Puoluekokouspuheeni geenimanipulaatiosta

Vihreän liiton jäsenosas­to Viite – tieteen ja teknolo­gian vihreät – oli tehnyt puoluekok­ousa­loit­teen puolueen kan­nan muut­tamisek­si geen­ite­knolo­giaan aloit­teessa halut­ti­in kan­nan perus­tu­van tieteel­lisi­in tutkimuk­si­in asen­tei­den sijas­ta. Kok­ous päät­ti, että asi­aa selvit­tämään asete­taan työryhmä.

Käytin asi­as­ta puheen­vuoron, joka on tässä vähän pidem­pänä kuin kok­ouk­ses­sa, jos­sa jouduin lyhen­tämään sitä kah­den min­uutin aikara­joituk­sen vuoksi.

Kan­natan aloitet­ta. Ei niin, että geen­ite­knolo­gian riskei­hin tulisi suh­tau­tu­va vähätellen vaan niin, että teknolo­giaa ei kat­e­goris­es­ti men­nä kieltämään elintarviketuotannossa.

Geen­ite­knolo­gian kieltämistä voi perustel­la monel­la taval­la. Joidenkin mielestä siihen, mil­laisik­si luo­ja lajit loi ei pidä ihmisen men­nä puut­tumaan. Tähän en osaa sanoa muu­ta kuin että pidän oikeam­pana tieteen käsi­tys­tä lajien syn­nys­tä. Jos tämä otet­taisi­in perus­teek­si, jou­tu­isimme kieltämään myös mon­et lääk­keet, joi­ta tuote­taan geen­itekni­ikan keinoin, esimerkik­si parhaat insuli­ini­valmis­teet. Jat­ka lukemista “Puoluekok­ous­puheeni geenimanipulaatiosta”

Puheeni vihreiden puoluekokouksessa

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tion pahin uhka eivät ole hal­li­tuk­sen toteut­ta­mat leikkauk­set vaan pitkään jatkunut päät­tämät­tömyys yhteiskun­nan ja työelämän uud­is­tamises­sa. Sik­si meil­lä val­ti­ol­la on rahaa vähän ja ruot­salaisil­la paljon.

Suomen yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa vaivaa vetokra­tia. Liian moni taho voi estää muu­tok­set. Syitä on sekä työ­markki­na­jär­jestöis­sä että par­la­men­taris­min huonos­sa toiminnassa.

Käsit­tämätön­tä oli, että hal­li­tus antoi kil­pailukykysopimuk­sen nimis­sä työ­markki­na­jär­jestöille veto-oikeu­den oikeas­t­aan kaikkeen.

Viime kesänä olin salaa tyy­tyväi­nen siihen, että meil­lä on lop­ul­takin hal­li­tus, jol­la tun­tuu ole­van uskallus­ta tehdä uud­is­tuk­sia. Sit­tem­min olen havain­nut, että tah­don lisäk­si tarvit­taisi­in kuitenkin myös taitoa ja ymmär­rystä. Jat­ka lukemista “Puheeni vihrei­den puoluekokouksessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.5.2016

Nopea kok­ous, kesti vain 45 min­u­ut­tia. Joh­tui var­maan puheen­jo­hta­jas­ta (minä).

Talousarvioe­hdo­tus

Lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lisäyk­seni, jos­sa lau­takun­ta puo­lusti raamin yli­tys­tä vedoten kohon­neisi­in vaa­timuk­si­in asuntotuotannosta.

Var­tiosaaren osayleiskaava

Läpi äänin 7–2. Vas­taan vasem­mis­toli­iton Pekka But­tler ja Vihrei­den Eli­na Moisio. Asia ratkeaa lop­ullis­es­ti korkeim­mas­sa hallinto-oikeudessa.

Bunkkerin kaa­va

Hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Ratakatu 9:n poikkeamishakemus.
Asia pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka kok­ouk­ses­ta pois­sa ollut puheen­jo­hta­ja Ris­to Rauta­va halusi olla käsit­telemässä asiaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.5.2016

Viras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma, talousarvioe­hdo­tus ja taloussuunnitelmaehdotus

Viras­to esit­tää raamin ylit­tämistä 650 000 eurol­la. Tämä on minus­ta perustelua, kos­ka rak­en­tamisen määrää on tarkoi­tus nos­taa, eikä suun­nit­telua ole tarkoi­tus huonontaa.

Tek­isi mieli ehdot­taa toimis­torak­en­tamista koske­vaan kohtaan, että kun toimi­s­toneliöi­den määrä henkilöä kohden on voimakkaas­sa laskus­sa, on syytä suh­tau­tua myön­teis­es­ti joidenkin toimis­to­jen muut­tamiseen asun­noik­si joko remon­toimal­la talo tai pane­mal­la se nurin.

