin­lais­ta kil­pai­lua yllä.

    Vuo­kra-asun­to­jen hin­nat saa­daan kuriin vain yksi­tyi­sel­lä pää­omal­la ja kil­pai­lul­la. Perin­tö­ve­ron pois­to on yksi nopeim­mis­ta tavois­ta lisä­tä yksi­tyi­siä vuo­kra-asun­to­ja, mikä pakot­taa suu­ret omis­ta­jat tar­kas­ta­maan hin­to­jaan. Toki sil­lä on mui­ta­kin posi­tii­vi­sia vaikutuksia.

    Ps. HOAS:n ongel­man ratkaisuksi:
    — kor­kea­kou­luil­le omat asun­to­lat 1 — 2 vuo­si­kurs­seil­le län­si­mai­seen tapaan
    HOAS:n asun­to­kan­ta tulee jakaa sopi­vien toi­mi­joi­den kans­sa, esi­mer­kik­si osa­kun­nil­le ja
    — haja­nais­ten kor­kea­kou­lu­jen kam­puk­sis­ta tulee kehit­tää tii­vii­tä yhteisöjä.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaa­vas­sa ei kos­kaan pakoteta… 

    Kaa­vas­sa on oleel­lis­ta katu­jen lin­jauk­set ja raken­nuk­sien kor­keus. Jos­sain mie­les­sä tulee hie­man ehkä ohjail­la ras­kaan teol­li­suu­den sijoit­tu­mis­ta, kos­ka se vai­kut­taa ympä­ris­töön. Muu­ten ei peri­aat­tees­sa kuu­lu pät­kää­kään kaa­voit­ta­jal­le, mitä omis­ta­ja ton­til­le rakentaa.

    Kaa­vas­sa pako­te­taan yhtä sun tois­ta täy­sin äly­va­paa­ta. Help­po rat­kai­su oli­si teh­dä jär­ke­vä kaa­voi­tus­lain­sää­dän­tö, mut­ta se ei ole ihan suo­ra­vii­vais­ta. Ongel­ma on epä­ter­ve ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen pää­omi­tus. Gryn­de­rin tavoi­te on voi­ton mak­si­moin­ti, mikä on ymmär­ret­tä­vää, ei asu­jan etu. Kym­me­nen pis­tet­tä ja papu­kai­ja­merk­ki sil­le, joka kyke­nee pur­ka­maan sään­te­lyn ja pää­omit­ta­maan raken­ta­mi­sen ter­vees­ti. 🙂 Voit­ta­ja on asuja.

  54. Lii­an van­ha:
    Yksi tapa lisä­tä yksi­löl­li­syyt­tä on myy­dä ker­ros­ta­loa­sun­not raakaseinillä/lattioilla eli asu­kas päät­tää huo­ne­jaos­ta, mär­kä­ti­lo­jen koos­ta ja mää­räs­tä, keit­tiö­ka­lus­teis­ta etc… 

    Keit­tiö ja mär­kä­ka­lus­teet kuu­lu­vat Euroo­pas­sa monis­sa mais­sa asun­non osta­jan ja jopa vuo­kra­lai­sen vas­tuul­le! Suo­ma­lai­nen tapa, jos­sa asun­to myy­dään peri­aat­tees­sa val­mii­na, jot­ta uuden asun­non osta­ja voi pur­kaa huo­no­laa­tui­set kaa­ke­lit ja kodin­ko­neet, ei vält­tä­mät­tä ole kokonaistaloudellista. 😀

  55. puna­mul­ta: Jos oma­ko­ti­ta­lo mak­sai­si 50 000 euroa 250 000 euron sijaan, niin Suo­mes­sa oli­si sato­ja­tu­han­sia oma­ko­ti­ta­louk­sia enem­män, kuin nyt on.

    Oma­ko­ti­ta­lon näyt­tää saa­van jo nyt 50 000 eurol­la: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8392989 Jos­tain syys­tä eivät vaan näy­tä ole­van kovin suo­sit­tu­ja. Jos oli­si­vat, hin­ta ei oli­si enää tuo­ta 50 000 euroa.

    puna­mul­ta: Oma­ko­ti­ta­lo on Kal­lios­sa vii­naan masen­nus­taan tur­rut­ta­van hips­te­rin­kin mär­kä uni.

    Sai­si­ko täl­le väit­teel­le kir­jal­li­sen lähteen?

  56. Vihe­rins­si: Rat­kai­su on kui­ten­kin riit­tä­vän kor­keal­la pro­sen­til­la ole­va kiin­teis­tön käy­pään arvoon sidot­tu kiin­teis­tö­ve­ro. Se tasoit­taa tätä suku­pol­vien välis­tä tuu­rie­roa ja huo­leh­tii sii­tä, että ihmi­sil­lä on nykyis­tä enem­män moti­vaa­tio­ta muut­taa yli­suu­res­ta asun­nos­ta pie­nem­pään. (Siir­ty­mä­ajan toki pitää olla sopi­vas­ti raken­net­tu, ettei sil­lä aje­ta ihmi­sä laa­jem­min mierolle.)

    Täs­tä oli­si eri­tyi­ses­ti hyö­tyä lapsiperheille. 

    Oli­ko tämä ken­ties vit­si? Yleen­sä juu­ri tilaa kai­paa­vat lap­si­per­heet asu­vat (isois­sa) oma­ko­ti­ta­lois­sa, joi­hin kiin­teis­tö­ve­ro­jen koro­tuk­set tie­ten­kin iske­vät ihan samal­la taval­la tai pahem­min. Mal­lie­si­merk­ki sii­tä, miten vih­reät tar­joa­vat “paran­nuk­sia” lap­si­per­hei­den ase­maan — vähän samaan tapaan kuin vii­mek­si “paran­net­tiin” lap­si­per­hei­den ase­maa ja tasa-arvoa pakot­ta­mal­la puo­let koti­hoi­don­tues­ta isän käy­tet­tä­väk­si (=käy­tän­nös­sä jää käyttämättä).

  57. Kal­le: Keit­tiö ja mär­kä­ka­lus­teet kuu­lu­vat Euroo­pas­sa monis­sa mais­sa asun­non osta­jan ja jopa vuo­kra­lai­sen vas­tuul­le! Suo­ma­lai­nen tapa, jos­sa asun­to myy­dään peri­aat­tees­sa val­mii­na, jot­ta uuden asun­non osta­ja voi pur­kaa huo­no­laa­tui­set kaa­ke­lit ja kodin­ko­neet, ei vält­tä­mät­tä ole kokonaistaloudellista. 

    No se sekään ole kyl­lä vält­tä­mät­tä fik­sua, että vas­ta­val­mis­tu­nees­sa talos­sa kuul­luu kol­men vuo­den ajan kokoa­jan pau­ket­ta ja remon­toin­nin ääniä, kun jokai­nen asun­to raken­ne­taan vuo­ro­tel­len ja omaan tah­tiin val­miik­si. Kyl­lä se aika kal­lis­ta pitää nii­tä asun­to­ja tyh­jil­län ja remontissa.

    Sem­moi­nen etu sii­nä tie­ten­kin on, että aina­kin beto­nit kui­vu­vat var­mas­ti, kun asun­not ovat pit­kään pel­kil­lä betonipinnoilla.

  58. Ylel­li­syys­ve­rot “yli huo­ne­kun­nan tar­peen” ole­vas­ta asu­mis­ti­las­ta ja laa­dus­ta eivät ole niin eksoot­ti­sia aja­tuk­sia kuin jot­kut anta­vat ymmär­tää. Vii­si­hen­ki­nen per­he saat­taa tar­vi­ta sitä sau­nal­lis­ta neliö­tä enem­män kuin sinkku.

    Ei nimit­täin ole ole­mas­sa mitään help­poa tapaa pie­nen­tää pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­kus­tan­nuk­sia, kos­ka asu­mis­kus­tan­nuk­set tun­tu­vat ole­van ver­ran­nol­li­sia seu­dul­la val­lit­se­vaan tulo­jen medi­aa­niin. Käy­tän­nös­sä tuet­tu asu­mi­nen mak­saa kun­nil­le ja jos lii­an vel­ka­ve­toi­sia ei olla, on rahat tähän pak­ko verot­taa kes­ki­tu­loi­sil­ta ja varakkailta.

  59. Samu­li Saa­rel­ma:
    Mitä lap­si­per­hei­siin tulee, niin olen ihan samaa miel­tä kuin joku tuol­la aiem­min, eli jos lap­si­per­hei­tä jos­tain syys­tä halu­taan aut­taa, niin nos­te­taan vaik­ka lap­si­li­siä tai muil­la kei­noin kaa­de­taan rahaa lap­si­per­heil­le. Jos he arvos­ta­vat iso­ja asun­to­ja kes­kus­tas­sa, he kaa­ta­vat tämän lisä­ra­han isoi­hin asun­toi­hin ja niin nii­den kysyn­tä nousee ja sitä myö­ten hin­nat, mikä taas saa raken­ta­jat raken­ta­maan nii­tä lisää. Ja täl­löin siis ne isot asun­not mene­vät oikeas­ti lap­si­per­heil­le. Jos raken­ta­jat vaan pako­te­taan raken­ta­maan iso­ja asun­to­ja enem­män kuin muu­ten kan­nat­tai­si, ne isot asun­not voi­vat ihan hyvin men­nä varak­kai­den sink­ku­jen ja dink­ku­jen käyttöön.

