Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (5) Puutarhakaupunki

Ide­aa­li­mal­li puu­tar­ha­kau­pun­gis­ta on koh­ta­lai­sen tii­vis oma­ko­tia­lue, jon­ka kes­kel­lä on juna‑, metro‑, tai ratik­ka­py­säk­ki. Kilo­met­rin säteel­lä pysä­kis­tä on maa­ta noin kol­me neliö­ki­lo­met­riä. Jos se kaa­voi­te­taan vaik­ka vain 0,2:n alue­te­hok­kuu­del­la, ker­ro­sa­laa mah­tuu noin 600 000 k‑m2, jos­ta asuin­ker­ro­sa­laa oli­si var­maan­kin noin 500 000 k‑m2 ja asuk­kai­ta run­saat kym­me­nen tuhat­ta. Tämä riit­tää yllä­pi­tä­mään tär­keim­piä päi­vit­täi­siä pal­ve­lu­ja, kou­lua, kun­nol­lis­ta kaup­paa, ravin­to­loi­ta, ja muu­ta sel­lais­ta. Pal­ve­lut kes­kit­ty­vät luon­nol­li­ses­ti alu­een kes­kel­le, sen pysä­kin lähelle.

Täl­lai­nen puu­tar­ha­kau­pun­ki tar­jo­aa mah­dol­li­suu­det pal­jon parem­paan asu­mi­seen kuin pien­ten oma­ko­ti­läm­pä­rei­den sirot­te­lu suun­nit­te­le­mat­to­mas­ti sin­ne tän­ne. Useim­pien mie­les­tä tämä on myös parem­paa asu­mis­ta kuin sel­väs­ti har­vem­pi asu­mi­nen isom­mil­la ton­teil­la, jol­loin alu­eel­la eivät pal­ve­lut menes­ty. Pukin­mäes­sä, Oulun­ky­läs­sä ja Paki­las­sa mak­se­taan pie­nis­tä oma­ko­ti­ton­teis­ta enem­män kuin isom­mis­ta ton­teis­ta har­vem­min kaa­voi­te­tuil­la alueil­la kehyskunnissa.

Kau­niai­nen on koh­ta­lai­sen lähel­lä puu­tar­ha­kau­pun­ki­mal­lia, samoin Pukin­mä­ki ja Tapa­ni­la Helsingissä.

Puu­tar­ha­kau­pun­ki­kon­sep­ti on tek­ni­ses­ti yksin­ker­tai­nen, mut­ta kaa­voit­ta­jan sil­mis­sä äärim­mäi­sen vai­kea, ellei kun­ta satu omis­ta­maan koko maa­ta. Asu­tus pitää kaa­voit­taa tiu­kas­ti tuon ase­man ympä­ril­le maa­no­mis­tuso­lois­ta riip­pu­mat­ta. Juu­ri tämän takia kehys­kun­nat ovat jät­tä­neet tämän mah­dol­li­suu­den käyt­tä­mät­tä. Ne ovat lii­an heik­ko­ja orga­ni­saa­tioi­ta toteut­ta­maan tämän edel­lyt­tä­mää vah­vaa maa­po­li­tiik­kaa, eikä niil­lä ole sii­hen edes halua. Maa­no­mis­ta­jien vai­ku­tus­val­ta kun­tien pää­tök­sen­te­koon on aivan lii­an suu­ri, ja niin­pä kun­nat kaa­voit­ta­vat maa­no­mis­ta­jia tas­a­puo­li­ses­ti koh­del­len – eli sirot­te­le­vat asu­tuk­sen ilman mai­nit­ta­vaa suun­ni­tel­maa. Eivät­kä ne ole haluk­kai­ta tai kyke­ne­viä myös­kään rahoit­ta­maan sitä kon­sep­tiin vält­tä­mät­tä kuu­lu­vaa rai­deyh­teyt­tä, vaik­ka se oli­si­kin rahoi­tet­ta­vis­sa maan arvonnousulla.

Niin­pä olem­me tilan­tees­sa, jos­sa hyvää pal­ve­lu­ta­soa toi­vo­van on valit­ta­va asun­nok­seen ker­ros­ta­lo. Näin ei ole muu­al­la maa­il­mas­sa. Bri­tan­nias­sa ja Hol­lan­nis­sa esi­mer­kik­si osa­taan yhdis­tää pien­ta­loa­su­mi­nen urbaa­niin rakenteeseen.

Hie­noin ja kun­nian­hi­moi­sin suun­ni­tel­ma moder­nik­si puu­tar­ha­kaupn­gik­si oli Mat­ti Visan­nin suun­ni­tel­ma Öster­sun­do­miin. Sii­tä oli­si toteu­tues­saan tul­lut kään­teen­te­ke­vä vaih­toeh­to pien­ta­loa­su­mis­ta tavoit­te­le­vil­le. Vali­tet­ta­vas­ti arviot Natu­ra-alu­ees­ta tuho­si­vat koko suun­ni­tel­man. Olen pahoil­la­ni Mat­ti Visan­nin puo­les­ta ja suu­res­ti har­mis­sa­ni tapah­tu­nees­ta. Öster­sun­do­min alu­een liit­tä­mi­nen Hel­sin­kiin tapah­tui alun­pe­rin val­tio­val­lan ehdo­tuk­ses­ta, mut­ta sen jäl­keen val­tio raja­si lii­tet­tä­vän alu­een niin, ettei sii­hen saa aikaan jär­ke­vää kaupunkirakennetta.

Sipoo on suun­ni­tel­lut myös erit­täin hyvää aluet­ta Eriks­nä­sin alu­eel­le (kir­joit­te­len tätä jut­tua kesä­mö­kil­lä tuol­la kaa­va-alu­eel­la), mut­ta yksi sii­tä puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Rai­deyh­teys. Kumi­pyö­rä­lii­ken­teen varas­sa alu­ees­ta tulee toi­min­nal­li­ses­ti haja­nai­nen. Lisäk­si se on vähän kaukana.

60 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (5) Puutarhakaupunki”

  1. Samaa ole itse miet­ti­nyt. Tapio­lan puu­tar­ha­kau­pun­ki onnis­tui kun Asun­to­sää­tiö raken­si koko alu­een. Ei tul­lut maa­no­mis­tuk­sen vuok­si etu­ris­ti­rii­to­ja kenen tont­ti kaa­voi­te­taan vihe­ra­lu­eek­si ja kenen ton­til­le ker­ros­ta­lo­ja ja kenen omakotitaloja.

    Vapaa­eh­toi­sil­la kau­puol­la suu­ren alu­een omis­tuk­seen hank­ki­mi­nen on hyvin han­ka­laa. Pak­ko­lu­nas­tus on muu­ten­kin poliit­ti­ses­ti jo hyvin vaikeaa.

    Pitäi­si­kö­hän olla ole­mas­sa jokin väli­muo­to jos­sa maa­no­mis­tu­yk­set tie­tyl­lä alu­eel­la voi­tai­siin muut­taa tie­tyn alu­eel­li­sen yhtiön osak­keik­si ja tämän yhtiön kans­sa kun­ta sit­ten teki­si aluerakentamissopimusken ?

    Täl­löin jokai­nen maa­no­mis­ta­ja sai­si kor­vauk­sen maas­taan ja alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sen kaut­ta ei veron­mak­sa­jat jou­du ansio­ton­ta arvon­nousua­kaan maksamaan.

    1. Kate. Jos kau­pun­ki päät­tää raken­taa johon­kin suu­ren asui­na­lu­een ja tuo­da sin­ne myös rati­kan, mik­si kaa­voi­tus­hyö­dyn yli­pään­sä pitäi­si kuu­lua maa­no­mis­ta­jil­le? Eikö mei­dän pitäi­si olla mark­ki­na­ta­lou­des­sa eikä ryöstökapitalismissa?

  2. Mm. Kulos­aa­ri, Laut­ta­saa­ri, Mei­lah­ti ja Munk­ki­nie­mi ovat kaik­ki monil­ta osil­taan mie­les­tä­ni kivo­ja aluei­ta, vaik­ka niis­sä onkin oma­ko­ti­la­lo­jen ohel­la myös rivi­ta­lo­ja, pien­ker­ros­ta­lo­ja ja jopa ker­ros­ta­lo­ja. Vaik­ka oma­ko­ti­ta­lot esi­tet­tiin myös v. Hertze­nin pamfle­tis­sa (Kote­ja vai­ko kasar­me­ja lap­sil­lem­me, WSOY 1946) kaik­kein ide­aa­li­sim­pa­na mal­li­na, oli sii­nä esi­tel­ty myös näi­tä muitakin.

    Mik­si­kö­hän muu­ten Tapio­la on muut­tu­nut (ulko­puo­li­sen sil­min) nykyi­sin niin ikä­vään suun­taan? Alku­pe­räi­nen idea ei sen osal­ta ollut lain­kaan hassumpi.

    Tii­vis­tä­mi­sen tau­ti on levin­nyt nykyi­sin myös Laut­ta­saa­ren Vat­tu­nie­meen, joka tosin oli aiem­min teol­li­suusa­luet­ta. Muil­ta osin se on veh­rey­ten­sä ansios­ta hyvin­kin viih­tyi­sää aluet­ta asua. Ikä­vä vain, jos koko Laut­ta­saa­ri muut­tuu pel­käk­si asui­na­lu­eek­si. Pro­ses­si on ollut käyn­nis­sä jo jon­kin aikaa (eikä vain Laut­ta­saa­res­sa) ja tun­tuu vain kiihtyvän. 

    Yksi Laut­ta­saa­ren par­hai­ta puo­lia on ulkoi­lu-ja vir­kis­ty­sa­lu­eet. Riit­tä­vän suu­ri kais­ta­le (puus­toi­neen, pen­sai­neen, kal­lioi­neen) ran­ta­vii­van ja raken­nus­ten välis­sä on luon­non­ran­to­jen ohel­la sen (hyvin tun­net­tu) salai­suus. Ran­ta­vii­val­le raken­ta­mi­nen on ahneut­ta, joka pilaa hel­pos­ti laa­jat­kin alu­eet. Jos sitä enti­sil­lä sata­ma- (tai jon­kin­lai­sil­la luon­teel­taan keh­noil­la jät­tö­maa-) alueil­la (Ruo­ho­lah­ti, Jät­kä­saa­ri, Hert­to­nie­men­ran­ta) onkin voi­tu Hel­sin­gis­sä sovel­taa, ei tuo tar­koi­ta sitä, että mal­li oli­si sopi­va ylei­sem­pään, laa­jem­paan käyttöön.

    Meri ja luon­non­ran­nat, luo­toi­neen, kivi­neen ja kal­lioi­neen sekä tot­ta­kai, kas­vil­li­suu­ten­sa kera, ovat Hel­sin­gin rik­kaus ja sel­lai­si­na pysy­kööt. Oli ker­ras­saa ilah­dut­ta­vaa havai­ta kulu­neel­la vii­kol­la, miten moni oli hok­san­nut vali­ta itsel­leen “pai­kan aurin­gos­sa” jopa Lapin­nie­men kal­lioil­ta, meren äärel­tä. Ilmei­ses­ti tii­viis­ti raken­net­tu Ruo­ho­lah­ti ei raken­net­tui­ne ran­toi­neen­kaan voi tar­jo­ta yhtä kivo­ja paik­ko­ja kesä­päi­vän viet­toon. Hiek­ka lii­maan­tuu hel­pos­ti jal­koi­hin, eikä ole kiva saa­da sitä jal­ki­nei­siin­sa. Kal­lioi­nen ran­ta, mis­tä löy­tää osin myös var­joa (jos sitä joku tar­vit­see) on mie­les­tä­ni (aikui­sel­le) ihan yli­ve­to. Mah­ta­vat­ko­han Hel­sin­gin turis­tiop­paat esi­tel­lä perus­kal­lio­tam­me siel­lä mis­sä sitä löytyy?

