Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva

Hyvä kau­pun­ki­ra­ken­ne on tii­vis mut­ta har­va. Mikä raken­ne­taan, raken­net­ta­koon se tii­viis­ti ja kau­pun­ki­mai­ses­ti. Ker­ros­ta­loa­luei­den tont­ti­te­hok­kuus mie­luum­min lähel­lä kah­ta kuin alle yhden ja pien­ta­loa­lu­eet vähin­tään 0,4:n tont­ti­te­hok­kuu­del­la. Tämä tie­tys­ti noin ohjeel­li­se­na arvo­na, maas­tol­la ja muil­la olo­suh­teil­la on vai­ku­tuk­sen­sa asiaan.

Tii­viin kau­pun­ki­mai­sen kaa­voi­tuk­sen vas­ta­pai­no­na tar­vi­taan kun­non vihe­ra­lu­eet kau­pun­ki­mais­ten osien väliin. Näin on kaa­voi­tet­tu esi­mer­kik­si Sak­sa (kat­so­kaa len­to­ko­neen ikku­nas­ta, jos sää sal­lii, tai eko­lo­gi­sem­min Google Earthista!)

Tämän takia esi­mer­kik­si Hert­to­nie­men met­roa­se­man ympä­ril­le kan­nat­taa raken­taa asun­to­ja muut­ta­mal­la hyvin teho­ton­ta teol­li­suusa­luet­ta asun­nok­si ja jät­tää kilo­met­rin pääs­sä met­roa­se­mal­ta ole­va Kivi­nok­ka vihe­ra­lu­eek­si – toki niin, että asuk­kai­den mah­dol­li­suus käyt­tää sitä para­nee nykyi­ses­tä olen­nai­ses­ti, vaik­ka se soti­si­kin mök­ki­läis­ten etu­ja vastaan.

Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on siis tihei­tä saa­rek­kei­ta, pik­ku­kau­pun­ke­ja vihe­ra­luei­den ympä­röi­mä­nä. Nii­tä ei kui­ten­kaan siro­tel­la miten hyvänsä.

41 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva”

  1. Raken­nus­ten kor­keus tulee saa­da lisäk­si riit­tä­väk­si, jot­ta raken­nus­ten väliin saa­daan ilmaa ja valoa tule­maan huoneistoihin.

  2. Ihmis­ten hen­ki­sen hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si oli­si toi­vot­ta­vaa, että vih­reä kas­vil­li­suus näkyy myös sii­nä joka­päi­väi­ses­sä, arki­ses­sa kau­pun­ki­ku­vas­sa. Pihal­la, työ­mat­kal­la, kah­vi­lan teras­sil­la. Täs­tä on tut­ki­mus­ta. Ihmi­sel­lä on todis­te­tus­ti luon­tai­nen posi­tii­vi­nen vas­te mm. vih­reäl­le kas­vil­li­suu­del­le ja vedel­le, jot­ka ovat ihmi­seen sisään­ra­ken­tu­neet kau­ka­na laji­his­to­rias­sa. Osak­si täs­tä syys­tä kesä­mö­kil­lä on niin monen mie­les­tä viihtyisää.

    Ruo­ho­lah­den beto­ni­möh­kä­let­tä ei tee ympä­ris­tö­nä viih­tyi­säk­si se, että alu­een kyl­jes­tä läh­tee viih­tyi­sä ran­ta­lenk­ki Hie­ta­nie­men uima­ran­nal­le. Ruo­ho­lah­ti pysyy kal­sea­na ja hen­get­tö­mä­nä kau­pun­ki­ku­val­taan, eikä vih­reys näy arjen ympä­ris­tös­sä, mil­lä juu­ri on tut­ki­tus­ti merkitystä.

    Toi­vo­ma­si asu­mis­ti­heys ja väl­jä, muka­va kau­pun­kiym­pä­ris­tö lähel­lä ole­vi­ne koi­ra­puis­toi­neen, leik­ki­puis­toi­neen, arkiym­pä­ris­tön pui­neen ja ruo­hi­koi­neen saa­tai­siin myös raken­ta­mal­la har­ki­tus­ti ylös­päin. Mut­ta sitä on vas­tus­tet­tu “Hel­sin­gin merel­tä näky­vän sil­hue­tin” takia. Moka­sit­te val­tuus­tos­sa todel­la pahas­ti tor­ni­ho­tel­li­ää­nes­tyk­ses­sä, sil­lä sii­nä hyvin mah­dol­li­ses­ti myös ase­tet­tiin erään­lai­nen hen­ki­nen ennakkopäätös.

  3. Mik­ko Lep­pä­nen:
    Raken­nus­ten kor­keus tulee saa­da lisäk­si riit­tä­väk­si, jot­ta raken­nus­ten väliin saa­daan ilmaa ja valoa tule­maan huoneistoihin. 

    Miten ihmees­sä raken­nus­ten kor­keus muka tuon takaa? Aina­kin minul­la on asias­ta täy­sin päin­vas­tai­nen käsi­tys! Ajat­te­let­ko ken­ties hajal­leen, toi­sis­taan dia­go­naa­li­ses­ti eril­leen sijoi­tet­tu­ja tor­ni­ta­lo­ja ruu­tu­kaa­van sijaan?

    Jos enem­män ruu­tu­kaa­vaa muis­tut­ta­val­la alu­eel­la ikku­na­si (/ikkunoittesi) eteen, nii­den ja aurin­gon väliin raken­ne­taan kor­kea talo, niin sehän juu­ri estää valon tuloa oman talo­si huo­neis­toi­hin. Ala­ker­rok­sis­sa asu­vat tuos­sa var­sin­kin jou­tu­vat kär­si­mään! Val­tao­san vuo­des­ta on aurin­ko näil­lä levey­sas­teil­la (Suo­mes­sa 60–70 astet­ta) aika mata­lal­la ja kor­kei­den raken­nus­ten var­jot ulot­tu­vat sen vuok­si yleen­sä pitkälle.

    Ilma­mää­rä raken­nus­ten välis­sä taas riip­puu nii­den kes­ki­näi­ses­tä etäi­syy­des­tä. Tor­ni­ta­lot puo­les­taan kehit­tä­vät ympä­ril­leen tuu­li­sel­la sääl­lä ilma­vir­tauk­seen pyör­tei­tä. Ne eivät ole yleen­sä toi­vot­tu ilmiö.

    Kais­ta­le etu­pi­haa ja muu­ta­ma puu talon edes­sä (ei kui­ten­kaan lii­an liki) toi­mii jo parem­min ja luo viih­tyi­syyt­tä, kuten myös sopi­va ker­ros­lu­ku, joka ei saa olla lii­an kor­kea, vaan sel­lai­nen joka sopii parem­min ympä­ris­töön­sä, sen maas­ton muo­toi­hin ja kas­vul­li­suu­teen (mm. puustoon).

    Hel­sin­gin par­hai­ta katu­ja on sen sijaan Väi­nä­möi­sen­ka­tu, jos­sa raken­nuk­set ovat vain 3‑kerroksisia ja toi­nen puo­li on raken­ta­mat­ta.” (Läh­de: H. v. Hertzen: Koti vai­ko kasar­mi lap­sil­lem­me, WSOY,1946. s. 76)

    Onko muu­ten nyky­ark­ki­teh­deil­ta kadon­nut (entis­ten) tai­to sopeut­taa raken­nuk­set ympäristöönsä?

  4. Osmoa sel­väs­ti­kin on ins­pi­roi­nut No 2, Vil­le Radieuse, the Mac­hi­ne City.

    Toi­vot­ta­vas­ti tei­ni­mäis­ten ihan­neyh­teis­kun­tien raken­ta­mi­nen jää vain hiek­ka­laa­tik­ko­lei­kin asteel­le. Vie­nan meren kana­via ei tar­vi­ta lisää, pait­si ehkä ojen­nus­lei­rei­nä jää­te­lö­merk­ke­jä ver­tai­le­vil­le lat­te­li­be­raa­leil­le, ja sii­hen tar­koi­tuk­seen sopii tule­va Kymi­joen kana­va parem­min kuin hyvin.

    http://io9.com/10-failed-utopian-cities-that-influenced-the-future-1511695279

  5. Tur­ha kuvi­tel­la, että tuli­si jokin jär­jes­tel­mäl­li­nen tapa kaa­voit­taa — kun­han väki lisään­tyy, niin talo­ja sur­vo­taan sin­ne mihin mah­tuu, eikä polii­tik­ko­jen ide­aa­li­pil­vi­lin­noil­la ole mitään väliä. Ei tähän mitään muu­tos­ta tule. Kau­pun­ki kas­vaa syö­vän tavoin.

  6. Minua alkaa tym­piä ainai­nen nari­na sii­tä, että kor­keat raken­nuk­set estä­vät valon joil­ta­kin. Näil­lä hel­teil­lä hyvä jut­tu, muu­toin voi hom­man hoi­taa pei­li­jär­jes­te­lyil­lä. Tuos­ta ilmas­ta en tie­dä, mut­ta sekin ihan var­mas­ti hoi­det­ta­vis­sa. Mik­si ihmees­sä Suo­mes­sa vas­tus­te­taan kor­kei­ta raken­nuk­sia? Sta­din joku jut­tu ei saa men­nä, kos­ka merel­tä kat­soen ei käy. Voi itke­vä kele tätä jen­giä. Kuka ihme tän­ne tulee vain sen takia, että Hesa näyt­tää merel­tä tup­pu­ky­läl­tä, jos­sa vähän jotain pik­ku­piik­ke­jä. Itki­jät otta­maan kuvia yms itselleen/nettiin ja sit­ten tor­nit pys­tyyn min­ne joku halu­aa, ei Suur­to­ril­le. Valon puut­tees­ta on syy­tä lopet­taa narina.

