Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (4) Helsingiltä vaaditaan nopeampaa kasvua

Vaik­ka olisi hyvä, että Helsin­ki saisi Suomen sisäl­lä hyviä kil­pail­i­joi­ta ja voisi kas­vaa vähän hitaam­min, tois­taisek­si Helsin­gin seudun kun­tien on otet­ta­va vas­taan kas­va­va väestö. Eri­ty­is­vas­tuu tästä on Helsin­gin kaupungilla – yhdyskun­tarak­en­teen vuok­si. Jos seudun kun­tien kesken olisi mah­dol­lista sopia järkevästä yhdyskun­tarak­en­teesta, olisi mah­dol­lista purkaa väestönkasvua vas­tu­ullis­es­ti mui­hinkin kun­ti­in, mut­ta tois­taisek­si tämä merk­it­sisi vain yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista, lisään­tyvää liiken­netarvet­ta ja huonoa palvelutasoa.

Helsinkiä on moitit­tu liian hitaas­ta kaavoit­tamis­es­ta. Viimek­si moitit­ti­in eilen A‑studiossa. Koko Suo­mi kuulem­ma kär­sii siitä, ettei Helsin­ki päästä ihmisiä työ­paikko­jen äärelle työttömyysalueilta.

Helsin­gin väestönkasvu on ollut viime vuosi­na noin 8500 asukas­ta vuodessa. Tämä tarkoit­taa noin Porin kokoisen kaupun­gin rak­en­tamista kymme­nessä vuodessa. Tämä ei ole aivan hal­paa. Helsin­ki on aset­tanut investoin­tika­ton, 435 M€ vuodessa, mikä estää tehokkaasti nopeut­ta­mas­ta asuin­to­tuotan­toa. Luulen, että Porin infra­struk­tu­urin ja kun­nal­lis­ten palvelu­raken­nusten arvo on yli 4,35 miljardia.

Koko seu­tu kas­vaa noin 17 000 asukkaal­la vuodessa eli 200 000 asukkaal­la 12 vuodessa.

Kuitenkin, niin kauan kun asun­to­jen hin­ta Helsingis­sä on näin tolkut­toman korkea, Helsin­gin pitäisi pystyä rahoit­ta­maan huo­mat­ta­va osa väestön kasvus­ta maapoli­ti­ikalla, siis maan­lu­ovu­tus­tu­loil­la ja yksi­ty­istä maa­ta kaavoitet­taes­sa arvon­nousun leikkaamisilla.

Moni on vaat­in­ut maan hin­nan alen­tamisek­si varas­toon tehtäviä kaavo­ja. Val­tioneu­vos­to näyt­ti vaa­ti­van kah­den miljoo­nan neliön reserviä. Kaavoit­ta­jan tus­si ei paljon mak­sa, mut­ta ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si mak­saa noin 500 €/kerrosneliö. Kak­si miljoon­aa varas­tossa ole­vaa kem­miä mak­saisi siis miljardin.

Minne raken­netaan ja mitä?

Ihmiset ovat eri­laisia, ja hyvä niin. Hyvässä kaupungis­sa on kysyn­tää vas­taavasti tilaa eri­laisille asum­is­muodoille. Kysyn­tää on tar­jon­taan näh­den paljon kan­takaupunki­mai­sista ker­rostaloa­sun­noista (ratik­ka ja hissi ‑kon­sep­ti) ja hyvin sijait­se­vista omako­tialueista. Syr­jäisiä ker­rostaloaluei­ta ei tarvi­ta eikä pidä myöskään rak­en­taa, kos­ka niihin sisäl­tyy vah­va slum­mi­u­tu­misen riski.

Huonos­ti sijait­se­van omakoti­ton­tin saa vielä myy­dyk­si, mut­ta mik­si rak­en­taa huonos­ti sijait­se­via, kun voi rak­en­taa hyvin sijait­se­via? Sijain­ti on tärkeä myös omako­ti­a­sukkaalle. Sen näkee, kun ver­taa omakoti­tont­tien hin­to­ja vaikka­pa Oulunkylässä. Talon rak­en­t­a­mi­nen hyvälle ja huonolle paikalla mak­saa yhtä paljon. Sik­si on haaskaus­ta rak­en­taa niitä huonoille paikoille.

