Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen

Hal­li­tus on huo­lis­saan kohoa­vis­ta asun­to­jen hin­nois­ta ja asun­to­pu­las­ta Hel­sin­gin seu­dul­la. Näi­nä päi­vi­nä val­tio ja seu­dun kun­nat sol­mi­vat sopi­muk­sen panii­kin­omai­ses­ta kaa­voi­tuk­sen nopeut­ta­mi­ses­ta, joka esi­mer­kik­si Hel­sin­gin osal­ta mer­kit­si­si sitou­tu­mis­ta kaa­va­va­ran­toon, joka on lähes kah­den Vuo­saa­ren suu­rui­nen. Lää­ke tai­taa olla vää­rä, sil­lä Hel­sin­gin seu­dul­la ei ole mää­räl­lis­tä asun­to­pu­laa vaan laa­dul­li­nen, sijain­tiin liittyvä.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on van­ho­jen ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys suh­tees­sa maan kes­ki­mää­räi­siin asun­non hin­toi­hin. Huo­ma­taan, että muu­al­la Hel­sin­gin seu­dul­la ei ole mitään hui­kea­ta hin­to­jen nousua pait­si ete­läi­ses­sä ja län­ti­ses­sä Hel­sin­gis­sä, Hel­sin­ki 1:ssä ja Hel­sin­ki 2:ssa. Kehys­kun­nis­sa ker­ros­ta­loa­su­to­jen hin­nat ovat jopa hal­ven­tu­neet suh­tees­sa koko maan hin­ta­ta­soon. Jos ei ole nir­so asun­non sijain­nin suh­teen, asun­non saa aivan koh­tuul­li­sel­la hin­nal­la. Ihmi­set ovat kui­ten­kin ryh­ty­neet nirsoiksi.Asuntojen hintakehitys

Espoos­ta ja Van­taal­ta käy­tet­tä­vis­sä­ni ovat  vain koko kun­taa kos­ke­vat tie­dot. Jos hin­to­ja tar­kas­te­li­si niis­sä alueit­tain, löy­tyi­si var­maan­kin myös suo­sit­tu­ja asui­na­luei­ta – mikä tie­tys­ti tar­koit­taa, että muut alu­eet nois­sa kun­nis­sa ovat vas­taa­vas­ti kes­kiar­voa epäsuositumpia.

Nämä tilas­tot ovat ker­ros­ta­loa­sun­nois­ta. Vas­taa­vaa kel­vol­lis­ta tilas­toa pien­ta­lois­ta en löy­tä­nyt, mut­ta eri­tyi­ses­ti kehys­kun­tien pien­ta­lot ovat tiet­tä­väs­ti hal­ven­tu­neet jopa absoluuttisesti.
Kehyskuntien osuus

Samaa asi­aa kuvaa väes­tön­kas­vun sijoit­tu­mi­nen Hel­sin­gin seu­dul­le. Vuon­na 2004 puo­let kas­vus­ta koh­dis­tui kehys­kun­tiin, mut­ta sil­loin kehi­tys kään­tyi jyr­käs­ti ja vii­me aikoi­na väes­tön­kas­vus­ta vain 10 – 15 % koh­dis­tuu kehys­kun­tiin. (olen vähän jou­tu­nut tuu­naa­maan tilas­to­ja ja pois­ta­maan sii­tä Öster­sun­do­min liit­tä­mi­nen Hel­sin­kiin. Vii­mei­nen luku on tämän vuo­den ensim­mäi­ses­tä puo­lis­kos­ta ja perus­tuu väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen kuu­kausi­ti­las­toi­hin, kun aiem­mat perus­tu­vat tilas­to­kes­kuk­sen jul­kai­se­miin vuo­den keskiväkilukuihin.)

Sitä mukaa kun Hel­sin­ki on lisän­nyt tont­ti­tar­jon­taa, raken­ta­mi­nen kehys­kun­nis­sa on hii­pu­nut. Tont­te­ja niis­sä oli­si, mut­ta ne eivät käy kaupaksi.

Hel­sin­gin seu­dul­la on run­saas­ti kaa­voi­tet­tua tont­ti­maa­ta, mut­ta se ei kel­paa asun­toa osta­vil­le. Pitäi­si kaa­voit­taa sel­lais­ta raken­ta­mis­ta, joka kel­paa nir­som­mik­si käy­neil­le asuk­kail­le. Hal­li­tuk­sen vaa­ti­mus paniik­ki­kaa­voi­tuk­ses­ta tuot­taa toden­nä­köi­ses­ti lisää pit­kin pel­to­ja siro­tel­tu­ja tont­te­ja, jot­ka eivät mene nyt­kään kaupaksi.

Laa­dul­li­nen asun­to­pu­la vaa­ti­si aivan toi­sen­lai­sia toi­mia. Kun pai­neet koh­dis­tu­vat Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin, ratik­ka­ver­kon alu­eel­le, pitäi­si lis­tä tar­jon­taa siel­lä ja niil­lä Espoon ja Van­taan alueil­la, joil­la on vien­tiä. Hel­sin­gin pitäi­si panos­taa Kala­sa­ta­man nopeut­ta­mi­seen ja ehkä sin­ne suun­ni­tel­lun lii­ke­ra­ken­ta­mi­sen muut­ta­mis­ta jos­sain mää­rin asun­noik­si. Samoin Jät­kä­saa­ren raken­ta­mis­ta tuli­si jou­dut­taa. En tosin ole vart­ma, että lisä­ra­ken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin alen­taa asu­mi­sen hin­taa siel­lä, kos­ka se myös lisää nii­tä teki­jöi­tä, jot­ka nyt vetä­vät asuk­kai­ta alu­eel­le. Kut­su­taan nii­tä nyt vaik­ka kasautumiseduiksi.

Jo nyt yli puo­let Hel­sin­gin seu­dun väes­tön­li­säyk­ses­tä koh­dis­tuu Hel­sin­kiin ja tätä osuut­ta pitäi­si edel­leen lisä­tä. Nyky­sään­nöil­lä väes­tön kas­vu tulee kui­ten­kin kau­pun­gil­le niin kal­liik­si, ettei­vät sen talou­del­li­set rah­keet rii­tä. Tai pitäi­si kyl­lä riit­tää. Jos asun­not ovat noin jär­kyt­tä­vän kal­lii­ta, pitäi­si Hel­sin­gin, joka sen­tään omis­taa maan, pys­tyä rahas­ta­maan ton­teis­ta niin pal­jon, että se peit­tää kau­pun­gin kas­vus­ta aiheu­tu­vat kulut.

Niin. Inves­toin­ti kat­to pitää tie­tys­ti mää­ri­tel­lä uudes­taan, ettei se estä voit­toa tuot­ta­via investointeja.

 

84 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen”

  1. Kysyn­tä ja tar­jon­ta pitää koh­da­ta kau­pun­kien asut­ta­mi­ses­sa. Vaik­ka tie­to­ko­nei­den pie­ne­ne­mi­nen ja tehos­tu­mi­nen sekä sete­leis­tä riip­pu­ma­ton mak­su­ta­pa yleis­tyi, niin edel­leen yli­mi­toi­tet­tu­ja rahan­ja­koon tar­koi­tet­tu­ja temp­pe­lei­tä halu­taan pitää yllä ja estää ihmis­ten asu­mi­nen kau­pun­kien kes­kus­tois­sa. Ihmeel­lis­tä on kai­ken tuo­tan­nol­li­sen toi­min­nan katoa­mi­nen, mil­lä ja mis­tä ihmi­set saa­vat rahat elä­mi­seen? Selit­tää­kö sotui­lu koko raken­teen ja kau­an­ko tyh­jän pääl­lä voi istua? Itse tut­kin asian val­tion hom­mis­sa ja tote­sin 12 vuot­ta ole­van riit­tä­vä aika. Mitä saa­tiin aikaan? 4 ydin­voi­ma­laa, met­ro ja kehä­tiet. Myö­hem­män ajan herän­näi­syyt­tä edus­taa Vuo­saa­ren sata­ma, Päi­jän­teen siir­tä­mi­nen Hel­sin­gin raa­ka­ve­si­läh­teek­si ja Vii­kin­mäen puhdistamo.

  2. Nopeu­tet­ta­viin voi­si kuu­lua myös Hert­to­nie­men ja Roi­hu­vuo­ren teol­li­suusa­luei­den muut­ta­mi­nen kort­te­li­kau­pun­gik­si, mut­ta se vaa­ti­si tii­vis­tä­mi­seen uut­ta otet­ta, ei ainoas­taan pis­te­ta­lo­jen lisäi­lyä sin­ne tänne.

  3. Hel­sin­gin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rä tuplaan­tuu vuo­den lop­puun men­nes­sä, kun sitä ver­ra­taan vuo­den 2013 tasoon.

    Ne ton­tit siel­lä pelol­la jää­vät raken­ta­mat­ta, kos­ka ihmi­sil­lä ei ole varaa raken­taa talo­ja. Ne ton­tit siel­lä par­hail­la pai­koil­la tule­vat raken­ne­tuk­si, kos­ka niil­le raken­ne­taan rik­kai­den talo­ja. Sini­ve­ri­siin kun suh­dan­teet eivät vaikuta.

    Lai­nan­saan­ti on olen­nai­ses­ti vai­keu­tu­nut ja mar­gi­naa­lit ovat kor­keal­la. Lisä­va­kuuk­sien hin­ta on nous­sut. Sik­si ton­tit jää­vät rakentamatta.

    Tar­vi­taan val­ta­vas­ti lisää hal­po­ja asun­to­ja, joi­hin ihmi­sil­lä oli­si varaa.

    Jos sin­ne pel­lol­le, Hel­sin­gin kupee­seen, sai­si talon 20 000 eurol­la, niin sin­ne tapah­tui­si jouk­ko­ryn­täys ja ker­ros­ta­lot tyh­je­ni­si­vät. Mut­ta kun siel­lä pel­lol­la­kin se oma­ko­ti­ta­lo mak­saa 200 000 euroa. Ja sitä 200 000 euron lai­naa ei tänä päi­vä­nä hel­pol­la saa­da. Hen­ki­lö­ta­kaa­jat nau­re­taan pan­kis­ta ulos.

    1. Lai­nan­saan­ti on olen­nai­ses­ti vai­keu­tu­nut ja mar­gi­naa­lit ovat korkealla. 

      En muis­ta, kos­ka asun­to­lai­no­jen kor­ko on ollut näin alhaal­la, alle kah­des­sa prosentissa.

  4. Jos­tain var­maan löy­tyy myös kart­ta nois­ta eri Helsingeistä.

  5. ano­nyy­mi:
    Jos­tain var­maan löy­tyy myös kart­ta nois­ta eri Helsingeistä.

    Esim. tääl­tä, ekal­la sivulla.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_03_19_Tilastoja_11_Vihavainen.pdf

    Sama pos­ti­nu­me­roit­tain:

    Hel­sin­ki 1: 10–18
    Hel­sin­ki 2: 20–22, 24–35, 38, 40, 44, 50–53, 55, 57, 61, 66–68, 83, 85
    Hel­sin­ki 3: 36, 37, 39, 41–43, 56, 59, 60, 62–65, 70, 72, 78–81, 84, 87
    Hel­sin­ki 4: 19, 58, 69, 71, 73–77, 82, 86, 88–99

  6. Hel­sin­gin kes­kus­taan vetää myös se, että se on Suo­men par­hai­ta ellei jopa paras paik­ka asua, jos halu­aa pär­jä­tä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elä­män­laa­tua. Tosin kaik­kien sin­ne muut­ta­vien mie­les­tä tämä var­maan­kaan ei ole tär­kein syy, kos­ka­pa kau­nii­ta sisä­pi­ho­ja muu­te­taan pysä­köin­tia­lueik­si. Se saat­tai­si jopa las­kea sin­ne halua­vien mää­rää, jos kaa­va ei edel­lyt­täi­si auto­paik­ko­jen tekoa sin­ne raken­net­ta­vis­sa talois­sa, kuten se nyt muis­taak­se­ni tekee. Tämä kai myös las­ki­si asun­to­jen hintoja.

  7. Lisää asun­to­ja saa­daan kes­kus­taan lisää­mäl­lä raken­nusoi­keut­ta eli kerroksia. 

    Tar­vit­taes­sa voi­daan pur­kaa van­hat rötis­köt pois uusien tor­nien tieltä.

    Kes­kus­ta ei lopu kos­kaan, jos laa­jen­ne­taan raken­ta­mis­ta ylös/alas.

    Kul­ke­mis­ta­kin voi­daan hel­pot­taa raken­ta­mal­la sil­lat tor­nien väliin

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En muis­ta, kos­ka asun­to­lai­no­jen kor­ko on ollut näin alhaal­la, alle kah­des­sa prosentissa.

    Nyt vaa­di­taan myös mak­su- ja riskinsietokykyä.