    Tuol­lai­nen ite­ra­tii­vi­nen mark­ki­na­me­ka­nis­mi tie­ten­kin teo­rias­sa on paras mah­dol­li­nen tapa allo­koi­da resurs­se­ja, mut­ta kuin raken­ta­mi­ses­sa ite­raa­tio­kier­ros kes­tää muu­ta­mas­ta vuo­si­kym­me­nes­tä muu­ta­maan vuo­si­sa­taan (ja reak­tio­ai­ka­kin mita­taan useis­sa vuo­sis­sa), saa­daan tämän het­ken mark­ki­na­ti­lan­net­ta par­hai­ten vas­taa­va kau­pun­ki­ra­ken­ne aikaan ehkä jos­kus parin tuhan­nen vuo­den kulut­tua. Ja veik­kai­sin että mark­ki­na­ti­lan­ne on sil­loin jos­sain mää­rin eri­lai­nen kuin nyt.

    Raken­ta­mi­nen nyt vain on yksi sel­lai­nen yhteis­kun­nan osa-alue jos­sa tek­no­kraat­ti­nen vir­ka­mie­soh­jaus on käy­tän­nös­sä ainoa tapa saa­da aikaan enem­män tai vähem­män hyvin toi­mi­via ratkaisuja. 

    Tai sit­ten pitäi­si sää­tää laki jol­la vel­voi­tet­tai­siin hank­ki­maan asun­not vuo­sia etu­kä­teen jon­kin­lai­sil­ta futuu­ri­mark­ki­noil­ta, joil­la todel­li­nen mark­ki­na­ky­syn­tä saa­tai­siin näky­viin. Mis­tä saa­tai­siin riit­tä­väs­ti pää­omaa kiin­ni­tet­tä­väk­si asun­toi­hin jo ennen suun­nit­te­lun alkua on sit­ten koko­naan toi­nen asia.

  60. sunimh: Yleen­sä juu­ri tilaa kai­paa­vat lap­si­per­heet asu­vat (isois­sa) oma­ko­ti­ta­lois­sa, joi­hin kiin­teis­tö­ve­ro­jen koro­tuk­set tie­ten­kin iske­vät ihan samal­la taval­la tai pahemmin.

    Ei, vaan vähem­män. Lap­si­per­heet kär­si­vät sii­tä, että asun­not ovat kal­lii­ta ja nii­den osta­mi­seen koh­dis­tuu vie­lä varain­siir­to­ve­ro. Kuten täs­sä ket­jus­sa on mai­nit­tu, monen lap­set­to­man paris­kun­nan ei kan­na­ta luo­pua sii­tä isos­ta asun­nos­taan ja muut­taa pie­nem­pään, kos­ka vero­tus koh­dis­tuu juu­ri sii­hen muut­ta­mi­seen, ei asu­mi­seen. Mata­lan kiin­teis­tö­ve­ron ja varain­siir­to­ve­ron ansios­ta heil­le asu­mi­nen isos­sa asun­nos­sa on lähes yhtä hal­paa kuin muut­ta­mi­nen pie­nem­pään. Jos vero­tus koh­dis­tui­si asu­mi­seen, täs­tä seu­rai­si entis­tä enem­män sitä, että isot asun­not vapau­tui­si­vat lap­si­per­heil­le ja nii­den myyn­ti­hin­nat siten laskisivat. 

    Lap­si­per­heil­le suu­rin kus­tan­nus on juu­ri se asun­non osto ja sii­tä seu­raa­va iso asun­to­lai­na. Sen sijaan velat­to­mas­sa asun­nos­sa asu­val­la lap­set­to­mal­la paris­kun­nal­la ei enää tätä ole rasit­tee­naan. Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen varain­siir­to­ve­ron kus­tan­nuk­sel­la oli­si juu­ri tulon­siir­to nuo­ril­le lap­si­per­heil­le van­hoil­ta velat­to­mis­sa asun­nois­sa asuvilta. 

    Tie­ten­kään täl­lais­ta muu­tos­ta ei voi­si teh­dä yhdel­lä rysäyk­sel­lä, kos­ka sil­loin tosi­aan juu­ri ison oma­ko­ti­ta­lon kal­liil­la hin­nal­la osta­neet lap­si­per­heet oli­si­vat kaik­kein kovim­mil­la. Asteit­tai­sel­la muu­tok­sel­la nuo­ret lap­si­per­heet oli­si­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kui­ten­kin voittajia. 

    Osaa­ko joku sanoa, mikä on yleen­sä­kään koko varain­siir­to­ve­ron idea? Pörs­sis­sä saa ostaa ja myy­dä suu­ria­kin varal­li­suuk­sia ilman, että jou­tuu tätä veroa mak­sa­maan. Mik­si sel­lai­nen on koh­dis­tet­tu asuntokauppaan?

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    az,
    Minus­ta ei ole olleen­kaan mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mil­lai­ses­sa asu­mis­muo­dos­sa ihmi­set haluai­si­vat kes­ki­mää­rin asua, kos­ka onnek­si he halua­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki haluai­si­vat täs­mäl­leen samaa, jokai­nen haluai­si asua sii­nä yhdes­sä ja ainoas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tie­tys­sä pis­tees­sä, jol­loin noin 5,4 mil­joo­naa jou­tui­si pet­ty­mään. Et kai tar­koi­ta, että jos vain vähem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua Poh­jois-Kar­ja­las­sa, Poh­jois-Kar­ja­la pitää tyhjentää.

    Tai­sin mai­ni­ta kes­kiar­von yhden ker­ran. Ihmis­ten poik­kea­vat toi­veet pal­jon useam­min. Kyse ei todel­la­kaan ollut min­kään “kes­ki­mää­räi­sen” otta­mi­ses­ta läh­tö­koh­dak­si kaa­voit­ta­mi­ses­sa, vaan päin­vas­toin ihmis­ten eri­lais­ten toi­vei­den vari­aa­tion mah­dol­li­suu­den rajoissa.

    Olen­nais­ta on, mil­lai­seen asu­mis­muo­toon koh­dis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti enem­män ihmi­siä haluai­si asua oikes­sa kau­pun­gis­sa (=ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan.

    Tämä oli toi­nen kri­tii­kin koh­tee­ni. Sen kysyn­nän mää­räs­tä ei voi joh­taa suo­raan joh­to­pää­tös­tä, että juu­ri tätä ihmi­set toi­voi­si­vat tar­jot­ta­van. Se menee kau­pak­si kyl­lä ja pal­jon lisää­kin meni­si, mut­ta niin meni­si­vät kau­pak­si monien eri­lais­ten kaa­voi­tus- ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­rat­kai­su­jen syn­nyt­tä­mät asun­not. Nyt kysyn vas­taa­vas­ti sinul­ta, että voi­si­ko niis­tä jokai­ses­ta a) hypo­teet­ti­ses­ti tode­ta, että se on juu­ri sel­lais­ta kaupunkia/yhdyskuntasuunnittelua, mitä ihmi­set halusi­vat, kos­ka asun­not mene­vät kau­pak­si ja b) juu­ri sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ihmi­set viih­ty­vät mah­dol­li­sim­man hyvin, kos­ka oli­vat sii­tä asu­mi­ses­ta val­mii­ta maksamaan?

    Ymmär­rät­kö, mitä haen takaa? Et voi joh­taa jäl­kim­mäis­tä suo­raan edel­li­ses­tä. Se, että tois­tu­vas­ti teet niin, ja käy­tät sitä yhte­nä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pää­pe­rus­te­lu­na­si, on nime­no­maan meto­di­vir­he ajat­te­lus­sa. Ihmi­set var­mas­ti tyy­tyi­si­vät asu­maan ja ostai­si­vat asu­mis­ta mitä moni­nai­sim­mis­sa muo­dois­sa ja ympä­ris­töis­sä, esi­mer­kik­si työ­paik­kan­sa sane­le­ma­na, mut­ta eivät oli­si niis­sä kai­kis­sa asu­mi­seen yhtä tyy­ty­väi­siä. Sik­si sinun pitäi­si kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja­na olla kiin­nos­tu­nut myös niis­tä ihmis­ten kyse­lyis­sä kuvaa­mien kiin­nos­tus­ten vari­aa­tiois­ta ja kun se on jär­ke­vää, niin myös kes­kiar­vois­ta. Eikä se todel­la­kaan tar­koit­tai­si 5,4 mil­joo­nan ihmi­sen asu­mis­ta samas­sa pis­tees­sä. Hie­ta­nie­men uima­ran­ta ei nyky­päi­vä­nä miten­kään syn­tyi­si vapau­tu­val­le ton­til­le mark­ki­na­pe­rus­tei­ses­ti, vaan pitäi­si ymmär­tää ihmis­ten sel­lais­ta halua­van. Täl­lai­sia teki­jöi­tä pitää ottaa huo­mioon, eikä vain tui­jot­taa moneen eri­lai­seen kau­pun­ki- ja asu­mis­vaih­toeh­toon tyy­ty­vää (ja usein osto­pää­tök­sen jäl­keen myö­hem­min pet­ty­vää) kysyntää.