Maan valmis­tus on tiet­tävästi lopetet­tu (pait­si esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa), mut­ta hyvien sijain­tien rak­en­tamista ei tarvitse lopet­taa. Helsin­gin seudul­ta puut­tuu idea kaupunki­rak­en­teesta, ja siitä kär­simme kaikki.

Itse esimerkik­si olen hyvin tykästynyt kun­nol­liseen puu­tarhakaupunkikon­sep­ti­in. En voi ymmärtää, mik­si kehyskun­nat eivät toteu­ta sitä.

Lisää seu­raavis­sa postauksissa.

24 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (4) Helsingiltä vaaditaan nopeampaa kasvua”

  1. Olen ymmäl­lä. Olen käsit­tänyt, että OS halu­aa koko pääkaupunkiseudun keskus­tan mallis­es­ti täy­teen iso­ja talo­ja yms. Nyt hän ilmoit­taa ole­vansa tykästynyt puu­tarhakaupunkikon­sep­ti­in. Mitähän OS:n ko jut­tu tarkoittaa?

    1. MIVa,
      Uskot omi­in väärinkäsi­tyk­si­isi. Olen sanonut, että kan­takaupunkia tarvi­taan LISÄÄ, kos­ka sen kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Ei sa tarkoi­ta, että KAIKKIEN pitäisi asua ker­rostalos­sa ratikkare­itin varrella.

  2. Helsin­ki sotkeu­tuu kaavoit­tamisen lisäk­si mon­een sel­l­aiseen, mihin sil­lä ei pitäisi olla mitään osaa eikä arpaa. Nykyisel­lä työn­jaol­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä saa­da aikaisek­si suju­vaa kaavoitus­ta ja kehitystä. 

    Alue­hallinnon (lääni/metropoli), kun­nan ja ton­tin omis­ta­jan pitää pysyä lestis­sään. Pääkaupunkiseudul­la aut­taa paljon, kun kolme teho­ton­ta mam­mut­tia pilko­taan järkevän kokoisik­si kaupungeik­si ja kun­niksi. Samal­la kan­nat­taa keven­tää val­i­tus­pros­es­sia. Nyt on liikaa ammat­ti­valit­ta­jia, joiden tavoit­teena on vain kiusanteko.

  3. Kan­takaupunkia ei liene sel­l­ainen mis­tä kan­ta uupuu, eikä syn­ny. Mitä kohtaa kan­takaupun­gin reunas­ta pitäisi ensim­mäisenä tiivistää? Tiivistämäl­lä lähiötä saa vain tiivi­in lähiön, niis­sä ei riitä siltikään väestöä oman kan­nan syn­nyt­tämiseen, vaik­ka joku lähiö­palvelu lisää pärjäisikin. 

    Laut­tasaari? Kuu­sisaari? Munkkinie­mi? ‑vuori? Ruskea­suo? Kumpu­la? Hermanni?

  4. “Syr­jäisiä ker­rostaloaluei­ta ei tarvi­ta eikä pidä myöskään rak­en­taa, kos­ka niihin sisäl­tyy vah­va slum­mi­u­tu­misen riski.”

    Oma koke­muk­seni syr­jäis­es­tä ker­rostaloalueesta on Tam­pereen Her­van­nas­ta. Se toi­mi hiton hyvin. Luon­to oli lähel­lä, järviä oli uimiseen ja kalas­tamiseen (yksi oikein mainio kirkasveti­nen ja puh­das) ja latu­ja hiihtämiseen. Laa­jalle ulot­tuvat retkeilyre­itit läh­tivät melkein (ker­rostalon) kotiovelta ja silti kaik­ki palve­lut oli­vat vier­essä. Lisäk­si bus­sivuoro­jen määrä keskus­taan oli niin tiheä, että aina oli jokin lin­ja, jota ei tarvin­nut odottaa.

    Nykyään Her­van­ta on kai keskilu­okkaistunut (ainakin siistin näköis­ten ker­rostalo­jen, omakoti­talo­jen ja pien­talo­jen perus­teel­la) ja myös levin­nyt yhä laa­jem­malle. Wikipedia ker­too Her­van­nan vuo­den 2009 asukaslu­vuk­si 23 000 ja päivit­täisen väkimäärän nou­se­van yli 30 tuhanteen (opiske­li­jat ja töis­sä käyvät).

    Ruma­han Her­van­ta van­hoil­ta osil­taan on. Myös juop­po­ja ja mamu­ja riit­ti, mut­ta sen kum­mem­pia järjestyshäir­iöitä ei ilmennyt. 

