Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta

On sää­det­tä­vä laki kiin­teis­tö­ve­ron asteit­tai­ses­ta nos­tos­ta kym­me­nen vuo­den aika­na nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mal­le tasol­le. Kiin­teis­tö­ve­ron tulee koh­dis­tua tont­ti­maan ja sil­lä ole­van raken­nusoi­keu­den arvoon, ei sii­hen, kuin­ka hyvä ja hyvä­kun­toi­nen raken­nus ton­til­la sijait­see. Kiin­teis­tö­ve­ro tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulko­puo­lel­la. Veron poh­ja­na ole­va kiin­teis­tö­jen arvos­tus on vas­tat­ta­va maa­poh­jan ja raken­nusoi­keu­den todel­lis­ta arvoa ja tämän arvon on rea­goi­ta­va nopeas­ti esi­mer­kik­si lii­ken­ne­ver­kon muutoksiin.

Taa­ja­ma­maan ja raken­nusoi­keu­den arvoon koh­dis­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro on ihan­teel­li­nen vero, jol­la ei ole käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia. Se kapi­ta­li­soi­tuu maan arvoon sitä alen­taen. Hyvin ylei­ses­ti teol­li­suus­mais­sa aja­tel­laan, että kau­pun­ki­maan arvon­nousu kuu­luu yhteis­kun­nal­le, joka on sen kau­pun­gin ton­tin ympä­ril­le raken­ta­nut. Tapo­ja kon­fis­koi­da arvon­nousu yhteis­kun­nal­le on monia. Kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta voi kaa­voit­taa vain yhteis­kun­nan omis­ta­mal­le maal­le (monet Sak­san osa­val­tiot), kaa­voi­tus­hyö­dyn leik­kaus kaa­voi­tus­mak­sul­la, asun­to­tu­lon vero­tus asun­non arvon mukaan (Sveit­si) ja kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro (Yhdys­val­lat).

Asun­to­mark­ki­noil­le tule­van nuo­ren kan­nal­ta kiin­teis­tö­ve­ro ei vai­ku­ta asu­mis­kus­tan­nuk­siin koko­nai­suu­te­na. Kiin­teis­tö­ve­roa jou­tuu asun­nos­ta kyl­lä joka vuo­si mak­sa­maan, mut­ta vas­taa­vas­ti asun­non saa hal­vem­mal­la niin, että asu­mis­me­not pysy­vät suun­nil­leen yhtä kor­kei­na. Teo­rias­sa kiin­teis­tö­ve­ro alen­taa omai­suu­den arvoa mää­räl­lä T/r, mis­sä T = kiin­teis­tö­ve­ro euroi­na ja r val­lit­se­va (reaali)korko. Jos asun­toon koh­dis­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro on 1 000 euroa vuo­des­sa ja kor­ko 2 %, kiin­teis­tö­ve­ro alen­taa asun­non osto­hin­taa 50 000 eurol­la. Sil­le, joka jou­tuu mak­sa­maan lai­nas­taan mui­ta suu­rem­paa kor­koa, kiin­teis­tö­ve­ro alen­taa asu­mis­me­no­ja ja päin­vas­toin. Tämän voi tul­ki­ta myös niin, että kiin­teis­tö­ve­ron tosia­sial­li­nen mak­sa­ja on kiin­teis­tön omis­ta­ja sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teis­tö­ve­ro ote­taan käyttöön.

Kiin­teis­tö­ve­ro tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulko­puo­lel­la. On oikein, että kun­tien välil­lä tasa­taan tulo­ja asuk­kai­den tulo­ta­son perus­teel­la, mut­ta kor­keat kiin­teis­tö­ve­rot kie­li­vät kor­keis­ta asu­mis­me­nois­ta, eikä ole mitään jär­jel­lis­tä perus­tet­ta sil­le, mik­si nii­den, joi­den asu­mi­nen on kal­lis­ta, pitäi­si mak­saa niil­le, joi­den asu­mi­nen on halpaa.

Kiin­teis­tö­ve­ron ongel­ma liit­tyy­kin siir­ty­mä­vai­hee­seen. Jos on ensin osta­nut asun­non kal­liil­la ja sen jäl­keen kiin­teis­tö­ve­roa nos­te­taan, jou­tuu mak­sa­maan sekä kor­kei­ta pää­oma­ku­lu­ja että kiin­teis­tö­ve­roa, min­kä lisäk­si kär­sii omai­suu­den arvon alen­tu­mi­ses­ta. Tämän vuok­si kiin­teis­tö­ve­roa on nos­tet­ta­va hitaas­ti pit­kän ajan kulues­sa niin, että veron nousu­tah­ti on kaik­kien tie­dos­sa. Täl­löin se vai­kut­taa heti asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta mak­sut nouse­vat vai­heit­tain. Kos­ka pit­kän ajan kulues­sa hal­li­tuk­sen vaih­tu­vat, lais­ta kiin­teis­tö­ve­ron asteit­tai­ses­ta nos­ta­mi­ses­ta pitäi­si sopia edus­kun­nas­sa kaik­kien puo­luei­den kesken.

Jos kiin­teis­tö­ve­ron poh­ja­na ole­va vero­tusar­vo rea­goi ympä­ris­tön muu­tok­siin välit­tö­mäs­ti, se aut­taa rahoit­ta­maan esi­mer­kik­si rai­de­lii­ken­teen investointeja.

Kiin­teis­tö­ve­ron tulee perus­tua maa­poh­jan sijain­tiin ja raken­nusoi­keu­teen eikä sii­hen kuin­ka hyvän ja hyvä­kun­toi­sen raken­nuk­sen on sii­hen raken­ta­nut, kos­ka raken­nus­ten arvoon perus­tu­val­la kiin­teis­tö­ve­rol­la oli­si nega­tii­vi­sia käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia. Näin mää­ri­tel­ty kiin­teis­tö­ve­ro ei myös­kään nos­ta mark­ki­na­vuo­kria, mikä­li kaik­ki osa­puo­let toi­mi­vat ratio­naa­li­ses­ti. Hel­sin­ki­läi­se­nä eri­kois­ta­pauk­se­na kui­ten­kin, jos ton­til­la sijait­se­va raken­nus on suu­rem­pi kuin ton­tin raken­nusoi­keus, kiin­teis­tö­ve­ron tulee perus­tua toteu­tu­nee­seen kerrosneliömäärään.

Koh­tuut­to­ma­na on pidet­ty tilan­net­ta, jos­sa iäkäs les­ki asuu yksin suu­rel­la vajaas­ti raken­ne­tul­la rin­ta­ma­mies­ton­til­la. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa käy­tän­nök­si tuli­si ottaa, että kiin­teis­tö­ve­ron mak­suun saa rajat­to­mas­ti lyk­käys­tä niin, että vero jää peri­kun­nan maksettavaksi.

Hel­sin­gin seu­dul­la on käy­tös­sä koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro raken­ta­mat­to­mil­le ton­teil­le, joi­ta esi­mer­kik­si raken­nus­liik­keet pant­taa­vat arvon­nousua odo­tel­len. Täl­lai­sen maan vero­tusar­vo voi­si hyvin perus­tua omis­ta­jan omaan ilmoi­tuk­seen, joka voi­daan samal­la tul­ki­ta myyn­ti­tar­jouk­sek­si ja kun­ta (tai mah­dol­li­ses­ti myös toi­nen raken­ta­ja) halu­aa lunas­taa maan asun­to­tuo­tan­non tar­pei­siin. Tämä kos­ki­si tie­tys­ti vain koko­naan raken­ta­mat­to­mia tont­te­ja, ei vajaas­ti raken­net­tu­ja, jot­ta kenel­tä­kään ei voi­si lunas­taa tämän kotia.

75 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: laki kiinteistöveron asteittaisesta korottamisesta”

  1. Entä­pä jos vain sää­det­täi­siin laki, jol­la kun­ta veloi­te­taan lunas­ta­maan kaik­ki kaa­voi­tet­tu tont­ti­maa / raken­nusoi­keus ja lunas­tuk­sel­le tulee mak­sua­jak­si vaik­ka­pa 30 vuot­ta. Lop­pu­tu­los lie­nee sama.

  2. Kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sia on yleen­sä perus­tel­tu sil­lä, että ne kor­vaa­vat varal­li­suus­ve­ros­ta luo­pu­mis­ta, kos­ka val­tao­sa suo­ma­lais­ten omis­tuk­ses­ta on asun­to-omai­suut­ta. Kun oma puo­lu­ee­si nyt poliit­ti­ses­sa tavoi­teoh­jel­mas­saan halu­aa palaut­taa varal­li­suus­ve­ron kau­del­la 2015–2019, miten tämä suh­teu­tuu kiin­teis­tö­ve­ron nostoon?

  3. No miten­käs jos haluan asua väl­jäs­ti isol­la ton­til­la lopun ikää­ni, enkä ole taloa­ni myy­mäs­sä? Voin­ko luo­pua raken­nusoi­keu­des­ta ja näin mini­moi­da veroni?

    1. Yleen­sä, jos anoo tont­tin­sa raken­nusoi­keu­den alen­tu­mis­ta myös saa sen. Tähän pitäi­si lisä­tä käy­tän­tö, että jos anoo van­han raken­nusoi­keu­den takai­sin, jou­tuu mak­sa­maan arvon­nousus­ta. Muu­ten­han kaik­ki pyy­täi­si­vät raken­nusoi­keu­den alen­ta­mis­ta kul­loin­kin val­lit­se­vaa tilan­net­ta vastaavaksi.

  4. Vas­tus­tan.

    Voi­sit­te­ko te poli­tii­kot kek­siä miten sai­si yhteis­kun­nan meno­ja pie­nem­mäk­si, että tämä velak­si elä­mi­nen loppuisi?

    Vero­jen lisää­mi­nen ja uusien kek­si­mi­nen on lii­an help­poa, sen osaa kaikki.

  5. Kiin­teis­tö­ve­ro tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulko­puo­lel­la. On oikein, että kun­tien välil­lä tasa­taan tulo­ja asuk­kai­den tulo­ta­son perus­teel­la, mut­ta kor­keat kiin­teis­tö­ve­rot kie­li­vät kor­keis­ta asu­mis­me­nois­ta, eikä ole mitään jär­jel­lis­tä perus­tet­ta sil­le, mik­si nii­den, joi­den asu­mi­nen on kal­lis­ta, pitäi­si mak­saa niil­le, joi­den asu­mi­nen on hal­paa.” Minul­le ei suo­raan hah­mo­tu, onko tämä tot­ta. Jos jol­la­kin paik­ka­kun­nal­la asu­mi­nen on kal­lis­ta, se tar­koit­taa sitä, että sen paik­ka­kun­nan yksi asu­kas, omis­ta­ja, rokot­taa joko osta­jaa eli uut­ta omis­ta­jaa tai vuo­kra­lais­ta, eli joko kal­liin paik­ka­kun­nan ihmi­set ros­voa­vat toi­si­aan tai sin­ne muuttavia.

  6. Ajat­te­le nyt suur­ten ikä­luok­kien perin­töä kyt­tää­viä itke­viä lapsia.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleen­sä, jos anoo tont­tin­sa raken­nusoi­keu­den alen­tu­mis­ta myös saa sen. Tähän pitäi­si lisä­tä käy­tän­tö, että jos anoo van­han raken­nusoi­keu­den takai­sin, jou­tuu mak­sa­maan arvon­nousus­ta. Muu­ten­han kaik­ki pyy­täi­si­vät raken­nusoi­keu­den alen­ta­mis­ta kul­loin­kin val­lit­se­vaa tilan­net­ta vastaavaksi.

    Yhteis­kun­ta­ra­ken­teen kan­nal­ta on usein toi­vot­ta­vaa saa­da kes­kei­ses­ti sijait­se­vil­le vajaasti/matalalla tont­ti­te­hol­la raken­ne­tuil­le ton­teil­le lisää ker­ros­ne­liöi­tä. Näh­däk­se­ni raken­nusoi­keu­den mukaan mää­räy­ty­vää kiin­teis­tö­ve­roa voi­si olla fik­sua käyt­tää yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ohjaus­kei­no­na. Eli jos halu­aa asua väl­jäs­ti hyväl­lä pai­kal­la, johon oli­si mie­le­käs­tä raken­taa tii­viim­min (ja jon­ka “hyvyys” on yhteis­kun­nan aikaan­saa­maa), niin myös mak­saa sii­tä yhteiskunnalle.

    Tehot­to­man raken­ta­mi­sen voi­daan täl­lai­sel­la pai­kal­la (aja­tel­kaa esim. rai­tio­tie­py­sä­kin tai juna-ase­man vie­res­sä sijait­se­vaa tont­tia) kat­soa ole­van yhteis­kun­nan luo­mien resurs­sien (esim. hyvä jouk­ko­lii­ken­nein­fra) tuh­laa­mis­ta. Ei ketään kuu­lu hää­tää väl­jäs­tä talos­taan hyväl­lä pai­kal­la, mut­ta jos halu­aa maa­ta näin tuh­la­ta, voi kai sii­tä ylel­li­syy­des­tä mak­saa­kin. Kor­keam­man raken­nusoi­keu­den mukaan mää­räy­ty­vä kiin­teis­tö­ve­ro kui­ten­kin kan­nus­taa käyt­tä­mään raken­nusoi­keu­den täysimääräisesti.

    Raken­nusoi­keu­den kaut­ta mää­räy­ty­vään kiin­teis­tö­ve­roon liit­tyy toki vää­rin­käy­tön ja epä­tas­a­puo­li­suu­den ris­ki, mut­ta niin kaa­voi­tuk­seen sisäl­tyy nytkin.

    Yli­pää­tään maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­seen ja raken­nusoi­keuk­siin liit­ty­vä ongel­ma on se, miten saa­daan 1) maa­poh­jan vero­tusar­vo pidet­tyä käy­pää arvoa vas­taa­va­na ja 2) raken­nusoi­keus pidet­tyä ajan­mu­kai­se­na ottaen huo­mioon tii­vis­tä­mi­sen mie­lek­kyy­den esim. kau­pun­gin kas­vun vuok­si tai vaik­ka­pa uusi jouk­ko­lii­ken­neyh­teys raken­net­taes­sa — pitäi­si­kö raken­nusoi­keus tar­kis­taa kaik­kial­la esim. vuo­sit­tain tai vaik­ka kah­den vuo­den välein ja erik­seen esim. uusia rai­tio­tie­lin­jo­ja vedettäessä?

  8. uusi kas­vo tääl­lä:
    Vastustan.

    Voi­sit­te­ko te poli­tii­kot kek­siä miten sai­si yhteis­kun­nan meno­ja pie­nem­mäk­si, että tämä velak­si elä­mi­nen loppuisi?

    Vero­jen lisää­mi­nen ja uusien kek­si­mi­nen on lii­an help­poa, sen osaa kaikki.

    Kes­kus­te­lu sii­tä, pitäi­si­kö verot­taa yli­pää­tään enem­män vai vähem­män on eri kuin kes­kus­te­lu sii­tä, mikä vero­tus­muo­to on parem­pi ja mikä huonompi.

  9. ano­muu­mi:Eli jos halu­aa asua väl­jäs­ti hyväl­lä pai­kal­la, johon oli­si mie­le­käs­tä raken­taa tii­viim­min (ja jon­ka “hyvyys” on yhteis­kun­nan aikaan­saa­maa), niin myös mak­saa sii­tä yhteiskunnalle. 