Var­tiosaaren osayleiskaava

Pöy­dältä. Asia selostet­tu kak­si viikkoa sitten.

Jätkäsaaren bunkkerin asemakaava

Uima­hal­li, liikun­tatilo­ja ja asun­to­ja katolle. Varsin inno­vati­ivi­nen ratkaisu. Kaupun­ki yrit­ti kehit­tää toimi­vaa ratkaisua vuos­i­tolkul­la, mut­ta nyt SRV kehit­ti toteu­tuskelpoisen. Toimi­vat oma­l­la riskillään.

Lau­takun­nan var­maankin olete­taan hyväksyvän kaa­van, kos­ka val­tu­us­to jo myi raken­nuk­sen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.5.2016”

Taas kerran pysäköintipolitiikasta

 

Tämä kir­joi­tus on oikeas­t­aan tarkoitet­tu Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑pal­stalle, mut­ta julkaisen sen myös oma­l­la blogillani.

Mitä pysäköin­tipaik­ka maksaa?

Tämä kir­joi­tus kos­kee pysäköin­nin hin­taa Helsin­gin kan­takaupungis­sa, jos­sa maa on kallista ja asun­to­jen hin­nat korkeat. Kun muu­takaan mit­taria ei ole, käytän maan hin­tana sen tuoret­ta markki­nahin­taa Kalasa­ta­mas­sa, jos­sa yksi ker­rosneliö mak­saa 1350 euroa. Ton­tin keskimääräisek­si hin­naksi tulee sil­loin noin 2400 €/m2, kun tont­tite­hokku­us on 1,8.

Jos pysäköin­tipaik­ka laite­taan talon alle kel­lari­in, se tulee mak­samaan noin 40 000 – 50 000 €. Kymme­nen vuot­ta van­ha tapaus Ara­bi­an­ran­nas­sa pää­tyi 46 000 euroon paikkaa kohden. Kalli­impiakin tapauk­sia on. Jätkäsaaren suuri pysäköin­tilu­o­la tuli mak­samaan yli 50 000 €/paikka. Jos paikko­ja tarvi­taan enem­män, lisä­paikat ovat selvästi näitä peru­s­paikko­ja kalli­impia, kos­ka joudu­taan men­emään syvem­mälle maan alle ja usein poh­jave­den pin­nan ala­puolelle. Jat­ka lukemista “Taas ker­ran pysäköintipolitiikasta”

Asunto-ohjelma kaupunkisuunnittelulautakunnassa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi lausun­non asumisen ja maankäytön ohjel­mas­ta. Tämä ei siis ole päätös. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. On sovit­tu, että ryh­mien väliset varsi­naiset neu­vot­te­lut käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Nyt siis vas­ta vähän verryteltiin.

Lau­takun­ta hyväksyi seu­raa­vat muutokset:

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
16 a/Lisäys:
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta tulisi edelleen nos­taa Helsinki­in kohdis­tuneen suuren asun­tokysyn­nän sekä asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien kohoamisen vuok­si. Vuo­den 2019 asun­to­tuotan­non tason tulisi olla vähin­tään 7 000 asun­toa. Vaik­ka tuotan­non väl­itön nos­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta, toimet tule­van asun­to­tuotan­non nopeut­tamisek­si tulisi käyn­nistää pikaises­ti. Suurem­pi kaa­vatuotan­to edel­lyt­tää kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton voimavaro­jen lisäämistä, jot­ta voidaan säi­lyt­tää kaavoituk­sen korkea laatu.

Demareil­la oli samaa tarkoit­ta­va mut­ta vähän eri taval­la muo­toil­tu ehdo­tus.  Min­un ehdo­tuk­seni voit­ti demarien ehdo­tuk­sen. Itse asia hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Tuotan­to­tavoit­teen nos­t­a­mi­nen on vähän niko­tut­tanut virkamiehiä, mut­ta niin paljon on asun­top­u­las­ta tul­lut jku­raa päälle – ja aiheesta – että jotain oli tehtävä. Jat­ka lukemista “Asun­to-ohjel­ma kaupunkisuunnittelulautakunnassa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.5.2016

Lausun­to asunto-ohjelmasta

Tässä tapah­tui sen ver­ran paljon, että teen tästä eril­lisen raportin.

Kalasa­ta­man verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tässä keskustelti­in vasem­mis­toli­iton But­t­lerin aloit­teesta vene­sa­ta­mas­ta ja siitä, häir­it­seekö se Natu­ra-alueen lin­nus­toa. Kaa­va päästet­ti­in lausun­noille, joiden aikana tästäkin on mah­dol­lista lausua. Viras­ton mukaan lin­nus­toa suo­jel­laan sil­lä, että vesiskoot­ter­it on kiel­let­ty ja moot­toriveneil­lä on nopeusra­joi­tus. Mis­tä vielä saisi rajoituk­sia nou­dat­tavia veneilijöitä?