    Jos vauras­tu­isin ja Tam­pereelta asun­non ostaisin, olisi Her­van­ta ykkösko­hteeni, kos­ka en usko, että mis­sään muual­la Tam­pereel­la laa­jalle lev­iävä luon­to, tiivi­isti raken­netut palve­lut ja tehokas joukkoli­ikenne yhdis­tyvät yhtä hyvin. Lähempänä keskus­taa voi vain haaveil­la laa­joista met­säalueista, järvistä ja maisemista, jot­ka kauneudessaan ver­tau­tu­vat ihan suju­vasti Etelä-Suomen kansal­lispuis­to­jen maisemi­in ja monien mielestä voit­ta­vatkin ne.

    En tiedä, mik­si Her­van­ta ei ole slum­mi­u­tunut vaan kehi­tys kul­kee ymmärtääk­seni päin­vas­taiseen suun­taan. Toimi­ipa­han kuitenkin todis­teena siitä, että syr­jäiset ker­rostaloalueet voivat tar­jo­ta ihmiselle elämisen laat­ua, kun­han ne vain rajoit­tuvat luon­toon eivätkä toiseen kivikylään. Mat­ka Her­van­nas­ta keskus­taan on Tam­pereen mitas­sa pitkä. Siitä kai tuo luon­non läheisyys.

    1. En tiedä, mik­si Her­van­ta ei ole slum­mi­u­tunut vaan kehi­tys kul­kee ymmärtääk­seni päin­vas­taiseen suuntaan.

      Yliopis­to, tutkimus­laitok­set ja riit­tävä koko.

  5. “Koko seu­tu kas­vaa noin 17 000 asukkaal­la vuodessa eli 200 000 asukkaal­la 12 vuodessa.”

    Eikö luulisi, että väestönkasvu kiihtyy, sil­lä 17 000 asukkaalle kaavoit­tamisen suh­teelli­nen kus­tan­nus ale­nee kun väestöpo­h­ja, jolle investoin­tien rasitus kohdis­tuu, kas­vaa? Täl­laiseen Eikö kaavoitus kuitenkin ole pul­lonkaula eikä esimerkik­si muut­to­halukku­us tai maa itsessään? Maaseudul­la riit­tänee asukaspo­h­jaa, jos­ta muut­taa vielä pitkään?

  6. hukkaan meni:
    Kan­takaupunkia ei liene sel­l­ainen mis­tä kan­ta uupuu, eikä syn­ny. Mitä kohtaa kan­takaupun­gin reunas­ta pitäisi ensim­mäisenä tiivistää? Tiivistämäl­lä lähiötä saa vain tiivi­in lähiön, niis­sä ei riitä siltikään väestöä oman kan­nan syn­nyt­tämiseen, vaik­ka joku lähiö­palvelu lisää pärjäisikin. 

    Laut­tasaari? Kuu­sisaari? Munkkinie­mi? ‑vuori? Ruskea­suo? Kumpu­la? Hermanni?

    Kan­takaupunkin reunaa voidaan tiivistää esim. rak­en­ta­mal­la Man­ner­heim­intien var­si Taka-Töölöstä eteen­päin, Mäkelänkadun var­si ja Hämeen­tien var­si Vallilas­ta eteen­päin. Sen jäl­keen kun nämä on raken­net­tu tiivisti olkoon vuorossa kaupunki­motarei­den bulevardisointi.

  7. Helsin­gin, Van­taan, Espoon ja Kau­ni­aisen yhdis­tämi­nen olisi toiv­ot­tavaa. Itse olen käynyt koulut Helsingis­sä, mut­ta asunut viimeiset vuosikymmenet Espoos­sa. Minus­ta olisi ihan kiva tul­la uud­estaan Helsinkiläisek­si. Yhdis­tymi­nen ei vain onnis­tu kun­tien päätök­sel­lä. Minus­ta ain­oa oikea tapa ede­tä tässä olisi säätää laki, jol­la kyseiset kaupun­git lopetaan ja pilko­taan kymmenek­si noin sadan­tuhan­nen asukkaan alueik­si. Koko alueel­la valit­taisi­in oma val­tu­us­to. Lisäk­si jokaiselle alueel­la valit­taisi­in pormes­tari. Nämä pormes­tar­it muo­dostaisi­vat koko kun­nan hal­li­tuk­sen. Tämä takaisi aluei­den hyvän edus­tuk­sen koko alueen hallinnos­sa. Ylähuone/alahuone hallinto ei muo­dos­tu­isi liian voimakkaasi uhkaa­maan val­tio­ta, sil­lä miljoo­nan asukkaan yhteisö jo heilut­taa koko maata.