    Haluai­sin kuul­la muu­ta­man lauseen myös huo­noil­la pai­koil­la sijait­se­vien kiin­teis­tö­jen kaa­vail­lus­ta vero­tuk­ses­ta. Keve­nee nykyisestä?

  10. Kateus syö ole­mat­to­mat verot ennen tulon muo­dos­tus­ta. Vaa­lien lähes­tyes­sä ainoa kei­no on esit­tää vakiin­tu­neen tont­ti­pa­no­ve­ron kyl­keen kek­si­tyn varain­siir­to­ve­ron hyl­käys­tä ja ryh­tyä uus­ve­rot­ta­maan samaa asi­aa nimi­keen muun­nok­sel­la. Lap­set on ter­vei­tä, kun ne leik­kii, itse kysy­mys on, onko kau­pun­gin suun­nit­te­lun suo­jiin paen­nut polii­tik­ko­jen ryh­mä ter­vei­tä kansalaisia?

  11. Kär­si­sin itse täs­tä muu­tok­ses­ta (asun kal­liis­sa suu­rel­la asun­to­lai­nal­la oste­tus­sa asun­nos­sa, jos­ta jou­duin mak­sa­maan koro­te­tun varain­siir­to­ve­ron). Sil­ti kan­na­tan ehdo­tus­ta läm­pi­mäs­ti. Ehdo­tus­han on kuin suo­raan kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen oppikirjasta!

  12. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Kiin­teis­tö­ve­ro tulee säi­lyt­tää vero­tu­lo­jen tasauk­sen ulko­puo­lel­la. On oikein, että kun­tien välil­lä tasa­taan tulo­ja asuk­kai­den tulo­ta­son perus­teel­la, mut­ta kor­keat kiin­teis­tö­ve­rot kie­li­vät kor­keis­ta asu­mis­me­nois­ta, eikä ole mitään jär­jel­lis­tä perus­tet­ta sil­le, mik­si nii­den, joi­den asu­mi­nen on kal­lis­ta, pitäi­si mak­saa niil­le, joi­den asu­mi­nen on halpaa.”

    Voi­sin kan­nat­taa tuo­ta sil­lä ehdol­la, jos ensin­nä­kin kaik­ki asu­mi­sen tuet siir­re­tään sit­ten vas­taa­vas­ti sen kun­nan mak­set­ta­vak­si, jon­ka alu­eel­la asu­mis­ta tue­taan (mukaan lukien opin­to­tuen asu­mis­li­sä ja puo­lus­tus­voi­mien mak­sa­mat varus­mies­ten vuo­krat yms.). Nuo ovat nimit­täin nykyi­sin huo­mat­ta­via tulon­siir­to­ja, jot­ka nos­ta­vat eten­kin yli­opis­to­kau­pun­kien, asun­to­jen hin­to­ja. Asun­to­jen hinn­an­nousus­ta huo­mat­ta­va osa on aiheu­tet­tu yhteis­kun­nan mak­sa­min varoin, joten se oli­si parem­pi jakaa yhteis­kun­nal­le kuin vain niil­le alueil­le yksi­no­maan, jot­ka ovat yhteis­kun­nan kaut­taal­taan mak­sa­mis­ta mak­suis­ta hyötyneet.

    Toi­sek­seen, yhteis­kun­nan rahoit­ta­mien lai­tos­ten, kuten yli­opis­to­jen kiin­teis­tö­ve­rot tuli­si täl­löin sää­tää jaet­ta­vik­si kui­ten­kin koko val­ta­kun­nan kes­ken, kos­ka nii­den kulut­kin mak­se­taan kaik­kien kun­tien veron­mak­sa­jien pussista.

  13. Empii­ri­set tut­ki­muk­set eivät lop­pu­tu­lok­sil­taan vas­taa kiin­teis­tö­ve­ron osal­ta nii­tä koh­taan­to­pu­hei­ta, joi­ta aikai­sem­mas­sa ket­jus­sa on esi­tet­ty. Toi­sek­si on huo­mat­ta­va, että kiin­teis­tö­ve­ro tuot­to­ve­ro­na verot­taa las­ken­nal­lis­ta tuloa, joka on eri asia kuin rea­li­soi­tu­nut tulo. Ihmis­ten eläes­sä raha­ta­lou­des­sa, mai­nit­tu on tär­keä seik­ka. Tuot­to­ve­rois­sa on aina myös arvos­ta­mi­son­gel­ma, joka käy­tän­nös­sä saat­taa tar­koit­taa, että hal­vem­mat koh­teet arvos­te­taan lähem­mäk­si käy­pää arvoa kuin kal­liim­mat koh­teet. Jo val­miik­si ken­ties regres­sii­vi­nen vero muut­tuu entis­tä regres­sii­vi­sem­mäk­si. Tapan vain aikaa, ei muuta.

  14. > kiin­teis­tö­ve­ro on ihan­teel­li­nen vero, jol­la ei ole käyttäytymisvaikutuksia.

    Onpas, se vähen­tää kaa­voit­ta­jien kor­rup­toi­mis­ta, jota raken­nus­liik­keet ja muut­kin ton­ti­no­mis­ta­jat nyt har­joit­ta­vat pie­nil­lä ja suu­ril­la paik­ka­kun­nil­la. Tämä on Suo­men suu­rim­pia korruptioilmiöitä.

    BTW, jos minul­la on sata­sen talo mil­lin ton­til­la, olen mil­jo­nää­ri ja on ihan oikein kiin­teis­tö­ve­rot­taa minua sii­tä (pait­si niis­tä, jois­ta kaik­ki vero­tus on aina vää­rin tms.).

    Muu­ten­han vas­ta se, että joku käyt­tää tuo­ta mil­lin raken­nusoi­keut­ta, oli­si perus­te kiris­tää vero­tus­ta, ja se oli­si ihan per­vers­siä, kos­ka sen käyt­tä­mi­nen on hyvä eikä huo­no asia. (Vähän niin kuin vero­tet­tai­siin työn­te­koa…, eiku)

  15. Mitä lopul­lis­ta vero­kan­taa ajattelet?

    Miten möää­rit­te­li­si kiin­tei­sö­ve­ron sano­kaam­me Rik­har­di­na­ka­dul­la sijait­se­vaan asun­toon / toi­mis­toon? (Vero­han jae­taan lopuk­si neliöi­den suh­tees­sa osk­kai­den kes­ken. Sik­si­tä­mä sana­muo­to) Miten otat huo­mioon, että toi­mis­to­kiin­teis­töis­tä on yli­tar­jon­taa ja siten kiin­tei­sön tont­tiar­vo jopa negatiivine?

  16. Osmo ajat­te­lee yhteis­kun­nan infran raken­ta­mi­ses­ta, esim. rai­tio­tie­kis­ko­jen ja pysä­kin muo­dos­sa ole­van ton­tin omis­ta­jal­le pel­käs­tään hyö­tyä. Voi sii­tä hait­taa­kin olla, var­sin­kin, jos on liik­ku­mi­ses­sa tot­tu­nut pär­jää­mään aiem­min käyt­tä­mil­lään kons­teil­la. Pysäk­ki ja lisään­ty­vä ohi­kul­ki­joi­den jouk­ko voi melu­ta ja ros­ka­ta, sekä aiheut­taa muu­ta­kin har­mia, mm. Lisään­ty­vän ilki­val­lan muodossa. 

    Ei tuo ratik­ka­py­säk­ki mikään oiko­tie onneen ja autuu­teen vält­tä­mät­tä ole. Sen hyö­dyl­li­syys riip­puu sii­tä, kuka arvioi ja mil­tä kan­til­ta asi­aa katsoo.

  17. max: Haluai­sin kuul­la muu­ta­man lauseen myös huo­noil­la pai­koil­la sijait­se­vien kiin­teis­tö­jen kaa­vail­lus­ta vero­tuk­ses­ta. Keve­nee nykyisestä?

    Suh­tees­sa hyvil­lä pai­kol­la ole­viin kyl­lä, jos arvos­tus­pe­rus­teek­si ote­taan käy­pä arvo.

  18. Ei kiin­teis­tö­ve­roa tar­vit­se nos­taa, kos­ka hom­ma hoi­tuu sil­lä, että nos­te­taan vero­tusar­vot käy­pään markkinahintaan.
    Tähän ollaan menos­sa kos­ka nykyi­sin kiin­teis­tö­ve­roil­moi­tuk­seen pitää ilmoit­taa isot kor­jauk­set, mah­dol­li­set uudet talous­ra­ken­nuk­set jne. Tämä siis okt:jen osalta.

    Nyt kai vero­tusar­vot ovat noin neljäsosa(25%) käy­väs­tä arvos­ta- riip­puu vähän kiinteistön/asunnon/tontin koos­ta ja sijainnista.

    Onnek­si on myös omis­tusa­sun­nos­sa asu­vien puol­ta pitäviä(puolueita)- vie­lä ainakin.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleen­sä, jos anoo tont­tin­sa raken­nusoi­keu­den alen­tu­mis­ta myös saa sen… 

    Koko raken­nusoi­keu­den käsi­te on ongel­mal­li­nen. Tont­ti­han kuu­luu sen omis­ta­jil­le, ja käsit­teel­lä raken­nusoi­keus, joku muu halu­aa osin­gol­le. Tie­de­tään sään­te­lyn nos­ta­van hin­to­ja, joten raken­nusoi­keu­den käsi­te on yksi niis­tä, jot­ka pitää hävit­tää, kun halu­taan edul­li­sem­pia asun­to­ja. Ai niin, mil­lä se polii­tikk­ko sen jäl­keen rahas­tai­si gryn­de­reil­tä, joten uhra­taan nyt kui­ten­kin asun­to­jen hinnat. 😉

  20. Aja­tus sii­tä, että veroa perit­täi­siin yhä enem­män jos­tain sel­lai­ses­ta oikeu­des­ta, jota joku ei käy­tä, tai ei edes halua jonain tiet­ty­nä tai etu­kä­teen mää­rit­te­le­mät­tö­mä­nä aika­na käyt­tää, on ehdo­tuk­se­na aika “eri­koi­nen”.

    Miten var­mis­tet­tai­siin, että oikeus, koh­tuus ja vero­tuk­sel­li­nen tasa-arvo toteu­tui­si­vat, jos vero­tus jat­kos­sa perus­tui­si kiin­teis­töi­hin (ja käyt­tä­mät­tö­mään raken­nusoi­keu­teen) yhä ene­ne­väs­sä mää­rin? Tuo­ta jäl­kim­mäis­tä­hän voi­daan (tar­vit­taes­sa) myön­tää lähes kenel­le hyvän­sä jopa mel­koi­sen mie­li­val­tai­sin perus­tein, kun met­roa­se­mia­kin voi­daan perus­taa paik­koi­hin, joi­hin asuk­kaat eivät nii­tä halua tai jois­sa jopa meri rajoit­taa rakentamista!

    Väi­tän, että tulo­ve­ro, jopa lie­väs­ti progres­sii­vi­se­na­kin, on vero­na hel­pom­pi hyväk­syä. Tulois­ta on mah­dol­lis­ta mak­saa osa veroi­na. Kiin­teis­tös­tä ei voi mak­saa veroa, ellei se tuo­ta net­to­tu­loa (tulo­ve­ron mak­sa­mi­sen jäl­keen) tai ellei käy­tös­sä ole jota­kin muu­ta rahanlähdettä.

    Kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro on lii­ak­si pak­ko­kei­non, pak­ko-oton kal­tai­nen. Se edus­taa yhteis­kun­nan pak­ko­val­taa, jon­ka raja hir­mu­val­lan välil­lä on “veteen piir­ret­ty viiva”. 

    Kiin­teis­tö­ve­ros­ta puut­tuu tiet­ty “inhi­mil­li­syys”, jota vero­tuk­seen­kin mie­les­tä­ni kai­va­taan, olkoon­kin, että se, että sitä ei voi pae­ta, voi­daan toki “kam­ree­rin ikku­nas­ta kat­soen”, mik­sei muu­al­ta­kin, etu­na näh­dä. Minus­ta tuo edus­taa totalitarismia. 

    Eihän meil­lä vero­te­ta tai­tei­li­joi­ta­kaan käyt­tä­mät­tö­mien kyky­jen­sä ja puut­tu­vien, todel­lis­ten tai­de­teos­ten perus­teel­la, tai edus­kun­nas­sa istu­via polii­tik­ko­ja sää­tä­mät­tö­mien, hyvien lakien kiin­tiön jää­des­sä vajaaksi …

  21. Mitä täl­lä Oden vaa­lioh­jel­mal­la itse asias­sa tavoitellaan?

    Kun­nat voi­vat mää­rä­tä raken­ta­mat­to­mi­le kaa­voi­te­tuil­le ton­teil­le raken­nus­pa­kon lunas­tuk­sen uhal­la, joten raken­ta­mi­nen kyl­lä saa­daan liik­keel­le. Näi­tä raken­ta­mis­pak­ko­ja on kun­nis­sa myös käy­tet­ty aina­kin ‑80 luvun lopul­la ja ne toi­mi­vat ilmei­sen tehokkaasti.

    1. Kiin­teis­tö­ve­rol­la tavoi­tel­laan hai­ta­ton­ta vero­muo­toa, joka tekee mah­dol­li­sek­si alen­taa hai­tal­li­sia vero­ja, kuten tulo­ve­roa ja eri­tyi­ses­ti aiem­min mai­nit­tua varainsiirtoveroa.

  22. Sak­ke:
    Aja­tus sii­tä, että veroa perit­täi­siin yhä enem­män jos­tain sel­lai­ses­ta oikeu­des­ta, jota joku ei käy­tä, tai ei edes halua jonain tiet­ty­nä tai etu­kä­teen mää­rit­te­le­mät­tö­mä­nä aika­na käyt­tää, on ehdo­tuk­se­na aika “eri­koi­nen”.

    Kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro on lii­ak­si pak­ko­kei­non, pak­ko-oton kal­tai­nen. Se edus­taa yhteis­kun­nan pak­ko­val­taa, jon­ka raja hir­mu­val­lan välil­lä on “veteen piir­ret­ty viiva”. 

    Juu tota­li­ta­ris­mia ja hir­mu­val­taa. Muut verot eivät ole pak­ko-ottoa eivät­kä pak­ko­val­taa? Koko maa­no­mis­tus oli­si käsit­tee­nä jota­kuin­kin mitä­tön, jos jul­ki­nen “tota­li­ta­ris­mi” ja “hir­mu­val­ta” ei takai­si tätä oikeutta.

    Jos ei halua mak­saa kiin­teis­tö­ve­roa, voi myy­dä maan­sa. Onko sinus­ta eri­kois­ta tai pahek­sut­ta­vaa, että esim. raken­ta­mat­to­mien tont­tien kiin­teis­tö­ve­roa on koro­tet­tu huo­mat­ta­vas­ti? Täl­löin­hän veroa peri­tään nime­no­maan “oikeu­des­ta, jota ei käy­te­tä”. Onko tämä sinus­ta aja­tuk­se­na “aika erikoista”?

  23. Minun näh­däk­se­ni oikeus pää­tök­seen sii­tä, halu­aa­ko ton­til­leen raken­taa tai ei, kuu­luu ton­tin omis­ta­jal­le. Kaa­voit­ta­ja taas ker­too rajat (ylä­ra­jan?) sil­le, mitä kaik­kea ton­til­le sen omis­ta­ja voi raken­taa. Ei kai se raken­nusoi­keus tar­koi­ta sitä, että kaik­ki sen sal­li­ma pitäi­si raken­taa sin­ne ton­til­le? Mitä pää­tän­tä­val­taa omis­ta­jal­le tuol­loin enää jäisi?

