Puheeni vihreiden puoluekokouksessa

Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tion pahin uhka eivät ole hal­li­tuk­sen toteut­ta­mat leikkauk­set vaan pitkään jatkunut päät­tämät­tömyys yhteiskun­nan ja työelämän uud­is­tamises­sa. Sik­si meil­lä val­ti­ol­la on rahaa vähän ja ruot­salaisil­la paljon.

Suomen yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa vaivaa vetokra­tia. Liian moni taho voi estää muu­tok­set. Syitä on sekä työ­markki­na­jär­jestöis­sä että par­la­men­taris­min huonos­sa toiminnassa.

Käsit­tämätön­tä oli, että hal­li­tus antoi kil­pailukykysopimuk­sen nimis­sä työ­markki­na­jär­jestöille veto-oikeu­den oikeas­t­aan kaikkeen.

Viime kesänä olin salaa tyy­tyväi­nen siihen, että meil­lä on lop­ul­takin hal­li­tus, jol­la tun­tuu ole­van uskallus­ta tehdä uud­is­tuk­sia. Sit­tem­min olen havain­nut, että tah­don lisäk­si tarvit­taisi­in kuitenkin myös taitoa ja ymmärrystä.

Mei­dän pitäisi uud­is­taa työ­markki­noi­ta samaan tapaan kuin on tehty muis­sa pohjo­is­mais­sa. On voitet­ta­va rak­en­teelli­nen työt­tömyys, jot­ta työl­lisyysaste voidaan nos­taa muiden pohjo­is­maid­en tasolle. Tarvit­ta­vat jous­to­ja lisäävät uud­is­tuk­set voivat joidenkin silmis­sä olla oikeis­to­laisia, mut­ta niiden avul­la voidaan toteut­taa vasem­mis­to­laista hyv­in­voin­tipoli­ti­ikkaa. Kat­sokaa Ruotsiin.

Tarvi­taan myös uskallus­ta kar­sia julk­isia meno­ja — ei niinkään vero­jen alen­tamisek­si vaan jot­ta olisi mah­dol­lista vas­ta­ta uusi­in haasteisi­in muut­tuvas­sa maailmassa.

Pyrkimyk­set tehdä Suomes­ta kotiäi­tiy­hteiskun­ta vievät aivan väärään suuntaan.

Suomen tule­vaisu­us on nuoris­sa inno­vati­ivi­sis­sa yrit­täjis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työtä eikä kek­si nyhtökau­raa. Uudessa taloudessa ei paperite­htai­ta varten kehitet­ty työlain­säädän­tö toimi.

Toivon, että matkalla päämin­is­teripuolueek­si vihreät otta­vat demarien paikan hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­jana, mut­ta tekevät sen — ei demarien tapaan men­neeseen tak­ertuen vaan uut­ta luo­den ja tieteel­listä tietoa kunnioittaen.

64 vastausta artikkeliin “Puheeni vihreiden puoluekokouksessa”

  1. Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että SDP on selät­tänyt oman kan­na­tus­taan­tu­mansa nimeno­maan palaa­mal­la juurilleen ja tuo­ma­l­la työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­tamisen ja ammatil­lisen jär­jestäy­tymisen uudelleen poli­ti­ikan keskiöön.

    Sip­ilän hal­li­tuk­sen tähä­nas­tiset toimet ja uhkauk­set ovat avan­neet etenkin nuorten mata­la­palk­ka-alo­jen työn­tek­i­jöi­den ja monien muidenkin työn­tek­i­järyh­mien kuten opet­ta­jien silmät ja osoit­tanut, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ei ole museo­tavaraa vaan sen tarve on huu­tavampi kuin pitkään aikaan. Eri­tyis­es­ti Palvelu­alo­jen ammat­tili­it­to PAM on kas­vat­tanut jäsen­määriään reip­paasti viime syksyn #STOP-mie­lenosoituk­sen aikoi­hin ja sen jälkeen.

    Vihrei­den tavoite päästä päämin­is­teripuolueek­si näil­lä kan­na­tus­lukemil­la on korkealen­toinen ja real­is­tisem­pi tavoite on joutua neu­vot­tele­maan pääsys­tä esimerkik­si SDP-johtoiseen puna­mul­ta­hal­li­tuk­seen. Yllä esitet­ty puhe on täl­laisen ske­naar­i­on kanssa jyrkässä ristiriidassa.

