Oden vaaliohjelma: varainsiirtoverosta luovuttava

Kos­ka tämän vaa­li­kau­den tär­keim­mät lin­jauk­set on jo teh­ty, kan­nat­taa nos­taa kat­se seu­raa­vaan. Kokoan tämän otsi­kon alle iso­ja ja pie­niä asioi­ta, joi­ta seu­raa­van kau­den hal­li­tus­oh­jel­maan pitäi­si ottaa. Nämä tule­vat aivan seka­lai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä tipoit­tain. Jos­sain vai­hees­sa, toi­vot­ta­vas­ti jo ennen edus­kun­ta­vaa­le­ja, kokoan ne jon­kin­lai­sen jäsen­nyk­sen alle. Jos palau­te antaa sii­hen aihet­ta, voin myös muut­taa teks­tiä ennen sen kokoa­mis­ta yhteen.

***

Varain­siir­to­ve­ros­ta on asun­to- ja kiin­teis­tö­kau­pois­sa luo­vut­ta­va kokonaan.

Kyseis­tä veroa ei voi perus­tel­la mil­lään muul­la taval­la kuin, että se tuot­taa tuloa val­tiol­le ja on aina tuot­ta­nut. Asun­to­mark­ki­noil­la vero aiheut­taa tar­pee­ton­ta luki­tus­vai­ku­tus­ta ja saa ihmi­set asu­maan epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sis­sa asun­nois­sa. Se syr­jii nii­tä, jot­ka aloit­ta­vat asu­mi­su­ran­sa vähä­va­rai­si­na ja jou­tu­vat osta­maan ensin yksin ja sen jäl­keen vai­heit­tain vähän isom­man ver­rat­tu­na nii­hin, joil­la on mah­dol­li­suus ostaa heti lopul­li­nen perheasunto.

Varain­siir­to­ve­ro tekee myös mah­dot­to­mak­si sel­lai­sen sijoi­tusa­sun­to­muo­don, jos­sa sijoi­tusa­sun­non osta­ja tar­jo­aa asun­toa vuo­kra­lai­sen ostet­ta­vak­si, kun tämä saa raha-asian­sa kun­toon, ja ostaa uuden tilal­le sijoi­tusa­sun­non ja niin edel­leen. Varain­siir­to­ve­roon menee puo­len vuo­den vuokra.

Varain­siir­to­ve­ro tuot­taa val­tiol­le tulo­ja run­saat puo­li mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Tämä on peräi­sin lähes koko­naan asun­to­kau­pois­ta, kos­ka pörs­sis­sä tapah­tu­va arvo­pa­pe­ri­kaup­pa on varain­siir­to­ve­ros­ta vapau­tet­tu. Varain­siir­to­ve­ron tuot­to on kor­vat­ta­vis­sa kiin­teis­tö­ve­roa nos­ta­mal­la ja alen­ta­mal­la omis­tusa­su­mi­seen koh­dis­tu­via tukia. Nämä molem­mat toi­met alen­ta­vat asun­to­jen hintoja.

 

105 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma: varainsiirtoverosta luovuttava”

  1. Asi­aa, mut­ta tar­koit­taa­ko tämän teks­tin otsik­ko sitä, että olet Ode läh­dös­sä vaa­leis­sa ehdol­le? Mikä on tilanne? 🙂

    1. Tämä kir­joi­tus ei ole kan­nan­ot­to ehdok­kuu­den puo­les­ta eikä sitä vas­taan. Muis­taak­se­ni myös Aka­va jul­kai­si oman vaa­lioh­jel­man­sa vii­me vaa­leis­sa, mut­ta ei ollut ehdolla.

  2. Hie­noa, että jak­sat yhä läh­teä ehdol­le. Oltiin asiois­ta mitä miel­tä tahan­sa, niin edus­kun­nas­sa ei todel­la­kaan ole yli­tar­jon­taa ajat­te­li­jois­ta. Kyse­ly­tun­tien fars­se­ja kat­sel­les­sa on tun­tu­nut yllät­tä­väl­tä, että olem­me kyen­neet raken­ta­maan näin­kin sivis­ty­neen ja toi­mi­van yhteiskunnan. 

    Vaik­ka perus­suo­ma­lais­ten kans­sa voi­si olla mones­ta näke­mys­läh­tö­koh­das­ta saman­suun­tais­ta miel­tä, niin eihän sii­tä tule mitään, jos jär­ki ei ole pelis­sä muka­na ja “kri­tiik­ki” on hai­hat­te­le­vaa populismia.

    Äänen saat, jos otat avoi­mes­ti myön­tei­sen kan­nan ydinvoimaan.

  3. Erin­omais­ta. Tosin varain­siir­to­ve­ron lak­kaut­ta­mis­ta vaa­ties­sa­ni en tien­nyt, että kysei­sen veron tuot­to on noin muhkea. 

    Perus­te­luis­ta lak­kaut­ta­mi­sel­le on täs­mäl­leen samaa miel­tä. Oli­si hie­noa, jos joku kyseis­tä veroa kan­nat­ta­va uskal­tau­tui­si kyhää­mään jon­kin­lai­set perus­te­lut sil­le, joi­ta voi­si sit­ten käy­dä läpi. Eri­tyi­ses­ti perus­te­lu­jen pitäi­si sisäl­tää se, mik­si varain­siir­to pörs­sis­sä tulee olla vero­ton­ta, mut­ta varain­siir­to muu­al­la tulee olla verollista.

  4. Haluai­sin asu­mi­sen verot­ta­mi­sen osal­ta näh­dä jon­kin­lai­sen koko­nais­pa­ket­ti-rat­kai­sun, jos­sa kaik­ki asu­mi­seen liit­ty­vät verot ja tuet ja muut mie­ti­tään niin, että ne eivät a) hait­taa asun­to­mark­ki­noi­den toi­min­taa vää­ris­tä­mäl­lä hin­to­ja b) kan­nus­ta hau­to­maan asun­to­ja tyh­jil­lään oikein mis­sään tilan­tees­sa c) koh­tuut­to­man nopeas­ti muu­ta markkinatasapainoa.

    Peri­aat­tees­sa hom­ma hoi­tui­si niin, että kaik­ki tuet pois, kaik­ki verot kiin­teis­tö­ve­roon. Myyn­ti­voi­tot voi­si pitää verot­to­mi­na omas­ta asun­nos­ta edel­leen. Lisäk­si muun myyn­ti­voi­ton veros­ta pitäi­si saa­da vähen­tää kaik­ki vuo­kra­tu­lois­ta mak­se­tut verot ja kiin­teis­tö­ve­rot esim vii­mei­sel­tä kym­me­nel­tä vuodelta. 

    Oma­ko­ti­ta­los­sa tms kiin­teis­tös­sä varain­siir­to­ve­ro on 4%. Se on roi­mas­ti enem­män kuin koko vuo­den vuokratuotto.

  5. Olen samaa miel­tä Osmo Soi­nin­vaa­ran kans­sa. Asun­to­jen varain­siir­to­ve­ro, mui­nais­jään­ne, tuli­si kor­va­ta kiinteistöverolla

    Asuin­huo­neis­to­kaup­po­jen varain­siir­to­ve­ro nousee ensi vuon­na 2 %:in velat­to­mas­ta kaup­pa­hin­nas­ta. Oma­ko­ti­ta­loil­la se on jo nyt 4 %, kuten kiin­teis­tö­kau­poil­la yleen­sä­kin. Varain­siir­to­ve­ro, aikai­sem­mal­ta nimel­lä asun­to­kau­pan lei­ma­ve­ro, on his­to­rial­li­nen mui-nais­jään­ne, ja sen korot­ta­mi­nen enti­ses­tään on onne­ton­ta. Vero oli­si syy­tä kor­va­ta vuo­tui­sel­la, kaik­kiin kiin­teis­töi­hin koh­dis­tu­val­la kiinteistöverolla.

    Varain­siir­to­ve­ro on mer­kit­tä­vä asun­kau­pan jar­ru. Se ei kan­nus­ta hank­ki­maan asun­toa muut­tu­via tar­pei­ta vas­taa­vas­ti. Päin­vas­toin, se kan­nus­taa jat­ka­maan ahdas­ta tai yli­väl­jää asu­mis­ta. Jos­kus se hou­kut­te­lee hank­ki­maan ennen­ai­kai­ses­ti yli­suu­ren asun­non. Se vähen­tää asun­to­jen kysyn­tää ehkä enem­män kuin suun­ni­tel­tu lai­na­kat­to, joka on herät­tä­nyt into­hi­mo­ja pank­ki­sek­to­ril­la ja jon­ka pelä­tään ja pelo­tel­laan vähen­tä­vän asuntokauppaa.

    Asun­to­kau­pat rahoi­te­taan yleen­sä osit­tain pank­ki­lai­nal­la. Täl­löin varain­siir­to­ve­ro tulee mak­set­ta­vak­si koko­naan lai­na­ra­hal­la. Oma­ko­ti­ta­lo­kaup­paan liit­tyy tyy­pil­li­ses­ti kuusi­nu-meroi­nen asun­to­lai­na ja vii­si­nu­me­roi­nen varain­siir­to­ve­ro. Suo­ma­lais­ten asun­to­lai­na­kan­ta on 120 mil­jar­dia euroa, ja sii­tä huo­mat­ta­va osa on kes­kit­ty­nyt sadal­le tuhan­nel­le koti­ta-lou­del­le. Varain­siir­to­ve­ro lisää koko mää­räl­lään näi­den poten­ti­aa­lis­ten ris­kia­siak­kai­den lai­na­ra­han tarvetta.

    Oikeu­den­mu­kai­suu­den näkö­kul­mas­ta varain­siir­to­ve­ron suu­rin epä­koh­ta on sii­nä, että ve-ron tuot­to käy­te­tään kaik­kien kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien hyväk­si, mut­ta veron mak­sa­vat sat­tu­man­va­rai­ses­ti ne kiin­teis­töt, jot­ka sat­tu­vat ole­maan kau­pan koh­tee­na. Sik­si vero oli­si luon­te­vaa kor­va­ta kiin­teis­tö­ve­rol­la, jol­loin vero­ra­si­tus koh­dis­tui­si kaik­kiin kiin­teis­töi­hin näi­den käy­vän arvon suh­tees­sa. Nykyi­sen kiin­teis­tö­ve­ro tuot­to, 1200 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, menee kun­nil­le. Koro­te­tun kiin­teis­tö­ve­ron tuo­tos­ta voi­tai­siin mak­saa val­tiol­le osa mene­te­tyn varain­siir­to­ve­ron vastineeksi.

    Kiin­teis­tö­ve­ro­kin on ongel­mal­li­nen. Vero on tun­ne­tus­ti epä­suo­sit­tu. Verol­la on myös vä-hem­män tun­net­tu­ja ongel­mia, joi­ta olen sel­vit­tä­nyt val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön toi­mek­sian­nos-ta. Omis­ta­jien yhden­ver­tai­sen koh­te­lun näkö­kul­mas­ta mer­kit­tä­vä ongel­ma on, että kiin­teis­tö­jen vero­tusar­vot seu­raa­vat käy­piä arvo­ja var­sin sat­tu­man­va­rai­ses­ti. Täs­tä muu­ta­ma esimerkki.

    Van­ho­jen raken­nus­ten vero­tusar­vot mää­rä­tään hyvin alhai­sik­si. Yli 80 vuo­ti­aan talon vero­tusar­vo on vain 20 % uuden talon vero­tusar­vos­ta. Hel­sin­gin asun­to­hin­to­jen perus­teel­la tie­de­tään kui­ten­kin, että asun­to van­has­sa talos­sa on noin 60 % uuden asun­non hinnasta.

    Maa­poh­jan vero­tusar­vot on otet­tu huo­mioon hyvin kar­keas­ti. Vero­tuk­sen saman hin­ta­vyö­hyk­keen sisäl­lä tont­tien hin­tae­rot voi­vat olla moninkertaisia. 

    Ase­ma­kaa­van van­hen­tu­nei­suut­ta ei ote­ta huo­mioon vero­tusar­vos­tuk­ses­sa. Niin­pä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on mil­joo­nia ker­ros­ne­liö­met­re­jä veros­ta vapaa­ta rakennusoikeutta.

    Kai­ken kaik­ki­aan efek­tii­vi­nen kiin­teis­tö­ve­ro (vuo­tui­nen vero jaet­tu­na kiin­teis­tön käy­väl­lä arvol­la) vaih­te­lee tun­tu­vas­ti kun­nan sisäl­lä. Erot kun­na­no­sien välil­lä ovat suu­ria, samoin erot eri kiin­teis­tö­jen välil­lä jopa vie­rek­käi­sil­lä ton­teil­la, var­sin­kin jos raken­nuk­set ovat van­ho­ja. Lisäk­si asuin­kiin­teis­tö­jä vero­te­taan lie­vem­min kuin mui­ta kiinteistöjä. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sen kireys vaih­te­lee myös kun­tien välil­lä. Tämä on kui­ten­kin ongel­mis­ta pie­nin, jos mak­se­tut verot pysy­vät oman kun­nan käytössä.

    Toi­mi­val­la kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sel­la on mah­dol­lis­ta kor­va­ta vero­ja, jot­ka kan­nus­ta­vat tehot-tomuu­teen tai eivät koh­te­le kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­ses­ti. Varain­siir­to­ve­ro on räi­kein esi­merk­ki, mut­ta myös asun­to­jen vuo­kra­tu­lon veros­sa on hait­to­ja. Nyt­hän omas­sa käy­tös­sä ole­vaa asuin­kiin­teis­töä vero­te­taan lie­vem­min kuin toi­sel­le vuo­krat­tua. Anka­ram­pi vero­tus ei koh­dis­tu pel­käs­tään rik­kaa­seen vuo­kra­nan­ta­jaan, vaan kohon­nei­den vuo­krien myö­tä myös pie­ni- tai kes­ki­tu­loi­seen vuokralaiseen.

    Outoa on sekin, että asun­to-osa­keyh­tiön saa­mat vuo­kra­tu­lot ovat käy­tän­nös­sä vero­va-pai­ta. Kaik­ki asuin­kiin­teis­töt voi­tai­siin saat­taa kes­ke­nään yhden­ver­tai­seen ase­maan luo­pu­mal­la koko­naan vuo­kra­tu­lon vero­tuk­ses­ta, vaik­ka se kiel­tä­mät­tä pää­oma­tu­loa onkin. Mene­tet­ty vero­tu­lo voi­daan kor­va­ta kaik­kiin kiin­teis­töi­hin käy­pien arvo­jen suh­tees­sa koh­dis­tu­va­na kiinteistöverona.

    Asun­to­jen vuo­kra­tu­lo­jen vero­va­paus lisää luon­nol­li­ses­ti yksi­tyis­ten omis­ta­mien vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­taa. Ensim­mäi­se­nä vuo­te­na vai­ku­tus oli­si muu­ta­mia pro­sent­te­ja, mut­ta vii­den vuo­den aika­na pal­jon enem­män. Tar­jon­nan pii­riin tuli­si myös iso­ja per­hea­sun­to­ja, ja jopa oma­ko­tiu­nel­man toi­mi­vuut­ta voi­si kokeil­la vuo­kraa­mal­la. Kas­va­nut tar­jon­ta las­ki­si vuo­kria. Ajan myö­tä vuo­kra-asu­mi­sen tukea voi­daan vähentää. 