    Aja­tus, että jul­ki­nen val­ta pakot­tai­si, edes epä­suo­ras­ti, kor­ke­aa kiin­teis­tö­ve­roa asee­naan (todel­la­kin!) käyt­täen, ton­tin omis­ta­jan raken­ta­maan ton­til­leen jotain sel­lais­ta, mitä ton­tin omis­ta­ja ei sin­ne halua, on ikä­vä, suo­ras­taan vas­ten­mie­li­nen. Vaih­toeh­to, ‘voi myy­dä maan­sa’, ei sekään tun­nu kai­kis­sa tapauk­sis­sa hyväl­tä. Tämä­hän vai­kut­taa lähes suo­ra­nai­sel­ta kiristykseltä! 

    Joku toi­nen mää­rit­te­lee ja sane­lee omis­ta­jal­le ehdot, mitä omis­ta­jan tulee ton­til­laan teh­dä. Vaih­toeh­to­ja ei ole kuin kak­si: “Joko myyt tai mak­sat!” Pak­ko­val­lal­ta tai kiris­tyk­sel­tä tuo minun mie­les­tä­ni vaikuttaa.

    Mitä tuo “omis­ta­mi­nen” oikeas­taan on, jos omis­ta­ja ei itse sai­si omas­taan päät­tää, mitä sen kans­sa tekee tai teke­mät­tä (sil­lä erää) jättää? 

    Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen joh­tai­si näh­däk­se­ni omis­tusoi­keu­den sisäl­löl­li­sen mer­ki­tyk­sen rip­pei­den­kin mure­ne­mi­seen, sil­loin, kun kysees­sä on kiin­teis­tö. Tähän­kö nyt siis pyritään?

    1. Sak­ke.
      Onko omis­tusoi­keud­fen rip­peet­kin muren­tu­neet anglo­sak­si­ses­sa maa­il­masx­sa, eri­tyi­ses­ti Yhdysvalloissa?

  24. Sak­ke:
    Minun näh­däk­se­ni oikeus pää­tök­seen sii­tä, halu­aa­ko ton­til­leen raken­taa tai ei, kuu­luu ton­tin omis­ta­jal­le. Kaa­voit­ta­ja taas ker­too rajat (ylä­ra­jan?) sil­le, mitä kaik­kea ton­til­le sen omis­ta­ja voi raken­taa. Ei kai se raken­nusoi­keus tar­koi­ta sitä, että kaik­ki sen sal­li­ma pitäi­si raken­taa sin­ne ton­til­le? Mitä pää­tän­tä­val­taa omis­ta­jal­le tuol­loin enää jäisi?

    Aja­tus, että jul­ki­nen val­ta pakot­tai­si, edes epä­suo­ras­ti, kor­ke­aa kiin­teis­tö­ve­roa asee­naan (todel­la­kin!) käyt­täen, ton­tin omis­ta­jan raken­ta­maan ton­til­leen jotain sel­lais­ta, mitä ton­tin omis­ta­ja ei sin­ne halua, on ikä­vä, suo­ras­taan vas­ten­mie­li­nen. Vaih­toeh­to, ‘voi myy­dä maan­sa’, ei sekään tun­nu kai­kis­sa tapauk­sis­sa hyväl­tä. Tämä­hän vai­kut­taa lähes suo­ra­nai­sel­ta kiristykseltä! 

    Joku toi­nen mää­rit­te­lee ja sane­lee omis­ta­jal­le ehdot, mitä omis­ta­jan tulee ton­til­laan teh­dä. Vaih­toeh­to­ja ei ole kuin kak­si: “Joko myyt tai maksat!”Pakkovallalta tai kiris­tyk­sel­tä tuo minun mie­les­tä­ni vaikuttaa.

    Mitä tuo “omis­ta­mi­nen” oikeas­taan on, jos omis­ta­ja ei itse sai­si omas­taan päät­tää, mitä sen kans­sa tekee tai teke­mät­tä (sil­lä erää) jättää? 

    Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen joh­tai­si näh­däk­se­ni omis­tusoi­keu­den sisäl­löl­li­sen mer­ki­tyk­sen rip­pei­den­kin mure­ne­mi­seen, sil­loin, kun kysees­sä on kiin­teis­tö. Tähän­kö nyt siis pyritään?

    Minun­kaan mie­les­tä­ni “pakot­ta­mis­ta” ei voi ohit­taa. Ehkä tämä on hel­pom­pi vie­dä läpi kos­ka pak­ko­työ­tä, aina­kaan kir­jai­mel­li­ses­ti, ei hyväk­sy­tä sen­kään ver­taa. Pak­ko mikä pak­ko. Mikä on kat­ta­van kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sen opt-out, telt­ta tai asun­to­vau­nu. Mut­ta eihän mis­sään asu­ta vaki­nai­ses­ti sel­lai­sis­sa? Miten muu­al­la luo­daan vaih­toeh­to­ja esim. Yhdysvalloissa?

    1. Raken­nus­lais­sa on pit­kään ollut mah­dol­li­suus raken­nus­ke­ho­tuk­sen anta­mi­seen, jos pitää kaa­voi­tet­tua tont­tia raken­ta­mat­to­ma­na. Jos sitä ei nou­da­ta, kun­ta lunas­taa ton­tin. Kau­pun­ki on kau­pun­ki, maal­la voi elä kuin pellossa.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­rol­la tavoi­tel­laan hai­ta­ton­ta vero­muo­toa, joka tekee mah­dol­li­sek­si alen­taa hai­tal­li­sia vero­ja, kuten tulo­ve­roa ja eri­tyi­ses­ti aiem­min mai­nit­tua varainsiirtoveroa.

    Mil­lä perus­teel­la kiin­teis­tö­ve­ro on hai­ta­ton? Se vai­kut­taa sii­hen, min­kä kokoi­sis­sa asun­nois­sa ihmi­set asu­vat, mil­lä on puo­les­taan yhteys syn­ty­vyy­teen, se vai­kut­taa myös uudis­ra­ken­ta­mi­sen mää­rään ja koh­dis­tu­mi­seen ja moneen muu­hun asi­aan. Yksi maa­il­man joh­ta­vis­ta kiin­teis­tö­ve­ro­tut­ki­jois­ta on Ric­hard F. Dye. Hänen tulos­ten­sa mukaan kiin­teis­tö­ve­ron taso vai­kut­taa mm. alu­een kau­pal­li­seen ja teol­li­seen aktii­vi­suu­teen sekä näi­hin yhtey­des­sä ole­vaan työt­tö­myy­den mää­rään. Hil­jat­tain jul­kais­tiin John­so­nin ja Wals­hin tut­ki­mus ” The effect of pro­per­ty taxes on vaca­tion home growth rates: Evi­dence from Mic­hi­gan” Regio­nal Science and Urban Eco­no­mics ‑leh­des­sä, jos­sa sel­vi­tet­tiin kiin­teis­tö­ve­ron yhteyt­tä vapaa-ajan asun­to­jen raken­ta­mi­seen (joka ei ollut ihan ole­ma­ton). Yksi koh­ta­lai­ses­ti kes­kus­te­lua herät­tä­nyt Hui Sha­nin jo joi­ta­kin vuo­sia van­ha pape­ri käsit­te­li puo­les­taan kiin­teis­tö­ve­ron yhteyt­tä sii­hen, miten aktii­vi­ses­ti ja mis­tä van­huk­set muut­ta­vat. Tulos oli se, että kiin­teis­tö­ve­ro oli mer­ki­tyk­sel­li­nen sen kan­nal­ta. Aihees­ta kir­joi­tet­tua artik­ke­lia pidem­pi kes­kus­te­lu­pa­pe­ri on vapaas­ti jaos­sa osoitteesta:
    http://www.federalreserve.gov/pubs/feds/2008/200850/200850pap.pdf

    Sitee­raan sii­tä yhden koh­dan johtopäätösluvusta:

    Using instru­men­tal variable approac­hes, this paper finds that pro­per­ty taxes are impor­tant in elder­ly homeow­ners’ moving deci­sions. The cent­ral point esti­ma­tes sug­gest that a $100 inc­rea­se in annual pro­per­ty taxes leads to a 0.76 percen­ta­ge point inc­rea­se on ave­ra­ge in two-year mobi­li­ty rates. The median annual pro­per­ty tax pay­ment in my sample is $1200, and the ave­ra­ge two-year mobi­li­ty rate of elder­ly homeow­ners is 9 percent. My point esti­ma­tes sug­gest that the impact of pro­per­ty taxes on elder­ly mobi­li­ty is cono­mical­ly sig­nificant. In addi­tion, the effect of pro­per­ty taxes is most pro­nounced for homeow­ners living in areas that rely hea­vi­ly on pro­per­ty taxes and that expe­rience remar­kable housing value
    appreciation.”

    Ei kiin­teis­tö­ve­ro ihan hai­tat­to­mal­ta verol­ta kuulosta.

  26. kom­ment­ti: Ei kiin­teis­tö­ve­ro ihan hai­tat­to­mal­ta verol­ta kuulosta.

    Minus­ta on tar­pee­ton­ta käyt­tää arvo­la­tau­tui­nei­ta sano­ja kuten “hai­ta­ton”. Kuten kir­joi­tat “hait­to­ja” on. Ei ole vain yhteis­tä käsi­tys­tä sii­tä mitä “hait­ta” tar­koit­taa. Jon­kun mie­les­tä myös pysä­köi­ty ajo­neu­vo on “hait­ta”.

    Voi­tai­siin vain sanoa, että kor­kean kiin­teis­tö­ve­ron yhteis­kun­nas­sa asun­non tai ton­tin mark­ki­na­hin­ta kor­re­loi voi­maak­kaam­min omis­ta­jan tulo­ta­son kans­sa. Eli aluei­den segre­gaa­tio kas­vaa. Voi­daan ennus­taa epä­tyy­pil­lis­ten vaki­tuis­ten asui­na­luei­den syn­ty­mis­tä (telt­ta, asun­toau­to tms). Voi­daan ehkä tut­ki­muk­sis­ta joh­taa, että ylei­nen talous­kas­vu kas­vaa hive­nen enemmän.

    Ja sit­ten äänes­tä­jät päät­tä­vät omaeh­toi­ses­ti halua­vat­ko he sel­lais­ta tulevaisuutta.

  27. Osmo:

    Miten täs­sä mal­lis­sa ote­taan huo­mioon omal­la ton­til­la ja mit­ta­val­la raken­nusoi­keu­del­la sijait­se­va kaa­vas­sa suo­jel­tu raken­nus (jota ei siis saa pur­kaa tai muut­taa)? Alu­een raken­nusoi­keus on kal­lis­ta mut­ta k.o. kiin­teis­tön käyt­tö- ja tuot­toar­vo on vajaa suo­je­lun tuo­mien rajoi­tus­ten ja kus­tan­nus­ten takia.

    Tämän kans­sa se pal­jon puhut­tu ame­rik­ka­lai­nen kiin­teis­tö­no­mis­ta­ja ei käsit­tääk­se­ni jou­du juu­ri­kaan painimaan.

    Myön­nän avoi­mes­ti että minul­la on oma leh­mä ojas­sa mut­ta mie­les­tä­ni on koh­tuul­lis­ta että kun yhteis­kun­ta yksi­puo­li­sel­la pää­tök­sel­lä aset­taa kiin­teis­töl­le rasit­teen niin se myös kom­pen­soi­daan kiin­teis­tö­ve­ros­sa. Eli toi­sin sanoen raken­nus suo­jel­laan (kiin­teis­tön arvoa rasit­taen) kos­ka sen kat­so­taan ikään­kuin sätei­le­vän jotain lisä­ar­voa yhteis­kun­nal­le. Var­mas­ti on perus­tel­tua ottaa tämä huo­mioon ja sovi­tel­la kiin­teis­tö­ve­ro sen mukaan?

    En sinän­sä vas­tus­ta kiin­teis­tö­ve­ron uudis­tus­ta enkä raken­nus­ten suo­je­lua mut­ta on syy­tä huo­ma­ta että dog­maat­ti­set las­ku­kaa­vat joh­ta­vat hel­pos­ti koh­tuut­to­muuk­siin poik­keuk­sel­lis­ten (usein iäk­käi­den) raken­nus­ten ja kiin­teis­tö­jen kohdalla.

  28. Kal­le: Koko raken­nusoi­keu­den käsi­te on ongel­mal­li­nen. Tont­ti­han kuu­luu sen omistajille,

    Ei, vaan koko yksi­tyi­sen omis­tusoi­keu­den käsi­te on täs­sä se ongel­mal­li­nen asia. Mis­sään maa­il­mas­sa ei omis­tusoi­keus tar­koi­ta yksi­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan täyt­tä suve­re­ni­teet­tiä, vaan aina se tar­koit­taa muun yhteis­kun­nan hyvää hyvyyt­tään anta­mia tiet­ty­jä oikeuk­sia puu­has­tel­la kysei­sel­lä maal­la. Maan (ja mik­sei monen muun­kin asian) yksi­tyi­nen omis­tusoi­keus mää­rit­tyy ympä­röi­vän yhteis­kun­nan toimesta. 

    Se, että yksi­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan oikeuk­siin ei kuu­lu raja­ton oikeus raken­taa, mitä mie­leen huvit­taa, ei täs­sä ole mikään ongel­ma. Ongel­ma on sii­nä, että joku luu­lee maa­han koh­dis­tu­van yksi­tyi­sen omis­tusoi­keu­den tar­koit­ta­van sitä, että tuo oikeus on ole­mas­sa tai, että ton­tin suve­ree­ni­suus “kuu­luu” sen yksi­tyi­sel­le omistajalle.

  29. Sak­ke: Miten var­mis­tet­tai­siin, että oikeus, koh­tuus ja vero­tuk­sel­li­nen tasa-arvo toteu­tui­si­vat, jos vero­tus jat­kos­sa perus­tui­si kiin­teis­töi­hin (ja käyt­tä­mät­tö­mään raken­nusoi­keu­teen) yhä ene­ne­väs­sä mää­rin? Tuo­ta jäl­kim­mäis­tä­hän voi­daan (tar­vit­taes­sa) myön­tää lähes kenel­le hyvän­sä jopa mel­koi­sen mie­li­val­tai­sin perus­tein, kun met­roa­se­mia­kin voi­daan perus­taa paik­koi­hin, joi­hin asuk­kaat eivät nii­tä halua tai jois­sa jopa meri rajoit­taa rakentamista!

    Odo­ta­han… Jos vero perus­tuu käy­pään arvoon, niin sit­ten tämä on aika pie­ni ongel­ma. Ole­te­taan­pa, että asun köy­hä­nä 1000 m²:n hel­sin­ki­läis­ton­til­la, jos­sa on lahoa­va van­ha talo. Sen jäl­keen kau­pun­ki muut­taa raken­nusoi­keu­den 0,25 -> 1,0, jon­ka jäl­keen kiin­teis­tö­ni arvo on esi­mer­kik­si 1 500 000 euroa. Tämän jäl­keen jou­dun pro­sen­tin vero­kan­nal­la mak­sa­maan 15 000 e/vuosi, lisä­mak­set­ta­vaa tulee noin ton­ni kuussa.

    Ihan kau­he­aa. Meni­vät sit­ten siat nos­ta­maan varal­li­suu­te­ni arvoa esi­mer­kik­si mil­joo­nal­la. Miten ne saattavat!