  7. Kun kat­se­lee Hel­sin­gin uusia aluei­ta, kehit­ta­mis­oh­je on pikem­min tii­vis mut­ta tii­vis. Kun alu­eel­la ei ole riit­tä­väs­ti ihmi­siä, ei muo­dos­tu pal­ve­lui­ta. Taka-Töö­lö on rajoil­la, tii­vis­tys oli­si hyväksi.

  8. az:
    Ihmis­ten hen­ki­sen hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si oli­si toi­vot­ta­vaa, että vih­reä kas­vil­li­suus näkyy myös sii­nä joka­päi­väi­ses­sä, arki­ses­sa kau­pun­ki­ku­vas­sa. Pihal­la, työ­mat­kal­la, kah­vi­lan teras­sil­la. Täs­tä on tut­ki­mus­ta. Ihmi­sel­lä on todis­te­tus­ti luon­tai­nen posi­tii­vi­nen vas­te mm. vih­reäl­le kas­vil­li­suu­del­le ja vedel­le, jot­ka ovat ihmi­seen sisään­ra­ken­tu­neet kau­ka­na laji­his­to­rias­sa. Osak­si täs­tä syys­tä kesä­mö­kil­lä on niin monen mie­les­tä viihtyisää.

    Ruo­ho­lah­den beto­ni­möh­kä­let­tä ei tee ympä­ris­tö­nä viih­tyi­säk­si se, että alu­een kyl­jes­tä läh­tee viih­tyi­sä ran­ta­lenk­ki Hie­ta­nie­men uima­ran­nal­le. Ruo­ho­lah­ti pysyy kal­sea­na ja hen­get­tö­mä­nä kau­pun­ki­ku­val­taan, eikä vih­reys näy arjen ympä­ris­tös­sä, mil­lä juu­ri on tut­ki­tus­ti merkitystä.

    Toi­vo­ma­si asu­mis­ti­heys ja väl­jä, muka­va kau­pun­kiym­pä­ris­tö lähel­lä ole­vi­ne koi­ra­puis­toi­neen, leik­ki­puis­toi­neen, arkiym­pä­ris­tön pui­neen ja ruo­hi­koi­neen saa­tai­siin myös … 

    Kun nyt edes saa­tai­siin ensim­mäi­nen puu sin­ne Ruo­ho­lah­den (vai Jät­kä­saa­ren?) koi­ra­PUIS­TOON, tai kyse­hän on oikeas­taan pel­käs­tä aidat­tus­ta hiek­ka­ken­täs­tä. Eikö puis­tos­sa pitäi­si olla pui­ta? Ruo­ho­lah­des­sa muis­tan kyl­lä näh­nee­ni pie­niä ruo­hoplänt­te­jä (kivi­reu­nuk­sin), joi­den kes­kel­le on istu­tet­tu puu, mut­ta nii­den käyt­tö oli koi­ril­ta kylt­tien mukaan kielletty!

    HBL kir­joit­ti eilen kor­roo­sio­va­hin­gois­ta, joi­ta koi­rien virt­sa kau­pun­gin lyh­ty­pyl­väil­le pit­kän ajan kulues­sa aiheut­taa. Nii­tä on alet­tu kar­toit­taa Hel­sin­gis­sä. Oli­si kai jär­ke­väm­pää, että pui­ta tai sopi­via kiviä oli­si tar­koi­tus­ta var­ten riit­tä­väs­ti, jot­ta vahin­got kau­pun­gin infral­le oli­si­vat pie­nem­piä. Puut ja kivet kes­tä­ne­vät aikaa parem­min kuin lyh­ty­pyl­väät. Lii­an tii­viis­sä kau­pun­gis­sa saat­taa tosin koi­ria­kin alkaa olla liikaa. 

    Kuses­ke­lun mää­rä ei sai­si ylit­tää kau­pun­gin sie­to­ky­kyä, mut­ta lii­an tii­viis­sä (ei-veh­reäs­sä) kau­pun­gis­sa (Suo­mes­sa, ei ehkä muu­al­la) näin saat­taa hel­pos­ti tapahtua.

  9. Kal­le:
    Kun kat­se­lee Hel­sin­gin uusia aluei­ta, kehit­ta­mis­oh­je on pikem­min tii­vis mut­ta tii­vis. Kun alu­eel­la ei ole riit­tä­väs­ti ihmi­siä, ei muo­dos­tu pal­ve­lui­ta. Taka-Töö­lö on rajoil­la, tii­vis­tys oli­si hyväksi. 

    Ehdo­tat­ko siis, että esim. kort­te­lit Urhei­lu­ka­dun ja Man­ner­hei­min­tien (tai Tope­lius­ka­dun) välil­tä puret­tai­siin ja raken­net­tai­siin uudelleen? 

    Kenel­le tuos­ta mah­dol­li­ses­ti saa­ta­va hyö­ty (???) valui­si? (Oma arvauk­se­ni: raken­nus­liik­keil­le, rahoit­ta­jil­le ja välit­tä­jil­le, tus­kin muille)

    Hel­sin­gin ete­läi­set kau­pun­gin­osat alka­vat jo olla täy­teen raken­net­tu­ja. Jät­kä­saa­ri tai­taa olla enää ainoa paik­ka, jon­ne uusia talo­ja sovin­nol­la täl­lä erää vie­lä mah­tuu. On se vaan kum­mal­lis­ta, ettei tätä osa täl­le­kin blo­gi­pals­tal­le kir­joit­ta­vis­ta tun­nu ymmär­tä­vän. Tai­tai­si­vat tuol­la tii­vis­tys­pe­ri­aat­teel­laan yrit­tää mah­dut­taa 12-munan muna­ken­noi­hin­kin vie­lä yli­mää­räi­sen kol­man­nen­tois­ta, ymmär­tä­mät­tä lain­kaan mihin sot­kuun sel­lai­nen johtaisi!

  10. MIVa: Valon puut­tees­ta on syy­tä lopet­taa narina.

    Ymmär­täi­sin, jos se valo oltai­siin otta­mas­sa jol­tain pois, mut­ta kun uusia­kaan aluei­ta ei saa raken­taa kor­keik­si, kos­ka jos joku valoa halua­va sit­ten haluai­si­kin muut­taa sin­ne kaik­kein var­joi­sim­paan paik­kaan, valon puu­te tuot­tai­si suun­na­ton­ta kär­si­mys­tä eikä tämä hen­ki­lö miten­kään voi vali­ta muu­ta asuinpaikkaa.

  11. Sak­ke: Ehdo­tat­ko siis, että esim. kort­te­lit Urhei­lu­ka­dun ja Man­ner­hei­min­tien (tai Tope­lius­ka­dun) välil­tä puret­tai­siin ja rakennettaisiin …

    Töö­lön torin kul­mal­la on tyh­jä tont­ti kir­kon kupees­sa. Kaar­tin­pa­tal­joo­nan kas­su on ollut tyh­jil­lään pit­kään ja sai­raa­lan alue toi­sel­la puo­len tie­tä on tehot­to­mas­ti käy­tet­ty. Osa kort­te­leis­ta on niin suu­ria, että sisä­pi­hoil­le mah­tuu hyvin lisä­ra­ken­nuk­sia. Kisik­sen jat­kok­si pitää ehdot­to­mas­ti raken­taa jotain, kos­ka sii­hen on tulos­sa Pisa­ra­ra­dan ase­man sisään­käyn­ti. Sii­hen sopii hyvin iso toimistotalo.

    Hyvä työ­ka­lu on harp­pi. Piir­re­tään 300 m säteel­tä ympy­rä jokai­sel­ta spå­ra­py­sä­kil­tä ja tule­val­ta rau­ta­tie­a­se­mal­ta. Kat­so­taan mitä tilaa on käyttämättä.

    Hyö­ty kuu­luu ton­tin omis­ta­jal­le. Kau­pun­gin teh­tä­vä on vain mah­dol­lis­taa raken­ta­mi­nen. Ei kai­ken tar­vit­se tapah­tua juu­ri nyt ja heti, mut­ta kaa­van on mah­dol­lis­tet­ta­va tiivistäminen.

    1. Hyö­ty kuu­luu ton­tin omistajalle

      Mil­lä ihmen perus­teel­la. Jos on kak­si saman­lai­sen ton­tin omis­ta­jaa, toi­sen maan vie­reen teh­dään ase­ma ja maan arvo kym­men­ker­tais­tuu ja toi­sen kaa­voi­te­taan puis­tok­si samal­la kun yhte­dis­kun­nal­ta menee sata mil­joo­naa sen rai­deyh­tey­den aikaan­saa­mi­seen. Miten voit sanoa, että hyö­ty kuu­luu omis­ta­jal­le. Puti­nin meininkiä?

  12. Kal­le: 1) Töö­lön torin kul­mal­la on tyh­jä tont­ti kir­kon kupeessa.
    2) Kaar­tin­pa­tal­joo­nan kas­su on ollut tyh­jil­lään pit­kään ja 3) sai­raa­lan alue toi­sel­la puo­len tie­tä on tehot­to­mas­ti käy­tet­ty. Osa kort­te­leis­ta on niin suu­ria, että sisä­pi­hoil­le mah­tuu hyvin lisärakennuksia.
    4) Kisik­sen jat­kok­si pitää ehdot­to­mas­ti raken­taa jotain, kos­ka sii­hen on tulos­sa Pisa­ra­ra­dan ase­man sisään­käyn­ti. Sii­hen sopii hyvin iso toimistotalo.
    5) Hyvä työ­ka­lu on harp­pi. Piir­re­tään 300 m säteel­tä ympy­rä jokai­sel­ta spå­ra­py­sä­kil­tä ja tule­val­ta rau­ta­tie­a­se­mal­ta. Kat­so­taan mitä tilaa on käyttämättä.
    6) Hyö­ty kuu­luu ton­tin omis­ta­jal­le. Kau­pun­gin teh­tä­vä on vain mah­dol­lis­taa raken­ta­mi­nen. Ei kai­ken tar­vit­se tapah­tua juu­ri nyt ja heti, mut­ta kaa­van on mah­dol­lis­tet­ta­va tiivistäminen. 