    Val­tio­neu­vos­ton vero­työ­ryh­mä esit­ti tavoit­teek­si kiin­teis­tö­ve­ron tuo­ton lisää­mis­tä 50 %. Tämä tavoi­te ja ehdot­ta­ma­ni kiin­teis­tö­ve­ron roo­lin kas­vat­ta­mi­nen (mui­ta vero­ja pois­ta­mal­la) aset­ta­vat iso­ja haas­tei­ta kiin­teis­tö­jen arvos­tus­jär­jes­tel­män laa­dul­le ja luo­tet­ta­vuu-del­le. Tuli­si luo­da jär­jes­tel­mä, joka hyö­dyn­tää kai­ken saa­ta­vis­sa ole­van hin­tain­for­maa­tion ja eri­tyi­ses­ti asun­to­kaup­pa­da­tan, joka käsit­tää pari mil­joo­naa hin­ta­no­tee­raus­ta. Raken­nus­ten uudis­hin­nat tuli­si päi­vit­tää ja nyky­hin­nat tuli­si saat­taa raken­nus­ten nor­maa­lia kun­nos­sa­pi­toa vas­taa­vik­si. Tuo kehi­tys­työ on aloitettu.

  6. Varain­siir­to­ve­ron tuot­to on kor­vat­ta­vis­sa kiin­teis­tö­ve­roa nos­ta­mal­la ja alen­ta­mal­la omis­tusa­su­mi­seen koh­dis­tu­via tukia. Nämä molem­mat toi­met alen­ta­vat asun­to­jen hintoja.”

    Täs­tä ei ole mitään evi­dens­siä, Lon­toos­sa­kin asun­to­jen hin­nat ovat jat­ka­neet nousua vaik­ka tukia on vähen­ne­ty ja kiin­teis­tö­tö­ve­roa korotettu.

    Tuloe­ro­jen kas­vu joh­taa vain sii­hen, että köy­hien työ­mat­kat pite­ne­vät ja he köyh­ty­vät lisää

  7. Jos ote­taan huoi­oon reaa­li­pol­tiik­ka, niin kan­nat­taa ehkä läh­teä toi­sek­si par­haim­mas­ta rat­kai­sus­ta liikkeelle.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on erit­täin epä­suo­sit­tu vero, joten jos varain­siir­to­ve­ros­ta halu­taan eroon niin ei kan­na­ta ehkä kopla­ta nii­tä yhteen. Muu­ten käy niin, että ihmi­set pil­las­tu­vat kiin­teis­tö­ve­ron takia ja koko han­ke ammu­taan alas.

    Eli kylä­mäs­ti vain tekee sen mitä muut­kin polii­ti­kot ja unoh­taa mai­ni­ta, mil­lä kysei­nen vero kor­vat­tai­siin, tai ehdot­taa jotain jär­je­tön­tä, mut­ta ylei­ses­ti hyväk­syt­tä­vää mal­liin koi­ra­ve­ro, tupak­ka­ve­ron kiris­tus tai jopa valeh­te­lee suo­raan päin naa­maa että “tämä paran­taa talout­ta niin pal­jon, että vero­tu­lot tule­vat täys­mää­räi­ses­ti takaisin”.

    Eivät äänes­tä­jät tajua kumminkaan.

  8. Vero­ja kerä­tään siel­tä mis­tä pystytään.

    Polt­toai­ne­ve­ro­kin on ihan epä­rei­lu. Ei kaik­ki pys­ty ensi­au­tok­seen osta­maan hybri­di Priusta.

  9. JES! Näin saam­me asun­to­jen hin­nat pil­viin ja kas­va­tet­tua val­tion ali­jää­mää 500 mil­joo­nal­la! Fantastista!

  10. Sylt­ty: Kiin­teis­tö­ve­ro on erit­täin epä­suo­sit­tu vero, joten jos varain­siir­to­ve­ros­ta halu­taan eroon niin ei kan­na­ta ehkä kopla­ta nii­tä yhteen. Muu­ten käy niin, että ihmi­set pil­las­tu­vat kiin­teis­tö­ve­ron takia ja koko han­ke ammu­taan alas.

    Mikä kiin­teis­tö­ve­ros­sa on vika­na (siis mui­hin veroi­hin ver­rat­tu­na, ei siis mik­si vero­ja yli­pään­sä vihataan)?

    Minus­ta sil­lä on usei­ta hyviä puolia:
    1. Sen kier­tä­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka kiin­teis­töä ei voi mihin­kään piilottaa.
    2. Sen vai­ku­tus men­nee mel­ko lail­la suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin, eli lop­pu­tu­lok­se­na asu­mi­nen ei kal­lis­tu juu­ri lainkaan.
    3. Se pai­nos­taa asun­to­jen ali­käyt­tä­jät pane­maan ne käyt­töön ja sitä kaut­ta tehos­taa asun­to­kan­nan käyttöä. 

    Ainoak­si nega­tii­vi­sek­si puo­lek­si jää minus­ta se, että juu­ri ennen kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta asun­non hank­ki­nee­seen iskee toi­saal­ta veros­ta joh­tu­va hin­nan las­ku ja toi­saal­ta sit­ten vero. Jos koro­tus teh­dään asteit­tain pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, täl­lai­set väliin­pu­toa­jat jää­vät vähiin.

  11. Oikeu­den­mu­kai­suu­den näkö­kul­mas­ta varain­siir­to­ve­ron suu­rin epä­koh­ta on sii­nä, että veron tuot­to käy­te­tään kaik­kien kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien hyväk­si, mut­ta veron mak­sa­vat sat­tu­man­va­rai­ses­ti ne kiin­teis­töt, jot­ka sat­tu­vat ole­maan kau­pan kohteena.

    Päin­vas­toin: vero ei osu kehen­kään sat­tu­man­va­rai­ses­ti. Se osuu nii­hin kiin­teis­töi­hin, joil­la käy­dään kaup­paa. Ei nii­hin, joi­ta omis­te­taan tai joi­ta peritään.

    Näin ollen varain­siir­to­ve­ro edis­tää tavoi­tet­ta sii­tä, ettei­vät yhteis­kun­nan omis­tus­suh­teet muut­tui­si vaan kaik­ki pysyi­si­vät aloil­laan sii­nä sää­dys­sä, johon ovat syn­ty­neet. Varain­siir­to­ve­ro lan­ke­aa nii­den mak­set­ta­vak­si, jot­ka lisää­vät omis­ta­man­sa kiin­teän omai­suu­den määrää.

    Ihan eri asia on, onko tuo tavoi­te edis­tä­mi­sen arvoi­nen. Itse olen sitä miel­tä, että varain­siir­to­ve­roa voi­tai­siin periä kai­kil­ta, jot­ka eivät
    a) muu­ta osta­maan­sa kiin­teis­töön tai asun­toon asu­maan ja
    b) myy aiem­min omis­ta­maan­sa asun­toa esi­mer­kik­si puo­len vuo­den sisällä.

    Mikä­li fis­kaa­li­set syyt vaa­ti­si­vat, voi­tai­siin lisäk­si edel­lyt­tää varain­siir­to­ve­ro mak­set­ta­vak­si kaup­pa­hin­to­jen erotuksesta.

    Näin varain­siir­to­ve­ron liik­ku­vuut­ta hidas­ta­va vai­ku­tus pois­tui­si, mut­ta omai­suu­den kes­kit­ty­mis­tä hidas­ta­va vai­ku­tus säilyisi.

  12. Ris­to Pel­to­la: Asun­to­jen vuo­kra­tu­lo­jen vero­va­paus lisää luon­nol­li­ses­ti yksi­tyis­ten omis­ta­mien vuo­kra-asun­to­jen tarjontaa.

    Kan­sa­lai­set eivät tar­vit­se yksi­tyi­siä vuo­kra-asun­to­ja, vaan hal­po­ja omistusasuntoja.

  13. Ris­to Pel­to­la: Tuli­si luo­da jär­jes­tel­mä, joka hyö­dyn­tää kai­ken saa­ta­vis­sa ole­van hin­tain­for­maa­tion ja eri­tyi­ses­ti asun­to­kaup­pa­da­tan, joka käsit­tää pari mil­joo­naa hin­ta­no­tee­raus­ta. Raken­nus­ten uudis­hin­nat tuli­si päi­vit­tää ja nyky­hin­nat tuli­si saat­taa raken­nus­ten nor­maa­lia kun­nos­sa­pi­toa vas­taa­vik­si. Tuo kehi­tys­työ on aloitettu.

    Jos talon arvo ja sen myö­tä vero arvioi­daan mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti todel­li­sen jäl­leen­myyn­tiar­von mukaan, vain mie­li­ku­vi­tus on raja­na, miten talon myyn­tiar­voa voi alen­taa ilman että sen käyt­tö­ar­vo las­kee (esim. sisus­tus­va­lin­noil­la voi vai­kut­taa asi­aan). Lisäk­si perus­kor­jauk­sien teke­mi­nen tulee entis­tä­kin kal­liim­mak­si, mikä on var­sin päin­vas­tai­nen lin­ja sen kans­sa, että nykyi­sin perus­kor­jaus- ja paran­nus­töi­tä (esim. his­sit) tue­taan jul­ki­sin varoin.

  14. Osmo: “Varain­siir­to­ve­ron tuot­to on kor­vat­ta­vis­sa kiin­teis­tö­ve­roa nos­ta­mal­la ja alen­ta­mal­la omis­tusa­su­mi­seen koh­dis­tu­via tukia.”

    Kiin­teis­tö­ve­ro menee kun­nan kas­saan, ei kor­vaa val­tiol­le mitään. Tuil­la tar­koit­ta­net vero­hel­po­tuk­sia, jot­ka voi­si aivan hyvin poistaa.

  15. Ris­to Pel­to­la:
    ‘snip’
    Oikeu­den­mu­kai­suu­den näkö­kul­mas­ta varain­siir­to­ve­ron suu­rin epä­koh­ta on sii­nä, että veron tuot­to käy­te­tään kaik­kien kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien hyväk­si, mut­ta veron mak­sa­vat sat­tu­man­va­rai­ses­ti ne kiin­teis­töt, jot­ka sat­tu­vat ole­maan kau­pan kohteena.
    ‘snip’

    Veron tuot­to menee val­tion kas­san täyt­teek­si. Sii­tä voi­daan kes­kus­tel­la, kenen hyväk­si se menee, mut­ta ei se aina­kaan eri­tyi­ses­ti ‘kaik­kien kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien hyväk­si’ mene.

  16. Ris­to Pel­to­la:
    ‘snip’
    Kiin­teis­tö­ve­ro­kin on ongel­mal­li­nen. Vero on tun­ne­tus­ti epäsuosittu.
    ‘snip’

    Tot­ta, epä­suo­sit­tu on — mut­ta kun suo­sit­tua veroa ei ole vie­lä keksitty.

  17. Tein vuo­kaa­vion jul­kis­hal­lin­non vero­tus­ti­lin / läpia­jo­ti­lin toi­min­ta­pe­ri­aat­tees­ta. Se mitä Kelas­ta tuli­si oli­si jo mel­kein perustuloa.

    http://kuvaton.com/k/yTfe.jpg

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta toteut­taa judi­ses­ti tai poliit­ti­ses­ti? Kom­ment­tia pöy­tään Osmo.

    1. Kysyin vero­jaos­ton kokouk­ses­sa vero­hal­li­tuk­sen edus­ta­jil­ta, mik­si ei voi­tai­si teh­dä niin, että työ­nan­ta­ja mak­saa bur­ro­pal­kan vero­hal­lin­non tilil­le ja vero­hal­lin­to mak­saa elä­ke­mak­sut, tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­sut, tilit­tää tulo­ve­rot ja niin edel­leen, ja jos jotain jää jäl­jel­le, mak­saa net­to­pal­kan pal­kan­saa­jal­le. Verot­ta­ja vas­ta­si, että tuo­ta hekin ovat esit­tä­neet, mutta…

  18. Varain­siir­to­ve­ron mak­sa­vat kiin­teis­tö­jen omis­tus­ta muut­ta­vat tahot, eli kan­sa­lai­set ja huo­mat­ta­val­ta osin sitä mak­sa­vat myös yhtei­söt, kuten yri­tyk­set ja ins­ti­tu­tio­naa­li­set sijoit­ta­jat. Kiin­teis­tö­ve­ron mak­saa vii­me kädes­sä puo­les­taan kiin­teis­tön käyt­tä­jä. Kiin­teis­tö­ve­ro vai­kut­taa suo­raan sekä lii­ke­ti­lo­jen käyt­tö­kus­tan­nuk­siin että asu­mis­kus­tan­nuk­siin, ja menee siis myös vuo­kriin. Kiin­teis­tö­ve­ro joh­taa sii­hen, että ihmi­set asu­vat pie­nem­mis­sä tai vähem­män halua­mis­saan pai­kois­sa, ja että yri­tyk­set vas­taa­vas­ti jät­tä­vät toi­si­naan teke­mät­tä asioi­ta, joi­ta ilman kyseis­tä veroa teki­si­vät. Lop­pu­vai­ku­tus on aika saman­lai­nen kuin varain­siir­to­ve­rol­la. Ero­na on toki se, että kor­keam­pi kiin­teis­tö­ve­ro tosi­aan las­kee kiin­teis­tö­jen hin­to­ja, meka­nis­min olles­sa se, että se lisää nii­den käyt­tö­ku­lu­ja, ja kor­keam­man käyt­tö­ku­lu­jen inves­toin­ti­koh­tees­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan vähemmän.

    Ero­na on myös se, että varain­siir­to­ve­ro on muil­le kuin omis­tusa­su­jil­le usein vero­vä­hen­nys­kel­poi­nen erä muus­sa vero­tuk­ses­sa. Omis­tusa­su­mi­nen on vapau­tet­tu luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­tuk­ses­ta. Mut­ta luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­tuk­sen pii­riin kuu­lu­van kiin­teis­tö­omis­tuk­sen myyn­nin koh­dal­la saa luo­vu­tus­voi­ton vero­tuk­ses­sa vähen­tää varain­siir­to­ve­ron kulut. Euroi­na mitat­tu­na aika huo­mat­ta­va osa kiin­teis­tö­kau­pois­ta kuu­luu tämän vähen­ny­soi­keu­den pii­riin. En itse­kään pidä varain­siir­to­ve­ros­ta, mut­ta sen todel­li­nen luki­tus­vai­ku­tus on edel­lä mai­ni­tus­ta syys­tä joh­tuen ehkä pie­nem­pi kuin usein väi­te­tään. Hel­sin­gis­sä­kin euro­mää­räi­ses­ti alle puo­let (mutuar­vio) kiin­teis­tö­kau­pois­ta saat­taa olla sel­lai­sia, jois­sa varain­siir­to­ve­roa ei mis­sään tapauk­ses­sa voi­si vähen­tää myö­hem­min verotuksessa.

    1. Kiin­teis­tö­ve­ro vai­kut­taa suo­raan sekä lii­ke­ti­lo­jen käyt­tö­kus­tan­nuk­siin että asu­mis­kus­tan­nuk­siin, ja menee siis myös vuokriin. 

      On vie­hät­tä­vää, että talou­den lai­na­lai­suuk­sis­ta voi esit­tää omin­ta­kei­sia ja tie­teen anta­mis­ta tulok­sis­ta täy­sin poik­kea­via mie­li­pi­tei­tä. Jos sel­lai­sia esit­täi­si vaik­ka­pa pai­no­voi­mas­ta tai muis­ta luon­non­tie­teen alaan kuu­lu­vis­ta lai­na­lai­suuk­sis­ta, sai­si pahan pro­pel­li­pään maineen.