    Ideat ovat halpo­ja, toteu­tus on hankalampaa…

  8. Jos­sakin yleisönosas­tossa näin kan­natet­ta­van ehdo­tuk­sen: Kun Helsingis­sä ker­ran on huikea määrä tyhjiä toimis­to- ja teol­lisu­us­neliöitä, niin tehdään niistä poikkeuslu­val­la asun­toloi­ta. Voisi niihin aimakin opiskeil­i­joi­ta asut­taa, jol­loin sikahin­taiset opiske­li­joiden vuokra-asun­not halpeni­si­vat. Tänä taas vapaut­taisi pieniä asun­to­ja muual­ta Helsingistä vak­i­naisen­paan käyt­töön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

    1. Tuos­ta kan­nat­taisi jonkin kiin­teistön­o­mis­ta­jan pan­na hake­mus vetämään. Käyt­tö­tarkoituk­sen tik­lapäi­nen muutos.

  9. kymmenek­si noin sadan­tuhan­nen asukkaan alueik­si. Koko alueel­la valit­taisi­in oma pormestari 

    Yksiköt väk­ilu­vun mukaan, ei mui­ta poli­it­tisia kriteerejä.
    Tämä on hyvä uusi idea, uusien hallinnol­lis­ten yksiköi­den pitäisi nimeno­maan perus­tua puh­taasti hel­posti las­ket­tavaan asukkaiden lukumäärään, tämä olisi oikeu­den­mukaista ja selvää:

  10. strong>KKK: Kan­takaupunkin reunaa voidaan tiivistää esim. rak­en­ta­mal­la Man­ner­heim­intien var­si Taka-Töölöstä eteen­päin, Mäkelänkadun var­si ja Hämeen­tien var­si Vallilas­ta eteen­päin. Sen jäl­keen kun nämä on raken­net­tu tiivisti olkoon vuorossa kaupunki­motarei­den bulevardisointi. 

    Nuo oli­si­vat ilmeis­es­ti se oikea suun­ta. Helsin­gin saaria rak­en­ta­mal­la syn­tyy hel­posti vain kaupunki­rak­en­teesta irral­lisia saarekkeita.

    1. Helsin­gin saaria rak­en­ta­mal­la syn­tyy hel­posti vain kaupunki­rak­en­teesta irral­lisia saarekkeita.

      Sil­tasaari, Her­ne­saari, Jätkäsaari, Kata­janok­ka, Som­pasaari, Verkkosaari ja mitä noi­ta irral­lisia saarekkei­ta nyt onkaan.

  11. Kyl­lähän noi­ta toimis­to­talo­jen muu­tok­sia aina suun­nitel­laan. Har­va vain lop­ul­ta sovel­tuu kun­nol­lisik­si asun­nok­si. Muis­tan tuon­tyyp­pisen paikan jostain vuo­den takaa asun­toil­moituk­sista, huoneis­to­hotel­li-tyyp­pinen (huoneisi­in kun on kallista toimis­to­talon rak­en­teel­la vetää putkia ja viemäre­itä esim. kylp­päriä ja keit­tiötä varten). Aika kovat oli hin­nat niil­lä nukku­miskopeil­la, olisiko vielä olleet ikku­nat­to­mia.… Kap­pas, löy­ty­i­hän tuo paik­ka vielä Oikotieltä: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/7687643

    Ris­to Poh­jan­pa­lo:
    Jos­sakin yleisönosas­tossa näin kan­natet­ta­van ehdo­tuk­sen: Kun Helsingis­sä ker­ran on huikea määrä tyhjiä toimis­to- ja teol­lisu­us­neliöitä, niin tehdään niistä poikkeuslu­val­la asun­toloi­ta. Voisi niihin aimakin opiskeil­i­joi­ta asut­taa, jol­loin sikahin­taiset opiske­li­joiden vuokra-asun­not halpeni­si­vat. Tänä taas vapaut­taisi pieniä asun­to­ja muual­ta Helsingistä vak­i­naisen­paan käyt­töön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

  12. Osmo Soin­in­vaara: Sil­tasaari, Her­ne­saari, Jätkäsaari, Kata­janok­ka, Som­pasaari, Verkkosaari ja mitä noi­ta irral­lisia saarekkei­ta nyt onkaan.

