Maakuntamalli olisi paras

61 vastausta artikkeliin “Maakuntamalli olisi paras”

1. Minkälaisia oikaisukeino­ja on vinoutunei­den rak­en­tei­den oikaisemiseen kir­joituk­sen aiheen osalta?
   Eikö kulu­jen patoami­nen johdu siitä, ettei ole edel­lä mainit­tu­ja keinoja?

   Julkisen rahan hallinta on oma mie­lenki­in­toinen aiheensa.

   Vastaa

2. “Odotan sitä parkua, kun havaitaan, ettei kun­ta voi enää päät­tää palvelu­verkos­ta, siis vaik­ka siitä, kuin­ka mon­ta ter­veysase­maa kun­nas­sa on ja mis­sä. Mik­si ei voi? Vaik­ka itse hoito ja saadut palve­lut rahoite­taan yhteis­es­tä kas­sas­ta, palvelupis­tei­den ole­mas­saolon voisi kun­ta rahoit­taa, jol­loin se saisi myös päät­tää niiden lukumäärästä ja sijain­nista. Jokin arvo on paikallisdemokratiallakin”

   Maakun­takeskuk­sien väli­in jäävil­lä kun­nil­la luot­ta­muk­sen puute sairaan­hoitopi­irien päätösten “oikeu­den­mukaisu­u­teen” on käyn­nistänyt ulkoistusbuumin.

   Sote­lakia on main­os­tet­tu lähipalve­lut tur­vaavak­si. Lakitek­sti ei niitä tur­vaa. Keskit­tämiselle laki antaa perustel­lun syyn, kun voidaan väit­tää syn­tyvän taloudel­lista etua keskit­tämis­es­tä. Ulkois­ta­jat halu­a­vat edes jotain palvelu­ja jäävän omaan kun­taan. (ja parem­mat palve­lut samal­la rahalla.

   Vastaa

3. Onneton EVA ehti esit­tää maakun­nan nimek­si piirikun­taa, joten tuskin sekään vasem­malle laidalle kelpaa.

   Itse olen kan­nat­tanut vuosikau­sia maakun­ta­mallia, jos­sa suo­rat vaalit ja mielel­lään myös oma vero­tu­soikeus. Suo­rat vaalit ovat maakun­nan toimivu­u­den kannal­ta aivan oleel­liset, mut­ta ne taita­vat olla per­in­teiselle keskustalle liikaa.

   Vastaa

4. Osmo: “Suomes­sa ter­vey­den­huolto on ollut kun­tien vas­tu­ul­la ja sen vuok­si aivan liian kapeil­la harteilla.”

   Miten niin kapeil­la harteil­la? Yksi­tyisel­lä puolel­la on varsin pieniäkin yri­tyk­siä, jot­ka pär­jäävät main­iosti (on toki suuri­akin), har­tioi­ta ei tarvi­ta. Tässä sekoite­taan hallinto ja rahoi­tus toim­intaan, vaik­ka niitä pitäisi tietenkin tarkastel­la eril­lis­inä. Sote-uud­is­tus (ja Osmokin) korosta­vat hallinnon roo­lia, vaik­ka se on näistä vähäisin.

   Ja maakun­tien “keskikoko on vajaat 300 000 asukas­ta, mikä on kan­sain­välis­es­ti alara­jal­la”, miten niin, onhan maail­mas­sa mai­ta, jois­sa ter­vey­den­huoltoa eivät määritä mitkään asukaslu­vut, vaan palvelu­jen tarve. Ja sehän ei sote-uud­is­tuk­ses­sa näyt­tele mitään roolia.

   Eipä silti, olen kyl­lä maakun­ta­mallin kan­nal­la, nimit­täin Ahve­nan­maan maakun­nan, se on sopi­van kokoinen.

   Vastaa

   1. Kun ter­vey­den­huolto on kun­tien vas­tu­ul­la, sil­lä tarkoite­taan, että kun­nat rahoit­ta­vat sen.

      Vastaa

5. Osmo: “Val­tio­varain­min­is­ter­iössä on havait­tu, että rahoi­tustapaan sisäl­tyy vaka­va yhteis­maaon­gel­ma. Kun­nan rahoi­tu­so­su­us on kiin­teä, joten kan­nat­taa kaikin tavoin pyrk­iä lisäämään rahankäyt­töä omi­in palvelui­hin­sa. Mak­sa­vathan muut siitä valtaosan.”

   Mikäs ongel­ma tämä on: jatkos­sa kun­nat eivät päätä palveluista (eivätkä rahoista), joten olkoot mitä mieltä tahansa! Aika vähän on tietoa valtiovarainministeriössä!

   Vastaa

   1. Raimo K

      Muista, että maallin sisäl­tyy pien­ten kun­tien veto-oikeus niin, että keskimäärin 16 % asukkaista voi käyt­tää veto-oikeut­ta, mut­ta mak­saa vain kuu­den­nek­sen kuluista.

      Vastaa

6. Suomes­sa ter­vey­den­huolto on ollut kun­tien vas­tu­ul­la ja sen vuok­si aivan liian kapeil­la harteilla.

   Jos nuo kapeat har­ti­at tarkoit­ta­vat kalli­iden tapausten tuo­maa riskiä, peruste on onneton. Kaik­ki tun­te­mani pienet kun­nat pitäi­sivät tuon riskin mielel­lään itsel­lään, ja samal­la oikeu­den valvoa ja kehit­tää palvelu­iden­sa tasoa jatkos­sakin. Ja jos ris­ki tun­tuu korkeal­ta, sitä varten voi ottaa vaku­u­tuk­sen. Tai jos jär­jestelmään kai­vatan kor­jauk­sia, val­tio voi hel­posti tasa­ta kalli­ita piikke­jä. Val­tion tasaus on reilumpi kuin maakun­nan tason tasaus.

   Kukaan ei ole kun­nol­la pystynyt sanomaan, mihin miljoon­api­ire­jä enää tarvitaan

   Samaan kuin ennenkin, eli keskus­sairaalata­soisi­in palvelui­hin. Nuo uudet miljoon­api­ir­i­ta­soiset ja maakun­tata­soiset hallinnol­liset him­melit voi kyl­lä hyvin unohtaa.

   Mik­si niin har­va suree kun­tien surkas­tu­mista ja demokra­t­ian karkaamista epämääräisi­in him­melei­hin? Odotan sitä parkua, kun havaitaan, ettei kun­ta voi enää päät­tää palvelu­verkos­ta, siis vaik­ka siitä, kuin­ka mon­ta ter­veysase­maa kun­nas­sa on ja missä.

   Nyt en ymmär­rä. Olet viemässä kun­nil­ta oikeut­ta päät­tää omista palveluis­taan, ja mure­hdit sitä, että kun­nat eivät saisi enää päät­tää omien palvelu­iden­sa toteut­tamis­es­ta. Jos halu­amme antaa kun­nille mah­dol­lisu­u­den päät­tää palveluis­taan, pide­tään ihmeessä nykyi­nen malli, jos­sa kun­nil­la on oikeus päät­tää palveluis­taan itse.

   Bud­jet­ti­ra­joi­tus takaa, ettei rahaa mene liikaa, mut­ta ei sitä, että rahalle saisi täy­den vastineen.

   Mikä oli ehdo­tuk­sesi? Lasku kun­nille kun­ta­lais­ten palvelu­iden käytön mukaanko?

   Kaupun­git ovat tässä häviäjiä.

   Pöh. Selvästikin pienet kun­nat pelkäävät uud­is­tus­ta, ja suurim­mat tyyp­il­lis­es­ti kan­nat­ta­vat val­taa keskit­täviä vai­h­toe­hto­ja. (Voi olla että kaupun­gitkin ovat häviäjiä siinä mielessä, että kaik­ki häviävät tässä uudistuksessa.)

   Sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto siir­tyy miljoon­api­irien ja maakun­tien vas­tu­ulle, mut­ta ennal­taehkäi­sevä työ, oppi­lashuolto ja muu sel­l­ainen jää kun­nan vas­tu­ulle. Palve­lut piti inte­groi­da, mut­ta tässä men­nään päin­vas­taiseen suun­taan. Pienis­sä maalaiskun­nis­sa tälle ei voi mitään mis­sään mallis­sa, mut­ta kaupungeis­sa näi­den yhteistyö sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon kanssa olisi ollut järjestettävissä.

   Onnis­tuu kyl­lä hyvin maalaiskun­nis­sakin. Esimerkik­si Karvi­as­sa kun­nan­jo­hta­ja arveli kun­nan hyvien tulosten johtu­van ainakin osin siitä, että kun­ta on akti­ivis­es­ti jär­jestänyt van­huk­sille kuntou­tus­ta liikun­nan muo­dos­sa. Mik­si muka pienet maalaiskun­nat eivät voisi asialle mitään? Tämä ei kyl­lä kel­paa syyk­si viedä kun­nil­ta päätös­val­taa pois.

   Moni kuitenkin sanoo, ettei siitä tule mitään, kos­ka alku­peräisen sopimuk­sen tehneil­lä on niin isot nat­sat, ettei hei­dän varpailleen voi hyppiä. 

