Koska tämän vaalikauden tärkeimmät linjaukset on jo tehty, kannattaa nostaa katse seuraavaan. Kokoan tämän otsikon alle isoja ja pieniä asioita, joita seuraavan kauden hallitusohjelmaan pitäisi ottaa. Nämä tulevat aivan sekalaisessa järjestyksessä tipoittain. Jossain vaiheessa, toivottavasti jo ennen eduskuntavaaleja, kokoan ne jonkinlaisen jäsennyksen alle. Jos palaute antaa siihen aihetta, voin myös muuttaa tekstiä ennen sen kokoamista yhteen.
***
Varainsiirtoverosta on asunto- ja kiinteistökaupoissa luovuttava kokonaan.
Kyseistä veroa ei voi perustella millään muulla tavalla kuin, että se tuottaa tuloa valtiolle ja on aina tuottanut. Asuntomarkkinoilla vero aiheuttaa tarpeetonta lukitusvaikutusta ja saa ihmiset asumaan epätarkoituksenmukaisissa asunnoissa. Se syrjii niitä, jotka aloittavat asumisuransa vähävaraisina ja joutuvat ostamaan ensin yksin ja sen jälkeen vaiheittain vähän isomman verrattuna niihin, joilla on mahdollisuus ostaa heti lopullinen perheasunto.
Varainsiirtovero tekee myös mahdottomaksi sellaisen sijoitusasuntomuodon, jossa sijoitusasunnon ostaja tarjoaa asuntoa vuokralaisen ostettavaksi, kun tämä saa raha-asiansa kuntoon, ja ostaa uuden tilalle sijoitusasunnon ja niin edelleen. Varainsiirtoveroon menee puolen vuoden vuokra.
Varainsiirtovero tuottaa valtiolle tuloja runsaat puoli miljardia euroa vuodessa. Tämä on peräisin lähes kokonaan asuntokaupoista, koska pörssissä tapahtuva arvopaperikauppa on varainsiirtoverosta vapautettu. Varainsiirtoveron tuotto on korvattavissa kiinteistöveroa nostamalla ja alentamalla omistusasumiseen kohdistuvia tukia. Nämä molemmat toimet alentavat asuntojen hintoja.
Asiaa, mutta tarkoittaako tämän tekstin otsikko sitä, että olet Ode lähdössä vaaleissa ehdolle? Mikä on tilanne? 🙂
Tämä kirjoitus ei ole kannanotto ehdokkuuden puolesta eikä sitä vastaan. Muistaakseni myös Akava julkaisi oman vaaliohjelmansa viime vaaleissa, mutta ei ollut ehdolla.
Hienoa, että jaksat yhä lähteä ehdolle. Oltiin asioista mitä mieltä tahansa, niin eduskunnassa ei todellakaan ole ylitarjontaa ajattelijoista. Kyselytuntien farsseja katsellessa on tuntunut yllättävältä, että olemme kyenneet rakentamaan näinkin sivistyneen ja toimivan yhteiskunnan.
Vaikka perussuomalaisten kanssa voisi olla monesta näkemyslähtökohdasta samansuuntaista mieltä, niin eihän siitä tule mitään, jos järki ei ole pelissä mukana ja ”kritiikki” on haihattelevaa populismia.
Äänen saat, jos otat avoimesti myönteisen kannan ydinvoimaan.
Erinomaista. Tosin varainsiirtoveron lakkauttamista vaatiessani en tiennyt, että kyseisen veron tuotto on noin muhkea.
Perusteluista lakkauttamiselle on täsmälleen samaa mieltä. Olisi hienoa, jos joku kyseistä veroa kannattava uskaltautuisi kyhäämään jonkinlaiset perustelut sille, joita voisi sitten käydä läpi. Erityisesti perustelujen pitäisi sisältää se, miksi varainsiirto pörssissä tulee olla verotonta, mutta varainsiirto muualla tulee olla verollista.
Haluaisin asumisen verottamisen osalta nähdä jonkinlaisen kokonaispaketti-ratkaisun, jossa kaikki asumiseen liittyvät verot ja tuet ja muut mietitään niin, että ne eivät a) haittaa asuntomarkkinoiden toimintaa vääristämällä hintoja b) kannusta hautomaan asuntoja tyhjillään oikein missään tilanteessa c) kohtuuttoman nopeasti muuta markkinatasapainoa.
Periaatteessa homma hoituisi niin, että kaikki tuet pois, kaikki verot kiinteistöveroon. Myyntivoitot voisi pitää verottomina omasta asunnosta edelleen. Lisäksi muun myyntivoiton verosta pitäisi saada vähentää kaikki vuokratuloista maksetut verot ja kiinteistöverot esim viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.
Omakotitalossa tms kiinteistössä varainsiirtovero on 4%. Se on roimasti enemmän kuin koko vuoden vuokratuotto.
Olen samaa mieltä Osmo Soininvaaran kanssa. Asuntojen varainsiirtovero, muinaisjäänne, tulisi korvata kiinteistöverolla
Asuinhuoneistokauppojen varainsiirtovero nousee ensi vuonna 2 %:in velattomasta kauppahinnasta. Omakotitaloilla se on jo nyt 4 %, kuten kiinteistökaupoilla yleensäkin. Varainsiirtovero, aikaisemmalta nimellä asuntokaupan leimavero, on historiallinen mui-naisjäänne, ja sen korottaminen entisestään on onnetonta. Vero olisi syytä korvata vuotuisella, kaikkiin kiinteistöihin kohdistuvalla kiinteistöverolla.
Varainsiirtovero on merkittävä asunkaupan jarru. Se ei kannusta hankkimaan asuntoa muuttuvia tarpeita vastaavasti. Päinvastoin, se kannustaa jatkamaan ahdasta tai yliväljää asumista. Joskus se houkuttelee hankkimaan ennenaikaisesti ylisuuren asunnon. Se vähentää asuntojen kysyntää ehkä enemmän kuin suunniteltu lainakatto, joka on herättänyt intohimoja pankkisektorilla ja jonka pelätään ja pelotellaan vähentävän asuntokauppaa.
Asuntokaupat rahoitetaan yleensä osittain pankkilainalla. Tällöin varainsiirtovero tulee maksettavaksi kokonaan lainarahalla. Omakotitalokauppaan liittyy tyypillisesti kuusinu-meroinen asuntolaina ja viisinumeroinen varainsiirtovero. Suomalaisten asuntolainakanta on 120 miljardia euroa, ja siitä huomattava osa on keskittynyt sadalle tuhannelle kotita-loudelle. Varainsiirtovero lisää koko määrällään näiden potentiaalisten riskiasiakkaiden lainarahan tarvetta.
Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta varainsiirtoveron suurin epäkohta on siinä, että ve-ron tuotto käytetään kaikkien kiinteistönomistajien hyväksi, mutta veron maksavat sattumanvaraisesti ne kiinteistöt, jotka sattuvat olemaan kaupan kohteena. Siksi vero olisi luontevaa korvata kiinteistöverolla, jolloin verorasitus kohdistuisi kaikkiin kiinteistöihin näiden käyvän arvon suhteessa. Nykyisen kiinteistövero tuotto, 1200 miljoonaa euroa vuodessa, menee kunnille. Korotetun kiinteistöveron tuotosta voitaisiin maksaa valtiolle osa menetetyn varainsiirtoveron vastineeksi.
Kiinteistöverokin on ongelmallinen. Vero on tunnetusti epäsuosittu. Verolla on myös vä-hemmän tunnettuja ongelmia, joita olen selvittänyt valtiovarainministeriön toimeksiannos-ta. Omistajien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta merkittävä ongelma on, että kiinteistöjen verotusarvot seuraavat käypiä arvoja varsin sattumanvaraisesti. Tästä muutama esimerkki.
Vanhojen rakennusten verotusarvot määrätään hyvin alhaisiksi. Yli 80 vuotiaan talon verotusarvo on vain 20 % uuden talon verotusarvosta. Helsingin asuntohintojen perusteella tiedetään kuitenkin, että asunto vanhassa talossa on noin 60 % uuden asunnon hinnasta.
Maapohjan verotusarvot on otettu huomioon hyvin karkeasti. Verotuksen saman hintavyöhykkeen sisällä tonttien hintaerot voivat olla moninkertaisia.
Asemakaavan vanhentuneisuutta ei oteta huomioon verotusarvostuksessa. Niinpä Helsingin kantakaupungissa on miljoonia kerrosneliömetrejä verosta vapaata rakennusoikeutta.
Kaiken kaikkiaan efektiivinen kiinteistövero (vuotuinen vero jaettuna kiinteistön käyvällä arvolla) vaihtelee tuntuvasti kunnan sisällä. Erot kunnanosien välillä ovat suuria, samoin erot eri kiinteistöjen välillä jopa vierekkäisillä tonteilla, varsinkin jos rakennukset ovat vanhoja. Lisäksi asuinkiinteistöjä verotetaan lievemmin kuin muita kiinteistöjä.