    Eikös nois­sa kuitenkin ole suurim­mas­sa osas­sa saares­ta tehty osa man­ner­ta täyttömaalla?

    1. Nuo ovat kaik­ki entisiä saaria. Lisäk­si on tietysti Laa­jasa­lo ja Laut­tasaari, jot­ka ovat edelleen saaria. Yleen­sä, jos jokin saari ote­taan asumiskäyt­töön, se kytketään man­tereeseen taval­la tai toisella.

  13. Se ‘irral­lisu­us kaupunki­rak­en­teesta’ riip­puu tietysti myös sil­lan tai penkereen pitu­ud­es­ta. Sil­lat tai penkereet, varsinkin vähääkään pitem­mät sel­l­aiset, katkai­se­vat armot­ta yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen jatku­vu­u­den. “Pitkäsil­ta”, joka sai aikoinaan nimen­sä erot­tuak­seen “Pikkusil­las­ta”, tai jonkin kana­van (tai joen) ylit­tävä sil­ta ei sitä ehkä vielä pahasti tee, mut­ta pidem­mät kylläkin. 

    Mer­en­täytöt, jos mikä, pilaa ja vähen­tää Helsin­gin merel­lisyyt­tä. Olisi­pa mukavaa, jos voisi tehdä aika­matkan ajas­sa taak­sepäin, nähdäk­seen, minkälainen esimerkik­si Kata­jan­nok­ka ja sen ympäristö aikoinaan oli­vat. Samat­en kiin­nos­taisi käväistä silmäilemässä viime vuo­sisadan alun näkymiä mm. Lap­in­niemen, Mor­si­a­men ja Sul­hasen suun­nal­la. Kun kevääl­lä ehdotit Koivusaar­ta Helsin­gin (län­sir­a­jan tun­tu­mas­sa sen) pahiten raiskat­tu­jen saarten ykkösek­si, sijoit­tuu mielestäni mm. tuo Mor­sian listal­la sitä korkeammalle.
    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ja val­tu­utet­tu­jen joukos­sa voinet toimia toki eri tavoin kuin eräät poli­isin edus­ta­jat Inti­as­sa, joille jo jonkin aikaa sit­ten julka­istu­jen ulko­maanuutis­ten mukaan eti­ik­ka ja moraali (ainakin nuorten naisten/tyttöjen suh­teen) vaikut­ti­vat ole­van kovin kaukana ainakin län­si­mais­es­ta oikeuskäsi­tyk­ses­tä. Toiv­ot­tavasti voisimme olla samaa mieltä siitä, että ranto­jen tai kokon­ais­ten ranta-aluei­den raiskaus­ta ei pitäisi enää Helsingis­sä sallia! 

    Sata­ma oli tietenkin aikoinaan kas­vavalle kaupungille vält­tämätön, mut­ta yleisem­min luon­non­ran­nat ja avoimet, julkiset maise­mat merelle, myös sen ula­palle, alka­vat olla nykyisessä Helsingis­sä kovin harv­inaisia. Rak­en­tamisen paine tulee kohdis­taa sen vuok­si mieluiten muualle, sisä­maan suun­taan, mis­sä maa­ta riit­tää (pohjoises­sa) aina Utsjoelle asti (Helsingis­sä Suurmet­sään, Suu­tar­i­laan ja Tuo­marinkylään, ellei kun­tali­itok­sia esim. Espoon ja Van­taan kanssa joskus tehdä).

    Meren ran­nal­la sijait­se­vien kaupunkien luon­nolli­nen kasvusu­un­ta on sisä­maa­han päin, ellei siel­lä ole ylit­sepääsemät­tömiä esteitä (kuten jyrkkä­seinämäisiä vuo­ria). Halu­a­vatko kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenet ja val­tu­us­to ken­ties toimia sellaisina?