   Kuusi puoluet­ta sopi jostain, jota sit­ten yrit­tivät ajaa hal­li­tuskau­den aikana läpi. Sit­ten tarvit­ti­in oppo­si­tion apua, ja suun­nitel­mat menivät aiem­paakin moni­t­ulk­in­taisem­mik­si. Nyt kaik­ki haua­vat kai ajaa jotain läpi (järkevää tai ei), kun ovat sel­l­aiseen jol­lain tasol­la sitoutuneet. Minus­ta nyt pitäisi kysyä uudelleen, mik­si nykyi­nen malli ei ole muka toimi­va, ja miten sitä pitäisi paran­taa. Lop­putu­los ei vält­tämät­tä olisi minkään­lainen ver­sio tästä nyt ehdote­tus­ta him­melistä, ei ainakaa jos halu­taan säi­lyt­tää kun­tien mah­dol­lisu­us päät­tää palveluis­taa itse.

   Maakun­ta­malli olisi yksinker­taisem­pi kuin nyt ehdotet­tu vielä moni­ta­soisem­pi malli. Mut­ta toisaal­ta, mik­si ottaisemme rasit­teek­semme edes tuol­laista uut­ta maakun­tata­son byrokra­ti­ak­er­rosta. Kyl­lä nykyiset paikallis­demokra­tia ja val­tion tason demokra­tia riit­tävät hyvin.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Kun ter­vey­den­huolto on kun­tien vas­tu­ul­la, sil­lä tarkoite­taan, että kun­nat rahoit­ta­vat sen. 

   Eihän se niin ole: monikanavara­hoi­tus! Eikä uud­is­tuk­ses­sa rahoi­tus­ta muuteta.
   Nykysys­tee­mis­sä kun­nat jär­jestävät, mut­ta sote:ssa eivät jär­jestä (eivätkä vas­taa), mut­ta rahoit­ta­vat suurelta osin. Koeta nyt päät­tää, puhutko nykyti­las­ta vai sote:sta.

   Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara:
   Kun ter­vey­den­huolto on kun­tien vas­tu­ul­la, sil­lä tarkoite­taan, että kun­nat rahoit­ta­vat sen.

   Pitää kai laskea mukaan val­tiono­su­ude­tkin, eli rahoi­tus tulee ainakin osin yhteis­es­tä kas­sas­ta, ei vain pienen kun­nan köy­hiltä mum­moil­ta itselleen.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Raimo K

   Muista, että malli­in sisäl­tyy pien­ten kun­tien veto-oikeus niin, että keskimäärin 16 % asukkaista voi käyt­tää veto-oikeut­ta, mut­ta mak­saa vain kuu­den­nek­sen kuluista. 

   Tämähän juuri tarkoit­taa, että ‘ylimääräisiä’ palvelui­ta ei kun­ta saa, sil­lä muut eivät suos­tu niitä maksamaan.

   Vastaa

10. Olen alaa tun­tem­at­tomana koet­tanut seu­ra­ta lop­u­ton­ta sote-keskustelua, mut­ta kovin se on jäänyt huter­ak­si min­un päässäni. Mielip­i­teet ovat usein voimakkai­ta ja sisältävät kovin var­mo­ja ain­oi­ta järke­viä ratkaisumalle­ja. Ongel­ma on siinä, että kah­den keskusteli­jan ain­oat järkevät mallit saat­ta­vat lyödä toisi­aan korville niin että raikaa.

    Sen jäl­keen täl­lainen kiihko­ton, asiantun­te­va kir­joi­tus tun­tuu niin virk­istävältä. Se sel­ven­si kysymys­tä ja sen ongel­mako­htia ainakin min­ulle. Mik­sei tehdä kuten Osmo Soin­in­vaara ehdot­taa, sil­lä hänen ehdo­tuk­sen­sa ja perustelun­sa vaikut­ti­vat ker­ras­saan järkeviltä.

    Mik­si niin har­vat poli­itikot kykenevät täl­laiseen argu­men­toin­ti­in? Ja nyt tämä yksikin jät­tää eduskunnan…

    Vastaa

11. Soin­in­vaara kir­joit­ti älykkäästi:

    “Jos miljoon­api­ir­it kek­sivät itselleen tekemistä. sil­loin ne muut­tuvat hyödyt­tömistä haitallisiksi.“Sotessa on paljon tun­tei­ta ja vähän järkeä. Sitä on tehty val­ta­van tun­nekuo­hun vallassa. 

    Sotes­sa on paljon tun­tei­ta ja vähän järkeä. Sitä on tehty val­ta­van tun­nekuo­hun val­las­sa. Ylen A‑Studiossa kansane­dus­ta­ja Tapani X puhui Sotes­ta ääni väristen. 

    Poli­iti­ikot puhu­vat raken­nemuu­tok­sista, mut­ta eivät ymmär­rä jär­jestelmien tai pros­essien päälle. Laatikoi­ta on help­po piir­rel­lä ja niitä on piir­rel­ty Suo­mi täyteen. 

    Sor­mi meneekin suuhun ja sadat miljoonat eurot palavat, kun pitäisi tehdä näitä imag­i­naarisia “rak­en­tei­ta” vas­taa­vat tietojärjestelmät.

    Vastaa

12. Mitenkäs Maakun­ta­mallis­sa toteutetaan sote han­k­in­ta­lakia rikkomatta?

    Vastaa

13. Kyl­lä tuo Soin­in­vaaran malli vaikut­taa niin selkeältä, että sitä ei voi­da poli­it­ti­sista arvo­val­ta­sy­istä toteuttaa.

    Entistä pres­i­dent­tiä siteer­at­en: valitettavasti.

    Vastaa

14. Mik­si tässäkin Sote ‑asi­as­sa puhutaan vain ja ain­oas­taa rahan menosta?

    Jos maakun­ta­mallia haetaan, pitäisi ymmärtää ja aset­taa vas­tu­ulle myös tukøpuoli. Maakun­tien pitäisi olla vas­tu­us­sa täl­löin kaikesta sekä tuloista että menoista. Maakun­nat voisi­vat mak­saa val­tion kas­saan asukas­ta kohden sovi­tun erän ja muun rahankytön. Tulo­jen han­kkimisen maakun­ta päät­täisi itse. Ja maakun­tana voisi esi­in­tyä vain sel­l­ainen alue, joka voi huole­htia sekä tulo­jen että meno­jen riittävyydestä.

    Vastaa

15. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Mitenkäs Maakun­ta­mallis­sa toteutetaan sote han­k­in­ta­lakia rikkomatta? 

    Siten, että maakun­ta tuot­taa itse tarvit­se­mansa palve­lut (tosin sen sosi­aalipuolen voisi jät­tää poiskin).

    Vastaa

16. Ei maakun­tam­l­lai ongelmia poista, se vain hiemn suurentaa toim­i­na-aluei­ta ja paran­taa hiemen tehokku­ut­ta, jos sitäkään 

    Esimerkik­si poti­lasti­eto­jär­jetelmiä kehit­tää tämän jäl­keen vielä use­ampi kuin entiset 450 kun­taa, joiden jäljiltä poti­lastiedot ovat kaaoksessa.

    Nyt entistä sotkua selvit­tävät maakun­nat ja luo­vat sotkus­ta uuden sotkun

    Vastaa

17. Liian van­ha:
    Ei maakun­tam­l­lai ongelmia poista, se vain hiemn suurentaa toim­i­na-aluei­ta ja paran­taa hiemen tehokku­ut­ta, jos sitäkään 

    Esimerkik­si poti­lasti­eto­jär­jetelmiä kehit­tää tämän jäl­keen vielä use­ampi kuin entiset 450 kun­taa, joiden jäljiltä poti­lastiedot ovat kaaoksessa.
    ‘snip’

    Miten 19 maakun­taa voi olla enem­män kuin 450 kuntaa?
    Ja itse asi­as­sa jo nyt val­tio voisi edel­lyt­tää, että kaik­ki toim­i­jat, myös yksi­tyiset, siir­ty­i­sivät samaan jär­jestelmään — muuten ei tulisi rahaa.

    Vastaa

18. Kun­ta­lainen: Maakun­tien pitäisi olla vas­tu­us­sa täl­löin kaikesta sekä tuloista että menoista. 

    Juuri näin. Jonkin­laista tulo­jen tasaus­ta kuitenkin tarvi­taan, mut­ta järkevät val­tiono­su­udet on helpom­pi määrit­tää muu­ta­malle maakun­nalle kuin sadoille kunnille.

    Juho Laatu: Maakun­ta­malli olisi yksinker­taisem­pi kuin nyt ehdotet­tu vielä moni­ta­soisem­pi malli. Mut­ta toisaal­ta, mik­si ottaisemme rasit­teek­semme edes tuol­laista uut­ta maakun­tata­son byrokra­ti­ak­er­rosta. Kyl­lä nykyiset paikallis­demokra­tia ja val­tion tason demokra­tia riit­tävät hyvin.

    Organ­isaa­tioiden perusidea on, että päätök­sen­teko tapah­tuu oikeil­la tasoil­la. Nykyiset kun­nat ovat moni­in asioi­hin liian pieniä, joi­hinkin taas liian suuria ja val­tio etäpäät­tei­neen puolestaan etäi­nen ja byrokraat­ti­nen. Päätök­sen­teko­ta­sot ovat kaukana optimista. 

    Maakun­tien vas­tu­ulle pitäisi tietenkin siirtää muu­takin kuin sote, esim. kaavoitus­ta, koulu­tus­ta, infrain­vestoin­te­ja, elinkeino­toimin­nan tukea jne. Osa toimin­noista siir­ty­isi kun­nil­ta osa val­ti­ol­ta. Hallinnon yksinker­tais­tu­mi­nen tehos­tu­mi­nen kom­pen­soisi uuden hallintok­er­roksen kustannukset.