Kiinteistöverotuksen kireys vaihtelee myös kuntien välillä. Tämä on kuitenkin ongelmista pienin, jos maksetut verot pysyvät oman kunnan käytössä.
Toimivalla kiinteistöverotuksella on mahdollista korvata veroja, jotka kannustavat tehot-tomuuteen tai eivät kohtele kansalaisten yhdenvertaisesti. Varainsiirtovero on räikein esimerkki, mutta myös asuntojen vuokratulon verossa on haittoja. Nythän omassa käytössä olevaa asuinkiinteistöä verotetaan lievemmin kuin toiselle vuokrattua. Ankarampi verotus ei kohdistu pelkästään rikkaaseen vuokranantajaan, vaan kohonneiden vuokrien myötä myös pieni- tai keskituloiseen vuokralaiseen.
Outoa on sekin, että asunto-osakeyhtiön saamat vuokratulot ovat käytännössä verova-paita. Kaikki asuinkiinteistöt voitaisiin saattaa keskenään yhdenvertaiseen asemaan luopumalla kokonaan vuokratulon verotuksesta, vaikka se kieltämättä pääomatuloa onkin. Menetetty verotulo voidaan korvata kaikkiin kiinteistöihin käypien arvojen suhteessa kohdistuvana kiinteistöverona.
Asuntojen vuokratulojen verovapaus lisää luonnollisesti yksityisten omistamien vuokra-asuntojen tarjontaa. Ensimmäisenä vuotena vaikutus olisi muutamia prosentteja, mutta viiden vuoden aikana paljon enemmän. Tarjonnan piiriin tulisi myös isoja perheasuntoja, ja jopa omakotiunelman toimivuutta voisi kokeilla vuokraamalla. Kasvanut tarjonta laskisi vuokria. Ajan myötä vuokra-asumisen tukea voidaan vähentää.
Valtioneuvoston verotyöryhmä esitti tavoitteeksi kiinteistöveron tuoton lisäämistä 50 %. Tämä tavoite ja ehdottamani kiinteistöveron roolin kasvattaminen (muita veroja poistamalla) asettavat isoja haasteita kiinteistöjen arvostusjärjestelmän laadulle ja luotettavuu-delle. Tulisi luoda järjestelmä, joka hyödyntää kaiken saatavissa olevan hintainformaation ja erityisesti asuntokauppadatan, joka käsittää pari miljoonaa hintanoteerausta. Rakennusten uudishinnat tulisi päivittää ja nykyhinnat tulisi saattaa rakennusten normaalia kunnossapitoa vastaaviksi. Tuo kehitystyö on aloitettu.
”Varainsiirtoveron tuotto on korvattavissa kiinteistöveroa nostamalla ja alentamalla omistusasumiseen kohdistuvia tukia. Nämä molemmat toimet alentavat asuntojen hintoja.”
Tästä ei ole mitään evidenssiä, Lontoossakin asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousua vaikka tukia on vähennety ja kiinteistötöveroa korotettu.
Tuloerojen kasvu johtaa vain siihen, että köyhien työmatkat pitenevät ja he köyhtyvät lisää
Jos otetaan huoioon reaalipoltiikka, niin kannattaa ehkä lähteä toiseksi parhaimmasta ratkaisusta liikkeelle.
Kiinteistövero on erittäin epäsuosittu vero, joten jos varainsiirtoverosta halutaan eroon niin ei kannata ehkä koplata niitä yhteen. Muuten käy niin, että ihmiset pillastuvat kiinteistöveron takia ja koko hanke ammutaan alas.
Eli kylämästi vain tekee sen mitä muutkin poliitikot ja unohtaa mainita, millä kyseinen vero korvattaisiin, tai ehdottaa jotain järjetöntä, mutta yleisesti hyväksyttävää malliin koiravero, tupakkaveron kiristus tai jopa valehtelee suoraan päin naamaa että ”tämä parantaa taloutta niin paljon, että verotulot tulevat täysmääräisesti takaisin”.
Eivät äänestäjät tajua kumminkaan.
Veroja kerätään sieltä mistä pystytään.
Polttoaineverokin on ihan epäreilu. Ei kaikki pysty ensiautokseen ostamaan hybridi Priusta.
JES! Näin saamme asuntojen hinnat pilviin ja kasvatettua valtion alijäämää 500 miljoonalla! Fantastista!
Mikä kiinteistöverossa on vikana (siis muihin veroihin verrattuna, ei siis miksi veroja ylipäänsä vihataan)?
Minusta sillä on useita hyviä puolia:
1. Sen kiertäminen on käytännössä mahdotonta, koska kiinteistöä ei voi mihinkään piilottaa.
2. Sen vaikutus mennee melko lailla suoraan asuntojen hintoihin, eli lopputuloksena asuminen ei kallistu juuri lainkaan.
3. Se painostaa asuntojen alikäyttäjät panemaan ne käyttöön ja sitä kautta tehostaa asuntokannan käyttöä.
Ainoaksi negatiiviseksi puoleksi jää minusta se, että juuri ennen kiinteistöveron korotusta asunnon hankkineeseen iskee toisaalta verosta johtuva hinnan lasku ja toisaalta sitten vero. Jos korotus tehdään asteittain pitkällä aikavälillä, tällaiset väliinputoajat jäävät vähiin.
Päinvastoin: vero ei osu kehenkään sattumanvaraisesti. Se osuu niihin kiinteistöihin, joilla käydään kauppaa. Ei niihin, joita omistetaan tai joita peritään.
Näin ollen varainsiirtovero edistää tavoitetta siitä, etteivät yhteiskunnan omistussuhteet muuttuisi vaan kaikki pysyisivät aloillaan siinä säädyssä, johon ovat syntyneet. Varainsiirtovero lankeaa niiden maksettavaksi, jotka lisäävät omistamansa kiinteän omaisuuden määrää.
Ihan eri asia on, onko tuo tavoite edistämisen arvoinen. Itse olen sitä mieltä, että varainsiirtoveroa voitaisiin periä kaikilta, jotka eivät
a) muuta ostamaansa kiinteistöön tai asuntoon asumaan ja
b) myy aiemmin omistamaansa asuntoa esimerkiksi puolen vuoden sisällä.
Mikäli fiskaaliset syyt vaatisivat, voitaisiin lisäksi edellyttää varainsiirtovero maksettavaksi kauppahintojen erotuksesta.
Näin varainsiirtoveron liikkuvuutta hidastava vaikutus poistuisi, mutta omaisuuden keskittymistä hidastava vaikutus säilyisi.
Kansalaiset eivät tarvitse yksityisiä vuokra-asuntoja, vaan halpoja omistusasuntoja.
Jos talon arvo ja sen myötä vero arvioidaan mahdollisimman tarkasti todellisen jälleenmyyntiarvon mukaan, vain mielikuvitus on rajana, miten talon myyntiarvoa voi alentaa ilman että sen käyttöarvo laskee (esim. sisustusvalinnoilla voi vaikuttaa asiaan). Lisäksi peruskorjauksien tekeminen tulee entistäkin kalliimmaksi, mikä on varsin päinvastainen linja sen kanssa, että nykyisin peruskorjaus- ja parannustöitä (esim. hissit) tuetaan julkisin varoin.
Osmo: ”Varainsiirtoveron tuotto on korvattavissa kiinteistöveroa nostamalla ja alentamalla omistusasumiseen kohdistuvia tukia.”
Kiinteistövero menee kunnan kassaan, ei korvaa valtiolle mitään. Tuilla tarkoittanet verohelpotuksia, jotka voisi aivan hyvin poistaa.
Veron tuotto menee valtion kassan täytteeksi. Siitä voidaan keskustella, kenen hyväksi se menee, mutta ei se ainakaan erityisesti ’kaikkien kiinteistönomistajien hyväksi’ mene.
Totta, epäsuosittu on – mutta kun suosittua veroa ei ole vielä keksitty.
Tein vuokaavion julkishallinnon verotustilin / läpiajotilin toimintaperiaatteesta. Se mitä Kelasta tulisi olisi jo melkein perustuloa.
http://kuvaton.com/k/yTfe.jpg
Olisiko mahdollista toteuttaa judisesti tai poliittisesti? Kommenttia pöytään Osmo.
Kysyin verojaoston kokouksessa verohallituksen edustajilta, miksi ei voitaisi tehdä niin, että työnantaja maksaa burropalkan verohallinnon tilille ja verohallinto maksaa eläkemaksut, tapaturmavakuutusmaksut, tilittää tuloverot ja niin edelleen, ja jos jotain jää jäljelle, maksaa nettopalkan palkansaajalle. Verottaja vastasi, että tuota hekin ovat esittäneet, mutta…
Varainsiirtoveron maksavat kiinteistöjen omistusta muuttavat tahot, eli kansalaiset ja huomattavalta osin sitä maksavat myös yhteisöt, kuten yritykset ja institutionaaliset sijoittajat. Kiinteistöveron maksaa viime kädessä puolestaan kiinteistön käyttäjä. Kiinteistövero vaikuttaa suoraan sekä liiketilojen käyttökustannuksiin että asumiskustannuksiin, ja menee siis myös vuokriin. Kiinteistövero johtaa siihen, että ihmiset asuvat pienemmissä tai vähemmän haluamissaan paikoissa, ja että yritykset vastaavasti jättävät toisinaan tekemättä asioita, joita ilman kyseistä veroa tekisivät. Loppuvaikutus on aika samanlainen kuin varainsiirtoverolla. Erona on toki se, että korkeampi kiinteistövero tosiaan laskee kiinteistöjen hintoja, mekanismin ollessa se, että se lisää niiden käyttökuluja, ja korkeamman käyttökulujen investointikohteesta ollaan valmiita maksamaan vähemmän.