    1) Tar­koi­tat­ko tont­tia, johon joku­nen vuo­si sit­ten koho­si kult­tuu­ri­ta­lo Sandels?
    2) Eikös tuol­le ns. Auto­komp­pa­nian raken­nuk­sel­le (ja ton­til­le sen taka­na) jo ole teh­ty suunnitelmat?
    3) Sai­raa­lan ton­til­la on toki piha-aluet­ta, nur­mik­koa ja pui­ta­kin. Kävin siel­lä (Kive­län sai­raa­lan pääs­sä) kesäl­lä joku­nen vuo­si sit­ten, kun sain vie­dä sin­ne erään omai­se­ni osas­tol­ta rai­tis­ta ulkoil­maa ja vir­kis­tys­tä saa­maan. Olet­ko sitä miel­tä, että sai­raa­lan poti­lail­le (omai­sia, jos heil­lä on) ei täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta tar­vit­se enää suoda?
    4) Kisa­hal­lin edes­sä on kiel­tä­mät­tä hitu­nen tilaa. Min­kä­lais­ta toi­mis­to­ta­loa sii­hen suo­sit­te­li­sit? Eikö kaik­ki fir­mat pyri nykyi­sin pää­se­mään eroon tur­his­ta toi­mis­to­ti­lois­taan. Mai­nit­tu paik­ka­han on kai­ken lisäk­si aika vaa­ti­va, kun kadun toi­sel­la puo­lel­la on sen­tään Kan­sal­li­soop­pe­ra. Ilmei­ses­ti siis perä­ti pääkonttori?
    5) Harp­pi on tosi­aan hyvä työ­ka­lu, jos ympy­röi­tä halu­aa piir­tää. Kau­pun­ki­suun­nit­te­luun se ei vain tai­da yksin ihan riittää.
    6) Jos kaa­van on mah­dol­lis­tet­ta­va tii­vis­tä­mi­nen, eikö sil­loin pitäi­si aina teh­dä kaa­va, jos­sa jäte­tään tont­te­ja myös rakentamatta?

  13. En asu Hel­sin­gis­sä, mut­ta siel­lä käy­nee­nä, niin aina­kaan ydin­kes­kus­tan lähel­le ei sai­si raken­taa yhtään ker­ros­ta­loa joka oli­si alle 20:ta ker­ros­ta matalampi.

    (rakennus-)maa kun ei kas­va mut­ta talo­ja voi­daan aina raken­taa ylöspäin.

  14. Rahal­le ei kan­na­ta antaa val­taa, kun pää­te­tään kaa­vo­jen asu­mis­ti­hey­des­tä, kos­ka hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta jää aina rahan jalkoihin.

    Lii­an pie­net vero­tu­lot ovat ongel­ma, eikä rat­kai­su ole pal­ve­lu­jen kes­kit­tä­mi­nen ja hei­ken­tä­mi­nen, vaan vero­tu­lo­jen kasvattaminen.

    Ter­veys­kes­kuk­sia ja perus­kou­lu­ja pitäi­si olla pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja tiheäm­mäs­sä. Laa­duk­kaam­mat pal­ve­lut, vähem­män jono­ja ja tyy­ty­väi­sem­mät asiak­kaat. Kes­kus­sai­raa­lat ja kor­kea­kou­lut voi­vat sit­ten olla suu­rem­pia yksiköitä.

    Län­si-Paki­lan voin antaa esi­merk­ki­nä aivan lii­an tiheäs­tä kaa­vas­ta. Talot ovat tiheäs­sä, mut­ta talois­sa on vähän asuk­kai­ta. Pitäi­si olla juu­ri toi­sin, talot har­vas­sa ja pal­jon asuk­kai­ta talois­sa. Talo­jen välil­lä pitäi­si olla vihe­ra­luei­ta, har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja toi­mi­ta­lo­ja asukasyhdistyksille.

    Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen raken­nus­teol­li­suus ei kyke­ne tuot­ta­maan sitä mitä asiak­kaat nyky­päi­vän Suo­mes­sa vaa­ti­vat. Moder­ne­ja ja modu­laa­ri­sia asuin­ra­ken­nuk­sia, jot­ka myös miel­lyt­tä­vät sil­mää kau­neu­del­laan. Hyvän äänie­ris­tys­tä unohtamatta.

    Vero­tu­lo­jen kas­vat­ta­mi­nen, tiheäm­mät perus­pal­ve­lut ja ennen kaik­kea jär­ke­väs­ti kaa­voi­te­tut päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pat mah­dol­lis­tai­si­vat kau­pun­ki­ra­ken­teen, jos­sa pär­jää ilman autoakin.

    Oma­ko­ti­ta­loa­sui­na­lu­eet eivät kuu­lu kau­pun­kiin. Minun mie­les­tä­ni oma­ko­ti­ta­lot kuu­lu­vat maaseutukyliin. 

    Ei tar­vit­se kaa­voit­taa pil­ven­piir­tä­jiä, pien­ker­ros­ta­lot riit­tä­vät, mut­ta nii­den tiel­tä täy­tyy saa­da rai­vat­tua oma­ko­ti­ta­lot pois.

  15. Ruo­ho­lah­den suun­nit­te­lun tyh­myyk­siä on, että lähes kaik­ki istu­tuk­set ovat leh­ti­pui­ta ja ‑kas­ve­ja. Eli leh­det­tö­miä puo­let vuo­des­ta. Eri­lai­set havu­kas­vit seas­sa pitäi­si­vät ilmeen mie­lek­kää­nä ympä­ri vuo­den. Sama tosin vai­vaa Sta­din puis­to­ja kaut­ta lin­jan. Joku on halun­nut leik­kiä eurooppalaista.

    Nyt­hän Ruo­ho­lah­ti on par­haim­mil­laan, sopii tul­lam­päi­vä­kä­ve­lyl­le. Mar­ras­kuus­sa ei kan­na­ta vai­vau­tua, puo­let talois­ta­kin 90-luvun irvo­kas­ta “ulos­päin kas­va­nut kyl­py­huo­ne” ‑tyy­liä 🙂

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mil­lä ihmen perus­teel­la. Jos on kak­si saman­lai­sen ton­tin omis­ta­jaa, toi­sen maan vie­reen teh­dään ase­ma ja maan arvo kym­men­ker­tais­tuu ja toi­sen kaa­voi­te­taan puis­tok­si samal­la kun yhte­dis­kun­nal­ta menee sata mil­joo­naa sen rai­deyh­tey­den aikaan­saa­mi­seen. Miten voit sanoa, että hyö­ty kuu­luu omis­ta­jal­le. Puti­nin meininkiä?

    Sekä hyö­ty että kus­tan­nus kuu­lu­vat ton­tin omistajalle.

    1. Voi­ko ton­ti­no­mis­ta­jat pakott5aa raken­ta­maan sen rai­deyh­tey­den? Tai voi­ko kaik­ki vel­voit­taa, jos enem­mis­tö halu­aa? Jos minul­la oli­si siel­lä tont­ti, minä kiel­täy­tyi­sin ja toi­voi­sin, että nje muut kui­ten­kin rakentavat.

  17. Käsit­tääk­se­ni pien­ta­loa­lu­eet muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa teh­dään 0.6 tehok­kuu­del­la. Haja-asu­tusa­lu­eel­la on sit­ten ihan toi­nen juttu. 

    Osmo, Hert­to­nie­mi esi­mer­kik­si ei toi­mi noin. Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue on ter­vein­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töä: ruu­tu­kaa­vas­sa toi­mi­ti­laa. Sen sijaan ongel­mat ovat nykyi­sel­lä ns. Van­han Hert­to­nie­men asui­na­lu­eel­la. Kaa­voi­tus on täy­sin /C:stä. Kuka tuon on aikoi­naan piirrellyt?

    Hert­to­nie­mi pitää piir­tää ruu­tu­kaa­vaan myös van­ho­jen asuin aluei­den osal­ta. Jos täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta on teh­ty vää­riin paik­koi­hin, niin voi voi. Onnek­si vii­me­ai­koi­na teh­ty täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen on lyhytikäistä. 

    Ps. Ei ole ole­mas­sa mitään syy­tä, ettei Kivi­nok­kaa kaa­voi­te­ta ruu­tu­kaa­vaan ja kuu­teen kerrokseen.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mil­lä ihmen perus­teel­la. Jos on kak­si saman­lai­sen ton­tin omis­ta­jaa, toi­sen maan viereen …

    Sosia­lis­mi ei toi­mi. Osmo, olen ehkä eni­ten oppi­nut polii­tik­ko­jen ja raken­nus­liik­kei­den käh­min­nöis­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Sinun kir­joi­tuk­sis­ta­si. Itse tie­dän jon­kin ver­ran pie­nem­pien paik­ka­kun­tien suhmuroinneista. 