    Ihanteel­lises­sa yhdyskun­tarak­en­teessa (laa­jem­mas­sa mitas­sa, kuten Helsingis­sä) on tar­jol­la työ­paikko­ja, monipuo­li­nen elinkeino­rakenne, eri­hin­taisia asun­to­ja ja lähilu­on­toa. Lisärak­en­tamisen keskit­tämi­nen ran­noille hajaut­taa kaupunkia entis­es­tään (saari­in) sekä nos­taa asun­to­jen keskimääräistä hin­tata­soa Helsingis­sä vieläkin korkeam­mak­si, pait­si ehkä siel­lä, mis­sä tiivistämisel­lä ja rak­en­tamisen uusin alue­val­tauksin (mer­en­täytöin, jos sel­l­aiset sal­li­taan) saadaan pahim­mil­laan pilat­tua ole­mas­saol­e­va asum­isym­päristö, sen ulkoilu- ja virk­istysalueet, mm. julkiset maise­mat sekä lähiluonto. 

    Kaavoitus on tässä tärkeässä ase­mas­sa, eikä sitä pitäisi koskaan tehdä ymmärtämät­tä, minkälaista vahinkoa rak­en­t­a­mi­nen (ja eri­tyis­es­ti mer­en­täytöt) voivat saa­da aikaan. Help­poa­han tuo ei aina ole, mut­ta kaupunki­han (KSV) on näis­sä asiois­sa usein pyytänyt ja saanut apua myös asukkail­taan. Vuorovaiku­tus­ra­port­tei­hin on tätä asukkaiden alue­tun­te­muk­sen satoa myös kan­nan­ot­toina kir­jat­tu. KSL:n jäsen­ten kan­nat­taa tutus­tua siihen (alku­peräis-) aineis­toon, sil­lä KSV:n yhteenve­dot kan­nan­otoista ja vasti­neet niihin saat­ta­vat joskus olla ‘suo­ras­taan hämmästyttäviä’.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Sil­tasaari, Her­ne­saari, Jätkäsaari, Kata­janok­ka, Som­pasaari, Verkkosaari ja mitä noi­ta irral­lisia saarekkei­ta nyt onkaan. 

    Mihin asti ajat­telit meri­aluet­ta täyttää?

  15. Helsingistä ei halu­ta mitään sinkkuhotellia. 

    Ris­to Poh­jan­pa­lo:
    Jos­sakin yleisönosas­tossa näin kan­natet­ta­van ehdo­tuk­sen: Kun Helsingis­sä ker­ran on huikea määrä tyhjiä toimis­to- ja teol­lisu­us­neliöitä, niin tehdään niistä poikkeuslu­val­la asun­toloi­ta. Voisi niihin aimakin opiskeil­i­joi­ta asut­taa, jol­loin sikahin­taiset opiske­li­joiden vuokra-asun­not halpeni­si­vat. Tänä taas vapaut­taisi pieniä asun­to­ja muual­ta Helsingistä vak­i­naisen­paan käyt­töön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

  16. Ris­to Poh­jan­pa­lo:
    Jos­sakin yleisönosas­tossa näin kan­natet­ta­van ehdo­tuk­sen: Kun Helsingis­sä ker­ran on huikea määrä tyhjiä toimis­to- ja teol­lisu­us­neliöitä, niin tehdään niistä poikkeuslu­val­la asun­toloi­ta. Voisi niihin aimakin opiskeil­i­joi­ta asut­taa, jol­loin sikahin­taiset opiske­li­joiden vuokra-asun­not halpeni­si­vat. Tänä taas vapaut­taisi pieniä asun­to­ja muual­ta Helsingistä vak­i­naisen­paan käyt­töön. O.S.; olisiko tämä mahdollista?

    Mus­ta tun­tuu, enkä käsit­telee asi­aa fak­tana, että vuokrata­son laskem­i­nen Helsingis­sä ei tule koskaan onnis­tu­maan, kos­ka kysymyk­sessä ovat niin suuret taloudel­liset edut vuokranantajille.

  17. Tääl­lä jo aiem­min puhut­tu, että kaavoitusju­tut vaa­ti­vat raken­nuk­si­in jotain keskimääräistä neliöitä/asunto. Sik­si ei voi rak­en­taa taloa vain yksiöistä ja kak­sioista. Niistä kuitenkin suurin pula. OS, mikä tässä on kaupun­gin logiikka?