    Koron alhai­suu­del­la ei ole mer­kis­tys­tä, sil­lä sääs­tö korois­sa kumu­loi­tuu asun­non hintaan.Sama kävi kun lai­na-aiko­ja pidennettiin.Eivät asu­mis­me­not pie­nen­ty­neet, sil­lä alen­tu­neen lyhen­nyk­sen tuo­ma hyö­ty kul­mu­loi­tui hintoihin.

    Tämä on mah­dol­lis­ta meka­nis­mil­la, jos­sa asun­to­tuo­na­toa rajoi­ta­taan ja ihmi­set jou­tu­vat kil­pai­le­maan niis­tä hinnankorotuksilla.

    Mut­ta omis­tusa­su­mi­nen on sii­tä huo­li­mat­ta edul­li­nen asumismuoto.

    Kuten alla ole­van tilas­ton tau­lu­kois­ta näkyy , omis­tusa­su­ja käyt­tää tulois­taan n 10 % asu­mi­seen, vuo­kra­lai­nen n 25 %

    Eri­tyi­sen kär­jis­ty­nyt tilan­ne on Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la :Omis­tusa­su­ja käyt­tää asu­mi­seen 11 % tulois­ta, vuo­kra­lai­nen liki 30 %.

    Ero joh­tuu tie­tys­ti sii­tä­kin, että hyvä­tu­loi­set asu­vat omis­tusa­sun­nos­sa ja pie­ni­tu­loi­set vuokralla.

    Asu­mis­me­no­jen kehi­tys­kin kul­kee niin ettei se suo­si vuo­kra­lais­ta, vuo­kra­lais­ten asu­mis­me­no­jen osuus tulois­ta kas­vaa nopeam­min kuin omistusasujien. 

    Tuloe­ro­jen kas­vu lisää tätä­kin kaut­ta eriarvoisuutta
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04–10_kat_002_fi.html

  9. Pää­kau­pun­ki­seu­dun muut­to­voit­to tulee täl­lä het­kel­lä maa­han­muu­tos­ta, joten tämän väes­tön asu­mis­toi­veet ovat aivan eri­lai­set kuin kantasuomalaisten.

    Kan­ta­suo­ma­lis­ten muut­ta­mi­nen on nol­la­sum­ma­pe­liä eli jos Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­taa kan­ta­suo­ma­lai­nen niin toi­nen muut­taa pois

    Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin muut­to­voit­to tulee ulkomaalaisista

    Ja kun ulko­maa­li­sel­le val­tio kus­tan­taa sopeu­tu­mis­ta avo­kä­ti­ses­ti niin on varaa olla nir­so­kin asun­non suhteen.

    http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307

    1. Tilas­toil­la voi valeh­del­la monel­la taval­la, kuten tuo väi­te, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ole muut­to­voit­toa muu­al­ta Suo­mes­ta. Jos Hel­sin­kiin muut­taa Savosd­ta kak­si opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­taa, jot­ka saa­vat molem­mat Hel­sin­gis­sä kak­si las­ta. Toi­nen muut­taa takai­sin Savoon ja toi­nen jää Hel­sin­kiin. Mitään net­to­muut­toa ei ole, kosk­ja siä­sään ja ulo on muut­ta­nut nel­jä hen­keä, mut­ta Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on nous­sut neljällä.

  10. Pek­ka Mäki­nen:
    Hel­sin­gin kes­kus­taan vetää myös se, että se on Suo­men par­hai­ta ellei jopa paras paik­ka asua, jos halu­aa pär­jä­tä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua.

    On aika lap­sel­lis­ta kuvi­tel­la, että se mitä itse pitää elä­män­laa­tu­na, on myös jon­kin toi­sen mie­les­tä elämänlaatua. 

    Minus­ta asu­mi­nen pihat­to­ma­sa talos­sa, puhu­mat­ta­kaa ker­ros­ta­los­ta, on lap­si­per­heel­le suur­ta, suur­ta, suur­ta laa­dut­to­muut­ta. En kui­ten­kaan julis­ta että asu­mien 20 km pääs­sä kkau­pun­gin kes­kus­tas­sa uudes­sa oma­ko­ti­ta­los­sa ison pihan kans­sa on paras paik­ka asua, mikä­li hakee elmän­laa­tua, vaik­ka se on juu­ri se mikä juu­ri minun mie­les­tä­ni on minul­le täl­lä het­kel­lä paras paik­ka asua nimen­omai­ses­ti elä­män­laa­dun takia.

  11. Olen otsi­kon kans­sa samaa miel­tä. Asu­mi­sen laa­tua pitäi­si todel­la pal­jon nos­taa Hel­sin­gis­sä. Samal­la kun kes­kus­tas­sa on nos­tet­tu asu­mi­sen laa­tua lii­ken­teen hait­to­ja vähen­tä­mäl­lä on suu­rim­mat lii­ken­ne­vir­rat ohjat­tu lap­si­per­hei­den suo­si­mil­le esi­kau­pun­kia­lueil­le. On hyvin­kin mah­dol­lis­ta, että asun­to, päi­vä­ko­ti, kou­lu, leik­ki­puis­to ja ulkoi­lua­lu­eet sijait­se­vat moot­to­ri­tei­den melu- ja pien­hiuk­ka­sa­lueil­la. Ei ole mikään ihme, että niin monet hyvä­tu­loi­set lap­si­per­heet ovat hakeu­tu­neet muu­al­le asumaan.

  12. Lii­an van­ha:
    Kan­ta­suo­ma­lis­ten muut­ta­mi­nen on nol­la­sum­ma­pe­liä eli jos Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le­muut­taa kan­ta­suo­ma­lai­nen niin toi­nen muut­taa pois

    Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin muut­to­voit­to tulee ulkomaalaisista

    Hel­sin­gin väes­tö vuo­den­vaih­tees­sa 2013–2014 ja väes­tön­muu­tok­set 2013

    Net­to­muut­to Hel­sin­kiin 2013:

    Espoo ‑65
    Van­taa ‑343
    Kehys­kun­nat +15
    Muu Uusi­maa +63
    Muu Ete­lä-Suo­mi +2101
    Muu Suo­mi +2292
    Ulko­maat +2785

    Yhteen­sä +6871

    (Hel­sin­gis­sä syn­tyi vuon­na 2013 6789 las­ta ja kuo­li 4974 ihmis­tä. Syn­ty­nei­den enem­myys +1815 hlöä.)

  13. Kyl­lä Osmol­la riit­tää tar­moa koit­taa kek­siä syi­tä mik­si Hel­sin­gin ei tuli­si kaa­voit­taa val­tion edel­lyt­tä­mää mää­rää. Gryn­de­rei­den asial­la jat­ke­taan siis edel­leen­kin, mik­si ihmeessä? 

    Eikö tuo sama tar­mo tuli­si nyt vih­doin käyt­tää nii­den uusien kaa­vo­jen tekoon urpu­tuk­sen sijaan.

    1. KariS
      Mil­lai­sil­la sil­mä­la­seil­la oikein luet kir­joi­tuk­sia­ni. Minä­hän sanoin, että asu­mis­ta pitäi­si kes­kit­tää nime­no­maan Hel­sin­kiin, kun nyt val­tio vaat­tii sirot­te­le­maan sitä pit­kin Uuden­maan kehys­kun­tia, viak­ka ne eivät nyt­kään saa hank­kei­taan liikkeelle.
      mut­ta se vaa­tii val­tiol­ta myös toi­mia. Tämä tulee Hel­sin­gil­le tol­kut­to­man kal­liik­si. Lisäk­si val­tio voi­si jou­dut­taa sitä, että tie­lai­tos luo­vut­tai­si jät­ti­mäi­set maa-alu­een­sa moot­to­ri­teis­tä hyö­ty­käyt­töön. Aloi­tet­tai­siin vaik­ka Turun­väy­läs­tä Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la. Sii­tä kun tekee kadun ja lait­taa sii­hen vii­den­kym­pin nopeus­ra­joi­tuk­sen (melu, suo­ja­tiet), vapau­tu­val­le maal­le saa asun­not 4000 hengelle.
      Mut­ta t5arvittaisiin myös val­tion rahaa infra­ra­ken­ta­mi­seen. Meil­lä odot­taa 15 000 asuk­kaan asui­na­lue Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa sitä, että sin­ne saa­tai­siin aikaan kel­vol­li­nen lii­ken­neyh­tyeys, kos­ka kumi­pyär­lii­ken­teel­lä se on 20 kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta. Eatiuk­ka­sil­ta mak­saa 200 mil­joo­naa. Jos Hel­sin­ki oli­si maa­seu­tu­ka­pun­ki, kaik­ki pitäi­si­vät itses­tään sel­vä­nä, että val­tio osal­li­su­tui­si kustannuksiin.

  14. Minul­la on laa­dul­li­sen asun­to­pu­lan rat­kai­se­mi­sek­si pari ehdotusta. 

    1. Sää­de­tään laki, jon­ka mukaan pien­ta­lo­ton­tin saa ilman kaa­va­muu­tok­sia raken­taa tont­ti­te­hok­kuu­teen 1 ja ker­ros­ta­lo­ton­tin tont­ti­te­hok­kuu­teen 3 asti. (Jot­ta kukaan ei rupea nil­lit­tä­mään jos­tain kes­kus­tan suo­jel­luis­ta kort­te­leis­ta, kysei­nen laki ei ohit­tai­si suojeluvaatimuksia.)

    2. Sää­de­tään laki, jon­ka mukaan toi­mis­to- ja teol­li­suus­tar­koi­tuk­seen kaa­voi­tet­tua tont­tia saa käyt­tää asu­mi­seen, kun­han raken­nus sel­vi­ää palo­tur­val­li­suus­tar­kas­tuk­ses­ta eikä ympä­ril­lä ole asu­mi­sen kan­nal­ta vaa­ral­li­sia päästöjä. 

    3. Pois­te­taan asun­to-osa­keyh­tiön yksi­mie­li­syys­vel­voi­te tilan­teis­sa, jois­sa nykyi­nen osak­kaat halua­vat pur­kaa nykyi­sen rakennuksen. 

    Jos toteu­tam­me nuo, tuli­sim­me näke­mään Hel­sin­gis­sä ennen­nä­ke­mät­tö­män aal­lon täy­den­nys- ja uudis­ra­ken­ta­mis­ta ja laa­dul­li­nen asun­to­pu­la tuli­si hel­pot­ta­maan huomattavasti. 

    Kyl­lä, tämä samal­la rajoit­tai­si kaa­voit­ta­jan val­taa estää asun­to­ra­ken­ta­mis­ta. Itse pidän tätä hyvä­nä asiana.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pal­jon­ko Hel­sin­gis­sä on pihat­to­mia taloja?

    Aivan lii­kaa. Asuk­kail­la on kum­mal­li­nen vim­ma pilk­koa sisä­pi­hat verk­koai­doil­la ja muil­la viri­tyk­sil­lä käyt­tö­kel­vot­to­mik­si asun­to-osa­keyh­tiö­koh­tai­sik­si läm­pä­reik­si, joil­le piha on tur­han juhal­li­nen nimitys.

    Toi­vot­ta­vas­ti kau­pun­ki­kult­tuu­ria muok­kaa­va nuo­ri­so saa muu­tet­tua tämän­kin kun­han tule­vat lapsiperheikään.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­jon­ko Hel­sin­gis­sä on pihat­to­mia taloja? 

    No onkos niis­sä pihois­sa mon­ta­kin sataa tai tuhat neliö­met­riä omaa asun­to­koh­tais­ta pihaa jokais­ta asun­toa koh­den? Pitäi­sin sem­moi­se­na jär­ke­vä­nä ala­ra­ja­na kol­mea­sa­taa neliö­met­riä omas­sa käy­tös­sä ole­vaa rau­hal­lis­ta piha-aluet­ta (eli ei mitään ruuh­kais­ta katua vie­res­sä, sem­moi­sel­la pihal­la ei tee yhti­käs mitään).

    1. Sylt­ty. Kau­pun­kie­lä­mä ei ole näkö­jään sinua var­ten. On oikein hyvä, jos joku muut­taa vapaa­eh­toi­ses­ti pois Hel­sin­gis­tä ja jät­tää asun­ton­sa jon­kun sel­lai­sen käyt­töönh, joka pitää elä­mäs­tä kaupungissa.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos ei ole nir­so asun­non sijain­nin suh­teen, asun­non saa aivan koh­tuul­li­sel­la hin­nal­la. Ihmi­set ovat kui­ten­kin ryh­ty­neet nirsoiksi.

    Eivät ihmi­set ole mihin­kään muut­tu­neet, tai yhtäk­kiä ryh­ty­neet nirsoiksi.

    A. Ihmi­set eivät halua esi­kau­pun­kei­hin yhtä pal­joa kuin kes­kus­taan. Oli­si ehkä syy­tä tut­kia miksi.

    B. Ihmi­set eivät halua eikä heil­lä ole varaa mak­saa esi­kau­pun­geis­sa niin suu­ria sum­mia asun­nois­ta kuin pyy­de­tään. Asuk­kaat muut­tu­vat aivan var­mas­ti taas ei-nir­soik­si, kun raken­nus­kar­tel­lit jou­tu­vat las­ke­maan hintojaan.