    Suo­mes­sa on hyvin vähän raken­ta­mi­seen liit­ty­viä epä­sel­vyyk­siä vie­ty oikeu­teen esi­mer­kik­si ver­rat­tu­na Ruot­siin. Joku Van­taan tuo­mio on pisa­ra meres­sä eikä minus­ta edes ollut kovin tör­keä! Polii­tik­ko­jen roo­li raken­ta­mi­ses­sa on saa­ta­va kuriin, jot­ta raken­nus­kus­tan­nuk­set saa­daan aisoihin. 

    En tie­dä, mikä on Vih­rei­den ansain­ta­lo­giik­ka raken­nus­bis­nek­ses­sä. Joku idea pitää olla taka­na, kun Vih­reät aja­vat gryn­de­rien asi­aa mm. pai­koi­tuk­ses­sa. Asu­kas joka tapauk­ses­sa on se häviäjä!

    1. Onko Sak­sa siis sosia­lis­ti­nen val­tio? Toi­mii­ko Sak­sa. Mones­sa osa­val­tios­sa kau­pun­ki­mais­ta rakent­ra­mis­ta saa toteut­taa vain yhteis­kun­nan omis­ta­mal­le maal­le. Kun kau­pun­ki laa­je­nee, yhteis­kun­ta ostaa maan itsel­leen maa­ta­lous­maan hin­nal­la, kos­ka maa­ta­lous­maa­ta­han myy­jä myy.

  19. Ter­veys­kes­kuk­sia ja perus­kou­lu­ja pitäi­si olla pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja tiheämmässä.”

    Niis­tä kios­keis­ta ei ole yhtään mitään oikea­ta hyö­tyä. Ne pal­ve­le­vat ainoas­taan hyvin­voin­ti­val­tion poti­las­asia­kas­kan­sa­lai­sen sub­jek­tii­vi­sen oikeus­tar­peen parok­sys­mia, mut­ta mitään todel­lis­ta hyö­tyä niis­tä ei ole. Pahim­mil­laan ne ovat vaa­ral­li­sia, kun punai­sen ris­tin mer­kin hou­kut­te­le­mi­na niin hakeu­tuu poti­lai­ta, joi­den oikeas­ti pitäi­si hakeu­tua aivan toi­seen paikkaan.

  20. Cati­li­na:
    “Ter­veys­kes­kuk­sia ja perus­kou­lu­ja pitäi­si olla pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja tiheämmässä.”

    Niis­tä kios­keis­ta ei ole yhtään mitään oikea­ta hyö­tyä. Ne pal­ve­le­vat ainoas­taan hyvin­voin­ti­val­tion poti­las­asia­kas­kan­sa­lai­sen sub­jek­tii­vi­sen oikeus­tar­peen parok­sys­mia, mut­ta mitään todel­lis­ta hyö­tyä niis­tä ei ole. Pahim­mil­laan ne ovat vaa­ral­li­sia, kun punai­sen ris­tin mer­kin hou­kut­te­le­mi­na niin hakeu­tuu poti­lai­ta, joi­den oikeas­ti pitäi­si hakeu­tua aivan toi­seen paikkaan. 

    Suu­ris­sa yksi­köis­sä lää­kä­reil­lä ja hoi­ta­jil­la on lii­kaa kii­ret­tä, joka vai­kut­taa poti­las­tur­val­li­suu­teen hyvin negatiivisesti.

    Enem­män hen­ki­lö­kun­taa ja pie­nem­mät yksi­köt nos­tai­si­vat poti­las­tur­val­li­suut­ta merkittävästi.

    Sil­lä ei tosin rikas­tu­te­ta mil­jo­nää­ri­lää­kä­rei­tä, joil­le poti­lai­den ter­veys on samantekevää.

  21. az: Toi­vo­ma­si asu­mis­ti­heys ja väl­jä, muka­va kau­pun­kiym­pä­ris­tö lähel­lä ole­vi­ne koi­ra­puis­toi­neen, leik­ki­puis­toi­neen, arkiym­pä­ris­tön pui­neen ja ruo­hi­koi­neen saa­tai­siin myös raken­ta­mal­la har­ki­tus­ti ylös­päin. Mut­ta sitä on vas­tus­tet­tu “Hel­sin­gin merel­tä näky­vän sil­hue­tin” takia. Moka­sit­te val­tuus­tos­sa todel­la pahas­ti tor­ni­ho­tel­li­ää­nes­tyk­ses­sä, sil­lä sii­nä hyvin mah­dol­li­ses­ti myös ase­tet­tiin erään­lai­nen hen­ki­nen ennakkopäätös.

    Niin siis tämä­hän oli se aja­tus mil­lä beto­ni­lä­hiöt on raken­net­tu. Teh­dään kor­ke­aa jol­loin väliin jää ihkus­ti viher­ti­laa. Tulos on vaan lähes poik­keuk­set­ta ollut ankei­ta pus­kit­tu­nei­ta aukioi­ta tor­nien välis­sä. Vaik­ka­pa nyt sik­si että vir­kis­ty­sa­luei­den laa­tu tup­paa ole­maan kään­tei­ses­sä suh­tees­sa nii­den pin­ta-alaan, ja ihan sii­tä syys­tä että resurs­sit nii­den hoi­taan ja ihmis­mää­rä nii­tä kan­soit­ta­maan ei kas­va vas­taa­vas­ti. Joka tapauk­ses­sa, tämä mal­li on siis koke­mus­pe­räi­sis­tä syis­tä huo­nos­sa huudossa.

    Mut­ta kui­ten­kin. Koi­ra­puis­to, nur­mik­ko ja pui­ta mah­tuu val­lan hyvin erit­täin­kin tii­vii­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, eikä sii­nä ole kysy­mys ker­ros­lu­vuis­ta. Jos ole­te­taan perä­ti alue­te­ho kak­si, mikä on noin tuplat sii­tä mis­tä Ode puhuu yllä, ja kes­ki­mää­rin kuusi­ker­rok­si­set talot, niin kak­si kol­mas­osaa maa­pin­ta­la-alas­ta ei ole talo­jen alla ja asuk­kai­ta on jotain 30 000 — 40 000 ihmis­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Kysy­mys on sii­tä mitä sil­lä tilal­la tehdään.

  22. Jos oikein olen ymmär­tä­nyt kal­le-kapi­ta­lis­mia, niin kaa­voi­tus­so­sia­lis­mia­kaan ei oli­si, vaan jokai­nen maa­no­mis­ta­ja raken­tai­si ton­til­leen mitä lys­tää. Mark­ki­nat sit­ten ohjai­si­vat mitä mihin raken­ne­taan. Vai­kea uskoa, että täl­lä taval­la voi­si opti­moi­da kapun­ki­ra­ken­net­ta, kun ohjaus tapah­tuu hyvin lokaa­lis­ti. Toki aikaa myö­den iso­ja­kin maa­no­mis­ta­jia tuli­si, joil­la oli­si mah­dol­li­suus laa­jem­paan näkö­kul­maan. Ehkä se puis­to­kin täl­lä tavoin jos­kus rakentuisi.
    Uskos­ta huo­li­mat­ta veik­kaan kui­ten­kin, että mark­ki­nat pää­ty­vät pit­käs­sä juok­sus­sa lähel­le laa­jaa opti­mia, mut­ta se voi kes­tää hyvin pit­kään ja kul­ke­mis­ta monien umpi­ku­jien kaut­ta. Mie­les­tä­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la on ymmär­rys­tä sii­tä, mikä toi­mii ja mikä ei. Oli­si höl­möä jät­tää se käyt­tä­mät­tä suunnittelussa.

  23. Kos­ka me lää­kä­rit olem­me vain ahnei­ta pas­kiai­sia, on ehdot­to­mas­ti parem­pi, että mei­tä ei ole, ja jos on, emme aina­kaan ole töissä.

    Onko miten­kään mah­dol­lis­ta, että minä saat­tai­sin oikeas­ti tie­tää näis­tä asiois­ta jotain?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Sak­sa siis sosia­lis­ti­nen val­tio? Toi­mii­ko Sak­sa. Mones­sa osa­val­tios­sa kau­pun­ki­mais­ta rakent­ra­mis­ta saa toteut­taa vain yhteis­kun­nan omis­ta­mal­le maal­le. Kun kau­pun­ki laa­je­nee, yhteis­kun­ta ostaa maan itsel­leen maa­ta­lous­maan hin­nal­la, kos­ka maa­ta­lous­maa­ta­han myy­jä myy. 

    Kun­non kapi­ta­lis­mia oli­si se, että kau­pun­ki pak­ko­lu­nas­taa ton­tin ja myy sen pilk­ka­hin­taan gryn­de­ril­le: http://en.wikipedia.org/wiki/Kelo_v._City_of_New_London

  25. tpyy­luo­ma: Niin siis tämä­hän oli se aja­tus mil­lä beto­ni­lä­hiöt on rakennettu.

    Oli tai ei, niin se ei ole syy “beto­ni­lä­hiöi­den” toi­mi­mat­to­muu­teen. Useim­mi­ten se joh­tuu nii­den asu­jai­mis­tos­ta, jot­ka teki­si­vät epä­viih­tyi­sän, mis­tä tahan­sa asuinalueesta.

    Teh­dään kor­ke­aa jol­loin väliin jää ihkus­ti viher­ti­laa. Tulos on vaan lähes poik­keuk­set­ta ollut ankei­ta pus­kit­tu­nei­ta aukioi­ta tor­nien välissä.

    Tämä ei ole sen ava­ran tilan funk­tio vaan sen tilan hoitamisen/hoitamattomuuden funktio.

    Vaik­ka­pa nyt sik­si että vir­kis­ty­sa­luei­den laa­tu tup­paa ole­maan kään­tei­ses­sä suh­tees­sa nii­den pin­ta-alaan, ja ihan sii­tä syys­tä että resurs­sit nii­den hoi­taan ja ihmis­mää­rä nii­tä kan­soit­ta­maan ei kas­va vastaavasti. 