    No joo, tietenkin kaik­ki voidaan pila­ta, palkataan vaik­ka jokaiselle maakun­taval­tu­ute­tulle 20 avus­ta­jaa. Olen kuitenkin jok­seenkin var­ma, että maakun­taval­tu­us­tois­sa ter­ve talon­poikaisjär­ki saisi enem­män tilaa kuin eduskunnassa.

    Vastaa

19. Juho Laatu: Jos nuo kapeat har­ti­at tarkoit­ta­vat kalli­iden tapausten tuo­maa riskiä, peruste on onneton. 

    Sot­tun­gin kun­nas­sa vaiko mis­sä, Affe­nan­maal­la kuite­skin, kävi niin ikävästi että kun­ta jou­tui mak­samaan kol­men van­huk­sen laitoshoidon Maar­i­an­ham­i­nas­sa. Kun­ta selvisi juuri ja juuri kun irti­sanoi ain­oan vak­i­naisen työn­tek­i­jän­sä (kun­nan­jo­hta­ja) mut­ta nyt talous on jo tiukil­la; yksi laitoshoito­ta­paus lisää ja joutu­vat liit­tymään Maar­i­an­ham­i­naan. Että niin kaposil­la harteil­la… Mut­ta ei siinä mitään, jotkut fanit­taa futis- tai lätkäseu­raa yli kaiken, mikä ettei kun­taakin saisi fanit­taa. Ikävä kyl­lä lajia har­ras­ta­mat­tomat joutu­vat äkkiä fan­i­tuk­sen mak­sajik­si eivätkä ymmär­rä edes mitä järkeä koko fan­i­tuk­ses­sa on.

    Vastaa

20. Luin hil­jan kas­va­tusti­eteil­i­jä Yrjö Engeströmin kir­jan ekspan­si­ivis­es­ta oppimis­es­ta. Kir­jan yhdessä luvus­sa hän ker­too, miten Helsin­gin kaupun­gin ter­veyskeskuk­sen ja HUSin yhteistyö toi­mi 1990-luvul­la. Pro­jek­ti sai alkun­sa, kun Hesaris­sa pienen sairaan lapsen äiti kir­joit­ti kokemuksistaan.
    Engeströmin mukaan keskeinen ongel­ma oli, että molem­mat organ­isaa­tiot keskit­tyivät vain oman toim­intansa opti­moin­ti­in ja poti­las uno­h­tui. En tiedä, toimi­iko yhteistyö nykyään parem­min, mut­ta Engeström nimen omaan varoit­taa keskit­tymästä vain hallinnon laatikkoleikkei­hin. Tältähän Sote-uud­is­tus vaikut­taa, keski­tytään eri­laisi­in hallintoma­llei­hin, kun pitäisi miet­tiä, miten poti­laiden hoito kan­nat­taisi jär­jestää siten, että poti­laat saa­vat tarvit­se­mansa hoidon ajoissa.

    Vastaa

21. Kalle Isokallio väit­ti, että jos kaik­ki työt­tömät työl­listy­i­sivät yksi­tyiselle sek­to­rille ka. palkoil­la, niin saadut vero­tu­lot eivät estäisi julkisen sek­torin velka­an­tu­mista. Kun tähän lisätään vuosien (vuosikym­menten) hidas talouden +/- nol­lakasvu, niin aina enem­män ihme­tyt­tää kri­isi­ti­etoisu­u­den puute. Kun­ta, isom­pia kaupunke­ja luku­un otta­mat­ta, on kansal­lis­ro­man­ti­ikan ja kotiseu­tu­rakkau­den yksikkö ei talouden.

    Vastaa

22. antti:…kun­ta jou­tui mak­samaan kol­men van­huk­sen laitoshoidon Maarianhaminassa. 

    Man­ner-Suomes­sa tuol­lainen voisi olla mah­dol­lista. Ahve­nan­maal­la kuitenkin maakun­ta vas­taa ter­vey­den­hoi­dos­ta eli jut­tu on puppua.

    Vastaa

23. Eero Kär­ki:
    Kalle Isokallio väit­ti, että jos kaik­ki työt­tömät työl­listy­i­sivät yksi­tyiselle sek­to­rille ka. palkoil­la, niin saadut vero­tu­lot eivät estäisi julkisen sek­torin velkaantumista… 

    Saat­taa pitää paikkansa, vaik­ka Suomes­sa ollaan aika huonol­la poh­jal­la, kun pitäisi laskea vero­jen kokon­ais­vaiku­tuk­sia. Aiheesta oli TM:ssa yksi jut­tu muu­ta­ma vuosi sit­ten. Meil­lä on vajaa kyky laskea vain kah­den veron yhteis­vaiku­tus­ta, ei minkään­laista kykyä laskea mon­imutkaisem­pia vuorovaikutuksia.

    Tyyp­pies­imerkkinä tästä on autovero, jon­ka tuo­toista tai kuluista ei ole mitään selvyyt­tä. Ruot­sis­sa autoveron pois­to oli kaiketi +/- 0SKr!

    Kun tähän lisää sen, että STM:n osu­us on ain­oa käsistä karan­nut meno­erä, olemme todel­la liemessä. 🙁 Ongel­maa yritetään hoitaa brit­tiläisel­lä mallil­la, joka on tun­netusti Län­si-Euroopan huono­laa­tu­isin ja yksi kalleim­mista! Tarvi­taan uudelleen ajat­telua ja radikaali saneeraus.

    Vastaa

24. Tapio: Organ­isaa­tioiden perusidea on, että päätök­sen­teko tapah­tuu oikeil­la tasoilla.

    Niin, paikalliset asi­at kan­nat­taa päät­tää paikallis­es­ti, ei miljoon­api­ireis­sä tai maakun­nis­sa. Nyt hal­li­tus yrit­tää hila­ta päätös­val­taa keskusvirastoihin.

    Nykyiset kun­nat ovat moni­in asioi­hin liian pieniä, joi­hinkin taas liian suuria ja val­tio etäpäät­tei­neen puolestaan etäi­nen ja byrokraat­ti­nen. Päätök­sen­teko­ta­sot ovat kaukana opti­mista. Maakun­tien vas­tu­ulle pitäisi tietenkin siirtää muu­takin kuin sote, esim. kaavoitus­ta, koulu­tus­ta, infrain­vestoin­te­ja, elinkeino­toimin­nan tukea jne. Osa toimin­noista siir­ty­isi kun­nil­ta osa val­ti­ol­ta. Hallinnon yksinker­tais­tu­mi­nen tehos­tu­mi­nen kom­pen­soisi uuden hallintok­er­roksen kustannukset.

    Tuo kuu­lostaa kuitenkin hallinnon moimutkaistamiselta. Nykyään maakun­nan tasol­la hoide­taan ainakin maakun­takaa­vat (mikä kuu­lostaa ihan järkevältä). En näe syytä, mik­si paikallis­es­ta kaavoituk­ses­ta, koulu­tuk­ses­ta ja infrain­vestoin­neista ei voisi edelleenkin päät­tää kun­tata­sol­la. Paikallista elinkei­noelämän tukemis­takin har­joite­taan, mut­ta se ei tai­da olla velvoite, eikä sen tulisikaan olla.

    Val­tion taso on hyvä sik­si, että se on sama ja tas­a­puo­li­nen kaikille. Kun­tata­so on hyvä sik­si, että ihmiset saa­vat itse päät­tää ja kehit­tää palveluitaan. Heil­lä se aidoin intres­si tuo­hon on. Maakun­tata­son suurin hyö­ty voisi tul­la alueel­lis­es­ta yhteistyöstä. Siihen riit­tää pääsään­töis­es­ti kun­tien vapaae­htoinen yhteistyö — kan­net­tu vesi kun pysyy kaivos­sa huonommin.

    No joo, tietenkin kaik­ki voidaan pila­ta, palkataan vaik­ka jokaiselle maakun­taval­tu­ute­tulle 20 avus­ta­jaa. Olen kuitenkin jok­seenkin var­ma, että maakun­taval­tu­us­tois­sa ter­ve talon­poikaisjär­ki saisi enem­män tilaa kuin eduskunnassa.

    Maakun­tata­so tarkoit­taisi lisää viras­to­ja, ja kun­nil­ta viedyt päätök­sen­teon osat tarkoit­taisi­vat etäisem­pää päätöksentekoa.

    Siitä olen samaa mieltä, että maakun­tata­sol­la päätök­sen­teko voisi olla val­takun­nan tasoa järkeväm­pää siinä mielessä, että asioista päätet­täisi­in niiden toimes­ta, joi­ta ne koske­vat. Vaikea tosin sanoa, mitä asioi­ta voisi pudot­taa val­takun­nan tasol­ta alaspäin. Yksi ongel­ma on siinä, että mon­et asi­at tulisi kus­tan­taa val­takun­nan tasol­la (= kaikille suo­ma­laisille yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, tulo­ja tasat­en), vaik­ka niiden yksi­tyisko­hdista voisi päät­tää paikallis­es­tikin. Monis­sa tapauk­sis­sa nykyi­nen filosofia, jos­sa val­tio tasaa tulo­ja ja kun­nat päät­tävät paikalli­sista asioista, osin yhteisiä raho­ja käyt­täen, on ihan toimi­va periaate.

    Maakun­tata­son yhteistyötä kan­natan, mut­ta pääsään­töis­es­ti se näyt­täisi toimi­va parhait­en kun­tien vapaae­htoise­na tai pienel­lä porkkanal­la kanustet­tuna yhteistyönä. Porkkanan sijaan voisi tar­jo­ta myös kep­piä vaikka­pa niin, että kun­nat velvoitet­taisi­in sopi­maan jois­tain maakun­nal­li­sista asioistayhdessä.