    Ehkä näi­den asioi­den kor­jaa­mi­sek­si oli­si syy­tä pis­tää pauk­ku­ja, mut­ta tot­ta­kai vaa­san­ka­tu­jen kans­sa pii­pe­röin­ti on klif­fam­paa kuin lähiöi­den ikä­vät asiat.

  18. Moi. Nyt kyl­lää kan­nat­tai­si. Ket­tiä oli­ko Kivi­no­kan tor­pee­doi­mi­nen jär­ke­vää. Var­tio­saa­ri­kin oli­si hyvä ottaa koh­tuul­li­ses­ti asu­mis­käyt­töön. Koi­vusaa­reen voi­tai­siin raken­taa olen­nai­ses­ti ihan hur­jas­ti enem­män täyt­tä­mäl­lä meri­hie­kal­la tosi mata­laa mer­ta. Tie­tys­ti Kala­sa­ta­man, Kruu­nu­vuo­ren ja Jät­kä­saa­ren raken­ta­mis­ta pitäi­si vaih­dit­taa inves­toin­neil­la välit­tä­mäs­tä sii­tä onnet­to­mas­ta katos­ta. Alu­eet alka­vat tuo­taa netos­sa tosin vas­ta 18 vuo­den kulut­tua, mut­ta kau­pun­ki on hyvin pit­kä­ai­kai­nen orga­ni­saa­tia. Toi­saal­ta koh­tuu­hin­tais­ten vukra-asun­to­jen raken­ta­mi­nen paras­ta sosi­aa­li­työ­tä, joka tuot­taa pal­jon plus­saa kau­pun­gin talouteen.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tilas­toil­la voi valeh­del­la monel­la taval­la, kuten tuo väi­te, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ole muut­to­voit­toa muu­al­ta Suo­mes­ta. Jos Hel­sin­kiin muut­taa Savosd­ta kak­si opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­taa, jot­ka saa­vat molem­mat Hel­sin­gis­sä kak­si las­ta. Toi­nen muut­taa takai­sin Savoon ja toi­nen jää Hel­sin­kiin. Mitään net­to­muut­toa ei ole, kosk­ja siä­sään ja ulo on muut­ta­nut nel­jä hen­keä, mut­ta Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on nous­sut neljällä.

    Kuten Pert­ti Haa­pa­ran­ta­kin todis­ti ‚että tilas­tois­ta vedet­tä­vät tulok­set ovat poliit­ti­sen pro­pa­gan­dan väli­nei­tä ja tilas­to­jen har­ha­lu­ku , ei se ole vain polii­tik­ko­jen yksinoikeus.

    Mut­ta kyl­lä tilas­to­jen­kin valos­sa Hel­sin­gin kas­vus­ta aina­kin noin 40 % tulee maa­han­muu­tos­ta, ei siis mer­ki­tyk­se­tön ‚kuten ano­muu­mi esit­tää ylempänä.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Mil­lai­sil­la sil­mä­la­seil­la oikein luet kir­joi­tuk­sia­ni. Minä­hän sanoin, että asu­mis­ta pitäi­si kes­kit­tää nime­no­maan Hel­sin­kiin, kun nyt val­tio vaat­tii sirot­te­le­maan sitä pit­kin Uuden­maan kehys­kun­tia, viak­ka ne eivät nyt­kään saa hank­kei­taan liikkeelle.
    mut­ta se vaa­tii val­tiol­ta myös toi­mia. Tämä tulee Hel­sin­gil­le tol­kut­to­man kal­liik­si. Lisäk­si val­tio voi­si jou­dut­taa sitä, että tie­lai­tos luo­vut­tai­si jät­ti­mäi­set maa-alu­een­sa moot­to­ri­teis­tä hyö­ty­käyt­töön. Aloi­tet­tai­siin vaik­ka Turun­väy­läs­tä Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la. Sii­tä kun tekee kadun ja lait­taa sii­hen vii­den­kym­pin nopeus­ra­joi­tuk­sen (melu, suo­ja­tiet), vapau­tu­val­le maal­le saa asun­not 4000 hengelle.
    Mut­ta t5arvittaisiin myös val­tion rahaa infra­ra­ken­ta­mi­seen. Meil­lä odot­taa 15 000 asuk­kaan asui­na­lue Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa sitä, että sin­ne saa­tai­siin aikaan kel­vol­li­nen lii­ken­neyh­tyeys, kos­ka kumi­pyär­lii­ken­teel­lä se on 20 kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta. Eatiuk­ka­sil­ta mak­saa 200 mil­joo­naa. Jos Hel­sin­ki oli­si maa­seu­tu­ka­pun­ki, kaik­ki pitäi­si­vät itses­tään sel­vä­nä, että val­tio osal­li­su­tui­si kustannuksiin.

    Meil­lä on myös aluei­ta jois­sa on jo infra ole­mas­sa ja jot­ka ovat kan­ta­kau­pun­gin yhtey­des­sä, Kivi­nok­ka, Talin golf­kent­tä ja siir­to­la­puu­tar­ha, Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­ha jne jne. Ei kaik­kea tar­vit­se kaa­voit­taa paik­koi­hin joi­hin jou­du­taan inves­toi­maan sato­ja mil­joo­nia. Vih­reil­lä vaan näyt­tää ole­van tar­ve vaa­tia pel­käs­tään tol­kut­to­man kal­lis­ta ja jät­tää esim Kivi­no­kan kal­tai­set asu­mi­sel­le erin­omai­a­set pai­kat jon­kun pie­nen ay-poru­kan käyttöön.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sylt­ty. Kau­pun­kie­lä­mä ei ole näkö­jään sinua varten. 

    Ei ole ei, mut­ta point­ti­ni oli­kin, etten edes väi­tä ison oman pihan ole­van mikään ylei­nen hyvän elä­män­laa­dun edel­ly­tys (vas­ta­sin siis vies­tiin, jos­sa kau­pun­gin kes­kus­tas­sa asu­mi­nen näh­tiin kate­go­ri­ses­ti elä­män­laa­tuun panos­ta­mi­se­na). Minul­le se on, aika monel­le muul­le ei.

  22. Pie­ni selai­lu Hel­sin­gin tilas­toi­hin osoit­taa sen, mik­si Ete­läi­nen ja Län­ti­nen ja mik­sei Kes­ki­nen­kin suur­pii­ri on niin suo­sit­tu koh­de kun hae­taan asuntoa.

    Näil­lä alueil­la työ­paik­ka­va­ran­to ylit­tää asu­kas­mää­rän tai on lähel­lä sitä eli alu­eel­la ei ole tar­peek­si työ­voi­maa ja sin­ne työ­paik­ka­mat­kail­laan kauempaa.

    Nämä alu­eet ovat vai­kei­den kul­ku­yh­teyk­sien taka­na ja toi­saal­ta pysä­köin­ti­ti­laa on vähän ja sekin on kallista.Kun työ­päi­vät veny­vät nyky­ään hel­pos­ti ja päi­vä­hoi­dos­ta­kin on haet­ta­va ajois­sa niin työ­paik­ka­mat­kai­lu aiheut­taa pal­jon tres­siä ja kulu­ja ja sitä pyri­tään vähen­tä­mään asun­non pai­kal­la. Ei sii­nä kau­heas­ti varain­siir­to­ve­roa aja­tel­la vaan koko­nais­ku­lu­ja ja elä­män mukavuutta.

    Jos pai­net­ta asu­mi­sen hin­taan halu­taan vähen­tää niin työ­paik­ko­ja on siir­ret­tä­vä pul­lon­kau­lan takaa jon­ne­kin Kehä I/III tasal­le . Se siir­tää asun­to­jen kysyn­tää­kin poh­joi­sem­mak­si, mis­sä on tilaa . Ja eri­lai­sia kul­ku­yh­teyk­siä voi­daan jär­jes­tel­lä parem­min ja hal­vem­mal­la kuin aivan nie­men kärjessä.

    Mut­ta tämä tus­kin sopii hel­sin­ki­läi­sel­le päät­tä­jäl­le, sil­lä se vähen­tää pal­ve­lu­ja kes­kus­tas­sa ja toi­saal­ta veron­mak­sa­jia vir­taa naapurikuntiin

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf

  23. Joo, nir­sous se on se pääl­lim­mäi­nen syy asuntopulaan. 

    Fak­ta on että jos ei ole fyrk­kaa kun­nol­la saa vain sur­kei­ta kämppiä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tilas­toil­la voi valeh­del­la monel­la taval­la, kuten tuo väi­te, ettei pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ole muut­to­voit­toa muu­al­ta Suo­mes­ta. Jos Hel­sin­kiin muut­taa Savosd­ta kak­si opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­taa, jot­ka saa­vat molem­mat Hel­sin­gis­sä kak­si las­ta. Toi­nen muut­taa takai­sin Savoon ja toi­nen jää Hel­sin­kiin. Mitään net­to­muut­toa ei ole, kosk­ja siä­sään ja ulo on muut­ta­nut nel­jä hen­keä, mut­ta Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on nous­sut neljällä. 

    Niin, Hel­sin­gis­sä on syn­ty­nyt nel­jä ihmis­tä, sin­ne on muut­ta­nut kak­si ja siel­tä on muut­ta­nut kak­si (sen lisäk­si kak­si on muut­ta­nut ensin sisään ja sit­ten ulos). Eli tosi­aan muut­to­voit­toa ei ole, mut­ta vau­vo­ja syn­ty­mäl­lä tapah­tu­vaa kas­vua on. 

    En ymmär­rä, mik­si pidät tuos­sa tilan­tees­sa valeh­te­lu­na sitä, että sano­taan, ettei muut­to­voit­toa ole. 

    Kuin­ka tyy­pil­lis­tä se sit­ten yli­pään­sä on, että Hel­sin­kiin tul­laan vain syn­nyt­tä­mään lap­sia ja sit­ten muu­te­taan pois ver­rat­tu­na vaik­ka­pa päin­vas­tai­seen eli muu­te­taan pois Hel­sin­gis­tä lap­set syn­nyt­tä­mään ja sit­ten takai­sin Helsinkiin?

    Joten­kin minus­ta tun­tui­si toden­nä­köi­sem­mäl­tä se tilan­ne, että pal­jas­jal­kai­nen hel­sin­ki­läi­nen muut­taa lap­set teke­mään jon­ne­kin ympä­rys­kun­taan, kun siel­tä saa riit­tä­vän­ko­koi­sen asun­non hal­val­la ja sit­ten las­ten len­net­tyä pesäs­tä muut­taa takai­sin stadiin. 

    Muu­ten, tuon ske­naa­rio­si pitäi­si näkyä sii­nä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on suu­rem­pi syn­ty­vyys kuin muu­al­la maas­sa. Onko näin?

    1. Samu­li.
      Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on sel­väs­ti suu­rem­pi syn­ty­vyys kuin muu­al­la maas­sa, jos las­ke­taan vauvoja/1000 asu­kas­ta. Hedel­mäl­li­syys­lu­vut saat­ta­vat olla jopa muu­ta maa­ta alem­pia, mut­ta hedel­mäl­li­ses­säö iäs­sä ole­via on paljon.

  25. Osmon joh­to­pää­tös on minus­ta taval­laan jopa itses­tään sel­vä: kan­ta­kau­pun­kiin ja sen välit­tö­mään ympä­ris­töön pitäi­si saa­da raken­net­tua niin pal­jon kuin vain mah­dol­lis­ta. Vai­keam­pi ja taval­laan tätä kaut­ta mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on minus­ta se, mit­kä ovat sel­lai­sia kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­sia aluei­ta joi­hin tuli­si raken­taa tule­vai­suu­des­sa kerrostaloja?

  26. Kes­kus­ta­ra­ken­ta­mi­sen vähäi­syy­den lisäk­si toi­se­na esi­merk­ki­nä pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­ta­mi­sen laa­dul­li­sis­ta ongel­mis­ta voi nos­taa sen, että suun­nit­teil­la on suu­ria mää­riä town­house­ja, vaik­ka nii­tä koh­taan osoi­tet­tu mie­len­kiin­to on ollut hyvin lai­me­aa. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gil­lä on vie­lä­kin vuo­kraa­mat­ta town­house-tont­te­ja, kos­ka raken­ta­jia ei löy­dy. Samaan aikaan eril­lis­pien­ta­lo­tont­tiar­von­toi­hin osal­lis­tuu 50-ker­tai­nen mää­rä haki­joi­ta tar­jon­taan näh­den. Hel­sin­gis­sä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pai­kal­lis­kes­kus­ten väliin jää suu­ria mää­riä met­sää ja pel­toa, mik­si nii­tä ei voi saman tien kaa­voit­taa pien­ta­loik­si? On tär­ke­ää että pien­ta­loa­su­mi­nen­kin saa­daan hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le, sen sijaan että ainoa rat­kai­su on muut­taa kehys­kun­tiin ja ajaa siel­tä autol­la töi­hin. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den käsi­tyk­set sii­tä mikä on “oike­aa” kau­pun­kia­su­mis­ta eivät sai­si estää pien­ta­lo­ra­ken­ta­mis­ta. Tuk­hol­mas­sa on täs­sä suh­tees­sa toi­mit­tu pal­jon paremmin.

