Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.2.2016

KSV löysi tilat umpikorttelille

Viimeaikainen paine rak­en­taa lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in on syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta. Nyt löy­tyi tilat 500 asukkaan umpiko­rt­telille Jätkäsaares­ta – bunkkerin katolta.

Jätkäsaaren bunkker­ille on etsit­ty käyt­töä vuosia. Nyt on löy­tynyt ratkaisu, joka on taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa. Raken­nus­ta pure­taan pari ker­rosta, päälle raken­netaan umpiko­rt­telina asun­toko­rt­teli. Raken­nuk­sen alak­er­taan tulee liikun­tatilo­ja – mm uima­hal­li ja niiden päälle jopa kymme­nen ker­rosta asun­to­ja. Urheilu­tilo­jen kat­to toimii pihana.

Kort­telista tulee aika korkea, jol­loin se var­jostaa naapureitaan.

Ton­tille tulee myös koulu, bunkkerin viereen, ei sen päälle.

Kaup­pa­to­ril­ta ja Lyy­bekin lai­turil­ta pois 320 pysäköintipaikkaa

Kaup­pa­torin ilme ‑työryh­män lop­pu­ra­por­tis­sa vuodelta 2014 esiteti­in, että Suomen arvokkaimpi­en ranta­tont­tien paras käyt­tö­tarkoi­tus ei ehkä kuitenkaan ole auto­jen säi­lyt­tämi­nen. Nyt tämän raportin mukaises­ti alueelta pois­tuu kaikki­aan 320 pysäköin­tipaikkaa ja ranta vapau­tuu parem­paan käyt­töön. Pysäköin­tipaikoista alueel­la ei sinän­sä ole pulaa, kos­ka Kasarmintorin alla on noin 400 paikkaa.

Sinän­sä ymmär­rän lyhy­taikaisen pysäköin­nin tarpeen. Minus­ta esimerkik­si kaup­pa­hallin luona voisi olla noin kymme­nen paikkaa hal­lis­sa asioiville. Nämä pitäisi hin­noitel­la niin suo­lais­es­ti, ettei niitä käytet­täisi muuhun. Eurol­la viisi min­u­ut­tia voisi ole sopi­va hin­ta. Täl­laista mak­su­lu­okkaa ei kuitenkaan ole. Aikara­joituk­set tör­määvät autoil­i­joiden heikkoon lainkuuliaisuuteen.

Lausun­to toivo­musponnes­ta koskien HSL:n lip­pu­ja ja raide­jok­erin kiirehtimistä.

Raide­jok­erin osalta ajanko­htaisu­us meni. Kaupung­in­hal­li­tuskin on kiin­nit­tänyt huomio­ta, että infrakus­tan­nusten sälyt­tämi­nen joukkoli­iken­teen lipun­hin­toi­hin johtaa epä­tarkoituk­sen­mukaisen korkeisi­in lipunhintoihin.

Olen aiem­minkin täl­lä blogilla kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että kaupun­git rahas­ta­vat tämän HSL:n sopimuk­sen mukaan infrain­vestoin­nit kah­teen ker­taan. Nehän lisäävät maan arvoa, jon­ka kun­nat ensin rahas­ta­vat itselleen. Raideli­iken­nein­vestoin­tien täysimit­tainen rahas­t­a­mi­nen on huonos­ti perusteltavis­sa, jos se johtaa investoin­nit vajaakäyttöisyyteen.

 

 

Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä

Seu­raavis­sa taulukois­sa on lap­siper­hei­den tulota­sot vuon­na 2013 Helsin­gin suurpi­ireis­sä. Tässä on taas koti­talouden tulot las­ket­tuina yhteen. Yhden tuloik­si tämän voi saa­da jaka­mal­la kahdel­la.  – Kuukausi­palkkaan opääsee jaka­mal­la yhteen­las­ke­tut tulot 25:llä, tosin kaikissa per­heis­sä molem­mat van­hem­mat eivät kuitenkaan ole töis­sä. Jotkut voivat olla esimerkik­si per­he­vap­ail­la. Toisaal­ta luvuis­sa on myös las­ten mah­dol­liset tulot. Tuloik­si las­ke­taan vain verotet­ta­vat tulot. Niistä puut­tuvat siis asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Huo­mat­takoon, että tulot ovat nom­i­naal­isia, eli inflaa­tio vaikut­taa niihin.

lapsiperheiden tulokehitys suurpiirit

Jat­ka lukemista “Lap­siper­hei­den tulota­so Helsingissä”

Pääkaupunkiseudun kuntien tulot elämänvaiheen mukaan.