    Olisi hyvä jos maakun­nat ja muutkin kun­tien yhteen­li­it­tymät kom­men­toisi­vat yhdessä erinäisiä niihin liit­tyviä val­tion han­kkei­ta. Näin niiden mielipi­de tulisi selvem­min ja kuu­lu­vam­mi esille.

    Sekin on yksi ongel­ma, että ihmiset eivät ehkä olisi innos­tunei­ta pere­htymään ja äänestämään velä yhdel­lä lisä­ta­sol­la (kunta+maakunta+valtio+eurovaali). Jos minä saisi päät­tää vaal­i­tavoista, kun­nan­val­tu­us­tot päät­täi­sivät (useim­mis­sa kysymyk­sis­sä väk­ilu­vul­la pain­otet­tuna) myös maakun­tata­son asioista. Ylimääräisiä maakun­taval­tu­us­to­ja ei näin tarvit­taisi lainkaan.

    Vastaa

25. antti: Sot­tun­gin kun­nas­sa vaiko mis­sä, Affe­nan­maal­la kuite­skin, kävi niin ikävästi että kun­ta jou­tui mak­samaan kol­men van­huk­sen laitoshoidon Maar­i­an­ham­i­nas­sa. Kun­ta selvisi juuri ja juuri kun irti­sanoi ain­oan vak­i­naisen työn­tek­i­jän­sä (kun­nan­jo­hta­ja) mut­ta nyt talous on jo tiukil­la; yksi laitoshoito­ta­paus lisää ja joutu­vat liit­tymään Maar­i­an­ham­i­naan. Että niin kaposil­la harteil­la… Mut­ta ei siinä mitään, jotkut fanit­taa futis- tai lätkäseu­raa yli kaiken, mikä ettei kun­taakin saisi fanit­taa. Ikävä kyl­lä lajia har­ras­ta­mat­tomat joutu­vat äkkiä fan­i­tuk­sen mak­sajik­si eivätkä ymmär­rä edes mitä järkeä koko fan­i­tuk­ses­sa on.

    Ahve­nan­maal­la­han ainakin ter­veyspuolen hoitaa maakun­ta. En tunne sikäläisiä van­hus­ten­huol­lon rahoi­tusjär­jeste­lyjä. Minus­ta van­hus­palvelu­iden kohdal­la on luon­te­vaa, että ne kus­tan­taa pääsään­töis­es­ti val­tio (kos­ka emme halua eläkeläis­val­tais­ten kun­tien tai maakun­tien mum­mo­jen joutu­van itse kus­tan­ta­maan hoitoaan), mut­ta käytän­nön jär­jeste­lyt hoitaa kun­ta (saa tila­ta Maar­i­an­ham­i­nas­takin, jos van­hus on mielu­um­min siel­lä). Mainitsin jo aiem­mas­sa viestis­säni järke­viä tapo­ja hoitaa mah­dol­lisia “kapei­den har­tioiden” aiheut­ta­mat kus­tan­nus­pi­ikkion­gelmia (= vaku­u­tuk­set, val­tion tasaus). Maakun­nan tasolle eläkeläisongel­maa ei tule kus­tan­nus­mielessä sysätä, sil­lä tuol­laiset kus­tan­nuk­set tulee joka tapauk­ses­sa tasa­ta val­takun­nan tasolla.

    Vastaa

26. Liian van­ha:
    Ei maakun­tam­l­lai ongelmia poista, se vain hiemn suurentaa toim­i­na-aluei­ta ja paran­taa hiemen tehokku­ut­ta, jos sitäkään 

    Taitaa tehokku­u­den lievä huonone­m­i­nen olla toden­näköisem­pää, sil­lä ainakin ter­vey­den­huol­lon puolel­la THL:n tilas­tot viit­taa­vat siihen suun­taan, että tarve­vakioiduis­sa menois­sa suuret kun­nat ovat keskimäärin hie­man pieniä tehot­tomampia. Täl­laisil­la hoitavien käsien aloil­la suuri koko saat­taa tuo­da lisää byrokra­ti­aa, paran­ta­mat­ta mitenkään noiden yksit­täis­ten käsi­parien toimintaa.

    Vastaa

27. Raimo K: Siten, että maakun­ta tuot­taa itse tarvit­se­mansa palve­lut (tosin sen sosi­aalipuolen voisi jät­tää poiskin).

    Ei maitoa saadak­seen tarvitse lehmää omistaa.

    Kil­pailun ja valin­nan­va­pau­den pois­t­a­mi­nen ei ole palvelu­iden käyt­täjien tai veron­mak­sajien edun mukaista.

    Vastaa

28. Eero Kär­ki: Kalle Isokallio väit­ti, että jos kaik­ki työt­tömät työl­listy­i­sivät yksi­tyiselle sek­to­rille ka. palkoil­la, niin saadut vero­tu­lot eivät estäisi julkisen sek­torin velkaantumista. 

    Väit­täähän voi kuka tahansa mitä tahansa. Perustelu­ja kaipaisin.
    Tietysti voidaan porukalla ihme­tel­lä, miten vero­pro­gres­sion annetaan laskea kuin lehmän hän­tä jo ainakin kol­mat­ta vuosikym­men­tä, jos tulok­se­na on täl­lainen tilanne.

    Juho Laatu: Jos halu­amme antaa kun­nille mah­dol­lisu­u­den päät­tää palveluis­taan, pide­tään ihmeessä nykyi­nen malli, jos­sa kun­nil­la on oikeus päät­tää palveluis­taan itse. 

    No, maakun­nil­la suurkun­tien sijaan on se ero, että edes joku päätök­sen­teko säi­lyy lähel­lä asukas­ta. Kaik­ki ei ole sotea. Jos ker­ran kuitenkin ongel­mana on juuri tuo sote, on järkeväm­pää siirtää se (ja mui­ta ylem­män tason asioi­ta) maakun­nille kuin luo­da suurkun­tia ja hävit­tää lähidemokra­tia kokonaan.

    Vastaa

    1. Jos satatuhat­ta suo­ma­laista työl­listy­isi 3000 euron kuukausi­palka­s­ta ja mak­saisi tästä palka­s­ta veroa 30 %, tuot­taisi se vero­tul­ja mil­jardin. Val­tion­talouden ali­jäämä taitaa olla jotain kahdek­san mil­jar­dia (kun omaisu­u­den myyn­tiä ei las­ke­ta tulok­si). Kun nuo satatuhat­ta ovat nyt saa­neet tulon­si­ir­to­ja, voidaan tuo mil­jar­di tupla­ta eli päästään noin kah­teen mil­jardi­in ja jonkin ver­ran kulu­tusvero­ja tulee lisään­tyneestä kulu­tuk­ses­takin, vaik­ka kulut­taa se työtönkin. San­o­taan siis vajaat kak­si ja puoli mil­jar­dia. Jot­ta julki­nen talous täl­lä tas­apain­ot­tuisi, pitäisi työl­lisyy­den nous­ta 300 000:lla. Ei pelitä.

       Vastaa

29. pseu­do­nyy­mi: No, maakun­nil­la suurkun­tien sijaan on se ero, että edes joku päätök­sen­teko säi­lyy lähel­lä asukas­ta. Kaik­ki ei ole sotea. Jos ker­ran kuitenkin ongel­mana on juuri tuo sote, on järkeväm­pää siirtää se (ja mui­ta ylem­män tason asioi­ta) maakun­nille kuin luo­da suurkun­tia ja hävit­tää lähidemokra­tia kokonaan.

    Kun­nista koos­t­u­vat maakun­nat säi­lyt­tävät tosi­aan enem­män paikallis­demokra­ti­aa kuin maakun­nan kokoiset suurkun­nat. Kaikissa malleis­sa, jois­sa kun­ta pakote­taan pysyvästi jonkun suuren yksikön asiakkaaksi/maksajaksi vievät pie­niltä kun­nil­ta päätös­val­lan käytän­nössä pois. Vapaae­htoiset kun­tay­htymät ovat paljon parem­pia sik­si, että niis­sä kun­nil­la on peri­aat­teessa mah­dol­lisu­us vai­h­taa toimit­ta­jaa, jos palve­lut ovat surkei­ta tai mak­sut liian kalli­ita. Pysyvä orju­us ei takaa kuin huonoa jos­sain vaiheessa.

    Sel­l­aista ongel­maa sotes­sa ei tai­da olla, joka pakot­taisi siirtämään päätös­val­lan pois kun­nil­ta. Mik­si siis emme pitäisi päätös­val­taa edelleen kun­nil­la kaikissa niis­sä asiois­sa, jois­sa paikallis­es­ta päätök­sen­teosta on hyö­tyä? Ja nuo väli­por­taan yksikötkin, esimerkik­si erikois­lääkärin palvelui­ta tuot­ta­vat tahot, pysyvät virkeämp­inä ja tehokkaamp­ina, kun asi­akkaal­la on mah­dol­lisu­us tarvit­taes­sa vai­h­taa toimit­ta­jaa. Palvelun rak­en­t­a­mi­nen isok­si vai­h­toe­hdot­tomak­si möykyk­si (maakun­nan tai miljoon­api­irin kokoisek­si) voi hel­posti johtaa koko jär­jestelmän kangis­tu­miseen (ja pien­ten kun­tien kannal­ta palvelu­iden katoamiseen, vaik­ka mak­sut eivät katoaisikaan, vaan ehkä kasvaisivat).