  27. ano­muu­mi: Esim. tääl­tä, ekal­la sivulla. 

    Vau. Todel­la näp­pä­räs­ti ihan eri pai­kas­ta kuin tääl­lä esi­te­tyt kuvaa­jat ja noi­hin viit­taa­va teksti.

  28. Pet­te­ri Koso­nen:
    Osmon joh­to­pää­tös on minus­ta taval­laan jopa itses­tään sel­vä: kan­ta­kau­pun­kiin ja sen välit­tö­mään ympä­ris­töön pitäi­si saa­da raken­net­tua niin pal­jon kuin vain mah­dol­lis­ta. Vai­keam­pi ja taval­laan tätä kaut­ta mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on minus­ta se, mit­kä ovat sel­lai­sia kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­li­sia aluei­ta joi­hin tuli­si raken­taa tule­vai­suu­des­sa kerrostaloja? 

    Kysy­myk­se­si sisäl­tää toi­sen­kin tär­keän kysy­myk­sen. Mikä on sen vyö­hyk­keen funk­tio joka jää kan­ta­kau­pun­gin ja “ulko­puo­lis­ten” aluei­den väliin? Pitää­kö se jopa suo­jel­la ja rau­hoit­taa molem­pien aluei­den huol­lol­le. Mikään alue­han ei voi olla itse­riit­toi­nen vaan vaa­tii jat­kua huol­toa ja huo­len­pi­toa. Jos tuo huol­to­yh­tey­det sal­li­va väli­vyö­hy­ke täy­te­tään asuk­kail­la ja toi­mi­joil­la se muut­tuu. Kan­ta­kau­pun­gin pal­ve­lut ovat aina vain vai­keam­min saa­vu­tet­ta­vis­sa “ulko­puo­li­sil­ta” alueil­ta joi­hin aiem­min panos­tet­tiin mil­joo­nia ja toi­sin­päin. Onko näin käy­nyt­kin? Onko jon­kun ei-muo­dik­kaan alu­een yhtey­det kan­ta­kau­pun­kiin huo­non­tu­neet eten­kin mat­ka-aika­na? Tilan­net­ta paran­tai­si jos his­to­rial­li­ses­ta oikus­ta kan­ta­kau­pun­ki oli­si enem­män sisä­maas­sa parii­sien ja lon­toi­den tapaan. Meri on kyl­lä kiva. Onko löy­det­tä­vis­sä suur­ten sisä­maa- ja ran­nik­ko­kau­pun­kien välil­le ero­ja mil­lai­sek­si ne muo­dos­tu­vat. Voi­si teh­dä ris­tiin­tau­lu­koin­nin raken­ne (raken­nus­kan­ta, lii­ken­ne­väy­lät,…) ja asuk­kai­den koke­ma laa­tu. Ovat­ko “hyvät” sisä­maa­kau­pun­git eri­lai­sia kuin “hyvät” ran­nik­ko­kau­pun­git. Vai riit­tää­kö, että teh­dään kate­go­ris­ta aina kerrostalomattoa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on sel­väs­ti suu­rem­pi syn­ty­vyys kuin muu­al­la maas­sa, jos las­ke­taan vauvoja/1000 asu­kas­ta. Hedel­mäl­li­syys­lu­vut saat­ta­vat olla jopa muu­ta maa­ta alem­pia, mut­ta hedel­mäl­li­ses­säö iäs­sä ole­via on paljon. 

    Onko sii­tä tie­toa, mihin ne lap­set alu­eel­li­ses­ti syn­ty­vät. Ydin­kes­kus­taan vai reuna-alueille?

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sylt­ty. Kau­pun­kie­lä­mä ei ole näkö­jään sinua var­ten. On oikein hyvä, jos joku muut­taa vapaa­eh­toi­ses­ti pois Hel­sin­gis­tä ja jät­tää asun­ton­sa jon­kun sel­lai­sen käyt­töönh, joka pitää elä­mäs­tä kaupungissa. 

    Minus­ta tuo­kaan ei ole ihan oikein, että mää­ri­tel­lään kau­pun­ki­lai­suus kapeal­la ja nor­maa­lis­ta poik­kea­val­la taval­la, ja jos se ei miel­ly­tä niin käs­ke­tään muut­taa pois. Sil­lä ei ole mitään syy­tä mik­si Hel­sin­gis­sä ei nyt ja tule­vai­suu­des­sa voi olla tii­vis­ti raken­net­tu­ja, kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen liit­ty­viä eril­lis­pien­ta­loa­luei­ta (tuo 300 m² piha ei siis ole mikään eri­tyi­sen suu­ri). On kai sen­tään parem­pi että ihmi­set voi­vat asua oma­ko­ti­ta­lois­sa lähem­pä­nä työ­paik­kaan­sa, kuin että jou­tu­vat muut­ta­maan kehys­kun­taan. Tar­vi­taan vain poliit­tis­ta tah­toa kaa­voit­taa pel­lot ja osa met­sis­tä asunnoiksi.

    1. Paki­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hir­ve­ää maan haas­kaus­ta Nel­jä neliö­ki­lo­met­riä ja sää­lit­tä­vät 9000 asukasta.Jos Kal­lio puret­tai­siin ja raken­net­tai­siin noin, asu­kas­lu­ku putoai­si kym­me­nes­osaan. Jos Hel­sin­kiin halu­taan liusää asuk­kai­ta, pitää tii­vis­tää, ei hajaut­taa. Nur­mi­jär­vel­lä on tilaa maa­lais­mai­seen asutukseen.
      Las­kes­ke­lin tuos­sa, että esi­mer­kik­si tämä mei­dän talo Kata­ja­no­kal­la vaa­ti­si tuol­la nor­mil­la yli heh­taa­rin alu­een. Ei riit­täi­si, että täs­tä kort­te­lis­ta pui­ret­tai­siin muut talot. Pitäi­si pur­kaa myös naapurikortteli.
      Pitää päät­tää. Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin vai lisää maa­seu­tua Helsinkiin. 

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Meil­lä odot­taa 15 000 asuk­kaan asui­na­lue Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa sitä, että sin­ne saa­tai­siin aikaan kel­vol­li­nen lii­ken­neyh­tyeys, kos­ka kumi­pyär­lii­ken­teel­lä se on 20 kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta. Eatiuk­ka­sil­ta mak­saa 200 mil­joo­naa. Jos Hel­sin­ki oli­si maa­seu­tu­ka­pun­ki, kaik­ki pitäi­si­vät itses­tään sel­vä­nä, että val­tio osal­li­su­tui­si kustannuksiin. 

    Mikä estää osta­mas­ta maa­il­mal­ta (tai Suo­mes­ta) van­haa tai uut­ta laut­taa, tai käyt­tä­mäs­tä tar­koi­tuk­seen ensial­kuun vaik­ka Suo­men­lin­nan nykyi­siä laut­to­ja? Val­mis ter­mi­naa­li­han jo tai­taa siel­lä Kata­jan­no­kan pääs­sä olla (ja ratik­ka­py­säk­ki help­po tuo­da ter­mi­naa­lin vie­reen, ei muu­ta kuin kis­ko­ja vähän jat­kaen). Ei tart­tis kau­an odotella!

    Käy­te­tyn pik­ku­lau­tan hin­ta (paril­le­sa­dal­le mat­kus­ta­jal­le) lie­nee ehkä kar­keas­ti luok­kaa sadas­osa mai­nit­se­ma­si sil­lan hin­nas­ta, jää­vah­vis­tet­tu­na ehkä jol­ti­sen­kin ver­ran enemmän. 

    Kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tia voi laut­to­ja käyt­täen nos­taa opti­maa­li­ses­ti sitä mukaa kun se kul­je­tus­tar­ve kas­vaa. Sil­las­ta ei ole iloa ennen kuin se yltää veden yli kokonaan. 

    Mm. Tuk­hol­mas­sa näkee laut­to­ja käy­tös­sä sel­väs­ti useam­pia kuin meil­lä Hel­sin­gis­sä, vaik­ka tääl­lä ne voi­si­vat nopeut­taa yhteyk­siä pal­jon, esi­mer­kik­si juu­ri Kata­jan­no­kan ja Laa­ja­sa­lon (Kruu­nu­vuo­ren) välil­lä. 10 minuu­tis­sa akkun­sa täy­teen lataa­vaa, säh­kö­käyt­töis­tä Movitz-laut­taa ei ilmei­ses­ti tar­vit­si­si odo­tel­la aina­kaan yhtä kau­an kuin Osmon siltaa!!!

    1. Laut­ta on tut­kit­tu moneen ker­taan ja sen tar­joa­ma pal­ve­lu­ta­so on sur­kea. Hert­to­ni­men kaut­ta kier­tä­mi­nen­kin on nopeam­paa. Mik­si tuo­ta pitää jan­kut­taa aina vaan.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: vii­me aikoi­na väes­tön­kas­vus­ta vain 10 – 15 % koh­dis­tuu kehyskuntiin.

    Jo nyt yli puo­let Hel­sin­gin seu­dun väes­tön­li­säyk­ses­tä koh­dis­tuu Helsinkiin

    Toi­saal­ta kehys­kun­nis­sa asu­nee noin 10–15% alu­een väes­tös­tä ja Hel­sin­gis­sä noin puo­let, joten eipä tuos­sa kas­vu­vauh­dis­sa kovin suur­ta suh­teel­lis­ta eroa näy­tä ole­van. Sen sijaan sii­nä, mil­lai­ses­ta väes­tä kas­vu koos­tuu lie­nee suu­ria­kin ero­ja. Eikä vält­tä­mät­tä Hel­sin­gin eduksi.

  33. Kari N: Onko sii­tä tie­toa, mihin ne lap­set alu­eel­li­ses­ti syn­ty­vät. Ydin­kes­kus­taan vai reuna-alueille?

    Lap­set näyt­tä­vät ola­van reu­na-alueil­la, eni­ten lap­sia on poh­joi­sen ja idän peruspiireissä

    Kuu­vaa­vam­pi on var­maan per­he ja eni­ten per­hei­tä, siis talouk­sia , jos­sa on useam­pi hen­ki­lö ja alle 18-vuo­tiai­ta lap­sia, asuu Öster­sun­do­mis­sa ja yleen­sä poh­jois-ja itä-Hel­sin­gis­sä pientaloalueilla.Kyllä se per­heel­li­sen ihan­ne on Hel­sin­gis­sä­kin omakotitalo. 

    Hel­sin­gis­sä on vain pal­jon sink­ku­ja ja he asu­vat Kal­lios­sa, Alp­pi­har­jus­sa , ylei­ses­ti ete­läs­sä ja lännessä

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samuli.
    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on sel­väs­ti suu­rem­pi syn­ty­vyys kuin muu­al­la maas­sa, jos las­ke­taan vauvoja/1000 asu­kas­ta. Hedel­mäl­li­syys­lu­vut saat­ta­vat olla jopa muu­ta maa­ta alem­pia, mut­ta hedel­mäl­li­ses­säö iäs­sä ole­via on paljon.

    Näin on, Hel­sin­gis­sä suu­rin ryh­mä ovat 23–33-vuotiaat, muu­al­la maas­sa 56–66-vuotiaat

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari N
    Kat­so vaik­ka itse tilastoista. 

    Kii­tos vas­tauk­ses­ta. Ei var­maan olen­nai­nen tie­to. En viit­si etsiä tilas­to­ja, ajat­te­lin, että joku osaa sanoa suo­ral­ta kädeltä.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Paki­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hir­ve­ää maan haas­kaus­ta Nel­jä neliö­ki­lo­met­riä ja sää­lit­tä­vät 9000 asukasta.Jos Kal­lio puret­tai­siin ja raken­net­tai­siin noin, asu­kas­lu­ku putoai­si kym­me­nes­osaan. Jos Hel­sin­kiin halu­taan liusää asuk­kai­ta, pitää tii­vis­tää, ei hajaut­taa. Nur­mi­jär­vel­lä on tilaa maa­lais­mai­seen asutukseen.
    Las­kes­ke­lin tuos­sa, että esi­mer­kik­si tämä mei­dän talo Kata­ja­no­kal­la vaa­ti­si tuol­la nor­mil­la yli heh­taa­rin alu­een. Ei riit­täi­si, että täs­tä kort­te­lis­ta pui­ret­tai­siin muut talot. Pitäi­si pur­kaa myös naapurikortteli.
    Pitää päät­tää. Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin vai lisää maa­seu­tua Helsinkiin. 

    Paki­las­sa on aikoi­naan vil­jel­ty taka­ton­teil­la. Ajat ovat muut­tu­neet. Paki­laa pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on kes­kus­tan sijain­ti nie­mel­lä. Pitäi­si ottaa mal­lia Espoos­ta ja alkaa teke­mään useam­pia kes­kus­to­ja. Sijain­tin­sa puo­les­ta kaup­pa­kes­kus Kaa­ri oli­si voi­nut muo­dos­taa sel­lai­sen, mut­ta piti teh­dä automarketti.