  18. Her­van­ta-ilmiöstä:

    Osmo Soin­in­vaara: Yliopis­to, tutkimus­laitok­set ja riit­tävä koko

    Tuo on var­masti tot­ta. Poli­isi­ammat­tiko­rkeak­oulu tekee kaupungi­nosas­ta myös oma­leimaisen­sa. Her­van­nan katuku­vas­sa tosin on viime vuosi­na näkynyt myös se, kun Tam­pereel­la alko­holistien asun­to­lat siir­rätet­ti­in keskus­tas­ta Her­van­taan raken­net­tuun keskuk­seen, mikä luo nykyään myös oman leimansa katuku­vaan. Mut­ta palaan varsi­naiseen aiheeseen.

    Yksi keskeinen syy Her­van­nan säi­lymiseen paljon elin­voimaisem­pana kuin mon­en muun lähiön, lie­nee Her­van­nan keskus­tas­sa. Her­van­nas­sa on Pietilöi­den suun­nit­tele­ma keskus­ta. He taju­si­vat jo vuosikym­meniä sit­ten sen, että lähiö tarvit­see keskelleen aidon keskuk­sen, ei mitään nakkikioskia. Her­van­nas­ta on sen myötä tul­lut aika omavarainen paik­ka palvelu­jen suh­teen. Kaupungi­nosas­ta löy­tyy niin kohta­laisen kokoinen kaup­pakeskus, julki­nen kuin yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto, kir­jas­to, kohta­laisen kokoinen seu­rakun­takeskus, liikun­takeskuk­sia, iso joukko rav­in­toloi­ta ja paljon sel­l­aisia palvelui­ta, jot­ka ovat tyyp­il­lis­es­ti kaupunkien keskus­to­jen palveluita.

    Her­van­nan kohdal­la on siis kaupunkisu­un­nit­telullis­es­ti toimit­tu olen­nais­es­ti toisin kuin mikä on nykyään trendikästä. Eli on lähdet­ty siitä, että lähiöstä tehdään paik­ka, jos­sa palve­lut ovat lähel­lä. Sik­si Her­van­nas­ta on tul­lut paik­ka, jos­sa mon­en muun Tam­pereen kaupungi­nosan ja lähikun­tienkin kun­tien asukkaat käyt­tävät palvelui­ta. Itse olen asunut joitain vuosia Her­van­nas­sa. Tam­pereen keskus­tas­sa en ole aikoi­hin käynyt. Matkaan sinne nykyään lähin­nä sil­loin, jos tarvit­sen junaa johonkin suun­taan. Jos tarvit­sen palvelui­ta, suun­taan joko Her­van­nan keskus­taan, johonkin läheiseen kaup­pakeskuk­seen tai Lem­päälään Idea­parki­in, jot­ka kaik­ki ovat Her­van­nas­ta mat­ka-ajal­lis­es­ti lähempänä kuin Tam­pereen keskusta. 

    Kuten edel­lä todet­ti­in, Her­van­nal­la on kyl­lä kaupunkiku­val­liset ongel­ma-alueen­sa, eli 1970-luvun pesube­toni­talot, jot­ka eivät ole juuri kau­nis­tuneet edes julk­i­sivure­moin­tein. Ne ovat taval­laan lähiöitä lähiössä. Lähiön keskus­ta kun näyt­tää aika lail­la eri­laiselta. Toisaal­ta kaupungi­nosaan rak­en­tuu parhail­laankin asun­to­ja par­ille tuhan­nelle uudelle asukkaalle pohjois-Her­van­taan (liiketilo­jen kera alak­er­rokses­sa), jeli kaupungi­nosa ilmei­neen pikku hil­jaa kaupungi­nosan keskus­taa lähel­lä ole­vien aluei­den osalta uud­is­tuu uud­is­rak­en­tamisen kautta.

  19. KKK: Kan­takaupunkin reunaa voidaan tiivistää esim. rak­en­ta­mal­la Man­ner­heim­intien var­si Taka-Töölöstä eteen­päin, Mäkelänkadun var­si ja Hämeen­tien var­si Vallilas­ta eteen­päin. Sen jäl­keen kun nämä on raken­net­tu tiivisti olkoon vuorossa kaupunki­motarei­den bulevardisointi. 

    Asukas­määrälisäyk­sel­lä saa noil­lakin alueil­la uusik­si palveluik­si tasan par­turin joka 3. kort­teli­in, ja yksi lähikaup­pa pysyy kan­nat­ta­vana vähän pidem­pään. Palve­lu­ti­ivis kan­takaupun­ki ei kas­va, ja bule­vardis­oiduil­la kaduil­la on vain vas­taa­vat uudet parturit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.