    Kär­jis­tän ja pro­vo­soin hie­man, että sinul­la tun­tu­vat, tai aina­kin saan tämän kuvan, mene­vän välil­lä sekai­sin halu asua kau­pun­gis­sa ja se, mil­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ihmi­set viih­tyi­si­vät. Ne eivät ole samo­ja asioi­ta. Kes­kiar­vois­ta voi­si vie­lä tode­ta, että tut­ki­mus ja kyse­ly toi­sen­sa jäl­keen maa­seu­dul­la asu­vat suo­ma­lai­set ovat olleet vähin­tään yhtä onnel­li­sia tai onnel­li­sem­pia elä­mään­sä kuin kau­pun­ki­lai­set, vaik­ka maa­seu­tu­lais­ten sosio­eko­no­mi­nen ase­ma on kes­ki­mää­räi­ses­ti sel­väs­ti hei­kom­pi. He sitee­raa­vat posi­tii­vi­si­na teki­jöi­nä asioi­ta, mit­kä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa­kin voi­tai­siin ottaa nykyis­tä parem­min huo­mioon. Onko sekin tur­ha kyselytieto?

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    az,
    Minus­ta ei ole olleen­kaan mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mil­lai­ses­sa asu­mis­muo­dos­sa ihmi­set haluai­si­vat kes­ki­mää­rin asua, kos­ka onnek­si he halua­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki haluai­si­vat täs­mäl­leen samaa, jokai­nen haluai­si asua sii­nä yhdes­sä ja ainoas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tie­tys­sä pis­tees­sä, jol­loin noin 5,4 mil­joo­naa jou­tui­si pet­ty­mään. Et kai tar­koi­ta, että jos vain vähem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua Poh­jois-Kar­ja­las­sa, Poh­jois-Kar­ja­la pitää tyhjentää.
    Olen­nais­ta on, mil­lai­seen asu­mis­muo­toon koh­dis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti enem­män ihmi­siä haluai­si asua oikes­sa kau­pun­gis­sa (=ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan. 

    Oli­si­ko har­mo­ni­sin ja uni­ver­saa­lein rat­kai­su sil­loin, että vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja ei kan­ne­ta lain­kaan jos “mitään ei tapah­du”? Ottai­si­ko se par­hai­ten huo­mioon ihmis­ten eri motii­vit, puo­lue­kan­nat ja arvot. Täl­löin esi­mer­kik­si kiin­teis­tö- ja ajo­neu­vo­ve­ro pois­tui­si­vat koko­naan. Kor­vaa­via oli­si­vat ajo­neu­von käyt­tä­mi­sen vero­tus sekä kiin­teis­tön tosia­sial­li­sen huol­lon verot­ta­mi­nen. Kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen satai­si täl­löin sata­pro­sent­ti­ses­ti omaan laa­riin ilman him­mei­tä ja arve­lut­ta­vas­ti perus­tel­tu­ja kiin­tei­tä kustannuksia.

  63. Kal­le: Mones­sa kun­nas­sa ollaan jo tilan­tees­sa, jos­sa yhdel­lä “sosi­aa­li­sel­la vuo­kra­nan­ta­jal­la” on mono­po­li. Eli heil­lä on täy­sin vapaa hin­noit­te­lu ilman kil­pai­lua. Mono­po­li nos­taa kaik­kien tut­ki­mus­ten mukaan aina hintoja.

    Sama tilan­ne on käy­tän­nös­sä opis­ke­li­ja-asun­to­mark­ki­noil­la, joil­la esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä HOAS on mel­kein mono­po­lia­se­mas­sa. Vain kou­ral­li­nen yksi­tyi­siä asun­no­no­mis­ta­jia Kal­lios­sa pitää edes jon­kin­lais­ta kil­pai­lua yllä. 

    HOAS toi­mii alle mark­ki­na­hin­to­jen, joten mitään hyö­tyä sen pilk­ko­mi­ses­ta ja “kil­pai­lun tehos­ta­mi­ses­ta” ei olisi.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    az,
    Minus­ta ei ole olleen­kaan mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mil­lai­ses­sa asu­mis­muo­dos­sa ihmi­set haluai­si­vat kes­ki­mää­rin asua, kos­ka onnek­si he halua­vat eri asioi­ta. Jos kaik­ki haluai­si­vat täs­mäl­leen samaa, jokai­nen haluai­si asua sii­nä yhdes­sä ja ainoas­sa asun­nos­sa koko maas­sa tie­tys­sä pis­tees­sä, jol­loin noin 5,4 mil­joo­naa jou­tui­si pet­ty­mään. Et kai tar­koi­ta, että jos vain vähem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua Poh­jois-Kar­ja­las­sa, Poh­jois-Kar­ja­la pitää tyhjentää.
    Olen­nais­ta on, mil­lai­seen asu­mis­muo­toon koh­dis­tuu enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. Täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti enem­män ihmi­siä haluai­si asua oikes­sa kau­pun­gis­sa (=ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin mah­tuu asumaan.

    Jos muu­al­la maas­sam­me oli­si töi­tä, niin Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku las­ki­si, kuten se Kek­ko­sen aika­kau­del­la oli laskussa.

    1960-luvun alku­puo­lel­ta aina 1980-luvul­le saak­ka Hel­sin­gin väki­lu­ku las­ki. Tämä ajan­jak­so oli sitä Suo­men “kul­ta­kaut­ta”, jol­loin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta voi­mis­tui ja elin­ta­so kas­voi merkittävästi.

    Ylei­sin tari­na hel­sin­ki­läi­sil­lä työ­pai­koil­la on haa­vei­lu etä­töis­tä ja muu­tos­ta pois Hel­sin­gis­tä teke­mään nii­tä etätöitä.

    1. 1960-luvun alku­puo­lel­ta aina 1980-luvul­le saak­ka Hel­sin­gin väki­lu­ku las­ki. Tämä ajan­jak­so oli sitä Suo­men “kul­ta­kaut­ta”, jol­loin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta voi­mis­tui ja elin­ta­so kas­voi merkittävästi.

      Koko tuon ajan Hel­sin­gin seu­dun väki­lu­ku kas­voi nopeas­ti. Sil­loin kau­pun­ki­ra­ken­ne hajaan­tui väen tun­kies­sa Espoo­seen, Van­taal­le ja kehys­kun­tiin. Se oli pal­jon nopeam­man muut­to­lii­ket­ta ja maaltapakoa.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pel­käs­tään Nur­mi­jär­vel­tä löy­tyy Oiko­tiel­tä 11 koh­det­ta, jois­sa isoh­kon oma­ko­ti­ta­lon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tie­ten­kään Hel­sin­gis­tä, mut­ta jos halu­aa oma­ko­ti­ta­loon, ei vboi vaa­tia, että se on kes­kel­lä kau­pun­kia. Mik­si oma­ko­ti­ta­lo pitäi­si olla ker­ros­ta­loa­lu­een vie­res­sä? Luon­nol­li­sin­ta on tesiä sitä jos­tain oma­ko­ti­ta­lo­jen vierestä.

    Kun muu­tin Hel­sin­kiin niin kyl­lä yksi kes­kei­nen vaa­ti­mus oli, että asun omakotitalossa.Toinen vaa­ti­mus oli, että asun nimen omaan Hel­sin­gis­sä kun muu­tan ete­lään, en halua asua mis­sään met­säs­sä tiet­tö­män tai­pa­leen taka­na, sitä tein lap­suu­des­sa­ni aivan tarpeeksi.Kolmas oli lyhyt työ­mat­ka ja hyvät yhtey­den joka suuntaan.

    Kyl­lä täl­lä taval­la ajat­te­le­via on suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta, aina­kin tut­ki­mus­ten mukaan.

    Hel­sin­ki­läi­sis­tä­kin 29 % ja Pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kais­ta­kin 39 % halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa, mut­ta unel­ma ei toteu­du kaa­voi­tus­po­li­tii­kan, val­ta­van byro­kra­tian ja hin­to­jen kor­keu­den vuoksi.

    Ennen maa­il­maa yri­tet­tiin jär­jes­tel­lä niin kuin ihmi­set halua­vat , nyt sitä jär­jes­tel­lään niin, että se pal­ve­lee 1% halu­ja ja etuja

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pel­käs­tään Nur­mi­jär­vel­tä löy­tyy Oiko­tiel­tä 11 koh­det­ta, jois­sa isoh­kon oma­ko­ti­ta­lon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tie­ten­kään Hel­sin­gis­tä, mut­ta jos halu­aa oma­ko­ti­ta­loon, ei vboi vaa­tia, että se on kes­kel­lä kau­pun­kia. Mik­si oma­ko­ti­ta­lo pitäi­si olla ker­ros­ta­loa­lu­een vie­res­sä? Luon­nol­li­sin­ta on tesiä sitä jos­tain oma­ko­ti­ta­lo­jen vierestä.

    Tuo 11 koh­det­ta on todel­la vähän jos Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta kym­me­niä tuhan­sia ihmi­siä eikä tuol­la hin­nal­la saa Nur­mi­jär­vel­tä­kään kuin suur­ta remont­tia vaa­ti­van koh­teen eli 100000 pitää pis­tää lisää, jot­ta sii­nä voi asua.

    Oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­nen vaa­tii vähän käden tai­to­ja ja viit­se­liäi­syyt­tä, jokai­sen pik­ku­ju­tun kor­jaut­ta­mai­nen on kallista,eikä pal­ve­lua saa kuin jos­kus aiko­jen kulut­tua, sil­lä tun­nin työ­tä var­ten on mat­kus­tet­ta­va pari tun­tia ja syn­tyy kulu­ja ajo­neu­vos­ta ja pik­ku­las­ku­jen kir­joit­te­lu­kin on kal­lis­ta. Eikä kukaan oikeas­ti elä pikkujutuilla.