  2. Osmo tun­nut ole­van tieteel­lis-teknisen val­lanku­mouk­sen jälk­i­ju­nas­sa. Naa­puris­sa luovut­ti­in tieteel­lis-teknisyy­destä ja nyt näyt­tää talous ja demokra­tia kukois­ta­van. Tsemp­piä sinne vihreään leiri­in, koh­ta on pres­i­dentin vaal­itkin tuloil­laan ja ehdokkaina on ilmeis­es­ti ainakin Paa­vo Väyry­nen ja Erk­ki Tuomio­ja. Kum­man heistä vihreä-liike on valmis valitsemaan?

  3. Käsit­tämätön­tä oli, että hal­li­tus antoi kil­pailukykysopimuk­sen nimis­sä työ­markki­na­jär­jestöille veto-oikeu­den oikeas­t­aan kaikkeen.

    Aivan. Mark­ka-aikana suh­dan­nepoli­tikkaa hoiti val­tio. Nyt hal­li­tus näyt­tää aja­van mallia, jos­sa suh­dan­nepoli­ti­ikan hoito on dele­goitu muille. Hyviä tarkoituk­si­akin on ehkä ollut, mut­ta lop­putu­los näyt­tää aika vas­tu­ut­toma­l­ta. Syypäitä ovat nyky­hal­li­tuk­sen lisäk­si kaik­ki aiem­mat euroval­u­u­tan aikaiset ja euroon menoa suun­nitelleet hal­li­tuk­set, jot­ka eivät ole ratkaisu­ja tähän ongel­maan löytäneet tai hakeneet.

    Viime kesänä olin salaa tyy­tyväi­nen siihen, että meil­lä on lop­ul­takin hal­li­tus, jol­la tun­tuu ole­van uskallus­ta tehdä uud­is­tuk­sia. Sit­tem­min olen havain­nut, että tah­don lisäk­si tarvit­taisi­in kuitenkin myös taitoa ja ymmärrystä.

    Lisää järkevää puhet­ta. Hal­li­tus on vähän jämähtänyt omi­in kuvioi­hin­sa. Tosin on tämä nykyi­nen hal­li­tus vieläkin vähän edel­lisiä toimivampi.

    Mei­dän pitäisi uud­is­taa työ­markki­noi­ta samaan tapaan kuin on tehty muis­sa pohjo­is­mais­sa. On voitet­ta­va rak­en­teelli­nen työt­tömyys, jot­ta työl­lisyysaste voidaan nos­taa muiden pohjo­is­maid­en tasolle. Tarvit­ta­vat jous­to­ja lisäävät uud­is­tuk­set voivat joidenkin silmis­sä olla oikeis­to­laisia, mut­ta niiden avul­la voidaan toteut­taa vasem­mis­to­laista hyv­in­voin­tipoli­ti­ikkaa. Kat­sokaa Ruotsiin.

    Odotan jatkos­sa blogikir­joituk­sia siitä, mitä täl­laiset uud­is­tuk­set voisi­vat olla. Selvitä samal­la miten vasem­mis­to­laisu­us liit­tyy tähän yhtälöön. Vai puhuitko pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tioma­llin säi­lyt­tämis­es­tä? Jos niin, niin olen samaa mieltä siitä, että sen alasajo ei ole vält­tämätön­tä, vaik­ka niin usein annetaan ymmärtää.

    Tarvi­taan myös uskallus­ta kar­sia julk­isia meno­ja – ei niinkään vero­jen alen­tamisek­si vaan jot­ta olisi mah­dol­lista vas­ta­ta uusi­in haasteisi­in muut­tuvas­sa maailmassa.

    Yleinen säästäväisyys on paikallaan kaikessa toimin­nas­sa, mut­ta oletko tässä kuitenkin ehdot­ta­mas­sa joidenkin julk­isten palvelu­iden alasajoa, eli per­in­teisen pohjo­is­maisen tyylin alasajoa?

    Pyrkimyk­set tehdä Suomes­ta kotiäi­tiy­hteiskun­ta vievät aivan väärään suuntaan.