    Kysy­mys: Eivät­kö myös Eira, Kai­vo­puis­to ja ns. Puu-Käpy­lä ole (ja omil­la mal­leil­laan edus­ta) ide­aa­lis­ta puu­tar­ha­kau­pun­kia? Omat käyn­ti­ni niis­sä tuke­vat sel­lais­ta mie­li­ku­vaa. Pai­kat­han ovat kaik­ki suo­ras­taan upei­ta ja mitä ilmei­sim­min hyvin­kin viihtyisiä.

    Tie­täi­si­kö muu­ten joku, minua kaa­voi­tus­asiois­sa asian­tun­te­vam­pi, miten moni­puo­li­nen ja menes­ty­vä elin­kei­no­ra­ken­ne saa­daan sovi­tet­tua viih­tyi­sän asu­mi­sen puu­tar­ha­kau­pun­ki­mal­liin, ilman joi­den­kin kar­sas­ta­maa pen­de­löin­tiä? Vas­taus ao. kysy­myk­seen tai­tai­si olla var­sin hyödyllinen.

  3. Minus­ta tuon mak­si­mis­saan kilo­met­rin etäi­syys rau­ta­tie­a­se­mal­le on isoh­ko, var­sin­kin huo­mioi­den sen, ettei ase­mal­le pää­se katu­ja pit­kin aivan vii­va­suo­raan. Näin pit­käl­tä etäi­syy­del­tä enää har­vaa kiin­nos­taa kävel­lä junal­le, jol­loin autoi­lus­ta tulee her­käs­ti hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to. Lisäk­si radan­var­siyh­dys­kun­nis­sa on se ongel­ma, että kun mat­ka­tar­ve suun­tau­tuu johon­kin muu­al­le kuin rau­ta­tien suun­taan niin autoi­lu niin ikään houkuttaa.

    Yksi käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta tavois­ta yhdis­tää oma­ko­tia­su­mi­nen ja pal­ve­lut on se, että ale­taan raken­taa van­han tyyp­pi­siä puu­ta­lo­kau­pun­ke­ja (kapei­ne katui­neen ja kaduis­sa kiin­ni ole­vi­ne raken­nuk­si­neen) kes­kei­sil­le pai­koil­le kau­pun­kia­lu­eel­la. Mal­liin ran­ni­kon pik­ku­kau­pun­kien van­hat kau­pun­git. Tämä on kau­pun­ki­tyyp­pi, jota nykyi­sin ei teh­dä käy­tän­nös­sä lain­kaan. Sii­nä kes­kei­sel­lä sijain­nil­la on oma­ko­ti­ta­lo­ja omil­la pihoil­la (pie­nil­lä mut­ta laa­duk­kail­la) alue­ti­hey­den olles­sa sil­ti huo­mat­ta­van kor­kea ja ympä­ris­tön idyl­li­nen. Eri­tyi­sen idyl­li­sek­si ja miel­lyt­tä­väk­si ympä­ris­tö muut­tuu sil­loin, jos tii­vis puu­ta­lo­kau­pun­ki raken­ne­taan rin­teil­le tai kuk­ku­loil­le, jot­ka nyky­ään suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa ovat yleen­sä raken­ta­mat­to­mia aluei­ta myös lähel­lä keskustaa.

  4. 1000 m² ton­tit pitäi­si olla per oma­ko­ti­ta­lo. Muu­ten lap­set ja koi­rat alkaa pun­kea­maan naa­pu­rin alueelle.

  5. Sehän oli Visan­tin ja mui­den asi­aa hoi­ta­vien kau­pun­gin pal­kol­lis­ten ja päät­tä­jien moka, ettei tajut­tu tai väli­tet­ty ottaa Natu­raa huo­mioon. Sel­lai­ses­ta ei kuu­lu olla pahoil­laan, vaan häve­tä kun­nol­la tämän tason munaus­ta. Pal­jon­ko sil­lä har­ha­ret­kel­lä paloi kau­pun­gin rahaa? Vai oli­ko­han sit­ten­kin kysees­sä röyh­keä yri­tys kokeil­la meni­si­kö Natu­raa huo­mioi­ma­ton kaa­va sit­ten­kin läpi?
    Mitä Eriks­nä­siin tulee, niin kaa­va­han­ke on kaik­kea muu­ta kuin hie­no. Luon­toar­vois­ta ei nyt enem­pää, sil­lä nehän ovat beto­ni­vih­reäl­le mer­ki­tyk­set­tö­mät heti, kun tai­ka­sa­nat kaa­va ja tii­vis lausu­taan. Ei sel­lai­seen pus­sin­pe­rän nie­men­nok­kaan tule rai­tei­ta iki­nä. Kaa­va­han­ke kyl­lä kaa­tuu, kuten kaa­tui Espoon His­tan­kin auto­kau­pun­ki­vi­ri­tel­mä, jos­sa oli näön vuok­si muka­na fan­ta­sia­rai­teet ilman mitään juna­lii­ken­teen rea­lis­tis­ta toteutumisnäkymää.
    Söder­kul­las­sa on tilaa raken­taa vaik­ka kuin­ka tii­vis­tä, ei ole mitään oike­aa syy­tä men­nä 5–7km pää­hän teke­mään metsälähiötä.

    1. Kos­ka meil­lä nyt sat­tuu ole­maan kesä­mök­ki tuol­la kaa­va-alu­eel­la, arvod­tasn tuon alu­een luon­toar­vo­ja todel­la pal­jon. Sil­ti on mön­net­tä­vä, että kysei­nen kaa­va oli­si hyvä, jos se vain oli­si toteu­tet­ta­vis­sa. Vää­rä paik­ka ja rai­de­lii­ken­ne puuttuu.

  6. Eläm­me tie­tys­ti eri maa­il­mois­sa, mut­ta toi­ve edes 1000 neliön ton­teis­ta on aika huvit­ta­va. Sel­lai­sel­la pata­la­pul­la ei saa mitään oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­sen hyö­ty­jä, mut­ta kaik­ki rie­sat tulevat.

    Her­mo­ja lepuut­taak­seen pitää lisäk­si olla loma­hu­vi­la erik­seen ja pari ete­län lomaa vuodessa.

    Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mi­nen pysy­vik­si asun­noik­si pitäi­si teh­dä mah­dol­li­sek­si ihan eko­lo­gi­sis­ta syis­tä. Jäte­ve­si­puo­li­kin on nykyi­sel­lään hallinnassa.

  7. Googlen mukaan Ode on kym­me­nen vuot­ta sit­ten kan­nat­ta­nut Mat­ti Van­ha­sen puu­tar­ha­kau­pun­ki aja­tus­ta. Onko näis­sä sit­ten lopul­ta muu­ta yhteis­tä kuin nimi. Aina­kin Osmo rajaa jou­kon “jouk­ko­lii­ken­ne” tar­koit­ta­maan vain sen osajouk­koa “rai­de­jouk­ko­lii­ken­ne”.

    Puh­da­sop­pi­seen puu­tar­ha­kau­pun­kiin kei­no­te­koi­ses­ti raken­ne­taan luon­to. Se on yhtä mah­dol­lis­ta kuin kei­no­te­kois­ten saa­rien muo­dos­ta­mi­nen. Menee 20 vuot­ta, ennen­kuin puu­tar­ha alkaa näyt­tää luon­nol­ta. Tie­tys­ti voi­daan siir­tää 10 met­ris­tä pui­ta­kin, jos rahaa on.

    1. Mat­ti Van­ha­sen autoi­luun perus­tu­vaa puu­tar­ha­kau­pun­kia­ja­tus­ta en kyl­lä tie­dä kan­nat­ta­nee­ni. Itse asias­sa jul­kai­sin blo­gil­la­ni kuvan sii­tä, mitä Van­ha­nen tar­koit­taa. Kat­so täs­tä

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kate. Jos kau­pun­ki päät­tää raken­taa johon­kin suu­ren asui­na­lu­een ja tuo­da sin­ne myös rati­kan, mik­si kaa­voi­tus­hyö­dyn yli­pään­sä pitäi­si kuu­lua maa­no­mis­ta­jil­le? Eikö mei­dän pitäi­si olla mark­ki­na­ta­lou­des­sa eikä ryöstökapitalismissa? 

    Juu­ri ihan samaa minä täs­sä tar­koi­tin­kin, ei ole mitään jär­keä että maa­no­mis­ta­jat kerää­vät ansiot­to­man arvon­nousun ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat inves­toin­nit infraan. Alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sen muo­dos­sa maa­no­mis­ta­jat raken­ta­vat myös alu­een infran, siis tiet, ratik­ka­kis­kot, vie­mä­rit, vesi­joh­dot, las­ten­tar­hat yms eikä näi­tä jou­du­ta raken­ta­maan veron­mak­sa­jien rahoilla. 

    On sit­ten vai­keam­pi kysy­mys mis­sä muo­dos­sa maa­no­mis­ta­jat saa­daan osal­lis­tu­maan alu­een ulko­puo­li­sen inran päivittämiseen.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kate. Jos kau­pun­ki päät­tää raken­taa johon­kin suu­ren asui­na­lu­een ja tuo­da sin­ne myös rati­kan, mik­si kaa­voi­tus­hyö­dyn yli­pään­sä pitäi­si kuu­lua maanomistajille… 

    Tuo­ta sano­taan sosia­lis­mik­si. Sosia­lis­mi on jo todet­tu ihan kel­vot­to­mak­si yhteiskuntajärjestykseksi. 

    Laa­jem­min­kin kun­tien maa­no­mis­tus, pak­ko­lu­nas­tus mah­dol­li­suus ja kaa­voi­tus­mo­no­po­li on täy­sin kes­tä­mä­tön yhdis­tel­mä. Kun­nil­ta pitää kiel­tää maa­no­mis­tus koko­naan kei­not­te­lu­tar­koi­tuk­sis­sa. Kau­pun­gin teh­tä­vä on luo­da edel­ly­tyk­siä, ei varas­taa kaupunkilaisilta.

    Par­haat alu­eet on teh­ty Suo­mes­sa yhtiö­muo­dos­sa, kuten Tapio­la oli jos­kus ja Gra­ni on yhä. Polii­ti­kot eivät ole pääs­seet sot­ke­maan asioi­ta, vaan nen on teh­ty puh­taas­ti lii­ke­ta­lou­del­li­sin peri­aat­tein. Tapio­la pilat­tiin aikoi­naan, kos­ka se oli osa Espoo­ta, eikä tapio­la­lai­se­ten ääni kuu­lu­nut päätöksenteossa.

    Tapio­la oli­si pitä­nyt erot­taa omak­si kau­pun­gik­seen, jol­loin tapio­la­lai­set oli­si­vat saa­neet kehit­tää aluet­taan omiin tar­pei­siin­sa. Väi­tän, ettei mm. type­rää met­ro­pää­tös­tä oli­si iki­nä tehty.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mat­ti Van­ha­sen autoi­luun perus­tu­vaa puu­tar­ha­kau­pun­kia­ja­tus­ta en kyl­lä tie­dä kannattaneeni. 

    http://www.soininvaara.fi/Puutarhakaupungeista_131104.html

    Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen vii­tan­nee tähän vuon­na 2004 vih­rei­den puheen­joh­ta­ja­na jul­kai­se­maa­si tie­dot­tee­seen, jon­ka aloi­tit otsikolla:

    Soi­nin­vaa­ra kan­nat­taa Van­ha­sen esit­tä­miä puutarhakaupunkeja

    Tuos­ta saa kuvan, että Van­ha­sen mal­li käy (so. kävi tuol­loin), kun­han asu­tusa­lueil­le vede­tään raiteet.