    Niin­pä vas­taus pik­ku­jut­tui­hin on useim­mi­ten ei-jouda.Viimeksi soit­te­lin rik­kou­tu­neen vesi­pos­tin kor­jauk­ses­ta fir­moi­hin, mut­ta yksi­kään ei ollut kiin­nos­tu­nut ja kun lopul­ta yksi lupau­tu­nut ei tul­lut niin kävin osta­mas­sa kor­jaus­sar­jan ja vaih­doin itse

    Byro­kra­tia taas sam­mut­taa oma-aloit­tei­suu­den ja asu­taan home­ta­lois­sa, kun ei kor­ja­ta ajoissa

  67. Varain­siir­to­ve­ro kos­kee pörs­sin ulko­puo­li­sia arvo­pa­pe­ri- ja kiin­teis­tö­kaup­po­ja. Verol­la kor­vat­tiin aiem­min käy­te­tyt leimaveromerkit.

  68. Mau­rizio:
    “Kui­ten­kin pää­ty­vät Kallioon.” 

    Jep, nuo­rem­mas­ta pääs­tä. Mut­ta van­hem­mas­ta, kuten me, ovat puo­les­taan jo myy­mäs­sä näi­tä Kal­lion / Sör­näis­ten kak­sioi­taan pik­ku­hil­jaa pois. Ja yllä­ri yllä­ri, menos­sa joko oma­ko­ti­ta­loon tai rivariin…

    Minä uskon, että asu­mispre­fe­rens­sit ovat enem­män suku­pol­vi- kuin ikä­luok­ka­ky­sy­mys. Nyt­kin saa leh­des­tä lukea kuin­ka eläk­keel­le siir­ty­vät varak­kaat ihmi­set muut­ta­vat pois oma­ko­ti­ta­los­ta hyvien pal­ve­lui­den lähel­le kau­pun­kiin. Oma­ko­ti­ta­lon hoi­ta­mi­nen on monel­le ikään­ty­neel­le lii­an raskasta.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pel­käs­tään Nur­mi­jär­vel­tä löy­tyy Oiko­tiel­tä 11 koh­det­ta, jois­sa isoh­kon oma­ko­ti­ta­lon saa noin 250 000 eurol­la. Ei tie­ten­kään Hel­sin­gis­tä, mut­ta jos halu­aa oma­ko­ti­ta­loon, ei vboi vaa­tia, että se on kes­kel­lä kau­pun­kia. Mik­si oma­ko­ti­ta­lo pitäi­si olla ker­ros­ta­loa­lu­een vie­res­sä? Luon­nol­li­sin­ta on tesiä sitä jos­tain oma­ko­ti­ta­lo­jen vierestä. 

    Jos pyr­ki­sin muut­ta­maan Hel­sin­gin seu­dul­le ja toi­se­na vaih­toeh­to­na oli­si ker­ros­ta­lo Kruu­nun­haas­ta niin ei toi­se­na vaih­toeh­to­na tie­ten­kään oli­si oma­ko­ti­ta­lo jos­tain huit­sin neva­das­ta. Jos Nur­mi­jär­vel­le oma­ko­ti­ta­loon päät­täi­sin muut­taa kyse ei oli­si halus­ta­ni vaan talou­del­li­ses­ta pakos­ta. Per­sau­ki­se­na rahat vain eivät riit­täi­si oma­ko­ti­ta­loon Munk­ki­nie­meen tai Marjaniemeen.

    Jos halu­aa ker­ros­ta­loon, ei voi vaa­tia, että talon on sijait­ta­va Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa. Luon­nol­li­sin­ta on etsiä ker­ros­ta­loa siel­tä, mis­sä sel­lai­sia asun­to­ja on vapaa­na. Esi­mer­kik­si Hyvin­kääl­tä tai Mäntsälästä.

  70. Jan­ne Pel­to­la: Oma­ko­ti­ta­lon näyt­tää saa­van jo nyt 50 000 eurol­la: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8392989 Jos­tain syys­tä eivät vaan näy­tä ole­van kovin suo­sit­tu­ja. Jos oli­si­vat, hin­ta ei oli­si enää tuo­ta 50 000 euroa. 

    Asun­to­kau­pan abso­luut­ti­set kaup­pa­hin­nat kui­ten­kin las­ke­vat (voi­mak­kaas­ti?). Ihmi­set siis juu­ri­kin halua­vat asua tuos­sa asun­nos­sa pie­nel­lä vii­veel­lä vain? No ei 🙂

    Oli­si­ko kui­ten­kin parem­pi, että ihmi­set saa­vat teh­dä mil­tei mitä huvit­taa. Kos­ka emme pää­se yksi­mie­li­tyy­teen sii­tä mitä ihmi­set halua­vat ja mitä hei­dän edes “kuu­lui­si, eten­kin kun ote­taan kaik­ki huo­mioon” halua­van. Mut­ta ennen­kuin he niin teke­vät hei­dän ei tar­vit­se mak­saa sii­tä. Jos esi­mer­kik­si lah­joi­tan sinul­le ajo­neu­von tai asun­non niin onhan mer­kil­lis­tä, että joku kol­mas osa­puo­li alkaa veloit­taa sinua sii­tä vuosittain.

  71. Samu­li Saa­rel­ma: Tuos­sa käy­pään arvoon verot­ta­mi­ses­sa on vain se ongel­ma, että sii­tä seu­raa ihmis­ten asun­toi­hin teke­mis­tä paran­nuk­sis­ta tai yli­pää­tään yllä­pi­dos­ta ran­kai­su. Jos pääs­tät asun­non rapis­tu­maan pahas­ti, saat alen­nuk­sen veroon. Muu­ten­kin se vaa­ti­si val­ta­van byro­kra­tia­ko­neis­ton jat­ku­vas­ti arvioi­maan asun­to­jen yksi­löl­li­siä käy­tän­nön arvo­ja, mikä leik­kai­si aika ison palan sii­tä tuo­tos­ta. Parem­pi oli­si minus­ta vero­tus alu­een kes­ki­mää­räi­sen hin­ta­ta­son mukaan. 

    Näin nime­no­maan. Yksit­täi­sen asun­non arvon arvioi­mi­nen on kovin työ­läs­tä, eikä sii­hen kan­na­ta men­nä kuin eri­tyis­ta­pauk­sis­sa. Riit­tä­vän hyvään arvioon pääs­tään huo­mioi­mal­la kiin­teis­töön liit­ty­vät sei­kat (ton­tin koko ja raken­nusoi­keus) ja asun­non koko, ikä, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä ja tyyppi.

    Jos sit­ten joku kokee saa­van­sa lii­an kor­kean vero­tusar­von, niin sii­tä voi sit­ten perus­tel­lus­ti valit­taa, jon­ka jäl­keen saa yksi­löl­li­sem­pää kohtelua.

    1. Raken­ta­mat­to­man tont­ti­maan kiin­teis­tö­ve­ron arvo on helppåo mää­ri­tel­lä: vero­vel­vol­li­nen ilmoit­ta­koon sen itse. Jos kau­pun­ki kek­sii lunas­taa maan asun­to­tuo­tan­toa var­ten, on käy­tet­tä­vis­sä omis­ta­jan oma arvio maan käy­väs­tä arvosta.

  72. Vihe­rins­si: Näin nime­no­maan. Yksit­täi­sen asun­non arvon arvioi­mi­nen on kovin työ­läs­tä, eikä sii­hen kan­na­ta men­nä kuin eri­tyis­ta­pauk­sis­sa. Riit­tä­vän hyvään arvioon pääs­tään huo­mioi­mal­la kiin­teis­töön liit­ty­vät sei­kat (ton­tin koko ja raken­nusoi­keus) ja asun­non koko, ikä, läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä ja tyyppi.

    Jos sit­ten joku kokee saa­van­sa lii­an kor­kean vero­tusar­von, niin sii­tä voi sit­ten perus­tel­lus­ti valit­taa, jon­ka jäl­keen saa yksi­löl­li­sem­pää kohtelua. 

    Moni­mut­kai­suus on tie­tys­ti suh­teel­lis­ta, mut­ta kir­joit­ko­han juu­ri juu­ri­syyn suo­ma­lais­ten tie­to­jär­jes­tel­mä­hank­kei­den ongel­miin. Koko kiin­teis­tö­ve­ro­tus voi­tai­siin lopet­taa. Asu­mis­tuet voi­tai­siin lopet­taa. Yksin­ker­tais­tai­si tar­vit­ta­via tie­to­jär­jes­tel­miä aika lail­la. Tai oikeas­taan ne tie­to­jär­jes­tel­mät vaih­tui­si­vat yksi­tyi­sen sek­to­rin jär­jes­tel­mik­si. Kos­ka vero­ker­ty­män vajaus katet­tai­siin kulut­ta­mi­sen vero­tuk­sel­la johon tar­vit­ta­va infor­maa­tio syn­tyy S‑ryhmässä, Kes­kos­sa, Lid­lis­sä, Ikeas­sa, Star­buck­sis­sa, McDo­nald­sis­sa, Nes­teel­lä, Eli­sa-sho­pis­sa jne. koko ajan. Kiin­teis­tön arvo kiin­nos­tai­si vain mah­dol­li­ses­ti lai­noi­tus- ja vakuu­tus­yri­tyk­siä. Mitä helk­ka­ria se kuu­lui­si muil­le. Eikä noil­le mai­ni­tuil­le­kaan kuin osas­sa tapauksia.