Erona on myös se, että varainsiirtovero on muille kuin omistusasujille usein verovähennyskelpoinen erä muussa verotuksessa. Omistusasuminen on vapautettu luovutusvoittoverotuksesta. Mutta luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvan kiinteistöomistuksen myynnin kohdalla saa luovutusvoiton verotuksessa vähentää varainsiirtoveron kulut. Euroina mitattuna aika huomattava osa kiinteistökaupoista kuuluu tämän vähennysoikeuden piiriin. En itsekään pidä varainsiirtoverosta, mutta sen todellinen lukitusvaikutus on edellä mainitusta syystä johtuen ehkä pienempi kuin usein väitetään. Helsingissäkin euromääräisesti alle puolet (mutuarvio) kiinteistökaupoista saattaa olla sellaisia, joissa varainsiirtoveroa ei missään tapauksessa voisi vähentää myöhemmin verotuksessa.
On viehättävää, että talouden lainalaisuuksista voi esittää omintakeisia ja tieteen antamista tuloksista täysin poikkeavia mielipiteitä. Jos sellaisia esittäisi vaikkapa painovoimasta tai muista luonnontieteen alaan kuuluvista lainalaisuuksista, saisi pahan propellipään maineen.
Ei mitään, mutta on aika optimistista kuvitella, että tämän saisi jotenkin järkevästi selitettyä äänestäjille ennenkuin koko ehdotus kiinteistöverosta on ammuttu sieltä ja täältä, vasemmalta ja oikealta, alas. Siinä samalla sitten uppoaa varainsiirtoverosta luopouminenkin.
Ei kaikkea hyvää kerralla.
Meinaatko että eduskunta, joksa Suomessa säätää mm. lait, ei voisi halutessaan tehdä asiaan minkäänlaisia muutoksia? 😉
On jotenkin ihmeellistä että asioita argumentoidaan sillä, että laki juuri nyt sanoo jotain ja siksi ei voida muuttaa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään suomi24-palsta, vaan kansanedustajan blogi ja kansanedustajan työhön kuuluu lakien muuttaminen.
Eikö ole selvää että jos varainsiirtoveroa vastaava määrä kerätään kaikilta kiinteistöiltä, niin se vaikuttaa vähemmän, koska veropohja on laajempi ja verokanta vastaavasti paljon matalampi.
Jos kiinteistövero jakautuisi täysin tasaisesti suomalaisten kesken, niin se tekisi 83 euroa per nokka per vuosi. Ei tuo nyt ihan järkyttävän paljoa ole.
Sensijaan varainsiirtovero on esimerkiksi 250 000e omakotitalossa 10 000 euroa. Vaikka 10 000e ei ole 250 000 eurosta nopeasti katsottuna paljoa, niin kyllä se vaikuttaa päätöksentekoon, kun pelkästään veron takia pitää olla omaa rahaa noin 25% enemmän (15% omarhaoitusosuudella) vaikka maksukyky olisi kunnossa. Tuollainen 10 000 euroa tarkoittaa helposti noin vuoden pitempään säästämistä.
Jos tarkoitat itseäsi, niin olet toki jo selvästi propellipään maineessa.
”Burro is the Spanish and Portuguese word for donkey” (Wikipedia).
Kiintoisa esitys, mutta mitä hyötyä siitä olisi kenellekään? Ei sille aasillekaan?
Terve Osmo Soininvaara, oletko ikinä ajatellut tai ottanut kantaa tyhjillään olevien asuntojen ylimääräiseen verotukseen tai millä nimellä tuollaista rangaistusluonteista maksua nyt pitäisikään kutsua? Asiaa olisi todella helppo valvoa ja joko tuotot tai yhteiskunnallinen hyöty asuntotilanteen parantamisesta olisi ihan merkittävä? Vai onko tässä joku ongelma, jota ei heti tule ajatelleeksi.
Mikä on tyhjillään oleva asunto? Helsingissä on melkein 30 000 asuntoa, jossa kujkaan ei asu VAKITUISESTI, mutta ne eivät ole tyhjillään, vaan ovat yleensä jonkin muualla kirjoilla olevan kakkosasuntoja. Näitä on esimerkiksi opiskelijoilla ja kansanedustajilla ja venäläisillä oligarkeilla.
Kannattaa soittaa suoraan verottajan IT-osastolle ja pyytää ensin tupakka-askin takakansi -tyyppinen speksi siitä miten järjestelmä tietovirtamielessä tehdään ja miten integroidaan palkka.fi:hin jota kautta hoituisi a) dokumentit maksajalle b) kotitalousvähennykseksi ilmoittaminen.
Yhden askeleen verran konkretisoitua suunnitelmaa on helpompi viestiä, ajatus on kuitenkin sen verran laatikon ulkopuolelta että kestää hetken kääntää aivot oikeaan asentoon.
Tuo olisi teoriassa hyvä järjestely, mutta käytännössä toteuttamiskelvoton. Se vaatisi esimerkiksi sen, että eduskunta tekisi yksiselitteistä ja toimivaa verotuslainsäädäntöä, verottajan tietojärjestelmäratkaisujen olisi oltava varmoja ja että verottaja palkkaisi vain luotettavia ja rehellisiä virkamiehiä. Aivan liikaa konditionaaleja.
Itse omakotitalon viime vuosikymmenellä ostaneena toki ammun itseäni jalkaan toteamalla että kiinteistöveroon vaan kaikki, mutta ihan vaan sellainen juttu, että jos sama kertymä kerätään kiinteistöverolla contra varainsiirtoverolla, niin asuntojen hinnat tulevat rytisten alas, eivätkä vuokratkaan ainakaan nouse.
Kysymys valtio contra kunnat on myös täysin epäongelma. Tulothan käytännössä tasataan jo nyt muutenkin. Valtio voi pudottaa kunnille meneviä avustuksia vastaavasti.
Millä perusteella kiinteistövero ei vaikuttaisi vuokriin?
Vuokrat eivät ole kustannusperusteisia vaan vuokranantaja ottaa vuokraa niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko vuokralaiset ovat valmiit maksamaan vaikuta se, mitä kuluja vuokranantajalla on. Jos omistaa jo sijoitusasunnon, sllä, että siitä joutuu maksamaan aiempaa enemmän kiinteistöveroa ei pitäisi olla mitään vaikutusta siihen, paljonko siitä onnistuu nyhtämään vuokraa.
Jos on ostamassa sijoitusasuntoa antaaksen vuokralle, pohtii hankkeen kannattavuutta. Tässä vaiheessa kustannukset tulevat peliin. Investointi ei kannata, jos oletettu vuokratuotto ei vastaa kustannuksia. Kiinteistövero kapitalisoituu asunnon hintaan sitä alentaen. Niinpä sijoitusasunnon saa halvemmalla, mikä alentaa alinta kannattaa vuokraa, mutta siitä joutuu maksamaan kiinteistöveron, mikä korottaa alinta kannattavaa vuokraa. Näiden pitäisi kumota toisensa tai joku on toiminut markkinoilla epärationaalisesti.
Ara-asuntojen vuokrat ovat kustannusperusteisia, mutta ne ovat vuokratontilla, joten niistä ei makseta kiinteistöveroa.
En ymmärrä asiasta mitää, mutta vuokranantaja pyrkii siirtämään kustannuksen vuokriin. Kiinteistöveron tilanteessa kustannus tulee kaikille yhtä aikaa – kaikki siis pyrkivät siirtämään kustannuksen yhtä aikaa. Vuokralaiset alkavat etsimään vaihtoehtoa itselleen eli halvempaa vuokrakämppää, mikä lienee pienempi ja kauempana keskustasta oleva. Po. asuntojen kysyntä siis kasvaa, mikä tarkoittaa, että niiden vuokra nousee, mikä taas vaikuttaa kaikkien asuntojen kysyntään. Pitkällä aikavälillä taas on mahdollista vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa niin, että kiinteistövero siirtyy vuokriin. Lyhyellä aikavälillä kohtaannossa on vaihtelevuutta riippuen alueen markkinatilanteesta. Pitkällä aikavälillä tarjonta sopeutuu.
nos
Kiinteistövero tulee kaikille yhtä aikaa mutta vastaavasti kaikkien varjokustannus [KORJAUS: ei tietenkään varjokustannus vaan vaihtoehtoiskustannus] siitä, että omistaa sen asunnon vastaavasti alenee. Vuokra-asuntoa ei kannata myydä kiinteistöveron vuoksi, koska myyntihinta on vastaavasti alentunut. Silloin ei auta muu kuin antaa se vuokralle markkinahintaan, eikä markkinavfuokra ole muuttunut miksikään.