  19. Samu­li Saa­rel­ma: Mikä kiin­teis­tö­ve­ros­sa on vika­na (siis mui­hin veroi­hin ver­rat­tu­na, ei siis mik­si vero­ja yli­pään­sä vihataan)?

    Ei mitään, mut­ta on aika opti­mis­tis­ta kuvi­tel­la, että tämän sai­si joten­kin jär­ke­väs­ti seli­tet­tyä äänes­tä­jil­le ennen­kuin koko ehdo­tus kiin­teis­tö­ve­ros­ta on ammut­tu siel­tä ja tääl­tä, vasem­mal­ta ja oikeal­ta, alas. Sii­nä samal­la sit­ten uppo­aa varain­siir­to­ve­ros­ta luopouminenkin.

    Ei kaik­kea hyvää kerralla.

  20. Rai­mo K:Kiin­teis­tö­ve­ro menee kun­nan kas­saan, ei kor­vaa val­tiol­le mitään. Tuil­la tar­koit­ta­net vero­hel­po­tuk­sia, jot­ka voi­si aivan hyvin poistaa. 

    Mei­naat­ko että edus­kun­ta, jok­sa Suo­mes­sa sää­tää mm. lait, ei voi­si halu­tes­saan teh­dä asi­aan min­kään­lai­sia muutoksia? 😉

    On joten­kin ihmeel­lis­tä että asioi­ta argu­men­toi­daan sil­lä, että laki juu­ri nyt sanoo jotain ja sik­si ei voi­da muut­taa. Tämä ei kui­ten­kaan ole mikään suo­mi24-pals­ta, vaan kan­san­edus­ta­jan blo­gi ja kan­san­edus­ta­jan työ­hön kuu­luu lakien muuttaminen.

  21. kom­ment­ti:Kiin­teis­tö­ve­ro joh­taa sii­hen, että ihmi­set asu­vat pie­nem­mis­sä tai vähem­män halua­mis­saan pai­kois­sa, ja että yri­tyk­set vas­taa­vas­ti jät­tä­vät toi­si­naan teke­mät­tä asioi­ta, joi­ta ilman kyseis­tä veroa tekisivät.

    Eikö ole sel­vää että jos varain­siir­to­ve­roa vas­taa­va mää­rä kerä­tään kai­kil­ta kiin­teis­töil­tä, niin se vai­kut­taa vähem­män, kos­ka vero­poh­ja on laa­jem­pi ja vero­kan­ta vas­taa­vas­ti pal­jon matalampi. 

    Jos kiin­teis­tö­ve­ro jakau­tui­si täy­sin tasai­ses­ti suo­ma­lais­ten kes­ken, niin se teki­si 83 euroa per nok­ka per vuo­si. Ei tuo nyt ihan jär­kyt­tä­vän pal­joa ole. 

    Sen­si­jaan varain­siir­to­ve­ro on esi­mer­kik­si 250 000e oma­ko­ti­ta­los­sa 10 000 euroa. Vaik­ka 10 000e ei ole 250 000 euros­ta nopeas­ti kat­sot­tu­na pal­joa, niin kyl­lä se vai­kut­taa pää­tök­sen­te­koon, kun pel­käs­tään veron takia pitää olla omaa rahaa noin 25% enem­män (15% omar­ha­oi­tuso­suu­del­la) vaik­ka mak­su­ky­ky oli­si kun­nos­sa. Tuol­lai­nen 10 000 euroa tar­koit­taa hel­pos­ti noin vuo­den pitem­pään säästämistä.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: On vie­hät­tä­vää, että talou­den lai­na­lai­suuk­sis­ta voi esit­tää omin­ta­kei­sia ja tie­teen anta­mis­ta tulok­sis­ta täy­sin poik­kea­via mie­li­pi­tei­tä. Jos sel­lai­sia esit­täi­si vaik­ka­pa pai­no­voi­mas­ta tai muis­ta luon­non­tie­teen alaan kuu­lu­vis­ta lai­na­lai­suuk­sis­ta, sai­si pahan pro­pel­li­pään maineen. 

    Jos tar­koi­tat itseä­si, niin olet toki jo sel­väs­ti pro­pel­li­pään maineessa.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysyin vero­jaos­ton kokouk­ses­sa vero­hal­li­tuk­sen edus­ta­jil­ta, mik­si ei voi­tai­si teh­dä niin, että työ­nan­ta­ja mak­saa bur­ro­pal­kan vero­hal­lin­non tilil­le ja vero­hal­lin­to mak­saa elä­ke­mak­sut, tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­sut, tilit­tää tulo­ve­rot ja niin edel­leen, ja jos jotain jää jäl­jel­le, mak­saa net­to­pal­kan pal­kan­saa­jal­le. Verot­ta­ja vas­ta­si, että tuo­ta hekin ovat esit­tä­neet, mutta… 

    Bur­ro is the Spa­nish and Por­tu­gue­se word for don­key” (Wiki­pe­dia).

    Kiin­toi­sa esi­tys, mut­ta mitä hyö­tyä sii­tä oli­si kenel­le­kään? Ei sil­le aasillekaan?

  24. Ter­ve Osmo Soi­nin­vaa­ra, olet­ko iki­nä aja­tel­lut tai otta­nut kan­taa tyh­jil­lään ole­vien asun­to­jen yli­mää­räi­seen vero­tuk­seen tai mil­lä nimel­lä tuol­lais­ta ran­gais­tus­luon­teis­ta mak­sua nyt pitäi­si­kään kut­sua? Asi­aa oli­si todel­la help­po val­voa ja joko tuo­tot tai yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty asun­to­ti­lan­teen paran­ta­mi­ses­ta oli­si ihan mer­kit­tä­vä? Vai onko täs­sä joku ongel­ma, jota ei heti tule ajatelleeksi.

    1. Mikä on tyh­jil­lään ole­va asun­to? Hel­sin­gis­sä on mel­kein 30 000 asun­toa, jos­sa kuj­kaan ei asu VAKITUISESTI, mut­ta ne eivät ole tyh­jil­lään, vaan ovat yleen­sä jon­kin muu­al­la kir­joil­la ole­van kak­ko­sa­sun­to­ja. Näi­tä on esi­mer­kik­si opis­ke­li­joil­la ja kan­san­edus­ta­jil­la ja venä­läi­sil­lä oligarkeilla.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Verot­ta­ja vas­ta­si, että tuo­ta hekin ovat esit­tä­neet, mutta…

    Kan­nat­taa soit­taa suo­raan verot­ta­jan IT-osas­tol­le ja pyy­tää ensin tupak­ka-askin taka­kan­si ‑tyyp­pi­nen spek­si sii­tä miten jär­jes­tel­mä tie­to­vir­ta­mie­les­sä teh­dään ja miten integroi­daan palkka.fi:hin jota kaut­ta hoi­tui­si a) doku­men­tit mak­sa­jal­le b) koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sek­si ilmoittaminen.

    Yhden aske­leen ver­ran kon­kre­ti­soi­tua suun­ni­tel­maa on hel­pom­pi vies­tiä, aja­tus on kui­ten­kin sen ver­ran laa­ti­kon ulko­puo­lel­ta että kes­tää het­ken kään­tää aivot oike­aan asentoon.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysyin vero­jaos­ton kokouk­ses­sa vero­hal­li­tuk­sen edus­ta­jil­ta, mik­si ei voi­tai­si teh­dä niin, että työ­nan­ta­ja maksaa…

    Tuo oli­si teo­rias­sa hyvä jär­jes­te­ly, mut­ta käy­tän­nös­sä toteut­ta­mis­kel­vo­ton. Se vaa­ti­si esi­mer­kik­si sen, että edus­kun­ta teki­si yksi­se­lit­teis­tä ja toi­mi­vaa vero­tus­lain­sää­dän­töä, verot­ta­jan tie­to­jär­jes­tel­mä­rat­kai­su­jen oli­si olta­va var­mo­ja ja että verot­ta­ja palk­kai­si vain luo­tet­ta­via ja rehel­li­siä vir­ka­mie­hiä. Aivan lii­kaa konditionaaleja.

  27. Itse oma­ko­ti­ta­lon vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä osta­nee­na toki ammun itseä­ni jal­kaan totea­mal­la että kiin­teis­tö­ve­roon vaan kaik­ki, mut­ta ihan vaan sel­lai­nen jut­tu, että jos sama ker­ty­mä kerä­tään kiin­teis­tö­ve­rol­la cont­ra varain­siir­to­ve­rol­la, niin asun­to­jen hin­nat tule­vat rytis­ten alas, eivät­kä vuo­krat­kaan aina­kaan nouse. 

    Kysy­mys val­tio cont­ra kun­nat on myös täy­sin epä­on­gel­ma. Tulot­han käy­tän­nös­sä tasa­taan jo nyt muu­ten­kin. Val­tio voi pudot­taa kun­nil­le mene­viä avus­tuk­sia vastaavasti.

  28. Mil­lä perus­teel­la kiin­teis­tö­ve­ro ei vai­kut­tai­si vuokriin?

    1. Vuo­krat eivät ole kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia vaan vuo­kra­nan­ta­ja ottaa vuo­kraa niin pal­jon kuin saa, eikä sii­hen, pal­jon­ko vuo­kra­lai­set ovat val­miit mak­sa­maan vai­ku­ta se, mitä kulu­ja vuo­kra­nan­ta­jal­la on. Jos omis­taa jo sijoi­tusa­sun­non, sllä, että sii­tä jou­tuu mak­sa­maan aiem­paa enem­män kiin­teis­tö­ve­roa ei pitäi­si olla mitään vai­ku­tus­ta sii­hen, pal­jon­ko sii­tä onnis­tuu nyh­tä­mään vuokraa. 

      Jos on osta­mas­sa sijoi­tusa­sun­toa antaak­sen vuo­kral­le, poh­tii hank­keen kan­nat­ta­vuut­ta. Täs­sä vai­hees­sa kus­tan­nuk­set tule­vat peliin. Inves­toin­ti ei kan­na­ta, jos ole­tet­tu vuo­kra­tuot­to ei vas­taa kus­tan­nuk­sia. Kiin­teis­tö­ve­ro kapi­ta­li­soi­tuu asun­non hin­taan sitä alen­taen. Niin­pä sijoi­tusa­sun­non saa hal­vem­mal­la, mikä alen­taa alin­ta kan­nat­taa vuo­kraa, mut­ta sii­tä jou­tuu mak­sa­maan kiin­teis­tö­ve­ron, mikä korot­taa alin­ta kan­nat­ta­vaa vuo­kraa. Näi­den pitäi­si kumo­ta toi­sen­sa tai joku on toi­mi­nut mark­ki­noil­la epärationaalisesti.

      Ara-asun­to­jen vuo­krat ovat kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia, mut­ta ne ovat vuo­kra­ton­til­la, joten niis­tä ei mak­se­ta kiinteistöveroa.

  29. En ymmär­rä asias­ta mitää, mut­ta vuo­kra­nan­ta­ja pyr­kii siir­tä­mään kus­tan­nuk­sen vuo­kriin. Kiin­teis­tö­ve­ron tilan­tees­sa kus­tan­nus tulee kai­kil­le yhtä aikaa — kaik­ki siis pyr­ki­vät siir­tä­mään kus­tan­nuk­sen yhtä aikaa. Vuo­kra­lai­set alka­vat etsi­mään vaih­toeh­toa itsel­leen eli hal­vem­paa vuo­kra­kämp­pää, mikä lie­nee pie­nem­pi ja kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta ole­va. Po. asun­to­jen kysyn­tä siis kas­vaa, mikä tar­koit­taa, että nii­den vuo­kra nousee, mikä taas vai­kut­taa kaik­kien asun­to­jen kysyn­tään. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä taas on mah­dol­lis­ta vähen­tää vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­taa niin, että kiin­teis­tö­ve­ro siir­tyy vuo­kriin. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä koh­taan­nos­sa on vaih­te­le­vuut­ta riip­puen alu­een mark­ki­na­ti­lan­tees­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tar­jon­ta sopeutuu.

    1. nos
      Kiin­teis­tö­ve­ro tulee kai­kil­le yhtä aikaa mut­ta vas­taa­vas­ti kaik­kien var­jo­kus­tan­nus [KORJAUS: ei tie­ten­kään var­jo­kus­tan­nus vaan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus] sii­tä, että omis­taa sen asun­non vas­taa­vas­ti ale­nee. Vuo­kra-asun­toa ei kan­na­ta myy­dä kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si, kos­ka myyn­ti­hin­ta on vas­taa­vas­ti alen­tu­nut. Sil­loin ei auta muu kuin antaa se vuo­kral­le mark­ki­na­hin­taan, eikä mark­ki­nav­fuo­kra ole muut­tu­nut miksikään. 

  30. Sylt­ty: Ei mitään, mut­ta on aika opti­mis­tis­ta kuvi­tel­la, että tämän sai­si joten­kin jär­ke­väs­ti seli­tet­tyä äänes­tä­jil­le ennen­kuin koko ehdo­tus kiin­teis­tö­ve­ros­ta on ammut­tu siel­tä ja tääl­tä, vasem­mal­ta ja oikeal­ta, alas. Sii­nä samal­la sit­ten uppo­aa varain­siir­to­ve­ros­ta luopouminenkin.

    Ei kaik­kea hyvää kerralla.

    Mikä on se perus­te verot­taa kiin­teis­töä. Mis­tä yhtei­ses­tä hyväs­tä kiin­teis­tö naut­tii jot­ta sitä voi­daan verot­taa perus­tel­lus­ti? Jos teen sinul­le työ­tä niin on ymmär­ret­tä­vää, että pal­jon pitää olla tapah­tu­nut aiem­min, että se on mah­dol­lis­ta talou­del­lis­ta lisä­ar­voa tuot­taen. Sii­tä on ilo mak­saa sii­vu yhtei­seen hyvään edel­leen­kier­rä­tet­tä­väk­si. Mut­ta kun kiin­teis­tö on lopul­ta saa­tu val­miik­si niin mitä se naut­tii mis­tä ei jo mak­se­ta joten­kin muu­toin esi­mer­kik­si vakuu­tuk­si­na? Lii­tän kiin­teis­tö­ve­ron jon­kin­lai­sek­si kiin­teis­tö­re­kis­te­ri­mak­suk­si. Joka iki­nen vuo­si. Kal­lis rekisteri.

    1. Kiin­teis­tö kau­pun­gin kes­kus­tas­sa naut­tii sii­tä, että sen ympä­ril­le on raklen­net­tu kau­pun­ki. Aika arvot­to­mia oli­si­vat vaik­ka­pa Kruu­nu­haan ton­tit, jos lähel­lä ei oli­si lain­kaan asutusta.

  31. nos:
    Mil­lä perus­teel­la kiin­teis­tö­ve­ro ei vai­kut­tai­si vuokriin?

    Kiin­teis­tö­ve­ro toki vai­kut­taa vuo­kriin. Varain­siir­to­ve­ron kor­vaa­mi­nen kiin­teis­tö­ve­rol­la ei juu­ri vai­ku­ta, sil­lä kyl­lä se varain­siir­to­ve­ro­kin sisäl­ly­te­tään asun­to­si­joi­tuk­sen tuot­to­ta­voit­tei­siin. Sen lisäk­si pitäi­si kyl­lä­kin kor­va­ta asun­non­vuo­krauk­sen vuo­kra­tu­lon pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­sel­la. Täl­löin vuo­krat las­ki­si­vat, sil­lä koro­tus jakau­tui­si kai­kil­le asun­noil­le, ei pel­käs­tään vuokra-asunnoille.