    Väit­tee­si ovat kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia. Haluat­ko enem­män sitä pin­ta-alaa vai et?

    Joka tapauk­ses­sa, tämä mal­li on siis koke­mus­pe­räi­sis­tä syis­tä huo­nos­sa huudossa.

    En ole tör­män­nyt vaka­vas­ti perus­tel­tuun väit­tee­seen, että ylös­päin raken­ta­mi­nen oli­si täs­tä syys­tä huo­nos­sa huu­dos­sa. Kun jokin lähiö ei toi­mi, niin aina toki kek­si­tään kai­ken­lai­sia mui­ta seli­tyk­siä kuin se mer­kit­tä­vin, eli asuk­kaat itse.

    Mut­ta kui­ten­kin. Koi­ra­puis­to, nur­mik­ko ja pui­ta mah­tuu val­lan hyvin erit­täin­kin tii­vii­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, eikä sii­nä ole kysy­mys kerrosluvuista.

    Tuot­ta väit­tees­sä­si ei ole mitään mate­maat­tis­ta tolk­kua. Sii­hen raken­tee­seen kuu­luu talo­jen lisäk­si myös pal­jon muu­ta, eikä sitä auto­jen tilaa esi­mer­kik­si vih­rei­den toi­veis­ta huo­li­mat­ta jäte­tä kaa­voit­ta­mat­ta ja kun raken­ne­taan nii­tä asun­to­ja ver­ti­kaa­li­ses­ti hori­son­taa­li­sen tilan sijaan, niin puis­toil­le ym. jää enem­män tilaa. Ei täs­sä ole yhtään mitään epäselvää.

    Kysy­mys on sii­tä mitä sil­lä tilal­la tehdään.

    Tämä on ydin­ky­sy­mys, mut­ta se ei pois­ta sen riit­tä­vän tilan syn­nyt­tä­mi­sen merkitystä.

  26. mut­ta nii­den tiel­tä täy­tyy saa­da rai­vat­tua oma­ko­ti­ta­lot pois.” 

    Oi Sinä Suu­ri Joh­ta­ja, kan­so­jen insi­nöö­ri, poliit­ti­ses­ti oikeaus­kois­ten joh­to­täh­ti ja pro­le­ta­ri­aa­tin terä­vim­män kär­jen suun­nan­näyt­tä­jä! Taka­va­ri­koim­me­ko noi­den inho­jen talois­saan asu­vien val­ko­kau­lus-kulak­kien vää­ryy­del­lä ja viek­kau­del­la itsel­leen haa­li­man omai­suu­den jo huo­men­na? Ja riit­tää­kö moko­mil­le kan­san­vi­hol­lis­koi­ril­le muu­ta­man kuu­kau­den uudel­leen­kou­lu­tus­lei­ri­tuo­mio, vai onko tar­vet­ta dra­ko­ni­sem­piin toimenpiteisiin?

  27. Cati­li­na:
    Kos­ka me lää­kä­rit olem­me vain ahnei­ta pas­kiai­sia, on ehdot­to­mas­ti parem­pi, että mei­tä ei ole, ja jos on, emme aina­kaan ole töissä.

    Onko miten­kään mah­dol­lis­ta, että minä saat­tai­sin oikeas­ti tie­tää näis­tä asiois­ta jotain?

    Olen kyl­lä kir­joi­tuk­sia­si luke­nut ja var­mas­ti olet oikein päte­vä ja ahne yksi­tyi­nen lääkäri. 

    Yhteis­kun­ta kui­ten­kin tar­vit­see päte­viä lää­kä­rei­tä ter­veys­kes­kuk­siin aut­ta­maan yhteis­kun­taa koko­nai­suu­des­saan, eikä vain tee­kut­su­liik­keen jäsen­kir­jan omaavia.

  28. az: Oli tai ei, niin se ei ole syy “beto­ni­lä­hiöi­den” toi­mi­mat­to­muu­teen. Useim­mi­ten se joh­tuu nii­den asu­jai­mis­tos­ta, jot­ka teki­si­vät epä­viih­tyi­sän, mis­tä tahan­sa asuinalueesta.

    Ja mitä­kö­hän alue­ra­ken­ta­mi­sen epä­on­nis­tu­mis­ta ei voi­si selit­tää pois sil­lä, että mut­ku siel­lä on vaan vää­riä ihmi­siä? Ei täl­tä poh­jal­ta ole mitään kes­kus­tel­ta­vaa asias­ta. Ja muu­ten, olet­ko tul­lut aja­tel­leek­si että sil­lä että jon­ne­kin alu­eel­le pää­tyy asu­maan ne joil­la ei ole varaa vali­ta, saat­tai­si olla jotain teke­mis­tä sen­kin kans­sa että se alue nyt vaan ihan asu­jai­mis­tos­ta riip­pu­mat­kin on siel­tä vähi­ten halut­ta­vas­ta päästä?

    Tämä ei ole sen ava­ran tilan funk­tio vaan sen tilan hoitamisen/hoitamattomuuden funktio.

    Ja se hoi­tat­to­mat­to­muus on ilmei­ses­ti sekin joten­kin ihan vaik­ka­pa asu­kas­ti­hey­teen liit­ty­mä­tön asia?

    Väit­tee­si ovat kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia. Haluat­ko enem­män sitä pin­ta-alaa vai et?

    Just­han mä tos­sa mihin vas­ta­sin perus­te­lin että min­kä takia haluan sitä vähemmän. 

    En ole tör­män­nyt vaka­vas­ti perus­tel­tuun väit­tee­seen, että ylös­päin raken­ta­mi­nen oli­si täs­tä syys­tä huo­nos­sa huu­dos­sa. Kun jokin lähiö ei toi­mi, niin aina toki kek­si­tään kai­ken­lai­sia mui­ta seli­tyk­siä kuin se mer­kit­tä­vin, eli asuk­kaat itse. 

    Niin minä siis uskal­sin ihan spe­ku­loi­da, että koke­muk­sil­la alueis­ta joi­ta pidet­tiin ihan jo esteet­ti­ses­ti­kin epä­on­nis­tu­nei­na, muus­ta puhu­mat­ta­kaan, saat­taa­pi olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa ettei samal­la sapluu­nal­le halu­ta teh­dä lisää. Sinän­sä olen kyl­lä osin vää­räs­sä, edel­leen­kin tota yritetään.

    Tuot­ta väit­tees­sä­si ei ole mitään mate­maat­tis­ta tolk­kua. Sii­hen raken­tee­seen kuu­luu talo­jen lisäk­si myös pal­jon muu­ta, eikä sitä auto­jen tilaa esi­mer­kik­si vih­rei­den toi­veis­ta huo­li­mat­ta jäte­tä kaa­voit­ta­mat­ta ja kun raken­ne­taan nii­tä asun­to­ja ver­ti­kaa­li­ses­ti hori­son­taa­li­sen tilan sijaan, niin puis­toil­le ym. jää enem­män tilaa. Ei täs­sä ole yhtään mitään epäselvää.

    Kadut vie noin 10–15% maa-alas­ta. Esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la, jota tus­kin voi pitää auto­vi­ha­mie­li­se­nä ympä­ris­tö­nä. Vaik­ka teki­si min­kä katu­ver­kon, niin ei se nyt yli kol­mas­osaa vie mil­lään. Mä en ymmär­rä mis­tä olet saa­nut pää­hä­si että joku koi­ra­puis­to, tai sem­moi­nen ihan nor­maa­li kort­te­li­puis­to on joten­kin kau­hean tilaa vie­vää. Kato nyt vaik­ka ilma­ku­vas­ta jotain Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin puis­to­ja. Puu vie muu­ta­man neliön tilaa, esi­mer­kik­si kadunvarressa.

    Jos nyt lei­ki­tään että oli­si 10 ker­ros­ta kes­ki­mää­rin, Man­hat­ta­nil­la­kaan tus­kin tuo­ta enem­pää, ja alue­te­ho 2, niin maa­pin­nas­ta menee 20% raken­nuk­siin. Kuu­del­la ker­rok­sel­la 30%. Eli tuos­sa on perä­ti 10% ero.

  29. uusi kas­vo tääl­lä:
    En asu Hel­sin­gis­sä, mut­ta siel­lä käy­nee­nä, niin aina­kaan ydin­kes­kus­tan lähel­le ei sai­si raken­taa yhtään ker­ros­ta­loa joka oli­si alle 20:ta ker­ros­ta matalampi.

    (rakennus-)maa kun ei kas­va mut­ta talo­ja voi­daan aina raken­taa ylöspäin. 

    Mik­sei sit­ten myös alas­päin? Jos joku väit­tää, ettei kai­paa luon­non­va­loa, voi­si kai­ke­ti asua myös maan alla. 

    Minä en aina­kaan kai­paa Hel­sin­kiin, sen ydin­kes­kus­taan tai muu­al­le, esim. met­roa­se­mien­kaan vie­reen, tämän­kal­tai­sia näky­miä: ks. “http://gizmodo.com/these-surreal-photos-of-hong-kongs-aging-towers-arent-483852763” tai “http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivenlahti#mediaviewer/Tiedosto:Kivenlahti_winter.JPG”.

    Vii­me vii­kon­lop­pu­na Eiran ja Ullan­lin­nan alueil­la käy­nee­nä olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että kol­mi­ker­rok­si­set talot ovat kau­pun­gis­sa eräs var­tee­no­tet­ta­vim­mis­ta rat­kai­suis­ta, muut seu­raa­vat peräs­tä. Täs­sä teil­le esi­merk­ki (link­ki) valo­ku­vaan puutarhakaupungi(nosa)sta: “http://www.toinenlinja.fi/en/02369”. Eilen tuon puis­ton kuk­ka­lois­to oli suo­ras­taan upea. 