Mikä on se peruste verottaa kiinteistöä. Mistä yhteisestä hyvästä kiinteistö nauttii jotta sitä voidaan verottaa perustellusti? Jos teen sinulle työtä niin on ymmärrettävää, että paljon pitää olla tapahtunut aiemmin, että se on mahdollista taloudellista lisäarvoa tuottaen. Siitä on ilo maksaa siivu yhteiseen hyvään edelleenkierrätettäväksi. Mutta kun kiinteistö on lopulta saatu valmiiksi niin mitä se nauttii mistä ei jo makseta jotenkin muutoin esimerkiksi vakuutuksina? Liitän kiinteistöveron jonkinlaiseksi kiinteistörekisterimaksuksi. Joka ikinen vuosi. Kallis rekisteri.
Kiinteistö kaupungin keskustassa nauttii siitä, että sen ympärille on raklennettu kaupunki. Aika arvottomia olisivat vaikkapa Kruunuhaan tontit, jos lähellä ei olisi lainkaan asutusta.
Kiinteistövero toki vaikuttaa vuokriin. Varainsiirtoveron korvaaminen kiinteistöverolla ei juuri vaikuta, sillä kyllä se varainsiirtoverokin sisällytetään asuntosijoituksen tuottotavoitteisiin. Sen lisäksi pitäisi kylläkin korvata asunnonvuokrauksen vuokratulon pääomatuloverotus kiinteistöveron korotuksella. Tällöin vuokrat laskisivat, sillä korotus jakautuisi kaikille asunnoille, ei pelkästään vuokra-asunnoille.
Tämä vuokrien verollisuus (eli niin kutsuttu asuntotulon verovapaus) on ikävin omistusasumisen tuista, koska se haittaa vuokralla asuvien mahdollisuuksia säästää omistusasuntoa varten.
…mutta mitä? Kerro tarina loppuun.
En muista vastausta tarkkaan ja vaikka mustaisin, en saisi kertoa. Noin omin sanoin sanottuna syynä on se, että Suomi on Suomi eikä Viro. Meillä ei voi tehdä mitään, mitä meillä ei ole tehty ennen.
En ymmärrä varjokustannusosiota vastauksessa. Mikä on varjokustannus ja miksi varjokustannus alenee ja miksi sillä on merkitystä siihen, voivatko vuokralaiset vaihtaa asuntoja halvempiin ilman, että tällä on vaikutusta vuokrien määriin.
Sijoitusasunnon osalta varjokustannus [korjaus: vaihtoehtoiskustannus] on sitä, että vuokraamisen sijasta voit myydä asunnon ja sijoittaa rahat tuottamaan muta kautta. Tuo menetetty muu tuotto on vuokraamisen vaihtoehtoiskustannus . Jos asunnon hinta alenee, alenee myös tuo vaihtoehtoiskustannus.
No mitäs kiinalainen hilavitkutin on nauttinut, jos se mydään suoraan rajalla suomalaiselle kuluttajalle? Tai polttoaine? Eli ulkomaalaisilta tuotteilta pitäisi tuolla perusteella ottaa alv pois.
Ode jo mainitsikin kaupungin siinä ympärillä ja toinen asia on tietenkin infrastruktuuri. Harvassa ovat ne kiinteistöt, jonne ei mene minkäänlaista tietä.
Tyhjillään oleva asunto olisi verottajan näkökulmasta sellainen ettei siellä ole ketään kirjoilla. Opiskelijoiden kirjoillaoloa helsingissä kannustaa jo nyt mm. HKL ja kela.. Kansanedustajat, oligarkit, monacolaiset yms. tyhjillään olevan kakkosasunnon haltijat joutuisivat veron maksamaan, jos ei kirjojen siirto kiinnosta.
Se, että kiinteistövero vaikuttaa suoraan sekä liiketilojen käyttökustannuksiin että asumiskustannuksiin, ja menee myös vuokriin, ei ole mikään tieteen vastainen tulos. Osmo Soininvaaran väite, että edellä mainittu toteamus rinnastuisi painovoiman kieltämiseen on mielestäni täysin asiaton. Kyllä minä sen tiedän, että vuokranantajat pyrkivät pääsääntöisesti sopimuksia tehdessään ottamaan vuokraa niin paljon kuin vain saa, ja että vuokrat määräytyvät suoraan kustannusperusteisesti vain joissain tapauksissa (esim. lähipiirille vuokrattaessa). Sen asian tietäminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö kiinteistöveroilla olisi vaikutusta vuokriin.
Olemassaolevat vuokrasopimukset on sidottu Suomessa yleensä elinkustannusindeksiin/kuluttajahintaindeksiin. Kiinteistövero vaikuttaa hoitovastikkeisiin ja hoitovastike vaikuttaa kuluttajahintaindeksiin, minkä muutokset puolestaan näkyvät suurimmalla osalla vuokralaisista suoraan vuokran korotuksina.
Uudet vuokrasopimukset voi tosiaan hinnoitella miten lystää, ja niiden osalta voi pohdiskella monenlaisia dynaamisia vaikutuksia. Mutta se ei tee epätodeksi sitä erittäin hyvin dokumentoitua tosiasiaa, että kiinteistöveroilla on suurimmassa osassa vuokrasopimuksista indeksikorotusmekanismin kautta suora kytkös vuokran suuruuteen.
Eikö voitaisi välillä verottaa jotain vapaaehtoista, eikä koko ajan aivan pakollista ja vielä lisätä sitä kuten kiinteistöveroa, vaikka Osmo sitä ehdottaakin. Kiinteistövero on asumiskustannus koska ymmärtääkseni tuotannon välineenä olevat metsät ja maat ovat vapautettuja verosta.
Kansanradiossa joku ehdotti moottoripyörille käyttömaksua. Eikös se olisi hyvä idea? Suomessa ei ole yhtään tarpeellista moottoripyörää vaan kaikki ovat huvikäytössä. Joten 50 pienille pyörille, 100 keskikokoisille ja 200 isoille pyörille vuodessa. Pyörät vaan aiheuttavat ympäristöskuormitusta, niin ilmaan kuin ääneenkin joten ehkä hankintaan tulisi enemmän harkintaa jos pitäminen maksaisi. Samaan syssyyn mopoille kaksikymppiä ja ..puhumattakaan huviveneitten tarjoamista mahdollisuuksista uusiin verotuskohteisiin.
Vaihtuvista koroista ei ole luvattu etteivätkö ne voisi joskus noustakin. Monille asuntovalallisille voi olla aika rankka yhdistelmä, jos korkojen ja kiinteistöverojen nousu, asuntolainan verovähennysten lasku sekä näistä että talouden matalasuhdanteesta johtuva asuntojen vakuusarvojen lasku osuvat ajallisesti samanaikaisesti. Voisi olla kohtuullista, että mitään kauhean äkkinäisiä liikkeitä ei tehtäisi?
Osmo Soininvaaralle myös tiedoksi se, että jos puhutaan investointien hinnoittelusta, kiinteistöveron ja asunnon arvon suhde ei ole ihan noin yksinkertainen. Todellisessa elämässä on myös ajallinen ulottuvuus. Vaikka toteatkin, että ”Näiden pitäisi kumota toisensa tai joku on toiminut markkinoilla epärationaalisesti”, niin ajallisen ulottuvuuden takia voi käydä niin, että kiinteistöveron kiinteistöiden hinnat jatkavat normaalia muutostaan jopa useita vuosia kuin kiinteistövero olisi alemmalla tasolla. Mutta vuokrat reagoivat ylöspäin jo seuraavana vuonna. Tällöin sijoitus näyttää ”rationaalisesta” sijoittajasta entistä kannattavammalta hetkellisesta, sillä vuokratuotto näyttää kasvavan. Tällä tavalla kiinteistömarkkinoilla on ympäri maailman toisinaan käynytkin. Se, mitä tuon jälkeen markkinoilla tapahtuu, riippuu monesta muusta samanaikaisesta tapahtumasta.
Kiinteistövero on mekanismiltaan välittömän sijaan jälkivaikutteinen vero, kuten pääsääntöisesti muutkin taloyhtiöiden kautta kulkevat veroluonteiset maksut. Se vaikuttaa asuntojen hinnoitteluun pääasiallisesti vasta joitain vuosia myöhemmin kuin kiinteistövero muuttuu. Eli kun esimerkiksi tälle vuodelle korotettiin valtion päätöksellä kiinteistöveroa, taloyhtiöt huomioivat asian hoitovastikkeissaan pääsääntöisesti vasta seuraavan vuoden yhtiökokouksessa (kun taloyhtiö on saanut korotetun kiinteistöverolaskun), joka taas vaikuttaa vasta sen jälkeiseen hoitovastikkeeseen. Asunnonostajat eivät juuri koskaan laske omistukseensa liittyviä hoitokuluja taloyhtiön todellisina kuluina, vaan hoitovastikkeen kautta. Vasta hoitovastikkeen korotusten jälkeen mahdollinen asunnonostaja huomaa asuinkulujen muuttuneen, ja osaa huomioida asian investointilaskelmissaan omistamisen kustannuksia arvioidessaan.