    Tämä vuo­krien verol­li­suus (eli niin kut­sut­tu asun­to­tu­lon vero­va­paus) on ikä­vin omis­tusa­su­mi­sen tuis­ta, kos­ka se hait­taa vuo­kral­la asu­vien mah­dol­li­suuk­sia sääs­tää omis­tusa­sun­toa varten.

  32. net­to­pal­kan pal­kan­saa­jal­le. Verot­ta­ja vas­ta­si, että tuo­ta hekin ovat esit­tä­neet, mutta…

    …mut­ta mitä? Ker­ro tari­na loppuun.

    1. …mut­ta mitä? Ker­ro tari­na loppuun.

      En muis­ta vas­taus­ta tark­kaan ja vaik­ka mus­tai­sin, en sai­si ker­toa. Noin omin sanoin sanot­tu­na syy­nä on se, että Suo­mi on Suo­mi eikä Viro. Meil­lä ei voi teh­dä mitään, mitä meil­lä ei ole teh­ty ennen.

  33. En ymmär­rä var­jo­kus­tan­nuso­sio­ta vas­tauk­ses­sa. Mikä on var­jo­kus­tan­nus ja mik­si var­jo­kus­tan­nus ale­nee ja mik­si sil­lä on mer­ki­tys­tä sii­hen, voi­vat­ko vuo­kra­lai­set vaih­taa asun­to­ja hal­vem­piin ilman, että täl­lä on vai­ku­tus­ta vuo­krien määriin.

    1. Sijoi­tusa­sun­non osal­ta var­jo­kus­tan­nus [kor­jaus: vaih­toeh­tois­kus­tan­nus] on sitä, että vuo­kraa­mi­sen sijas­ta voit myy­dä asun­non ja sijoit­taa rahat tuot­ta­maan muta kaut­ta. Tuo mene­tet­ty muu tuot­to on vuo­kraa­mi­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus . Jos asun­non hin­ta ale­nee, ale­nee myös tuo vaihtoehtoiskustannus. 

  34. max: Mikä on se perus­te verot­taa kiin­teis­töä. Mis­tä yhtei­ses­tä hyväs­tä kiin­teis­tö naut­tii jot­ta sitä voi­daan verot­taa perustellusti?

    No mitäs kii­na­lai­nen hila­vit­ku­tin on naut­ti­nut, jos se mydään suo­raan rajal­la suo­ma­lai­sel­le kulut­ta­jal­le? Tai polt­toai­ne? Eli ulko­maa­lai­sil­ta tuot­teil­ta pitäi­si tuol­la perus­teel­la ottaa alv pois.

    Ode jo mai­nit­si­kin kau­pun­gin sii­nä ympä­ril­lä ja toi­nen asia on tie­ten­kin infra­struk­tuu­ri. Har­vas­sa ovat ne kiin­teis­töt, jon­ne ei mene min­kään­lais­ta tietä.

  35. Tyh­jil­lään ole­va asun­to oli­si verot­ta­jan näkö­kul­mas­ta sel­lai­nen ettei siel­lä ole ketään kir­joil­la. Opis­ke­li­joi­den kir­joil­lao­loa hel­sin­gis­sä kan­nus­taa jo nyt mm. HKL ja kela.. Kan­san­edus­ta­jat, oli­gar­kit, monaco­lai­set yms. tyh­jil­lään ole­van kak­ko­sa­sun­non hal­ti­jat jou­tui­si­vat veron mak­sa­maan, jos ei kir­jo­jen siir­to kiinnosta.

  36. Se, että kiin­teis­tö­ve­ro vai­kut­taa suo­raan sekä lii­ke­ti­lo­jen käyt­tö­kus­tan­nuk­siin että asu­mis­kus­tan­nuk­siin, ja menee myös vuo­kriin, ei ole mikään tie­teen vas­tai­nen tulos. Osmo Soi­nin­vaa­ran väi­te, että edel­lä mai­nit­tu totea­mus rin­nas­tui­si pai­no­voi­man kiel­tä­mi­seen on mie­les­tä­ni täy­sin asia­ton. Kyl­lä minä sen tie­dän, että vuo­kra­nan­ta­jat pyr­ki­vät pää­sään­töi­ses­ti sopi­muk­sia teh­des­sään otta­maan vuo­kraa niin pal­jon kuin vain saa, ja että vuo­krat mää­räy­ty­vät suo­raan kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti vain jois­sain tapauk­sis­sa (esim. lähi­pii­ril­le vuo­krat­taes­sa). Sen asian tie­tä­mi­nen ei tar­koi­ta kui­ten­kaan sitä, ettei­kö kiin­teis­tö­ve­roil­la oli­si vai­ku­tus­ta vuokriin.

    Ole­mas­sao­le­vat vuo­kra­so­pi­muk­set on sidot­tu Suo­mes­sa yleen­sä elinkustannusindeksiin/kuluttajahintaindeksiin. Kiin­teis­tö­ve­ro vai­kut­taa hoi­to­vas­tik­kei­siin ja hoi­to­vas­ti­ke vai­kut­taa kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin, min­kä muu­tok­set puo­les­taan näky­vät suu­rim­mal­la osal­la vuo­kra­lai­sis­ta suo­raan vuo­kran korotuksina.

    Uudet vuo­kra­so­pi­muk­set voi tosi­aan hin­noi­tel­la miten lys­tää, ja nii­den osal­ta voi poh­dis­kel­la monen­lai­sia dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia. Mut­ta se ei tee epä­to­dek­si sitä erit­täin hyvin doku­men­toi­tua tosia­si­aa, että kiin­teis­tö­ve­roil­la on suu­rim­mas­sa osas­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­ta indek­si­ko­ro­tus­me­ka­nis­min kaut­ta suo­ra kyt­kös vuo­kran suuruuteen.

  37. Eikö voi­tai­si välil­lä verot­taa jotain vapaa­eh­tois­ta, eikä koko ajan aivan pakol­lis­ta ja vie­lä lisä­tä sitä kuten kiin­teis­tö­ve­roa, vaik­ka Osmo sitä ehdot­taa­kin. Kiin­teis­tö­ve­ro on asu­mis­kus­tan­nus kos­ka ymmär­tääk­se­ni tuo­tan­non väli­nee­nä ole­vat met­sät ja maat ovat vapau­tet­tu­ja verosta.
    Kan­san­ra­dios­sa joku ehdot­ti moot­to­ri­pyö­ril­le käyt­tö­mak­sua. Eikös se oli­si hyvä idea? Suo­mes­sa ei ole yhtään tar­peel­lis­ta moot­to­ri­pyö­rää vaan kaik­ki ovat huvi­käy­tös­sä. Joten 50 pie­nil­le pyö­ril­le, 100 kes­ki­ko­koi­sil­le ja 200 isoil­le pyö­ril­le vuo­des­sa. Pyö­rät vaan aiheut­ta­vat ympä­ris­tös­kuor­mi­tus­ta, niin ilmaan kuin ääneen­kin joten ehkä han­kin­taan tuli­si enem­män har­kin­taa jos pitä­mi­nen mak­sai­si. Samaan sys­syyn mopoil­le kak­si­kymp­piä ja ..puhu­mat­ta­kaan huvi­ve­neit­ten tar­joa­mis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta uusiin verotuskohteisiin.

  38. Vaih­tu­vis­ta korois­ta ei ole luvat­tu ettei­vät­kö ne voi­si jos­kus nous­ta­kin. Monil­le asun­to­va­lal­li­sil­le voi olla aika rank­ka yhdis­tel­mä, jos kor­ko­jen ja kiin­teis­tö­ve­ro­jen nousu, asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nys­ten las­ku sekä näis­tä että talou­den mata­la­suh­dan­tees­ta joh­tu­va asun­to­jen vakuusar­vo­jen las­ku osu­vat ajal­li­ses­ti saman­ai­kai­ses­ti. Voi­si olla koh­tuul­lis­ta, että mitään kau­hean äkki­näi­siä liik­kei­tä ei tehtäisi?

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le myös tie­dok­si se, että jos puhu­taan inves­toin­tien hin­noit­te­lus­ta, kiin­teis­tö­ve­ron ja asun­non arvon suh­de ei ole ihan noin yksin­ker­tai­nen. Todel­li­ses­sa elä­mäs­sä on myös ajal­li­nen ulot­tu­vuus. Vaik­ka toteat­kin, että “Näi­den pitäi­si kumo­ta toi­sen­sa tai joku on toi­mi­nut mark­ki­noil­la epä­ra­tio­naa­li­ses­ti”, niin ajal­li­sen ulot­tu­vuu­den takia voi käy­dä niin, että kiin­teis­tö­ve­ron kiin­teis­töi­den hin­nat jat­ka­vat nor­maa­lia muu­tos­taan jopa usei­ta vuo­sia kuin kiin­teis­tö­ve­ro oli­si alem­mal­la tasol­la. Mut­ta vuo­krat rea­goi­vat ylös­päin jo seu­raa­va­na vuon­na. Täl­löin sijoi­tus näyt­tää “ratio­naa­li­ses­ta” sijoit­ta­jas­ta entis­tä kan­nat­ta­vam­mal­ta het­kel­li­ses­ta, sil­lä vuo­kra­tuot­to näyt­tää kas­va­van. Täl­lä taval­la kiin­teis­tö­mark­ki­noil­la on ympä­ri maa­il­man toi­si­naan käy­nyt­kin. Se, mitä tuon jäl­keen mark­ki­noil­la tapah­tuu, riip­puu mones­ta muus­ta saman­ai­kai­ses­ta tapahtumasta.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on meka­nis­mil­taan välit­tö­män sijaan jäl­ki­vai­kut­tei­nen vero, kuten pää­sään­töi­ses­ti muut­kin talo­yh­tiöi­den kaut­ta kul­ke­vat vero­luon­tei­set mak­sut. Se vai­kut­taa asun­to­jen hin­noit­te­luun pää­asial­li­ses­ti vas­ta joi­tain vuo­sia myö­hem­min kuin kiin­teis­tö­ve­ro muut­tuu. Eli kun esi­mer­kik­si täl­le vuo­del­le koro­tet­tiin val­tion pää­tök­sel­lä kiin­teis­tö­ve­roa, talo­yh­tiöt huo­mioi­vat asian hoi­to­vas­tik­keis­saan pää­sään­töi­ses­ti vas­ta seu­raa­van vuo­den yhtiö­ko­kouk­ses­sa (kun talo­yh­tiö on saa­nut koro­te­tun kiin­teis­tö­ve­ro­las­kun), joka taas vai­kut­taa vas­ta sen jäl­kei­seen hoi­to­vas­tik­kee­seen. Asun­no­nos­ta­jat eivät juu­ri kos­kaan las­ke omis­tuk­seen­sa liit­ty­viä hoi­to­ku­lu­ja talo­yh­tiön todel­li­si­na kului­na, vaan hoi­to­vas­tik­keen kaut­ta. Vas­ta hoi­to­vas­tik­keen koro­tus­ten jäl­keen mah­dol­li­nen asun­no­nos­ta­ja huo­maa asuin­ku­lu­jen muut­tu­neen, ja osaa huo­mioi­da asian inves­toin­ti­las­kel­mis­saan omis­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia arvioidessaan.

  40. Sylt­ty: Mei­naat­ko että edus­kun­ta, jok­sa Suo­mes­sa sää­tää mm. lait, ei voi­si halu­tes­saan teh­dä asi­aan min­kään­lai­sia muutoksia? 

    On joten­kin ihmeel­lis­tä että asioi­ta argu­men­toi­daan sil­lä, että laki juu­ri nyt sanoo jotain ja sik­si ei voi­da muut­taa. Tämä ei kui­ten­kaan ole mikään suo­mi24-pals­ta, vaan kan­san­edus­ta­jan blo­gi ja kan­san­edus­ta­jan työ­hön kuu­luu lakien muuttaminen. 

    Toki lake­ja muu­te­taan päi­vit­täin, mut­ta perus­teel­li­sia muu­tok­sia ei teh­dä stet­son-mene­tel­mäl­lä. Ja jos kiin­teis­tö­ve­ro muu­te­taan val­tion­ve­rok­si, miten kom­pen­soi­daan kun­nil­le? Jos van­ha käy­tän­tö jat­kuu, ei mitenkään.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö kau­pun­gin kes­kus­tas­sa naut­tii sii­tä, että sen ympä­ril­le on raken­net­tu kau­pun­ki. Aika arvot­to­mia oli­si­vat vaik­ka­pa Kruu­nu­haan ton­tit, jos lähel­lä ei oli­si lain­kaan asutusta. 

    Oli­si­ko Kruu­nu­haas­sa sil­loin tont­te­ja… oli­si­ko Kruu­nu­ha­kaa­kaan? Nyt tai­taa pro­pel­li pyöriä 😉

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    nos
    Kiin­teis­tö­ve­ro tulee kai­kil­le yhtä aikaa mut­ta vas­taa­vas­ti kaik­kien var­jo­kus­tan­nus sii­tä, että omis­taa sen asun­non vas­taa­vas­ti ale­nee. Vuo­kra-asun­toa ei kan­na­ta myy­dä kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si, kos­ka myyn­ti­hin­ta on vas­taa­vas­ti alen­tu­nut. Sil­loin ei auta muu kuin antaa se vuo­kral­le mark­ki­na­hin­taan, eikä mark­ki­na­vuo­kra ole muut­tu­nut miksikään. 

    Var­jo­kus­tan­nus? Enpä kyl­lä sijoi­tusa­sun­nos­ta (perin­tö) mitään var­jo­kus­tan­nuk­sia mak­sa­nut ja hyvin kan­nat­ti se myy­dä — mark­ki­na­hin­taan. Kiin­teis­tö­ve­ro on erit­täin mar­gi­naa­li­nen teki­jä mui­hin (todel­li­siin) kus­tan­nuk­siin verrrattuna.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip
    Ara-asun­to­jen vuo­krat ovat kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia, mut­ta ne ovat vuo­kra­ton­til­la, joten niis­tä ei mak­se­ta kiinteistöveroa. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro­la­ki 2 §
    Kiinteistö

    Kiin­teis­töl­lä tar­koi­te­taan täs­sä lais­sa tont­tia, tilaa ja muu­ta Suo­mes­sa ole­vaa itse­näis­tä maa­no­mis­tuk­sen yksik­köä, joka on mer­kit­ty tai oli­si mer­kit­tä­vä kiin­teis­tö­nä kiin­teis­tö­re­kis­te­ri­lais­sa (392/1985) tar­koi­tet­tuun kiin­teis­tö­re­kis­te­riin. (22.12.2005/1152)

    Tämän lain sään­nök­siä kiin­teis­tös­tä sovel­le­taan myös:

    1) muul­le kuin maa­no­mis­ta­jal­le kuu­lu­vaan sel­lai­seen raken­nuk­seen ja raken­nel­maan, joka arvos­te­taan 15 §:ssä mai­nit­tu­jen perus­tei­den mukaan”

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ara-asun­to­jen vuo­krat ovat kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia, mut­ta ne ovat vuo­kra­ton­til­la, joten niis­tä ei mak­se­ta kiinteistöveroa. 

    Ton­tis­ta kiin­teis­tö­ve­ron mak­saa kau­pun­ki omis­ta­ja­na, mut­ta vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta raken­nuk­ses­ta vero mää­rä­tään raken­nuk­sen omistajalle.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö kau­pun­gin kes­kus­tas­sa naut­tii sii­tä, että sen ympä­ril­le on raklen­net­tu kau­pun­ki. Aika arvot­to­mia oli­si­vat vaik­ka­pa Kruu­nu­haan ton­tit, jos lähel­lä ei oli­si lain­kaan asutusta. 