    Mikä on kotiäi­tiy­hteiskun­ta, ja mitä vikaa siinä on? Kukaan ei var­maankaan halua pakot­taa naisia hel­lan ääreen. Hyväksytkä sen, että halukkaat voivat niin tehdä (vaikka­pa koti­hoidon tuen avulla)?

    Suomen tule­vaisu­us on nuoris­sa inno­vati­ivi­sis­sa yrit­täjis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työtä eikä kek­si nyhtökau­raa. Uudessa taloudessa ei paperite­htai­ta varten kehitet­ty työlain­säädän­tö toimi.

    Jees.

    Toivon, että matkalla päämin­is­teripuolueek­si vihreät otta­vat demarien paikan hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­jana, mut­ta tekevät sen- ei demarien tapaan men­neeseen tak­ertuen vaan uut­ta luo­den ja tieteel­listä tietoa kunnioittaen.

    Hyvä tavoite. Mah­tu­vatko tuo­hon mali­in kotiäid­it, koti-isät, maaseu­tu ja pienet paikkakun­nat? Vai olisiko ratkaisu jokin Helsin­ki-keskeinen malli? Onko hyv­in­voin­ti­val­tion aja­tus tarkoitet­tu myös maakunnille?

  4. Suomen tule­vaisu­us on nuoris­sa inno­vati­ivi­sis­sa yrit­täjis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työtä eikä kek­si nyhtökau­raa. Uudessa taloudessa ei paperite­htai­ta varten kehitet­ty työlain­säädän­tö toimi.

    Aivan olen­nainen ero on siinä, että star­tupit voivat hyvin tuot­taa tap­pi­o­ta mon­ta vuot­ta, ennen kuin men­estys tulee — tai sitä ei koskaan tule — ja koko henkilökun­ta on yleen­sä mukana yri­tyk­sessä yrit­täjähengessä ottaen riskiä ja ollen välit­tämät­tä työaikalain­säädän­nöstä. Tämä on tosi­aan aivan toista kuin, että raken­netaan paperite­hdas, palkataan henkilökun­ta, ja sen jäl­keen kas­saan vir­taa rahaa tasaista tah­tia. (Tai tietenkin, jos ei vir­taa, tehdas sul­je­taan, mut­ta se on ehkä eri tarina)

  5. Suh­taudut­ti­inko tähän puheeseen niin, että voi olet­taa viestin men­neen perille?

  6. Mei­dän pitäisi uud­is­taa työ­markki­noi­ta samaan tapaan kuin on tehty muis­sa pohjoismaissa.

    Koulu­tusjär­jestelmän uud­is­t­a­mi­nen olisi mielestäni paljon tärkeäm­pää, kos­ka työelämän vaa­timusten muuttues­sa pitäisi saa­da ihmisiä nopeasti täs­mäk­oulutet­tua uusi­in tehtävi­in jopa saman alan sisällä.

    Ja se on mielestäni inno­vaa­tiotoimin­nan läh­es ain­oi­ta osa-aluei­ta, joka kat­taa koko yhteiskun­nan ja erikokois­t­en yri­tys­ten vaa­timuk­set sekä yksi­ty­is­ten ihmis­ten vaatimukset.

    Yksi posi­ti­ivi­sista asioista on mielestäni se, että työt­tömät voivat kai nykyään opiskel­la helpom­min työtä suo­raan työ­paikalla — mut­ta tämä ei mielestäni riitä.

    Ver­tailun vuok­si: esimerkik­si Mat­ti Apunen lanseer­aa slo­ga­nia “jokainen on oman ter­veyten­sä asiantun­ti­ja” — en ole kuitenkaan havain­nut saman­laista liike­hd­in­tää sen suh­teen, että ihmis­ten kykyä päät­tää siitä mitä alaa he halu­a­vat opiskel­la ja miten.

    Yliopis­to­jen ja oppi­laitosten roo­lia pitäisi myös arvioi­da sen suh­teen, että se opet­taisi eri alo­jen ihmisiä kom­mu­nikoimaan keskenään — kohtaami­sista syn­tyy ideoita, luot­ta­mus­ta ja uusia yrityksiä.