Toki lakeja muutetaan päivittäin, mutta perusteellisia muutoksia ei tehdä stetson-menetelmällä. Ja jos kiinteistövero muutetaan valtionveroksi, miten kompensoidaan kunnille? Jos vanha käytäntö jatkuu, ei mitenkään.
Olisiko Kruunuhaassa silloin tontteja… olisiko Kruunuhakaakaan? Nyt taitaa propelli pyöriä 😉
Varjokustannus? Enpä kyllä sijoitusasunnosta (perintö) mitään varjokustannuksia maksanut ja hyvin kannatti se myydä – markkinahintaan. Kiinteistövero on erittäin marginaalinen tekijä muihin (todellisiin) kustannuksiin verrrattuna.
”Kiinteistöverolaki 2 §
Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin. (22.12.2005/1152)
Tämän lain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös:
1) muulle kuin maanomistajalle kuuluvaan sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joka arvostetaan 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan”
Tontista kiinteistöveron maksaa kaupunki omistajana, mutta vuokratontilla olevasta rakennuksesta vero määrätään rakennuksen omistajalle.
Siis eräänlainen maksu kiinteistön sosiaalisesta pääomasta. Kuvastaakohan veron nykyinen taso eri alueilla tuota kuinka hyvin? Tarkennan vielä, että tässähän puhutaan nyt osin illuusioista ja mielikuvista, jotka tokikin vaikuttavat alueen arvoon, siitä ympäristön hyvästä jota on vaikea tarkalleen edes kuvata. Infra-liittymistähän maksetaan erikseen. Eli puhumme jostakin ei-kouriintuntuvasta arvosta joka on mielekäs veroperuste? Tai ajatteletteko, että (jollakin viiveellä kenties) kiinteistövero ulosmittaa hiljalleen osan lähelle sijoittuvan koulun tai kaupan hyödystä kiinteistön arvolle. Pitäisikö kiinteistövero nimetä uudelleen. Kaavoitusvero.
Eikös asia ollut niin, että alle 40-vuotiaat ensiasunnon ostajat on vapautettu varainsiirtoverosta? Kikkailla voi vielä niin, että ensin toinen puoliso ostaa ensiasunnon ja sitten kun on vaihdon aika isompaan, niin toinen puoliso tekee asuntokaupan. Näin saatu verohyöty alkaa olla jo monta kiinteistöveroa.
Kuuluuko Oden vaaliohjelmaan asuntotulon verotuksen ajaminen?
Jos kiinteistövero on riittävällä tasolla, asuinkiinteistöjen tai niiden osuuksien luovutusvoittojen verotuksesta voidaan luopua kokonaan, koska ei tule reaaliarvon ylittäviä luovutusvoittoja. Rakennusten arvohan laskee koko ajan, eikä tontin reaaliarvon pitäisi nousta.
Eli aivan täydellinen veromuoto. Yleensä asian X verottaminen vähentää toimeliaisuutta asian X ympärillä. Esimerkiksi arvonlisäveron nostamisen sanotaan vähentävän kotimaista kulutusta.
Ylläolevan esimerkin mukaan kuitenkin kiinteistöveron korottaminen onkin entisestään korottanut asuntojen hintaa, ts. leventänyt veropohjaa.
Aivan loistavaa, nyt meillä onkin positiivinen takaisinkytkentä. Mitä kovempi kiinteistövero, sitä enemmän ihmiset haluavat kiinteistöistä maksaa. Budjettiongelma on ratkaistu!
(Vaihtoehtoinen tulkinta on se, että Lontoossa kiinteistövero on kuitenkin alentanut hintoja suhteessa tilanteeseen, jossa kiinteistöveroa ei olisi. Sellaista tilannetta on hyvin vaikea rakentaa, jossa pienituloiset asuisivat halutuimmilla alueilla.)
”että sen ympärille on rakennettu kaupunki.”
Pätee kantakaupunkilaisten suhteen. Joten eiralaisille, krunalaisille, skattalaisille (ja jopa meille ponoalueiden 005*0 pummeille) ylellisyys-, palvelutaso-, hipsteri- ja elitistivero, mutta jakislaiset maksakoot pyöreät ei mitään.
Niin ja hoksnokkaa omaava vuokraisäntähän siirtää kyllä tuonkin vuokralaisen maksettavaksi tavalla tai toisella, joten on se markkinavuokrakin sitten taas jossain vaiheessa muuttunut… ja ylöspäin kuten aina.
Meni tämäkin keskustelu väittelyksi kiinteistöverosta.
Kuka kuvittelee ettei koko ajatusta ammuttaisi heti julkisuudessa alas? Eli mitäpä Ode jos suosiolla unohtaisit tuon kiinteistöverolla korvaamisen ja kylmästi väittäisit, että dynaamiset vaikutukset tuovat koko alenuksen takaisin?
Syltty
En näe mitään syytäå ryhtyä epärehelliseksi. Taiden kirjoittaa seuraavan ohjelmakohdan kiinteiustöveron nostamisesta vaiheittain ja hitaasti.
”Vuokrat eivät ole kustannusperusteisia vaan vuokranantaja ottaa vuokraa niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko vuokralaiset ovat valmiit maksamaan vaikuta se, mitä kuluja vuokranantajalla on.”
Noin teoriassa markkinataloudessa vaikuttaa ilmiö nimeltä kilpailu, ja sitä kautta vuokranantajien kilpailun vuokralaisista pitäisi johtaa vuokrien alenemiseen kustannusten mukaisesti. Käytännössä tämän efektin tietysti aika tehokkaasti tuhoaa vuokra-asuntojen alitarjonta, mutta juuri siihen kai tälläkin muutoksella olisi tarkoitus muun muassa vaikuttaa.
Kaikki ei asu taajamissa ja yleensä tiet ovat ns. ”yksityisteitä” Suomessa, taitaa olla valtaosa tieverkosta. Tienhoitokunnat saavat yleensä kunnalta pienen avustuksen (n 10%), ei muuta.
Lopun maksavat tienkäyttäjät(osakkaat) omasta lompakosta.
Kyse on tietenkin ajattelutavasta ja mielipiteestä. Talon rakentaminen ja hilavitkuttimen tuonti -> verotettavaa nautintoa järjestyneestä yhteiskunnasta. Talo valmis, hilavitkutin vitriinissä -> ei enää verotettavaa nautintoa järjestyneestä yhteiskunnasta. Vakuutuksilla hoidetaan järjestymätön yhteiskunta. Infrakustannuksia ainakin osin peitetään toteutuneina ja joissakin tapauksissa tod.näk reilusti ylikin (esim. ekologinen yksityisautoilija) muilla maksuilla.
Kiinteistön nauttima ympäristö olisi luontevampaa verottaa kaavaveron tms. nimellä. Tai en tiedä. Ehkä se voisi olla nyt vain kunnallisverona.
Aivan. Kuitenkin ymmärtääkseni kannatat asumistukia vaikka ne aivan saman mekanismin kautta valuvat vuokriin ja sitä kautta myös asuntojen hintoihin. Eikö asumistukirahat kannattaisi ennemmin käyttää esim. uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen?
Varjokustannus kuulostaa vaihtoehtoiskustannukselta, mutta joka tapauksessa, jos vuokranantajat nostavat kaikki vuokria ja vuokralaiset alkavat kysymään halvempia asuntoja, ei väliä liene sillä, onko kyse vuokra-asunnosta tai omistusasunnosta – lisääntynyt kysyntä nostaa halvempien asuntojen hintoja/vuokria. Kuulostaa vieläkin siltä, että lyhyellä tähtäimellä kohtaanto riippuu kunkin alueen tilanteesta.
Ihmettelen tässä kovasti sitä, minkä ihmeen vuoksi veron pitäisi olla vastine jostain veronsaajan saamasta edusta. Eihän se näin mene. Me maksamme veroa siksi, että yhteiskunta tarvitsee rahaa. Mistä veroa maksetaan (veropohja) ja mihin se käytetään (julkisten menojen kohdistus), ovat kaksi lähtökohtaisesti eri asiaa.
Yhteiskunta päättää ensin demokraattisessa järjestyksessä, mitkä asiat ovat rahoittamisen arvoisia. Sitten päätetään, mistä rahat saadaan. Se, että maksaa enemmän veroa, ei anna pienintäkään moraalista oikeutta päättää veron käytöstä tai saada tästä jotain erityistä hyötyä. Veron säätämisessä ainoat kysymykset ovat:
* Miten paljon veron periminen vahingoittaa kansantaloutta kokonaisuutena?