    Siis erään­lai­nen mak­su kiin­teis­tön sosi­aa­li­ses­ta pää­omas­ta. Kuvas­taa­ko­han veron nykyi­nen taso eri alueil­la tuo­ta kuin­ka hyvin? Tar­ken­nan vie­lä, että täs­sä­hän puhu­taan nyt osin illuusiois­ta ja mie­li­ku­vis­ta, jot­ka toki­kin vai­kut­ta­vat alu­een arvoon, sii­tä ympä­ris­tön hyväs­tä jota on vai­kea tar­kal­leen edes kuva­ta. Infra-liit­ty­mis­tä­hän mak­se­taan erik­seen. Eli puhum­me jos­ta­kin ei-kou­riin­tun­tu­vas­ta arvos­ta joka on mie­le­käs vero­pe­rus­te? Tai ajat­te­let­te­ko, että (jol­la­kin vii­veel­lä ken­ties) kiin­teis­tö­ve­ro ulos­mit­taa hil­jal­leen osan lähel­le sijoit­tu­van kou­lun tai kau­pan hyö­dys­tä kiin­teis­tön arvol­le. Pitäi­si­kö kiin­teis­tö­ve­ro nime­tä uudel­leen. Kaavoitusvero.

  46. Eikös asia ollut niin, että alle 40-vuo­ti­aat ensia­sun­non osta­jat on vapau­tet­tu varain­siir­to­ve­ros­ta? Kik­kail­la voi vie­lä niin, että ensin toi­nen puo­li­so ostaa ensia­sun­non ja sit­ten kun on vaih­don aika isom­paan, niin toi­nen puo­li­so tekee asun­to­kau­pan. Näin saa­tu vero­hyö­ty alkaa olla jo mon­ta kiinteistöveroa.

    Kuu­luu­ko Oden vaa­lioh­jel­maan asun­to­tu­lon vero­tuk­sen ajaminen?

  47. Tie­de­mies: Peri­aat­tees­sa hom­ma hoi­tui­si niin, että kaik­ki tuet pois, kaik­ki verot kiin­teis­tö­ve­roon. Myyn­ti­voi­tot voi­si pitää verot­to­mi­na omas­ta asun­nos­ta edel­leen. Lisäk­si muun myyn­ti­voi­ton veros­ta pitäi­si saa­da vähen­tää kaik­ki vuo­kra­tu­lois­ta mak­se­tut verot ja kiin­teis­tö­ve­rot esim vii­mei­sel­tä kym­me­nel­tä vuodelta.

    Jos kiin­teis­tö­ve­ro on riit­tä­väl­lä tasol­la, asuin­kiin­teis­tö­jen tai nii­den osuuk­sien luo­vu­tus­voit­to­jen vero­tuk­ses­ta voi­daan luo­pua koko­naan, kos­ka ei tule reaa­liar­von ylit­tä­viä luo­vu­tus­voit­to­ja. Raken­nus­ten arvo­han las­kee koko ajan, eikä ton­tin reaa­liar­von pitäi­si nousta.

  48. Lii­an van­ha: Täs­tä ei ole mitään evi­dens­siä, Lon­toos­sa­kin asun­to­jen hin­nat ovat jat­ka­neet nousua vaik­ka tukia on vähen­ne­ty ja kiin­teis­tö­tö­ve­roa korotettu.

    Eli aivan täy­del­li­nen vero­muo­to. Yleen­sä asian X verot­ta­mi­nen vähen­tää toi­me­liai­suut­ta asian X ympä­ril­lä. Esi­mer­kik­si arvon­li­sä­ve­ron nos­ta­mi­sen sano­taan vähen­tä­vän koti­mais­ta kulutusta.

    Yllä­ole­van esi­mer­kin mukaan kui­ten­kin kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen onkin enti­ses­tään korot­ta­nut asun­to­jen hin­taa, ts. leven­tä­nyt veropohjaa.

    Aivan lois­ta­vaa, nyt meil­lä onkin posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä. Mitä kovem­pi kiin­teis­tö­ve­ro, sitä enem­män ihmi­set halua­vat kiin­teis­töis­tä mak­saa. Bud­jet­tion­gel­ma on ratkaistu!

    (Vaih­toeh­toi­nen tul­kin­ta on se, että Lon­toos­sa kiin­teis­tö­ve­ro on kui­ten­kin alen­ta­nut hin­to­ja suh­tees­sa tilan­tee­seen, jos­sa kiin­teis­tö­ve­roa ei oli­si. Sel­lais­ta tilan­net­ta on hyvin vai­kea raken­taa, jos­sa pie­ni­tu­loi­set asui­si­vat halu­tuim­mil­la alueilla.)

  49. että sen ympä­ril­le on raken­net­tu kaupunki.” 

    Pätee kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten suh­teen. Joten eira­lai­sil­le, kru­na­lai­sil­le, skat­ta­lai­sil­le (ja jopa meil­le ponoa­luei­den 005*0 pum­meil­le) ylellisyys‑, palvelutaso‑, hips­te­ri- ja eli­tis­ti­ve­ro, mut­ta jakis­lai­set mak­sa­koot pyö­reät ei mitään. 

    Niin ja hoks­nok­kaa omaa­va vuo­krai­sän­tä­hän siir­tää kyl­lä tuon­kin vuo­kra­lai­sen mak­set­ta­vak­si taval­la tai toi­sel­la, joten on se mark­ki­na­vuo­kra­kin sit­ten taas jos­sain vai­hees­sa muut­tu­nut… ja ylös­päin kuten aina.

  50. Meni tämä­kin kes­kus­te­lu väit­te­lyk­si kiinteistöverosta.

    Kuka kuvit­te­lee ettei koko aja­tus­ta ammut­tai­si heti jul­ki­suu­des­sa alas? Eli mitä­pä Ode jos suo­siol­la unoh­tai­sit tuon kiin­teis­tö­ve­rol­la kor­vaa­mi­sen ja kyl­mäs­ti väit­täi­sit, että dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set tuo­vat koko ale­nuk­sen takaisin?

    1. Sylt­ty
      En näe mitään syy­täå ryh­tyä epä­re­hel­li­sek­si. Tai­den kir­joit­taa seu­raa­van ohjel­ma­koh­dan kiin­teius­tö­ve­ron nos­ta­mi­ses­ta vai­heit­tain ja hitaasti.

  51. Vuo­krat eivät ole kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia vaan vuo­kra­nan­ta­ja ottaa vuo­kraa niin pal­jon kuin saa, eikä sii­hen, pal­jon­ko vuo­kra­lai­set ovat val­miit mak­sa­maan vai­ku­ta se, mitä kulu­ja vuo­kra­nan­ta­jal­la on.”

    Noin teo­rias­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa vai­kut­taa ilmiö nimel­tä kil­pai­lu, ja sitä kaut­ta vuo­kra­nan­ta­jien kil­pai­lun vuo­kra­lai­sis­ta pitäi­si joh­taa vuo­krien ale­ne­mi­seen kus­tan­nus­ten mukai­ses­ti. Käy­tän­nös­sä tämän efek­tin tie­tys­ti aika tehok­kaas­ti tuho­aa vuo­kra-asun­to­jen ali­tar­jon­ta, mut­ta juu­ri sii­hen kai täl­lä­kin muu­tok­sel­la oli­si tar­koi­tus muun muas­sa vaikuttaa.

  52. Sylt­ty:

    Ode jo mai­nit­si­kin kau­pun­gin sii­nä ympä­ril­lä ja toi­nen asia on tie­ten­kin infra­struk­tuu­ri. Har­vas­sa ovat ne kiin­teis­töt, jon­ne ei mene min­kään­lais­ta tietä.

    Kaik­ki ei asu taa­ja­mis­sa ja yleen­sä tiet ovat ns. “yksi­tyis­tei­tä” Suo­mes­sa, tai­taa olla val­tao­sa tie­ver­kos­ta. Tien­hoi­to­kun­nat saa­vat yleen­sä kun­nal­ta pie­nen avus­tuk­sen (n 10%), ei muuta.
    Lopun mak­sa­vat tienkäyttäjät(osakkaat) omas­ta lompakosta.

  53. Sylt­ty: No mitäs kii­na­lai­nen hila­vit­ku­tin on naut­ti­nut, jos se mydään suo­raan rajal­la suo­ma­lai­sel­le kulut­ta­jal­le? Tai polt­toai­ne? Eli ulko­maa­lai­sil­ta tuot­teil­ta pitäi­si tuol­la perus­teel­la ottaa alv pois.

    Ode jo mai­nit­si­kin kau­pun­gin sii­nä ympä­ril­lä ja toi­nen asia on tie­ten­kin infra­struk­tuu­ri. Har­vas­sa ovat ne kiin­teis­töt, jon­ne ei mene min­kään­lais­ta tietä.

    Kyse on tie­ten­kin ajat­te­lu­ta­vas­ta ja mie­li­pi­tees­tä. Talon raken­ta­mi­nen ja hila­vit­kut­ti­men tuon­ti -> vero­tet­ta­vaa nau­tin­toa jär­jes­ty­nees­tä yhteis­kun­nas­ta. Talo val­mis, hila­vit­ku­tin vit­rii­nis­sä -> ei enää vero­tet­ta­vaa nau­tin­toa jär­jes­ty­nees­tä yhteis­kun­nas­ta. Vakuu­tuk­sil­la hoi­de­taan jär­jes­ty­mä­tön yhteis­kun­ta. Infra­kus­tan­nuk­sia aina­kin osin pei­te­tään toteu­tu­nei­na ja jois­sa­kin tapauk­sis­sa tod.näk rei­lus­ti yli­kin (esim. eko­lo­gi­nen yksi­tyi­sau­toi­li­ja) muil­la maksuilla. 

    Kiin­teis­tön naut­ti­ma ympä­ris­tö oli­si luon­te­vam­paa verot­taa kaa­va­ve­ron tms. nimel­lä. Tai en tie­dä. Ehkä se voi­si olla nyt vain kunnallisverona.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vuo­krat eivät ole kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia vaan vuo­kra­nan­ta­ja ottaa vuo­kraa niin pal­jon kuin saa

    Aivan. Kui­ten­kin ymmär­tääk­se­ni kan­na­tat asu­mis­tu­kia vaik­ka ne aivan saman meka­nis­min kaut­ta valu­vat vuo­kriin ja sitä kaut­ta myös asun­to­jen hin­toi­hin. Eikö asu­mis­tu­ki­ra­hat kan­nat­tai­si ennem­min käyt­tää esim. uusien vuo­kra-asun­to­jen rakentamiseen?

  55. Var­jo­kus­tan­nus kuu­los­taa vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sel­ta, mut­ta joka tapauk­ses­sa, jos vuo­kra­nan­ta­jat nos­ta­vat kaik­ki vuo­kria ja vuo­kra­lai­set alka­vat kysy­mään hal­vem­pia asun­to­ja, ei väliä lie­ne sil­lä, onko kyse vuo­kra-asun­nos­ta tai omis­tusa­sun­nos­ta — lisään­ty­nyt kysyn­tä nos­taa hal­vem­pien asun­to­jen hintoja/vuokria. Kuu­los­taa vie­lä­kin sil­tä, että lyhyel­lä täh­täi­mel­lä koh­taan­to riip­puu kun­kin alu­een tilanteesta.

  56. Ihmet­te­len täs­sä kovas­ti sitä, min­kä ihmeen vuok­si veron pitäi­si olla vas­ti­ne jos­tain veron­saa­jan saa­mas­ta edus­ta. Eihän se näin mene. Me mak­sam­me veroa sik­si, että yhteis­kun­ta tar­vit­see rahaa. Mis­tä veroa mak­se­taan (vero­poh­ja) ja mihin se käy­te­tään (jul­kis­ten meno­jen koh­dis­tus), ovat kak­si läh­tö­koh­tai­ses­ti eri asiaa.

    Yhteis­kun­ta päät­tää ensin demo­kraat­ti­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä, mit­kä asiat ovat rahoit­ta­mi­sen arvoi­sia. Sit­ten pää­te­tään, mis­tä rahat saa­daan. Se, että mak­saa enem­män veroa, ei anna pie­nin­tä­kään moraa­lis­ta oikeut­ta päät­tää veron käy­tös­tä tai saa­da täs­tä jotain eri­tyis­tä hyö­tyä. Veron sää­tä­mi­ses­sä ainoat kysy­myk­set ovat:
    * Miten pal­jon veron peri­mi­nen vahin­goit­taa kan­san­ta­lout­ta kokonaisuutena?
    * Voi­ko vero vähen­tää nega­tii­vi­sia yhteis­kun­nal­li­sia ilmiöitä?
    * Onko veron mak­sa­jal­la varaa mak­saa vero?
    * Tul­laan­ko vero kiertämään?
    * Koh­dis­tuu­ko vero oikeudenmukaisesti?

    Eli kiin­teis­tö- ja varain­siir­to­ve­ron tapauk­ses­sa on ihan mer­ki­tyk­se­tön­tä, mitä täl­lä verol­la “saa”. Ei tar­vit­se­kaan saa­da mitään muu­ta kuin iloi­nen mie­li yhteis­kun­nal­li­ses­ta osallistumisesta.

  57. Mitä enem­män kaup­paa käy­dään, sitä kor­keam­mak­si tuot­teen hin­ta nousee, kun tuo­tan­to pysyy vakiona.

    Ja vakio­na­han se tuo­tan­to täs­sä kor­rup­toi­tu­nees­sa val­tios­sa pysyy, kun kaa­voit­ta­jat, gryn­de­rit ja polii­ti­kot pyö­rit­tä­vät har­maa­ta talouttaan.

    Sama asun­to myy­dään sijoit­ta­jal­ta toi­sel­le use­aan ker­taan, eikä asun­nos­sa vält­tä­mät­tä edes asu kukaan. Riit­tää vain, että löy­tää jon­kun uuden sijoit­ta­jan pyra­mi­di­pe­liin, joka mak­saa kor­keam­man hin­nan asun­nos­ta, jon­ka itse ostit.

    Yksi var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to on myös asun­to­lai­no­jen kiel­tä­mi­nen. Jos asun­to oli­si pak­ko mak­saa kätei­sel­lä, se joh­tai­si asun­to­mark­ki­noi­den romah­duk­seen ja hin­ta­ta­son ter­veh­ty­mi­seen. Sijoit­ta­jat voi­vat muut­taa vaik­ka Ruot­siin, ei tule ikävä.

  58. Samu­li Saa­rel­ma: Ainoak­si nega­tii­vi­sek­si puo­lek­si jää minus­ta se, että juu­ri ennen kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta asun­non hank­ki­nee­seen iskee toi­saal­ta veros­ta joh­tu­va hin­nan las­ku ja toi­saal­ta sit­ten vero. Jos koro­tus teh­dään asteit­tain pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, täl­lai­set väliin­pu­toa­jat jää­vät vähiin.

    Kiin­teis­tö­ve­ron tuo­mi­ses­sa pitää olla varo­vai­nen, ettei se suis­ta tuo­rei­ta asun­no­no­mis­ta­jia velkakurimukseen.