    Oli­si­pa Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan vie­rel­lä enem­män edel­li­sen kal­tai­sia, upean veh­rei­tä näky­miä sekä aluei­ta, jois­sa asu­tus (ja mik­sei myös työ­pai­kat) on kyet­ty sovit­ta­maan hyvin ympä­röi­vään luon­toon ja mai­se­maan! Lii­ka (tai vää­rin teh­ty) tii­vis­tä­mi­nen voi vaa­ran­taa ole­mas­sa ole­vat näkymät.

  30. Lupus Borea­lis: Olen kyl­lä kir­joi­tuk­sia­si luke­nut ja var­mas­ti olet oikein päte­vä ja ahne yksi­tyi­nen lääkäri. 

    Yhteis­kun­ta kui­ten­kin tar­vit­see päte­viä lää­kä­rei­tä ter­veys­kes­kuk­siin aut­ta­maan yhteis­kun­taa koko­nai­suu­des­saan, eikä vain tee­kut­su­liik­keen jäsen­kir­jan omaavia.

    Vää­rin. Lähes koko ura­ni olen ollut jul­ki­sen pal­ve­luk­ses­sa, ja enim­mäk­seen pie­nis­sä kor­pi­ter­veys­kes­kuk­sis­sa, var­sin usein nii­den ainoa­na lääkärinä.

    Hais­ta­pa siis pas­ka. Canis Feca­lis sopi­si nimek­se­si paremmin.

  31. Sit­ten toi­sek­seen vit­tua­ko minun pitäi­si välit­tää sii­tä, mitä “yhteis­kun­ta” tar­vit­see? Yhteis­kun­ta, jon­ka edus­ta­jat kek­si­vät ihmi­sil­le yhää lisää ja lisää kai­ken­maa­il­ma­noi­keuk­sia vaa­dit­ta­vik­si var­moi­na sii­tä, että he aina­kaan eivät kos­kaan ole mis­sään vaa­ras­sa jou­tua ole­maan se, jon­ka on hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koh­dat­ta­va nämä “oikeuk­sien” vaa­ti­jat, ynnä sur­keat pii­pit­tä­jät, jot­ka ylvääs­ti kuvit­te­le­vat ole­van­sa poti­las­asia­kas­ku­nin­kai­ta ja voi­van­sa esit­tää vaa­ti­muk­sia kel­le ja mil­le tahan­sa, luon­to ja maa­il­man­kaik­keus mukaanlukien.

    Soit­ta­kaa­pa sin­ne yhteis­kun­nal­le, kun lää­kä­ri ei nyt juu­ri heti tänään päi­vys­ty­sai­ka­na tee­kään lausun­toa tei­dän kont­taus­ky­pä­rään­ne varten.

  32. tpyy­luo­ma: Mä en ymmär­rä mis­tä olet saa­nut pää­hä­si että joku koi­ra­puis­to, tai sem­moi­nen ihan nor­maa­li kort­te­li­puis­to on joten­kin kau­hean tilaa vievää. 

    En ymmär­rä lain­kaan jär­kei­lyä­si. Me puhum­me joko eri asias­ta, tai täs­sä on jokin muu vää­rin­kä­si­tys tai ajat­te­lu­vir­he puo­lel­la tai toisella.

    Yri­tän pel­kis­tää. Kaa­voi­ta kak­si ruu­tua lat­tial­le. Lai­ta kum­paan­kin ruu­duis­ta laa­tik­ko. Nos­ta laa­ti­kois­ta toi­nen toi­sen pääl­le. Tava­ra­ti­heys on sama, mut­ta lat­tia­ti­la on kas­va­nut. Mitä tar­koi­tan har­ki­tul­la ylös­päin raken­ta­mi­sel­la, voi­si vas­ta­ta sitä, että kaa­voi­tat lat­tial­ta nel­jä ruu­tua, lai­tat nii­hin nel­jä laa­tik­koa ja nos­tat yhden laa­ti­kois­ta toi­sen pääl­le. Näin voi­daan tasa­pai­not­taa se huo­le­nai­hee­si raken­ta­mat­to­man tilan ja väes­tön suh­tees­ta arvioi­dul­la toi­vei­den mukai­sel­la taval­la. Ymmär­rät­kö tämän tilan syn­ty­mi­sen periaatteen?
    Onko mie­les­tä­si tilaa loput­to­miin kaik­keen toi­vot­tuun? Jos ei ole, niin täl­lä tilan luo­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä, eikö?

    Eikä kyse ole vain koi­ra­puis­tos­ta, vaan pal­jon laa­jem­mas­ta. Kävim­me tämän saman kes­kus­te­lun täl­lä blo­gil­la jos­kus vii­me vuo­den lop­pu­puo­lel­la, etkä sil­loin­kaan tun­tu­nut ymmär­tä­vän tätä. Jos kat­som­me kau­pun­gin­osaa tai kau­pun­kia koko­nai­suu­te­na, niin kyse on hyvin pal­jos­ta muus­ta kuin “pus­kit­tu­neis­ta aukiois­ta tor­nien välis­sä”. Visioi ne nel­jä laa­tik­koa, jois­ta yksi on nos­tet­tu toi­sen pääl­le. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa se syn­ty­neen ruu­dun tila voi­daan käyt­tää koko­nais­suun­ni­tel­man, koko­nais­rat­kai­sun (mik­si kut­sua­kaan, mut­ta ymmär­rät) hyö­dyk­si. Ei vain koi­ra­puis­to, vaan jal­ka­pal­lon tree­ni­ken­tät, käve­ly­ka­dut, tei­den var­sien puut, käve­ly­ka­tu­jen var­sien puut, skeit­ti­puis­tot, kou­lu­jen viih­tyi­sät ja riit­tä­vän suu­ret pihat, talojen/korttelien sisä­pi­hat, jot­ka ovat muu­ta­kin kuin park­ki­paik­ko­ja yhdel­lä tai kah­del­la muo­don vuok­si istu­te­tul­la puul­la, kori­pal­lo­ken­tät, pik­nik-alu­eet (tätä lis­taa voi jat­kaa hyvin pit­kään). En todel­la­kaan ymmär­rä, miten voit taker­tua vain koi­ra­puis­toi­hin, jos tar­koi­tuk­se­si on väi­tel­lä asias­ta asia­ta­sol­la ja vakavasti.

    Kier­te­le Laut­ta­saa­res­sa ja sit­ten vaik­ka Kata­ja­no­kal­la, tai kat­so Google Eart­his­ta, niin ymmär­tä­net, mitä yri­tän kuvata.
    Jos Laut­ta­saa­reen halu­taan suu­rem­pi asu­kas­ti­heys, niin raken­net­ta­koon johon­kin sopi­vaan koh­taan erit­täin kor­ke­aa (esi­mer­kik­si luo­den var­jon­sa merel­le, kuten tor­ni­ho­tel­li oli­si teh­nyt), eikä lät­käis­tä mata­lam­paa suu­rem­mal­le alu­eel­le, täl­löin nykyi­siä vihe­ra­luei­ta tuho­ten. Jota­kin täl­lais­ta yri­tin kuva­ta, sen tul­kit­se­mi­nen pus­kit­tu­neek­si “beto­ni­lä­hiöik­si” (asso­sioi­va tun­ne­sa­na vähäi­sel­lä mer­ki­tyk­sel­lä) oli oma olkiuk­ko­si vähäi­sel­lä yhtey­del­lä sii­hen, mitä yri­tin kuvata.
    Tila on rajal­lis­ta, ja kun raken­ne­taan ver­ti­kaa­li­ses­ti, niin maan­ta­sol­le jää tilaa sil­le, mikä voi sijai­ta vain maan­ta­sol­la. Fudis­kent­tä ei voi olla 30 met­ris­sä maan­pin­nas­ta, eikä koi­ra­puis­to 25 met­ris­sä, mut­ta asun­not voi­vat olla. Tila on rajal­lis­ta, ja tämä on sik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kes­kei­nen funk­tio. Myös­kin, jos halu­taan raken­taa tila­vam­pia asun­to­ja ihmis­ten ja yhteis­kun­nan vau­ras­tues­sa, niin tämä­kin onnis­tuu lisää­mäl­lä koko­nais­ne­liö­mää­rää ylös­päin. Jos halu­taan moni­puo­li­seen kau­pun­ki­ku­vaan myös puu­kau­pun­kia, oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta, ja mui­ta pakos­ta asu­kas­ti­hey­del­tään alhai­sem­pia aluei­ta ja sil­ti säi­lyt­tää koko­nai­suu­den kom­pak­tius ja asu­kas­ti­heys, niin tätä­kin voi­daan tasa­pai­not­taa raken­ta­mal­la ylös­päin. Mikä täs­sä ylös­päin raken­ta­mi­ses­sa on se ongel­ma, jota vas­tus­tat? Vies­tie­si perus­teel­la se vas­tus­tus tun­tuu peri­aat­teel­li­sel­ta, ehkä en vain tajua, mut­ta en löy­dä ratio­naa­lis­ta perustetta.