* Voiko vero vähentää negatiivisia yhteiskunnallisia ilmiöitä?
* Onko veron maksajalla varaa maksaa vero?
* Tullaanko vero kiertämään?
* Kohdistuuko vero oikeudenmukaisesti?
Eli kiinteistö- ja varainsiirtoveron tapauksessa on ihan merkityksetöntä, mitä tällä verolla ”saa”. Ei tarvitsekaan saada mitään muuta kuin iloinen mieli yhteiskunnallisesta osallistumisesta.
Mitä enemmän kauppaa käydään, sitä korkeammaksi tuotteen hinta nousee, kun tuotanto pysyy vakiona.
Ja vakionahan se tuotanto tässä korruptoituneessa valtiossa pysyy, kun kaavoittajat, grynderit ja poliitikot pyörittävät harmaata talouttaan.
Sama asunto myydään sijoittajalta toiselle useaan kertaan, eikä asunnossa välttämättä edes asu kukaan. Riittää vain, että löytää jonkun uuden sijoittajan pyramidipeliin, joka maksaa korkeamman hinnan asunnosta, jonka itse ostit.
Yksi varteenotettava vaihtoehto on myös asuntolainojen kieltäminen. Jos asunto olisi pakko maksaa käteisellä, se johtaisi asuntomarkkinoiden romahdukseen ja hintatason tervehtymiseen. Sijoittajat voivat muuttaa vaikka Ruotsiin, ei tule ikävä.
Kiinteistöveron tuomisessa pitää olla varovainen, ettei se suista tuoreita asunnonomistajia velkakurimukseen.
Yksi mahdollisuus olis tehdä niin, että kiinteistövero alkaa aluksi juosta vain summasta, joka on kiinteistön edellisen kaupan tai muun saannon arvon ja sen käyvän reaaliarvon erotus. Tästä voidaan sitten esimerkiksi 10 tai 15 vuoden siirtymäajalla siirtyä täyden reaaliarvon käyttämiseen.
Toki tässä pitää vähän jumpata rakennusten osuuksia silloin, kun tontille on rakennettu jotain kaupan ja nykyhetken välillä.
Tässä suhteessa on kuitenkin iloista huomata se, että kiinteistöveroa pidetää yleisesti hyvin vähän haitallisena verona. Se on selvästi vähemmän haitallinen kuin vaikkapa varainsiirtovero tai tulovero.
Ei. Ei ja vielä kerran, ei!
Emme tarvitse lisää homehtuvia vuokraluukkuja, vaan halpoja omistusasuntoja!
Parempaa asumistukea olisi vaikka se, että valtio rakennuttaisi ja möisi asuntoja tappiolla pienituloisille.
Asuntojen ei tarvitsisi olla mitään hulppeita huviloita, vaan aivan perusasuntoja normaaleilla peruspalveluilla. Saunoja ei esimerkiksi tarvitsisi rakentaa kaikkiin asuntoihin.
Tälläistä asuntotuotantoa pitäisi kohdentaa pienituloisille lapsiperheille ja ostohetkellä pitäisi olla todistetusti surkeat tulot ja lapsia hoidettavana.
Rakennukset voi rakennuttaa vaikka työvoimapoliittisina töinä työttömien raksaduunareiden voimin.
Köyhät eivät kuitenkaan kuuna päivänä tule olemaan osa gryndereiden asuntomarkkinoita. Köyhilläkin on oikeus omaan omistusasuntoon! Köyhiä ei tule pakottaa köyhtymään lisää, maksamalla ylimääräistä vuokran muodossa.
Tukien maksaminen valuu suoraan vuokriin ja vuokrat tuppaavat nousta. Vastikkeet ovat paljon vakaampia ja omistusasuntoja pidetään paremmassa kunnossa, kuin vuokra-asuntoja.
Kiinteistöverolaki
”3 §
Verosta kokonaan tai osittain vapaat kiinteistöt
’snip’
Kunnan ei ole suoritettava veroa omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä.”
Kuten aikaisemmin mainitsin, kunta on kiinteistöveron veronsaaja, ei maksaja.
Miten yhden veron poistamisen voi korvata toisella verolla vaiheittain ja hitaasti ja samalla odottaa samanlaista verotuottoa? Vai onko tarkoitus poistaa myös varainsiirtovero vaiheittain ja hitaasti? Minäkin vastustin kiivaasti varainsiirtoveroa vielä heinäkuuhun asti, jolloin ostin kiinteistön. Nyt en ole ihan varma haluanko maksaa sen jo maksamani varainsiirtoveron päälle vielä korotettua kiinteistöveroa.
Totta kai olen edelleen samaa mieltä varainsiirtoveron poistamisen tarpeesta. Vähän vain harmittaisi olla se väliinputoaja, joka maksaa tuon veron käytännössä kahdesti.
Minun on mahdotonta nähdä, että dynaamiset vaikutukset mitenkään voisivat täyttää puolen miljardin aukkoa, joka tulisi varainsiirtoveron poistamisesta. Mitä ne dynaamiset vaikutukset sinusta tässä oikein edes ovat? Ihmiset vaihtaisivat asuntoa tiheämpään, mutta ei tämä mitään lisäverotuloa tuota.
Jos ehdotus ”ammuttaisiin heti alas”, niin näkisimmepä sitten vihdoin ne argumentit, joita sitä vastaan käytetään. Tässä keskustelussa ei ainakaan mitään erityisen hyviä argumentteja toistaiseksi ole tullut vastaan. Toimivimmat liittyvät juuri niihin ”dynaamisiin vaikutuksiin”, eli jos nosto tehtäisiin kertarysäyksellä, siinä olisi tosiaan jotkut pahasti väliinputoajia ja heillä olisi silloin ihan oikeutetusti syytä olla muutosta vastaan.
Minusta aliarvioit äänestäjien älykkyyttä. Tai sanotaan niin, että jos tämä (minusta suht yksinkertainen) asia on mahdotonta heille selittää, niin miten ihmeessä vaikkapa Kreikalle annetut tukimiljardit oikein selitetään? Tässä on nyt kuitenkin kyse vain yhden asumiseen kohdistuvan veron korvaamisesta toisella.
Tottakai tontin reaaliarvo nousee. Tontin arvohan riippuu siitä, mitä siinä on naapurissa. Ei ole olemassa mitään ”reaaliarvoa” erotuksena markkina-arvosta.
Se ongelma oletetussa markkina-arvossa on, että jos haluaa myydä, kaupat eivät välttämättä synny kuin selvästi alemmalla hinnalla. Ja jos moni haluaa myydä samaan aikaan, ostajaa ei välttämättä löydy ollenkaan. Kerrostaloissa on ongelmana, että osakkaita pitäisi kohdella tasapuolisesti, mutta esim. ylempien kerrosten asunnot ovat jo uusissa taloissa kalliimpia, joten niille pitäisi oikeastaan jyvittää isompi osuus kiinteistöverosta sen sijaan että vastikkeet maksetaan asunnon neliömäärän mukaan.
Olisiko tuo varainsiirtovero laajennettavissa myös tuonne pörssiin? (vastaus= EI KÄY KUN PÄÄOMAT KATOAA…)
Ei tietysti noin suurilla prosenteilla kuin asuntokaupassa.
Tosin usko menee teidän poliitikoiden aikaansaannoksiin ja valtiontalouden saattamisesta kuntoon kun luki P.Vahteran viimeisimmän blogin IL:stä
Verot valtion maksettavaksi.
Eikä kiinteistövero todellisuudessa pienennä asumiskustannuksia , ei edes Lontoossa.
Asunnon hinta laskee teoriassaa, mutta hyödyn syö nousseet käyttökulut ja se ei ole teoriaa eli pahimmassa tapauksessa pienituloisen asema vain heikkenee, koska kiinteistövero ei ole sidottu tuloihin.Niinpä asunnottomien määär kasvaa kuten on käynyt Lontoossa
Nollasummapeliä
Tässä oli kyse siitä, pitääkö vuokramiehen maksaa kiinteistöveroa. Ja vastaus on, että pitää omistamansa rakennuksen osalta.
Tässä on kyse siitä, pitääkö kunnan omistaman kiinteistöyhtiön maksaa veroa kunnalle. On erikseen päätetty, ettei pidä.
Pointti on se, että kiinteistöverolla on erittäin paljon tekemistä tontin reaaliarvo (siis rahanarvon muutoksilla korjattun arvon) kanssa. Jos kiinteistövero on riittävän suuruinen, pitkällä aikavälillä tontin reaalihinta ei nouse.
Jos kiinteistövero on tuolla tasolla, ei tule mitään arvonnousua, jota verottaa. Tontin arvo pysyy vakaana, ja sen päälle rakennettujen rakennelmien arvo yleensä vain putoaa rakennelmien ikääntyessä.
… jonka jälkeen pienituloinen myy sen isolla voitolla eteenpäin?