  30. max: Minun­kaan mie­les­tä­ni “pakot­ta­mis­ta” ei voi ohit­taa. Ehkä tämä on hel­pom­pi vie­dä läpi kos­ka pak­ko­työ­tä, aina­kaan kir­jai­mel­li­ses­ti, ei hyväk­sy­tä sen­kään ver­taa. Pak­ko mikä pak­ko. Mikä on kat­ta­van kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sen opt-out, telt­ta tai asuntovaunu. 

    Mikä on kat­ta­van tulo­ve­ro­tuk­sen tai arvon­li­sä­ve­ron opt-out? Pak­ko­työ on sii­nä mie­les­sä ole­mas­sa, että yhteis­kun­ta olet­taa jokai­sen kyn­nel­le kyke­ne­vän käy­vän töis­sä ja mak­sa­van sii­tä veroja.

    Tulo­ve­ro­tus­ta voi toki vähen­tää saa­mal­la vähem­män tulo­ja. Kulu­tus­ve­ro­tus­ta voi vähen­tää kulut­ta­mal­la vähem­män. Jotain kui­ten­kin pitää syö­dä, ja jol­lain se pitää rahoit­taa. Sama jut­tu kiin­teis­tö­ve­ros­sa. Sitä­kin voi vähen­tää asu­mal­la vaa­ti­mat­to­mam­min, mut­ta jotain mak­set­ta­vaa sii­tä­kin jää.

    Verot eivät ole vapaaehtoisia.

  31. max: Voi­tai­siin vain sanoa, että kor­kean kiin­teis­tö­ve­ron yhteis­kun­nas­sa asun­non tai ton­tin mark­ki­na­hin­ta kor­re­loi voi­maak­kaam­min omis­ta­jan tulo­ta­son kans­sa. Eli aluei­den segre­gaa­tio kas­vaa. Voi­daan ennus­taa epä­tyy­pil­lis­ten vaki­tuis­ten asui­na­luei­den syn­ty­mis­tä (telt­ta, asun­toau­to tms). Voi­daan ehkä tut­ki­muk­sis­ta joh­taa, että ylei­nen talous­kas­vu kas­vaa hive­nen enemmän.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä perus­tuu tulo­jen, varal­li­suu­den ja tuu­rin yhdis­tel­mään. Ei kiin­teis­tö­ve­ro tuo­hon tuo muu­ta kuin sen tuu­ri­kom­po­nen­tin vähen­tä­mis­tä. Nyt par­hail­la pai­koil­la asuu nii­tä, jot­ka ovat tuu­ril­la tul­leet pai­kal­le his­to­rial­li­ses­ti hyväl­lä het­kel­lä, sekä nii­tä, joil­la on varaa maksaa.

    Käy­tän­nös­sä kyse on aikas­kaa­lae­rois­ta sii­nä mie­les­sä, että tuu­ril­la hyvil­le pai­koil­le pää­ty­neet vähä­tu­loi­set aikaa myö­ten joka tapauk­ses­sa häviä­vät joko luon­nol­li­sen pois­tu­man tai rahan­tar­peen kautta.

    Oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­myk­se­nä voi­daan kysyä, onko ikä­luok­kien (ei vält­tä­mät­tä suku­pol­vien) väli­sel­lä tasa-arvol­la mer­ki­tys­tä. Tun­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro tasoit­taa huo­mat­ta­vas­ti sitä eroa, joka syn­tyy riip­puen sii­tä, mis­sä koh­das­sa suh­dan­ne­sykliä ensia­sun­ton­sa ostaa.

    Toi­nen mer­kit­tä­vä teki­jä on se, että kiin­teis­tö­ve­ro tekee asun­to­jen kier­ros­ta dynaa­mi­sem­paa, jol­loin asun­not ovat parem­min oikeas­sa käy­tös­sä. On joten­kin fik­sum­paa, että isos­sa oma­ko­ti­ta­los­sa asuu per­he eikä eläkeläispariskunta.

    Kol­mas etu tulee sii­tä, että asu­mi­sen kus­tan­nuk­set muut­tu­vat jous­ta­vam­mak­si. Nyt kus­tan­nuk­set ovat lai­nan pää­omas­sa, eikä niil­le voi yhtään mitään aiko­jen huo­non­tues­sa. Jos kus­tan­nus­ten pain­opis­te on veros­sa, vero las­kee aiko­jen huo­non­tues­sa, eikä seläs­sä ole­va vel­ka­taak­ka ole yhtä suu­ri. (Täs­tä voi kysyä lisää aika monel­ta 60-luvul­la syn­ty­neel­tä, joka osti ensia­sun­non 90-luvun alussa.)

    Segre­gaa­tio on huo­nos­ti hans­kas­sa nykyi­sel­lä taval­la teh­ty­nä, eikä kiin­teis­tö­ve­ro sitä muu­ta. Oikeat rat­kai­sut löy­ty­vät sii­tä, ettei sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa teh­dä niin jäy­käs­ti kuin nyky­ään. Vai tulee­ko mie­leen yhtään huon­omai­neis­ta aluet­ta, jos­sa omis­tusa­su­mi­sen ja sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non suh­de oli­si laa­jem­man alu­een keskitasoa? 

    Kiin­teis­tö­ve­ro­han vai­kut­taa vain omil­la rahoil­laan asu­mi­sen­sa mak­sa­viin, joi­den välil­lä ei ihmeem­piä segre­gaa­tion aiheut­ta­mia ongel­mia ole näkynyt.

  32. kom­ment­ti:My point esti­ma­tes sug­gest that the impact of pro­per­ty taxes on elder­ly mobi­li­ty is cono­mical­ly significant.

    Ei kiin­teis­tö­ve­ro ihan hai­tat­to­mal­ta verol­ta kuulosta.

    Hai­tat­to­mal­ta? Mikä ihmeen hait­ta se on, että elä­ke­läi­set muut­ta­vat van­hois­ta suu­rek­si käy­neis­tä per­hea­sun­nois­taan pie­nem­piin asun­toi­hin? Kuu­los­taa enem­män­kin edul­ta kun suu­ria asun­to­ja vapau­tuu nii­den käyt­töön, jot­ka tar­vit­se­vat nii­tä enemmän.

  33. Samu­li Saa­rel­ma: Se, että yksi­tyi­sen maa­no­mis­ta­jan oikeuk­siin ei kuu­lu raja­ton oikeus raken­taa, mitä mie­leen huvit­taa, ei täs­sä ole mikään ongel­ma. Ongel­ma on sii­nä, että joku luu­lee maa­han koh­dis­tu­van yksi­tyi­sen omis­tusoi­keu­den tar­koit­ta­van sitä, että tuo oikeus on ole­mas­sa tai, että ton­tin suve­ree­ni­suus “kuu­luu” sen yksi­tyi­sel­le omistajalle. 

    Tämän päät­te­lyn has­suu­den pitäi­si oikeas­taan näkyä jo pel­käs­tään sii­tä, että myös jul­ki­syh­tei­sö voi omis­taa maa-aluei­ta yksi­tyi­soi­keu­del­li­se­na oikeus­hen­ki­lö­nä. Kun vaik­ka­pa Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa maa­ta Espoos­ta, niin täl­lä logii­kal­la tuo maa kuu­lui­si osa­na Hel­sin­gin eikä Espoon kau­pun­kiin — kos­ka maa­no­mis­ta­jan val­ta on muka­mas rajaton.

    Vai onko tuol­la alu­eel­la perä­ti käyn­nis­sä jon­kin­lai­nen sota, jos­sa kau­pun­git tais­te­le­vat sen her­ruu­des­ta? Kun Espoo esim. kaa­voit­taa sen, niin kär­sii­kö Hel­sin­ki sil­loin jon­kin­lai­ses­ta Espoon tyran­ni­mai­ses­ta hirmuvallasta?

  34. Vihe­rins­si: Odo­ta­han… Jos vero perus­tuu käy­pään arvoon, niin sit­ten tämä on aika pie­ni ongel­ma. Ole­te­taan­pa, että asun köy­hä­nä 1000 m²:n hel­sin­ki­läis­ton­til­la, jos­sa on lahoa­va van­ha talo. Sen jäl­keen kau­pun­ki muut­taa raken­nusoi­keu­den 0,25 -> 1,0, jon­ka jäl­keen kiin­teis­tö­ni arvo on esi­mer­kik­si 1 500 000 euroa. Tämän jäl­keen jou­dun pro­sen­tin vero­kan­nal­la mak­sa­maan 15 000 e/vuosi, lisä­mak­set­ta­vaa tulee noin ton­ni kuussa.

    Ihan kau­he­aa. Meni­vät sit­ten siat nos­ta­maan varal­li­suu­te­ni arvoa esi­mer­kik­si mil­joo­nal­la. Miten ne saattavat! 

    Nyt unoh­dat koko­naan, että kyse ei ole mis­tä hyvän­sä omai­suuse­räs­tä, kas­vot­to­man sijoit­ta­jan omai­suus­mu­rus­ta. Et tain­nut tul­la aja­tel­leek­si, että kysei­nen “lahoa­va talo” saat­taa olla esim. köy­hän asuk­kaan­sa (omis­ta­ma) rakas koti.

    Ne lahot lau­dat kotin­sa ulko­ver­houk­ses­sa tuo köy­hä mut­ta siis­ti asu­kas vaih­taa uudem­piin aina tar­vit­taes­sa, kun­han pihan peru­na- ja pork­ka­na­mait­ten hoi­dol­ta ja onki­reis­suil­taan ker­ki­ää. Hän viih­tyy kodis­saan, jos­sa voi asua aika pie­nin kus­tan­nuk­sin, käy töis­sä kau­pun­gil­la, kul­kee työ­mat­kan­sa jalan, fil­la­ril­la tai bussilla. 

    Hän (ja per­heen­sä) tulee toi­meen omil­laan, (ei pelaa edes lot­toa, kos­ka “isot raha­sum­mat vain sekoit­tai­si­vat pään”), viih­tyy asuin­si­jal­laan, eikä lain­kaan kai­paa gryn­de­rin tar­joa­mia ‘likai­sia’ euro­ja. Hänel­le asu­mi­nen ei ole bis­nes ja hän­tä suret­ta­vat muu­tok­set, joi­den takia kau­pun­gin viih­tyi­syys on käy­mäs­sä vähiin. 

    Kiin­teis­tö­ve­ron mer­kit­tä­vä nos­to ajai­si hänet ahdin­koon tai pois kodis­taan. Tele­vi­sios­taan hän jokin aika sit­ten näki ja ihmet­te­li, kuin­ka kau­ka­na Kii­nas­sa kylien asuk­kai­ta ajet­tiin kodeis­taan raa’as­ti pus­kut­rak­to­reit­ten voi­min, pai­kal­lis­ten pomo­jen kave­reit­ten raken­nus­hank­keit­ten tiel­tä. Tun­te­mat­ta suo­ma­lai­sen kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta suun­nit­te­le­van jou­kon vii­mei­sim­piä suun­ni­tel­mia hän ajat­te­li: “Onnek­si sen­tään itse asum­me Suo­mes­sa, mis­sä mois­ta ei voi­ne tapahtua.”

    1. Jos jol­le­kin 90 vuo­ti­aal­le lah­joi­te­taan raken­nusoi­keut­ta mil­joo­nan euron edes­tä ja kiin­te­ris­tö­ve­ro tämän takia vähän nousee, hän voi var­maan­kin teh­dä pan­kin kans­sa jär­jes­te­lyn, joka takaa hänel­le asu­mi­sen talos­saan lopun elä­mään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon mil­joo­nan hal­tuun­sa. Kuka täs­sä hävi­si? Tieädn kuka voitti.

  35. Sylt­ty: Hai­tat­to­mal­ta? Mikä ihmeen hait­ta se on, että elä­ke­läi­set muut­ta­vat van­hois­ta suu­rek­si käy­neis­tä per­hea­sun­nois­taan pie­nem­piin asun­toi­hin? Kuu­los­taa enem­män­kin edul­ta kun suu­ria asun­to­ja vapau­tuu nii­den käyt­töön, jot­ka tar­vit­se­vat nii­tä enemmän.

    Mik­si ihmees­sä ihmis­ten pitäi­si muut­taa kodeis­taan? Aivan kum­mal­li­nen suh­tau­tu­mi­nen elä­ke­läi­siin. Jos elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta tai ‑les­ki omis­taa asun­to-osak­keen, niin se on sil­loin hei­dän omai­suut­taan ja he voi­vat teh­dä sil­le mitä halua­vat. Muut­taa tai olla muut­ta­mat­ta. Sama kos­kee vuo­kral­la asu­via. Niin kau­an kun vel­voit­teet on hoi­det­tu, niin ei pitäi­si olla kenel­lä­kään naputtamista.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­rol­la tavoi­tel­laan hai­ta­ton­ta vero­muo­toa, joka tekee mah­dol­li­sek­si alen­taa hai­tal­li­sia vero­ja, kuten tulo­ve­roa ja eri­tyi­ses­ti aiem­min mai­nit­tua varainsiirtoveroa. 

    Uskot­ko oikeas­ti, että noi­ta mui­ta vero­ja alen­net­tai­siin? Kiin­teis­tö­ve­ro tulee kai­kis­sa tilan­teis­sa nouse­maan hui­mas­ti lähi­vuo­si­na. Kiin­teis­tö­jä kun on vai­kea siir­tää muualle.

    Mitä ilmei­sem­min ehdo­tuk­se­si vaa­tii vie­lä hie­no­sää­töä. Joten­kin tun­tuu, että ehdo­tus on Hel­sin­ki-kes­kei­ses­tä läh­tö­koh­das­ta tehty. 

    Yksi esi­merk­ki nykytilanteesta. 

    Tutul­la on vapaa-ajan mök­ki kaa­va-alu­een vie­res­sä (150 m kaa­va-alu­een rajaan). Vapaa-ajan mökin nykyi­nen kiin­teis­tö­ve­ro on kol­min­ker­tai­nen kaa­va-alu­eel­la ole­vaan oma­ko­ti­ta­lo­tont­tiin näh­den. Jos vapaa-ajan asun­non muut­tai­si vaki­tui­sek­si asun­nok­si, vero putoai­si kol­man­nek­seen. Mök­ki­tont­ti rajau­tuu met­sä­ti­laan. Sii­tä ei kiin­teis­tö­ve­roa mak­se­ta. Mel­koi­set erot 200 met­rin sisällä.

    Ehdo­te­tul­la mal­lil­la kiin­teis­tö­ve­ros­ta tulee hel­pos­ti omai­suus­ve­ro. Tuli­si­ko pala­ta omaisuusverotukseen?

    1. Laki sal­lii kor­keam­man kiin­teis­tö­ve­ron kesä­mö­keis­tä juu­ri sik­si, että mök­ki­läi­set, jot­ka mak­sa­vat tulo­ve­ron­sa muu­al­le, mak­si­si­vat mök­ki­kun­taan edes jotain. Minus­ta se on ihan oikein.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jol­le­kin 90 vuo­ti­aal­le lah­joi­te­taan raken­nusoi­keut­ta mil­joo­nan euron edes­tä ja kiin­te­ris­tö­ve­ro tämän takia vähän nousee, hän voi var­maan­kin teh­dä pan­kin kans­sa jär­jes­te­lyn, joka takaa hänel­le asu­mi­sen talos­saan lopun elä­mään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon mil­joo­nan hal­tuun­sa. Kuka täs­sä hävi­si? Tieädn kuka voitti. 