    Noin yleis­täen Laut­ta­saa­ren ris­tiin ras­tiin lenk­keil­lee­nä voin oma­na tun­te­muk­se­na­ni kuva­ta, että Laut­ta­saa­ren “pus­kit­tu­neet” tyh­jät tilat ovat erit­täin luon­te­va osa oman­lais­taan kau­pun­ki­ku­vaa. Vajaan vuo­si­kym­me­nen olen tääl­lä asu­nut ja täy­tyy sanoa, että Laut­ta­saa­ri on häm­mäs­tyt­tä­vän rau­hal­li­nen paik­ka. En ole oikeas­taan kos­kaan tavan­nut mitään sen kum­mem­paa häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä, paik­ko­jen van­da­li­soin­tia tai muu­ta vas­taa­vaa, en päi­vä­sai­kaan, enkä kes­kel­lä yötä. En kapa­kan edus­tan huu­te­lui­ta kummempaa.
    Tuo­hon toi­seen kiis­ta­ky­sy­myk­seen vii­ta­ten väi­tän, että tämä joh­tuu pää­osin Laut­ta­saa­ren asu­jai­mis­tos­ta, eikä sen kau­pun­ki­ku­vas­ta, vaik­ka kau­pun­ki­ku­va taval­lis­ta viih­tyi­säm­pi onkin. Asu­jai­mis­tos­ta, joka on (talou­del­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti) kes­ki­luok­kais­ta ja sivis­ty­nyt­tä pääosiltaan.

    Eli kun kat­sot sitä yhtä ruu­tua, johon on vapau­tu­nut tyh­jää tilaa, kun olet nos­ta­nut yhden laa­ti­kois­ta toi­sen pääl­le, niin tämän tilan täyt­ty­mi­sen muo­to ei ole sen laa­ti­kon nos­ta­mi­sen funk­tio vaan sen tilan täyt­tä­jien toi­min­nan funk­tio. Jos jos­sa­kin Yhdys­val­to­jen suur­kau­pun­gin ghe­tos­sa se tyh­jä tila täyt­tyy viih­tyi­syyt­tä tuhoa­vas­sa, ja asuk­kai­ta pelot­ta­vas­sa mää­rin huu­mei­den katu­kau­pas­ta, katu­pros­ti­tuu­tios­ta, jen­gi­tap­pe­luis­ta, ohi­kul­ki­joi­den ryös­te­lys­tä ja tava­roi­den vas­tuut­to­mas­ta ympä­ris­töön heit­te­lys­tä, käyt­täen puis­toa kaa­to­paik­ka­na, niin tämä ei ole kau­pun­ki­suun­nit­te­lun syy­tä, vaan pää­syy on osan pai­kal­lis­ta (lähin­nä nuor­ta, mies­puo­lis­ta) väes­töä maa­il­man­ku­vas­sa ja toiminnassa.

    Jos­sa­kin toi­ses­sa kau­pun­gin­osas­sa sama kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ja tilan syn­nyt­tä­mi­nen loi­si­kin viih­tyi­siä ja vail­la häi­riöi­tä tai pahem­paa ros­kaa­mis­ta ole­via vihe­ra­luei­ta, har­ras­tea­luei­ta, käve­ly­ka­tu­ja, joil­la ihmi­set viih­tyi­si­vät lap­ses­ta vaa­riin. Ero joh­tui­si mis­tä? Pää­osin alu­een toi­sen­lai­ses­ta väes­tö­poh­jas­ta. Täten ei voi­da joh­taa suo­raa väit­tä­mää kau­pun­gin­osan ongel­mis­ta sen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, vaan monia mui­ta teki­jöi­tä täy­tyy myös huomioida.

    Tilan luo­mi­nen mah­dol­lis­taa viih­tyi­säm­män kau­pun­gin luo­mi­sen, ei tie­ten­kään ole tae sii­tä. Asuk­kai­den ja edus­ta­jien­sa pitää myös itse olla pie­nel­tä osal­taan posi­tii­vi­ses­ti sitä viih­tyi­syyt­tä luo­mas­sa, eikä aina­kaan vähen­tä­mäs­sä. Yksi­lö on kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa­kin tär­kein muuttuja.

  33. az:

    Kier­te­le Laut­ta­saa­res­sa ja sit­ten vaik­ka Kata­ja­no­kal­la, tai kat­so Google Eart­his­ta, niin ymmär­tä­net, mitä yri­tän kuvata.
    Jos Laut­ta­saa­reen halu­taan suu­rem­pi asu­kas­ti­heys, niin raken­net­ta­koon johon­kin sopi­vaan koh­taan erit­täin kor­ke­aa (esi­mer­kik­si luo­den var­jon­sa merel­le, kuten tor­ni­ho­tel­li oli­si teh­nyt), eikä lät­käis­tä mata­lam­paa suu­rem­mal­le alu­eel­le, täl­löin nykyi­siä vihe­ra­luei­ta tuhoten.

    Tila on rajal­lis­ta, ja tämä on sik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kes­kei­nen funk­tio. Myös­kin, jos halu­taan raken­taa tila­vam­pia asun­to­ja ihmis­ten ja yhteis­kun­nan vau­ras­tues­sa, niin tämä­kin onnis­tuu lisää­mäl­lä koko­nais­ne­liö­mää­rää ylös­päin. Jos halu­taan moni­puo­li­seen kau­pun­ki­ku­vaan myös puu­kau­pun­kia, oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta, ja mui­ta pakos­ta asu­kas­ti­hey­del­tään alhai­sem­pia aluei­ta ja sil­ti säi­lyt­tää koko­nai­suu­den kom­pak­tius ja asu­kas­ti­heys, niin tätä­kin voi­daan tasa­pai­not­taa raken­ta­mal­la ylös­päin. Mikä täs­sä ylös­päin raken­ta­mi­ses­sa on se ongel­ma, jota vastustat?

    Tuo­hon toi­seen kiis­ta­ky­sy­myk­seen vii­ta­ten väi­tän, että tämä joh­tuu pää­osin Laut­ta­saa­ren asu­jai­mis­tos­ta, eikä sen kau­pun­ki­ku­vas­ta, vaik­ka kau­pun­ki­ku­va taval­lis­ta viih­tyi­säm­pi onkin. Asu­jai­mis­tos­ta, joka on (talou­del­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti) kes­ki­luok­kais­ta ja sivistynyttä …

    Tilan luo­mi­nen mah­dol­lis­taa viih­tyi­säm­män kau­pun­gin luo­mi­sen, ei tie­ten­kään ole tae sii­tä. Asuk­kai­den ja edus­ta­jien­sa pitää myös itse olla pie­nel­tä osal­taan posi­tii­vi­ses­ti sitä viih­tyi­syyt­tä luo­mas­sa, eikä aina­kaan vähen­tä­mäs­sä. Yksi­lö on kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa­kin tär­kein muuttuja. 

    Onko Kiven­lah­den Meri­tor­ni tai Vuo­saa­ren Cir­rus tasa­pai­not­ta­nut tilan ja väes­tön suh­det­ta tor­nien ympä­ril­lä asu­vien kan­nal­ta toi­vo­tul­la taval­la? Tuo­ta pitäi­si ehkä kysyä asian­omai­sil­ta itsel­tään, mut­ta voi olla, että pahi­ten kär­si­neet ovat jo muut­ta­neet alu­eel­ta pois. Niis­sä tor­neis­sa asu­via­han ei tuo mai­se­ma­hait­ta tie­ten­kään hait­taa. (Pää­se­vät­pä­hän naut­ti­maan: ” edut mul­le, hai­tat muille”-periaatteesta, jon­ka kaa­voit­ta­ja on siel­lä jos­tain syys­tä sal­li­nut.) Minä en aina­kaan haluai­si tuol­lai­sia pahuk­sen­moi­sia kolos­se­ja lähiym­pä­ris­tös­sä­ni katsella.

    Merel­le var­jon­sa luo­va tor­ni­ho­tel­li” kuu­los­taa var­sin viat­to­mal­ta. Jos kui­ten­kin ensin raken­ne­taan (nykyis­ten raken­nus­mää­räys­ten edel­lyt­tä­mä) lou­he-sora­vuo­ri (olet­ko näh­nyt Laut­ta­saa­ren sil­lal­ta Jät­kä­saa­ren lou­nais­osan?) sen pääl­le talo­ry­kel­mät ja vie­lä nii­den ylle kohoa­va tai­vai­ta hipo­va monu­ment­ti, ja kaik­ki tämä vie­lä las­ke­van ilta-aurin­gon eteen, voi huo­ma­ta, että kyse ei mis­tään aivan viat­to­mas­ta puu­has­te­lus­ta ollut­kaan, vaik­ka niin annet­tiin ymmär­tää (jos Koi­vusaa­res­ta on kyse). Kor­keat raken­nuk­set näky­vät pit­käl­le, jos nii­den lukui­sat ker­rok­set sijoi­te­taan pää­osin maan­pin­nan ylä­puo­lel­le. On tasa-arvoi­sem­paa pitää raken­nus­kor­keus ympä­ris­tön­sä mukaan rajoitettuna.

    Laut­ta­saa­ren Myl­ly­kal­lion lin­tu­tor­nis­ta voi myös näh­dä, miten suu­res­ti toi­sis­taan eroa­vat nykyi­sin luon­teel­taan saa­ren van­hem­mat (ja väl­jem­mät) osat sekä tii­viim­min raken­net­tu Vat­tu­nie­men alue. Saman havain­non voi teh­dä tie­ten­kin myös alueil­la liik­ku­mal­la, kuten itse­kin olen tehnyt.