  37. Sylt­ty:Minus­ta asu­mi­nen pihat­to­ma­sa talos­sa, puhu­mat­ta­kaa ker­ros­ta­los­ta, on lap­si­per­heel­le suur­ta, suur­ta, suur­ta laaduttomuutta.

    Nykyi­sin oma­ko­ti­ta­lot (kak­si­ker­rok­si­set!) raken­ne­taan ylei­ses­ti alle tuhan­nen neliön ton­teil­le, jol­loin talon, auto­jen tal­lin, varas­ton ja auto­jen kään­ty­mis­tä var­ten pin­noi­te­tun pihan ulko­puo­lel­le, omien rajo­jen sisään, jää muu­ta­man met­rin kais­ta­le nur­mik­koa nii­tet­tä­väk­si. Mikä sii­nä on niin yli­voi­mai­sen laadukasta?

    Kau­pun­gis­sa yhtei­ses­sä hoi­dos­sa ja omis­tuk­ses­sa ole­vat luke­mat­to­mat pihat, leik­ki­pai­kat, puis­tot, saa­ret ja valais­tu­ja pol­ku­ja täyn­nä ole­vat met­sät tar­joa­vat loput­to­mas­ti moni­muo­tois­ta koet­ta­vaa ja näh­tä­vää, jokai­se­na vuo­den­ai­ka­na, käve­ly- tai pyö­räi­lye­täi­syy­del­lä omas­ta kodista.

    Ehkä­pä kyn­nys­ky­sy­mys tie­tyl­le pie­nel­le osajou­kol­le on se, että se muu­ta­man neliön nur­mik­koa­lue pitää olla oma, se ei saa olla yhteinen.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En muis­ta, kos­ka asun­to­lai­no­jen kor­ko on ollut näin alhaal­la, alle kah­des­sa prosentissa.

    Kor­ko­ta­sol­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että saa­ko asun­to­lai­naa vai ei. 

    Huo­mat­ta­vas­ti tär­keäm­piä teki­jöi­tä ovat työ­his­to­ria, ammat­ti, kulu­tus­luot­to­jen mää­rä ja luon­ne, lap­sien luku­mää­rä, onko nai­mi­sis­sa vai ei, onko mak­su­jen myö­häs­ty­mi­siä, onko mak­su­häi­riöi­tä ja niin edelleen.

    Luu­li­si kal­tai­se­si “talous­vii­saan” ymmär­tä­vän, että kun talou­des­sa menee huo­nos­ti, niin lai­nan­an­to kiris­tyy ja lai­nan­ha­ki­joi­den mah­dol­li­suus hank­kia lai­na heikkenee…

    1. Sil­loin kun asun­to­lai­nan kor­ko oli 12%, ei pal­jon loh­dut­ta­nut, että sel­lai­sen oli­si saa­nut, jos oli­si pys­ty­nyt tuo­lai­sen koron mak­sa­maan. On sil­lä korol­la­kin jokin vai­ku­tus asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Ennen asun­to­lai­nan sai kor­kein­taan 50 pro­sent­tiin asun­non arvos­ta ja kor­kein­taan vii­dek­si vuo­dek­si. Aika huo­no tilan­ne on olta­va, jos nyt ei saa lai­naa asun­toa vas­taan, jos ensin sääs­tää itse 50 %. Ei voi väit­tää asioi­den ole­van huo­nom­min kuin aiem­min, vaik­ka ne eivät ole­kaan mak­si­maa­li­sen hyvin.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Laut­ta on tut­kit­tu moneen ker­taan ja sen tar­joa­ma pal­ve­lu­ta­so on sur­kea. Hert­to­ni­men kaut­ta kier­tä­mi­nen­kin on nopeam­paa. Mik­si tuo­ta pitää jan­kut­taa aina vaan. 

    O.S.: “Sen tar­joa­ma pal­ve­lu­ta­so on surkea.”
    Sak­ke: Mis­sä nuo las­kel­mat on esitetty?

    Sak­ke muis­te­lee kai­hol­la tuk­ki­poi­kain lail­la, että näin­kin voi­si olla: “On lau­tal­la pie­noi­nen kahvila …”
    Pal­ve­lu­ta­so on monen teki­jän sum­ma, mut­ta epäi­len että tuo­ta laut­ta­vaih­toeh­toa ei ole edes riit­tä­vän moni­puo­li­ses­ti tai kovin tar­koin väli­tet­ty arvioida. 

    Ajan­sääs­tö oli­si mel­koi­nen, jos ajat­te­li­sim­me asi­aa hie­man sup­pe­aa näkö­kul­maa laa­jem­min. Jos lau­tal­la oli­si se “pie­noi­nen kah­vi­la”, jos­sa vaik­ka­pa pal­ve­lun hoi­tai­si­vat vaik­ka­pa “San­ni ja Mar­lee­na” ja hei­dän lisäk­seen esim. maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­nen, “kau­nis Vera” oli­si ajan­sääs­tö mel­koi­nen ja pal­ve­lu­ta­so hui­pus­saan, päi­hit­täen sil­lan men­nen tul­len. Aamu­kah­vit voi­si suu­ri jouk­ko Kes­kus­taan mat­kaa­via Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan (pen­niä venyt­tä­mät­tö­miä) asuk­kai­ta naut­tia meri­mai­se­mia ihail­len ja työ­mat­kaa samal­la tai­val­taen (tai ehkä jopa ter­mi­naa­lis­sa, jos laut­taa satun­nai­ses­ti pitäi­si tovi odo­tel­la). Ympä­ris­töys­tä­väl­li­se­nä nol­la­pääs­tö­laut­ta­na laut­ta­vaih­toeh­don menes­tys voi­si mm. näil­lä eväil­lä olla yli­voi­mai­nen, vai etkö usko?

    1. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sivuil­ta löy­tyy sel­vi­tys eri vaih­toeh­dois­ta jär­jes­tää lii­ken­ne Kruu­nu­vuo­ren ran­taan. Sii­nä on sel­vi­tet­ty myös lauttaliikenne.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Paki­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hir­ve­ää maan haas­kaus­ta Nel­jä neliö­ki­lo­met­riä ja sää­lit­tä­vät 9000 asukasta.Jos Kal­lio puret­tai­siin ja raken­net­tai­siin noin, asu­kas­lu­ku putoai­si kym­me­nes­osaan. Jos Hel­sin­kiin halu­taan liusää asuk­kai­ta, pitää tii­vis­tää, ei hajaut­taa. Nur­mi­jär­vel­lä on tilaa maa­lais­mai­seen asutukseen.
    Las­kes­ke­lin tuos­sa, että esi­mer­kik­si tämä mei­dän talo Kata­ja­no­kal­la vaa­ti­si tuol­la nor­mil­la yli heh­taa­rin alu­een. Ei riit­täi­si, että täs­tä kort­te­lis­ta pui­ret­tai­siin muut talot. Pitäi­si pur­kaa myös naapurikortteli.
    Pitää päät­tää. Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin vai lisää maa­seu­tua Helsinkiin. 

    Paki­la on raken­net­tu aika­naan väl­jäs­ti ja nyt siel­lä loh­ko­taan tont­te­ja ja raken­ne­taan uusia taloja.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun jat­ku­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ja Klauk­ka­lan välil­lä on aina­kin 10 kilo­met­riä met­sää ja peltoa.
    On arkea huo­non­ta­vaa tuh­laus­ta että ihmi­set jou­tu­vat muut­ta­maan Nur­mi­jär­vel­le (tai pidem­mäl­le­kin) kun Hel­sin­gis­sä ja Van­taal­la ei kaa­voi­te­ta pien­ta­loa­luei­ta lähem­mäk­si työ­paik­ko­ja. Kaik­kea raken­ta­mis­ta tar­vi­taan nyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lisää: Sekä kes­kus­ta­mais­ta raken­ta­mis­ta että nii­den väliin sijoit­tu­via enem­män tai vähem­män tii­vii­tä eril­lis­pien­ta­loa­luei­ta. Ja mik­si? Sik­si että iso osa ihmi­sis­tä halu­aa asua eril­lis­pien­ta­lois­sa, eikä raken­ta­mat­to­muut­ta voi perus­tel­la tont­ti­maan puutteella.

    1. Pää­kau­pun­ki­seu­dun jat­ku­van yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ja Klauk­ka­lan välil­lä on aina­kin 10 kilo­met­riä met­sää ja peltoa.

      Sii­nä välis­sä on len­to­kent­tä, jon­ka melua­lue estää raken­ta­mi­sen. Saa mie­len­kiin­toi­sen las­kel­man len­to­lii­ken­teen hin­nas­ta, jos tämän mene­te­tyn raken­nusoi­keu­den arvo las­ke­taan osak­si kus­tan­nuk­sia. Kos­ka alu­eel­le on tulos­sa kehä­ra­ta, ne alu­eet, joil­le saa raken­taa, kan­nat­taa tie­tys­ti raken­taa ker­ros­ta­lo­mai­ses­ti. Muu­ten vetoai­sin kir­joi­tuk­see­ni puu­tar­ha­kau­pun­gis­ta mene­tet­ty­nä mahdollisuutena. 
      Olen myös esit­tä­nyt, että Paki­lan tont­tien raken­nusoi­keus nos­tet­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti vähin­tään 0,4:ään.
      Hel­sin­ki kaa­vai­lee tii­vis­tä pien­ta­lo­val­tais­ta raken­ta­mis­ta Öster­sun­do­miin, jos vain val­tion viran­omai­set sen sallivat. 

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Paki­la on raken­net­tu tuol­la taval­la ja se on aivan hir­ve­ää maan haas­kaus­ta Nel­jä neliö­ki­lo­met­riä ja sää­lit­tä­vät 9000 asukasta.Jos Kal­lio puret­tai­siin ja raken­net­tai­siin noin, asu­kas­lu­ku putoai­si kym­me­nes­osaan. Jos Hel­sin­kiin halu­taan liusää asuk­kai­ta, pitää tii­vis­tää, ei hajaut­taa. Nur­mi­jär­vel­lä on tilaa maa­lais­mai­seen asutukseen.
    Las­kes­ke­lin tuos­sa, että esi­mer­kik­si tämä mei­dän talo Kata­ja­no­kal­la vaa­ti­si tuol­la nor­mil­la yli heh­taa­rin alu­een. Ei riit­täi­si, että täs­tä kort­te­lis­ta pui­ret­tai­siin muut talot. Pitäi­si pur­kaa myös naapurikortteli.
    Pitää päät­tää. Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin vai lisää maa­seu­tua Helsinkiin. 

    Ter­veys­nä­kö­koh­das­ta kat­soen Paki­la on parem­pi, ihmi­set elä­vät siel­lä pidem­pään kuin Kal­lios­sa. Näin ker­to­vat terveyserotutkimukset.

    Käve­lin pit­käs­tä aikaa Kal­lios­sa, ei ollut niin pal­joa muut­tu­nut kuin luu­lin. Pal­jon thai­hie­ro­ma­paik­ko­ja yms, räh­jäi­siä baa­re­ja jne. “Sta­din Ars­ka­kin” näyt­tää ole­van vie­lä olemassa.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onkop Espoo alka­nu­yt teh­dä useam­pia KESKUSTOJA? Onko siel­lä yhtään keskustaa?

    Täl­lai­seen asen­tee­seen olen tör­män­nyt paris­sa fir­mas­sa. Omaa tuo­tet­ta on pidet­ty niin erin­omai­se­na, että on unoh­det­tu kat­sel­la ympä­ril­leen. Sen seu­rauk­se­na kil­pai­li­jat ovat men­neet ohi ja seu­rauk­set sen mukai­sia. Ymmär­tääk­se­ni jot­kut tut­ki­jat­kin ovat useam­man kes­kus­tan mal­lia suo­si­tel­leet. Heil­lä ei ole saman­lai­sia ideo­lo­gi­sia rajoi­tuk­sia kuin poliit­ti­sil­la päät­tä­jil­lä tun­tuu olevan.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­loin kun asun­to­lai­nan kor­ko oli 12%, ei pal­jon loh­dut­ta­nut, että sel­lai­sen oli­si saa­nut, jos oli­si pys­ty­nyt tuo­lai­sen koron mak­sa­maan. On sil­lä korol­la­kin jokin vai­ku­tus asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Ennen asun­to­lai­nan sai kor­kein­taan 50 pro­sent­tiin asun­non arvos­ta ja kor­kein­taan vii­dek­si vuo­dek­si. Aika huo­no tilan­ne on olta­va, jos nyt ei saa lai­naa asun­toa vas­taan, jos ensin sääs­tää itse 50 %. Ei voi väit­tää asioi­den ole­van huo­nom­min kuin aiem­min, vaik­ka ne eivät ole­kaan mak­si­maa­li­sen hyvin.