    Vastaa

30. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Maakun­tata­so tarkoit­taisi lisää viras­to­ja, ja kun­nil­ta viedyt päätök­sen­teon osat tarkoit­taisi­vat etäisem­pää päätöksentekoa.
    ‘snip’

    Eipä suinkaan, kaik­ki ele­men­tit ovat jo ole­mas­sa ja yhdis­tämäl­lä sairaan­hoitopi­iri, eri­ty­ishuoltopi­iri ja maakun­nan liit­to saadaan aikaan säästöä hallinnossa.

    Vastaa

31. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Ei maitoa saadak­seen tarvitse lehmää omistaa.

    Kil­pailun ja valin­nan­va­pau­den pois­t­a­mi­nen ei ole palvelu­iden käyt­täjien tai veron­mak­sajien edun mukaista. 

    Emme kai lehmistä nyt puhu?
    Kil­pailu ja valin­nan­va­paus säi­lyvät ennal­laan, sote-uud­is­tus ei koske yksi­ty­istä sek­to­ria lainkaan (vaik­ka Kokoomus senkin halu­aisi mukaan).

    Vastaa

32. antti: Sot­tun­gin kun­nas­sa vaiko mis­sä, Affe­nan­maal­la kuite­skin, kävi niin ikävästi että kun­ta jou­tui mak­samaan kol­men van­huk­sen laitoshoidon Maar­i­an­ham­i­nas­sa. Kun­ta selvisi juuri ja juuri kun irti­sanoi ain­oan vak­i­naisen työn­tek­i­jän­sä (kun­nan­jo­hta­ja) mut­ta nyt talous on jo tiukil­la; yksi laitoshoito­ta­paus lisää ja joutu­vat liit­tymään Maar­i­an­ham­i­naan. Että niin kaposil­la harteilla…
    ‘snip’

    Onko urbaani­le­gen­da? Täl­lais­ta­han Osmokin on man­an­nut koko ajan, mut­ta ei ole sel­l­aista vielä löy­tynyt — eikä ainakaan Sot­tun­ga ole sellainen.
    Sot­tun­gan sivuil­ta ilme­nee, että kun­nan vak­i­nainen työn­tek­i­jä on kun­nan­si­h­teeri — eikä 100 asukkaan kun­nas­sa enem­pää tarvittane.

    Ja, kuten aikaisem­minkin totesin, ‘kaposil­la har­tioil­la’ sekoite­taan keskenään rahoi­tus ja toim­inta. Ahve­nan­maal­la maakun­ta vas­taa ter­vey­den­huol­losta ja sen rahoituk­ses­ta, pienikin kun­ta selviää kyl­lä muista tehtävistään, jos halu­aa. Ja ter­vey­den­huoltoa on myös Sottungassa.

    Vastaa

33. Juho Laatu: Olisi hyvä jos maakun­nat ja muutkin kun­tien yhteen­li­it­tymät kom­men­toisi­vat yhdessä erinäisiä niihin liit­tyviä val­tion han­kkei­ta. Näin niiden mielipi­de tulisi selvem­min ja kuu­lu­vam­mi esille.

    Niin­hän ne tekevätkin, mut­ta se ei toi­mi, kos­ka yhteeli­it­tymil­lä ei ole tarvit­tavia resursse­ja. Ei edes yhteinen kan­ta vaiku­ta asi­aan, kos­ka resurssit ovat val­ti­ol­la ja niiden pääl­lä istuu min­is­teri. Nim­imerkil­lä “Koke­mus­ta on”

    Juho Laatu: Sekin on yksi ongel­ma, että ihmiset eivät ehkä olisi innos­tunei­ta pere­htymään ja äänestämään velä yhdel­lä lisä­ta­sol­la (kunta+maakunta+valtio+eurovaali).

    Tämä ei ole ongel­ma kuin ehkä ensim­mäi­sis­sä vaaleis­sa. Kun­tien rooli (rahankäyt­tö) nimit­täin kutis­tu­isi reilu­un kol­ma­sosaan nykyis­es­tä, joten maakun­taval­tu­us­to olisi kun­nan­val­tu­us­toa paljon tärkeämpi.

    Juho Laatu: Jos minä saisi päät­tää vaal­i­tavoista, kun­nan­val­tu­us­tot päät­täi­sivät (useim­mis­sa kysymyk­sis­sä väk­ilu­vul­la pain­otet­tuna) myös maakun­tata­son asioista. Ylimääräisiä maakun­taval­tu­us­to­ja ei näin tarvit­taisi lainkaan.

    Tästä asi­as­ta olen täysin eri mieltä. Täl­laisia maakun­tia ei tarvi­ta, kun­nat voivat nytkin rak­en­taa kaik­ki halu­a­mansa yhteiset hallintohimmelinsä. 

    Maakun­tavaalit kan­nat­taisi kuitenkin jär­jestää kun­nal­lis­vaalien, ei eduskun­tavaalien yhtey­dessä. Maakun­taval­tu­us­tois­sa tarvi­taan enem­män kun­nal­lis­miehiä kuin valtiomiehiä.

    Vastaa

34. Raimo K: Emme kai lehmistä nyt puhu?
    Kil­pailu ja valin­nan­va­paus säi­lyvät ennal­laan, sote-uud­is­tus ei koske yksi­ty­istä sek­to­ria lainkaan (vaik­ka Kokoomus senkin halu­aisi mukaan).

    Maakun­ta­mallista puhut­taes­sa EVA ja Erk­ki Vir­ta­nen anta­vat palvelu­iden jär­jestämiselle eri sisällöt.

    Vastaa

35. Raimo K: Eipä suinkaan, kaik­ki ele­men­tit ovat jo ole­mas­sa ja yhdis­tämäl­lä sairaan­hoitopi­iri, eri­ty­ishuoltopi­iri ja maakun­nan liit­to saadaan aikaan säästöä hallinnossa.

    Maakun­tata­sol­la voi pohtia, voiko sil­lä tasol­la joitain nykyisen byrokra­t­ian kom­po­nent­te­ja yhdis­tel­lä. Voi olla että löy­tyy kohtei­ta, tai sit­ten ei. En usko yhdis­te­lyn sinän­sä tuo­van säästöjä (koko vain lisää byrokra­t­ian ker­roksia ja mon­imutka­su­ut­ta), mut­ta ehkä jotain säästöjä saataisi­in, jos löy­det­täisi­in riit­tävästi täysin päällekkäisiä toim­into­ja hallinnosta.

    Kun­tien kannal­ta myös soten viem­i­nen maakun­tata­solle eroaisi nykyti­lanteesta eri­tyis­esi nii­in, että kun­nil­ta katoaisi päätös­val­ta ja mah­dol­lisu­us vali­ta sille itselleen sopivim­mat palvelut.

    Soten maakun­ti­in viemisen en usko tuo­van mtään sästöjä. Toden­näköisem­min käy tasan päin­vas­toin. Ehdotet­tu sote-malli on vielä valinkauhas­sa, mut­ta paim­mil­laan se voisi olla suuri byrokra­tia, jol­la on oikeus laskut­taa kun­tia mie­len­sä mukaan (eli ei edes intres­siä pitää kulut kurissa).

    Vastaa

36. Tapio: Niin­hän ne tekevätkin, mut­ta se ei toi­mi, kos­ka yhteeli­it­tymil­lä ei ole tarvit­tavia resursse­ja. Ei edes yhteinen kan­ta vaiku­ta asi­aan, kos­ka resurssit ovat val­ti­ol­la ja niiden pääl­lä istuu min­is­teri. Nim­imerkil­lä “Koke­mus­ta on”

    Ymmärsin tuon niin, että val­tio ei kuuntele.

    Tämä ei ole ongel­ma kuin ehkä ensim­mäi­sis­sä vaaleis­sa. Kun­tien rooli (rahankäyt­tö) nimit­täin kutis­tu­isi reilu­un kol­ma­sosaan nykyis­es­tä, joten maakun­taval­tu­us­to olisi kun­nan­val­tu­us­toa paljon tärkeämpi.

    Onhan alhainen äänestyspros­ent­ti ongel­ma jo nytkin. Jos osa päätös­val­las­ta siir­retään vielä maakun­tata­sollekin, äänestäjät ymmärtävät sys­teemin toim­intaa aiem­paakin vähem­män, ja tämä vähen­tänee äänestyspros­ent­tia, kiin­nos­tus­ta ja demokra­t­ian toimivu­ut­ta. Pitäisi siis tar­jo­ta kansalaisille yksinker­tainen ja selkeä malli.

    Tästä asi­as­ta olen täysin eri mieltä. Täl­laisia maakun­tia ei tarvi­ta, kun­nat voivat nytkin rak­en­taa kaik­ki halu­a­mansa yhteiset hallintohimmelinsä.

    Taidan itse asi­as­sa olla samaa mieltä. Nykyi­nen malli toimii kyl­lä ihan ok, ja on jous­tavampi kuin mikään maakun­ta­malli. On hyvä, jos kun­nat voivat rak­en­taa tasan niin mon­imutkaisen tai yksinker­taisen “him­melin” kuin niille on tarpeen.

    Maakun­tavaalit kan­nat­taisi kuitenkin jär­jestää kun­nal­lis­vaalien, ei eduskun­tavaalien yhtey­dessä. Maakun­taval­tu­us­tois­sa tarvi­taan enem­män kun­nal­lis­miehiä kuin valtiomiehiä.

    Mielu­um­min juuri näin päin.