    Yksi mah­dol­li­suus olis teh­dä niin, että kiin­teis­tö­ve­ro alkaa aluk­si juos­ta vain sum­mas­ta, joka on kiin­teis­tön edel­li­sen kau­pan tai muun saan­non arvon ja sen käy­vän reaa­liar­von ero­tus. Täs­tä voi­daan sit­ten esi­mer­kik­si 10 tai 15 vuo­den siir­ty­mä­ajal­la siir­tyä täy­den reaa­liar­von käyttämiseen.

    Toki täs­sä pitää vähän jum­pa­ta raken­nus­ten osuuk­sia sil­loin, kun ton­til­le on raken­net­tu jotain kau­pan ja nyky­het­ken välillä.

  59. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Eli kiin­teis­tö- ja varain­siir­to­ve­ron tapauk­ses­sa on ihan mer­ki­tyk­se­tön­tä, mitä täl­lä verol­la “saa”. Ei tar­vit­se­kaan saa­da mitään muu­ta kuin iloi­nen mie­li yhteis­kun­nal­li­ses­ta osallistumisesta.

    Täs­sä suh­tees­sa on kui­ten­kin ilois­ta huo­ma­ta se, että kiin­teis­tö­ve­roa pide­tää ylei­ses­ti hyvin vähän hai­tal­li­se­na vero­na. Se on sel­väs­ti vähem­män hai­tal­li­nen kuin vaik­ka­pa varain­siir­to­ve­ro tai tulovero.

  60. Ans­si V: Eikö asu­mis­tu­ki­ra­hat kan­nat­tai­si ennem­min käyt­tää esim. uusien vuo­kra-asun­to­jen rakentamiseen?

    Ei. Ei ja vie­lä ker­ran, ei!

    Emme tar­vit­se lisää homeh­tu­via vuo­kra­luuk­ku­ja, vaan hal­po­ja omistusasuntoja!

    Parem­paa asu­mis­tu­kea oli­si vaik­ka se, että val­tio raken­nut­tai­si ja möi­si asun­to­ja tap­piol­la pienituloisille.

    Asun­to­jen ei tar­vit­si­si olla mitään hulp­pei­ta huvi­loi­ta, vaan aivan perus­a­sun­to­ja nor­maa­leil­la perus­pal­ve­luil­la. Sau­no­ja ei esi­mer­kik­si tar­vit­si­si raken­taa kaik­kiin asuntoihin.

    Täl­läis­tä asun­to­tuo­tan­toa pitäi­si koh­den­taa pie­ni­tu­loi­sil­le lap­si­per­heil­le ja osto­het­kel­lä pitäi­si olla todis­te­tus­ti sur­keat tulot ja lap­sia hoidettavana.

    Raken­nuk­set voi raken­nut­taa vaik­ka työ­voi­ma­po­liit­ti­si­na töi­nä työt­tö­mien rak­sa­duu­na­rei­den voimin.

    Köy­hät eivät kui­ten­kaan kuu­na päi­vä­nä tule ole­maan osa gryn­de­rei­den asun­to­mark­ki­noi­ta. Köy­hil­lä­kin on oikeus omaan omis­tusa­sun­toon! Köy­hiä ei tule pakot­taa köyh­ty­mään lisää, mak­sa­mal­la yli­mää­räis­tä vuo­kran muodossa.

    Tukien mak­sa­mi­nen valuu suo­raan vuo­kriin ja vuo­krat tup­paa­vat nous­ta. Vas­tik­keet ovat pal­jon vakaam­pia ja omis­tusa­sun­to­ja pide­tään parem­mas­sa kun­nos­sa, kuin vuokra-asuntoja.

  61. Kari N: Ton­tis­ta kiin­teis­tö­ve­ron mak­saa kau­pun­ki omis­ta­ja­na, mut­ta vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta raken­nuk­ses­ta vero mää­rä­tään raken­nuk­sen omistajalle. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro­la­ki
    “3 §
    Veros­ta koko­naan tai osit­tain vapaat kiinteistöt

    snip’

    Kun­nan ei ole suo­ri­tet­ta­va veroa omal­la alu­eel­laan omis­ta­mas­taan kiinteistöstä.”

    Kuten aikai­sem­min mai­nit­sin, kun­ta on kiin­teis­tö­ve­ron veron­saa­ja, ei maksaja.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syltty
    En näe mitään syy­täå ryh­tyä epä­re­hel­li­sek­si. Tai­den kir­joit­taa seu­raa­van ohjel­ma­koh­dan kiin­teius­tö­ve­ron nos­ta­mi­ses­ta vai­heit­tain ja hitaasti.

    Miten yhden veron pois­ta­mi­sen voi kor­va­ta toi­sel­la verol­la vai­heit­tain ja hitaas­ti ja samal­la odot­taa saman­lais­ta vero­tuot­toa? Vai onko tar­koi­tus pois­taa myös varain­siir­to­ve­ro vai­heit­tain ja hitaas­ti? Minä­kin vas­tus­tin kii­vaas­ti varain­siir­to­ve­roa vie­lä hei­nä­kuu­hun asti, jol­loin ostin kiin­teis­tön. Nyt en ole ihan var­ma haluan­ko mak­saa sen jo mak­sa­ma­ni varain­siir­to­ve­ron pääl­le vie­lä koro­tet­tua kiinteistöveroa. 

    Tot­ta kai olen edel­leen samaa miel­tä varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­sen tar­pees­ta. Vähän vain har­mit­tai­si olla se väliin­pu­toa­ja, joka mak­saa tuon veron käy­tän­nös­sä kahdesti.

  63. Sylt­ty:
    Kuka kuvit­te­lee ettei koko aja­tus­ta ammut­tai­si heti jul­ki­suu­des­sa alas? Eli mitä­pä Ode jos suo­siol­la unoh­tai­sit tuon kiin­teis­tö­ve­rol­la kor­vaa­mi­sen ja kyl­mäs­ti väit­täi­sit, että dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set tuo­vat koko ale­nuk­sen takaisin? 

    Minun on mah­do­ton­ta näh­dä, että dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set miten­kään voi­si­vat täyt­tää puo­len mil­jar­din auk­koa, joka tuli­si varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­ses­ta. Mitä ne dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set sinus­ta täs­sä oikein edes ovat? Ihmi­set vaih­tai­si­vat asun­toa tiheäm­pään, mut­ta ei tämä mitään lisä­ve­ro­tu­loa tuota. 

    Jos ehdo­tus “ammut­tai­siin heti alas”, niin näki­sim­me­pä sit­ten vih­doin ne argu­men­tit, joi­ta sitä vas­taan käy­te­tään. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei aina­kaan mitään eri­tyi­sen hyviä argu­ment­te­ja tois­tai­sek­si ole tul­lut vas­taan. Toi­mi­vim­mat liit­ty­vät juu­ri nii­hin “dynaa­mi­siin vai­ku­tuk­siin”, eli jos nos­to teh­täi­siin ker­ta­ry­säyk­sel­lä, sii­nä oli­si tosi­aan jot­kut pahas­ti väliin­pu­toa­jia ja heil­lä oli­si sil­loin ihan oikeu­te­tus­ti syy­tä olla muu­tos­ta vastaan. 

    Minus­ta aliar­vioit äänes­tä­jien älyk­kyyt­tä. Tai sano­taan niin, että jos tämä (minus­ta suht yksin­ker­tai­nen) asia on mah­do­ton­ta heil­le selit­tää, niin miten ihmees­sä vaik­ka­pa Krei­kal­le anne­tut tuki­mil­jar­dit oikein seli­te­tään? Täs­sä on nyt kui­ten­kin kyse vain yhden asu­mi­seen koh­dis­tu­van veron kor­vaa­mi­ses­ta toisella.

  64. Tot­ta­kai ton­tin reaa­liar­vo nousee. Ton­tin arvo­han riip­puu sii­tä, mitä sii­nä on naa­pu­ris­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään “reaa­liar­voa” ero­tuk­se­na markkina-arvosta.

  65. Tie­de­mies: Tot­ta­kai ton­tin reaa­liar­vo nousee. Ton­tin arvo­han riip­puu sii­tä, mitä sii­nä on naa­pu­ris­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään “reaa­liar­voa” ero­tuk­se­na markkina-arvosta.

    Se ongel­ma ole­te­tus­sa mark­ki­na-arvos­sa on, että jos halu­aa myy­dä, kau­pat eivät vält­tä­mät­tä syn­ny kuin sel­väs­ti alem­mal­la hin­nal­la. Ja jos moni halu­aa myy­dä samaan aikaan, osta­jaa ei vält­tä­mät­tä löy­dy ollen­kaan. Ker­ros­ta­lois­sa on ongel­ma­na, että osak­kai­ta pitäi­si koh­del­la tas­a­puo­li­ses­ti, mut­ta esim. ylem­pien ker­ros­ten asun­not ovat jo uusis­sa talois­sa kal­liim­pia, joten niil­le pitäi­si oikeas­taan jyvit­tää isom­pi osuus kiin­teis­tö­ve­ros­ta sen sijaan että vas­tik­keet mak­se­taan asun­non neliö­mää­rän mukaan.

  66. Oli­si­ko tuo varain­siir­to­ve­ro laa­jen­net­ta­vis­sa myös tuon­ne pörs­siin? (vas­taus= EI KÄY KUN PÄÄOMAT KATOAA…)
    Ei tie­tys­ti noin suu­ril­la pro­sen­teil­la kuin asuntokaupassa.

    Tosin usko menee tei­dän polii­ti­koi­den aikaan­saan­nok­siin ja val­tion­ta­lou­den saat­ta­mi­ses­ta kun­toon kun luki P.Vahteran vii­mei­sim­män blo­gin IL:stä

    Verot val­tion maksettavaksi.

  67. Eikä kiin­teis­tö­ve­ro todel­li­suu­des­sa pie­nen­nä asu­mis­kus­tan­nuk­sia , ei edes Lontoossa.

    Asun­non hin­ta las­kee teo­rias­saa, mut­ta hyö­dyn syö nous­seet käyt­tö­ku­lut ja se ei ole teo­ri­aa eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pie­ni­tu­loi­sen ase­ma vain heik­ke­nee, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro ei ole sidot­tu tuloihin.Niinpä asunn­ot­to­mien määär kas­vaa kuten on käy­nyt Lontoossa

    Nol­la­sum­ma­pe­liä

  68. Rai­mo K: Kiin­teis­tö­ve­ro­la­ki
    “3 §
    Veros­ta koko­naan tai osit­tain vapaat kiinteistöt

    snip’

    Kun­nan ei ole suo­ri­tet­ta­va veroa omal­la alu­eel­laan omis­ta­mas­taan kiinteistöstä.”

    Kuten aikai­sem­min mai­nit­sin, kun­ta on kiin­teis­tö­ve­ron veron­saa­ja, ei maksaja. 

    Täs­sä oli kyse sii­tä, pitää­kö vuo­kra­mie­hen mak­saa kiin­teis­tö­ve­roa. Ja vas­taus on, että pitää omis­ta­man­sa raken­nuk­sen osalta.

    1. Täs­sä on kyse sii­tä, pitää­kö kun­nan omis­ta­man kiin­teis­töyh­tiön mak­saa veroa kun­nal­le. On erik­seen pää­tet­ty, ettei pidä.

  69. Tie­de­mies:
    Tot­ta­kai ton­tin reaa­liar­vo nousee. Ton­tin arvo­han riip­puu sii­tä, mitä sii­nä on naa­pu­ris­sa. Ei ole ole­mas­sa mitään “reaa­liar­voa” ero­tuk­se­na markkina-arvosta.

    Point­ti on se, että kiin­teis­tö­ve­rol­la on erit­täin pal­jon teke­mis­tä ton­tin reaa­liar­vo (siis raha­nar­von muu­tok­sil­la kor­jat­tun arvon) kans­sa. Jos kiin­teis­tö­ve­ro on riit­tä­vän suu­rui­nen, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ton­tin reaa­li­hin­ta ei nouse.

    Jos kiin­teis­tö­ve­ro on tuol­la tasol­la, ei tule mitään arvon­nousua, jota verot­taa. Ton­tin arvo pysyy vakaa­na, ja sen pääl­le raken­net­tu­jen raken­nel­mien arvo yleen­sä vain puto­aa raken­nel­mien ikääntyessä.

  70. puna­mul­ta: Parem­paa asu­mis­tu­kea oli­si vaik­ka se, että val­tio raken­nut­tai­si ja möi­si asun­to­ja tap­piol­la pienituloisille.

    … jon­ka jäl­keen pie­ni­tu­loi­nen myy sen isol­la voi­tol­la eteenpäin?

    Vai teh­dään­kö täs­sä Hitas kak­kos­ta huo­maa­mat­ta sitä, että oikeas­ti asun­to­mark­ki­noi­den hin­ta­ta­soa ihmis­ten mak­su­ky­kyyn näh­den voi alen­taa vain run­saal­la lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la. Ja sil­loin­kin kan­nat­taa raken­taa mie­luum­min kal­lis­ta kuin hal­paa, jot­ta kaik­ki hyötyvät.

  71. Vihe­rins­si: Point­ti on se, että kiin­teis­tö­ve­rol­la on erit­täin pal­jon teke­mis­tä ton­tin reaa­liar­vo (siis raha­nar­von muu­tok­sil­la kor­jat­tun arvon) kans­sa. Jos kiin­teis­tö­ve­ro on riit­tä­vän suu­rui­nen, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ton­tin reaa­li­hin­ta ei nouse.

    Jos kiin­teis­tö­ve­ro on tuol­la tasol­la, ei tule mitään arvon­nousua, jota verot­taa. Ton­tin arvo pysyy vakaa­na, ja sen pääl­le raken­net­tu­jen raken­nel­mien arvo yleen­sä vain puto­aa raken­nel­mien ikääntyessä.

    Kiin­teis­tö­ve­ron ongel­ma on, että sitä mak­se­taan niin kau­na kuin asunto/tontti on ole­mas­sa eli kumu­loi­tu­na se tulee pal­jon kal­lii­mak­si kuin ker­ta­luon­tei­nen varainsiirtovero.

    Ja varain­siir­to­ve­ro­kin alen­taa asun­to­jen hin­to­ja, ei ihmis­ten ostoi­voi­ma muu­tu . Jos per­heell­lä on varaa käyt­tää 250000 euroa asun­toon niin varain­siir­to­ve­ron val­li­tes­sa asun­toon käy­te­tään 250000-vero ja ilman veroa 250000. 

    Kiin­teis­tö­ve­ron pitää olla kor­kea, jot­ta se näkyi­si asun­to­jen hin­nois­sa, har­ba nyky­ään euro­ja tai sato­ja euro­ja las­kee, peli­va­raa on enem­män kuin 50 vuot­ta sitten

  72. Kari N: Täs­sä oli kyse sii­tä, pitää­kö vuo­kra­mie­hen mak­saa kiin­teis­tö­ve­roa. Ja vas­taus on, että pitää omis­ta­man­sa raken­nuk­sen osalta. 

    Kyl­lä, mut­ta tätä on käsi­tel­ty aiem­mas­sa postauksessa.
    Toi­ses­sa pos­tauk­ses­sa ole­tet­tiin, että kun­ta mak­sai­si kiin­teis­tö­ve­roa ton­tis­ta — ei maksa.

  73. Vihe­rins­si: Point­ti on se, että kiin­teis­tö­ve­rol­la on erit­täin pal­jon teke­mis­tä ton­tin reaa­liar­von (siis raha­nar­von muu­tok­sil­la kor­jat­tun arvon) kans­sa. Jos kiin­teis­tö­ve­ro on riit­tä­vän suu­rui­nen, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ton­tin reaa­li­hin­ta ei nouse.
    ‘snip’

    Nykyi­sen tasoi­sel­la (siis alhai­sel­la) kiin­teis­tö­ve­rol­la on vähän teke­mis­tä ton­tin reaa­liar­von kans­sa — ja sehän riip­puu aika mones­ta teki­jäs­tä, jois­ta verot­ta­jal­la ei ole edes tietoa.