    Aika kau­as saat men­nä ajas­sa, kun sääs­tö­osuus­vaa­ti­mus oli 50%. 70 % löy­tyy 70 ‑luvun lopul­ta. Kor­ko oli 10% paik­keil­la, jopa 12%, mut­ta se kan­nat­ti mak­saa, jos pys­tyi, kos­ka inflaa­tio vii­let­ti kovem­paa tah­tia. Lai­na-aika käy­tän­nös­sä max 10 vuotta.

    Sil­ti, tilan­ne­han on se, että tuol­loin edul­li­sim­paan aikaan oste­tun pie­nen kan­ta­kau­pun­gin asun­non oli­si voi­nut pitää vaik­ka tyh­jil­lään näi­hin päi­viin ja sil­ti sii­tä sai­si voit­toa myy­täes­sä. Väliin osu­nut put­ki­re­mont­ti ei tilan­net­ta muuta.

    Jokin täs­sä välis­sä on men­nyt pahas­ti vink­sal­leen. Laa­dul­li­ses­ta ongel­mas­ta olen pää­osin samaa mieltä.

  44. Lii­an van­ha: Nyt vaa­di­taan myös mak­su- ja riskinsietokykyä.


    Kuten alla ole­van tilas­ton tau­lu­kois­ta näkyy , omis­tusa­su­ja käyt­tää tulois­taan n 10 % asu­mi­seen, vuo­kra­lai­nen n 25 %

    Eri­tyi­sen kär­jis­ty­nyt tilan­ne on Pääkaupunkiseudulla:Omistusasuja käyt­tää asu­mi­seen 11 % tulois­ta, vuo­kra­lai­nen liki 30 %.

    Ero joh­tuu tie­tys­ti sii­tä­kin, että hyvä­tu­loi­set asu­vat omis­tusa­sun­nos­sa ja pie­ni­tu­loi­set vuokralla.

    Asu­mis­me­no­jen kehi­tys­kin kul­kee niin ettei se suo­si vuo­kra­lais­ta, vuo­kra­lais­ten asu­mis­me­no­jen osuus tulois­ta kas­vaa nopeam­min kuin omistusasujien. 

    Tuloe­ro­jen kas­vu lisää tätä­kin kaut­ta eriarvoisuutta
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/02/tjt_2012_02_2014-04–10_kat_002_fi.html

    Vale, suur­va­le, tilas­to… On mel­koi­sen mer­kil­lis­tä, että asu­mis­kus­tan­nuk­siin (siis kus­tan­nuk­siin, ei vain menoi­hin) las­ke­taan tilas­tois­sa mukaan asun­to­lai­nan korot (=rahan hin­ta), mut­ta ei kui­ten­kaan todel­li­sia pää­oma­kus­tan­nuk­sia. Eli jos joku muu (pank­ki) omis­taa rahan, sil­lä on arvoa (syn­tyy kus­tan­nus), mut­ta jos omis­tat sen itse, kus­tan­nus kato­aa mys­ti­ses­ti. Osaa­ko joku selit­tää, mihin rahan hin­ta kato­aa, jos omis­tat sen rahan (asun­non) itse? Itse asun velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa, jon­ka arvo on noin 600000 e. Asu­mis­kus­tan­nuk­sik­si las­ken noin 2000 e/kk. Suo­rat asu­mis­ku­lut ja kiin­teis­tö­ve­ro noin 400 e/kk ja pää­oma­kus­tan­nuk­set noin 1600 e (kor­ko­kan­nal­la 3,2 %). Myös saa­mat­ta jää­nyt tulo on aina­kin yksi­tyis­ta­lou­del­le kus­tan­nus. Osmo tämän var­mas­ti ymmär­tää, kun on sen ver­ran asu­mis­tu­lon verot­ta­mi­ses­ta puhu­nut 😉 Rau­ta­lan­gas­ta vään­net­ty­nä: voi­sin saa­da tuol­la asu­mi­see­ni inves­toi­mal­la­ni 600000 eurol­la noin 1600 e/kk tuloa (esim. rahas­toil­la mata­lal­la ris­kil­lä). Vuo­kral­la asu­va ulkois­taa omis­ta­mi­sen ris­kit ja mak­saa sii­tä kor­vaus­ta ris­kin otta­jal­le (asun­non arvo voi myös las­kea). Ei todel­li­sis­sa asu­mis­kus­tan­nuk­sis­sa niin kovin suur­ta eroa kui­ten­kaan ole. 

    Jos mak­sat vuo­den vuo­krat ker­ral­la etu­kä­teen tam­mi­kuus­sa (sijoi­tat pää­omaa), ovat­ko lop­pu­vuo­den todel­li­set asu­mis­kus­tan­nuk­set sit­ten 0 e/kk?

    Se, että asun­to­lai­no­jen korot ovat vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia, on sekä moraa­li­ses­ti kysee­na­lais­ta vuo­kra-asu­jien näko­kul­mas­ta että fak­ti­ses­ti val­tion tukea pan­keil­le. Tätä jär­jes­tel­mää pitäi­si tar­kas­tel­la hyvin kriit­ti­ses­ti, kuten Osmo ihan oikein on tehnytkin.

  45. Lii­an van­ha kirjoitti:

    Lap­set näyt­tä­vät ola­van reu­na-alueil­la, eni­ten lap­sia on poh­joi­sen ja idän peruspiireissä”

    Tuo nyt on ihan idioot­ti­mai­nen tapa aja­tel­la asi­aa. Noi­ta perus­pii­re­jä vie­lä suu­rem­pi mää­rä lap­sia on Oulun lää­nis­sä. Töttöröö.

    Lap­si­ti­heys (lap­sia per neliö­ki­lo­met­ri) on suu­rim­mil­laan kes­kus­tas­sa, Laut­ta­saa­res­sa ja myös Myllypurossa:

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sivuil­ta löy­tyy sel­vi­tys eri vaih­toeh­dois­ta jär­jes­tää lii­ken­ne Kruu­nu­vuo­ren ran­taan. Sii­nä on sel­vi­tet­ty myös lauttaliikenne. 

    Läh­tees­sä (Sel­vi­tys laut­taan perus­tu­vas­ta jouk­ko­lii­ken­ne-yhtey­des­tä Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja Laa­ja­sa­lon välil­lä. Hel­sin­ki 2011, 69 s. + liitt. 13 s., jon­ka jul­kai­si­ja on Hel­sin­gin kau­pun­ki, Talous- ja suun­nit­te­lu­kes­kus, ja teki­jät: Des­tia Oy Infra­suun­nit­te­lu, Finn­fer­ries), johon tuo mai­nit­se­ma­si arvio “sur­keas­ta pal­ve­lu­ta­sos­ta” ilmei­ses­ti poh­jau­tuu, tode­taan (ks. s. 63):

    Lii­ken­ne-ennus­teen mukaan rat­kai­sul­la ei voi­da kui­ten­kaan pääs­tä jouk­ko­lii­ken­ne­sil­taa vas­taa­vaan pal­ve­lu­ta­soon. Lii­ken­ne-ennus­teen las­ken­ta­mal­lin tulok­set joh­to­pää­tök­si­neen mää­rit­ty­vät kui­ten­kin ohjel­mis­toon syö­te­tyis­tä para­met­reis­ta ja las­ken­ta­kaa­vois­ta, joten saa­dun tulok­sen luo­tet­ta­vuu­teen tulee suh­teu­tua kriittisesti.”

    Joko olin luke­nut tuon vii­mei­sen totea­muk­sen jo aiem­min, tai sit­ten en, mut­ta toi­saal­ta näin moni­mut­kai­ses­ta ja eri vuo­ro­vai­ku­tuk­sia sisäl­tä­vän asian osal­ta se (kriit­ti­sen suh­tau­tu­mi­sen tar­ve saa­dun tulok­sen luo­tet­ta­vuu­teen) on mie­les­tä­ni jo muu­ten­kin ennal­ta pääteltävissä.

  47. Sam­po Smo­lan­der:
    Lii­an van­ha kirjoitti:

    Lap­set näyt­tä­vät ola­van reu­na-alueil­la, eni­ten lap­sia on poh­joi­sen ja idän peruspiireissä”

    Tuo nyt on ihan idioot­ti­mai­nen tapa aja­tel­la asi­aa. Noi­ta perus­pii­re­jä vie­lä suu­rem­pi mää­rä lap­sia on Oulun lää­nis­sä. Töttöröö.

    Lap­si­ti­heys (lap­sia per neliö­ki­lo­met­ri) on suu­rim­mil­laan kes­kus­tas­sa, Laut­ta­saa­res­sa ja myös Myllypurossa:

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/

    Tuo­han on vain las­ten määär pin­ta-alaa koh­ti, ei se ker­ro per­heen koos­ta , eikä asu­mis­tar­pees­ta ja asun­non koon tarpeesta .
    Ete­läi­ses­sä suur­pii­ris­sä on alle 18 vuo­tiai­ta n 13700 ja Koil­li­ses­sa yli 20000.noilla abso­luut­tisl­la mää­ril­lä voi suun­ni­tel­la kou­lu­jen , päi­vä­hoi­to­loi­den ym kapasiteettja,

    Lasta/km2 on nice-to-know-tietoa

  48. Itse asun velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa, jon­ka arvo on noin 600000 e. Asu­mis­kus­tan­nuk­sik­si las­ken noin 2000 e/kk. Suo­rat asu­mis­ku­lut ja kiin­teis­tö­ve­ro noin 400 e/kk ja pää­oma­kus­tan­nuk­set noin 1600 e (kor­ko­kan­nal­la 3,2 %). Myös saa­mat­ta jää­nyt tulo on aina­kin yksi­tyis­ta­lou­del­le kustannus. ”

    Unoh­dit las­kea, että asun­to­si arvo kas­vaa koko ajan.
    Jos kämp­pä­si on Hel­sin­gis­sä niin tänä­kin lama­vuon­na hin­ta nousee n 5 % eli n 30000 euroa.
    Kun inflaa­tio­kin on alle pro­sen­tin niin reaa­li­tuot­toa­kin syn­tyy koko ajan.

    Joil­la­kin on aika huo­no busi­nek­sen taju, ei ole ihme jos Suo­mel­la menee huonosti.…..

    1. Asun­non arvon nousul­la on mer­ki­tys­tä hel­sin­ki­läi­sil­le vain, jos he jos­kus elä­män­sa aika­na aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­ne­kin kepu­lan­di­aan. Jos tark­joi­tus on elää Hel­sin­gis­sä elä­män­sä lop­puun saak­ka, hin­ta­ta­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa.

  49. Lii­an van­ha:

    Unoh­dit las­kea, että asun­to­si arvo kas­vaa koko ajan.
    Jos kämp­pä­si on Hel­sin­gis­sä niin tänä­kin lama­vuon­na hin­ta nousee n 5 % eli n 30000 euroa.
    Kun inflaa­tio­kin on alle pro­sen­tin niin reaa­li­tuot­toa­kin syn­tyy koko ajan.

    Joil­la­kin on aika huo­no busi­nek­sen taju, ei ole ihme jos Suo­mel­la menee huonosti…… 

    En unoh­ta­nut, Osmo jo ehti syyn­kin ker­toa. Sijoit­tai­si­ko Lii­an Van­ha vaik­ka puo­li mil­joo­naa ‑2…+5 % vaih­te­le­val­la korol­la, jos ehto­na on, että et voi rea­li­soi­da pää­omaa etkä tuot­toa seu­raa­vaan 30 vuo­teen? Arvon nousu ei siis pois­ta pää­oma­kus­tan­nus­ta asu­mis­kus­tan­nuk­sis­ta mai­ni­tus­ta syys­tä. Pää­oma­kus­tan­nus on reaa­li­nen, kos­ka sai­sin sen kuu­kausit­tai­sen tulon käyt­töö­ni sijoit­ta­mal­la pää­oman (vaik­ka sit­ten vuo­kra-asun­toi­hin; sai­sin sil­lä 3–5 pien­tä asun­toa vuo­krat­ta­vak­si!), mut­ta oman asun­to­ni arvon­nousua en voi käy­tän­nös­sä rea­li­soi­da tulok­si, kos­ka asut­ta­va on. Päin­vas­toin, arvon­nousu lisää asu­mis­kus­tan­nuk­sia (siis tuo­ta pää­kus­tan­nus­ta eli mene­tet­tyä tuloa) jat­ku­vas­ti, kuten Lii­an Van­ha itse­kin todis­ti. Toki suh­dan­teis­ta riip­puen asun­to­ni arvo voi myös pudo­ta, jos­kin sijain­nin takia se on epätodennäköistä.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­non arvon nousul­la on mer­ki­tys­tä hel­sin­ki­läi­sil­le vain, jos he jos­kus elä­män­sa aika­na aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­ne­kin kepu­lan­di­aan. Jos tark­joi­tus on elää Hel­sin­gis­sä elä­män­sä lop­puun saak­ka, hin­ta­ta­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa. 