    1. Huo­maat kai, että kir­joi­tuk­ses­sa oli puu­tar­ha­kau­pun­gil­le ehto­ja, joi­ta Van­ha­sen mal­li ei täyt­tä­nyt. Mut­ta olen jat­ka­mas­sa tätä kir­joi­tus­sar­jaa, ja palaam­me tähän­kin asiaan.

  11. Asuin lap­suu­te­ni ja nuo­ruu­te­ni Itä-Hel­sin­gin Var­tio­ky­läs­sä, sel­lai­sel­la oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la, jota on han­ka­la aja­tel­la puu­tar­ha­kau­pun­ki­na. Alue­te­hok­kuus tai­si olla sil­loin tuo 0,2 ja sitä on nyt­tem­min nos­tet­tu muis­taak­se­ni tuplak­si eli 0,4. Vai­ku­tuk­set mai­se­maan ovat olleet dra­maat­ti­sia; tont­te­ja on pil­kot­tu ja eri­ta­soi­sia uudis­ra­ken­nuk­sia on nous­sut vaa­ti­mat­to­mis­ta talo­pa­ke­teis­ta aina lois­te­liai­siin kahi­tii­li­lin­noi­hin ja riva­rei­hin saak­ka. Lisään­ty­nyt raken­nusoi­keus on hyö­dyn­net­ty kah­del­la taval­la, joko jaka­mal­la tont­ti ja raken­ta­mal­la toi­nen talo tai pur­ka­mal­la van­ha raken­nus ja raken­ta­mal­la raken­nusoi­keu­den mukai­nen uusi. Nyt raken­nuk­set ovat sikin­so­kin ja koros­tu­neen eri­tyy­li­siä sekä saman­lai­nen ahtau­den ja seka­vuu­den tun­tu on alka­nut vai­vaa­maan Var­tio­ky­lää kuin jo aiem­min vaik­ka Paki­laa. Mut­ta tun­tuu kel­paa­van mak­su­ky­kyi­sel­le väelle.

    Vii­me vuo­si­na olen asu­nut muu­ta­man vii­kon kesäs­sä Var­tio­ky­läs­sä ja samal­la on tul­lut poh­dit­tua puu­tar­ha­kau­pun­kia­jat­te­lua ja yli­pään­sä miel­lyt­tä­vän oma­ko­ti­ta­loa­lu­een kon­sep­tia. Avak­ses­sa on esi­tet­ty omien­kin poh­din­to­jen mukai­nen mal­li täl­läi­sel­le alu­eel­le, tosin tuo kah­den kilo­met­rin hal­kai­si­ja sai­si olla pie­nem­pi. Eräs rat­kai­su oli­si raken­taa ase­man­seu­dul­le muu­ta­ma umpi­kort­te­li mata­lia ker­ros­ta­lo­ja, jol­loin asu­kas­lu­ku voi­si olla sama ja ase­ma ja sen yhtey­des­sä ole­vat pal­ve­lut oli­si­vat hel­pom­min saavutettavissa. 

    Mie­les­tä­ni sopi­va ton­tin koko oli­si 400–600 m², jol­loin tehok­kuu­del­la 0,2 tuol­lai­sel­le voi­si raken­taa noin 100 m² talon ja pihaa­kin jäi­si riit­tä­väs­ti. Oma­ko­ti­ta­loa­lueil­la pysä­köin­ti on taval­li­ses­ti jär­jes­tet­ty pihal­le, katok­seen tai tal­liin, ja n 500 m² ton­til­la ajo­neu­vo­jen säi­ly­tys loh­kai­see pihas­ta huo­mat­ta­van osan. Jos jouk­ko­lii­ken­neyh­teys on riit­tä­vän hyvä, ei auto­paik­kaa tar­vi­ta ja pie­nen­pi­kin tont­ti on ok.

    Raken­nus­mää­räyk­siä pitäi­si puu­tar­ha­kau­pun­gis­sa muut­taa pois­ta­mal­la raken­nuk­sen mini­mie­täi­syy­det ton­tin rajois­ta, tär­keim­pä­nä ties­tä. Nyky­mää­räyk­set pakot­ta­vat talon ton­tin kes­kel­le, jol­loin arvo­kas­ta piha­maa­ta suo­ras­taan haas­ka­taan eten­kin pie­nil­lä ton­teil­la. Pihal­la oma­ko­tia­su­kas näyt­tää nyky­ään lähin­nä säi­lyt­tä­vän ajo­neu­vo­jaan, gril­laa­van ja lei­kit­tä­vän lap­si­aan tai kotie­läi­mi­ään. Ome­na­pui­den ja mar­ja­pen­sai­den sijas­ta istu­tuk­si­na suo­si­taan koris­te­pen­sai­ta teras­sien ympä­ril­lä. Piha toi­mii siten asun­toa laa­jem­pa­na revii­ri­nä ja lisäk­si kesäi­sin olo­huo­neen jatkeena.

    Var­tio­ky­läs­sä on ns Sunexin pel­lol­le n 30 vuot­ta sit­ten raken­net­tu alue, ihan muu­ta­ma kort­te­li, joka on mie­les­tä­ni onnis­tu­nut esi­merk­ki pie­neh­köil­le ton­teil­le sijoi­te­tuis­ta oma­ko­ti­ta­lois­ta. Itse en ole siel­lä asu­nut, mut­ta muu­ta­ma kave­ri asui. Toki talot ovat irti teis­tä, auto­pai­kat vie­vät osan ton­tis­ta ja ark­ki­teh­tuu­ris­ta­kin voi olla mon­taa miel­tä, Var­tio­ky­län­tie Ris­ku­ties­tä poh­joi­seen Googlen kar­tas­sa: https://goo.gl/maps/O3QIf

  12. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mi­nen pysy­vik­si asun­noik­si pitäi­si teh­dä mah­dol­li­sek­si ihan eko­lo­gi­sis­ta syis­tä. Jäte­ve­si­puo­li­kin on nykyi­sel­lään hallinnassa.

    Muut­to­ka­to­kun­nan kun­na­nin­si­nöö­rin pai­na­jai­su­ni on, että kau­ka­jär­ven ran­nal­la yksi­nään töröt­tä­vän kyl­män tilan ostaa ja kun­nos­taa kodik­seen moni­lap­si­nen per­he. Jär­jes­tä sii­nä sit­ten laki­sää­tei­set kou­lu­kyy­dit läpi tal­ven. Saat­taa mak­saa kymp­pi­ton­ne­ja per per­he ja vuosi.

    Mök­ki­kun­tien kun­na­nin­si­nöö­reil­lä on kuu­lem­ma vas­taa­via painajaisia.

    1. Pitäi­si voi­da kaa­voit­taa kesä­mök­ke­jä kesä­mö­keik­si niin, että niis­sä saa kyl­lä asua ympä­ri vuo­den jos halu­aa, mut­ta kun­nal­li­sia palc­ve­lu­ja niihn ei oi vaa­tia sen enem­pää kuin kesä­mö­keil­le nyt voi­daan vaatia.

  13. Kun kuu­lin suun­ni­tel­mis­ta Kar­husaa­ren raken­ta­mi­ses­ta, tote­sin sil­toi­hin tutus­tues­sa­ni, että eivät mene yhteen Visan­nin suun­ni­tel­mat tai eivät aina­kaan luo­dut mie­li­ku­vat raken­net­ta­van alu­een suh­teen. Lei­ke­kir­jas­sa oli upea kuva Kors­nä­sin vene­sa­ta­mas­ta otet­tu­na koh­ti Björ­kud­de­nia ja kuvas­sa on pur­je­ve­neem­me idyl­li­ses­sä mai­se­mas­sa. Suun­ni­tel­man mukaan kevyen lii­ken­teen sil­ta, jota kar­husaa­re­lai­set­kaan eivät pidä tar­peel­li­se­na, on 10 met­riä kor­kea, eikä veneel­läm­me oli­si mitään mah­dol­li­suuk­sia tul­la koti­sa­ta­maan, mas­ton kor­keu­den olles­sa 16 m. Ei tie­tys­ti mitään väliä, olem­me­han jo suun­ni­tel­mien toteu­tues­sa lopet­ta­neeet pur­jeh­duk­sem­me tai aina­kin vie­neet veneem­me toi­seen satamaan.
    On vää­rin luo­da mie­li­ku­via sel­lai­ses­ta, mitä ei ole tar­koi­tus­kaa toteuttaa!

  14. Kun kuu­lin suun­ni­tel­mis­ta Kar­husaa­ren raken­ta­mi­ses­ta, tote­sin sil­toi­hin tutus­tues­sa­ni, että eivät mene yhteen Visan­nin suun­ni­tel­mat tai eivät aina­kaan luo­dut mie­li­ku­vat raken­net­ta­van alu­een suh­teen. Lei­ke­kir­jas­sa oli upea kuva Kors­nä­sin vene­sa­ta­mas­ta otet­tu­na koh­ti Björ­kud­de­nia ja kuvas­sa on pur­je­ve­neem­me idyl­li­ses­sä mai­se­mas­sa. Suun­ni­tel­man mukaan kevyen lii­ken­teen sil­ta, jota kar­husaa­re­lai­set­kaan eivät pidä tar­peel­li­se­na, on 10 met­riä kor­kea, eikä veneel­läm­me oli­si mitään mah­dol­li­suuk­sia tul­la koti­sa­ta­maan mas­ton kor­keu­den olles­sa 16 m. Ei sil­lä tie­tys­ti ole mitään väliä, olem­me­han jo suun­ni­tel­mien toteu­tues­sa lopet­ta­neeet pur­jeh­duk­sem­me tai aina­kin vie­neet veneem­me toi­seen satamaan.
    On vää­rin luo­da mie­li­ku­via sel­lai­ses­ta, mitä ei ole tar­koi­tus­kaan toteuttaa!

  15. Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mis­ta pysy­vik­si asun­noik­si ei kan­na­ta estää aina­kaan pelot­te­le­mal­la kou­lu­lai­sil­la. Tapauk­set on eri­lai­sia, mut­ta jos muut­taa paik­kaan, jos­sa jo ennes­tään on kou­lu­lai­sia, on lisä­ku­lut vähäi­siä. Kou­luau­to­rei­tit hin­noi­tel­laan per kilo­met­ri, joten on saman­te­ke­vää onko bus­sis­sa 5 vai 20 sie­rain­pa­ria. Vas­ta kun se vii­mei­nen­kin lap­si­per­he läh­tee, jää kou­lu­kyy­te­jä ajamatta.

    Maal­le muut­taa myös jalat tuke­vas­ti ilmas­sa ole­via, mut­ta nor­maa­lis­ti ymmär­re­tään fyy­sis­ten pal­ve­lui­den ole­van tar­jol­la kun­ta­kes­kuk­ses­sa tai yhä enem­mäl­ti maa­kun­nan keskuksessa.

  16. Öster­sun­dom oli ehdot­to­mas­ti oikein mai­nio­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, mut­ta kun ne Natu­ra- ja muut luon­toar­vot oli tie­dos­sa, oli vain type­ryyt­tä olla sijoit­te­le­mat­ta sitä hyvää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta toi­sin. Natu­ra-arvio teki vain työ­tä käs­ket­tyä, ja hyvä niin, tur­ha sitä on Visan­nin vir­heis­tä syyttää.

