Maakuntamalli olisi paras

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 21.12.2014)

Puoluei­den saavut­ta­ma sote-sopu on niin pyhä asia, ettei sitä saa kri­ti­soi­da. Joka heit­tää ensim­mäisen kiv­en, saa niskaansa syyn sen kaatamis­es­ta. Min­un aamukam­mas­sani on enää 119 piikkiä, joten voin sanoa, mitä ajattelen.

Mut­ta aloite­taan siitä, mik­si tämä täl­laise­nakin on suuri paran­nus. Suomes­sa ter­vey­den­huolto on ollut kun­tien vas­tu­ul­la ja sen vuok­si aivan liian kapeil­la harteil­la. Varsi­nainen toim­inta on nyt tarkoi­tus antaa 19 tuotan­to­vas­tu­ualueille, joi­ta kut­sun tässä kir­joituk­ses­sa maakun­niksi. Niiden keskikoko on vajaat 300 000 asukas­ta, mikä on kan­sain­välis­es­ti alara­jal­la. Etelä-Kar­jalas­sa on muo­dostet­tu maakun­nan kokoinen sote-piiri, Eksote, jon­ka toimin­nas­ta on todel­la hyvät koke­muk­set, vaik­ka kaik­ki eivät tietenkään ole siihenkään tyy­tyväisiä. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli olisi paras”

Eduskuntaäänestysten säännöt tälle vuosituhannelle

Kun hal­li­tus ei kaatunut mar­rasku­un alus­sa välikysymyk­seen, keskus­tan Juha Sip­ilä julisti, ettei hal­li­tus­ta yritetä tämän jäl­keen enää kaataa. Ei olisi minus­ta kan­nat­tanut sil­loinkaan, vaik­ka jo kolme vuot­ta sit­ten olin sitä mieltä, että tämä hal­li­tus ansait­sisi tul­la kaade­tuk­si. Ei uusia vaale­ja kan­na­ta jär­jestää paria kuukaut­ta ennen nor­maale­ja vaale­ja, kos­ka sil­loin mon­ta tärkeää lakiesi­tys­tä raukeaisi tai jäisi kokon­aan eduskun­nalle anta­mat­ta. Sen jäl­keen kuitenkin eduskun­nas­sa on äänestet­ty hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta läh­es joka per­jan­tai. Tätä varten paikalle hal­li­tus­ta tuke­maan on raa­hat­tu sairai­ta ja juuri syn­nyt­täneitä, mikä olisi lain­vas­taista mis­sä muus­sa työ­paikas­sa hyvänsä.

Tämän viikkoinen luot­ta­mus­lauseäänestys oli taval­lista han­kalampi, kos­ka hal­li­tus­puolueista oli väkeä sairaana, isän­sä hau­ta­jai­sis­sa ja ennen kaikkea päämin­is­teri Euroop­pa-neu­vos­ton kok­ouk­ses­sa Brys­selis­sä. Hal­li­tuk­sel­la oli suuria vaikeuk­sia selvitä luot­ta­mus­lauseäänestyk­ses­tä, jos oppo­si­tios­sa ei olisi pois­saolo­ja. Jat­ka lukemista “Eduskun­taäänestys­ten sään­nöt tälle vuosituhannelle”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.12.2014

Yleiskaa­va

Päätöse­hdo­tus­ta muutet­ti­in niin, että lau­takun­ta hyväksyy luon­nok­sen pan­tavak­si näyt­teille, mut­ta ei hyväksy sitä. Tarkoi­tus on, että saatu­jen lausun­to­jen jäl­keen käy­dään vään­tö varsi­nai­sista erim­ielisyyk­sistä. Lisäk­si tehti­in usei­ta yksimielis­es­ti hyväksyt­tyjä muu­tok­sia ja joitakin äänestyk­sen jälkeen.

Tal­in golfkent­tä. Jatko­su­un­nit­telus­sa tarkastel­laan, mil­lä ehdoil­la Tal­in golfkent­tä ja eräät urheilu­alueet pystyt­täisi­in säi­lyt­tämään. Kaa­va on tehty niin, että alueelle mah­tu­isi 9‑reikäinen golfkent­tä mut­ta ei täysimit­taista. Golfken­tän säästämi­nen veisi ainakin 23 hehtaaria raken­nus­maa­ta eli noin 100 000 k‑m2.. Tästä riidel­lään ensi vuon­na. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 16.12.2014”

Budjettivastalause

Eduskun­nas­sa on meneil­lään puhe- ja äänestys­rum­ba bud­jetista. Minus­ta pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin Ruot­sis­sa, jos­sa bud­jetista voi tehdä vain kokon­ais­esi­tyk­siä, jol­loin äänestyk­siä olisi korkein­taan 199. Käytän­nössä jokainen eduskun­taryh­mä tek­isi yhden esi­tyk­sen. Nytkin jokaisel­la oppo­si­tiop­uolueel­la on oma vasta­lauseen­sa, johon on porukalla tehdyt muu­tok­set koot­tuina. Näi­den väliltä pitäisi äänestää.