    Näin on. Sii­tä olen samaa miel­tä, että hin­ta­ta­so pitäi­si saa­da mil­tei kei­nol­la mil­lä hyvän­sä sen ver­ran alas, että per­heil­lä jää mui­hin­kin sijoi­tuk­siin varaa. Olen vain epäi­le­väi­nen tämän asian suh­teen. Teh­tiin mitä tahan­sa koti­ta­lou­det ruuh­ka­seu­duil­la lait­ta­vat asu­mi­seen kaik­ki eurot + 1 euroa. Vrt. jono suo­sik­kibän­din kon­sert­tiin. Jos toi­mit kon­ser­va­tii­vi­sen ratio­naa­li­ses­ti et mah­du koko alueelle.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olen myös esit­tä­nyt, että Paki­lan tont­tien raken­nusoi­keus nos­tet­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti vähin­tään 0,4:ään.

    Paki­la on ihan mie­len­kiin­toi­nen tapaus. Abso­luut­ti­nen väen­ti­heys ei ole sijain­tiin näh­den hyvä, mut­ta Jos luke­mat 9000 as/4 km² kos­ke­vat sitä aluet­ta, jon­ka itse ymmär­rän Paki­la­na (Itä-Paki­la, Län­si-Paki­la, Palo­hei­nä), niin mää­rä on läh­tö­koh­tiin näh­den kor­kea. Alu­een poik­ki menee pari maan vilk­kain­ta moot­to­ri­tie­tä, ja nii­den väli­nen liit­ty­mä on myös alu­eel­la. Lisäk­si alu­eel­la on vie­lä jon­kin ver­ran teol­li­suusa­luet­ta (Tuusu­lan­tien itäpuolella).

    Läh­tö­koh­ta­han on ollut yksi per­he / 1500 m² plus infran vaa­ti­ma tila. Neli­hen­ki­sil­lä per­heil­lä tuo­hon ei saa teo­rias­sa­kaan kuin 2000 as/km2, jos alu­eel­la ei ole muu­ta kuin tont­te­ja ja tietä.

    Täl­lä het­kel­lä nykyi­sel­lä raken­nusoi­keu­del­la (tai­taa olla 0,3 tuol­la alu­eel­la) sai­si peri­aat­tees­sa noin nelin­ker­tai­sen mää­rän väkeä, jos­kin pie­nem­pi per­he­ko­ko saat­taa joh­taa pie­nem­piin luke­miin, eikä Hel­sin­gis­sä ole ihan täy­teen raken­net­tu­ja pientaloalueita.

    Paki­lan alue oli­si mie­len­kiin­toi­nen tar­kas­tel­ta­va sii­nä suh­tees­sa, miten sen tiheys on kehit­ty­nyt uudis­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä, kos­ka sitä tun­tuu alu­eel­la ole­van paljon.

    Raken­nusoi­keu­den nos­ta­mi­nen tun­tuu vii­saal­ta teol­ta, mut­ta sitä ei saa teh­dä lii­an pie­ni­nä lisäyk­si­nä. Jos lisä­tään vain vähän, lisä­ra­ken­nusoi­keu­del­le on mer­ki­tys­tä vain pur­ka­van uudis­ta­mi­sen koh­dal­la, ja sii­nä on juna jo osit­tain men­nyt (yhdis­tel­mä huo­no­kun­toi­nen tönö ja iso tont­ti ei ole enää kovin ylei­nen). Aina­kin tätä oli­si hyvä tar­kas­tel­la vähän tar­kem­min alu­een tont­ti­ra­ken­net­ta vas­ten. Jos ton­til­la on 50 m² lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta, sil­lä ei tee mitään muu­ta kuin laa­jen­nuk­sen taloon, ja sil­loin ton­til­le ei muu­ta uut­ta väkeä.

    Toi­nen jut­tu on se, että jos pien­ta­lo­ra­ken­nusoi­keus on esi­mer­kik­si 0,4, kaa­va­mää­räyk­siä talo­jen etäi­syyk­sis­tä ton­tin reu­noi­hin pitää tar­kas­tel­la aika tar­kas­ti. Jo nykyi­sel­lään 0,3 tar­koit­taa sitä, että yhdel­le van­hal­le rin­ta­ma­mies­ton­til­le voi raken­taa nel­jä kol­mi­ta­sois­ta noin 200 m²:n taloa, kun osa tilois­ta on sopi­van mata­laa. (Myyn­ti-ilmoi­tuk­ses­sa tie­tys­ti lukee 112 + 90 m².)

    Ehkä raken­nusoi­keu­den voi­si joten­kin sitoa eril­li­sis­sä raken­nuk­sis­sa ole­vien asun­to­jen mää­rään? (Jos sen sitoo muu­ten vain asun­to­jen mää­rään, oma­ko­ti­ta­loi­hin tulee pal­ve­li­ja­nyk­siöi­tä per­heen nuorisolle.)

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­non arvon nousul­la on mer­ki­tys­tä hel­sin­ki­läi­sil­le vain, jos he jos­kus elä­män­sa aika­na aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­ne­kin kepu­lan­di­aan. Jos tark­joi­tus on elää Hel­sin­gis­sä elä­män­sä lop­puun saak­ka, hin­ta­ta­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa.

    Tai jos hel­sin­ki­läi­nen myy omis­tusa­sun­ton­sa ja menee­kin vuo­kral­le. Sil­loin saa arvon­nousus­ta tul­leet rahat tilil­le ja aina­kin tääl­lä ruot­sis­sa voi jat­kaa asu­mis­ta vuo­kra-asun­nos­sa suu­rin­piir­tein samal­la kuu­kausi­kus­tan­nuk­sel­la kuin omistusasunnossakin.

    1. Suo­mes­sa ei kan­na­ta myy­dä omis­ta­maan­sa asun­toa ja men­nä sii­hen sen jäl­keen vuo­kral­le, kos­ka vuo­kraan koh­dis­tuu 30 %:n vero. Sik­si sel­lais­ta sopi­mus­ta, joka hyö­dyt­täi­si sekä osta­jaa että myy­jää on vai­kea luo­da. Toki veron voi kier­tää sil­lä, että saa oikeu­den jää­dä asu­maan yhtiö­vas­ti­ket­ta vas­taan vaik­ka 20 vuo­dek­si ja jos tuos­ta oikeu­des­ta myö­hem­min luo­puu, sii­tä saa kor­vauk­sen. En tie­dä hyväk­syi­si­kö verot­ta­ja täl­lais­ta kiertoa.

  53. Pek­ka Mäki­nen:
    … jos halu­aa pär­jä­tä ilman omaa autoa. Eli jos hakee elämänlaatua… 

    Tuo on hie­man yksioi­koi­nen käsi­tys elä­män­laa­dus­ta. Monel­le ne sei­kat, joi­ta pie­ni kau­pun­ki tai maa­lais­kun­ta tar­joa­vat, ovat elä­män­laa­tua. Heil­le asu­mi­nen Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa (tai Turus­sa tai Tam­pe­reel­la) on pai­na­jai­nen. 😀 Pitää siis ymmär­tää, ettem­me me kau­pun­ki­lai­set ole aina oikeassa.

    Suo­mi on koko­nai­suu­des­saan niin har­vaan asut­tu, että jul­ki­nen lii­ken­ne on pää­osas­sa maa­ta vain kus­tan­nus­te­ki­jä, joka on pyrit­tä­vä mini­moi­maan. Eli pää­osal­le suo­ma­lai­sis­ta hen­ki­lö­au­to on ainoa jär­ke­vä liikkumismuoto.

    Auto on käte­vä kau­pun­gis­sa­kin ja Hel­sin­gin kes­kus­tan uusien­kin aluei­den iso ongel­ma on lii­an vähäi­nen pai­koi­tus. Kadun­var­si­pai­kat tulee vara­ta mak­sa­vil­le asiak­kail­le, jot­ta syn­tyy pal­ve­lui­ta, joi­ta me pai­kal­li­set käy­täm­me. Siis syn­tyy sitä elä­män laa­tua, mik­si asum­me kau­pun­gis­sa. Esi­mer­kik­si Ruo­ho­lah­ti on lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­taan täy­del­li­nen katastrofi.

    Oleel­lis­ta on, ettei Hel­sin­gin kan­na­ta yrit­tää kil­pail­la pien­ten kau­pun­kien tai maa­lais­kun­tien kans­sa vaan Hel­sin­gin pitää kil­pail­la omil­la vah­vuuk­sil­laan. Hert­to­nie­mi on hyvä esi­merk­ki. Teol­li­suusa­lue on ruu­tu­kaa­vas­sa, mut­ta ongel­ma on van­hal­la asui­na­lu­eel­la, joka pitää kaa­voit­taa uudes­taan. Saman­lai­sia ongel­mia on län­si­puo­lel­la­kin usei­ta, kuten Munk­ki­vuo­ri, Mei­lah­ti, Haa­ga jne.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa ei kan­na­ta myy­dä omis­ta­maan­sa asun­toa ja men­nä sii­hen sen jäl­keen vuo­kral­le, kos­ka vuo­kraan koh­dis­tuu 30 %:n vero. Sik­si sel­lais­ta sopi­mus­ta, joka hyö­dyt­täi­si sekä osta­jaa että myy­jää on vai­kea luo­da. Toki veron voi kier­tää sil­lä, että saa oikeu­den jää­dä asu­maan yhtiö­vas­ti­ket­ta vas­taan vaik­ka 20 vuo­dek­si ja jos tuos­ta oikeu­des­ta myö­hem­min luo­puu, sii­tä saa kor­vauk­sen. En tie­dä hyväk­syi­si­kö verot­ta­ja täl­lais­ta kiertoa.

    Onko tuo todel­la noin? Jos kak­si luo­tet­tua vuo­kraa toi­sil­leen niin että ei syn­ny voit­toa eikö verot­ta­ja hyväk­sy sitä vaan las­kee vero­tet­ta­vaa voit­toa syn­ty­vän? “Luo­tet­tua” täs­sä aja­tus­lei­kis­sä sik­si, että osa­puo­lil­la ei oli­si min­kään­lais­ta motii­via kor­keam­paan vuo­kra­ta­soon joka tuot­taa voit­toa. Eihän omis­tusa­su­ja­kaan koh­dis­ta sii­hen omaan asun­toon­sa ris­kiä jon­ka seu­rauk­se­na las­kut­tai­si itse­ään todel­li­sia kulu­ja suuremmin 🙂

    1. Jos A ja B omis­ta­vat asun­non Turus­sa (A) ja Tam­pe­reel­la (B) ja A saa työ­pai­kan Tam­pe­reel­ta ja B Turus­ta, hei­dän ei kan­na­ta men­nä asu­maan ris­tiin tois­ten­sa asun­toi­hin, kos­ka verot­ta­ja arvioi molem­mil­le las­ken­nal­lis­ta vuo­kra­tu­loa. Ne asun­not kan­nat­taa myy­dä ris­tiin. Suo­mes­sa ei ole mitään jär­keä asua vuo­kral­la, kos­ka vuo­kraan koh­dis­tuu tuo 30 %:n vero, jota ei koh­dis­te­ta omistusasumiseen.

  55. Mitä se uudel­leen kaa­voit­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä tar­koit­taa? Mil­lai­siin toi­miin sel­lai­nen joh­taa ja mil­lä ajanjaksolla?

  56. Vihe­rins­si:Jos ton­til­la on 50 m² lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta, sil­lä ei tee mitään muu­ta kuin laa­jen­nuk­sen taloon, ja sil­loin ton­til­le ei muu­ta uut­ta väkeä. 

    On ihan mah­dol­lis­ta raken­taa taloa sen ver­ran modu­laa­ri­ses­ti, että sii­nä voi olla useam­pi asun­to (käy­tän­nös­sä) jois­ta yhden voi vuo­kra­ta. Tai näin peri­mä­tie­to kertoo.
    (Saat­taa vaa­tia omaa osaa­mis­ta tai kon­tak­te­ja raksalla.)

  57. Samp­pa: Itse asun velat­to­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa, jon­ka arvo on noin 600000 e. Asu­mis­kus­tan­nuk­sik­si las­ken noin 2000 e/kk. Suo­rat asu­mis­ku­lut ja kiin­teis­tö­ve­ro noin 400 e/kk ja pää­oma­kus­tan­nuk­set noin 1600 e (kor­ko­kan­nal­la 3,2 %).

    Miten las­kit pää­oma­kus­tan­nuk­set? Ole­tit­ko tuos­sa, ettei asun­to­si hin­ta nouse lain­kaan? Käy­tän­nös­sä se tie­ten­kin nousee, ellei nyt satu erin­omai­sen huo­no munk­ki (hyp­pä­sit asun­to­mark­ki­noil­le 1980-luvun lopus­sa). Asun­to­jen reaa­li­hin­nat ovat nous­seet pää­kau­pun­ki­seu­dul­la lähes kak­sin­ker­tai­sik­si 1980-luvun alus­ta las­kien (jäte­tään huo­miot­ta toi­saal­ta piik­ki 1980-luvun lopus­sa ja kuop­pa 1990-luvun alus­sa). Mitä reaa­li­nen kas­vu oli­si ollut tuol­la mai­nit­se­mal­la­si nimelliskorkotasolla? 