  17. Aika ylei­nen käsi­tys tun­tuu ole­van, että ras­kaan rai­de­lii­ken­neyh­tey­den var­res­sa ole­van puu­tar­ha­kau­pun­gin kes­kus­taan kuu­luu tai sopii myös ker­ros­ta­lo­ja. Ja että siel­lä ei pitäi­si olla tai liik­kua juu­ri­kaan hen­ki­lö­au­to­ja. Mut­ta kaup­po­ja aina­kin päi­vit­täis­tar­pei­den hank­ki­mi­seen pitäi­si kyl­lä olla. Lisäk­si käve­ly­mat­ka oma­ko­ti­ta­loi­hin­kaan ei sai­si olla pit­kä = muu­ta­maa sataa met­riä enem­pää. Har­va nyky­suo­ma­lai­nen viit­sii kan­taa kaup­pa­kas­se­ja kilo­met­riä ja van­hoil­ta ihmi­sil­tä se ei edes onnis­tu. Pitäi­si kek­siä mal­li, jos­sa autol­li­set ja autot­to­mat puu­tar­ha­kau­pun­gin asuk­kaat voi­si­vat käyt­tää samo­ja junia Hel­sin­gin mat­koi­hin­sa. Onnis­tui­si­ko sel­lai­nen, että joka toi­nen sei­sa­ke suun­ni­tel­laan jalan­kul­ku­kes­kuk­seen ja joka toi­nen pel­toau­kion vie­reen. Ja sen saman pel­lon vie­res­sä oli­si myös PIENI ostos­kes­kus PAIKALLISIA autol­la­liik­ku­jia var­ten. Ja pää­si­si­hän sin­ne ostos­kes­kuk­seen auto­ton­kin ihmi­nen, jos ajai­si junal­la yhden pysäkinvälin.

    1. Hah. Kivi­nok­kaan halut­tiin kaa­voit­taa 6000 asu­kas­ta, kos­ka alue on ihan met­ro­ra­dan var­res­sa, vain vähän yli kilo­met­ri asemalta.

  18. Tapio: Muut­to­ka­to­kun­nan kun­na­nin­si­nöö­rin pai­na­jai­su­ni on, että kau­ka­jär­ven ran­nal­la yksi­nään töröt­tä­vän kyl­män tilan ostaa ja kun­nos­taa kodik­seen moni­lap­si­nen per­he. Jär­jes­tä sii­nä sit­ten laki­sää­tei­set kou­lu­kyy­dit läpi tal­ven. Saat­taa mak­saa kymp­pi­ton­ne­ja per per­he ja vuosi.

    Mök­ki­kun­tien kun­na­nin­si­nöö­reil­lä on kuu­lem­ma vas­taa­via painajaisia.

    En ymmär­rä miten hom­ma voi toi­mia niin, että (toi­mii­ko se edes oikeas­ti?) yksit­täi­nen ihmi­nen voi muut­taa kes­kel­le kor­pea ja kun­nan on pak­ko jär­jes­tää sin­ne tie­tyt vähimmäispalvelut. 

    Jär­ke­väm­pää oli­si jos kun­nan oli­si itse asu­mi­seen suun­nit­te­le­mil­leen alueil­le tuo­tet­ta­va nuo pal­ve­lut ja jos ihmi­set halua­vat asua muu­al­la kuin siel­lä, sit­ten saa­vat hoi­taa itse itsen­sä pal­ve­lui­den äärel­le miten par­hai­ten taitavat.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pukin­mäes­sä, Oulun­ky­läs­sä ja Paki­las­sa mak­se­taan pie­nis­tä oma­ko­ti­ton­teis­ta enem­män kuin isom­mis­ta ton­teis­ta har­vem­min kaa­voi­te­tuil­la alueil­la kehyskunnissa.

    Kau­niai­nen on koh­ta­lai­sen lähel­lä Puu­tar­ha­kau­pun­ki­mal­lia, samoin Pukin­mä­ki ja Tapa­ni­la Helsingissä.

    Pukin­mä­ki? Ase­ma, joka on kehä ykkö­sen pääl­lä, ei sijait­se miten­kään eri­tyi­sen kes­kei­ses­ti Pukin­mä­keä. Ase­man ympä­ris­tös­sä on 70- ja 80- luku­jen ker­ros­ta­lo­ja. Jos­sain syr­jem­mäl­lä on joku­nen has­su oma­ko­ti­ta­lo. Mikä täs­tä tekee puutarhakaupungin?

    B:

    Raken­nus­mää­räyk­siä pitäi­si puu­tar­ha­kau­pun­gis­sa muut­taa pois­ta­mal­la raken­nuk­sen mini­mie­täi­syy­det ton­tin rajois­ta, tär­keim­pä­nä ties­tä. Nyky­mää­räyk­set pakot­ta­vat talon ton­tin kes­kel­le, jol­loin arvo­kas­ta piha­maa­ta suo­ras­taan haas­ka­taan eten­kin pie­nil­lä tonteilla. 

    Tuo on ihme­tyt­tä­nyt minua­kin. Jos talon voi­si raken­taa lähem­mäk­si katua voi­si piha-alue olla suo­jai­sam­pi, rau­hai­sam­pi ja yhte­näi­sem­pi. Tii­viil­lä oma­ko­tia­lu­eel­la talon jou­tuu usein sijoit­ta­maan ei niin ide­aa­liin paik­kaan. Oli­si­ko mää­räyk­siä teh­des­sä aja­tel­tu huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa tont­ti­ko­koa? Voi­si­ko mää­räyk­siä muuttaa?

  20. Ano­nyy­mi: En ymmär­rä miten hom­ma voi toi­mia niin, että (toi­mii­ko se edes oikeas­ti?) yksit­täi­nen ihmi­nen voi muut­taa kes­kel­le kor­pea ja kun­nan on pak­ko jär­jes­tää sin­ne tie­tyt vähimmäispalvelut. 

    Ei yksit­täi­sel­le ihmi­sel­le, mut­ta lapsille.

    Perus­o­pe­tus­lain (628/1998) 32 §:n mukaan oppi­laal­la on
    oikeus mak­sut­to­maan kul­je­tuk­seen, jos perus­o­pe­tus­ta tai
    lisä­ope­tus­ta saa­van oppi­laan kou­lu­mat­ka on viit­tä kilo-
    met­riä pitempi.”

    Jos yksit­täi­nen ihmi­nen saa muu­tet­tua kesä­mö­kin var­si­nai­sek­si asun­nok­si, kun­nal­la ei tai­da olla kei­no­ja palaut­taa asun­toa takai­sin mökik­si, jos sii­hen muut­taa lapsiperhe.

  21. Jos Hel­sin­gis­sä tun­nus­tet­tai­siin, että se oikea koh­tuul­li­nen käve­lye­täi­syys met­roa­se­mal­le on noin 500 met­riä, niin se toi­si tur­han sel­väs­ti esil­le sen, miten vää­rä lii­ken­ne­rat­kai­su met­ro on Hel­sin­gin kau­pun­ki­ra­ken­teel­le. Niin­pä pitää jat­kos­sa­kin valeh­del­la, että vie­lä 1,5 kilo­met­rin pääs­sä met­roa­se­mas­ta on kor­kean pal­ve­lu­ta­son joukkoliikennevyöhykettä.

  22. B:
    Raken­nus­mää­räyk­siä pitäi­si puu­tar­ha­kau­pun­gis­sa muut­taa pois­ta­mal­la raken­nuk­sen mini­mie­täi­syy­det ton­tin rajois­ta, tär­keim­pä­nä ties­tä. Nyky­mää­räyk­set pakot­ta­vat talon ton­tin kes­kel­le, jol­loin arvo­kas­ta piha­maa­ta suo­ras­taan haas­ka­taan eten­kin pie­nil­lä tonteilla. 

    Van­hois­sa pien­ta­lois­sa koos­tu­vis­sa kau­pun­geis­sa talo on kiin­ni kadus­sa ja taka­pi­hoil­le jää kun­nol­la tilaa. Omas­sa naa­pu­ris­sa­ni on moder­ni talo, jos­sa pää­osa tont­tia on etu­pi­haa, jota ei käy­te­tä kuin park­ki­ti­la­na (vaik­ka vähem­pi­kin riit­täi­si autoil­le), ja taka­pi­ha, jos­sa oles­kel­laan, on sää­lit­tä­vän pie­ni. Taka­na on var­maan jokin hyvää tar­koit­ta­va aja­tus jos­tain 30-luvulta.

  23. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Vapaa-ajan asun­to­jen muut­ta­mis­ta pysy­vik­si asun­noik­si ei kan­na­ta estää aina­kaan pelot­te­le­mal­la kou­lu­lai­sil­la. Tapauk­set on eri­lai­sia, mut­ta jos muut­taa paik­kaan, jos­sa jo ennes­tään on kou­lu­lai­sia, on lisä­ku­lut vähäisiä. 

    Tot­ta, mut­ta tar­koi­tin­kin yksit­täis­tä kau­ka­jär­ven lap­si­per­het­tä. Kun­na­nin­si­nöö­rin pel­kää­mät kus­tan­nuk­set tuli­vat ennen kaik­kea pit­kän tien­pät­kän tal­via­jan kunnossapidosta.

    En nyt tie­dä, onko tämä kun­na­nin­si­nöö­rin pai­na­jai­nen käy­ty KHO:ta myö­ten läpi, mut­ta tapaus on todellinen.

  24. Ano­nyy­mi: En ymmär­rä miten hom­ma voi toi­mia niin, että (toi­mii­ko se edes oikeas­ti?) yksit­täi­nen ihmi­nen voi muut­taa kes­kel­le kor­pea ja kun­nan on pak­ko jär­jes­tää sin­ne tie­tyt vähimmäispalvelut. 

    Kos­kee­ko­han tämä pal­ve­lu­vel­voi­te vain oppivelvollisuusikäisiä?

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se kos­ke esi­mer­kik­si oikeut­ta koti­sai­raan­hoi­toon ja muio­hin vanhuspalveluihin.

    Joo nuo tuli­vat­kin oman kom­ment­ti­ni jäl­keen mie­leen kyl­lä. Mut­ta niis­sä on mah­dol­li­ses­ti tar­ve­har­kin­taa ja asia­kas voi­daan pas­sit­taa johon­kin kes­kuk­seen­kin? Vai ovat­ko ne oikeas­ti niin sub­jek­tii­vi­sia oikeuk­sia kuin ala­kou­lu­lai­sen koulukyydit?

  26. Puu­tar­ha­kau­pun­ki voi­si toi­mia jos raken­net­tai­siin brick lane ‑tyyp­pi­siä tii­vii­tä riva­ria­luei­ta ja town­house­ja tyy­liin van­hat puu­ta­loa­lu­eet. Ongel­ma­na voi olla, että ne eivät vas­taa perin­teis­tä mie­li­ku­vaa okt-asumisesta.

  27. Voi olla vai­kea ymmär­tää Kehä ykkö­sen sisäl­tä, että ne syr­jä­tiet ei ole Kun­nan aurausvastuulla.

    Hyväl­lä tuu­ril­la Val­tion tie ei ole kau­ka­na, mut­ta alku­pään auruut­taa asu­kas tai tiehoitokunta.

    Pel­käs­tään ei voi syyt­tää Arka­dian­mä­keä sivum­mal­la asu­mi­sen han­ka­loit­ta­mi­ses­ta. Oman kun­nan vir­ka­mie­his­tö tekee vähin­tään­kin pas­sii­vis­ta vas­ta­rin­taa, jot­tei uusia asuk­kai­ta tuli­si kun­nan reuna-alueille.

  28. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Voi olla vai­kea ymmär­tää Kehä ykkö­sen sisäl­tä, että ne syr­jä­tiet ei ole Kun­nan aurausvastuulla.

    En asu kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la, ja kuten sanoin, kuvaa­ma­ni tapaus on todel­li­nen. Joku syy kai sii­hen pas­sii­vi­seen vas­ta­rin­taan on, kos­ka sitä on joka kunnassa.

  29. eetu:
    Puu­tar­ha­kau­pun­ki voi­si toi­mia jos raken­net­tai­siin brick lane ‑tyyp­pi­siä tii­vii­tä riva­ria­luei­ta ja town­house­ja tyy­liin van­hat puu­ta­loa­lu­eet. Ongel­ma­na voi olla, että ne eivät vas­taa perin­teis­tä mie­li­ku­vaa okt-asumisesta.