Pekka Vuoren lähet­tämä link­ki tulo­jen kehit­tymis­es­tä alueit­tain pääkaupunkiseudul­la osoit­tau­tui todel­la mie­lenki­in­toisek­si. Ajat­telin lait­taa tälle blogille sar­jan kir­joituk­sia, jos­sa esit­te­len mie­lenki­in­toisia havain­to­ja. Ensin kuitenkin kun­tien välisiä ero­ja koske­via havaintoja.

Seu­raavas­sa on koti­talouk­sien tulo­ja per­hetyypin ja viite­henkilön iän mukaan vuo0delta 2013. Viite­henkilö on koti­taloudessa eniten ansait­se­va. Nämä ovat val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­tavia tulo­ja. Niis­sä ei siten ole mukana toimeen­tu­lo­tu­ki eikä asum­is­tu­ki, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­set ovat.

Olen jakanut parien tulot kahdel­la, jot­ta ne suh­teu­tu­isi­vat parem­min yksin asu­vien tuloi­hin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asun­tokun­tien tuloi­hin, kos­ka se vaatisi vähän lasku­työtä. Myös kah­den huolta­jan lap­siper­heis­sä tulot on jaet­tu kahdella.

Lukemisen helpot­tamisek­si olen suh­teut­tanut vielä Espoon ja Van­taan tulota­son Helsin­gin tulotasoon.

Tulot PKS

Jat­ka lukemista “Pääkaupunkiseudun kun­tien tulot elämän­vai­heen mukaan.”

Pakolaiskeskustelun moderointilinjasta

Yleen­sä sen­suroin kom­menteista noin pros­entin, mut­ta pako­laiskeskustelus­ta noin puo­let. Varoitin, että epäasial­liset ilmaisut joutu­vat armot­ta sen­su­uri­in, mikä on johtanut kie­lenkäytön siis­tiy­tymiseen. Olen kuitenkin jät­tänyt julkaise­mat­ta kir­joituk­sia paljon koska

a) Ne eivät liity otsikkoon mitenkään. Olen pahoil­lani, että tässä en ole ollut täysin johdon­mukainen, mut­ta yritän paran­taa, eli sen­suroi­da enemmän.

b) Kir­joituk­set, jot­ka on var­maan kin tarkoitet­tu julka­istavak­si hom­mafoo­ru­mis­sa, mut­ta ovat vahin­gos­sa eksyneet väärälle sivus­tolle.  Tätä tuskin voi pitää sanan vapau­den rajoit­tamise­na, kos­ka hom­mafoo­ru­mis­sa ne kyl­lä julkaistaan.

c) Kir­joituk­set, jos­sa san­o­taan, että olisi kivaa, jos koko ongel­maa ei olisi. Ne ovat yhtä rak­en­tavia kuin kir­joituk­set, kuin­ka help­poa olisi logis­ti­ik­ka, jos New­ton ei olisi keksinyt painovoimaa.

Ajatuksia uudesta pakolaissopimuksesta

Mitä Gen­even pako­lais­sopimuk­selle pitäisi tehdä?

Kun tulin sanoneek­si, että Gen­even pako­lais­sopimus­ta pitäisi päivit­tää, on moni vaat­in­ut selvi­tys­tä miten. En ole täl­lä alal­la asiantun­ti­ja, joten valmista sopimustek­stiä en ryhdy luonnostelemaan.

Gen­even sopimuk­ses­sa min­ua ärsyt­tää eri­tyis­es­ti se, että se antaa suo­jan häviävän pienelle osalle pako­lai­sista ja näistäkin pikem­minkin vahvem­mille kuin heikom­mille. Kovin korostet­tu­ja ovat tämän pienen joukon oikeudet niihin näh­den, joil­la ei ole keino­ja EU-maid­en sisälle päästä.