Vai tehdäänkö tässä Hitas kakkosta huomaamatta sitä, että oikeasti asuntomarkkinoiden hintatasoa ihmisten maksukykyyn nähden voi alentaa vain runsaalla lisärakentamisella. Ja silloinkin kannattaa rakentaa mieluummin kallista kuin halpaa, jotta kaikki hyötyvät.
Kiinteistöveron ongelma on, että sitä maksetaan niin kauna kuin asunto/tontti on olemassa eli kumuloituna se tulee paljon kalliimaksi kuin kertaluonteinen varainsiirtovero.
Ja varainsiirtoverokin alentaa asuntojen hintoja, ei ihmisten ostoivoima muutu . Jos perheelllä on varaa käyttää 250000 euroa asuntoon niin varainsiirtoveron vallitessa asuntoon käytetään 250000-vero ja ilman veroa 250000.
Kiinteistöveron pitää olla korkea, jotta se näkyisi asuntojen hinnoissa, harba nykyään euroja tai satoja euroja laskee, pelivaraa on enemmän kuin 50 vuotta sitten
Kyllä, mutta tätä on käsitelty aiemmassa postauksessa.
Toisessa postauksessa oletettiin, että kunta maksaisi kiinteistöveroa tontista – ei maksa.
Nykyisen tasoisella (siis alhaisella) kiinteistöverolla on vähän tekemistä tontin reaaliarvon kanssa – ja sehän riippuu aika monesta tekijästä, joista verottajalla ei ole edes tietoa.
Tonttien reaalihinnat nousevat, siis kiinteistövero ei ole ’riittävän’ suuruinen.
Nollasummapeliä se tietysti on, jos varainsiirtovero korvataan samansuuruisella kiinteistöverolla. Näillä on kuitenkin varsin eri maksajakunta, joten veron vaikutus eri ryhmiin on kovin erilainen.
Varainsiirtovero estää asuntojen vaihtamista ja sitä kautta luo kitkaa asuntojen päätymiseen oikeaan käyttöön. Kiinteistöverolla ei ole tätä vaikutusta, ja lisäksi kiinteistövero rankaisee kiinteistöjen tyhjillään pitämisestä (rakentamaton tontti, tyhjä asunto).
Pelkkä varainsiirtoveron poisto ei sekään olisi ihan ongelmaton, koska sillä saavutettaisiin vain tulevaisuuden hyötyjä. Se olisi kuitenkin varsin merkittävä kertaluonteinen lahja kiinteistönomistajille.
Jos kiinteistöveroa korotettaisiin vain sen verran, että kertymä riittäisi varainsiirtoveron jättämän reiän paikkaamiseen, siirtymäajan voisi tehdä vaikka niinkin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana maksetun varainsiirtoveron saisi vähentää tulevista kiinteistöveroistaan enintään kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi niin, että vuonna 2014 maksettu varainsiirtovero hyväksiluettaisiin kokonaisuudessaan, vuonna 2013 maksettu 90 %:n mukaan, jne.
Voihan sen sinne laajentaa, perustuslaki tai kansainväliset sopimukset eivät sitä estä. Ei ehkä kuitenkaan kannata.
Nykymaailman pörssikauppa on kuitenkin sellaista, että Helsingin pörssi katoaa maailmankartalta sillä hetkellä, kuin minkäänlaista oikeaa tuottoa tuottava vero laitetaan pörssikaupalle.
Ainakin tempulla saisi ison kasan finanssialan liikevaihtoa katoamaan Suomesta. Voisi tietysti ajatella, että se olisi hyväkin, kun rahanpyörittäjät eivät tee kovin reaalituottavaa hommaa. Pitäisi kuitenkin löytää sille jengille jotain tuottavampaa tehtävää. Nyt hommaa maksavat paljolti ulkomaisetkin tahot.
Se on sitten toinen kysymys, minkälaisia vaikutuksia olisi globaalilla pienellä pörssiverolla. Se muuttaisi kaupankäynnin luonnetta ja volyymiä, mutta muutos ei välttämättä olisi pelkästään huonoon suuntaan. Esimerkiksi 0,1 %:n transaktiokustannus ei estäisi taloudelle välttämätöntä vaihdantaa, mutta se hidastaisi kaupankäyntiä huomattavasti, mistä voisi olla stabiilisuuden kannalta hyötyäkin.
(En kovin suurella äänellä väitä, että näin välttämättä on. Voi olla, että kitkattoman kaupankäynnin edut ovat suurempia kuin haitat. Äkkiä en kuitenkaan keksi, mitä olennaista menetettäisiin, jos olisi olemassa pieni mutta nykyistä suurempi transaktiokustannus.)
Jos liikkeitä tehdään esimerkiksi kymmenen vuoden siirtymäajalla, ne ovat paljon hitaampia kuin markkinoiden liikkeet. Itse asiassa näillä valtion liikkeillä voitaisiin joissakin tilanteissa jopa kompensoida markkinoilta tulevia liikkeitä. (Jos joku joskus viitsisi hoitaa valtion taloutta niin, että siellä olisi jotain puskuria, jolla kompensoida.)
Tässä jotenkin häviää helposti tuo mittakaava. Jos puhutaan prosentin kiinteistöverosta käyvälle arvolle, se on ihan katastrofi asuntovelalliselle. Kuitenkin samalla asuntovelallisella voi olla melkein tuon verran eroa korkomarginaalissa naapuriinsa nähden riippuen lainanoton ajankohdasta. Puhumattakaan korkojen historiallisista heilahteluista.
Tarkoitatko tosissasi, että kiinteistövero jotenkin maagisesti vähentäisi asuntojen määrää? Tai että se kannustaisi pitämään asuntoja tyhjänä?
Kiinteistöverohan toimii jälkimmäisessä nimenomaan päinvastaiseen suuntaan. Asuntoja pitäisi oleman enemmän kierrossa (koska tontin tai asunnin pitäminen tyhjänä olisi nykyistä kalliimpaa), jolloin ihmiset lopulta asuisivat isommissa tai enemmän haluamissaan asunnoissa.
Eikö sille, joka käyttää asunnon ostoon vähemmän rahaa, jää enemmän rahaa kiinteistöveron maksuun, kuin sille, joka ostaa sen kalliimman asunnon esim. kaikki liikenevät rahansa siihen (tai sen rahoitukseen) käyttäen (jos ajatellaan, että molemmilla oli lähtökohtaisesti saman verran rahaa)?
Kiitos. Aivan käsittämätön lapsus minulta. Tietysti vaihtoehtoiskustannus. En ymmärrä, mistä tuo varjokustannus tuli. Korjasin sen kommenttiini.
Viimeisen kerran: Tontilla tai muullakaan kiinteistöllä ei ole mitään ”reaaliarvoa”. Sillä on vain se arvo jolla se menee kaupaksi ja jolla se suostutaan myymään. Ei mitään muuta. Jos tontti ei ole kaupan, niin sen ”arvon” mittaaminen on vaikeaa.
Yksi keino määrätä kiinteistövero on sellainen, että asetetaan kiinteistöveroprosentti nykyistä selvästi alemmaksi, ja kiinteistön arvo määräytyy omistajan itse ilmoittamasta ”arvosta”, ja kunnalla on oikeus lunastaa tontti tällä hinnalla.
Ennustaisin pikemmin, että asunnon laatu (nautintaympäristöineen) korreloisi täsmällisemmin asujan tulotasoon.
Olisiko sinusta mahdollista, olettaen, että kiinteistöverot olisivat tulevaisuudessa ”isoja”, että pienituloisella olisi mahdollisuus velkapääomittaa kiinteistöveroja valtiolle/kunnalle odottamaan kuolemaa tai kiinteistön myyntiä. vrt. Yhdysvallat. Onhan meillä yleinen asumistukikin joka ylläpitää ”oikeutta” asua hanskaten osin tulojen variaation.
Tuo ’ongelma’ on juuri kiinteistöveron hyvä puoli: siltä ei pääse karkuun – ja tietenkin sen tuotto alentaa muuta verotusta eli kunnallisveroa. 🙂
Noin, jos asuu siinä samassa asunnossa koko lopun elämäänsä. Suuri osa ihmisistä ei asu, vaan aina silloin tällöin vaihtaa asuntoa omaan elämäntilanteeseen sopivammaksi. Tällöin varainsiirtovero ei enää olekaan kertaluontoinen, vaan se maksetaan joka vaihdossa uudestaan ja koko arvosta.
Ainakin minusta kiinteistövero on reilumpi siinä mielessä, että se koskettaa kaikkia asujia (ja myös asuntojen tyhjänä pitäjiä) tasavertaisesti, kun taas varainsiirtoveron maksavat ennen kaikkea ne, jotka joutuvat vaihtamaan asuntoa tiheään. Minusta asunnon vaihtamisessa ei ole mitään sellaista, että siitä pitäisi rangaista. Ennemminkin päinvastoin. Mitä joustavampaa asuntojen vaihtaminen on, sitä helpommin ihmiset siirtyvät esim. työpaikkojen perässä.