    90 vuo­ti­aal­le tuol­lais­ten jär­jes­te­ly­jen teke­mi­nen on mel­kois­ta tus­kaa. Se saat­taa olla sitä myös jo 70 vuo­ti­aal­le. Pitäi­si­kö huo­mioi­da myös ihmi­nen vai ainoas­taan raha? 

    Jos kau­pun­ki tulee 90 vuo­ti­aan maa­seu­tu­ta­lon kul­mil­le, niin onko se 90 vuo­ti­aan vika?

    Ei nämä hel­po­ja ole, mut­ta tie­dän kuka hävi­si ja kärsii.

  38. Omis­tusa­su­mi­sen kal­lis­tu­mi­sen lisäk­si tämä nos­tai­si myös vuo­kria, kun vuo­kra­nan­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan suu­rem­pia kiin­teis­tö­ve­ro­ja. Ja asuk­kai­den tas­a­puo­lis­ta koh­te­lua aja­tel­len sen oli­si vai­ku­tet­ta­va myös kau­pun­gin tont­ti­vuo­kriin – kiin­teis­to­ve­ron vai­ku­tus pää­omal­le tar­vit­ta­van tuo­ton lisäksi.

    Eli tämä oli­si ylei­nen asu­mis­ve­ro, joka kal­lis­tai­si asu­mis­ta ja vas­taa­vas­ti mui­ta vero­ja sit­ten pudo­tet­tai­siin (aina­kin teo­rias­sa). Sikä­li vero oli­si progres­sii­vi­nen, että kal­liim­mal­la alu­eel­la asu­vat mak­sai­si enem­män. Asu­mi­sen kal­lis­tu­mis­ta hie­man vähen­täi­si asun­to­jen hin­to­jen putoa­mi­nen kas­va­nei­den asu­mis­kus­tan­nus­ten takia.
    Uskon muu­ten tuo­hon alu­eel­li­sen segre­kaa­tion lisään­ty­mi­seen (USA:n malliin).

    Tilan­tees­sa, jos­sa nykyi­sin nor­maa­lil­la pie­neh­köl­lä ton­til­la on hyvä­kun­toi­nen talo, raken­nusoi­keu­den kas­vat­ta­mi­sen aiheut­ta­ma lisä­ve­ro­tus kyl­lä tun­tui­si epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta – kun lisä­ra­ken­nusoi­keu­del­le ei ole tar­vet­ta, ton­tis­ta ei ole loh­kot­ta­vak­si eikä hyvää taloa nyt pur­kaa­kaan kannata.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä las­kel­mia muu­ta­mas­ta esi­merk­ki­ko­dis­ta eri alueil­la (ker­ros­ta­lo, oma­ko­ti­ta­lo, vuo­kra-asu­mi­nen) – min­kä­lai­sia maksut/vuokravaikutukset voi­si olla. Sekä sii­tä, mikä oli­si veron tuo­tot kau­pun­gil­le nyky­ti­laan ver­rat­tu­na, eli pal­jon­ko esim. kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­ti putoaisi?(esim. USA:ssa ptt:n rapor­tin mukaan kiin­teis­tö­ve­rol­la kate­taan pai­kal­lis­hal­lin­non kulut kokonaan).

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jol­le­kin 90 vuo­ti­aal­le lah­joi­te­taan raken­nusoi­keut­ta mil­joo­nan euron edes­tä ja kiin­te­ris­tö­ve­ro tämän takia vähän nousee, hän voi var­maan­kin teh­dä pan­kin kans­sa jär­jes­te­lyn, joka takaa hänel­le asu­mi­sen talos­saan lopun elä­mään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon mil­joo­nan hal­tuun­sa. Kuka täs­sä hävi­si? Tie­dän kuka voitti.

    Verot­ta­ja ja pank­ki voit­taa aina­kin. Voi sii­nä jois­sain yksit­täis­ta­pauk­sis­sa voit­taa mum­mon peril­li­set­kin, jos mum­mon mök­ki pure­taan ja tont­ti myy­dään öky­ta­lon raken­ta­jal­le. Tai jos hyvin käy niin sii­hen saa­daan kak­si­kin perhettä.

    Mut­ta erit­täin usein kävi­si niin­kin, että ton­tin omis­ta­ja on nuo­rem­pi ja ton­til­la on jo sii­hen sopi­va talo, jota ei kan­na­ta pur­kaa. Täl­löin raken­nusoi­keu­den lisää­mi­ses­tä pitää voi­da kieltäytyä.

  40. Minus­ta täs­sä on men­nyt kak­si asi­aa sekai­sin: ylei­nen kiin­teis­tö­ve­ron nos­to ja kiin­nit­tä­mi­nen pel­kän ton­tin arvoon raken­nus­ten arvon sijas­ta, ja raken­ta­mat­to­man ton­tin koro­tet­tu vero. Kan­na­tan edel­lis­tä, jäl­kim­mäi­nen on minus­ta sen myö­tä tur­ha, kos­ka edel­li­sen myö­tä sen raken­ta­mat­to­man­kin ton­tin vero nousee ja sitä on kan­nat­ta­mat­to­mam­paa olla rakentamatta.

    Minä olen aina käsit­tä­nyt kiin­teis­tö­ve­ron mak­suk­si kun­nan sii­hen ympä­ril­le raken­ta­mis­ta pal­ve­luis­ta (tiet, vie­mä­rit, bus­si­py­sä­kit, met­rot ja vaik­ka­pa jää­hal­lit). Mitä arvok­kaam­mat pal­ve­lut, sitä kor­keam­mat verot. Ei sii­nä mitään pak­koa ole. Jos halu­aa asua jär­jes­täy­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa, sii­tä on mak­set­ta­va veroa. Jol­lei, voi vaik­ka ostaa heh­taa­rin Posion met­säs­tä. Siel­lä se vero tus­kin on kovin korkea.

    Hyvä kysy­mys sit­ten on, miten tuo ton­tin arvo mää­ri­te­tään. Mik­si juu­ri raken­nusoi­keus oli­si mää­rää­vä tekijä?

  41. Sak­ke:

    Kiin­teis­tö­ve­ron mer­kit­tä­vä nos­to ajai­si hänet ahdin­koon tai pois kodistaan.

    Voi kyy­nel. Jos hil­lo­aa isoa tont­tia kes­kei­sel­lä pai­kal­la, on ihan oikein mak­saa sii­tä mojo­vat kiin­teis­tö­ve­rot. Esit­te­lit yhden erit­täin hyvän syyn nos­taa kiin­teis­tö­ve­roa, saa­daan kes­kei­sil­lä pai­koil­la ole­vat ton­tit parem­paan käyttöön.

  42. Mik­si raken­nus­ten kiin­teis­tö­ve­roa ei koro­tet­tai­si? Se, että maa­il­mas­sa on yksi tehok­kaam­pi vero (ton­tin kiin­teis­tö­ve­ro), ei vie­lä tee raken­nus­ten kiin­teis­tö­ve­ros­ta ihan huonoa.

    Raken­nus­ten ja tont­tien kiin­teis­tö­ve­rot koh­dis­tu­vat osit­tain eri ihmi­siin. Joku voi omis­taa arvok­kaan raken­nuk­sen jok­seen­kin arvot­to­mal­la ton­til­la tai vuo­kra­ton­til­la. Kum­pi­kaan ei lie­ne ihan harvinaista.

    Vaki­tui­sen asuin­ra­ken­nuk­sen vero­pro­sent­ti on 0,32 — 0,75, pal­jon­ko on liikaa?

    1. Minä esi­tin veron kiin­nit­tä­mis­tä raken­nusoi­keu­teen sil­lä, että ei syy­nät­täi­si asun­non kun­toa. Jos en teh­nyt par­ket­ti­lat­tian, pitää mak­saa kor­keam­paa veroa, jota ei kui­ten­kaan tar­vit­se maksxaa, jos on hank­ki­nut pra­meam­man kalus­ton. Minus­ta ei ole mitään jär­keä verot­taaa sitä, että pitää raken­nuk­sen kunnossa.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jol­le­kin 90 vuo­ti­aal­le lah­joi­te­taan raken­nusoi­keut­ta mil­joo­nan euron edes­tä ja kiin­te­ris­tö­ve­ro tämän takia vähän nousee, hän voi var­maan­kin teh­dä pan­kin kans­sa jär­jes­te­lyn, joka takaa hänel­le asu­mi­sen talos­saan lopun elä­mään­sä ja pank­ki saa sen jäl­keen tuon mil­joo­nan hal­tuun­sa. Kuka täs­sä hävi­si? Tieädn kuka voitti. 

    Pank­ki?

  44. Sak­ke: Hän viih­tyy kodis­saan, jos­sa voi asua aika pie­nin kus­tan­nuk­sin, käy töis­sä kau­pun­gil­la, kul­kee työ­mat­kan­sa jalan, fil­la­ril­la tai bussilla.

    Niin, se raken­nusoi­keu­den lisäys mah­dol­lis­taa hänel­le vie­lä pie­nem­min kus­tan­nuk­sin asu­mi­sen sitä lahoa oma­ko­ti­ta­loa parem­mas­sa asun­nos­sa. Hän voi vaik­ka muut­taa sii­hen samal­le ton­til­le raken­net­tuun isom­paan taloon, jos juu­ri sii­nä pis­tees­sä on hänen onnen­sa tyyssija. 

    Sak­ke: Tele­vi­sios­taan hän jokin aika sit­ten näki ja ihmet­te­li, kuin­ka kau­ka­na Kii­nas­sa kylien asuk­kai­ta ajet­tiin kodeis­taan raa’asti pus­kut­rak­to­reit­ten voi­min, pai­kal­lis­ten pomo­jen kave­reit­ten raken­nus­hank­keit­ten tieltä.

    Ymmär­rät var­maan eron sii­nä, että ihmi­set aje­taan kodeis­taan ilman kor­vaus­ta nii­den puo­lue­pamp­pu­jen pan­nes­sa kor­vaus­ra­hat omiin tas­kui­hin­sa, ja sii­nä, että ihmi­sis­tä tulee muu­ton seu­rauk­se­na uppo­ri­kas. Län­si­mai­set toi­mit­ta­jat eivät luon­nol­li­ses­ti tee Kii­nas­sa jut­tu­ja niis­tä muut­ta­maan jou­tu­neis­ta, jot­ka ovat saa­neet maas­taan rei­lun kor­vauk­sen ja pääs­seet sen ansios­ta muut­ta­maan asun­toon, jos­sa on juok­se­va vesi, säh­köt, vie­mä­röin­ti, jne., jot­ka heil­tä puut­tui­vat sii­nä pus­kut­rak­to­rien jyrää­mäs­sä majassa.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Laki sal­lii kor­keam­man kiin­teis­tö­ve­ron kesä­mö­keis­tä juu­ri sik­si, että mök­ki­läi­set, jot­ka mak­sa­vat tulo­ve­ron­sa muu­al­le, mak­si­si­vat mök­ki­kun­taan edes jotain. Minus­ta se on ihan oikein.

    Mai­ni­tus­sa tapauk­ses­sa mök­ki­kun­ta on sama kuin koti­kun­ta. Mikä­li kun­nat yhdis­ty­vät, tämä tilan­ne lisääntyy. 

    Vai­kea ymmär­tää, mik­si hänen lähel­lä kau­pun­gin kes­kus­taa ole­van oma­ko­ti­ton­tin kiin­teis­tö­ve­ro on pie­nem­pi kuin syr­jem­mäl­lä ole­van mök­ki­ton­tin kiinteistövero.

  46. Kiin­teis­tö­ve­ro on anglo-sak­si­sis­sa mais­sa pai­kal­lis­hal­lin­non tär­keim­piä rahoi­tus­läh­tei­tä eri­lais­ten tulon­diir­to­jen ohella. 

    Jos­tain syys­tä Suo­mes­sa tämä ei ole ollut tapana.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakke.
    Onko omis­tusoi­keud­fen rip­peet­kin muren­tu­neet anglo­sak­si­ses­sa maa­il­masx­sa, eri­tyi­ses­ti Yhdysvalloissa? 

    En tun­ne sikä­läis­tä kiin­teis­tö­ve­ro­käy­tän­töä. Pal­jon­ko siel­lä anglo­sak­si­ses­sa maa­il­mas­sa (vs. Suo­mi) mak­se­taan kiin­teis­tö­ve­ro­ja tai vero­ja yhteen­sä (ja kuka ne verot oikein mah­taa mak­saa)? Olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä että se koko­nais­ve­roas­te on siel­lä täkä­läis­tä pie­nem­pi, vaik­ka huu­to sen koro­tuk­sis­ta lie­nee aina suurempi.

    Mis­säs­päin maa­il­maa ne tulo- ja varal­li­suuse­rot ovat kär­jis­ty­neet Suo­mea enem­män? Ehkä omis­tusoi­keu­den rip­peet eivät ole vie­lä siel­lä anglo­sak­si­ses­sa maa­il­mas­sa vie­lä koko­naan muren­tu­neet, mut­ta mikä­li kes­ki­luok­ka aina vain köyh­tyy, voi sekin vaih­toeh­to olla lopul­ta edes­sä. Ne ‘omis­tusoi­keu­den rip­peet’ ovat kuu­lem­ma siel­lä yhä har­vem­pien käsis­sä. Mie­les­tä­ni se ei ole hyvää yhteis­kun­nal­lis­ta kehitystä.

    Mis­sä on ‘trai­ler park’ yksi asu­mi­sen muo­to, mis­sä ei? Oli­si­ko tuol­la kiin­teis­tö­ve­rol­la vai­ku­tus­ta asiaan?

    Kai­va­taan­ko Suo­meen entis­tä­kin pola­ri­soi­tu­neem­paa tilan­net­ta eri asui­na­luei­den asuk­kai­den (tulo­ta­so­jen) välil­le? Mitä vikaa tai hai­tal­li­suut­ta lie­väs­ti progres­sii­vi­ses­sa tulo­ve­ro­mal­lis­sa on? 

    Tyh­jäs­tä (ton­tis­ta tai ton­tin osas­ta) on paha tai ikä­väm­pi kiin­teis­tö­ve­ron mak­suun tar­vit­ta­vaa sum­maa nyh­jäis­tä, kuin tulo­ve­roa palk­ka­ti­lil­tä, jon­ne joku jota­kin palk­ka­na mak­saa ja itse asias­sa sen tulo­ve­roen­na­kon­kin perii.

    PS. Ole­tat­ko siis, että täs­sä maa­il­mas­sa kaik­ki käyt­täy­ty­vät ratio­naa­li­ses­ti? En oli­si tuos­ta ihan varma …

    Onko täl­lä ideal­la ken­ties tar­koi­tus varau­tua auto­ma­ti­soin­nin ja robo­ti­soin­nin (tai huo­no­jen suh­dan­tei­den ja kyvyt­tö­mi­mien pomo­jen) aiheut­ta­maan massatyöttömyyteen?

  48. Kah­lat­tua­ni tämän osion läpi, mie­lee­ni tuli kyl­lä Neu­vos­to­liit­to ja kom­mu­nis­mi. Näyt­tää, että suu­ren osan mie­les­tä valtio/kunta voi teh­dä toi­sen omai­suu­del­la mitä vain. Joko suo­raan pakol­la tahi eri­lais­ten vero­jen avul­la. Osta Posiol­ta länt­ti maa­ta ja koh­ta kun­ta kaa­voit­taa sen ja alkaa periä eri­lai­sia vero­ja tahi lunas­taa, kun et raken­na. Jos tämän suun­tai­nen kehi­tys on vih­rei­den ja ? mui­den pyr­ki­mys, niin sii­tä vaan, mut­ta ker­to­kaa se oikein kovas­ti ja jul­ki­ses­ti. Sipi­lä kiittää.
    Eivät­kö kun­nat voi­si pik­ku hil­jaa ostel­la maa­ta varoik­si ennen kaa­voi­tus­ta jo vuo­sia etu­kä­teen (siis kas­va­vat), vai eikö tää toi­mi? Hesas­sa ei enää toi­mi, se on var­ma ja kai nää muut­kin lähi­kun­nat jo myö­häs­sä. Oli­si­ko enää mui­ta kasvavia?