    Huo­mioi lisäk­si se, että omis­tusa­su­ja saa vähen­tää korot verois­ta, eikä jou­du mak­sa­maan sii­tä las­ken­nal­li­ses­ta asu­mis­tu­los­taan veroa.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­non arvon nousul­la on mer­ki­tys­tä hel­sin­ki­läi­sil­le vain, jos he jos­kus elä­män­sa aika­na aiko­vat muut­taa pois maas­ta tai jon­ne­kin kepu­lan­di­aan. Jos tark­joi­tus on elää Hel­sin­gis­sä elä­män­sä lop­puun saak­ka, hin­ta­ta­son nous­dus­ta ei ole hyö­tyä vaan haittaa. 

    Näin jos jäl­ke­läi­sil­le jää­vän perin­nön suu­ruu­del­la ei ole mitään väliä, eivät­kä jäl­ke­läi­set asu Helsingissä.

    Jos perin­nön jaka­jia ei ole (tai kitu­piik­ki ei halua heil­le jät­tää sent­tiä­kään), niin kal­liin asun­non omis­ta­ja voi tie­ten­kin hank­kia ekstraa eläk­kee­seen­sä otta­mal­la vii­me vuo­sik­seen asun­to­lai­nan, jota ei tar­vit­se lyhen­tää, mut­ta asun­to menee kuo­le­man jäl­keen pan­kil­le. Mitä arvok­kaam­pi asun­to, sitä isom­paan lai­naan pank­ki suostuu. 

    Oikeas­taan asun­non arvon­nousul­la ei ole mer­ki­tys­tä vain sii­nä har­vi­nai­ses­sa tapauk­ses­sa, että suku­pol­ves­ta toi­seen asu­taan sii­nä samas­sa asun­nos­sa (tai aina­kin sil­lä seu­dul­la, jota arvon­nousu koskee).

  59. Samu­li Saa­rel­ma: Näin jos jäl­ke­läi­sil­le jää­vän perin­nön suu­ruu­del­la ei ole mitään väliä, eivät­kä jäl­ke­läi­set asu Helsingissä.

    Toi­saal­ta jos perin­nön jät­tä­jää sat­tuu jos­tain kum­man syys­tä kiin­nos­ta­maan enem­män se, mitä perin­nöl­lä var­si­nai­ses­ti pys­tyy teke­mään kuin se, min­kä­lai­ses­ta nume­ros­ta perin­tö­ve­ro las­ke­taan, asun­to­jen hin­nan nousus­ta ei taas ole muu­ta kuin haittaa.

  60. tcrown: Toi­saal­ta jos perin­nön jät­tä­jää sat­tuu jos­tain kum­man syys­tä kiin­nos­ta­maan enem­män se, mitä perin­nöl­lä var­si­nai­ses­ti pys­tyy teke­mään kuin se, min­kä­lai­ses­ta nume­ros­ta perin­tö­ve­ro las­ke­taan, asun­to­jen hin­nan nousus­ta ei taas ole muu­ta kuin haittaa.

    Kuin­ka­han ylei­nen tapaus on, että joku peri­jöis­tä oikeas­ti jää asu­maan perintötaloonsa?Itse kun en tun­ne ainut­ta­kaan täm­möis­tä hen­ki­löä ja kyl­lä­hän omas­sa­kin suvussa/lähipiirissä on minun­kin elin­ai­ka­na noi­ta perin­tö­jä siir­ty­nyt jo parin­kin suku­pol­ven ylitse.

    Sii­nä vai­hees­sa kun sitä perin­töä alkaa tule­maan, on jo suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä omat asun­not han­kit­tu­na. Poik­keuk­sen teke­vät var­maan maan­vil­je­li­jä­per­heet, jois­sa joku peri­jöis­tä jää sit­ten pitä­mään kotitilaa.

  61. tcrown: Toi­saal­ta jos perin­nön jät­tä­jää sat­tuu jos­tain kum­man syys­tä kiin­nos­ta­maan enem­män se, mitä perin­nöl­lä var­si­nai­ses­ti pys­tyy teke­mään kuin se, min­kä­lai­ses­ta nume­ros­ta perin­tö­ve­ro las­ke­taan, asun­to­jen hin­nan nousus­ta ei taas ole muu­ta kuin haittaa. 

    Niin, jos se perin­tö­asun­non myyn­nis­tä saa­ta­va raha käy­te­tään asun­non osta­mi­seen samas­ta kau­pun­gis­ta, ei kysei­ses­sä kau­pun­gis­sa tapah­tu­va asun­to­jen hinn­an­nousu ole hyvä asia. Sik­si­pä juu­ri mai­nit­sin sen poik­keuk­se­na. Minus­ta tämä on kui­ten­kin poik­keus eikä sään­tö. Vie­lä har­vi­nai­sem­paa on tie­ten­kin se, että joku peril­li­sis­tä jää asu­maan sii­hen perit­tä­vään asuntoon. 

    Ylei­ses­ti joka tapauk­ses­sa pätee, että mitä arvok­kaam­pi se asun­to on, sitä enem­män sil­lä “pys­tyy tekemään”.

    1. Onko poik­kes eikä sään­tö, että peril­li­set jää­vät asu­maan samal­le paik­ka­kun­nal­le. Nime­no­maan Hel­sin­gis­sä se on sään­tö, mut­ta tap­pio­alueil­la toki poik­keus. Omas­ta kou­lu­luo­kas­ta­ni Suo­men sisl­lä pisim­mäl­le oli pääs­syt Kera­val­le muut­ta­nut. Muu­ta­ma oli muut­ta­nut ulko­mail­le, mut­ta Suo­men sisäl­lä ei kukaan Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­lel­le. Hel­sin­ki on täs­sä olen­nai­nen, kos­ka mer­kit­tä­vim­mät asun­to­jen arvon nousut ovat täällä. 

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Mil­lai­sil­la sil­mä­la­seil­la oikein luet kir­joi­tuk­sia­ni. Minä­hän sanoin, että asu­mis­ta pitäi­si kes­kit­tää nime­no­maan Hel­sin­kiin, kun nyt val­tio vaat­tii sirot­te­le­maan sitä pit­kin Uuden­maan kehys­kun­tia, viak­ka ne eivät nyt­kään saa hank­kei­taan liikkeelle.
    mut­ta se vaa­tii val­tiol­ta myös toi­mia. Tämä tulee Hel­sin­gil­le tol­kut­to­man kal­liik­si. Lisäk­si val­tio voi­si jou­dut­taa sitä, että tie­lai­tos luo­vut­tai­si jät­ti­mäi­set maa-alu­een­sa moot­to­ri­teis­tä hyö­ty­käyt­töön. Aloi­tet­tai­siin vaik­ka Turun­väy­läs­tä Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la. Sii­tä kun tekee kadun ja lait­taa sii­hen vii­den­kym­pin nopeus­ra­joi­tuk­sen (melu, suo­ja­tiet), vapau­tu­val­le maal­le saa asun­not 4000 hengelle.
    Mut­ta t5arvittaisiin myös val­tion rahaa infra­ra­ken­ta­mi­seen. Meil­lä odot­taa 15 000 asuk­kaan asui­na­lue Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa sitä, että sin­ne saa­tai­siin aikaan kel­vol­li­nen lii­ken­neyh­tyeys, kos­ka kumi­pyär­lii­ken­teel­lä se on 20 kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta. Eatiuk­ka­sil­ta mak­saa 200 mil­joo­naa. Jos Hel­sin­ki oli­si maa­seu­tu­ka­pun­ki, kaik­ki pitäi­si­vät itses­tään sel­vä­nä, että val­tio osal­li­su­tui­si kustannuksiin.

    En mal­ta olla palaut­ta­mat­ta mie­leen, että OS on halii­tus­puo­lu­een kan­san­edus­ta­ja, ja että puo­lue voi­si hal­li­tuk­ses­sa Turun­väy­län bule­var­di­soin­nin suh­teen teh­dä jota­kin. Kokoo­mus­lai­sil­le voi­si sanoa, että sii­nä­hän teil­le tulee uut­ta vaa­li­kar­jaa, sil­lä muis­ti­ku­va­ni mukaan Munk­ki­nie­mi ja Munk­ki­vuo­ri ovat vah­vo­ja Kokoo­muk­sen kannatusalueita.

    Kruu­nu­vuo­ren­sil­ta mak­sai­si 13.300 / asu­kas eli pyö­rein luvuin 30.000 e /asuinkunta, siis par­ja­tun auto­pai­kan hinta. 

    En ole aivan innos­tu­nut asias­ta, sil­lä ilman Kruu­nu­vuo­ren sil­taa Laa­ja­sa­lo oli­si kaik­ki pal­ve­lut tar­joa­va toi­mi­va ali­ka­pun­ki. Sil­ta vei­si kysyn­tää Hel­sin­gin kes­kus­taan ja näi­vet­täi­si Laa­ja­sa­lon pal­ve­lu­poh­jan. Asi­aa on syy­tä kat­soa täs­tä­kin vinkkelistä.

    Sil­tayh­teys­hän ei oleeel­li­ses­ti paran­tai­si kes­ki­sen ja itäi­sen Laa­ja­sa­lon yhteyk­sä kes­kus­taan. Sem­min­kin, kun laa­ja­sa­lo­lais­ten työ­pai­kat ovat ehkä Itä­kes­kuk­ses­sa, Pasi­las­sa tai Herttoniemessä.

  63. Koti-isä: Ehkä­pä kyn­nys­ky­sy­mys tie­tyl­le pie­nel­le osajou­kol­le on se, että se muu­ta­man neliön nur­mik­koa­lue pitää olla oma, se ei saa olla yhteinen. 

    Yhteis­tä nur­mik­koa­luet­ta ei saa sisus­taa tai muu­ten hyö­ty­käyt­tää halua­mal­laan taval­la. Et voi myös­kään kiel­tää mui­ta häi­rit­se­mäs­tä omaa rau­haa­si sil­lä etkä oles­kel­la sii­nä aivan yhtä vapaas­ti kuin omal­la pläntillä.
    Ero on siis suu­rem­pi kuin kuvittelet.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa ei kan­na­ta myy­dä omis­ta­maan­sa asun­toa ja men­nä sii­hen sen jäl­keen vuo­kral­le, kos­ka vuo­kraan koh­dis­tuu 30 %:n vero. Sik­si sel­lais­ta sopi­mus­ta, joka hyö­dyt­täi­si sekä osta­jaa että myy­jää on vai­kea luo­da. Toki veron voi kier­tää sil­lä, että saa oikeu­den jää­dä asu­maan yhtiö­vas­ti­ket­ta vas­taan vaik­ka 20 vuo­dek­si ja jos tuos­ta oikeu­des­ta myö­hem­min luo­puu, sii­tä saa kor­vauk­sen. En tie­dä hyväk­syi­si­kö verot­ta­ja täl­lais­ta kiertoa.

    Tämä 30 % vero­koh­dis­tuu puh­taa­seen vuo­kra­tuot­toon eli vuo­kras­ta on vähen­net­ty hoi­to­vas­tik­keet. Myös vle­na­kor­ko on vähenn­sy­kel­poi­nen menoerä.

    Oikea huo­mio, että vuo­kra-asu­mi­sen ja omis­tua­su­mi­sen vero­tus­koh­te­lu tekee ison rahan vuo­des­sa kotitaloudelle

    Oli­si ihan hyvä mie­les­sä tut­kia hypo­tee­sia, että asun­non vuo­kra­tuot­to oli­si vero­va­paa­ta tuloa. Las­kin mie­les­sä­ni, että koti­ta­louk­sien omis­ta­mien asun­to­jen pää­oma­tu­lo­ve­ro­me­ne­tys val­tiol­le oli­si noin 750 Me. Jaet­tu­na maan kai­kii­en asun­to­kun­tien kes­ken tämän kor­vaa­mien jul­ki­sel­le talou­del­le vaa­ti­si noin 300 euron koro­tus­ta kiinteistöveroon.

    Jos­sa­kin voi tie­ten­kin olla des­maa­li­pilk­ku vää­räs­sä paikassa…

  65. Sylt­ty: Ei ole ei, mut­ta point­ti­ni oli­kin, etten edes väi­tä ison oman pihan ole­van mikään ylei­nen hyvän elä­män­laa­dun edel­ly­tys (vas­ta­sin siis vies­tiin, jos­sa kau­pun­gin kes­kus­tas­sa asu­mi­nen näh­tiin kate­go­ri­ses­ti elä­män­laa­tuun panos­ta­mi­se­na). Minul­le se on, aika monel­le muul­le ei.

    Minul­le taas lap­set­to­muus on elä­män­laa­dun edel­ly­tys. Lisään­ty­mi­nen on tar­pee­ton­ta ja yliar­vos­tet­tua. Samoin leh­tien hara­voi­mi­nen ja lumenluonti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.