    Perin­teis­tä suo­ma­lais­ta mielikuvaa…

  30. Ber­lii­nis­sä näky hyvin että tehok­kaal­la kau­pun­ki­lii­ken­teel­lä on myös kääntöpuolensa.

    - Rai­de­lii­ken­ne kat­koo hyvin tehok­kas­ti muun liik­ku­mi­sen. Ber­lii­nis­sä kau­pun­ki­ju­nat oli­vat neli­rai­tei­sia, hal­koi­vat ja eris­ti­vät alu­eet tehok­kaas­ti toi­sis­taan. Käy­tän­nös­sä käte­vän käve­ly­mat­kan pääs­sä oli ainoas­taan lähin juna-asema.

    - Osa junis­ta oli nos­tet­tu katu­ta­sol­ta ylös­päin, mie­tin min­kä­lais­ta mah­taa olla asua kau­pun­gis­sa 3. ker­rok­ses­sa kun alhaal­ta kai­kuu katu­lii­ken­ne ja ikku­nan tasal­la kol­kut­te­le­vat paikallisjunat.

    - Met­ros­ta on vähi­ten häi­riö­tä maan­pin­nal­le, mut­ta mat­kus­ta­jal­le met­roon pää­se­mi­nen vaa­tii yli­mää­räi­set 5 min käve­lyä molem­mis­sa päissä.

    Siel­lä näki että teho­kas kau­pun­ki­lii­ken­ne vaa­tii myös ikä­viä pää­tök­siä. Suo­mes­sa ei iki­nä meni­si läpi että vaik­ka Töö­lön läpi raken­net­tai­siin 3‑kerroksen ikku­noi­den tasal­la kul­ke­va pikaraitiotie.

    Tuos­sa mit­ta­kaa­vas­sa yksi­tyi­sau­toi­lu oli­si jo ihan mate­maat­ti­nen mah­dot­to­muus, rai­tei­den tilal­la pitäi­si olla 10-kais­tai­set moot­to­ri­tiet ja park­ki­ti­lan mää­rää en edes yri­tä kuvitella.

  31. åke:
    1000 m² ton­tit pitäi­si olla per oma­ko­ti­ta­lo. Muu­ten lap­set ja koi­rat alkaa pun­kea­maan naa­pu­rin alueelle. 

    Ihan kiva toi­ve, ja sen voi toteut­taa rahal­la. Tuol­lai­nen tont­ti Hel­sin­gis­sä koh­tuul­li­sen hyväl­lä pien­ta­loa­lu­eel­la mak­saa puo­li­sen mil­joo­naa, ja sii­hen saa sit­ten raken­taa alu­ees­ta riip­puen 300 m² taloa. Yhteen­sä on vai­kea pääs­tä alle miljoonan.

    Toi­voa siis aina voi, mut­ta saat­taa olla parem­pi tar­jo­ta tupla­mää­rä tont­te­ja niil­le, joil­le kel­paa se pie­nem­pi tont­ti ja talo puo­lel­la mil­joo­nal­la. Ja aina­han sitä voi halu­tes­saan ostaa kak­si vie­rek­käis­tä tonttia.

    Maa­ta on vähän vai­kea raken­taa lisää, joten tont­tien koko ei ole ihan vapaas­ti valit­ta­vis­sa. Jos ne ovat iso­ja, ne ovat kalliita.

    1. Kun­ta ei kiel­lä kenel­tä­kään oma­ko­tia­lu­eel­la iso­ja piho­ja. Halu­tes­saan voi ostaa useam­pia vie­rek­käi­siä tont­te­ja. Aika vähän täl­lais­ta kui­ten­kin tapah­tuu. Väl­jyyt­tä ei arvos­te­ta niin pal­jon, että sii­tä oltai­siin val­miit maksamaan.

  32. eetu:

    Puu­tar­ha­kau­pun­ki voi­si toi­mia jos raken­net­tai­siin brick lane ‑tyyp­pi­siä tii­vii­tä riva­ria­luei­ta ja town­house­ja tyy­liin van­hat puu­ta­loa­lu­eet. Ongel­ma­na voi olla, että ne eivät vas­taa perin­teis­tä mie­li­ku­vaa okt-asumisesta. 

    Saa­vu­te­taan­ko tuol­la muu­ta kuin — brick lane ‑tyyp­pis­tä pientaloaluetta?

    Nimit­täin jos se perin­tei­nen (suo­ma­lai­nen) pien­ta­loa­lue veto­aa per­hei­siin 4–6 hen­keä ja brick lane ‑pien­ta­loa­lue per­hei­siin 1–4 henkeä.

    Aina­han voi raken­taa vaik­ka kuin­ka tii­viis­ti, mut­ta kel­lään ei ole min­kään­lais­ta vel­vol­li­suut­ta asua niis­sä. Tii­vis (luon­nol­li­ses­ti?) vetää puo­leen­sa ensi­si­jai­ses­ti sinkkuja.

    Pitäi­si­kö oikein tii­viil­lä alueil­la esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa luo­pua omis­ta keit­tiöis­tä ja sani­teet­ti­ti­lois­ta jot­ta myös asu­kas­tii­viy­des­sä saa­vu­tet­tai­siin se mitä oltiin tavoittelemassa.

    OK, asu­kas­ti­heys on ker­ros­ta­loa­lueil­la kor­keam­pi kuin pien­ta­loa­lueil­la, mut­ta mah­dol­li­ses­ti ei niin pal­jon kor­keam­pi, että sil­lä oli­si mitään vai­ku­tus­ta alu­een pal­ve­lu­ta­soon? Onko mie­li­ku­va kau­pun­gin kes­kus­tas­ta van­hen­tu­nut. Voi­ko kau­pun­gin kes­kus­ta olla vau­ras pientaloalue?

    1. Kau­pun­gin kes­kus­ta ei voi olla vau­ras pien­ta­loa­lue, kos­ka se ei ole kes­kus­ta. Jos pur­kai­sim­me Hel­sin­gin kes­kus­tan ja raken­tai­sim­me sin­ne Paki­lan, kau­pun­gil­le syn­tyi­si kes­kus­ta jon­ne­kin muu­al­le, kso­ka kapun­ki tar­vit­see kes­kus­tan. Paki­laa pidet­ty lii­an tihes­tä raken­net­tu­na, mut­ta sen asu­kas­ti­heys on kym­me­nes osa vaik­ka­pa Kal­lion asu­kas­ti­hey­des­tä. Ei sel­lai­nen haja-asu­tus pidä yllä mitään palveöluja.

  33. Mik­si kau­pun­gin­osan pitäi­si olla joko pien­ta­loa­lue tai ker­ros­ta­loa­lue? Eikö jär­ke­vin rat­kai­su oli­si raken­taa kun­kin ase­man ympä­ril­le ensin kor­ke­aa ja tii­vis­tä ja kort­te­li kort­te­lil­ta sit­ten väljemmin?

  34. max:
    eetu:

    Saa­vu­te­taan­ko tuol­la muu­ta kuin – brick lane ‑tyyp­pis­tä pientaloaluetta?

    Nimit­täin jos se perin­tei­nen (suo­ma­lai­nen) pien­ta­loa­lue veto­aa per­hei­siin 4–6 hen­keä ja brick lane ‑pien­ta­loa­lue per­hei­siin 1–4 henkeä.

    Aina­han voi raken­taa vaik­ka kuin­ka tii­viis­ti, mut­ta kel­lään ei ole min­kään­lais­ta vel­vol­li­suut­ta asua niis­sä. Tii­vis (luon­nol­li­ses­ti?) vetää puo­leen­sa ensi­si­jai­ses­ti sinkkuja.

    Pitäi­si­kö oikein tii­viil­lä alueil­la esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa luo­pua omis­ta keit­tiöis­tä ja sani­teet­ti­ti­lois­ta jot­ta myös asu­kas­tii­viy­des­sä saa­vu­tet­tai­siin se mitä oltiin tavoittelemassa.

    OK, asu­kas­ti­heys on ker­ros­ta­loa­lueil­la kor­keam­pi kuin pien­ta­loa­lueil­la, mut­ta mah­dol­li­ses­ti ei niin pal­jon kor­keam­pi, että sil­lä oli­si mitään vai­ku­tus­ta alu­een pal­ve­lu­ta­soon? Onko mie­li­ku­va kau­pun­gin kes­kus­tas­ta van­hen­tu­nut. Voi­ko kau­pun­gin kes­kus­ta olla vau­ras pientaloalue?

    Tehok­kuus on parem­pi, asu­kas­ti­heys on eri asia. Jos ne asun­not kui­ten­kin oli­si­vat asu­mis­pin­ta-alal­taan suu­rem­pia, voi­si­vat ne hin­tan­sa puo­les­ta aina­kin olla sink­ku­jen ulottumattomissa.

    Kor­kean asu­kas­ti­hey­den oma­ko­ti- ja riva­ria­lu­eet on käsit­tääk­se­ni juu­ri­kin noi­ta brick lane- ja town­house-aluei­ta. Ker­ros­ta­loa­lu­een alhai­nen asu­mis­ti­heys on kas­va­va ongel­ma lähiöis­sä. Miten L‑tonttien loh­ko­mi­nen on nos­ta­nut asukastiheyttä? 

    Oma­ko­ti­ta­lo­jen koh­dal­la suu­rin kus­tan­nus tai­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tul­la sijain­nis­ta, eli saa sen isom­man talon sit­ten syr­jem­mäl­tä ja ne pari autoa ja sil­ti tulee lop­pu­jen lopuk­si hal­vem­mak­si. Tar­vet­ta läh­teä puo­li­vil­lai­siin puu­tar­ha­kau­pun­kei­hin pie­nem­mäl­le ton­til­le ja kui­ten­kin kovem­mal­la hin­nal­la ei siten olisi. 

    Meni­si­vät­kö pää­ra­dan var­res­sa ole­vat Kor­so, Savio, Hiek­ka­har­ju jne. puu­tar­ha­kau­pun­geis­ta vai onko kysees­sä jo satelliittikaupunki?

  35. eetu: Oma­ko­ti­ta­lo­jen koh­dal­la suu­rin kus­tan­nus tai­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tul­la sijain­nis­ta, eli saa sen isom­man talon sit­ten syr­jem­mäl­tä ja ne pari autoa ja sil­ti tulee lop­pu­jen lopuk­si hal­vem­mak­si. Tar­vet­ta läh­teä puo­li­vil­lai­siin puu­tar­ha­kau­pun­kei­hin pie­nem­mäl­le ton­til­le ja kui­ten­kin kovem­mal­la hin­nal­la ei siten olisi.

    Jos per­he ehdot­to­mas­ti halu­aa oma­ko­ti­ta­lon ja suu­ren pihan, niin sit­ten suun­ta on koh­ti kehys­kun­tia, ellei pätäk­kää löy­dy oikeas­ti pal­jon. Tont­ti­maa hyväl­tä (mut­tei eri­tyi­sel­tä) pai­kal­ta nor­maa­lil­la raken­nusoi­keu­del­la (e=0,3) mak­saa suu­ruus­luo­kas­sa 500 €/m2 (siis > 1500 €/k‑m2).

    Aika moni kui­ten­kin halu­aa oma­ko­ti­ta­lon muus­ta syys­tä kuin ruo­hon­leik­kuun ja lumen­luon­nin ilos­ta. Lap­set voi taka­pi­hal­le heit­tä­mi­sen sijas­ta käy­dä lait­ta­mas­sa kah­den­sa­dan met­rin pääs­sä ole­van leik­ki­puis­ton teli­nei­siin leik­ki­mään api­naa. Koi­ran voi kuset­taa taka­pi­han sijas­ta muu­ta­man kilo­met­rin len­kil­lä lähei­siin virkistyspuistoihin.