Vihrei­den vasta­lauseessa on esi­tyk­siä aika vaa­ti­mat­tomasti. Huo­mat­takoon, että esimerkik­si lap­sil­i­sistä ei voi enää tässä vai­heessa tehdä muu­tosesi­tys­tä, kos­ka niitä koske­va laki on hyväksyt­ty ja bud­jet­ti­in määrära­ha on laitet­ta­va lain mukaisena.

Peruste­len tässä ne muu­tok­set, joiden osalta olen itse ollut aktiivinen.

Kehi­tysy­hteistyömäärära­hat + 3 M€

Hal­li­tus­puoluei­den neu­vot­teli­jat tekivät lui­hun tem­pun. Kun eduskun­nalle jätet­ty jako­vara lop­pui, he rahoit­ti­vat toivei­den tyn­nyriään otta­mal­la varoit­ta­mat­ta pois kehi­tysy­hteistyömäärära­hoista. Tätä ei voi hyväksyä, joten esitämme sum­maa takaisin. Jat­ka lukemista “Bud­jet­ti­vasta­lause”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­va

Yleiskaa­va on nyt käsitel­ty kolmes­sa kok­ouk­ses­sa. Nyt siitä päätetään – tai siis nyt se pan­naan nähtäville. Lau­takun­nas­sa on sovit­tu, että varsi­nainen poli­it­ti­nen käsit­te­ly tapah­tuu saatu­jen lausun­to­jen jäl­keen. Mik­si panisimme nähtäville kaa­van, jos­ta on jo lop­ullis­es­ti sovit­tu. Toisaal­ta jot­ta nähtäville ei pan­taisi sel­l­aista, joka joka tapauk­ses­sa muute­taan, joitakin muu­tok­sia virkami­esten laa­ti­maan luon­nok­seen tehdään jo tässä vai­heessa. Varsi­naisen käsit­te­lyn jäl­keen kaa­va pan­naan (var­maankin) uud­estaan nähtäville ja lop­ullis­es­ti val­tu­us­to päät­tää siitä vuo­den 2016 aikana. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.12.2014”

Sosialidemokraattien hankala valinta

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

 

Hyv­in­voin­ti­val­tion kri­isi Suomes­sa on oikeas­t­aan sosialidemokra­t­ian kri­isi, kos­ka koko pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on demarien luo­mus. Se osoit­tau­tui niin hyväk­si, että kaik­ki sitä kan­nat­ta­vat. Meis­sä jokaises­sa asuu pieni demari.

Sosialidemokra­tial­la on ollut kak­si pää­tavoitet­ta, tukea työtätekevää kansanosaa työ­paikoil­la sekä rak­en­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, jos­sa hyvät julkiset palve­lut täy­den­tävät kat­tavaa sosi­aal­i­tur­vaa. Ensim­mäi­nen tavoite on sosialidemokraateille ensisi­jainen, kos­ka koko puolue on oikeas­t­aan ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen poli­it­ti­nen siipi. Kumpi tavoite on tärkeämpi, on kysymyk­senä merk­i­tyk­setön niin kauan kuin tavoit­teet tuke­vat toisi­aan.  Jat­ka lukemista “Sosialidemokraat­tien han­kala valinta”

Jospa mentäisiin suoraan maakuntamalliin?

Puoluei­den väli­nen sote-sopu onnis­tui men­emään melkein täy­den ympyrän. Ensin todet­ti­in, että ei maakun­ta­mallia, vaan maakun­tien sijas­ta viisi suu­raluet­ta, joil­la olisi vas­tuu sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­losta. Jatko­selvi­tyk­sessä todet­ti­in, että näil­lä ei saisi olla omaa tuotan­toa (keskus­sairaalat), vaan ne oli­si­vat vain jär­jestämis­vas­tu­us­sa ole­via. Sit­ten päätet­ti­in, että tuotan­to­vas­tuu annet­taisi­in kun­nille tai kun­tien muo­dostamille laa­jem­mille kun­tay­htymille. Lop­ul­ta todet­ti­in, etteivät yksit­täiset kun­nat, oli­vat ne kuin­ka suuria tahansa, saisi olla tuotan­to­vas­tu­us­sa, vaan tuotan­to­vas­tuu olisi aina kun­tay­htymil­lä. Sit­ten todet­ti­in, että kun­tay­htymiä olisi korkein­taan 19, eli suomek­si san­ot­tuna, että maakun­nat oli­si­vat tuotan­to­vas­tu­us­sa.   Jat­ka lukemista “Jospa men­täisi­in suo­raan maakuntamalliin?”