    Val­tio voi olla vah­va vaik­ka se ei oli­si­kaan kovin moni­mut­kai­ses­ti lonkeroitunut.

  73. max: Moni­mut­kai­suus on tie­tys­ti suh­teel­lis­ta, mut­ta kir­joit­ko­han juu­ri juu­ri­syyn suo­ma­lais­ten tie­to­jär­jes­tel­mä­hank­kei­den ongel­miin. Koko kiin­teis­tö­ve­ro­tus voi­tai­siin lopet­taa. Asu­mis­tuet voi­tai­siin lopet­taa. Yksin­ker­tais­tai­si tar­vit­ta­via tie­to­jär­jes­tel­miä aika lail­la. Tai oikeas­taan ne tie­to­jär­jes­tel­mät vaih­tui­si­vat yksi­tyi­sen sek­to­rin jär­jes­tel­mik­si. Kos­ka vero­ker­ty­män vajaus katet­tai­siin kulut­ta­mi­sen vero­tuk­sel­la johon tar­vit­ta­va infor­maa­tio syn­tyy S‑ryhmässä, Kes­kos­sa, Lid­lis­sä, Ikeas­sa, Star­buck­sis­sa, McDo­nald­sis­sa, Nes­teel­lä, Eli­sa-sho­pis­sa jne. koko ajan. Kiin­teis­tön arvo kiin­nos­tai­si vain mah­dol­li­ses­ti lai­noi­tus- ja vakuu­tus­yri­tyk­siä. Mitä helk­ka­ria se kuu­lui­si muil­le. Eikä noil­le mai­ni­tuil­le­kaan kuin osas­sa tapauksia.

    Val­tio voi olla vah­va vaik­ka se ei oli­si­kaan kovin moni­mut­kai­ses­ti lonkeroitunut.

    Vil­kai­sin hie­man luku­ja ja kiin­teis­tö­ve­ron siir­tä­mi­nen kulu­tus­ve­ro­tuk­seen tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä ylei­sen arvon­li­sä­ve­ro­kan­nan korot­ta­mis­ta 24%:sta perä­ti 27%:iin. Voin suo­raan sanoa, että arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­set eivät ole olleet järin pal­joa äänes­tä­jien suosiossa.

  74. Samu­li Saa­rel­ma:
    Lap­si­per­heil­le suu­rin kus­tan­nus on juu­ri se asun­non osto ja sii­tä seu­raa­va iso asun­to­lai­na. Sen sijaan velat­to­mas­sa asun­nos­sa asu­val­la lap­set­to­mal­la paris­kun­nal­la ei enää tätä ole rasit­tee­naan. Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen varain­siir­to­ve­ron kus­tan­nuk­sel­la oli­si juu­ri tulon­siir­to nuo­ril­le lap­si­per­heil­le van­hoil­ta velat­to­mis­sa asun­nois­sa asuvilta. 

    No, ensin­nä­kin edel­li­ses­sä vies­tis­sä­si ei mai­nit­tu sanal­la­kaan muu­tok­sia varain­siir­to­ve­roon. Toi­sek­seen, se lap­si­per­he mak­sai­si jat­kos­sa “hal­vem­mal­la” osta­mas­taan talos­ta edel­leen­kin ihan sitä samaa koro­tet­tua kiin­teis­tö­ve­roa kuin edel­li­nen­kin omis­ta­ja, joten minä en aina­kaan näe täs­sä mitään sääs­töä vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Kol­man­nek­si, jos varain­siir­to­ve­ro pois­te­taan / las­ke­taan, sil­loin nime­no­maan asun­to­jen hin­ta­pyyn­tö­jä kel­paa aina­kin lyhyel­lä / kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä nos­taa enti­ses­tään. Ilmiö on sama kuin mata­lien lai­na­kor­ko­jen aiheut­ta­ma hin­to­jen nousu. Varain­siir­to­ve­ros­ta, kuten lukui­sis­ta muis­ta­kin verois­ta (esim. auto­ve­ro, yle-vero) toki sinän­sä tuli­si pääs­tä eroon pikim­mi­ten kokonaan.

    Samu­li Saa­rel­ma:
    Osaa­ko joku sanoa, mikä on yleen­sä­kään koko varain­siir­to­ve­ron idea? Pörs­sis­sä saa ostaa ja myy­dä suu­ria­kin varal­li­suuk­sia ilman, että jou­tuu tätä veroa mak­sa­maan. Mik­si sel­lai­nen on koh­dis­tet­tu asuntokauppaan? 

    Tie­ten­kin saa­da niis­tet­tyä kan­sa­lai­sil­ta ala­mai­sil­ta niin pal­jon rah­hoo kuin vain keh­da­taan, jot­ta kan­san­edus­ta­jien pal­kan­ko­ro­tuk­siin löy­tyy bud­jet­tia. Jos­sain kun on useim­pien pak­ko asua kuitenkin.

  75. sunimh: Oli­ko tämä ken­ties vit­si? Yleen­sä juu­ri tilaa kai­paa­vat lap­si­per­heet asu­vat (isois­sa) oma­ko­ti­ta­lois­sa, joi­hin kiin­teis­tö­ve­ro­jen koro­tuk­set tie­ten­kin iske­vät ihan samal­la taval­la tai pahemmin. 

    Ei ollut vitsi.

    Siir­ty­mä­ai­ka on asia erik­seen, mut­ta ruuh­ka-alueil­la asun­to­jen hin­ta aset­tuu joka tapauk­ses­sa tasol­le, jon­ka lap­si­per­heet juu­ri ja juu­ri pys­ty­vät mak­sa­maan. Jos asu­mis­kus­tan­nuk­set kas­va­vat (korot nouse­vat, kiin­teis­tö­ve­ro nousee, ener­gian hin­ta nousee), asun­to­jen han­kin­ta­hin­nan on pak­ko laskea.

    Tun­tu­vam­pi kiin­teis­tö­ve­ro sta­bi­loi­si asun­to­jen hin­to­ja, kos­ka asun­to­jen han­kin­ta­hin­nat las­ki­si­vat, ja esi­mer­kik­si kor­ko­ta­son vai­ku­tus vähenisi.

    Lisäk­si tun­tu­vam­pi kiin­teis­tö­ve­ro (ja tie­ten­kin varain­siir­to­ve­ron pois­to) aut­tai­si sii­hen, että isoon taloon kak­sin jää­neet paris­kun­nat nykyis­tä hana­kam­min etsi­si­vät elä­män­vai­hee­seen­sa sopi­vam­paa asun­toa. Täs­tä seu­raa se, että nii­tä iso­ja talo­ja oli­si enem­män tar­jol­la, mikä luon­nol­li­ses­tu tuo sel­lai­sen useam­man lap­si­per­heen ulottuville.

    Muis­taak­se­ni kir­joi­tin jo sanan siir­ty­mä­ai­ka tuon­ne aiem­min. Siir­ty­mä­ajan pitää olla koh­tuul­li­sen pit­kä, ja sii­nä voi­tai­siin huo­mioi­da kiin­teis­tön vii­mei­sim­män kau­pan ajan­koh­ta. Muu­ten tilan­ne tulee koh­tuut­to­mak­si nii­tä koh­taan, jot­ka ovat juu­ri hank­ki­neet kal­liin asun­non isol­la lai­nal­la, kos­ka yön yli tule­va vero sekä nos­tai­si mak­su­taak­kaa että pudot­tai­si asun­non arvoa.

    Mie­len­kiin­toi­nen lisä­jut­tu on tie­ten­kin se, että kiin­teis­tö­ve­rol­la näin teh­ty­nä oli­si var­sin iso tuot­to. Sil­loin kun­nal­lis­ve­roa voi­daan las­kea, jol­loin nime­no­maan ne työs­sä­käy­vät lap­si­per­heet hyö­tyi­si­vät. Aika vai­kea täs­sä yhtä­lös­sä on saa­da lap­si­per­hei­tä ryh­mä­nä kär­si­jän roo­liin. Mak­sa­ji­na oli­si­vat kal­liis­sa asun­nois­sa pit­kään asu­neet sekä eri­tyi­ses­ti maa­no­mis­ta­jat (kos­ka tämä pudot­tai­si maan arvoa selvästi).

  76. max: Kiin­teis­tön arvo kiin­nos­tai­si vain mah­dol­li­ses­ti lai­noi­tus- ja vakuu­tus­yri­tyk­siä. Mitä helk­ka­ria se kuu­lui­si muil­le. Eikä noil­le mai­ni­tuil­le­kaan kuin osas­sa tapauksia.

    Kiin­teis­tö­ve­rol­le on vero­jär­jes­tel­mäs­sä ihan oma loke­ron­sa, ja sitä pide­tään ylei­ses­ti hyvä­nä vero­muo­to­na. Se on ainoa toi­mi­va varal­li­suus­ve­ro­tuk­sen muo­to, sil­lä on posi­tii­vi­sia seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia (hin­to­jen sta­bi­loi­tu­mi­nen, asun­to­jen kier­ron para­ne­mi­nen, ikä­luok­kien välis­ten ero­jen kape­ne­mi­nen), eikä sitä pys­ty kiertämään.