    Miten oli­si, jos kau­pun­ki kaa­voit­tai­si uudel­leen Puis­to­lan, Tapa­ni­lan ym ja mät­täi­si uudes­sa kaa­vas­sa ne ker­ros­ta­loa­lueik­si ja sen mukaan verot­tai­si tms nykyi­siä oma­ko­tia­su­jia? Tämä näky­mä on minul­le kar­mea, joten en sii­hen usko.
    Oli­si­ko kui­ten­kin OS:n mah­dol­lis­ta alkaa blo­gil­laan poh­tia, mitä voi­daan valtion/kunnan menoil­le teh­dä, eikä vain sitä, mikä vero on parem­pi kuin joku toinen??????
    Koh­ta on tilan­ne, mis­sä ulkoi­set hoi­ta­vat sen puo­les­tam­me. Ehkä sit­te niin.

  49. Samu­li Saa­rel­ma: Niin, se raken­nusoi­keu­den lisäys mah­dol­lis­taa hänel­le vie­lä pie­nem­min kus­tan­nuk­sin asu­mi­sen sitä lahoa oma­ko­ti­ta­loa parem­mas­sa asun­nos­sa. Hän voi vaik­ka muut­taa sii­hen samal­le ton­til­le raken­net­tuun isom­paan taloon, jos juu­ri sii­nä pis­tees­sä on hänen onnen­sa tyyssija. 

    Ymmär­rät var­maan eron sii­nä, että ihmi­set aje­taan kodeis­taan ilman kor­vaus­ta nii­den puo­lue­pamp­pu­jen pan­nes­sa kor­vaus­ra­hat omiin tas­kui­hin­sa, ja sii­nä, että ihmi­sis­tä tulee muu­ton seu­rauk­se­na uppo­ri­kas. Län­si­mai­set toi­mit­ta­jat eivät luon­nol­li­ses­ti tee Kii­nas­sa jut­tu­ja niis­tä muut­ta­maan jou­tu­neis­ta, jot­ka ovat saa­neet maas­taan rei­lun kor­vauk­sen ja pääs­seet sen ansios­ta muut­ta­maan asun­toon, jos­sa on juok­se­va vesi, säh­köt, vie­mä­röin­ti, jne., jot­ka heil­tä puut­tui­vat sii­nä pus­kut­rak­to­rien jyrää­mäs­sä majassa. 

    Ihmi­nen, joka elää ton­til­laan, ja sen ympä­ris­tös­sä, pai­kas­sa, jos­sa viih­tyy, sopusoin­tui­sas­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa pihan, mah­dol­li­sen “ryy­ti­maan” tai istu­tus­ten­sa ja tutun lähi­luon­non kans­sa, ajat­te­lee ehkä asias­ta toi­sin kuin toi­nen, jon­ka luon­to­suh­de­kin on kat­ken­nut ja jol­le vain raha jotain mer­kit­see. Edel­li­nen voi jos­kus olla mie­les­tään onnel­li­nen, ehkä tie­tyl­lä tapaa “uppo­ri­kas­kin”, jopa pen­nit­tö­mä­nä, mut­ta tähän tilaan pääs­täk­seen hän tus­kin kai­paa koro­tet­tua kiinteistöveroa. 

    Mikä taas mah­taa olla tuon toi­sen, jäl­kim­mäi­sen hen­ki­lön kan­nal­ta tuon mää­ri­tel­män “uppo­ri­kas” raja-arvo (ala­ra­ja)? Epäi­len­pä, että se ja sii­hen liit­ty­vä “onni” voi monen koh­dal­la olla kuin kan­gas­tus, joka ala­ti pake­nee tavoittelijaansa. 

    Jos ton­tit raken­ne­taan lii­an täy­teen, mil­jöö tär­vel­len, ei siel­lä ehkä enää ole aiem­mal­le onnel­le sijaa, vaik­ka pie­nen pie­ni osajouk­ko “savo­lais­ta” tai “viro­lais­ta” hei­moa sen tilal­le tuli­si­kin. Sii­tä raken­nusoi­keu­den lisäyk­ses­tä tai “lah­joit­ta­mi­ses­ta” ei ole ton­tin omis­ta­jal­le (tai hänen naa­pu­reil­le­kaan) vält­tä­mät­tä, omas­sa arvo­maa­il­mas­saan ja elä­män­ti­lan­tees­saan, mitään onnel­li­suut­ta eri­tyi­sem­min kohot­ta­vaa iloa. Voi olla, mut­ta ei vält­tä­mät­tä ole.

    Kiin­teis­tö­ve­ron nos­tos­ta on sen sijaan hänel­le ja hänen naa­pu­reil­leen aina ihan käy­tän­nös­sä rahal­lis­ta hait­taa, ja lii­as­ta tii­vis­tä­mi­ses­tä mah­dol­li­ses­ti monia mui­ta­kin hait­to­ja, vuo­sien ajan, ja vie­lä sen jäl­keen­kin. Myön­net­ty (ei “lah­joi­tet­tu”) lisä­ra­ken­nusoi­keus voi sen myö­tä olla var­si­nai­nen “val­koi­nen norsu”.

    Mik­si muu­ten vii­ta­taan raken­nusoi­keu­den “lah­joit­ta­mi­seen”? Eikö kysees­sä ole­kaan ainoas­taan raken­nusoi­keus­mer­kin­nän lukuar­von muu­tok­ses­ta (jos­sain kun­nan tont­ti­re­kis­te­ris­sä tai vastaavassa)?

  50. Sak­ke: Ihmi­nen, joka elää ton­til­laan, ja sen ympä­ris­tös­sä, pai­kas­sa, jos­sa viih­tyy, sopusoin­tui­sas­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa pihan, mah­dol­li­sen “ryy­ti­maan” tai istu­tus­ten­sa ja tutun lähi­luon­non kans­sa, ajat­te­lee ehkä asias­ta toi­sin kuin toi­nen, jon­ka luon­to­suh­de­kin on kat­ken­nut ja jol­le vain raha jotain mer­kit­see. Edel­li­nen voi jos­kus olla mie­les­tään onnel­li­nen, ehkä tie­tyl­lä tapaa “uppo­ri­kas­kin”, jopa pen­nit­tö­mä­nä, mut­ta tähän tilaan pääs­täk­seen hän tus­kin kai­paa koro­tet­tua kiinteistöveroa.

    Ok, jos ihmi­nen halu­aa elää sii­nä laho­ma­jas­saan kal­liil­la ton­til­la, niin sil­loin­kin hänen on mah­dol­lis­ta hyö­tyä sii­tä, että kau­pun­ki kaa­voit­taa ton­tin ker­ros­ta­lol­le ja alkaa periä sii­tä koro­tet­tua kiin­teis­tö­ve­roa. Mik­si­kö? Sik­si, että kysei­nen hen­ki­lö voi sopia pan­kin kans­sa hom­man niin, että hen­ki­lö saa asua sii­nä ton­til­la lopun elä­mään­sä, mut­ta kuo­le­man jäl­keen pank­ki saa ton­tin kaa­voi­tuk­sen tuot­ta­man arvon­nousun itsel­leen. Vas­ta­lah­jak­si pank­ki mak­saa kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuso­suu­den. Jos hinn­an­nousu on tosi­aan jotain mil­joo­na­luok­kaa, pan­kil­le tuo on erin­omai­nen bisnes. 

    Sak­ke: Jos ton­tit raken­ne­taan lii­an täy­teen, mil­jöö tär­vel­len, ei siel­lä ehkä enää ole aiem­mal­le onnel­le sijaa, vaik­ka pie­nen pie­ni osajouk­ko “savo­lais­ta” tai “viro­lais­ta” hei­moa sen tilal­le tulisikin.

    Minus­ta ajat­te­lu, että ker­ran oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­maan onnis­tu­neel­la oli­si joku moraa­li­nen oikeus estää kaik­kia mui­ta kos­kaan raken­ta­mas­ta mitään sii­hen lähei­syy­teen, ettei vain “mil­jöö­tä tär­vel­lä”. Sinä olet pak­kaa­mas­sa ne savo­lais- ja viro­lais­jou­kot jon­ne­kin ahtaa­seen ja kal­lii­seen ker­ros­ta­loon vain sik­si, ettei tämä yksi oma­ko­ti­ta­loa­su­ja vaan jou­tui­si pahoit­ta­maan miel­tä. Olet NIM­BYn pahin mah­dol­li­nen inkarnaatio.

    Jos mil­jööt tär­vel­ty­vät tii­viis­ti raken­ta­mal­la, mik­si Suo­men kal­leim­mat asun­not ovat niil­lä pai­koil­la, jot­ka on tii­viis­ti raken­net­tu, kun taas har­vim­min raken­ne­tuil­la seu­duil­la asun­not ovat hal­po­ja? Mik­si ihmi­set mak­sa­vat omai­suuk­sia tii­viis­ti raken­ne­tuil­la seu­duil­la ole­vis­ta asun­nois­ta, mut­ta eivät har­vaan, jos ne har­vaan rake­ne­tut ovat nii­tä, joi­ta he haluavat?

  51. Työ­ni puo­les­ta nykyi­nen kiin­teis­tö­ve­ro­jär­jes­tel­mä on hyvin­kin tut­tu veron­mak­sa­jan näkö­kul­mas­ta. Juu­ri tuo raken­nuk­sen kun­non mää­rit­te­le­mi­nen oikeu­den­mu­kai­ses­ti ja yksi­se­lit­tei­ses­ti on hyvin vai­ke­aa. Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä perus­kor­jaa­mi­nen nos­taa raken­nuk­sen vero­tusar­voa ja peri­aat­tees­sa tek­ni­sen kun­non yllä­pi­tä­mi­nen ei kiin­teis­tö­ve­ro­mie­les­sä kannata.

    Yksin­ker­tai­nen tapa oli­si verot­taa todel­la­kin vain maa­poh­jia nii­den raken­nusoi­keu­den perus­teel­la. Han­ka­lak­si tulee maa­poh­jan vero­tusar­von mää­rit­tä­mi­nen, kos­ka ton­tin osuut­ta ei ero­tel­la kiin­teis­tö­kau­pas­sa. Kui­ten­kin raken­nusoi­keus pk-seu­dul­la on arvok­kaam­paa kuin Inarissa.

    Pitäi­si­kö myön­tää, ettei todel­lis­ta raken­nusoi­keu­den hin­taa oikeas­ti­kaan pys­ty­tä mää­rit­tä­mään ja teh­täi­siin kyl­mäs­ti las­ken­nal­li­nen mää­rit­te­ly, kos­ka kui­ten­kin tavoit­tee­na on saa­da kerät­tyä vero­ja. (Eikä laa­tia läpi­nä­ky­vää kai­ken rat­kai­se­vaa arvioin­ti­mal­lia raken­nusoi­keu­del­le Suo­mes­sa.) Tär­ke­ää oli­si, että mal­li oli­si tasa­ver­tai­nen saman­tyyp­pi­sil­le kiinteistöille.

    1. Kiin­teis­tö­ve­ron poh­jak­si voi­si hyvin ottaa rake­nus­ten (tai asun­to­jen) kes­ki­mää­räi­sen myyn­ti­hin­nan lähis­töl­lä. Perus­kor­jauk­sen verot­ta­mi­ses­sa ei ole mitään miel­tä. Oikeas­taan kiin­teis­tö­ve­ro sopii vain kau­pun­ki­maan verottamiseen.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­ron poh­jak­si voi­si hyvin ottaa rake­nus­ten (tai asun­to­jen) kes­ki­mää­räi­sen myyn­ti­hin­nan lähis­töl­lä. Perus­kor­jauk­sen verot­ta­mi­ses­sa ei ole mitään miel­tä. Oikeas­taan kiin­teis­tö­ve­ro sopii vain kau­pun­ki­maan verottamiseen. 

    Oli­si­ko tuo­kaan nyt sit­ten maan kaik­kien kan­sa­lais­ten kan­nal­ta tasa-arvois­ta koh­te­lua? Eikö oli­si tasa-arvoi­sem­paa, jos poh­ja­na oli­si kes­kiar­vo koko maan osal­ta? Sil­loin se kus­tan­nus oli­si kai­kil­le sama (per neliö). Samaa miel­tä olen sii­tä, että perus­kor­jauk­sis­ta tms. ei pitäi­si vero­tuk­sel­la ran­kais­ta ja on vää­rin, että kor­jauk­sia ei rahoi­te­ta tasaisemmin.

    Jos vaik­ka Jus­sin Taa­vet­ti-eno (huom! Tai­ta­vat olla sar­ja­ku­va­hen­ki­löi­tä molem­mat!) asus­te­lee oma­ko­ti­ta­los­saan (tai asun­nos­saan rivi­ta­los­sa, pien­ker­ros­ta­los­sa tai ker­ros­ta­los­sa) muka­vas­ti vuo­des­ta toi­seen, mik­si ihmees­sä hänen pitäi­si jou­tua mak­sa­maan aiem­paa enem­män kiin­teis­tö­ve­roa sil­lä perus­teel­la, että jot­kut kah­jot mak­sa­vat sii­nä lähis­töl­lä tai perä­ti naa­pu­ris­sa asun­nois­taan hul­lu­ja summia?

    Pitäi­si­kö siis “köy­hän, mut­ta siis­tin” Taa­vet­ti-enon ryh­tyä elä­mään vähem­män siis­tis­ti, jot­ta asun­to­jen hin­ta­ta­so ympä­ris­tös­sä las­ki­si, jol­loin Taa­ve­tin­kin kiin­teis­tö­ve­ro ei oli­si jat­kos­sa niin korkea?

    1. Sak­ke,
      Kiin­teis­tö­ve­ron tar­koi­tus on nime­no­maan verot­taa yhteis­kun­nal­le osa yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta aiheu­tu­vas­ta arvon­nousus­ta ja näin myös hil­li­tä asun­to­jen hinn­an­nousua muut­to­voit­toa­lueil­la. Kun tuot­to menee kun­nal­le, saa­vat kal­liil­la alueil­la asu­vat tämän takai­sin kun­nal­lis­ve­ros­sa tai kun­nal­li­sis­sa palveluissa.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakke,
    Kiin­teis­tö­ve­ron tar­koi­tus on nime­no­maan verot­taa yhteis­kun­nal­le osa yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta aiheu­tu­vas­ta arvon­nousus­ta ja näin myös hil­li­tä asun­to­jen hinn­an­nousua muut­to­voit­toa­lueil­la. Kun tuot­to menee kun­nal­le, saa­vat kal­liil­la alueil­la asu­vat tämän takai­sin kun­nal­lis­ve­ros­sa tai kun­nal­li­sis­sa palveluissa. 

    Eikö asun­to­jen hinn­an­nousu toi­saal­ta juu­ri hil­lit­se sitä muut­to­pai­net­ta? Se on toki hai­tal­li­nen asuk­kaal­le, joka muut­taa alu­een sisäl­lä isom­paan asun­toon, kun väli­ra­haa tar­vi­taan enemmän. 