    Täl­lä elä­män­ta­val­la oma­ko­ti­ta­lon ilot liit­ty­vät omaan vapau­teen, omaan mak­su­vas­tuuseen ja aika olen­nai­ses­ti myös omaan ääni­mai­se­maan. Tähän riit­tää se 300 m²:n tont­ti, jol­le on raken­net­tu per­he­ko­koi­nen pien­ta­lo. Tont­ti­te­hok­kuus saa­daan ylös.

    Itse asias­sa tiheim­mät Hel­sin­gin ja Espoon pien­ta­loa­lu­eet eivät vält­tä­mät­tä ole enää kovin kau­ka­na täs­tä, jos tii­vis­ty­mis­ke­hi­tys jat­kuu. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää esi­mer­kik­si Osmon mai­nit­se­man Paki­lan tai jon­kin muun rin­ta­ma­mie­sa­lu­een talo­mää­rän kehit­ty­mi­nen. Tar­vi­taan vain se, että kaa­va sal­lii nykyis­tä kor­keam­mat tonttitehokkuudet.

  36. ML: Jos talon voi­si raken­taa lähem­mäk­si katua voi­si piha-alue olla suo­jai­sam­pi, rau­hai­sam­pi ja yhte­näi­sem­pi. Tii­viil­lä oma­ko­tia­lu­eel­la talon jou­tuu usein sijoit­ta­maan ei niin ide­aa­liin paikkaan

    Ole­mas­sao­le­vil­la pien­ta­loa­lueil­la ongel­ma­na on kort­te­lin koko. Kun kort­te­li on teh­ty 1500 m²:n rin­ta­ma­mies­ton­teil­le, sil­lä on syvyyt­tä 100 m (kak­si tont­tia). Tämä joh­taa tont­tien pilk­ko­mi­seen ja kir­veen­ver­sit­ta­mi­seen. Rat­kai­su ei vält­tä­mät­tä ole yhtä teho­kas kuin tiheäm­mäl­lä katu­ver­kos­tol­la, mut­ta ero ei lopul­ta ole suuri.

  37. Sak­ke: Mm. Kulos­aa­ri, Laut­ta­saa­ri, Mei­lah­ti ja Munk­ki­nie­mi ovat kaik­ki monil­ta osil­taan mie­les­tä­ni kivo­ja alueita

    Liit­tyy­kö tämä arkkitehtuuriin/kaavaan vai asujaimistoon?

  38. B: Mie­les­tä­ni sopi­va ton­tin koko oli­si 400–600 m², jol­loin tehok­kuu­del­la 0,2 tuol­lai­sel­le voi­si raken­taa noin 100 m² talon ja pihaa­kin jäi­si riit­tä­väs­ti. Oma­ko­ti­ta­loa­lueil­la pysä­köin­ti on taval­li­ses­ti jär­jes­tet­ty pihal­le, katok­seen tai tal­liin, ja n 500 m² ton­til­la ajo­neu­vo­jen säi­ly­tys loh­kai­see pihas­ta huo­mat­ta­van osan. Jos jouk­ko­lii­ken­neyh­teys on riit­tä­vän hyvä, ei auto­paik­kaa tar­vi­ta ja pie­nen­pi­kin tont­ti on ok.

    Sadan neliön oma­ko­ti­ta­lo ei ole kovin jär­ke­vä tuo­te. Tai neliöi­tä­hän las­ke­taan monel­la taval­la, mut­ta kun pie­nel­le ton­til­le on raken­net­ta­va 2- tai 3‑kerrosratkaisu, tason­vaih­to­ti­lat (suom. por­taat) vie­vät koh­tuut­to­man osan talos­ta. (Tosin jos tar­koi­tit, että talon jalan­jäl­ki ton­til­la on 100 m², sit­ten asia on ihan eri.)

    En oikein kek­si, mihin nii­tä iso­ja auto­ti­lo­ja tar­vi­taan. Auto­paik­ka vie 15 m². Jos tont­ti on kadun­var­res­sa, mal­lia voi kat­soa rin­ta­mies­ta­lois­ta, jois­sa on usein kel­la­ris­sa auto­tal­li. Ei mene mon­ta kym­men­tä neliö­tä tont­ti­ti­laa ajoluiskalle.

    Kir­veen­var­si­ton­teil­la tilan­ne on vähän han­ka­lam­pi, mut­ta niis­sä­kin joka tapauk­ses­sa tar­vi­taan ajo­yh­teys oven eteen (muut­toau­to, ambu­lans­si, jne.), jol­loin yhden talon tapauk­ses­sa auto­pai­kan voi lait­taa samaan paik­kaan. Kah­den talon tapauk­ses­sa (kir­veen­var­res­sa kak­si taloa) auto­pai­kat lai­te­taan pihan peräl­le vie­rek­käin, jol­loin ne vie­vät muu­ta­man kym­me­nen neliömetriä.

    Tie­tys­ti jos ton­til­le pitää lait­taa kak­si katet­tua auto­paik­kaa yhteen tasoon, niin sitä tilaa alkaa men­nä. Usein sitä tilaa menee sikä­li­kin enem­män, että se auto­tal­li on täyn­nä roi­naa ja autot pihalla…

  39. Mar­ko Hami­lo:
    Mik­si kau­pun­gin­osan pitäi­si olla joko pien­ta­loa­lue tai ker­ros­ta­loa­lue? Eikö jär­ke­vin rat­kai­su oli­si raken­taa kun­kin ase­man ympä­ril­le ensin kor­ke­aa ja tii­vis­tä ja kort­te­li kort­te­lil­ta sit­ten väljemmin?

    Var­maan­kin kan­nat­tai­si, mut­ta kovin hel­pos­ti sii­nä käy niin, että kas­kus­taan raken­ne­taan run­saas­ti sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, ja sen jäl­keen hom­ma ei ehkä ihan samal­la taval­la toi­mi­kaan. Pää­ra­dan var­res­sa täs­tä on esi­merk­ke­jä. Siel­lä voi vaik­ka ver­tail­la Puis­to­lan ase­maa ja radan itä­puo­len pien­ta­loa­luet­ta ja län­si­puo­len Tapulikaupunkia.

    Tuol­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta on vai­kea kehit­tää. Jos län­nes­tä halu­taan esi­merk­ke­jä, niin ei se Espoon ase­man­kaan seu­tu niin heh­ke­ää kai­kin osin ole.

  40. eetu
    Meni­si­vät­kö pää­ra­dan var­res­sa ole­vat Kor­so, Savio, Hiek­ka­har­ju jne. puu­tar­ha­kau­pun­geis­ta vai onko kysees­sä jo satelliittikaupunki? 

    Olen kotoi­sin Kor­sos­ta ja nyt taas muut­ta­nut sin­ne takai­sin, eli muu­ta­ma oma­koh­tai­nen kom­ment­ti sen puutarhamaisuudesta.

    Kor­so on van­has­taan val­ta­va oma­ko­ti­ta­loa­lue, joka on hil­jak­seen tii­vis­ty­nyt kun tont­te­ja on loh­kot­tu ja sin­ne tän­ne teh­ty kerrostaloja.

    Kor­son kes­kus­tan kaa­va on sel­lai­nen seka­sot­ku että syyl­li­set sie­täi­si lait­taa viralta.

    - Ns “Van­ha kes­kus­ta” jos­sa kau­pat ennen oli­vat on pelk­kiä kirp­pu­to­re­ja ja baa­re­ja. Kau­pat ovat levin­neet ympä­riin­sä radan ja tei­den reu­noil­le, oudon raken­teen vuok­si siel­lä on todel­la han­ka­la asioida.

    - Hie­no ja iso park­ki­hal­li sei­soo liki­main tyh­jil­lään, se raken­net­tiin juu­ri sii­hen kul­maan jos­sa on vähi­ten käyttöä.

    - Vii­me vuo­si­na tilan­net­ta on kor­jail­tu, mm pari uut­ta ali­kul­kua ja kul­ku­väy­liä. Mut­ta halal­leen siro­tel­tu kes­kus­ta ei pal­ve­le kun­nol­la ketään.

    Lii­ken­ne:

    - 1km junal­le on ihan nor­maa­lia sel­lai­sel­le joka on sii­hen tot­tu­nut, mut­ta tot­tu­mat­to­mal­le se on ihan liikaa.

    - Kor­sos­sa hyvin huo­maa että syöt­tö­lii­ken­ne VR:n kaut­ta ei ole mat­kus­ta­jan kan­nal­ta muka­vaa. Kor­so sijait­see kah­den moot­to­ri­tien välis­sä, ja sivum­mal­ta Kor­soa mene­vät suo­ran bus­siyh­tey­det ovat suo­sit­tu­ja vaik­ka ruuh­kat hidas­ta­vat. Sil­loin täl­löin ehdo­tet­tu siir­ty­mi­nen syöt­tö­lii­ken­tee­seen junan kaut­ta joh­taa aina tiuk­kaan vastarintaan.

    - VR:ää pal­jon moi­ti­taan, mut­ta itsel­lä ovat K/N ‑junat kul­ke­neet häm­men­tä­vän hyvin aika­tau­lus­saan. Vuo­ro­vä­li 10min, itsel­le on sat­tu­nut työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä myö­häs­te­ly­jä n joka toi­nen kk.

    - Kor­so on lii­ken­teel­li­ses­ti ihan ok pai­kas­sa. Kak­si moot­to­rie­tie­tä on lähel­lä ja juna­ra­ta kul­kee kes­kel­lä. Eli kes­ki­mää­rin lap­si­per­he pär­jää hel­pos­ti yhdel­lä autol­la, mut­ta esim las­ten har­ras­tuk­set mene­vät han­ka­lak­si jos autoa ei ole lainkaan.

    Ker­ros­ta­lot:

    - Kor­so jakau­tuu sel­keäs­ti pie­nem­piin lähiöi­hin, ennen ker­ros­ta­lot oli­vat sel­keäs­ti omi­na aluei­naan mm Mik­ko­lan­puis­to ja Kulo­mä­ki. Nämä van­hat tii­viit alu­eet ovat vähän syr­jäs­sä mut­ta säi­lyt­tä­neet ehkä sik­si jon­kin­lai­sen elin­voi­mai­suu­den, mm niis­sä on ihan toi­mi­vat kau­pat ja mui­ta­kin palveluita.

    - Uudenm­pi ker­rot­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen on kes­kit­ty­nyt lähem­män junaa Kor­son kes­kus­tan tun­tu­maan, mut­ta kes­kus­ta-alu­een raken­ne huk­kaa kau­pun­ki­mai­suu­den hyö­dyt. Kor­sos­sa voi asua kes­kus­tas­sa ilman että lähi­mail­la­kaan (500m) on yhtään ruokakauppaa.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun­ta ei kiel­lä kenel­tä­kään oma­ko­tia­lu­eel­la iso­ja piho­ja. Halu­tes­saan voi ostaa useam­pia vie­rek­käi­siä tont­te­ja. Aika vähän täl­lais­ta kui­ten­kin tapah­tuu. Väl­jyyt­tä ei arvos­te­ta niin pal­jon, että sii­tä oltai­siin val­miit maksamaan. 

    Tuos­ta vii­mei­sen lauseen väit­tees­tä aina­kin minä olen eri miel­tä, sil­lä mm. edel­li­set kak­si omaa muut­toa­ni todis­ta­vat ihan päin­vas­tais­ta, vaik­ka koh­ta­lai­sen mata­las­ta ker­ros­ta­los­ta (ydin­kes­kus­tas­sa) ja pien­ker­ros­ta­lois­ta (vähän kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta) kyse onkin. 