    Tont­tien reaa­li­hin­nat nouse­vat, siis kiin­teis­tö­ve­ro ei ole ‘riit­tä­vän’ suuruinen.

  74. Lii­an van­ha: Asun­non hin­ta las­kee teo­rias­saa, mut­ta hyö­dyn syö nous­seet käyt­tö­ku­lut ja se ei ole teo­ri­aa eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pie­ni­tu­loi­sen ase­ma vain heik­ke­nee, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro ei ole sidot­tu tuloihin.Niinpä asunn­ot­to­mien määär kas­vaa kuten on käy­nyt Lontoossa

    Nol­la­sum­ma­pe­liä

    Nol­la­sum­ma­pe­liä se tie­tys­ti on, jos varain­siir­to­ve­ro kor­va­taan saman­suu­rui­sel­la kiin­teis­tö­ve­rol­la. Näil­lä on kui­ten­kin var­sin eri mak­sa­ja­kun­ta, joten veron vai­ku­tus eri ryh­miin on kovin erilainen.

    Varain­siir­to­ve­ro estää asun­to­jen vaih­ta­mis­ta ja sitä kaut­ta luo kit­kaa asun­to­jen pää­ty­mi­seen oike­aan käyt­töön. Kiin­teis­tö­ve­rol­la ei ole tätä vai­ku­tus­ta, ja lisäk­si kiin­teis­tö­ve­ro ran­kai­see kiin­teis­tö­jen tyh­jil­lään pitä­mi­ses­tä (raken­ta­ma­ton tont­ti, tyh­jä asunto).

    Pelk­kä varain­siir­to­ve­ron pois­to ei sekään oli­si ihan ongel­ma­ton, kos­ka sil­lä saa­vu­tet­tai­siin vain tule­vai­suu­den hyö­ty­jä. Se oli­si kui­ten­kin var­sin mer­kit­tä­vä ker­ta­luon­tei­nen lah­ja kiinteistönomistajille.

    Jos kiin­teis­tö­ve­roa koro­tet­tai­siin vain sen ver­ran, että ker­ty­mä riit­täi­si varain­siir­to­ve­ron jät­tä­män reiän paik­kaa­mi­seen, siir­ty­mä­ajan voi­si teh­dä vaik­ka niin­kin, että vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na mak­se­tun varain­siir­to­ve­ron sai­si vähen­tää tule­vis­ta kiin­teis­tö­ve­rois­taan enin­tään kym­me­nen vuo­den aika­na. Esi­mer­kik­si niin, että vuon­na 2014 mak­set­tu varain­siir­to­ve­ro hyväk­si­luet­tai­siin koko­nai­suu­des­saan, vuon­na 2013 mak­set­tu 90 %:n mukaan, jne.

  75. uusi kas­vo tääl­lä: Oli­si­ko tuo varain­siir­to­ve­ro laa­jen­net­ta­vis­sa myös tuon­ne pörs­siin? (vas­taus= EI KÄY KUN PÄÄOMAT KATOAA…)
    Ei tie­tys­ti noin suu­ril­la pro­sen­teil­la kuin asuntokaupassa.

    Voi­han sen sin­ne laa­jen­taa, perus­tus­la­ki tai kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set eivät sitä estä. Ei ehkä kui­ten­kaan kannata.

    Nyky­maa­il­man pörs­si­kaup­pa on kui­ten­kin sel­lais­ta, että Hel­sin­gin pörs­si kato­aa maa­il­man­kar­tal­ta sil­lä het­kel­lä, kuin min­kään­lais­ta oike­aa tuot­toa tuot­ta­va vero lai­te­taan pörssikaupalle.

    Aina­kin tem­pul­la sai­si ison kasan finans­sia­lan lii­ke­vaih­toa katoa­maan Suo­mes­ta. Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että se oli­si hyvä­kin, kun rahan­pyö­rit­tä­jät eivät tee kovin reaa­li­tuot­ta­vaa hom­maa. Pitäi­si kui­ten­kin löy­tää sil­le jen­gil­le jotain tuot­ta­vam­paa teh­tä­vää. Nyt hom­maa mak­sa­vat pal­jol­ti ulko­mai­set­kin tahot.

    Se on sit­ten toi­nen kysy­mys, min­kä­lai­sia vai­ku­tuk­sia oli­si glo­baa­lil­la pie­nel­lä pörs­si­ve­rol­la. Se muut­tai­si kau­pan­käyn­nin luon­net­ta ja volyy­miä, mut­ta muu­tos ei vält­tä­mät­tä oli­si pel­käs­tään huo­noon suun­taan. Esi­mer­kik­si 0,1 %:n tran­sak­tio­kus­tan­nus ei estäi­si talou­del­le vält­tä­mä­tön­tä vaih­dan­taa, mut­ta se hidas­tai­si kau­pan­käyn­tiä huo­mat­ta­vas­ti, mis­tä voi­si olla sta­bii­li­suu­den kan­nal­ta hyötyäkin.

    (En kovin suu­rel­la äänel­lä väi­tä, että näin vält­tä­mät­tä on. Voi olla, että kit­kat­to­man kau­pan­käyn­nin edut ovat suu­rem­pia kuin hai­tat. Äkkiä en kui­ten­kaan kek­si, mitä olen­nais­ta mene­tet­täi­siin, jos oli­si ole­mas­sa pie­ni mut­ta nykyis­tä suu­rem­pi transaktiokustannus.)

  76. Ton­ni käteen:
    Vaih­tu­vis­ta korois­ta ei ole luvat­tu ettei­vät­kö ne voi­si jos­kus nous­ta­kin. Monil­le asun­to­va­lal­li­sil­le voi olla aika rank­ka yhdis­tel­mä, jos kor­ko­jen ja kiin­teis­tö­ve­ro­jen nousu, asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nys­ten las­ku sekä näis­tä että talou­den mata­la­suh­dan­tees­ta joh­tu­va asun­to­jen vakuusar­vo­jen las­ku osu­vat ajal­li­ses­ti saman­ai­kai­ses­ti. Voi­si olla koh­tuul­lis­ta, että mitään kau­hean äkki­näi­siä liik­kei­tä ei tehtäisi?

    Jos liik­kei­tä teh­dään esi­mer­kik­si kym­me­nen vuo­den siir­ty­mä­ajal­la, ne ovat pal­jon hitaam­pia kuin mark­ki­noi­den liik­keet. Itse asias­sa näil­lä val­tion liik­keil­lä voi­tai­siin jois­sa­kin tilan­teis­sa jopa kom­pen­soi­da mark­ki­noil­ta tule­via liik­kei­tä. (Jos joku jos­kus viit­si­si hoi­taa val­tion talout­ta niin, että siel­lä oli­si jotain pus­ku­ria, jol­la kompensoida.)

    Täs­sä joten­kin hävi­ää hel­pos­ti tuo mit­ta­kaa­va. Jos puhu­taan pro­sen­tin kiin­teis­tö­ve­ros­ta käy­väl­le arvol­le, se on ihan kata­stro­fi asun­to­ve­lal­li­sel­le. Kui­ten­kin samal­la asun­to­ve­lal­li­sel­la voi olla mel­kein tuon ver­ran eroa kor­ko­mar­gi­naa­lis­sa naa­pu­riin­sa näh­den riip­puen lai­nan­o­ton ajan­koh­das­ta. Puhu­mat­ta­kaan kor­ko­jen his­to­rial­li­sis­ta heilahteluista.

  77. kom­ment­ti: Kiin­teis­tö­ve­ro joh­taa sii­hen, että ihmi­set asu­vat pie­nem­mis­sä tai vähem­män halua­mis­saan paikoissa, 

    Tar­koi­tat­ko tosis­sa­si, että kiin­teis­tö­ve­ro joten­kin maa­gi­ses­ti vähen­täi­si asun­to­jen mää­rää? Tai että se kan­nus­tai­si pitä­mään asun­to­ja tyhjänä?

    Kiin­teis­tö­ve­ro­han toi­mii jäl­kim­mäi­ses­sä nime­no­maan päin­vas­tai­seen suun­taan. Asun­to­ja pitäi­si ole­man enem­män kier­ros­sa (kos­ka ton­tin tai asun­nin pitä­mi­nen tyh­jä­nä oli­si nykyis­tä kal­liim­paa), jol­loin ihmi­set lopul­ta asui­si­vat isom­mis­sa tai enem­män halua­mis­saan asunnoissa.

  78. Vil­le: Se ongel­ma ole­te­tus­sa mark­ki­na-arvos­sa on, että jos halu­aa myy­dä, kau­pat eivät vält­tä­mät­tä syn­ny kuin sel­väs­ti alem­mal­la hin­nal­la. Ja jos moni halu­aa myy­dä samaan aikaan, osta­jaa ei vält­tä­mät­tä löy­dy ollen­kaan. Ker­ros­ta­lois­sa on ongel­ma­na, että osak­kai­ta pitäi­si koh­del­la tas­a­puo­li­ses­ti, mut­ta esim. ylem­pien ker­ros­ten asun­not ovat jo uusis­sa talois­sa kal­liim­pia, joten niil­le pitäi­si oikeas­taan jyvit­tää isom­pi osuus kiin­teis­tö­ve­ros­ta sen sijaan että vas­tik­keet mak­se­taan asun­non neliö­mää­rän mukaan. 

    Eikö sil­le, joka käyt­tää asun­non ostoon vähem­män rahaa, jää enem­män rahaa kiin­teis­tö­ve­ron mak­suun, kuin sil­le, joka ostaa sen kal­liim­man asun­non esim. kaik­ki lii­ke­ne­vät rahan­sa sii­hen (tai sen rahoi­tuk­seen) käyt­täen (jos aja­tel­laan, että molem­mil­la oli läh­tö­koh­tai­ses­ti saman ver­ran rahaa)?

  79. nos:
    Var­jo­kus­tan­nus kuu­los­taa vaihtoehtoiskustannukselta, 

    Kii­tos. Aivan käsit­tä­mä­tön lap­sus minul­ta. Tie­tys­ti vaih­toeh­tois­kus­tan­nus. En ymmär­rä, mis­tä tuo var­jo­kus­tan­nus tuli. Kor­ja­sin sen kommenttiini.

  80. Vii­mei­sen ker­ran: Ton­til­la tai muul­la­kaan kiin­teis­töl­lä ei ole mitään “reaa­liar­voa”. Sil­lä on vain se arvo jol­la se menee kau­pak­si ja jol­la se suos­tu­taan myy­mään. Ei mitään muu­ta. Jos tont­ti ei ole kau­pan, niin sen “arvon” mit­taa­mi­nen on vaikeaa.

    Yksi kei­no mää­rä­tä kiin­teis­tö­ve­ro on sel­lai­nen, että ase­te­taan kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti nykyis­tä sel­väs­ti alem­mak­si, ja kiin­teis­tön arvo mää­räy­tyy omis­ta­jan itse ilmoit­ta­mas­ta “arvos­ta”, ja kun­nal­la on oikeus lunas­taa tont­ti täl­lä hinnalla.

  81. Vihe­rins­si: Kiin­teis­tö­ve­ro­han toi­mii jäl­kim­mäi­ses­sä nime­no­maan päin­vas­tai­seen suun­taan. Asun­to­ja pitäi­si ole­man enem­män kier­ros­sa (kos­ka ton­tin tai asun­nin pitä­mi­nen tyh­jä­nä oli­si nykyis­tä kal­liim­paa), jol­loin ihmi­set lopul­ta asui­si­vat isom­mis­sa tai enem­män halua­mis­saan asunnoissa. 

    Ennus­tai­sin pikem­min, että asun­non laa­tu (nau­tin­taym­pä­ris­töi­neen) kor­re­loi­si täs­mäl­li­sem­min asu­jan tulotasoon.

    Oli­si­ko sinus­ta mah­dol­lis­ta, olet­taen, että kiin­teis­tö­ve­rot oli­si­vat tule­vai­suu­des­sa “iso­ja”, että pie­ni­tu­loi­sel­la oli­si mah­dol­li­suus vel­ka­pää­omit­taa kiin­teis­tö­ve­ro­ja valtiolle/kunnalle odot­ta­maan kuo­le­maa tai kiin­teis­tön myyn­tiä. vrt. Yhdys­val­lat. Onhan meil­lä ylei­nen asu­mis­tu­ki­kin joka yllä­pi­tää “oikeut­ta” asua hans­ka­ten osin tulo­jen variaation.

  82. Lii­an van­ha: Kiin­teis­tö­ve­ron ongel­ma on, että sitä mak­se­taan niin kau­na kuin asunto/tontti on ole­mas­sa eli kumu­loi­tu­na se tulee pal­jon kal­lii­mak­si kuin ker­ta­luon­tei­nen varainsiirtovero.
    ‘snip’

    Tuo ‘ongel­ma’ on juu­ri kiin­teis­tö­ve­ron hyvä puo­li: sil­tä ei pää­se kar­kuun — ja tie­ten­kin sen tuot­to alen­taa muu­ta vero­tus­ta eli kunnallisveroa. 🙂

  83. Lii­an van­ha: Kiin­teis­tö­ve­ron ongel­ma on, että sitä mak­se­taan niin kau­na kuin asunto/tontti on ole­mas­sa eli kumu­loi­tu­na se tulee pal­jon kal­lii­mak­si kuin ker­ta­luon­tei­nen varainsiirtovero.

    Noin, jos asuu sii­nä samas­sa asun­nos­sa koko lopun elä­mään­sä. Suu­ri osa ihmi­sis­tä ei asu, vaan aina sil­loin täl­löin vaih­taa asun­toa omaan elä­män­ti­lan­tee­seen sopi­vam­mak­si. Täl­löin varain­siir­to­ve­ro ei enää ole­kaan ker­ta­luon­toi­nen, vaan se mak­se­taan joka vaih­dos­sa uudes­taan ja koko arvosta. 

    Aina­kin minus­ta kiin­teis­tö­ve­ro on rei­lum­pi sii­nä mie­les­sä, että se kos­ket­taa kaik­kia asu­jia (ja myös asun­to­jen tyh­jä­nä pitä­jiä) tasa­ver­tai­ses­ti, kun taas varain­siir­to­ve­ron mak­sa­vat ennen kaik­kea ne, jot­ka jou­tu­vat vaih­ta­maan asun­toa tihe­ään. Minus­ta asun­non vaih­ta­mi­ses­sa ei ole mitään sel­lais­ta, että sii­tä pitäi­si ran­gais­ta. Ennem­min­kin päin­vas­toin. Mitä jous­ta­vam­paa asun­to­jen vaih­ta­mi­nen on, sitä hel­pom­min ihmi­set siir­ty­vät esim. työ­paik­ko­jen perässä.

  84. Tie­de­mies: Yksi kei­no mää­rä­tä kiin­teis­tö­ve­ro on sel­lai­nen, että ase­te­taan kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti nykyis­tä sel­väs­ti alem­mak­si, ja kiin­teis­tön arvo mää­räy­tyy omis­ta­jan itse ilmoit­ta­mas­ta “arvos­ta”, ja kun­nal­la on oikeus lunas­taa tont­ti täl­lä hinnalla.