    Vastaa

37. Raimo K: Onko urbaani­le­gen­da? Täl­lais­ta­han Osmokin on man­an­nut koko ajan, mut­ta ei ole sel­l­aista vielä löytynyt 

    Ei niitä löy­dy, kos­ka tietosuoja. 

    Kyl­lä kun­nan­jo­hta­jat ovat ainakin Oulun-Kain­u­un seuduil­la valitelleet, että uusi leukemi­at­a­paus tai joku muu poikkeuk­sel­lisen kalli­ita hoito­ja vaa­ti­va syöpä, kahdes­ta puhu­mat­takaan, pistää pienen kun­nan finanssit tiukille.

    Tuo Sot­tun­gan todel­lisu­ushan ker­too sen, että maakun­ta­mallis­sa pienikin kun­ta voi hoitaa sille jäte­tyt tehtävät.

    Vastaa

38. Ker­tauk­se­na:

    - SOTE-keskustelus­sa puhutaan vain erikoissairaanhoidosta
    — sosi­aalipuolen rahavir­roista ja toimin­nas­ta ei puhuta mitään
    — kun­tien päätös­val­ta kuluis­taan lop­puu jopa teoriassa
    — kKpu tais­telee vaiku­tus­val­las­taan kuniten kaut­ta hoide­tus­sa päätök­sen­teossa jyrkästi, joten mitään järkevää ei voi­da tehdä
    — ennakoivas­ta ter­vey­de­huol­losta ran­gais­taan lisäkuluilla
    — SOTE nähdään vain lääkärien edun­valvon­nan paikkana
    — poti­laista tai kas­nalai­sista kukaan ei ole kiin­nos­tunut vaan vallasta
    — lääkärien, hoita­jien ja poti­laiden määrä ei muutu
    — mitähän pros­ese­ja tässä kuvitel­laan kehitettävän?

    Olisi sen yhden sairaan­hoitop­pirin voin­ut lkkau­taa muutenkin.
    Lah­den kesku­sairaalin siirtämi­nen HUS megapi­iri­in on loogista kehi­tys­tä ja Helsin­gin laajenemista.

    Val­tion­hallinnon alue­jakoa ja vaalipi­ire­jä ei edelleenkään uskalleta edes miet­tiä, vaan vain mak­skoimaan kulu­ja. Lop­putu­lok­se­na on itsenäi­nen appa­raat­ti. Demareista isot kulut ovat hyvä asia… tulok­sista ei niin väliä.

    Vastaa

39. Juho Laatu: Niin, paikalliset asi­at kan­nat­taa päät­tää paikallis­es­ti, ei miljoon­api­ireis­sä tai maakun­nis­sa. Nyt hal­li­tus yrit­tää hila­ta päätös­val­taa keskusvirastoihin.

    Päätök­sen­tekoa ja kus­tan­nus­vas­tu­u­ta ei voi ihan kokon­aan erot­taa, kos­ka tois­t­en mak­sama on ilmaista.

    Vastaa

40. Raimo K: Onko urbaani­le­gen­da? Täl­lais­ta­han Osmokin on man­an­nut koko ajan, mut­ta ei ole sel­l­aista vielä löy­tynyt – eikä ainakaan Sot­tun­ga ole sellainen.

    “Kun­nan kas­sa tyh­jeni kolme vuot­ta sit­ten, kun kolme van­hus­ta piti lait­taa pääsaarelle van­hainkoti­in. Säästöku­uri lopet­ti investoin­nit, ja kun­nan­jo­hta­jan virkakin lakkautet­ti­in.” http://www.hs.fi/kotimaa/a1376710560985

    Voi tämä tietysti olla urbaani­le­gen­daa tai amatöörien puuhastelua; saat­toi­han olla että kun­nan kas­sa tyh­jen­net­ti­in vaik­ka Saariselän kun­tasem­i­naarin osal­lis­tu­mis­mak­sui­hin ja nyt vaan selitel­lään van­hus­ten laitoshoidoil­la. Ja uskon kyl­lä oikein hyvin että taita­vat maalaiskun­tapäät­täjät osaa­vat taitavasti put­sa­ta kun­nan tilit typö­ty­hjik­si ja niin että katu­val­ot ja sil­tarum­mut jäävät oma­lle kirkonkylälle mut­ta velat menevät keskuskun­nan maksettaviksi.

    Vastaa

41. anon­il­li: Päätök­sen­tekoa ja kus­tan­nus­vas­tu­u­ta ei voi ihan kokon­aan erot­taa, kos­ka tois­t­en mak­sama on ilmaista.

    Pitää olla tietenkin tarkkana, ettei tee väärin kan­nus­tavaa mallia. Maakun­ta­malli ja muut sitäkin mam­mut­ti­maisem­mat ehdote­tut mallit voivat osoit­tau­tua huonoik­si esimerkik­si sik­si, että niis­sä köy­hätkin kun­nat mak­sa­vat käs­ketyn (ehkä jatku­vasti nou­se­van) osu­u­den, voimat­ta itse vaikut­taa juurikaan asi­aan, ja voimat­ta vali­ta halvem­paa toteutustapaa.

    Osin tämä kun­tien taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in ajami­nen on kai hal­li­tuk­sen tahal­lis­takin poli­ti­ikkaa. On näet kek­sit­ty sään­tö, että jos kun­ta ei selviä taloudel­lis­es­ti kiristyvästä (tai tahal­laan kiris­te­tys­tä) hal­li­tuk­sen aset­ta­mas­ta tilanteesta, hal­li­tus voi liit­tää sen johonkin toiseen kuntaan.

    Vastaa

    1. Maakun­ta­mallis­sa kun­nat eivät mak­sa mitään vaan maakun­ta kerää tulon­sa verolla.

       Vastaa

42. Eero Kär­ki: Kalle Isokallio väit­ti, että jos kaik­ki työt­tömät työl­listy­i­sivät yksi­tyiselle sek­to­rille ka. palkoil­la, niin saadut vero­tu­lot eivät estäisi julkisen sek­torin velkaantumista. 

    Osmo Soin­in­vaara: Jot­ta julki­nen talous täl­lä tas­apain­ot­tuisi, pitäisi työl­lisyy­den nous­ta 300 000:lla. Ei pelitä. 

    Miten niin ei?
    Lyhyen tähtäi­men ongel­ma on kuitenkin lama ja deflaa­tio. Se kamp­paa kaik­ki pitkän tähtäi­men ratkaisut.

    Vastaa

43. Kun­tau­ud­is­tus oli hal­li­tuk­sen kärk­i­hanke. Se oli myös se poli­it­ti­nen liima kokoomuk­sen ja demarei­den välil­lä, jon­ka puuttes­ta hal­li­tus­ta nyt arvostel­laan jo hal­li­tuk­sen sisältäkin. Suurem­pi kun­takoko olisi antanut har­ti­at kas­vavien sote-kus­tan­nusten kan­tamiseen. Halut­ti­in pois epädemokraat­ti­sista kun­tay­htymistä. Vuosien vään­nön jäl­keen päädyt­ti­in lop­ul­ta epädemokraat­tisi­in kun­tay­htymi­in. Hallinto lisään­tyy reip­paasti ja se lisäys rahoite­taan palvelu­ja kar­si­mal­la. Kun hallinto lisään­tyy, lisään­tyy myös byrokra­tia, joka taas hidas­taa kehi­tys­tä ja uusia inno­vaa­tioi­ta. Sote-ratkaisu toteut­taa vain ja ain­os­taan yhtä poli­itikan perussään­töä: kun kaik­ki osa­puo­let ovat tyy­tymät­tömiä, on saatu aikaan paras ratkaisu.

    Hal­li­tuk­sen suurin virhe oli luop­ua kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta. 19 kun­taa olisi hyvin riit­tänyt Suomelle ja samal­la olisi ratken­nut perus­tus­lain ja rahoituk­sen ongel­mat. Olisi pitänyt olla rohkeut­ta ottaa vas­taan ker­taruti­na kuin jatku­va kitinä.

    Vastaa

44. antti: “Kun­nan kas­sa tyh­jeni kolme vuot­ta sit­ten, kun kolme van­hus­ta piti lait­taa pääsaarelle van­hainkoti­in. Säästöku­uri lopet­ti investoin­nit, ja kun­nan­jo­hta­jan virkakin lakkautet­ti­in.” http://www.hs.fi/kotimaa/a1376710560985

    Voi tämä tietysti olla urbaani­le­gen­daa tai amatöörien puuhastelua; saat­toi­han olla että kun­nan kas­sa tyh­jen­net­ti­in vaik­ka Saariselän kun­tasem­i­naarin osal­lis­tu­mis­mak­sui­hin ja nyt vaan selitel­lään van­hus­ten laitoshoidoil­la. Ja uskon kyl­lä oikein hyvin että taita­vat maalaiskun­tapäät­täjät osaa­vat taitavasti put­sa­ta kun­nan tilit typö­ty­hjik­si ja niin että katu­val­ot ja sil­tarum­mut jäävät oma­lle kirkonkylälle mut­ta velat menevät keskuskun­nan maksettaviksi. 

    Mie­lenki­in­toista. No, se Osmon jut­tu on aina koskenut sairaan­hoitoa, ei vanhustenhoitoa.
    Ja kyl­lä min­unkin mielestäni 100 asukkaan kun­ta on liian pieni.
    Ja tuskin kysymys tässä tapauk­ses­sa on siitä, että se yksi kun­nan­jo­hta­ja olisi mis­sään Saariseläl­lä kun­nan kas­saa tyh­jen­tänyt — ja täl­lä het­kel­lä kun­nas­sa on kun­nan­si­h­teeri ja talous ylijäämäinen.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:
    Maakun­ta­mallis­sa kun­nat eivät mak­sa mitään vaan maakun­ta kerää tulon­sa verolla. 