    Ensim­mäi­nen niis­tä muu­tois­ta­ni lisä­si asun­non pin­ta-alaa, seu­raa­va teh­tiin samas­ta syys­tä. Myös talo­yh­tiön ton­tin koko kas­voi. Rahaa oli käy­tet­tä­vä ker­ta ker­ral­la ene­ne­väs­ti, mut­ta nyt on vas­ta­päi­seen taloon etäi­syyt­tä ja välis­sä on (luo­jan kii­tos) pihaa sekä pui­ta­kin. Ei siis tar­vit­se enää kat­sel­la pelk­kää vas­ta­päi­sen talon sei­nää ja ikku­noi­ta. Valoa ja var­joa­kin riit­tää, joten asun­to ei myös­kään kuu­me­ne kuten pal­jaas­sa kivi­kau­pun­gis­sa (voi puis­tot­to­mil­la tai ilman lähi­luon­toa ole­vil­la ruu­tu­kaa­va-alueil­la tapahtua).

    Puus­to ja väl­jyys (yhtiön omal­la ton­til­la ja asun­nos­sa) luo asu­mi­sen laa­tua, jota aina­kin itse arvos­tan ja jos­ta olin val­mis mak­sa­maan. Mie­les­tä­ni hyväs­sä kau­pun­gis­sa on myös tilaa puil­le, pen­sail­le, puis­toil­le ja lähi­luon­nol­le. Ilmai­sia nuo asiat eivät tie­ten­kään ole (, ja vali­tet­ta­vas­ti ahneet sil­mät nii­tä monin pai­koin jo raken­nus­maak­si himoitsevat!).

    1. Tar­koi­tin, että aika vähän tapah­tuu sitä, että yhtä asun­toa koh­den oste­taan kasi tai useam­pi tont­ti ja jäte­tään ne yli­mää­räi­set ton­tit pihaksi.

  42. Vihe­rins­si: Liit­tyy­kö tämä arkkitehtuuriin/kaavaan vai asujaimistoon? 

    Vai­kea sanoa. Se on ehkä monen teki­jän sum­ma. Oli­si­ko­han kysees­sä ehkä se monen perään­kuu­lut­ta­ma raken­ta­mi­sen inhi­mil­li­nen mittakaava … 

    Öky­ta­lois­ta tai sel­lai­set mah­dol­lis­ta­vis­ta kaa­vois­ta en pidä, sil­lä vaa­ti­mat­to­muus voi usein jopa kau­nis­taa. Lii­ka varak­kuu­del­la pra­mei­lu saa aikaan jopa nau­ret­ta­van lop­pu­tu­lok­sen. Siis­ti, kau­nis ja hyvin­hoi­det­tu, sekä ympä­ris­tön­sä mit­ta­suh­tei­siin sopi­va ark­ki­teh­tuu­ri yleen­sä riit­tää ja on usein tyy­lik­kääm­pi kuin lii­an mah­tai­le­va ark­ki­teh­tuu­ri, jota vali­tet­ta­vas­ti sitä­kin näkee.

    Ehkä­pä nuo mai­ni­tut teki­jät (kaa­va, ark­ki­teh­tuu­ri ja asu­jai­mis­to) saa­vat aikaan posi­tii­vi­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen toi­siin­sa näh­den … , jon­ka satun­nai­nen kävi­jä­kin voi ais­tia. Em. aluei­den asu­jai­mis­ton tun­te­mus jää tie­tys­ti osal­ta­ni jos­sain mää­rin vaja­vai­sek­si, kun en työs­ken­te­le pai­kal­li­sen päi­vä­hoi­don, kou­lun tai ter­vey­den­hoi­don pal­ve­luk­ses­sa mil­lään nois­ta alueis­ta (enkä ole poliitikko!).

    Tar­koi­tan siis lähin­nä sitä, että hyvä, onnis­tu­nut kaa­va ja laa­du­kas ark­ki­teh­tuu­ri saat­ta­vat ehkä hou­ku­tel­la alu­eel­le juu­ri sel­lai­sen asu­jai­mis­ton, joka osaa arvos­taa aluet­taan, sii­tä ja sen ympä­ris­tön kun­nos­ta myös huol­ta kan­taen (ja huolehtien).

  43. Sak­ke: Em. aluei­den asu­jai­mis­ton tun­te­mus jää tie­tys­ti osal­ta­ni jos­sain mää­rin vaja­vai­sek­si, kun en työs­ken­te­le pai­kal­li­sen päi­vä­hoi­don, kou­lun tai ter­vey­den­hoi­don pal­ve­luk­ses­sa mil­lään nois­ta alueis­ta (enkä ole poliitikko!).

    Kysyin sik­si, että onnis­tuit juu­ri­kin valit­se­maan aluei­ta, joil­la on hyvin vähän sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, ja joil­la asuk­kai­den tulo- ja kou­lu­tus­ta­so on korkea.

    Mai­nit­se­mis­ta­si aina­kin Kulos­aa­ren, Laut­ta­saa­ren ja Munk­ki­nie­men ran­ta-alu­eet ovat kyl­lä monel­la taval­la oikein kivan näköi­siä, mut­ta jol­la­kin taval­la jopa pejo­ra­tii­vi­nen ilmai­su “öky” voi­si tul­la ko. alueil­la het­kit­täin mieleen.

    Täs­sä suh­tees­sa ahkä sit­ten pikem­min tar­kas­te­li­sin Mei­lah­tea parem­min monis­tet­ta­vis­sa ole­va­na alu­ee­na. En tosin itse osaa pitää Man­ner­hei­min­tien vart­ta niin kovin kau­nii­na, mut­ta kysyms on var­mas­ti makua­sias­ta. Mei­lah­des­sa­kin on lisäk­si monen­lais­ta Män­ty­nie­mes­tä Whi­te Ladyn taloon.

  44. Lai­tan­pa Ulko­suo­ma­lai­sen Suo­meen paluu­muut­toa har­kit­se­van näke­myk­sen tuo­hon Soi­ni­vaa­ran kir­joi­tuk­seen; Tut­ki­jan Mar­kus Joke­lan tut­ki­mus mukaan nii­den ÄO kas­vaa, jot­ka muut­ta­vat maa­seu­dul­ta tai kylis­tä kau­pun­gei­hin eli tama on ollut luon­nol­li­nen ja hyvä suun­taus. Lisäk­si ne jot­ka muut­ta­vat kau­pun­geis­ta ulko­mail­le myös hei­dän ÄÖ kas­vaa, kos­ka he uudes­sa ympä­ris­tös­sä ime­vät vai­kut­tei­ta ja pers­pek­tii­viä asioi­hin toi­sin­kuin maa­seu­dul­le tai koto­suo­men kau­pun­gei­hin jää­vät. Tämän jäl­keen ÄO kehi­tys tut­ki­muk­sen mukaan ei kas­va enää, jol­lei hen­ki­lö muu­ta takai­sin, kos­ka täl­löin hän voi tuo­da kai­ken sen tie­tä­myk­sen­sä ja pers­pek­tii­vin­sä muka­naan koti­maa­han­sa min­kä on oppi­nut kehit­täen maa­ta edel­leen uusil­la ideoilla.
    Täs­sä on mie­les­tä­ni Suo­men mah­dol­li­suus; Suo­mi on vie­lä onnek­si var­sin har­vaan asut­tu maa ilman saas­tei­ta tai sosi­aa­li­sis­ta ja kult­tuu­rie­rois­ta joh­tu­via eri rou­tu­jen väli­siä ongel­mia esim. kouluissa(paitsi jois­sain Hel­sin­gin ja kau­pun­gien lähiöis­sä). Siel­lä on hyvät kou­lut, se on maa mis­sä var­mas­ti monet jopa ulko­lai­set haluai­si­vat kas­vat­taa per­heen­sä Suo­men puu­tar­ha­mai­ses­sa tai maa­lais­mai­se­mis­sa aina­kin pik­ku­lap­ses­ta nuo­rek­si aikui­sek­si asti. Tämän jäl­keen­hän nuo­ret alka­vat jo haa­vei­le­maan kau­pun­kiin opis­ke­le­maan läh­dös­tä ja yhä useam­mat läh­te­vät myös ulko­mail­le työn perässä.
    Minus­ta Suo­men pitäi­si yrit­tää pitää heis­tä kiinni!
    Tar­jo­ten aina­kin sii­nä vai­hees­sa kun hei­dän on aika perus­taa per­he tai halua muut­taa rau­hal­li­sim­mil­le koti­kul­mil­le esim. kes­ki-euroo­pan kal­tai­sia usein pie­ni ja tii­viis­ti raken­net­tu mut­ta hiu­kan eros­sa toi­sis­taan ole­va pik­ky­ky­lä, joka sijait­see luon­non­rau­has­sa lähi­vil­je­ly­pel­lot, met­sät ja jär­vet eri kyläyhteisöiden(kauppaloiden) välis­sä. Ne ovat yhtei­söl­li­siä ja sik­si tur­val­li­sia (jos polii­se­ja­kaan ei enää ole) tai kuten Suo­mes­sa oli aikoi­naan kaup­pa­lat tai kuten esim. cats­kill alue ja eri­tyi­ses­ti Woods­tock New Yor­kin osavaltiossa .
    Toi­vo­muk­se­na­ni oli­si pääs­tä­vä eroon tyl­sis­tä ja tyl­sis­tyt­tä­vis­tä ker­ros­ta­lo lähiöis­tä jois­sa ele­tään sii­lois­sa eris­täy­ty­nee­nä ja lii­an usein vir­ha­hal­lin­non hyy­sät­ty­nä. Sen­si­jaan raken­taa itse eco­lo­gi­ses­ti kes­tä­vä ja var­sin tii­viis­ti raken­net­tu­ja oma­va­rai­sia noin mile:n läpi­mi­tal­taan ole­via äly-kyläyh­tei­sö­jä, jois­sa nii­den osaa­vat asuk­kaat koh­taa­vat ja jois­ta voi vuokrata/ostaa/rakentaa edul­li­sem­min talon tai rivi­ta­lon tai rivatalo-työpajan.
    Sii­nä yhtei­sös­sä on myös mui­ta saman alan osaajia(klusteri-ajattelu) eikä verot mene aina vir­ka­hal­lin­non hyy­sää­mi­seen tai hei­dän pak­ko­sää­tä­miin pal­ve­lui­hin vaan oma­toi­mi­seen teke­mi­seen! Siel­lä van­huk­sis­ta huo­leh­di­taan itse tai hyvä­kun­toi­set van­huk­set huo­leh­ti­vat lap­sis­ta. Pal­ve­lui­ta tuo­te­taan 3D-print­te­reil­lä uusis­ta luon­nos­ta kek­si­tyil­lä mate­ri­aa­leil­la ja tuot­tei­ta inno­voi­daan yhdes­sä perin­tei­sel­lä suo­ma­lai­sel­la tal­koo­hen­gel­lä jne(joista mah­dol­li­ses­ti syn­tyy uusia busi­ness­mal­le­ja, huom. kos­ka teke­mis­tä ja käden­tai­toa-osaa­mis­ta ei ole eriy­tet­ty keksimisestä!!)
    Eri­tyi­ses­ti kaik­ki pyr­ki­si siis perus­ta­maan pien-yri­tyk­siä paluu­muut­ta­jien ja mui­den saman alan osaa­jien, sekä maa­han­muut­ta­jien kans­sa, kos­ka Kaik­kien pitäi­si läh­teä tyh­jäs­tä ilman työ­tä!!! Mitään vero­ra­hoil­la hyy­sät­tyä täy­sin kou­lut­ta­mat­to­mien tai omaa kult­tuu­ri­aan ylis­tä­vien maa­han­tu­li­joi­den maa­han­muut­to­kes­kus­ta tai asut­ta­mis­ta en tar­koi­ta vaan itse Suo­meen tul­lei­ta inte­graa­tio­ha­lui­sia, jot­ka halua­vat pär­jä­tä omil­laan ja osaa­vat myös teh­dä jotain. Mitään ei anne­ta ilmai­sek­si pait­si perus­ra­ha pahim­man yli näin integroi­tu­mi­nen on haluttavampaa.
    Uskon, että sil­lä taval­la paluu­muut­ta­jat ja muut maa­han­muut­ta­jat integroi­tui­si­vat Suo­meen myös suo­ma­lais­ten osaa­jien kans­sa parem­min ilman häi­riöi­tä, kuten aikoi­naan kun kar­ja­lai­set asu­tet­tiin kyliin ja työ­tä teh­tiin alus­ta asti yhdes­sä luon­tai­ses­ti kuten muu­al­la maa­il­mas­sa esim. Yhdysvallat.
    Täl­läis­tä luon­nol­lis­ta yhteis­työ­tä eri maa­han­muut­ta­jien tai suo­ma­lais­ten välil­lä ei tapah­du lähiöi­den sii­loi­hin sul­jet­tui­na yhteis­kun­nan hyy­sät­ty­nä ilman työ­paik­kaa tai mah­dol­li­suut­ta edes yrit­tää yksin ilman ver­kos­toa oudos­sa ympä­ris­tös­sä kuten nyt joutuu.
    Myös työt­tö­mil­lä kau­pun­gi­lai­sil­la pitää olla mah­dol­li­suus muut­taa takai­sin edul­li­sem­piin kyläyh­tei­söi­hin, jois­ta voi uudes­taa pon­nis­taa, ja jois­sa aina­kin elin­kus­tan­nuk­set ovat edul­li­sem­pia joh­tuen lähi­ruu­an­tuo­tan­nos­ta, sekä yhtei­söl­li­sis­tä itse­tuo­te­tuis­ta pal­ve­luis­ta ilman veroriistoa!
    Kuten tie­däm­me, ettei työ­tä ole enää tule­vai­suu­des­sa samal­la taval­la robot­tien vie­des­sä monet työ­pai­kat jne. Maa­seu­dul­la on mar­jat met­sis­sä ruo­ka pien­pals­toil­la sekä oma­toi­mi­suus tuot­taa pal­ve­lui­ta ja luon­nos­ta uusia “keh­dos­ta keh­toon” inno­vaa­tioi­ta kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le itsen­sä tai kyläyh­tei­sön hyväk­si ilman joka­paik­kaan ulot­tu­vaa sää­te­le­vää ja rajoi­tuk­sia lisää­vää hal­lit­se­vaa virkahallintoa.
    Tämä on mie­les­tä­ni tule­vai­suus, nykyi­nen yli­suu­ri vir­ka­hal­lin­to ja hei­dän jul­ki­set kal­liit infra-hank­keet ja hyy­säys­pal­ve­lut aja­vat ihmi­set vain riip­pu­vai­sek­si heis­tä sekä tyl­sis­tyt­tä­vät heidät…mikä taas ajaa lopul­ta Suo­men talou­den kural­le kuten Neu­vos­to­lii­ton aikoinaan!