    Toi­saal­ta, jos vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­re­tään progres­sii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta kiin­teis­tö­ve­ron puo­lel­le, ei tuo ole omi­aan yllä­pi­tä­mään alu­eel­la asuk­kai­den moni­puo­lis­ta kir­joa, vaan voi joh­taa sii­hen, että uusis­sa öky­ta­lois­sa asu­vat ökyi­li­jät muut­ta­vat koko alu­een lopul­ta ökyalueeksi. 

    Kun­nal­lis­ten pal­ve­lui­den heik­ke­ne­mi­nen on jo näh­ty, kun mm. pai­kal­li­sen ter­veys­kes­kuk­sen lää­kä­ria­jat ovat nykyi­sin kuin kiven alla, toi­sin kuin ennen, ja labra­ko­kei­siin pitää läh­teä etsi­mään labraa kau­kaa, kun ne aiem­min sai saman katon alta. Kaik­ki kau­pun­ki­lai­set eivät ole elä­ke­läi­siä, joil­la tuo­hon voi (ehkä?) olla aikaa. Heis­tä huo­no­kun­toi­sim­pien juok­su­tus ympä­ri kau­pun­kia on mie­les­tä­ni joten­kin koh­tuu­ton­ta, vaik­ken itse ryh­mään (toi­vot­ta­vas­ti pit­kään aikaan) kuu­lu­kaan. Päi­vä­ko­ti­paik­ko­jen puu­te kuvaa asi­aa toi­sel­ta kan­til­taan. Mis­sä se oikein näkyy, tämä asu­kas­mää­rän lisäyk­sen “luvat­tu” hyöty?

    1. Kiin­teis­tö­ve­ro on kun­nal­li­nen vero, joten se ei kor­vaa progres­sii­vis­ta tule­ve­roa vaan kun­nal­lis­ve­roa, joka on liki tasavero

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­ro on kun­nal­li­nen vero, joten se ei kor­vaa progres­sii­vis­ta tule­ve­roa vaan kun­nal­lis­ve­roa, joka on liki tasavero 

    Sil­loin­han kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus kas­vat­tai­si veroas­tet­ta nii­den veron­mak­sa­jien osal­ta, jot­ka “epä­on­nek­seen” (!!!) sat­tu­vat asu­maan halu­tuil­la alueil­la, jon­ne muut­kin ovat tun­ke­mas­sa, ja mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat täs­tä syys­tä nous­seet. Mik­si alku­pe­räi­set (suh­teel­li­nen, aikaan liit­ty­vä käsi­te), alu­eel­la nyt asu­vat asuk­kaat pitäi­si savus­taa alu­eel­ta pois (koro­te­tul­la kiin­teis­tö­ve­rol­la) uusien tulok­kai­den tieltä?

    Mik­si pitäi­si puut­tua asun­to­jen asuk­kai­den luon­nol­li­seen kier­toon tai sen taajuuteen?

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kiin­teis­tö­ve­ron poh­jak­si voi­si hyvin ottaa rake­nus­ten (tai asun­to­jen) kes­ki­mää­räi­sen myyn­ti­hin­nan lähis­töl­lä. Perus­kor­jauk­sen verot­ta­mi­ses­sa ei ole mitään miel­tä. Oikeas­taan kiin­teis­tö­ve­ro sopii vain kau­pun­ki­maan verottamiseen.

    Asun­to­jen osal­ta tämä toi­mi­si­kin var­mas­ti ihan tar­peek­si luo­tet­ta­val­la tahol­la (muis­taak­se­ni n. puo­let kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­mäs­tä). Suu­rim­mat euro­mää­räi­set kiin­teis­tö­ve­rot (pl. ydin­voi­ma­lat) mak­se­taan Hel­sin­gin kes­kus­ta-alu­een uusis­ta toi­mis­to- ja hotel­li­kiin­teis­töis­tä. Suu­ri vero­tuk­sel­li­nen mas­sa on myös teol­li­suus­ra­ken­nuk­sia ympä­ri Suo­mea, joil­la ei käy­dä juu­ri­kaan kaup­paa. Ammat­ti­mai­ses­ti omis­te­tuis­sa kiin­teis­töis­sä arvo mää­riy­tyy mak­se­tun vuo­kra­ta­son (kas­sa­vir­ran) perus­teel­la. Jotain yleis­tä tilas­toa näis­tä­kin löy­ty­nee, mut­ta asun­to­kiin­teis­töt ja lii­ke­kiin­teis­töt tul­lee erot­taa uudes­sa kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­ses­sa omik­si koko­nai­suuk­sik­seen veron perus­tei­ta määritettäessä.

  56. Koh­tuut­to­ma­na on pidet­ty tilan­net­ta, jos­sa iäkäs les­ki asuu yksin suu­rel­la vajaas­ti raken­ne­tul­la rin­ta­ma­mies­ton­til­la. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa käy­tän­nök­si tuli­si ottaa, että kiin­teis­tö­ve­ron mak­suun saa rajat­to­mas­ti lyk­käys­tä niin, että vero jää peri­kun­nan maksettavaksi. 

    Eikö yleen­sä­kin tilan­ne ole koh­tuu­ton, jos asu­ja ei saa kiin­teis­tös­tä min­kään­lais­ta tuloa, jol­la noi­ta koro­tet­tu­ja kiin­teis­tö­ve­ro­ja maksaisi?
    Yksin­ker­tai­sin rat­kai­su­han täl­lai­seen tilan­tee­seen oli­si nime­no­maan verot­taa vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun tuloa syn­tyy eli kun omai­suus vaih­taa omis­ta­jaa. Tämä kuu­los­taa kovas­ti varainsiirtoverolta.

    Kai­kis­sa muis­sa tilan­teis­sa, jois­sa kyse ei ole asu­mi­ses­ta vaan ton­tin tyh­jil­lään pitä­mi­ses­tä tai oikean tulon saa­mi­ses­ta, voi­tai­siin vero­ja hyvin­kin kerä­tä täl­lä taval­la. Luu­li­si, että näi­den väliin voi­si jon­kin­lai­sen juri­di­sen vii­van vetää sen sijaan että kerä­tään lykät­ty­jä vero­ja, mikä kuu­los­taa yksin­ker­tai­sen asian tar­peet­to­mal­ta sotkemiselta.

  57. Täl­lai­sen esi­tyk­sen tar­koi­tus on lie­nee hää­tää kau­pun­kien nie­lai­se­mil­ta suo­jel­luil­ta oma­ko­tia­lueil­ta (esim. Käpy­lä) pienituloiset/köyhät koko­naan pois häi­rit­se­mäs­tä. Eihän siel­lä iso­pa­pan raken­ta­mas­sa talos­sa enää asua pys­ty, jol­lei satu ole­maan lää­kä­ri tai laki­mies. Asioil­la, kuten asuin­ra­ken­nuk­sil­la, on mui­ta­kin arvo­ja kuin rahal­li­nen arvo ja tun­near­voa kokee muut­kin kuin lesket.

  58. Taa­ja­ma­maan ja raken­nusoi­keu­den arvoon koh­dis­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro on ihan­teel­li­nen vero, jol­la ei ole käyttäytymisvaikutuksia”

    Ei ole ole­mas­sa sel­lais­ta kuin ‘neut­raa­li vero’, jokai­nen vero on val­tion kei­no lisä­tä sen omia tulo­ja jot­ka se hank­kii veron­mak­sa­jil­ta väki­val­lan uhal­la, tai jos­kus väki­val­taa harjoittaen. 

    Eri ihmi­sil­lä on eri­lai­nen kyvyk­kyys mak­saa vero­ja, täs­tä syys­tä könt­tä­ve­ro­ja kaih­de­taan kos­ka ne oli­si­vat köy­hil­le ras­kai­ta ja varak­kaam­mil­le löy­sem­piä. Jos maal­le pis­te­tään jokin täl­lai­nen vero joka on vaik­ka 10% jos­tain mys­ti­ses­tä sen ‘arvos­ta’, se muut­taa takuul­la ihmis­ten käyttäytymistä.

    Jot­kut päät­tä­vät luo­pua omis­ta­mas­taan maas­ta, jot­kut jou­tu­vat mak­su­ky­vyt­tö­mik­si, jot­kut jou­tu­vat otta­maan lai­naa mak­saak­seen uudet verot. Eri ihmi­set jou­tu­vat muut­ta­maan käy­tös­tään eri lail­la kuin toi­set; vero ei ole siis mis­sään nimes­sä neutraali. 

    Se saat­taa las­kea jon­kin ton­tin hin­taa, kun taas nos­taa toi­sen ton­tin hintaan. 

    Pitää­kin kysyä, miten val­tio­val­ta aikoo päät­tää pal­jon­ko jokin tont­ti jou­tuu mak­sa­maan tätä maa­ve­roa? Perus­tuu­ko vero vapaal­la mark­ki­noil­la (joi­ta Suo­mes­sa ei ole) muo­dos­tu­nee­seen hin­nan­muo­dos­tuk­seen, vai pitää­kö perus­taa uusi kes­kus­ko­mi­tea poh­ti­maan pal­jon­ko kukin tont­ti on arvol­taan val­tio­val­lan mielestä?
    Muo­dos­tuu­ko ton­tin arvo sen omis­ta­jan arvion mukaan, mah­dol­li­sen osta­jan mukaan, vai vir­ka­mie­hen arvion perusteella?
    Kai­kil­la näil­lä on omat sub­jek­tii­vi­set syyn­sä arvioi­da ton­tin arvoa oman makun­sa mukaan.

    Ton­tin omis­ta­jan mie­les­tä tont­ti on lähes arvo­ton, jot­ta hän sai­si mah­dol­li­sim­man pie­nen veromätkyn. 

    Mah­dol­li­nen osta­ja voi käyt­tää tilan­ne hyväk­si ja teh­dä suu­ren tar­jouk­sen (jota hänen ei tar­vit­se toteut­taa oikeas­ti) jon­ka jäl­keen ton­tin arvo ilmei­ses­ti hyp­pää tai­vai­siin, onhan se jon­kun mie­les­tä nyt vaik­ka mil­jar­din arvoi­nen. Täs­tä seu­rai­si kama­la mät­ky vero­kar­hul­ta jon­ka tie­toon on tul­lut että eräs tont­ti on nyt näin pal­jon arvos­tet­tu vii­mei­sim­män mark­ki­na­tar­jouk­sen perus­teel­la. Sel­vi­täk­seen kas­va­nees­ta mät­kys­tä ton­tin omis­ta­ja voi jou­tua jopa myy­mään tont­tin­sa, ellei hän halua jou­tua van­ki­laan mak­sa­mat­to­mien vero­jen takia…

    Vir­ka­mies on myös ihmi­nen ja toi­mii taval­la joka mak­si­moi hänen omaa hyvin­voin­ti­aan. Ehkä ton­tin hal­ti­ja on hyvä kave­ri ja lah­joit­taa pal­jon oikean polii­ti­kon vaa­li­kam­pan­jaa, ehkä hän taas on poliit­ti­sel­ta mie­li­pi­teel­tään epä­toi­vot­tu hen­ki­lö jon­ka ton­tin arvo mys­ti­ses­ti kas­vaa pil­viin vir­ka­ko­neis­ton ansiosta.

    Val­tio ja kun­nat ovat ennes­tään pyr­ki­neet mani­pu­loi­maan ihmis­ten toi­min­taa, mikä näkyy muun muas­sa han­ka­las­sa kaa­voi­tuk­ses­sa ja vapaan raken­ta­mi­sen esteis­sä. Esim pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan rei­lus­ti, mikä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja aina vain kor­keam­mal­le, kun­nes kupla ennem­min tai myö­hem­min puhkeaa. 

    JOKAINEN vero vää­ris­tää mark­ki­noi­ta, vaik­ka val­tao­sa ‘eko­no­mis­teis­ta’ väit­tää mitä tahan­sa (pal­kan­mak­sa­ja sanoo mitä tulee tukea ja mikä on uusi totuus), verot muut­ta­vat aina ihmis­ten toi­min­taa. Ennal­ta on vai­kea sanoa miten mil­joo­nat ihmi­set tule­vat muut­ta­maan käy­tös­tään jon­kin uuden veron myötä.

    Sel­vää kui­ten­kin on että se raha min­kä val­tio vie yksi­tyi­sel­tä ihmi­sel­tä pois, on myös pois yksi­tyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta, sääs­tä­mi­ses­tä ja inves­toin­neis­ta pois. Kan­san­ta­lous ei voi sitä parem­min mitä enem­män val­tio sitä sää­te­lee eri vero­jen avulla. 

    Ps, ihmi­sen toi­min­ta on aina rationaalista.

  59. Mieitn yhtä kysymystä.

    Ame­rik­ka­lai­ses­sa kau­pun­ki­ke­hi­tyk­ses­sä on havait­tu aina­kain aiem­min serua­va sykli: hyvin asr­vo­teu­lal alu­ee­la ksuatn­nuk­set kar­kaa­vat (kin­teis­tö­ve­ron takia?), omis­ta­jat menet­tä­vät kii­nos­tuk­sen­sa yllä­pi­tää ja alue rapis­tuu. Kunens se ehkä vuo­si­kym­mei­ne kult­tua alkaa uudel­len nousta.

    Nuew York oli 70-luvul­la kon­kurs­sin par­taal­la ja osa Manaht­ta­nia (Har­lem) aiak sur­re­lis­ti­se­sa kunnossa…

  60. Täl­lä ker­taa täy­tyy sanoa, että en voi olla samaa miel­tä. Kiin­teis­tö- ja maa­ve­rot toki ovat lyhyel­lä aika­vä­lil­lä opti­maa­li­ve­ro­ja, kos­ka lii­tän­näis­ten mark­ki­noi­den tar­jon­tae­las­ti­suus on äärim­mäi­sen alhai­nen; ker­ros­ta­loa on vai­kea siir­tää kovas­sa­kaan kilpailussa.

    Noin on kui­ten­kin vain lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Pit­käl­lä pitää lisäk­si kysyä, mit­kä ovat vai­ku­tuk­set kor­jaus- ja uudis­ra­ken­ta­mi­seen. Tuos­sa tilan­tees­sa, kun pää­oma­kan­nan anne­taan vaih­del­la vih­doin myös, tar­jon­ta yhtäk­kiä onkin jäl­leen elas­tis­ta, ja käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia syn­tyy. Eli mitä käyttäytymisvaikutuksia?

    Kor­kea maan ja raken­nus­kan­nan arvo syn­tyy poh­jim­mil­taan sii­tä että jen­gi kysyn­tä­puo­lel­la yrit­tää tun­kea yhteen ja samaan paik­kaan, tiheän kau­pun­kia­su­mi­sen syner­gioi­den täh­den. Tuo joh­taa arvon­nousuun joka on jyr­käs­ti super­li­ne­aa­ri­nen suh­tees­sa asu­mis­ti­hey­teen. Kun tuon pääl­le lai­te­taan vero, se joh­taa pit­kän aika­vä­lin kan­nus­ti­meen alen­taa asu­mis­ti­heyt­tä, niin että kau­pun­ki­kes­kus­to­jen arvo­huip­pu­ja ei pää­se syn­ty­mään. Niin­pä käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tus on pois päin tiheäs­tä kau­pun­ki­mai­ses­ta kau­pun­gis­ta, ja koh­ti väl­jem­pää esi­kau­pun­kia­su­mis­ta, jos­sa asun­to­jen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ja lii­ken­ne domi­noi­vat pää­tök­sen­te­koa rajal­la, tihey­den skaa­lae­tu­jen ja niis­tä seu­raa­van kysyn­tä­pai­neen asemesta.