    Kulu­tus­ve­ro­tuk­sel­le on sil­le­kin paik­kan­sa, ja se on mones­sa koh­das­sa tulo­ve­ro­tus­ta parem­pi. Kulu­tus­ve­ro­tuk­sel­la on kui­ten­kin pal­jon nega­tii­vi­sia seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia, ja sen kier­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti helpompaa.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Raken­ta­mat­to­man tont­ti­maan kiin­teis­tö­ve­ron arvo on helppåo mää­ri­tel­lä: vero­vel­vol­li­nen ilmoit­ta­koon sen itse. Jos kau­pun­ki kek­sii lunas­taa maan asun­to­tuo­tan­toa var­ten, on käy­tet­tä­vis­sä omis­ta­jan oma arvio maan käy­väs­tä arvosta.

    Toi­mi­si­han tämä kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­ses­sa muu­ten­kin, mut­ta ehkä se oli­si jo vähän tur­han julmaa…

  78. Hel­pom­pi ja hal­vem­pi tapa suo­sia per­hea­sun­to­ja oli­si asun­to-osa­keyh­tiö­la­kiin teh­tä­vä muu­tos, joka mah­dol­lis­tai­si parem­min sen, että osa­ke­mää­rät talo­yh­tiöis­sä eivät meni­si samal­la tavoin neliö­mää­rien mukaan, kuten nyt. Nyt­hän tosi­aan asun­to­jen hin­nat ovat pie­nis­sä asun­nois­sa pie­nem­mät, mut­ta osa­ke­mää­rät ja yhtiö­vas­tik­keet mene­vät yleen­sä suo­raan neliöi­den suh­tees­sa — vaik­ka moni talo­yh­tiön meno menee asun­to­koh­tai­ses­ti. Eli siis ison asun­non omis­ta­mi­nen on teh­ty kei­no­te­koi­ses­ti kal­liik­si. Mal­li joh­taa juu­ri sii­hen, että isois­ta asun­nois­ta ei kan­na­ta mak­saa niin pal­joa kuin pie­nem­mis­tä. Esi­mer­kik­si kyl­py­huo­ne­re­mon­tin koh­dal­la neliön omis­ta­va asu­kas mak­saa her­käs­ti kol­min­ker­tai­ses­ti yksiön omis­ta­jaan ver­rat­tu­na, vaik­ka remon­tin kus­tan­nus on tosia­sias­sa asun­to­riip­pu­vai­nen, ei koko­nais­ne­liö­mää­räs­tä joh­tu­va. Jos talo­yh­tiöi­den yhtiö­vas­tik­kei­den raken­net­ta teh­täi­siin parem­min kus­tan­nus­vas­taa­vak­si, kysyn­tä oli­si auto­maat­ti­ses­ti suu­rem­mis­sa asun­nois­sa nykyis­tä suurempaa.

  79. Samu­li Saa­rel­ma: Tuos­sa käy­pään arvoon verot­ta­mi­ses­sa on vain se ongel­ma, että sii­tä seu­raa ihmis­ten asun­toi­hin teke­mis­tä paran­nuk­sis­ta tai yli­pää­tään yllä­pi­dos­ta ran­kai­su. Jos pääs­tät asun­non rapis­tu­maan pahas­ti, saat alen­nuk­sen veroon. Muu­ten­kin se vaa­ti­si val­ta­van byro­kra­tia­ko­neis­ton jat­ku­vas­ti arvioi­maan asun­to­jen yksi­löl­li­siä käy­tän­nön arvo­ja, mikä leik­kai­si aika ison palan sii­tä tuo­tos­ta. Parem­pi oli­si minus­ta vero­tus alu­een kes­ki­mää­räi­sen hin­ta­ta­son mukaan. 

    Kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si perus­tua maa­poh­jaan eikä sen pääl­lä mah­dol­li­ses­ti ole­vaan raken­nel­maan. Lisäk­si veron suu­ruu­den pitäi­si olla (siir­ty­mä­ajan jäl­keen) sel­lai­nen, että ton­tin mark­ki­na-arvo on lähel­lä nollaa.

  80. tcrown: Kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si perus­tua maa­poh­jaan eikä sen pääl­lä mah­dol­li­ses­ti ole­vaan raken­nel­maan. Lisäk­si veron suu­ruu­den pitäi­si olla (siir­ty­mä­ajan jäl­keen) sel­lai­nen, että ton­tin mark­ki­na-arvo on lähel­lä nollaa.

    Toi­saal­ta sen raken­nel­man verot­ta­mi­nen on paras, jol­lei ainoa toi­mi­va tapa verot­taa varal­li­suut­ta (raken­nus ei hevin siir­ry Viroon tms.). Toki jos maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro, eri­näi­set hait­ta­ve­rot ja perin­tö­ve­ro saa­daan tuot­ta­maan riit­tä­väs­ti, voi­daan puo­les­ta­ni raken­nus­ten verot­ta­mi­ses­ta luopua.

    Raken­nel­mien verot­ta­mi­ses­ta luo­pu­mis­ta ennen pois­tai­sin kyl­lä varain­siir­to­ve­ron ja kar­si­sin tulo­ve­roa, pää­oma­tu­lo­ve­roa (vuo­kra­tu­loil­le 0%) ja mah­dol­li­ses­ti myös arvonlisäveroa.

  81. Vihe­rins­si: Ei ollut vitsi.

    Siir­ty­mä­ai­ka on asia erik­seen, mut­ta ruuh­ka-alueil­la asun­to­jen hin­ta aset­tuu joka tapauk­ses­sa tasol­le, jon­ka lap­si­per­heet juu­ri ja juu­ri pys­ty­vät mak­sa­maan. Jos asu­mis­kus­tan­nuk­set kas­va­vat (korot nouse­vat, kiin­teis­tö­ve­ro nousee, ener­gian hin­ta nousee), asun­to­jen han­kin­ta­hin­nan on pak­ko laskea. 

    Mitään hyö­tyä täs­tä ei edel­leen­kään kukaan saa, jos on juu­ri ja juu­ri varaa ostaa asunto/talo, jos­sa ei sit­ten ole enää varaa asua. Lisäk­si, jos “ruuh­ka-alueil­la” täs­sä tar­koi­te­taan kas­vu­kes­kuk­sia, on vai­kea uskoa han­kin­ta­hin­to­jen kuvi­tel­lun las­kun mer­kit­tä­väs­ti kuit­taa­van asu­mis­me­no­jen kasvua.

    Mut­ta saa­han näi­tä täl­lai­sia lap­si­per­hei­tä “tuke­via” häk­ky­röi­tä raken­nel­la ja sit­ten ihme­tel­lään kym­me­nen vuo­den pääs­tä kun isät eivät edel­leen­kään käy­tä puol­ta­tois­ta vuot­ta koti­hoi­don tuel­la vaik­ka oli­si niin tasa-arvois­ta että. Ja vih­rei­den kan­na­tus edel­leen sen alle 10%.

  82. sunimh: Mitään hyö­tyä täs­tä ei edel­leen­kään kukaan saa, jos on juu­ri ja juu­ri varaa ostaa asunto/talo, jos­sa ei sit­ten ole enää varaa asua.

    Tar­koi­ta­to että koti­ta­lou­det osaa­vat kyl­lä ottaa huo­mioon lai­nan­hoi­to­ku­lut, mut­ta eivät enää osaa­kaan ottaa huo­mioon kiin­teis­tö­ve­roa (taik­ka tont­ti­vuo­kraa)? No ei mitään hätää, lai­na­neu­vot­te­lui­den aika­na pank­ki kyl­lä käy lai­na­not­ta­jan kans­sa läpi las­kel­man sii­tä, pal­jon­ko se asu­mi­nen kysei­ses­sa kiin­teis­tös­sä tulee maksamaan.

  83. Täl­lais­ta pää­tös­tä, että las­ten koti­hoi­don tuki­jak­so tulee jakaa isän ja äidin kans­sa puo­lik­si ei vie­lä ole. Kir­joi­tuk­sis­ta saa nyt sen kuvan. 

    Esi­tys kyl­lä on tehty.

  84. Mik­ko Num­me­lin: Vil­kai­sin hie­man luku­ja ja kiin­teis­tö­ve­ron siir­tä­mi­nen kulu­tus­ve­ro­tuk­seen tar­koit­tai­si käy­tän­nös­sä ylei­sen arvon­li­sä­ve­ro­kan­nan korot­ta­mis­ta 24%:sta perä­ti 27%:iin. Voin suo­raan sanoa, että arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­set eivät ole olleet järin pal­joa äänes­tä­jien suosiossa.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että aina­kin itse puhun kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­ses­ta suu­rus­luo­kas­sa 5‑kertaiseksi nykyi­ses­tä (esi­mer­kik­si 1 % käy­väs­tä arvos­ta). Sil­loin kiin­teis­tö­ve­ros­ta tulee tuo­tol­taan mer­kit­tä­vä vero, jon­ka jäl­keen on varaa aina­kin tulo­ve­ro­ja alen­taa, eikä välil­li­siä tar­vit­se nostaa.

    Arvon­li­sä­ve­ron koh­dal­la tuol­lai­nen 25 % tun­tuu ole­van aika lail­la tapis­sa, kan­sain­vä­li­ses­ti­kään sitä ei sen kor­keam­mal­le (oli­si­ko 25,5 % kor­kein) ole län­si­mai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa vie­ty. ALV:ssa on myös sen ver­ran kil­pai­lua, että kovin suu­ri ero ei voi EU:n sisäl­lä eri mai­den välil­lä olla.