    Ahve­nan­maan maakun­nal­la olisi kyl­lä vero­tus­mah­dol­lisu­us, mut­ta tois­taisek­si siihen ei ole tarvin­nut turvautua.

    Vastaa

46. JTS: Olisi sen yhden sairaan­hoitop­pirin voin­ut lkkau­taa muutenkin.
    Lah­den kesku­sairaalin siirtämi­nen HUS megapi­iri­in on loogista kehi­tys­tä ja Helsin­gin laajenemista.

    “lakkautet­ta­va” sairaan­hoitopi­iri ei ole Päi­jät-Häme (Lahti) vaan Itä-Savo (vain 44000 asukas­ta). Päi­jät-Häme vaan siir­tyy TAYS-sote-alueelta HYKS-sote-alueelle. Itä-Suomes­sa (KYS-sote) saa pystyt­tää vain 4 toteut­tamis­vas­tuukun­tay­htymää (Sairaan­hoitopi­ire­jä siel­lä on nyt 5).

    Vastaa

47. Enko Kerbe:

    Hal­li­tuk­sen suurin virhe oli luop­ua kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta. 19 kun­taa olisi hyvin riit­tänyt Suomelle ja samal­la olisi ratken­nut perus­tus­lain ja rahoituk­sen ongel­mat. Olisi pitänyt olla rohkeut­ta ottaa vas­taan ker­taruti­na kuin jatku­va kitinä.

    Ale­taan kut­sua maakun­tia “kun­niksi” ja kun­tia “pitäjik­si” ja annetaan molem­mille verotusoikeus.

    Ei ole “maakun­ta” sana sil­loin riesana.

    Vastaa

48. Juho Laatu: Jos osa päätös­val­las­ta siir­retään vielä maakun­tata­sollekin, äänestäjät ymmärtävät sys­teemin toim­intaa aiem­paakin vähem­män, ja tämä vähen­tänee äänestyspros­ent­tia, kiin­nos­tus­ta ja demokra­t­ian toimivu­ut­ta. Pitäisi siis tar­jo­ta kansalaisille yksinker­tainen ja selkeä malli.

    Meil­lä taitaa olla koko lail­la eri­lainen visio opti­maalis­es­ta maakun­nas­ta ja siihen kuu­lu­vas­ta kunnasta. 

    Omas­sa visios­sani kun­nat nyky­muo­dos­saan läh­es häviäi­sivät ja muut­tuisi­vat entisen­laisik­si kevyik­si pikkukun­niksi ja kaupun­git jakau­tu­isi­vat kaupunginosakunniksi. 

    Sen sijaan lain­säädän­nön laa­timisen, ulko­suhtei­den hoidon ja oikeustoimen, (yliopis­to­laitok­sen?) ja väki­val­takoneis­ton hallinnan ulkop­uoliset toimin­not suurelta osaltaan siir­ty­i­sivät maakun­tien vas­tu­ulle. Kaik­ki järeät kun­nal­lispoli­itikot taa­tusti pyrk­i­sivät maakun­taval­tu­us­toon ja ‑hal­li­tuk­seen ja pitäi­sivät huolen yleisön informoinnista.

    Maakun­ta­malli nimeno­maan yksinker­tais­taisi hallintoa ja tek­isi siitä ymmär­ret­täväm­män. Nythän val­tion- ja kun­nall­ishallinnon väli­nen raja polveilee ylhäältä alas ja alhaal­ta ylös: Eri­laiset val­tion paikalliset etäpäät­teet tekevät päätök­siä yksit­täisen ihmisen tai yri­tyk­sen 50 €:n asioista ja min­is­teri jär­jestelee 5 M€ sil­tarumpuhankkei­ta, mut­ta toisaal­ta kun­nat päät­tävät sairaan­hoitopi­ireis­sä sato­jen miljoonien… mil­jar­di­en €:n asioista.

    No, var­maan niitä visioi­ta pitääkin olla erilaisa.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Maakun­ta­mallis­sa kun­nat eivät mak­sa mitään vaan maakun­ta kerää tulon­sa verolla.

    Sori, en täysin huomioin­ut eri ehdo­tusten eroja.

    Tuol­laises­sa maakun­ta­mallis­sa, jos sote-maakun­ta kerää kaik­ki tulon­sa veroil­la, on se suuri epäoikeu­den­mukaisu­us, että köy­him­mät maakun­nat (esim. Pohjois-Kar­jalan mum­mont) mak­sa­vat perus­palvelun­sa itse. Tuol­lainen malli vaatisi tuek­seen vähin­tään myky­is­ten kun­tien val­tiono­suuk­sien tapaiset maakun­tien val­tiono­su­udet (ta mui­ta tasauskikkoja).

    Olisiko maakun­tien vero­tus muuten val­tion vero­tuk­sen kaltaista pro­gres­si­ivista vero­tus­ta, vai kun­nal­lisveron kaltaista vero­tus­ta tas­apros­en­til­la, vai jotain siltä väliltä?

    Vastaa

50. Mon­tako maakun­taa hoitaisi verotuksen?
    19 on liikaa, 5 olisi parem­pi (man­ner-Suomes­sa)

    Pääkau­unkiseu­tu on eri­tyi­nen sotku Helsin­ki, Itä/Kek­si/Län­si-Uusi­maa sat­un­nai­sine rajoineen. 

    Poli­isi pär­jää nyky­isin 11 + 1 (Ahve­nan­maa) alueel­la ja siinäkin rajat Helsin­gin, Itä-Uusi­maan ja Län­si-Uusi­maan välil­lä ovat omi­tuiset. Pelas­tus­laitok­sel­la on vielä Keski-Uusimaa. 

    Hätäkeskuk­sia aluei­neen on kuusi.

    Vaalipi­ire­jä on 2015 onnek­si enää 12 + 1 (Ahve­nan­maa), joka seu­raaval­la vaa­likaudel­la vähe­nee ainakin yhdel­lä — Satakun­ta ja Lap­pi ovat väestöltään katoa­mas­sa kartalta.

    Sairaan­hoitopi­ire­jä jäi liikaa — ainakin Vaasan SHP ja Etelä-Poh­jan­maan SHP olisi joutanut yhdistää.

    Kun­nathan eivät halua ola lumen­lu­on­ti- ja leikkient­tien raken­nu­sor­gan­isaa­tioi­ta. Tosin nyky­isinkin ter­vey­de­huolto, sosi­aalipuoli ja koulu­tus hoitu­vat läpi­lasku­tuk­sel­la ja pitkil­lä val­tu­ustop­uheil­la. Lähin­nä jokainen kun­ta pääsee osta­maan erik­seen omat tieto­jär­jstelmän­sä ja pitämään johto-organ­isaa­tio­ta, mikä toki veron­mak­sajille on vain rahanmenoa.

    Vastaa

51. Tapio: Meil­lä taitaa olla koko lail­la eri­lainen visio opti­maalis­es­ta maakun­nas­ta ja siihen kuu­lu­vas­ta kunnasta.

    Omas­sa visios­sani kun­nat nyky­muo­dos­saan läh­es häviäi­sivät ja muut­tuisi­vat entisen­laisik­si kevyik­si pikkukun­niksi ja kaupun­git jakau­tu­isi­vat kaupunginosakunniksi. 

    Ok. En hävit­täisi kun­tia tai tek­isi niistä “kevy­itä”, kos­ka siinä menisi samal­la hel­posti paikallis­demokra­tia. Minus­ta Suomen kak­si­ta­soinen malli, jos­sa kaikille suo­ma­laisille yhteiset asi­at tule­vat ylhäältä, ja toisaal­ta paikalliset asi­at voi päät­tää paikallis­es­ti sel­l­ai­sis­sa yksikäis­sä, jot­ka ihmiset koke­vat itselleen luon­te­viksi, on hyvä. Kaikki­nainen keskusjo­hdon alaisu­u­teen pakot­ta­mi­nen on tässä mielessä yksipuolis­tamista, eli menoa puh­taan keskusjo­htoisen mallin suun­taan. Pelkään että tuol­lainen malli jämähtäisi paikalleen.

    Kaupungeis­sa kaupungi­nosien muut­tamista itsenäisik­si voi kokeil­la, jos kaupunki­laiset itse sitä halu­a­vat. En usko puolipäätös­val­taisi­in kun­nanosaval­tu­us­toi­hin, sil­lä ne ajau­tu­isi­vat toden­näköis­es­ti vain ker­hoik­si, jot­ka päät­täi­sivät niistä asioista, jot­ka eivät varsi­naista päät­täjää juuri kiin­nos­ta. Helpom­pi ajatel­la niin, että pienet itsenäiset yksiköt voivat dele­goi­da vas­tu­itaan isom­mille yht­e­si­työyk­siköille (kun­tay­htymille, seu­tukun­nille, maakun­nille, yhteisyrityksille,..).

    Sen sijaan lain­säädän­nön laa­timisen, ulko­suhtei­den hoidon ja oikeustoimen, (yliopis­to­laitok­sen?) ja väki­val­takoneis­ton hallinnan ulkop­uoliset toimin­not suurelta osaltaan siir­ty­i­sivät maakun­tien vas­tu­ulle. Kaik­ki järeät kun­nal­lispoli­itikot taa­tusti pyrk­i­sivät maakun­taval­tu­us­toon ja ‑hal­li­tuk­seen ja pitäi­sivät huolen yleisön informoinnista.