Pohjo­la-talon asuntokaava

Näin saati­in taas tuhat uut­ta Munkkivuore­laista. Kysyin määräyk­ses­tä rak­len­taa talot kauem­mas tiestä, jos ensim­mäisessä ker­rokses­sa on asun­to­ja. Tämä ei muo­dos­ta kiel­teistä ennakko­ta­paus­ta bule­vardeille, kos­ka niis­sä ei ole tarkoi­tus olla asun­to­ja ensim­mäisessä ker­rokses­sa, kuten arvelinkin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.5.2016”

Miksi asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin

Oheises­sa taulukos­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen neliöhin­nat vuon­na 2015 ja 2010. On van­has­taan tun­net­tu asia, että asun­not ovat kalli­impia Helsin­gin kan­takaupungis­sa kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la muus­ta maas­ta puhumattakaan.

Yleisen käsi­tyk­sen mukaan asun­to­jen hin­nat pääkaupunkiseudul­la ovat nousseet sietämät­tömästi ja tämä estää muut­tamista työn perässä Helsin­gin seudulle. Oheinen taulukko ei tue tätä tulkintaa.

 

asuntojen hinnat 2015
Hin­nat keski­hin­to­ja €/m2. Muu­tos ja suh­teelli­nen muu­tos prosentteja.

Kan­nat­taa kat­soa oikean­puoleis­in­ta saraket­ta Suh­teelli­nen muu­tos. Siinä olen defla­toin­ut asun­to­jen hin­to­jen muu­tok­sen vuodes­ta 2010 vuo­teen 2015 käyt­täen asun­to­jen hin­to­jen keskimääräistä nousua koko maas­sa. Koko maan hin­nois­sa ovat sil­loin tietysti mukana myös pääkaupunkiseudun hin­nat, mut­ta jos olisin käyt­tänyt muun maan hin­to­ja, niitä painaisi­vat taas muut­to­tap­pioaluei­den nol­laa läh­estyvät hin­nat. Jat­ka lukemista “Mik­si asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinkiin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.5.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pöy­dältä. En tiedä, mitä muu­tok­sia kokoomus halu­aisi tähän esittää.

Lausun­toa voisi lyhen­tää olen­nais­es­ti pois­ta­mal­la siitä osat, jois­sa ei lausu­ta mitään vaan seloste­taan, mitä ohjel­mas­sa san­o­taan. Mietin tässä, jak­saisiko siihen urakkaan ryhtyä.

Kalasa­ta­man Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä lie­nee kun­nos­sa. Taas 3600 uut­ta helsinkiläistä saa asunnon.

Pohjolan talon kaa­va Munkkivuoressa

Pohjolan talosta tehdään pääosin asun­to­ja mut­ta merkit­tävä osa raken­nuskan­nas­ta suo­jel­laan. Noin 900 uut­ta asukas­ta. Tätä on puitu lau­takun­nas­sa kak­si ker­taa. Nyt lausun­tok­ier­roksen jäl­keen tehdään hienosäätöä. Huomio­ta kiin­nit­ti uusi kaavamääräys:

Ohjeel­lisil­la ton­teil­la 5 ja 6 saa olla liiken­nealuei­den suun­taan avau­tu­via ensim­mäisen ker­roksen asun­to­ja vain, jos raken­nus sijait­see vähin­tään 10 metrin etäisyy­del­lä ton­tin rajasta.”

Kan­nat­taa olla tarkkana, ettei tee kaupunkibule­var­di­en kannal­ta han­kalia ennakko­ta­pauk­sia. Mut­ta hyvä, ei kai bule­vardeil­la ole tarkoi­tus ola ensim­mäisessä ker­rokses­sa asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.5.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.5.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pan­ti­in pöy­dälle, Kokoomus halu­aa vielä vähän viila­ta lausun­toa. Minus­takin se vaatii korjausta.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle. Mysti­nen vaa­timus keskite­tys­tä jäähdy­tyk­ses­tä selvisi. Kyse on siitä, että Her­man­nin ranta­tien var­rel­la ei ikkunoi­ta voi ava­ta ilman liiken­teen tuot­ta­man saas­teon­gel­man takia.  Sik­si on varaudut­ta­va koneel­liseen jäähdy­tyk­seen. Me voimme lait­taa kaavoihin ener­gialu­okkamääräyk­siä. Huoneis­toko­htainen jäähdy­tys, jos­sa hukkaläm­pö menee harakoille, on melkoista ener­gian haaskaus­ta ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa jäähdyt­tämäl­lä tehdään hyötyläm­pöä. Helen tekee siitä kaukoläm­pöä, joku toinen voi yrit­tää tehdä taloko­htais­es­ti läm­mintä käyt­tövet­tä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 3.5.2016”