Vas­tu­un jako kaikkien maid­en kesken koko pako­laisongel­mas­ta. Uuden sopimuk­sen lähtöko­hdak­si tulisi ottaa yleis­maail­malli­nen vas­tuu pako­laiskysymyk­ses­tä, joka jakau­tu­isi maid­en välil­lä jotenkin suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen. Jos käytän­nön syistä jotkut maat joutu­vat asut­ta­maan pako­laisia mui­ta enem­män (naa­puri­maat nyt esimerkik­si), muil­la tulisi olla velvol­lisu­us osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Jat­ka lukemista “Ajatuk­sia uud­es­ta pakolaissopimuksesta”

Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia

Helsin­gin Sanomat uuti­soi, että hyvä­tu­loiset muut­ta­vat pois kan­takaupungista. Olen tämän tutkimuk­sen osalta pelkästään Hesarin uutisen varas­sa, kos­ka en löytänyt Googles­ta itse Han­nu Kydön tutkimus­ta, joten kri­ti­ikki­ni voi olla väärä.

Olen käytet­tävästä metodista vah­vasti eri mieltä. Asu­isaluei­den eriy­tymistä ei voi tutkia tarkastele­mal­la lähtö- ja tulo­muu­ton ero­ja, kos­ka opiske­li­jat sotke­vat tämän tarkastelun täysin. Jat­ka lukemista “Ei asuinaluei­den eriy­tymistä voi muut­ta­jien tulota­son perus­teel­la tutkia”

Turvapaikkapolitiikkaa pitäisi järkevöittää

Keskustelu pako­lais­ti­lanteesta on niin tule­htunut­ta, ettei asi­aa voi julkises­sa keskustelus­sa käsitel­lä oikein mitenkään. Asi­aa ei mitenkään edesauta se, että niin san­otut maa­han­muut­tokri­it­tiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un esimerkik­si toivo­ma­l­la, että toiv­ot­tavasti maa­han­muut­ta­ja raiskaa sin­ut! [TEKSTIÄ MUUTETTU 7.2. klo 15:33] Tuol­laiseen ei kukaan itseään kun­nioit­ta­va koske edes pitkäl­lä kepillä.

On kuitenkin tyh­mää antaa vastapuolen määritel­lä oman ajat­telusi negaa­tion kaut­ta: noiden hul­lu­jen kanssa ei voi olla samaa mieltä mis­tään. Tämän älyl­lisen ansan vuok­si tupakoin­nin vas­tus­tus on Sak­sas­sa yhä vas­tatu­u­lessa. Oli­han Hitler tupakoin­nin vas­tus­ta­ja. Pres­i­dent­ti Niin­istön puheesta val­tiopäivien ava­jai­sis­sa voi olla mon­ta mieltä, mut­ta huono argu­ment­ti sitä vas­taan on, että joku perus­suo­ma­laisen on joskus sanonut vähän samaa.

Oma käsi­tyk­seni on, että tämä pako­laisaal­to on vas­ta alkua. Seu­raavien 20 vuo­den aikana Euroop­paan tulee pyrkimään aivan olen­nais­es­ti enem­män pako­laisia, ei miljoo­nia vaan kym­meniä miljoo­nia. Kat­sokaa Afrikan väestöen­nustei­ta! Kun tämä nykyi­nenkin on saanut Euroopan aivan sekaisin, pitäisi pelisään­töjä miet­tiä nyt.

On sekin mah­dol­lista, että EU:n ja Venäjän välit huononevat entis­es­tään ja Venäjä ryhtyy hor­jut­ta­maan EU:ta tar­joa­mal­la pako­laisille vapaan reitin maansa läpi EU:n rajoille. Oudon helpok­si on liikku­mi­nen Venäjän ennen niin tarkoin var­tioidul­la rajavyöhyk­keel­lä jo nyt muut­tunut. Varoitin jo puoli vuot­ta sit­ten, että perus­suo­ma­lais­ten vaa­timus Dublin­in sopimuk­sen tiukas­ta nou­dat­tamis­es­ta voi osoit­tau­tua hyvin epäit­sekkääk­si. Jat­ka lukemista “Tur­va­paikkapoli­ti­ikkaa pitäisi järkevöittää”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.2.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Keskivi­ikkona val­tu­us­ton yhtey­dessä sovit­ti­in, että tämä palaute­taan tuo­tavak­si uud­estaan täs­men­net­tynä, kun val­tion ja seudun kun­tien välisen MAL-neu­vot­telu (asum­i­nen, maankäyt­tö ja liikenne) on käy­ty lop­pu­un. Sil­loin tiede­tään, kuin­ka suureen rak­en­tamiseen Helsin­ki on sitoutunut vasti­neena raide-Jokerista.