    Kyse on pal­jol­ti sii­tä, kuka halu­aa tuo­ta aiem­paa suu­rem­paa asu­kas­ti­heyt­tä, kenen ehdoil­la ja miten suu­rek­si ja miten se oli­si tar­koi­tus ehkä teh­dä. Kuka tätä raken­nus­pai­net­ta jo raken­na­tun alu­een jäl­jel­lä ole­vil­le, raken­ta­mat­to­mil­le pai­koil­le (ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lueil­le?) oikein on suun­taa­mas­sa? Mitä suu­rem­pi ihmis­jouk­ko jol­le­kin alu­eel­le on tun­ke­mas­sa (tai ollaan tun­ke­mas­sa), sitä suu­rem­pi on sen kulut­ta­va vai­ku­tus ja sitä tuhoi­sam­paa jäl­keä se yleen­sä saa aikaan (vrt. esim. kal­ja­kel­lun­ta Van­taan­joel­la). Mitä enem­män asuk­kai­ta tai ihmi­siä jol­lain alu­eel­la on, sitä useam­pia ympä­ris­tön pilaa­jia jouk­koon näet aina mahtuu.

  34. az: Yri­tän pel­kis­tää. Kaa­voi­ta kak­si ruu­tua lat­tial­le. Lai­ta kum­paan­kin ruu­duis­ta laa­tik­ko. Nos­ta laa­ti­kois­ta toi­nen toi­sen pääl­le. Tava­ra­ti­heys on sama, mut­ta lat­tia­ti­la on kasvanut. 

    Tilan voi jär­jes­tel­lä uudes­taan myös niin, että siir­rät sen toi­sen laa­ti­kon toi­sen kans­sa samaan ruutuun.

    Jos kon­kreet­ti­sem­min puhu­taan, niin tuol­lai­sil­la 100–150 m kant­tiin­sa ole­vil­la kort­te­leil­la saa imho hyvin­kin luon­non­lä­heis­tä ympä­ris­töä, kun­han sisä­pi­ho­ja ei yli­ra­ken­ne­ta, tai muu­ten täy­te­tä peri­suo­ma­lai­seen tapaan auto­pai­koil­la, ros­ka- ja fil­la­ri­ka­tok­sil­la tai hyper­tur­val­li­sil­la leik­ki­pai­koil­la. Tar­koit­taa samal­la sitä, ettei piha voi sijai­ta beto­ni­kan­nen päällä.

    Kort­te­lien lomas­sa oli­si sit­ten iso­ja ja pie­niä puis­to­ja ja kaduil­la puu­ri­vit. Raken­ne­tun alu­een ympä­ril­lä lii­ken­ne­väy­liä lukuu­not­ta­mat­ta kos­ke­ma­ton luon­to. Oli­si­ko tämä todel­la dys­to­pia nykyi­seen var­pus­par­vi­kaa­voi­tuk­seen näh­den, jos­sa raken­net­tua ympä­ris­töä on 2–3 ker­taa niin pal­jon kuin oli­si tarpeen?

  35. Cati­li­na: Vää­rin. Lähes koko ura­ni olen ollut jul­ki­sen pal­ve­luk­ses­sa, ja enim­mäk­seen pie­nis­sä kor­pi­ter­veys­kes­kuk­sis­sa, var­sin usein nii­den ainoa­na lääkärinä. 

    Jos näin on, niin pyy­dän anteeksi.

  36. Sak­ke: Miten ihmees­sä raken­nus­ten kor­keus muka tuon takaa? Aina­kin minul­la on asias­ta täy­sin päin­vas­tai­nen käsi­tys! Ajat­te­let­ko ken­ties hajal­leen, toi­sis­taan dia­go­naa­li­ses­ti eril­leen sijoi­tet­tu­ja tor­ni­ta­lo­ja ruu­tu­kaa­van sijaan? 

    Tämä on juu­ri se idea. Se kor­kea raken­nus ei var­jos­ta jos se on tar­peek­si kau­ka­na. Ja kun raken­nuk­set ovat tar­peek­si kor­kei­ta, niin nii­hin mah­tuu vähin­tään yhtä pal­jon ihmi­siä vaik­ka ne eivät oli­si­kaan ihan vieressä.

    Juu­ri sen takia että Suo­mi on poh­joi­ses­sa tääl­lä kan­nat­taa raken­taa kor­kei­ta raken­nuk­sia. Kos­ka aurin­ko pais­taa mata­las­ta kul­mas­ta niin puut ja se vas­ta­pää­tä ole­va mata­la 4–5 ker­rok­si­nen raken­nus var­jos­ta­vat kum­min­kin, ja oman mata­lan raken­nuk­sen lähes kaik­ki ker­rok­set kär­si­vät var­jos­ta. Jos pit­kät ja mata­lat raken­nuk­set kään­ne­tään “kyl­jel­leen” niin nii­den väliin tulee tilaa ja valoa tulee ihan eri taval­la. Samal­la suu­rin osa esi­mer­kik­si 10–15 ker­rok­si­sen talon asuk­kais­ta ei kär­si ollen­kaan puun varjoista.

  37. joo: Tämä on juu­ri se idea. Se kor­kea raken­nus ei var­jos­ta jos se on tar­peek­si kau­ka­na. Ja kun raken­nuk­set ovat tar­peek­si kor­kei­ta, niin nii­hin mah­tuu vähin­tään yhtä pal­jon ihmi­siä vaik­ka ne eivät oli­si­kaan ihan vieressä.

    Juu­ri sen takia että Suo­mi on poh­joi­ses­sa tääl­lä kan­nat­taa raken­taa kor­kei­ta raken­nuk­sia. Kos­ka aurin­ko pais­taa mata­las­ta kul­mas­ta niin puut ja se vas­ta­pää­tä ole­va mata­la 4–5 ker­rok­si­nen raken­nus var­jos­ta­vat kum­min­kin, ja oman mata­lan raken­nuk­sen lähes kaik­ki ker­rok­set kär­si­vät var­jos­ta. Jos pit­kät ja mata­lat raken­nuk­set kään­ne­tään “kyl­jel­leen” niin nii­den väliin tulee­ti­laa ja valoa tulee ihan eri taval­la. Samal­la suu­rin osa esi­mer­kik­si 10–15 ker­rok­si­sen talon asuk­kais­ta ei kär­si ollen­kaan puun varjoista. 

    Tok­ko­pa nyt Suo­mes­sa sen­tään kovin moni jou­tuu “puun var­jos­ta kärsimään”.

    Meri­tor­ni Espoon Kiven­lah­des­sa, Koneen tor­ni ja “Raa­den ham­mas” Kei­la­nie­mes­sä sekä Cir­rus Vuo­saa­res­sa lie­ne­vät siis sopi­val­la etäi­syy­del­lä. Seu­raa­vak­si tai­taa sit­ten jo tul­la se Gaz­pro­min tor­ni, joka tul­laan ilmei­ses­ti raken­ta­maan Pie­ta­riin. Se on kui­ten­kin Hel­sin­gis­tä kat­soen kau­em­pa­na idäs­sä, joten se ei onnek­sem­me sen­tään aurin­gon­las­ku­jam­me peitä.

    Onko­han Pasi­laan jo hyväk­syt­ty tor­ni­ta­lo­ja, entä onko Kala­sa­ta­man alu­eel­la nii­den osal­ta tilan­ne sel­vä? Ei kai nyt Suo­men pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta sen­tään mitään uut­ta “Bolog­naa” tai uut­ta, mut­ta “har­va­ham­pai­sem­paa”, Man­hat­ta­nin jäl­ji­tel­mää ole tar­koi­tus teh­dä? Tuol­lai­nen “tor­ni siel­lä — toi­nen tääl­lä” ‑peri­aa­te saat­tai­si kyl­lä jo rumen­taa kau­pun­ki­ku­vaam­me Hel­sin­gis­sä melkoisesti!

    Miten muu­ten tor­ni­ta­lois­sa hoi­de­taan tal­vel­la lumen ja jään pudo­tus? Pitää­kö odot­taa täy­sin tyyn­tä keliä, kevät­tä, vai pitää­kö sulat­taa säh­köl­lä? Entä miten hoi­tuu kesäl­lä var­jon puut­teen takia nouse­va läm­pö­ti­la asun­nois­sa? Voi­ko nii­hin raken­taa läpi­ta­lon asun­to­ja, jois­sa sen­tään teho­kas tuu­le­tus asuk­kaan sitä kai­va­tes­sa on mah­dol­lis­ta. Saa­ko tor­ni­ta­los­sa yli­pään­sä ava­ta edes pik­kuis­ta tuu­le­tus­räp­pä­nää (jos nii­tä­kään on?), isom­mis­ta ikku­nois­ta nyt puhu­mat­ta­kaan, vai perus­tuu­ko ilmanvaihto/ilmastointi ainoas­taan koneel­li­seen, puhal­ti­min (ja läm­mön­vaih­ti­min?) toteu­tet­tuun rat­kai­suun? Veden pump­pauk­sen ylä­ker­rok­siin luu­li­si aina­kin vaa­ti­van jotain eri­tyis­toi­mia tavan­omai­siin rat­kai­sui­hin ver­rat­tu­na. Tuo­hon tar­vit­ta­va tek­niik­ka lie­nee kui­ten­kin ole­mas­sa. Säh­köä se pump­paus “pil­vien tasol­le” vaa­ti­nee kui­ten­kin taval­lis­ta enem­män. Onko kenel­lä­kään tie­toa tor­ni­ta­lo­jen ener­gia­te­hok­kuu­des­ta mata­lam­piin taloi­hin verrattuna?

    Satut­ko tie­tä­mään, mon­ta­ko asu­kas­ta ja his­siä mah­taa olla Cir­ruk­ses­sa ja Meri­tor­nis­sa? Ilman alun­pe­rin luvat­tua ylim­män ker­rok­sen kah­vi­laa, nii­tä his­se­jä ei ehkä kovin monia tar­vi­ta, mut­ta riit­tää­kö niis­sä­kään vain yksi per rakennus?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.