    Asi­at jot­ka halu­taan toteut­taa tismall­een saman­laisi­na kaikille, menevät ehkä kuitenkin luon­tev­asti val­tion kon­trol­lis­sa. Jos kaik­ki suo­ma­laiset ovat jo tot­tuneet samoi­hin pelisään­töi­hin, voi olla hyvä pitää kiin­ni tästä yht­enäisyy­destä. Alem­mille tasolle antaisin tehtäviä, joi­ta alem­mat tasot halu­a­vat ja saa­vat “per­son­oi­da” tai virit­tää paikallisi­in tarpeisi­in mah­dol­lisim­man sopiviksi. Iso osa paikallis­es­ti toteutet­tavista palveluista on kuitenkin sel­l­aisia, joille val­tio on jo aset­tanut raamit (esim. tietyn tasoista perusk­oulu­tus­ta tar­jot­ta­va kaikille kun­nan lapsille).

    Maakun­ta­malli nimeno­maan yksinker­tais­taisi hallintoa ja tek­isi siitä ymmär­ret­täväm­män. Nythän val­tion- ja kun­nall­ishallinnon väli­nen raja polveilee ylhäältä alas ja alhaal­ta ylös: Eri­laiset val­tion paikalliset etäpäät­teet tekevät päätök­siä yksit­täisen ihmisen tai yri­tyk­sen 50 €:n asioista ja min­is­teri jär­jestelee 5 M€ sil­tarumpuhankkei­ta, mut­ta­toisaal­ta kun­nat päät­tävät sairaan­hoitopi­ireis­sä sato­jen miljoonien… mil­jar­di­en €:n asioista.

    En näe tuos­sa rajas­sa kovin paho­ja ongelmia. Esimerkik­si kyläpoli­isikin voi hyvin olla val­tion palkkalis­toil­la, ja koti­hoidon tuen voisi mak­saa val­tio, kos­ka se on ehkä yksi kiin­teä raha­sum­ma, joka mak­se­taan kaikille ehdot täyt­täville, asuin­paikas­ta riip­pumat­ta ja asuin­paikan asi­aan mitenkään vaikuttamatta.

    Toisaal­ta erikois­sairaan­hoito (aika keskitet­ty palvelu) voisi hyvin olla pikkukun­nan joltain keskite­t­ym­mältä yksiköltä tilaa­ma palvelu. Kun­ta ymmärtää hyvin mikä suun­ta kun­ta­laisia miel­lyt­tää, mis­sä palve­lut toimi­vat, ja mis­sä kus­tan­nus­ta­so on järkevä. Mah­dol­lisu­us vai­h­taa toimit­ta­jaa pitää jär­jestelmän myös jous­ta­vana ja hereillä.

    No, var­maan niitä visioi­ta pitääkin olla erilaisa.

    Aivan. Visiosi oli hyvä ja hyvin perustel­tu, vaik­ka pain­o­tuk­seni saat­ta­vatkin hie­man poike­ta esit­tämistäsi painotuksista.

    Vastaa

52. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Toisaal­ta erikois­sairaan­hoito (aika keskitet­ty palvelu) voisi hyvin olla pikkukun­nan joltain keskite­t­ym­mältä yksiköltä tilaa­ma palvelu. Kun­ta ymmärtää hyvin mikä suun­ta kun­ta­laisia miel­lyt­tää, mis­sä palve­lut toimi­vat, ja mis­sä kus­tan­nus­ta­so on järkevä. Mah­dol­lisu­us vai­h­taa toimit­ta­jaa pitää jär­jestelmän myös jous­ta­vana ja hereillä.
    ‘snip’

    Siis jos saat sydänko­htauk­sen, et tilaakaan ambu­lanssia, vaan kun­ta tilaa sin­ulle ‘palvelun’?

    Vastaa

53. Suomes­sa on se paha vika, että asi­aa kuin asi­aa tarkastel­laan irral­laan kokon­aisu­ud­es­ta. Sen seu­rauk­se­na joka mil­tei joka asialle on syn­tynyt omat hallinton­sa ja laatikkonsa.

    Maakun­ta­mallis­sa asioi­ta tarkastel­laan kokon­aisuute­na, joka tarkoit­taa mit­tavia synergiaetuja. 

    Toinen paha virhe on, että jatku­vasti tehdään päätök­siä, norme­ja ja toim­inta­malle­ja, jot­ka perus­tu­vat isän­nät­tömään rahaan. Maakun­ta­mallis­sa on vero­tu­soikeus ja suo­ril­la vaaleil­la val­i­tut (veron­mak­sajien) edus­ta­jat. Siinä ei ole isän­nätön­tä rahaa.

    Vastaa

54. Raimo K: Siis jos saat sydänko­htauk­sen, et tilaakaan ambu­lanssia, vaan kun­ta tilaa sin­ulle ‘palvelun’?

    Eikö tuo ole aika suo­ravi­ivaista. Minä tlaan yleis­es­tä hätänu­meros­ta ambu­lans­sain. Kun­ta on tilan­nut joltain yrit­täjältä palve­lut sitä ennen. Tosin tämä ei enää toi­mi, sil­lä keskit­tämis­in­toiset jo siir­sivät nuo vas­tu­ut pois kun­nil­ta (ja sai­vat kai aika yleis­es­ti palve­lut yhä mak­savien kun­tien kus­tan­nuk­set nousemaan).

    Vastaa

55. Juho Laatu: Eikö tuo ole aika suo­ravi­ivaista. Minä tlaan yleis­es­tä hätänu­meros­ta ambu­lans­sain. Kun­ta on tilan­nut joltain yrit­täjältä palve­lut sitä ennen. Tosin tämä ei enää toi­mi, sil­lä keskit­tämis­in­toiset jo siir­sivät nuo vas­tu­ut pois kun­nil­ta (ja sai­vat kai aika yleis­es­ti palve­lut yhä mak­savien kun­tien kus­tan­nuk­set nousemaan). 

    Ja mis­tähän se kun­ta tietää, mil­loin tarvit­set ambulanssia?

    No, leik­ki sik­seen… ensi­hoito on nyky­isin sairaan­hoitopi­irien vas­tu­ul­la, myös ambu­lanssit. Sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen se lie­nee sote-alueen vas­tu­ul­la ja se ‘tilan­nee’ ensi­hoidon joltakin kun­tay­htymältä, joka epäi­lyt­tävästi muis­tut­taa sairaan­hoitopi­ir­iä. Mikään ei muu­tu eikä kun­nal­la ole mitään sanomista.

    Vastaa

56. Raimo K: … ensi­hoito on nyky­isin sairaan­hoitopi­irien vas­tu­ul­la, myös ambu­lanssit. Sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen se lie­nee sote-alueen vas­tu­ul­la ja se ’tilan­nee’ ensi­hoidon joltakin kun­tay­htymältä, joka epäi­lyt­tävästi muis­tut­taa sairaan­hoitopi­ir­iä. Mikään ei muu­tu eikä kun­nal­la ole mitään sanomista.

    Tuon ambu­lans­si­u­ud­is­tuk­sen voisi tietenkin peru­ut­taakin. Vaik­ka niin tuskin tapah­tuu. Moni muu asia aio­taan viedä seu­raavas­sa vai­heessa pois kun­tien päätös- ja ohjaamis­val­las­ta. Pien­ten kun­tien kannal­ta aika pelot­ta­va ske­naario. Voi koh­ta tul­la lasku­ja laskun perään, ja palvelu­iden leikkauk­sia samaan aikaan.

    Ja ulospääsyä ei kai hal­li­tuk­sen suun­nitelmien mukaan ole mui­ta kuin pakkoli­itok­set isom­pi­in kun­ti­in, kun kun­nan rahat on saatu pumpat­tua tyhji­in. Sit­ten useim­mat palve­lut saa suo­raan kotikun­nas­ta, eikä entisen kun­nan asukkail­la ole viral­lis­es­ti tilanteessa valittamista. 😉

    Vastaa

57. “Suomes­sa ter­vey­den­huolto on ollut kun­tien vas­tu­ul­la ja sen vuok­si aivan liian kapeil­la harteil­la. Varsi­nainen toim­inta on nyt tarkoi­tus antaa 19 tuotan­to­vas­tu­ualueille, joi­ta kut­sun tässä kir­joituk­ses­sa maakun­niksi. Niiden keskikoko on vajaat 300 000 asukas­ta, mikä on kan­sain­välis­es­ti alarajalla.”

    Ei ratkaise asi­aa, ellei poli­itikko­ja ja lääkäre­itä siiv­ota pois organ­isaa­tio­jo­htamisen ammat­ti­laisu­ut­ta vaa­tivista tehtävistä. Myös vas­taa­vat rin­nakkaiset pää­likkö­paikat pitää pois­taa, elleivät ne oikeasti tuo­ta mitään.

    Aika sokeasti usko­taan eri­lais­ten “mallien” ratkai­se­van asi­aa, todel­lisu­udessa ne vain luo­vat “kehyk­set”, se ratkaisee miten niitä käytetään. Siinä kohtaa pitää poli­itikot ja lääkärit pitää sivus­sa sotke­mas­ta asioi­ta. Poli­it­ti­nen toim­inta tai lääkärin ammat­ti, tai lääkärin koulu­tus eivät anna ammatil­lista pätevyyt­tä muuhun kuin toim­i­maan poli­itikkona tai lääkärinä.

    Vastaa