  85. ano­muu­mi: Toi­saal­ta sen raken­nel­man verot­ta­mi­nen on paras, jol­lei ainoa toi­mi­va tapa verot­taa varal­li­suut­ta (raken­nus ei hevin siir­ry Viroon tms.). Toki jos maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro, eri­näi­set hait­ta­ve­rot ja perin­tö­ve­ro saa­daan tuot­ta­maan riit­tä­väs­ti, voi­daan puo­les­ta­ni raken­nus­ten verot­ta­mi­ses­ta luopua.

    tcrown on kyl­lä sii­nä oikeas­sa, että pel­kän maa­poh­jan verot­ta­mi­nen on sekin hyvin perus­tel­tua. Perus­te­lu on se, että maa­poh­jan alku­tuo­tan­toar­von (vil­je­ly, jne.) ylit­tä­vä arvo kuu­luu yhteis­kun­nal­le, joka sen arvon on tuot­ta­nut. Yksi tapa siir­tää tämä arvo yhteis­kun­nal­le on verot­taa maa­poh­jaa täs­tä lisä­ar­vos­ta (ts. ton­tin hin­ta mii­nus maan­tie­teel­li­ses­ti vas­taa­val­la sijain­nil­la ole­van maa­ta­lous­maan hinta).

    Raken­ta­mi­nen­han on kil­pai­lun alais­ta toi­min­taa, eikä raken­nus­ten mää­rää sinän­sä ole rajoi­tet­tu mil­lään käy­tän­nös­sä vas­taan tule­val­la rajoi­tuk­sel­la, jol­loin raken­nus­ten vas­taa­vaan verot­ta­mi­seen ei ole perustetta.

    Jos myös ton­til­la ole­via raken­nuk­sia vero­te­taan, vero muut­tuu enem­män varal­li­suus­ve­ron luonteiseksi.

    Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa tilan­ne on se, että veroa ei voi käy­tän­nös­sä kier­tää, ja vero ohjaa maa­poh­jan mah­dol­li­sim­man arvok­kaa­seen käyt­töön. Näi­den kah­den mal­lin välil­tä voi­daan löy­tää eri­lai­sia välimalleja. 

    Oli­sin itse prag­maa­tik­ko­na hake­mas­sa mal­lia, jos­sa pai­no on vah­vem­min maa­poh­jal­la, mut­ta jos­sa myös raken­nuk­sia vero­te­taan jon­kin ver­ran. Toi­saal­ta en usko, että lop­pu­tu­los on kovin eri­lai­nen, teh­tiin asia kum­mal­la taval­la tahan­sa. Olen­nai­sem­paa on se, että kiin­teis­tö­ve­ron pitää olla suu­ruus­luo­kal­taan vas­taa­van kiin­teis­tön osto­hin­nan pää­oma­ku­lui­hin verrannollinen.

  86. Sylt­ty: Tar­koi­ta­to että koti­ta­lou­det osaa­vat kyl­lä ottaa huo­mioon lai­nan­hoi­to­ku­lut, mut­ta eivät enää osaa­kaan ottaa huo­mioon kiin­teis­tö­ve­roa (taik­ka tonttivuokraa)? 

    Tar­koi­tan, ja olen kai­ken aikaa tar­koit­ta­nut, että tääl­lä hai­kail­tu­ja “etu­ja” lap­si­per­heil­le eivät nämä lap­si­per­heet tule kos­kaan näke­mään. Jos asun­non saa (ehkä) hal­vem­mal­la, mer­kit­tä­väs­ti koro­te­tun kiin­teis­tö­ve­ron aiheut­ta­mat kal­liim­mat asu­mis­kus­tan­nuk­set kuit­taa­vat kai­ken saa­dun “hyö­dyn”.

    Sitä pait­si jo nykyi­sel­lään monen koti­ta­lou­den lai­nan­hoi­to­ku­lut on mitoi­tet­tu lähin­nä ns. hyvän päi­vän (=mata­la kor­ko­ta­so) varal­le pank­kien lähin­nä hymis­tel­les­sä vie­res­sä, joten sii­nä­kin mie­les­sä muka­näp­pä­rä iro­ni­soin­ti­si menee metsään.

    Pelk­kää varain­siir­to­ve­ron pois­toa sen sijaan kan­na­tan varauksetta.

  87. Vihe­rins­si: Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että aina­kin itse puhun kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­ses­ta suu­rus­luo­kas­sa 5‑kertaiseksi nykyi­ses­tä (esi­mer­kik­si 1 % käy­väs­tä arvosta).

    Koti­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa tuo näyt­täi­si aika rumalta:

    vuo­si 2014
    Kiin­teis­tö­ve­ro X euroa
    Pien­pa­ni­moi­den laa­tuo­luet 5X euroa

    vuo­si 2024
    Kiin­teis­tö­ve­ro 5X euroa
    Pien­pa­ni­moi­den laa­tuo­luet X euroa

  88. sunimh: No, ensin­nä­kin edel­li­ses­sä vies­tis­sä­si ei mai­nit­tu sanal­la­kaan muu­tok­sia varain­siir­to­ve­roon. Toi­sek­seen, se lap­si­per­he mak­sai­si jat­kos­sa “hal­vem­mal­la” osta­mas­taan talos­ta edel­leen­kin ihan sitä samaa koro­tet­tua kiin­teis­tö­ve­roa kuin edel­li­nen­kin omis­ta­ja, joten minä en aina­kaan näe täs­sä mitään sääs­töä vähän­kään pidem­mäl­lä aikavälillä

    1. No, nyt on mai­nit­tu, joten jat­ke­taan sil­lä pohjalla.
    2. Olet oikeas­sa juu­ri tuon “pit­käl­lä aika­vä­lil­lä” suh­teen. Sii­nä vai­hees­sa, kun lap­set ovat kas­va­neet aikui­sik­si ja asun­to­lai­na on mak­set­tu, niin tosi­aan asu­mis­ku­lut kor­keam­man kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si oli­si­vat kor­keam­mat kuin ovat nykyisin. 

    Mut­ta tämä täs­sä juu­ri oli­kin tar­koi­tus! Hin­nat las­ki­si­vat niin, että se koko asun­non elin­kaa­ren yli mak­set­ta­va kiin­teis­tö­ve­ro dis­kont­tau­tui­si hin­taan. Tämä tar­koit­tai­si sitä, että asu­mi­sen alku­vai­he (sil­loin, kun mak­se­taan asun­to­lai­naa) oli­si nykyis­tä hal­vem­paa, mut­ta lop­pu­vai­he (kun lai­nat on mak­set­tu) oli­si kal­liim­paa. Jos halu­taan aut­taa lap­si­per­hei­tä, niin juu­ri tämä muu­tos asu­mis­kus­tan­nus­ten aika­pro­fii­lis­sa oli­si se, mikä tämän tuottaisi. 

    Ja kuten joku jo mai­nit­si­kin, jos kiin­teis­tö­ve­roa nos­tet­tai­siin jopa niin pal­jon, että sen tuo­ton ansios­ta kun­nat voi­si­vat las­kea kun­nal­lis­ve­roa, voit­ta­ja­na oli­si­vat entis­tä enem­män nuo­ret työs­sä käy­vät lapsiperheet. 

    sunimh: Kol­man­nek­si, jos varain­siir­to­ve­ro pois­te­taan / las­ke­taan, sil­loin nime­no­maan asun­to­jen hin­ta­pyyn­tö­jä kel­paa aina­kin lyhyel­lä / kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä nos­taa entisestään.

    Jos kiin­teis­tö­ve­roa on nos­tet­tu, niin ei nii­tä voi niin vaan nos­taa, kos­ka ei ole ostajia.

  89. sunimh: Tar­koi­tan, ja olen kai­ken aikaa tar­koit­ta­nut, että tääl­lä hai­kail­tu­ja “etu­ja” lap­si­per­heil­le eivät nämä lap­si­per­heet tule kos­kaan näke­mään. Jos asun­non saa (ehkä) hal­vem­mal­la, mer­kit­tä­väs­ti koro­te­tun kiin­teis­tö­ve­ron aiheut­ta­mat kal­liim­mat asu­mis­kus­tan­nuk­set kuit­taa­vat kai­ken saa­dun “hyö­dyn”.

    Eivät kuit­taa. Hin­to­jen hal­pe­ne­mi­nen aut­taa ennen kaik­kea nii­tä, joil­la ei ole vie­lä asun­toa tai jot­ka halua­vat muut­taa isom­paan. Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus taas rokot­taa kaik­kia asu­jia, myös nii­tä, jot­ka asu­vat velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa. Noi­den inte­graa­lit mene­vät ehkä jok­seen­kin päit­täin (olet­taen, että asu­mi­seen käy­te­tään koko­nai­suu­te­na edel­leen saman ver­ran rahaa), mut­ta ne eivät suin­kaan jakau­du tasan, vaan velat­to­mas­ti asu­vat ovat mak­sa­jia ja uuteen tai isom­paan muut­ta­vat (=lap­si­per­heet) ovat voittajia.

  90. sunimh: koti­ta­lou­den lai­nan­hoi­to­ku­lut on mitoi­tet­tu lähin­nä ns. hyvän päi­vän (=mata­la kor­ko­ta­so) varal­le pank­kien lähin­nä hymis­tel­les­sä vie­res­sä, joten sii­nä­kin mie­les­sä muka­näp­pä­rä iro­ni­soin­ti­si menee metsään.

    Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus joh­taa asu­mis­kus­tan­nus­ten hei­lah­te­lun vähe­ne­mi­seen. Se vähen­tää myös ns. onnen­kaup­paa sen suh­teen, mis­sä vai­hees­sa omis­tusa­su­mi­seen hyp­pää mukaan.

  91. max: Koti­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa tuo näyt­täi­si aika rumalta:

    vuo­si 2014
    Kiin­teis­tö­ve­ro X euroa
    Pien­pa­ni­moi­den laa­tuo­luet 5X euroa

    vuo­si 2024
    Kiin­teis­tö­ve­ro 5X euroa
    Pien­pa­ni­moi­den laa­tuo­luet X euroa

    Jos­tain ne verot kui­ten­kin kerä­tään, eikä jul­kis­ten meno­jen olles­sa vakio vero­taak­ka kas­va vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä muut­taes­sa. Kiin­teis­tö­ve­roon ei sisäl­ly koko­nai­suu­den kan­nal­ta yhtä type­riä kan­nus­ti­mia kuin esim. tulo­ve­roon, joka tekee työnteosta/työntekijän palk­kaa­mi­ses­ta (riip­puen näkö­kul­mas­ta) vähem­män kannattavaa.

  92. Alka­vat­ko tääl­lä­kin kaik­ki olla sitä miel­tä, että vero­ja tar­vi­taan vakio määrä/vuosi ja aina rapiat pääl­le? Eikä jul­ki­sen puo­len menois­sa ole mitään sääs­tet­tä­vää? Tun­tuu, että polii­si ja armei­ja ainoat mihin kos­ke­taan. Nehän eivät joten­kin ole aina­kaan suo­raan jol­ta­kin isol­ta poru­kal­ta (äänes­tä­jil­tä) pois. Täs­sä kai sitä nim­by-jut­tua. Supis­ta­kaa, mut­tei multa.
    Joten­kin tun­tuu oudol­ta OS:n jutut sii­tä, että spo­ra­kis­ko­jen äärel­le halua­via pal­jon. On. mut­ta mik­si? Ei ne kis­kot juu­ri­kaan mitään mei­naa, vaan duu­ni- tai opis­ke­lu­paik­ka. Kek­si­kää vii­saat tapa, mil­lä töi­tä löy­tyi­si muu­al­ta, niin pai­ne hel­lit­tää. Mik­si­kö­hän toi etä­työ ei vaan oikein toi­mi? Ihmi­nen kai halu­aa olla poru­kois­sa? Nyt vie­lä, kun sel­vi­si, että jen­kit seu­raa kaik­kea, ei nykyi­siä mah­dol­li­suuk­sia haluta/voida edes käyttää.
    En itse pidä vih­rei­den Hesan kes­kus­tan laa­jen­ta­mis­a­ja­tuk­ses­ta (tii­veys), mut­ta sii­hen vai­kut­taa ikä ja se , että syn­nyin Myl­ly­kos­kel­la oma­ko­ti­ta­los­sa. (tosin elin vain 4 ens vuot­ta siel­lä, mut­ta kait se maa­lai­suus jäi pysy­väk­si. Jos­pa edus­kun­ta pani­si toi­meen ison kyse­lyn kan­sal­ta, mis­sä halua­vat ja asua ja mil­lai­sis­sa talois­sa ja mis­sä teh­dä työ­tä jne jne.
    Jos saa duu­nin Hesas­ta, niin kai nyt on sel­vä, että halu­aa asua lähel­lä, mut­ta kuin­ka lähel­lä? Nii­tä hom­mia, joi­den lik­soil­la on varaa ostaa kämp­pä OS:n naa­pu­ris­ta lie­nee vähän, mut­ta toi­sen­lai­sia hom­mia lie­nee enem­män, mut­ta nii­den lik­soil­la ei Kata­ja­no­kal­ta kämp­pää oste­ta eikä juu­ri edes kye­tä vuokraamaan.
    Lai­van­ra­ken­ta­ja­na (evp) ehdo­tan­kin, että raken­ne­taan kel­lu­via asuin­jut­tu­ja johon­kin Hesan ran­noil­le ja vuo­kra­taan nii­tä kohtuuhintaan.

  93. Rol­le:
    Toi­saal­ta suo­sii kau­pun­ki mui­ta­kin ryhmiä:
    — kes­kus­tan opis­ke­li­ja-asun­not ja… 

    Tuo on näis­tä vähän ongel­mal­li­sem­pi jut­tu. Laa­duk­kai­den kor­kea­kou­lu­jen yhtei­nen piir­re on, että ne yhdis­tä­vät ope­tuk­sen, sosi­aa­li­sen elä­män ja asu­mi­sen. Jos haluam­me pitää HY:n ja Sibik­sen kes­kus­tas­sa, on niil­le olta­va riit­tä­väs­ti asun­to­ja. Itse käyt­täi­sin Kai­sa­nie­men sinän­sä tar­peet­to­man puis­ton tähän tarkoitukseen.

    Esteet­tö­myys­sään­nök­sis­tä olen samaa miel­tä. Ne ovat täy­sin tar­peet­to­mia ja käy­tän­nös­sä vahin­gol­li­sia. Asias­ta­han on jo tut­kit­tua­kin tie­toa! “Estee­tön” kylp­pä­ri on vaa­ral­li­nen van­huk­sil­le, kos­ka sei­näs­tä ei saa kiin­ni kun mei­naa kaatua.

    Lee­na:
    … kun­non kokoi­nen lasi­tet­tu par­ve­ke, joka ei kat­se­le naa­pu­rin seinään … 

    Kau­pun­ki­mai­ses­sa asu­mi­ses­sa pitää olla se naa­pu­ri. Se kuu­luu niin­kuin tähän jut­tuun. 😀 😀 😀 Par­vek­kees­ta sinän­sä olen samaa miel­tä. Se on var­sin­kin kesäi­sin kiva.

    Muu­al­la maa­il­mas­sa ei teh­dä enää DDR-tyyp­pi­siä type­riä pis­te­ta­lo­ja “kau­pun­kiin”. Kau­pun­ki on ruu­tu­kaa­va ja kuusi ker­ros­ta. Jos­sain tapauk­ses­sa ker­rok­sia on vähän enem­män, kuten Man­hat­ta­nin ete­lä­osas­sa, mut­ta siel­lä on pulaa maas­ta ja maa­pe­rä mah­dol­lis­taa kor­kean raken­ta­mi­sen edullisesti.

    Ne jot­ka eivät tyk­kää kat­sel­la kadun toi­sel­la puo­lel­la ole­vaa naa­pu­ria eivät kuu­lu Hel­sin­kiin. Heil­le nur­mi­jär­vi on oikea paik­ka, mut­ta me teim­me nur­mi­jär­ven­kin vää­rin. Kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa nur­mi­jär­vet raken­ne­taan tii­viis­ti ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Aja­kaa­pa junal­la Hel­sin­gis­tä Kar­jaal­le. Koko mat­kal­la on vain yksi ter­vees­ti kaa­voi­tet­tu taa­ja­ma, Kauniainen!

    Sodan­jäl­kei­nen raken­ta­mi­nen Suo­mes­sa on epä­on­nis­tu­mis­ten sum­ma. Minus­ta her­ra Jean­ne­ret-Gris pitää pis­tää syyt­tee­seen pos­tuu­mis­ti. Hän on aiheut­ta­nut suun­na­ton­ta vahin­koa Suomessa.

  94. Kal­le: Tuo on näis­tä vähän ongel­mal­li­sem­pi jut­tu. Laa­duk­kai­den kor­kea­kou­lu­jen yhtei­nen piir­re on, että ne yhdis­tä­vät ope­tuk­sen, sosi­aa­li­sen elä­män ja asu­mi­sen. Jos haluam­me pitää HY:n ja Sibik­sen kes­kus­tas­sa, on niil­le olta­va riit­tä­väs­ti asun­to­ja. Itse käyt­täi­sin Kai­sa­nie­men sinän­sä tar­peet­to­man puis­ton tähän tarkoitukseen.

    Esteet­tö­myys­sään­nök­sis­tä olen samaa miel­tä. Ne ovat täy­sin tar­peet­to­mia ja käy­tän­nös­sä vahin­gol­li­sia. Asias­ta­han on jo tut­kit­tua­kin tie­toa! “Estee­tön” kylp­pä­ri on vaa­ral­li­nen van­huk­sil­le, kos­ka sei­näs­tä ei saa kiin­ni kun mei­naa kaatua.

    Kau­pun­ki­mai­ses­sa asu­mi­ses­sa pitää olla se naa­pu­ri. Se kuu­luu niin­kuin tähän jut­tuun. Aja­kaa­pa junal­la Hel­sin­gis­tä Kar­jaal­le. Koko mat­kal­la on vain yksi ter­vees­ti kaa­voi­tet­tu taa­ja­ma, Kauniainen!

    Kau­niai­nen syn­tyi Bembö­len ja Sepän­ky­län taka­mail­le rau­ta­tie­lii­ken­ne­pai­kan ympä­ril­le, Nykyi­sin se ei ole taa­ja­ma vaan osa Hel­sin­gin kes­kus­taa­ja­maa, joka ulot­tuu ran­ta­ra­san var­rel­la ohi Kirk­ko­num­men aseman.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.