  45. Jou­ni Sipo­nen:

    Täl­läis­tä luon­nol­lis­ta yhteis­työ­tä eri maa­han­muut­ta­jien tai suo­ma­lais­ten välil­lä ei tapah­du lähiöi­den sii­loi­hin sul­jet­tui­nayh­teis­kun­nan hyy­sät­ty­nä ilman työ­paik­kaa tai mah­dol­li­suut­ta edes yrit­tää yksin ilman ver­kos­toa oudos­sa ympä­ris­tös­sä kuten nyt joutuu.Myös työt­tö­mil­lä kau­pun­gi­lai­sil­la pitää olla mah­dol­li­suus muut­taa takai­sin edul­li­sem­piin kyläyh­tei­söi­hin, jois­ta voi uudes­taa pon­nis­taa, ja jois­sa aina­kin elin­kus­tan­nuk­set ovat edul­li­sem­pia joh­tuen lähi­ruu­an­tuo­tan­nos­ta, sekä yhtei­söl­li­sis­tä itse­tuo­te­tuis­ta pal­ve­luis­ta ilman veroriistoa!
    Kuten tie­däm­me, ettei työ­tä ole enää tule­vai­suu­des­sa samal­la taval­la robot­tien vie­des­sä monet työ­pai­kat jne. Maa­seu­dul­la on mar­jat met­sis­sä ruo­ka pien­pals­toil­la sekä oma­toi­mi­suus tuot­taa pal­ve­lui­ta ja luon­nos­ta uusia “keh­dos­ta keh­toon” inno­vaa­tioi­ta kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le itsen­sä tai kyläyh­tei­sön hyväk­si ilman joka­paik­kaan ulot­tu­vaa sää­te­le­vää ja rajoi­tuk­sia lisää­vää hal­lit­se­vaa virkahallintoa.
    Tämä on mie­les­tä­ni tule­vai­suus, nykyi­nen yli­suu­ri vir­ka­hal­lin­to ja hei­dän jul­ki­set kal­liit infra-hank­keet ja hyy­säys­pal­ve­lut aja­vat ihmi­set vain riip­pu­vai­sek­si heis­tä sekä tyl­sis­tyt­tä­vät heidät…mikä taas ajaa lopul­ta Suo­men talou­den kural­le kuten Neu­vos­to­lii­ton aikoinaan! 

    Aina­kin yksit­täis­ta­pauk­sis­sa kan­sa­lai­sen koko­nais­tuot­ta­vuut­ta voi­si kas­vat­taa kan­nus­ta­mal­la hänet muut­ta­maan mar­ja- ja sie­ni­met­sien lähei­syy­teen. Jon­kun, aika monen­kin ja eten­kin polii­tik­ko­jen, mie­les­tä tämä oli­si jon­kin­lais­ta yhteis­kun­nal­lis­ta luo­vut­ta­mis­ta ja taan­tu­mus­ta. Häm­men­tä­vää. Jos kan­sa­lai­nen ei de fac­to pys­ty myy­mään tun­tia­kaan työ­tään mark­ki­noil­le niin mik­si ihmees­sä hänen ei kan­nat­tai­si siir­tyä kas­vat­ta­maan edes peru­nan­sa itse? Tai siis todel­la­kin kan­nat­taa, mut­ta mik­si meil­lä on val­lal­la yhteis­kun­ta­so­pi­mus jos­sa hän muut­taa kau­pun­kiin asu­mis­tuel­le? Kuka hyötyy?

  46. Kal­le: Tuo­ta sano­taan sosia­lis­mik­si. Sosia­lis­mi on jo todet­tu ihan kel­vot­to­mak­si yhteiskuntajärjestykseksi. 

    Laa­jem­min­kin kun­tien maa­no­mis­tus, pak­ko­lu­nas­tus mah­dol­li­suus ja kaa­voi­tus­mo­no­po­li on täy­sin kes­tä­mä­tön yhdis­tel­mä. Kun­nil­ta pitää kiel­tää maa­no­mis­tus koko­naan kei­not­te­lu­tar­koi­tuk­sis­sa. Kau­pun­gin teh­tä­vä on luo­da edel­ly­tyk­siä, ei varas­taa kaupunkilaisilta.

    Par­haat alu­eet on teh­ty Suo­mes­sa yhtiö­muo­dos­sa, kuten Tapio­la oli jos­kus ja Gra­ni on yhä. Polii­ti­kot eivät ole pääs­seet sot­ke­maan asioi­ta, vaan nen on teh­ty puh­taas­ti lii­ke­ta­lou­del­li­sin periaattein. 

    Ei kyl­lä ole mark­ki­na­ta­lout­ta­kaan että maa­no­mis­ta­jat kerää­vät hyö­dyn ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat kulut. Siis voi­tot ovat yksi­tyi­siä mut­ta kulut sosialisoidaan. 

    Kun kun­ta kaa­voit­taa alu­een, se nor­maa­lis­ti sitou­tuu myös raken­ta­maan, veron­mak­sa­jien rahoil­la infran eli vedet, vie­mä­rit, kadut, kou­lut ja las­ten­tar­hat. Samal­la maa­no­mist­jat kerää­vät suu­ren ansiot­to­man arvon­nousun inves­toi­mat­ta euroakaan.

    Pak­ko­lu­nas­tus on toki rank­ka kei­no ja louk­kaa yksi­tyis­tä omis­tus­ta mut­ta kyl­lä louk­ka minua veron­mak­sa­ja­na jos minun raha­ni lah­joi­te­taan jol­le­kul­le maa­si­joit­ta­jal­le. Tämän takia ehdo­tin­kin että paras rat­kai­su oli­si juu­ri Tapio­lan tyy­li­nen alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­mus jos­sa maa­no­mis­ta­ja vas­ti­neek­si maan arvon­nousus­ta raken­taa sen infran.

    Käy­tän­nös­sä täl­le on kak­si estet­tä, moni maa­no­mis­ta­ja edel­leen odot­taa että hänen ei tar­vit­se inves­toi­da Euroa­kaan vaan kaik­ki tulee veron­mak­sa­jien pus­sis­ta jä hän voi kerä­tä voi­tot. Espoos­sa oli Kauklah­des­sa täl­lai­nen tapaus, maa­no­mis­ta­ja ei ollut val­mis teke­mään alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­mus­ta jol­loin kau­pun­gil­le ei jää­nyt mitään muu­ta vaih­toeh­toa kuin känyn­nis­tää pak­ko­lu­nas­tus­pro­ses­si. Kas kum­maa juu­ri ennen kuin pak­ko­lu­nas­tus­pää­tös tuli, maa­no­mis­ta­jan mie­li muut­tui ja sopi­mus alkoi­kin kinnostaa.

    Toi­nen ongel­ma on haja­nai­nen maa­no­mis­tus. Jot­ta alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­mus voi­daan teh­dä pitäi­si maan olla jon­kun tahon hal­lus­sa joka sopi­muk­sen voi teh­dä. Tämä siis käy­tän­nös­sä tar­koit­taa että maan pitäi­si olla jon­kun yhty­män omis­ta­maa. Haja­nai­sen maa­no­mis­tuk­sen tapauk­ses­sa vaan maa­no­mis­ta­jal­la ei ole mitään pak­koa myy­sä maa­taan yhtiöl­le, ei vaik­ka sai­si maan­sa arvoa vas­taan yhtiön osak­kei­ta ja sitä­kaut­ta arvonnousuhyötyä.

    Pak­ko­lu­nas­tus­ta vähem­män maa­no­mis­tus­ta siis louk­kai­si toi­men­pi­de jos­sa maat voi­tai­siin pak­ko­yh­tiöit­tää siten että maa-omai­suus vaih­de­taan yhtiön osakkuuksiin.

  47. Kii­tos teil­le, her­ra Soi­nin­vaa­ra, kan­san­edus­ta­ja­ni, kirk­kaas­ta aja­tuk­sen­ku­lus­ta asias­sa kuin asias­sa, arvos­tan! Miten arvioi­sit­te Öster­sun­do­min tilan­teen kehit­ty­vän, onko­han mah­dol­lis­ta, että asia vie­lä ete­nee sii­hen asti, että alu­een raken­ta­mi­nen pääs­tään aloittamaan?

  48. Mit­kä ihmi­set asui­si­vat oma­ko­ti­ta­lois­sa, jos täl­lai­nen puu­tar­ha­kau­pun­ki toteutuisi?
    Nyt oma­ko­ti­ta­lo on vaih­toeh­to vain varak­kail­le ja erit­täin hyvä­tu­loi­sil­le, sil­lä uusi oma­ko­ti­ta­lo mis­tään päin Hel­sin­kiä mak­saa kes­ki­tu­loi­sel­le noin 20 vuo­den nettotulot.
    Oli­si­ko oma­ko­ti­ta­lo tuol­loin vaih­toeh­to myös muil­le, kuin hyvä­tu­loi­sim­mal­le 5%:lle?
    Nyt Tokios­ta­kin saa oma­ko­ti­ta­lon hal­vem­mal­la kuin Helsingistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.