    Tuo toi­mii raken­ta­mat­to­mil­le ton­teil­le, mut­ta miten sitä käy­tet­täi­siin raken­ne­tuil­le? Aina­kaan minus­ta ei ihmi­siä voi vel­voit­taa peri­aat­tees­sa pitä­mään koti­aan koko ajan myynnissä.

  85. Samu­li Saa­rel­ma: …Eri­tyi­ses­ti perus­te­lu­jen pitäi­si sisäl­tää se, mik­si varain­siir­to pörs­sis­sä tulee olla vero­ton­ta, mut­ta varain­siir­to muu­al­la tulee olla verollista.

    No eikö­hän se syy ole se, että pörs­si­kau­pan voi siir­tää muu­al­le, ja sit­ten jää­vät muut­kin sii­hen liit­ty­vät verot hel­pos­ti maksamatta.

  86. Vihe­rins­si: Varain­siir­to­ve­ro estää asun­to­jen vaih­ta­mis­ta ja sitä kaut­ta luo kit­kaa asun­to­jen pää­ty­mi­seen oike­aan käyt­töön. Kiin­teis­tö­ve­rol­la ei ole tätä vai­ku­tus­ta, ja lisäk­si kiin­teis­tö­ve­ro ran­kai­see kiin­teis­tö­jen tyh­jil­lään pitämisestä

    Enpä usko, sil­lä varal­li­suus­ve­ro pitää huo­mioi­da vaih­toa suun­ni­tel­les­sa ja sil­loin mak­se­taan vähem­män asun­nos­ta itses­tään, kos­ka veroon­kin pitää vara­ta rahat. Tämän jokai­nen osaa las­kea, kos­ka se on tar­peek­si konkreettinen.

    Sen sijaan har­va osaa las­kea kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus­ta asun­non hin­taan , pank­ki voi ehkä arvioi­da sen vai­ku­tus­ta mak­su­ky­kyyn vas­tik­kei­den kohdalla.
    Kiin­teis­tö­ve­ro vaih­te­lee ajan muka­na, joten ei sen vai­ku­tuk­sia kye­tä arvioi­maan asun­non vaih­don eikä muun­kaan kau­pan yhtey­des­sä, joten ei näin epä­mää­räi­nen yhteys vai­ku­ta hintaan.

    Talous­tie­de olet­taa, että on ole­mas­sa joku homo eco­no­micus, joka ajat­te­lee vain lom­pa­kol­laan ja selit­tää kaik­kia asioi­ta vain yhden teki­jän probleemana.

    Muut­to on kuit­ne­kin koko­nai­suus, johon vai­kut­ta­vat monet teki­jät esim puo­li­son ase­ma ja mah­dol­li­suu­det saa­da työ­tä ja vähin­tään yhtä hyvä ja pysy­vä kuin nykyinen
    Suu­rin syy muu­ton esty­mi­seen on kui­ten­kin työ­pai­kan säi­ly­vyy­den epävarmuus.Ei kan­na­ta kerä­tä mitään muut­to­ku­lu­ja muu­ta­man het­ken tulo­jen vuoksi.Mitä dynaa­mi­sem­pi työ­mark­ki­na on , sitää vähem­män kan­nat­taa muut­ta työn perässä.

    ksen valin­ta on täs­sä­kin asias­sa poliit­ti­nen valin­ta , ei tieteellinen.Kuten Kork­man oival­li­ses­ti totesi.

  87. kun taas varain­siir­to­ve­ron mak­sa­vat ennen kaik­kea ne, jot­ka jou­tu­vat vaih­ta­maan asun­toa tiheään. 

    Tämä ongel­ma oli­si help­poa — ja fis­kaa­li­ses­ti kat­soen mel­ko hal­paa — kor­ja­ta vero­huo­jen­nuk­sel­la niil­le, jot­ka ovat vaih­ta­neet asun­toa hil­jat­tain. Jos huo­jen­nus oli­si luon­teel­taan jat­ku­va, kei­not­te­lu­kin muut­tui­si vai­kem­mak­si. Esim:
    ‑ensia­sun­not varain­siir­to­ve­ros­ta vapai­ta, kuten nytkin
    ‑jos asun­toa vaih­det­tu 6 kk sisäl­lä, vaih­to vero­va­paa. Täs­tä vero nousee koh­ti nor­maa­lia line­aa­ri­ses­ti niin, että se on kah­den vuo­den asu­mi­sa­jan jäl­keen täysimääräinen.
    ‑lisäk­si voi­tai­siin lait­taa työl­li­syy­den edis­tä­mi­sek­si hen­ki­löl­le, joka (tai jon­ka puo­li­so) on muut­ta­nut kol­men kuu­kau­den sisäl­lä vähin­tään 50 km pääs­tä ja ollut asun­non han­kin­taa edel­tä­vä­nä 6 kuu­kau­te­na vähin­tään kol­me kuu­kaut­ta työ­tön tai opis­ke­li­ja tut­kin­toon joh­ta­vas­sa oppi­lai­tok­ses­sa, täy­si verovapaus.

  88. Rai­mo K: Tuo ‘ongel­ma’ on juu­ri kiin­teis­tö­ve­ron hyvä puo­li: sil­tä ei pää­se kar­kuun – ja tie­ten­kin sen tuot­to alen­taa muu­ta vero­tus­ta eli kunnallisveroa. 

    Aina voi vaih­taa val­tio­ta, asua voi maas­sa, jos­sa kiin­teis­tö­ve­ro on alhai­nen. Jos ker­ran muu­kin vero­tus aiheut­taa vero­pa­ko­lai­suut­ta niin var­ma­na kor­kea kiinteistöverokin.
    Ruot­si jou­tui alen­ta­maan kiin­teis­tö­ve­ro­aan osit­tain maas­ta­paon vuok­si, moni ete­lä-Ruot­sin asu­kas muut­ti Tans­kaan , län­nee­sä Nor­jaan ja poh­joi­ses­sa Suomeen.

    Suu­rin syy oli kui­ten­kin vaa­li­tak­ti­nen, alen­nuk­sel­la syr­jäy­tet­tiin dema­rit vallasta

  89. Kyseis­tä veroa ei voi perus­tel­la mil­lään muul­la taval­la kuin, että se tuot­taa tuloa val­tiol­le ja on aina tuottanut.”

    Tuo väi­te ei kyl­lä pidä aivan paik­kaan­sa. Varain­siir­to­ve­rol­la on roo­li omis­tus­ten jou­tui­san rekis­te­röin­nin var­mis­ta­mi­ses­sa, joka on yhteis­kun­nas­sa näh­ty tar­peel­li­se­na. Toi­sek­seen se on osa tulo­ve­ro­tuk­sen val­von­ta­jär­jes­tel­mää. Kun osta­jal­la­kin on vel­vol­li­suus teh­dä veroil­moi­tus kau­pois­ta koh­tuul­li­sen nopeas­ti, myös tulo­ve­ro­tuk­sen toi­mit­ta­mi­nen on hel­pom­paa. Lisäk­si jon­kin­lai­sen tran­sak­tio­ve­ron ole­mas­sa olo tor­juu eri­lais­ta aggres­sii­vis­ta vero­suun­nit­te­lua saman int­res­si­pii­rin välil­lä teh­tä­vis­sä kir­ja­vis­sa jär­jes­te­lyis­sä. Osit­tain lisäk­si vero­muo­to hyö­dyt­tää myös ulos­o­ton vält­te­lyn ja muun vas­taa­van vää­rin­pe­laa­mi­sen tor­ju­mi­ses­sa. Varain­siir­to­ve­ron täy­si lopet­ta­mi­nen joh­tai­si tar­pei­siin jär­jes­tel­lä monia mui­ta pali­koi­ta eri jär­jes­tyk­seen ja saat­tai­si aiheut­taa viran­omais­työ­tar­pei­ta, jois­ta ei tuli­si mitään vero­tu­lo­ja kompensaationa. 

    Nämä varain­siir­to­ve­ron hyö­dyt oli­si­vat luul­ta­vas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa myös esi­mer­kik­si 1 % varain­siir­to­ve­rol­la, joka pudot­tai­si luki­tus­vai­ku­tuk­sen haittoja.

  90. Lii­an van­ha: Enpä usko, sil­lä varal­li­suus­ve­ro pitää huo­mioi­da vaih­toa suun­ni­tel­les­sa ja sil­loin mak­se­taan vähem­män asun­nos­ta itses­tään, kos­ka veroon­kin pitää vara­ta rahat. Tämän jokai­nen osaa las­kea, kos­ka se on tar­peek­si konkreettinen.

    Ei se auta, että “veroon pitää vara­ta rahat”. Ajat­te­le esi­merk­kiä, jos­sa kak­si ihmis­tä vaih­taa päit­täin saman­hin­tai­set asun­ton­sa, hin­nal­taan vaik­ka­pa 100 000 euroa. Molem­mat jou­tu­vat mak­sa­maan sii­nä varain­siir­to­ve­roa. Tämä tuot­taa kit­kaa asun­to­jen vaih­toon, kos­ka varain­siir­to­ve­ro­huo­mioi­den molem­mil­le jää käteen vaih­don jäl­keen vähem­män rahaa. Tämä aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä asun­to­jen hin­ta on. 

    Kiin­teis­tö­ve­rol­la ei ole samaa kit­ka­vai­ku­tus­ta. Se toki las­kee asun­to­jen myyn­tiar­vo­ja, mut­ta täl­lä ei ole väliä, kos­ka sen, min­kä myyn­nis­sä hävi­ää, voit­taa osta­mi­ses­sa. Asun­to­kau­pan jäl­keen molem­mat ovat ihan yhtä rik­kai­ta ja mak­sa­vat ihan samaa kiin­teis­tö­ve­roa kuin ennen muut­toa­kin. Kit­ka asun­to­kau­pal­le on siis vähentynyt. 

    Lii­an van­ha: Kiin­teis­tö­ve­ro vaih­te­lee ajan muka­na, joten ei sen vai­ku­tuk­sia kye­tä arvioi­maan asun­non vaih­don eikä muun­kaan kau­pan yhtey­des­sä, joten ei näin epä­mää­räi­nen yhteys vai­ku­ta hintaan.

    No, kyl­lä minus­ta on päi­vän­sel­vää, että kiin­tei­den asu­mis­ku­lu­jen nous­tes­sa kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sen koro­tuk­sen seu­rauk­se­na, ei asun­nois­ta olla val­mii­ta mak­sa­maan enää yhtä pal­joa kuin ennen. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro hei­lah­te­lee joka tapauk­ses­sa vähem­män kuin vaik­ka­pa lai­no­jen korot ja kor­ko­jen­kin suh­teen tie­de­tään var­sin hyvin, miten ne vai­kut­ta­vat asun­to­jen hintoihin. 

    Lii­an van­ha: Muut­to on kuit­ne­kin koko­nai­suus, johon vai­kut­ta­vat monet teki­jät esim puo­li­son ase­ma ja mah­dol­li­suu­det saa­da työ­tä ja vähin­tään yhtä hyvä ja pysy­vä kuin nykyinen

    Tie­ten­kin muut­toon vai­kut­taa monet asiat. Ole­tus on kui­ten­kin se, että nämä asiat pysy­vät muut­tu­mat­to­mi­na, jos kiin­teis­tö­ve­roa koro­te­taan. Juu­ri kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus ja varain­siir­to­ve­ron pois­to paran­ta­vat tuo­ta mah­dol­li­suut­ta saa­da töi­tä, kos­ka se vähen­tää muut­ta­mi­seen liit­ty­viä kus­tan­nuk­sia ja siten muut­ta­mi­nen työn peräs­sä tulee kan­nat­ta­vam­mak­si kuin nykyisin.

  91. Lii­an van­ha: Enpä usko, sil­lä varal­li­suus­ve­ro pitää huo­mioi­da vaih­toa suun­ni­tel­les­sa ja sil­loin mak­se­taan vähem­män asun­nos­ta itses­tään, kos­ka veroon­kin pitää vara­ta rahat.Tämän jokai­nen­osaa las­kea, kos­ka se on tar­peek­si konkreettinen.

    Sen sijaan har­va osaa las­kea kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus­ta asun­non hin­taan , pank­ki voi ehkä arvioi­da sen vai­ku­tus­ta mak­su­ky­kyyn vas­tik­kei­den kohdalla.

    Ei vaan ongel­ma on sii­nä, että varain­siir­to­ve­ro ker­tau­tuu. Ole­te­taan, että minul­la on kiin­teis­tö, jon­ka haluai­sin myy­dä 200000 eurol­la ja ostaa lähem­pää työ­paik­kaa­ni uuden kiin­teis­tön samal­la hin­nal­la. Osta­jal­la on tuo 200000 euroa, mut­ta varain­siir­to­ve­ron vuok­si hän voi mak­saa vain 192 000 euroa. Tar­vit­sen uuden asun­non, joten myyn van­han 192 tuhan­nel­la. Pal­jon­ko voin tar­jo­ta uudes­ta asun­nos­ta? 192000/1,04 eli vajaan 185000. Täl­lai­ses­sa kiin­teis­tö­jen vaih­to­kau­pas­sa val­tio pois­taa liik­keel­lä ole­vas­ta rahas­ta lähes 8 pro­sent­tia. Tuo vero nime­no­maan vähen­tää asun­to­kaup­paa, eikä vain las­ke hintoja. 

    Voi­tos­ta tai arvon­li­säs­tä mak­set­ta­vat verot­han ovat eri­lai­sia kuin varain­siir­to­ve­ro, joka mak­se­taan nime­no­maan koko hinnasta.

  92. Vihe­rins­si:Kui­ten­kin samal­la asun­to­ve­lal­li­sel­la voi olla mel­kein tuon ver­ran eroa kor­ko­mar­gi­naa­lis­sa naa­pu­riin­sa näh­den riip­puen lai­nan­o­ton ajankohdasta. 

    Ei pel­käs­tään mel­kein. Ostin kesä­mök­ki­kiin­teis­tön vuon­na 2008, lai­nan kor­ko­mar­gi­naa­li 0,8%. Tuol­loin pan­kis­sa sanot­tiin, että jos lai­na oli­si tul­lut vaki­tui­sen asun­non rahoit­ta­mi­seen, oli­si mar­gi­naa­lik­si saa­nut perä­ti 0,6%. Ostin oma­ko­ti­ta­lon 2014, lai­nan mar­gi­naa­li 1,7%.

    Toki edel­lis­tä lai­naa on mää­räl­li­ses­ti ja suh­tees­sa osto­hin­taan jäl­jel­lä huo­mat­ta­van pal­jon vähem­män. Pank­ki yllät­tä­vää kyl­lä ymmär­si, että en halua mak­saa uudel­la lai­nal­la van­han lai­nan rip­pei­tä pois.

  93. Vuon­na 2012 mar­gi­naa­li oli vie­lä alle yhden noin 130 000 euron lainalle.

    Vuon­na 2007–2008 lai­naa otta­neet mak­sa­vat ehkä 0,5 % marginaalia.

    Muu­ta­mat ex kol­le­gat ker­toi­vat tasos­ta 0, 4%.

  94. Tuos­sa vuo­kra­tont­te­ja­kin jo sivut­tiin keskustelussa…
    Mikä­kö­hän mah­taa olla se stan­dar­di ja oikeu­den­mu­kai­nen meka­nis­mi, jota käy­te­tään jos/kun sopi­mus alkaa umpeu­tua ker­ros­ta­lon (tai mik­sei oma­ko­ti­ta­lon­kin) alla ole­val­ta ton­til­ta eikä kau­pun­ki uusi sitä? Onko tuol­lais­ta tilan­net­ta tul­lut vie­lä eteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.