Tul­variskien hallintaohjelma

Pöy­dältä.

En tiedä, mik­si Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.2.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2016

Ilmoi­tusasi­at

Kok­ouk­sen alus­sa saimme ilmoi­tusasiois­sa tiedok­si Meche­lininkadun tur­val­lisu­us­selvi­tyk­sen (johtuen koul­u­laisen kuole­mas­ta kään­tyvän kuor­ma-auton alle) ja vuo­den työ­su­un­nitel­man. Näi­hin meni yli tun­ti, joten kok­ous venyi olen­nais­es­ti aiot­tua pidem­mäk­si, Jouduin pois­tu­maan kesken kok­ouk­sen, mut­ta sovi­tun tavan mukaan kaik­ki asi­at menevät pöy­dälle, jos pois­sao­lo voisi ratkaista lopputuloksen.

Neljä päivää aikaisem­min syn­nyt­tänyt Eli­na Moisio oli pois­sa ja hän­tä tuurasi Outi Sil­fven­berg, jon­ka omas­ta syn­ny­tyk­ses­tä oli kulunut jo yli viikko.

Puusepänkadun kort­telei­den asemakaava

Tämä hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Itse asi­as­sa merkit­tävä päätös. Tähän tulee 1500 asukas­ta metroase­man viereen. Lau­takun­ta oli palaut­tanut kaa­van, kos­ka viras­to olisi halun­nut säi­lyt­tää sen toim­i­ti­la­rak­en­tamise­na osana Hert­toniemen teollisuusaluetta.

Olimme vaati­neet myös halvem­paa pysäköimistä. Nyt se on kan­nen alla eikä maan alla. Säästi rutkasti rahaa (jot­ka kaupun­ki rahas­taa itselleen arvon­nousuna). Kun kysyin, tuliko siitä nyt jotenkin huono, vas­taus oli, ettei tul­lut mitenkään huonoa. Miljoon­alu­okan säästö! Miten se aiem­pi esi­tys olikin tehty niin kalli­ik­si? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.2.2016”

Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin

1) Nos­taisin asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä olen­nais­es­ti, mielel­lään kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. (Tukhol­ma näyt­tää näin tekevän).

2) Ottaisin tavoit­teek­si saa­da asun­noista ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja 1000 €/k‑m2, kos­ka 10 000 asun­toa vuodessa asun­to­tuotan­to nopeut­ta­mi­nen tuot­taa kaupungille investoin­ti­meno­ja (tai vielä pahempaa: investoin­tivelkaa) arvi­ol­ta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mah­dol­lista rahas­taa van­hoil­ta asukkail­ta. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot voivat olla joko myyn­ti­t­u­lo­ja tai vuokrat­u­lo­ja, jol­loin tulok­si las­ke­taan vuokratuo­ton nykyarvo.

3) Asun­to­tuotan­non lisäyk­sen lait­taisin kokon­aan kovan rahan tuotan­toon, kos­ka nykyisel­lä poli­ti­ikalla, jos­sa vain 40 % asun­noista on kovan rahan tuotan­toa, ei tuo­hon 1000 €/k‑m2 tavoit­teeseen voi­da päästä mitenkään. On parem­pi rak­en­taa 3 000 asun­toa säädel­tyä tuotan­toa ja 7 000 säätelemätön­tä, kuin 3 000 säädel­tyä ja 2 000 säätelemätön­tä. Kymme­nen­tuhat­ta asun­toa ei ole rahoitet­tavis­sa, jos niistä 6 000 on säädel­tyä tuotan­toa, joka ei osal­lis­tu investoin­tien rahoit­tamiseen läh­eskään täysimääräis­es­ti. Jat­ka lukemista “Jos saisin päät­tää AM-ohjel­mas­ta yksin”