    Toi­sin sanoen, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä täl­lai­nen vero­po­li­tiik­ka uskoak­se­ni on suo­raan vas­tak­kais­ta sel­lai­sel­le ter­veel­le, urbaa­nil­le kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le jota eri­to­ten Vih­reis­sä nyky­ään ymmär­re­tään ja ajetaan.

    Sikä­li kuin halut­tai­siin mah­dol­li­sim­man vähä­vai­ku­tuk­si­nen maa­ve­ro, sen pitäi­si olla kiin­teä vuo­sit­tai­nen sent­ti­hin­ta omis­te­tul­le neliöl­le, ja riip­pu­ma­ton kysei­sen neliön sijain­nis­ta, arvos­ta tai mis­tään muus­ta­kaan. Tuol­lai­nen vero kui­ten­kin oli­si sii­nä mää­rin mas­sii­vi­nen muu­tos nyky­ti­laan, että kukaan täys­jär­ki­nen ei kuvi­tel­le sen ole­van poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen. Moi­sen puut­tees­sa, ja ole­tuk­sel­la että fis­kaa­li­sis­ta syis­tä vero­tu­lo­ja kui­ten­kin kai­va­taan, itse meni­sin mie­luum­min sii­hen vih­reis­sä­kin pii­reis­sä jo vähän tyl­sän­ku­lu­nee­seen suun­taan, että vero­te­taan tasai­ses­ti kulu­tus­ta ja täy­den­ne­tään vero­ker­ty­mää ohjaus­ve­ro­jen tuotolla.

  61. Ket­kä voit­tai­si­vat, ja ket­kä häviäi­si­vät, jos kiin­teis­tö- ja maa­ve­rot Suo­mes­sa tasat­tai­siin kaik­kial­la samoik­si (per neliö)? Miten suu­rek­si tuo vero sil­loin muodostuisi?

  62. Mark­ku af Heur­lin: Nuew York oli 70-luvul­la kon­kurs­sin par­taal­la ja osa Manaht­ta­nia (Har­lem) aiak sur­re­lis­ti­se­sa kunnossa… 

    Mut­ta onko ker­to­ma­si sykli­syys tähän syynä?
    70-luvul­ta on myös saa­tu vähen­net­tyä rikol­li­suut­ta. Kun Man­hat­tan ja Times Squa­re saa­tiin puh­dis­tet­tua, kau­pun­gin halut­ta­vuus kas­voi ja vas­taa­va kehi­tys levi­si muil­le­kin alueille.

  63. Kun täs­sä nyt lamaa puk­kaa jo nel­jät­tä vuot­ta, niin se alkaa näky­mään myös kiinteistöjen/ asun­to­jen hinnoissa:
    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/05/omakotitalojen-hinnat-laskivat-jyrkin-pudotus-pk-seudulla/201412359/310

    Kos­kee­ko pudo­tus myös mak­set­ta­vaa kiin­teis­tö­ve­roa, vai kor­jaat­te­ko asian nos­ta­mal­la vero­pro­sent­tia tai nos­ta­mal­la verotusarvoja…

    Veik­kaan, että vaik­ka asun­to­jen hin­nat romah­tai­si­vat puo­leen mal­lia Espan­ja, niin sil­ti kan­sa­lai­set mak­sa­vat vuo­si vuo­del­ta enem­män ko. veroa.

    Jon­kin sor­tin iki­liik­ku­ja tämä­kin vero.

  64. Mikä vim­ma Osmol­la on verot­taa asun­non omis­ta­mis­ta kei­nol­la mil­lä hyvän­sä lisää. Omis­tuk­sen verot­ta­mien on aina jon­kin asteen sosialisointia. 

    Ainoa oikea vero­tuk­sen muo­to on verot­taa todel­li­sis­ta tulois­ta, mak­su­ky­vyn mukaan. Täs­sä ei pitäi­si ero­tel­la ansio- ja pää­oma­tu­lo­ja, tai mui­ta­kaan tuloja. 

    Asun­to­tu­lo” ei ole tuloa, kuten ei mikään muu­kaan sääs­tö, jon­ka ihmi­nen saa­vut­taa hank­ki­mal­la asioi­ta omis­tuk­seen­sa sen sijaan, että vuo­krai­si niitä. 

    Eivät kaik­ki vuo­kral­la asu­vat­kaan mak­sa (välil­li­ses­ti) veroa asu­mi­ses­taan ja nekään, jot­ka mak­sa­vat, eivät mak­sa saman ver­ran. Jos asun­non vuo­kraa­ja ei saa voit­toa vuo­kras­ta, ei sii­tä syn­ny vero­tet­ta­vaa tuloa­kaan. Täl­lai­nen tilan­ne voi olla esim. sil­loin, kun omis­ta­ja vuo­kaa jol­le­kin tutul­le tai lähei­sel­lä, sekä sil­loin kun asun­toon on koh­dis­tu­nut niin pal­jon kun­nos­tet­ta­vaa, ettei voit­toa syn­ny vähen­nys­ten vuok­si. Joku saa 500 euron vuo­kras­ta voit­toa 100 euroa ennen vero­ja, joku 30 euroa. 

    Joka tapauk­ses­sa sil­loin, kun vuo­kra­nan­ta­jal­le syn­tyy vero­tet­ta­vaa tuloa, se on seu­raus­ta sii­tä, että vuo­kraa­ja saa asun­non vuo­kraa­mi­ses­ta voit­toa. On äly­tön aja­tusa­ra­ken­nel­ma vaa­tia omis­tusa­su­jaa mak­sa­maan veroa sen vuok­si, että jot­kut halua­vat mak­saa asu­mi­ses­taan voit­toa jol­le­kin toiselle. 

    Omai­suut­ta ei pidä verot­taa. Kiin­teis­tö­ve­ro voi olla jos­sain mää­rin perus­tel­ta­vis­sa, mut­tei sitä saa käyt­tää yli­mää­räi­se­nä vero­tus­kei­no­na, kos­ka sil­loin se on pii­lo­tet­tua omai­suu­den verot­ta­mis­ta. Omai­suu­den verot­ta­mi­nen on sosia­li­soin­tia ja omai­suu­den pak­ko­lu­nas­tus­ta. Jokai­sel­la kan­sa­lai­sel­la tulee olla oikeus pitää vaik­ka mil­jar­dio­mai­suut­ta tuot­ta­mat­to­ma­na, jol­loin sii­tä ei pidä myös­kään periä veroa. 

    Jokai­nen kui­ten­kin käsit­tää, että ihmi­set pyr­ki­vät luon­nos­taan saa­maan omis­tuk­sel­leen tuot­toa. Se “tuot­to”, joka syn­tyy sii­tä, että hank­kii asun­non, kesä­mö­kin, veneen, irtai­mis­ton ja muu­ta omai­suut­ta vält­tyäk­seen mak­sa­mas­ta voit­toa jol­le­kin nii­den vuo­kraa­mi­ses­ta, ei ole tuot­toa vaan jär­ke­vän talou­den­pi­don seu­rauk­se­na syn­ty­vää sääs­töä, johon kan­sa­lai­sel­la täy­tyy olla oikeus ilman vero­seu­raa­muk­sia, kaik­ki muu ajat­te­lu on sosia­lis­mia, yksi­tyi­so­mis­tuk­sen estä­mis­tä. Kukaan ei voi käyt­tää kovin suur­ta omai­suut­ta sääs­tä­mi­seen omis­tuk­sen kaut­ta, tähän yksi­tyi­so­mai­suu­den suo­jaan ei pidä kajo­ta, eikä sitä sosia­li­soi­da vähi­tel­len vero­tuk­sen kautta. 

    Vero­tuk­sen täy­tyy perus­tua aina kon­kreet­ti­siin tuloi­hin, eikä ansain­ta­kei­no­ja tuli­si ero­tel­la. Ihmi­sen tuli­si mak­saa saman ver­ran veroa, hank­ki­pa hän sit­ten tulo­ja työl­lään tai pääomallaan.

  65. Mat­hias V:
    Mikä vim­ma Osmol­la on verot­taa asun­non omis­ta­mis­ta kei­nol­la mil­lä hyvän­sä lisää. Omis­tuk­sen verot­ta­mien on aina jon­kin asteen sosialisointia. 

    Ainoa oikea vero­tuk­sen muo­to on verot­taa todel­li­sis­ta tulois­ta, mak­su­ky­vyn mukaan. Täs­sä ei pitäi­si ero­tel­la ansio- ja pää­oma­tu­lo­ja, tai mui­ta­kaan tuloja. 

    Asun­to­tu­lo” ei ole tuloa, kuten ei mikään muu­kaan sääs­tö, jon­ka ihmi­nen saa­vut­taa hank­ki­mal­la asioi­ta omis­tuk­seen­sa sen sijaan, että vuo­krai­si niitä. 

    Eivät kaik­ki vuo­kral­la asu­vat­kaan mak­sa (välil­li­ses­ti) veroa asu­mi­ses­taan ja nekään, jot­ka mak­sa­vat, eivät mak­sa saman ver­ran. Jos asun­non vuo­kraa­ja ei saa voit­toa vuo­kras­ta, ei sii­tä syn­ny vero­tet­ta­vaa tuloa­kaan. Täl­lai­nen tilan­ne voi olla esim. sil­loin, kun omis­ta­ja vuo­kaa jol­le­kin tutul­le tai lähei­sel­lä, sekä sil­loin kun asun­toon on koh­dis­tu­nut niin pal­jon kun­nos­tet­ta­vaa, ettei voit­toa syn­ny vähen­nys­ten vuok­si. Joku saa 500 euron vuo­kras­ta voit­toa 100 euroa ennen vero­ja, joku 30 euroa. 

    Joka tapauk­ses­sa sil­loin, kun vuo­kra­nan­ta­jal­le syn­tyy vero­tet­ta­vaa tuloa, se on seu­raus­ta sii­tä, että vuo­kraa­ja saa asun­non vuo­kraa­mi­ses­ta voit­toa. On äly­tön aja­tusa­ra­ken­nel­ma vaa­tia omis­tusa­su­jaa mak­sa­maan veroa sen vuok­si, että jot­kut halua­vat mak­saa asu­mi­ses­taan voit­toa jol­le­kin toiselle. 

    Omai­suut­ta ei pidä verot­taa. Kiin­teis­tö­ve­ro voi olla jos­sain mää­rin perus­tel­ta­vis­sa, mut­tei sitä saa käyt­tää yli­mää­räi­se­nä vero­tus­kei­no­na, kos­ka sil­loin se on pii­lo­tet­tua omai­suu­den verot­ta­mis­ta. Omai­suu­den verot­ta­mi­nen on sosia­li­soin­tia ja omai­suu­den pak­ko­lu­nas­tus­ta. Jokai­sel­la kan­sa­lai­sel­la tulee olla oikeus pitää vaik­ka mil­jar­dio­mai­suut­ta tuot­ta­mat­to­ma­na, jol­loin sii­tä ei pidä myös­kään periä veroa. 

    Jokai­nen kui­ten­kin käsit­tää, että ihmi­set pyr­ki­vät luon­nos­taan saa­maan omis­tuk­sel­leen tuot­toa. Se “tuot­to”, joka syn­tyy sii­tä, että hank­kii asun­non, kesä­mö­kin, veneen, irtai­mis­ton ja muu­ta omai­suut­ta vält­tyäk­seen mak­sa­mas­ta voit­toa jol­le­kin nii­den vuo­kraa­mi­ses­ta, ei ole tuot­toa vaan jär­ke­vän talou­den­pi­don seu­rauk­se­na syn­ty­vää sääs­töä, johon kan­sa­lai­sel­la täy­tyy olla oikeus ilman vero­seu­raa­muk­sia, kaik­ki muu ajat­te­lu on sosia­lis­mia, yksi­tyi­so­mis­tuk­sen estä­mis­tä. Kukaan ei voi käyt­tää kovin suur­ta omai­suut­ta sääs­tä­mi­seen omis­tuk­sen kaut­ta, tähän yksi­tyi­so­mai­suu­den suo­jaan ei pidä kajo­ta, eikä sitä sosia­li­soi­da vähi­tel­len vero­tuk­sen kautta. 

    Vero­tuk­sen täy­tyy perus­tua aina kon­kreet­ti­siin tuloi­hin, eikä ansain­ta­kei­no­ja tuli­si ero­tel­la. Ihmi­sen tuli­si mak­saa saman ver­ran veroa, hank­ki­pa hän sit­ten tulo­ja työl­lään tai pääomallaan. 

    Olen samaa miel­tä. Yhteis­kun­ta perus­tuu mie­les­tä­ni sii­hen, että jokai­nen kan­taa ‘oman kor­ten­sa yhtei­seen kekoon’. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro on näh­däk­se­ni luon­teel­taan hie­man sama­kal­tai­nen ilmiö, kuin jos puna­päi­nen palo­kär­ki hak­kai­si oksaa, jol­la lin­tu­pa­ri pesäs­sään jo munia hau­too. Pie­net, har­maat met­sä­hii­ret toi­mi­ne­vat toi­sin. Ne ymmär­tä­ne­vät parem­min kerä­tä ravin­ton­sa siel­tä, pesän alta, min­ne välil­lä pie­ni osa ruo­an murusia lin­tu­pa­rin pesäs­tä tippuu.

    Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että val­ko­pos­ki­han­het sai­si ryös­tää käyt­töön­sä jout­se­nen revii­rin. Jäl­kim­mäi­sen olen näh­nyt sen­tään pitä­vän omas­taan huol­ta. Jout­sen ajoi vii­me kesä­nä Koi­vusaa­ren ran­nan tun­tu­mas­sa lii­an lähel­le tun­ke­neen val­ko­pos­ki­pa­rin revii­ril­tään tie­hen­sä, vie­lä­pä aika pitkälle!

    Osit­tain ehkä off-topic, mut­ta ehkä ei ihan:
    En kat­so sitä­kään hyväl­lä, jos luo­to­ja asui­na­lueik­seen muil­ta vesi­lin­nuil­ta val­loit­ta­maan pyr­ki­vät ja niil­tä kas­vil­li­suu­den tap­pa­vat, Hel­sin­gin vesia­lueil­la­kin vii­me vuo­si­na yleis­ty­neet meri­met­sot yrit­täi­si­vät samaa. 

    Jos vii­me­mai­nit­tu­jen kan­ta kas­vaa lii­ak­si, on näky­vä jäl­ki aina­kin meri­met­so­jen asut­ta­mien luo­to­jen ja nii­den kau­em­mas näky­vän kas­vil­li­suu­den osal­ta aika loh­du­ton­ta. Mm. mat­kal­la vesit­se, esim. Hel­sin­gis­tä Por­voo­seen, saat­toi lii­an suu­rek­si (!?) kas­va­neen tai vää­rään paik­kaan levit­täy­ty­neen meri­met­so­kan­nan vai­ku­tuk­sen asi­aan pai­koin myös vii­me kesä­nä omin sil­min havaita.

    Täy­tyy­pä läh­teä, jos tänään parem­min ehti­si, seu­raa­maan alka­neen kevään kehi­tyk­sen osal­ta tilan­net­ta lähi­luon­nos­sa, jos vaik­ka sat­tui­si onnis­tu­maan edes kau­em­paa näke­mään, miten eri lajien revii­ri­kiis­tois­sa siel­lä mah­dol­li­ses­ti yli­mää­räis­ten tulok­kai­den tapauk­ses­sa nykyi­sin menetellään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.