Propellipäätyöryhmä julkaisi ehdotuksensa

Kun­t­a­min­is­teri Risikon nimeämä asiantun­ti­ja työryh­mä, niin san­ot­tu pro­pel­lipää­työryh­mä, julka­isi työn­sa tulok­se­na keskustelu­pa­perin Kun­nat tur­bu­lenssis­sa. Mietinnän voi lukea tästä.

Keskeinen suosi­tus, visio 1, esit­tää eri puo­lille Suomea eri­laista kuntamallia.

Malli perus­tuu huomioon, että kun­nal­la on kak­si kovin eri­laista tehtävää, toim­imi­nen kiin­teistökun­tana (kaavoitus, rak­en­t­a­mi­nen, liikenne, elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka ym) ja palvelukun­tana (päivähoito, koulut etc). Kiin­teistökun­nan tehtävät ovat koroste­tuss­sa roolis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa. Helsingis­sä esimerk­isi ain­oina lau­takunti­na viikoit­tain kokoon­tu­vat kaupumk­isu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja sen suun­nitelmia toimeen­pane­va yleis­ten töi­den lau­takun­ta. Haja-asu­tusalueen kun­nis­sa täl­lä puolel­la on huo­mat­tavasti rauhal­lisem­paa.  Tästä olen täl­lä blogilla kir­joit­tanut aiem­minkin, kesäku­us­sa ja lokaku­us­sa. Jat­ka lukemista “Pro­pel­lipää­työryh­mä julka­isi ehdotuksensa”

Korkea rakentaminen sopii vain kaupunkiin

En tiedä, sopi­iko naa­purin kaavoitus­ta arvostel­la, mut­ta teen sen kuitenkin.

Kun kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi opiskele­mas­sa kaupunkisu­un­nit­telua Van­cou­veris­sa, meille ker­rot­ti­in myös paina­vat perus­teet sille, että korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii vain keskus­ta-alueille. Lähiöis­sä kan­nat­taa soveltaa pienem­pää mit­takaavaa ja mata­lam­paa rakentamista.

Elinympäristö tornin juures­sa ei ole mainit­ta­van houkut­tel­e­va ver­rat­tuna vehmaaseen lähiöön, jos­sa on puis­toa ja pihaa ja rauhal­lisu­ut­ta, vaik­ka torni olisi kau­niskin. Pil­ven­pi­irtäjässä asumisen idea onkin siinä, että kun astuu ulos talosta, ympäril­lä on kaikkea mie­lenki­in­toista ja lisää mie­lenki­in­toista käve­ly­matkan päässä ja paljon ihmisiä. Sitä löy­tyy vain keskus­ta-alueil­ta. Ja jot­ta kaikkea tätä olisi, tarvi­taan paljon ihmisiä ja siis korkei­ta raken­nuk­sia. Kun jotain menet­tää on jotain saata­va tilalle. Jat­ka lukemista “Korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii vain kaupunkiin”

Suunnittelu vai markkinat kaavoituksen perustana?

Yksi Helsin­gin kaavoitus­ri­s­tiri­idoista kos­kee sitä, pitäisikö joitakin työ­paikka­tont­te­ja muut­taa asun­to­ton­teik­si, kos­ka asun­noista mak­se­taan enem­män. Kun olen yrit­tänyt esit­tää, että jos ton­teista mak­se­taan asun­noik­si kaavoitet­tuna paljon enem­män kuin autokaup­pa-alueena, ne kan­nat­taa kaavoit­taa asun­noik­si, on min­ua syytet­ty kiin­teistökeinot­telijoiden ja muidenkin pahis­ten edun ajamisesta.

Vas­takkain on ekon­o­mistien ja suun­nit­telijoiden maail­manku­va – tai siis ajat­te­lu­ta­pa, joka koulu­tuk­ses­sa on mieli­in iskos­tunut. Jat­ka lukemista “Suun­nit­telu vai markki­nat kaavoituk­sen perustana?”