Tuo toimii rakentamattomille tonteille, mutta miten sitä käytettäisiin rakennetuille? Ainakaan minusta ei ihmisiä voi velvoittaa periaatteessa pitämään kotiaan koko ajan myynnissä.
No eiköhän se syy ole se, että pörssikaupan voi siirtää muualle, ja sitten jäävät muutkin siihen liittyvät verot helposti maksamatta.
Enpä usko, sillä varallisuusvero pitää huomioida vaihtoa suunnitellessa ja silloin maksetaan vähemmän asunnosta itsestään, koska veroonkin pitää varata rahat. Tämän jokainen osaa laskea, koska se on tarpeeksi konkreettinen.
Sen sijaan harva osaa laskea kiinteistöveron vaikutusta asunnon hintaan , pankki voi ehkä arvioida sen vaikutusta maksukykyyn vastikkeiden kohdalla.
Kiinteistövero vaihtelee ajan mukana, joten ei sen vaikutuksia kyetä arvioimaan asunnon vaihdon eikä muunkaan kaupan yhteydessä, joten ei näin epämääräinen yhteys vaikuta hintaan.
Taloustiede olettaa, että on olemassa joku homo economicus, joka ajattelee vain lompakollaan ja selittää kaikkia asioita vain yhden tekijän probleemana.
Muutto on kuitnekin kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät esim puolison asema ja mahdollisuudet saada työtä ja vähintään yhtä hyvä ja pysyvä kuin nykyinen
Suurin syy muuton estymiseen on kuitenkin työpaikan säilyvyyden epävarmuus.Ei kannata kerätä mitään muuttokuluja muutaman hetken tulojen vuoksi.Mitä dynaamisempi työmarkkina on , sitää vähemmän kannattaa muutta työn perässä.
ksen valinta on tässäkin asiassa poliittinen valinta , ei tieteellinen.Kuten Korkman oivallisesti totesi.
Tämä ongelma olisi helppoa – ja fiskaalisesti katsoen melko halpaa – korjata verohuojennuksella niille, jotka ovat vaihtaneet asuntoa hiljattain. Jos huojennus olisi luonteeltaan jatkuva, keinottelukin muuttuisi vaikemmaksi. Esim:
-ensiasunnot varainsiirtoverosta vapaita, kuten nytkin
-jos asuntoa vaihdettu 6 kk sisällä, vaihto verovapaa. Tästä vero nousee kohti normaalia lineaarisesti niin, että se on kahden vuoden asumisajan jälkeen täysimääräinen.
-lisäksi voitaisiin laittaa työllisyyden edistämiseksi henkilölle, joka (tai jonka puoliso) on muuttanut kolmen kuukauden sisällä vähintään 50 km päästä ja ollut asunnon hankintaa edeltävänä 6 kuukautena vähintään kolme kuukautta työtön tai opiskelija tutkintoon johtavassa oppilaitoksessa, täysi verovapaus.
Aina voi vaihtaa valtiota, asua voi maassa, jossa kiinteistövero on alhainen. Jos kerran muukin verotus aiheuttaa veropakolaisuutta niin varmana korkea kiinteistöverokin.
Ruotsi joutui alentamaan kiinteistöveroaan osittain maastapaon vuoksi, moni etelä-Ruotsin asukas muutti Tanskaan , länneesä Norjaan ja pohjoisessa Suomeen.
Suurin syy oli kuitenkin vaalitaktinen, alennuksella syrjäytettiin demarit vallasta
”Kyseistä veroa ei voi perustella millään muulla tavalla kuin, että se tuottaa tuloa valtiolle ja on aina tuottanut.”
Tuo väite ei kyllä pidä aivan paikkaansa. Varainsiirtoverolla on rooli omistusten joutuisan rekisteröinnin varmistamisessa, joka on yhteiskunnassa nähty tarpeellisena. Toisekseen se on osa tuloverotuksen valvontajärjestelmää. Kun ostajallakin on velvollisuus tehdä veroilmoitus kaupoista kohtuullisen nopeasti, myös tuloverotuksen toimittaminen on helpompaa. Lisäksi jonkinlaisen transaktioveron olemassa olo torjuu erilaista aggressiivista verosuunnittelua saman intressipiirin välillä tehtävissä kirjavissa järjestelyissä. Osittain lisäksi veromuoto hyödyttää myös ulosoton välttelyn ja muun vastaavan väärinpelaamisen torjumisessa. Varainsiirtoveron täysi lopettaminen johtaisi tarpeisiin järjestellä monia muita palikoita eri järjestykseen ja saattaisi aiheuttaa viranomaistyötarpeita, joista ei tulisi mitään verotuloja kompensaationa.
Nämä varainsiirtoveron hyödyt olisivat luultavasti saavutettavissa myös esimerkiksi 1 % varainsiirtoverolla, joka pudottaisi lukitusvaikutuksen haittoja.
Ei se auta, että ”veroon pitää varata rahat”. Ajattele esimerkkiä, jossa kaksi ihmistä vaihtaa päittäin samanhintaiset asuntonsa, hinnaltaan vaikkapa 100 000 euroa. Molemmat joutuvat maksamaan siinä varainsiirtoveroa. Tämä tuottaa kitkaa asuntojen vaihtoon, koska varainsiirtoverohuomioiden molemmille jää käteen vaihdon jälkeen vähemmän rahaa. Tämä aivan riippumatta siitä, mikä asuntojen hinta on.
Kiinteistöverolla ei ole samaa kitkavaikutusta. Se toki laskee asuntojen myyntiarvoja, mutta tällä ei ole väliä, koska sen, minkä myynnissä häviää, voittaa ostamisessa. Asuntokaupan jälkeen molemmat ovat ihan yhtä rikkaita ja maksavat ihan samaa kiinteistöveroa kuin ennen muuttoakin. Kitka asuntokaupalle on siis vähentynyt.
No, kyllä minusta on päivänselvää, että kiinteiden asumiskulujen noustessa kiinteistöverotuksen korotuksen seurauksena, ei asunnoista olla valmiita maksamaan enää yhtä paljoa kuin ennen.
Kiinteistövero heilahtelee joka tapauksessa vähemmän kuin vaikkapa lainojen korot ja korkojenkin suhteen tiedetään varsin hyvin, miten ne vaikuttavat asuntojen hintoihin.
Tietenkin muuttoon vaikuttaa monet asiat. Oletus on kuitenkin se, että nämä asiat pysyvät muuttumattomina, jos kiinteistöveroa korotetaan. Juuri kiinteistöveron korotus ja varainsiirtoveron poisto parantavat tuota mahdollisuutta saada töitä, koska se vähentää muuttamiseen liittyviä kustannuksia ja siten muuttaminen työn perässä tulee kannattavammaksi kuin nykyisin.
Ei vaan ongelma on siinä, että varainsiirtovero kertautuu. Oletetaan, että minulla on kiinteistö, jonka haluaisin myydä 200000 eurolla ja ostaa lähempää työpaikkaani uuden kiinteistön samalla hinnalla. Ostajalla on tuo 200000 euroa, mutta varainsiirtoveron vuoksi hän voi maksaa vain 192 000 euroa. Tarvitsen uuden asunnon, joten myyn vanhan 192 tuhannella. Paljonko voin tarjota uudesta asunnosta? 192000/1,04 eli vajaan 185000. Tällaisessa kiinteistöjen vaihtokaupassa valtio poistaa liikkeellä olevasta rahasta lähes 8 prosenttia. Tuo vero nimenomaan vähentää asuntokauppaa, eikä vain laske hintoja.
Voitosta tai arvonlisästä maksettavat verothan ovat erilaisia kuin varainsiirtovero, joka maksetaan nimenomaan koko hinnasta.
Ei pelkästään melkein. Ostin kesämökkikiinteistön vuonna 2008, lainan korkomarginaali 0,8%. Tuolloin pankissa sanottiin, että jos laina olisi tullut vakituisen asunnon rahoittamiseen, olisi marginaaliksi saanut peräti 0,6%. Ostin omakotitalon 2014, lainan marginaali 1,7%.
Toki edellistä lainaa on määrällisesti ja suhteessa ostohintaan jäljellä huomattavan paljon vähemmän. Pankki yllättävää kyllä ymmärsi, että en halua maksaa uudella lainalla vanhan lainan rippeitä pois.
Vuonna 2012 marginaali oli vielä alle yhden noin 130 000 euron lainalle.
Vuonna 2007-2008 lainaa ottaneet maksavat ehkä 0,5 % marginaalia.
Muutamat ex kollegat kertoivat tasosta 0, 4%.
Tuossa vuokratonttejakin jo sivuttiin keskustelussa…
Mikäköhän mahtaa olla se standardi ja oikeudenmukainen mekanismi, jota käytetään jos/kun sopimus alkaa umpeutua kerrostalon (tai miksei omakotitalonkin) alla olevalta tontilta eikä kaupunki uusi sitä? Onko tuollaista tilannetta tullut vielä eteen?