    Lyhyesti siis: jos tiet­ty määrä osaamista keskit­tyy yhteen paikkaan, siitä syn­tyy uusia inno­vaa­tio­ta, työ­paikko­ja ja työtä. Tähän val­tio voisi vaikut­taa. Nykyjär­jestelmä on ollut vähän kankea — sen pitäisi tehokkaam­min istut­taa bis­ne­salan opiske­li­joi­ta ja tekni­ikan opiske­li­joi­ta, sekä muidenkin alo­jen opiske­li­joi­ta samoi­hin pöyti­in har­joi­tustöi­den merkeissä.

    Ihmiselämän on rajalli­nen ja nuore­na luo­dut ystävyys­suh­teet voivat joskus olla koko elämän mittaisia.

  7. Liian moni taho voi estää tarvit­ta­vat muu­tok­set. Hyvin san­ot­tu, siinä se ongel­ma on. Aina san­o­taan esim ettei rahaa ole. Se ei ole tot­ta, rahaa on, mut­ta sitä ei voi­da ottaa sieltä mis­sä sitä on, liian moni taho estää sen.

  8. Tätä maa­ta ei pelas­ta enää mikään muu kuin kun­non kri­isi. Byrokra­tia ja jäykät poli­it­tiset asen­teet, joi­hin liit­tyy kova kil­pailu val­las­ta ovat niin vahvo­ja voimia, joi­ta ei kaa­da mikään muu, kuin yhteiskun­nan rom­ah­t­a­mi­nen. Sen jäl­keen voidaan ruve­ta rak­en­ta­maan rau­nioille. Itseasi­as­sa eri­laiset kri­isit näyt­tävät ole­van inmisy­hteisö­jen kehi­tyk­sen edel­ly­tys. Ilman niitä yhteisöt jäävät paikalleen ja taantuvat.

  9. OSn tek­sti on taas ker­ran osu­vaa. Varsinkin kom­ment­ti “Suomen tule­vaisu­us on nuoris­sa inno­vati­ivi­sis­sa yrit­täjis­sä.” — on totta.

    Uusista pk-yrit­täjistä lop­ul­ta onnis­tuu vain noin 5%. 

    Tästä syys­tä kan­nat­taisi onnis­tuneille antaa täl­lais­es­ta riskino­to­s­ta kun­non korvaus.

    Ruot­sis­sa kuulem­ma on tul­lut tavak­si kivit­tää tuli­paloa sam­mut­tavia palomiehiä. 

    Koska­pa pk-sek­torimme melkein­pä ain­oana on sam­mut­ta­mas­sa taloutemme tuli­paloa, ei heitä kan­nat­taisi kivit­tää hir­mu­veroil­la, jäykil­lä työ­markki­noil­la ja pykälähelvetillä.

    Voivat tästä suut­tua ja lähteä maasta…

  10. Toiv­ot­tavasti tieteelli­nen läh­estymistapa kos­kee myös sosi­aal­i­tur­vaa. Eli rohkeut­ta myön­tää, että perus­tu­lo ei ole mikään ihmelääke kaikki­in ongelmiin.

  11. Paikan pääl­lä kuun­nelleena voin vahvis­taa että aplodit oli­vat raikuvat. 

    Appropoo, liityyen tähän:

    Suomen tule­vaisu­us on nuoris­sa inno­vati­ivi­sis­sa yrit­täjis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työtä eikä kek­si nyhtökau­raa. Uudessa taloudessa ei paperite­htai­ta varten kehitet­ty työlain­säädän­tö toimi.

    HS:n yleisökom­menteis­sa nim­im. Hurskapöl­lö esit­ti mie­lenki­in­toisen näkemyksen:

    Suomen kil­pailukyvyn ongel­ma ei ole nyt eikä koskaan olleet palkat vaan tuotan­toon osal­lis­tu­vien yri­tys­ten määrän rakenne. Markki­na­t­aloudessa tuos­sa opti­mi on jonkin­lainen pyra­mi­di tai Gaussin käyrä, jos­sa talous on pros­es­si, jos­sa yri­tyk­sistä val­taosa on pieniä yri­tyk­siä, joi­ta syn­tyy jatku­vasti ja joista osa kas­vaa keskisu­urik­si yri­tyk­sik­si, joista osa kas­vaa suurik­si yri­tyk­sik­si, jot­ka aikanaan kuol­e­vat, mut­ta pros­es­si jatkuu.

    Suomes­sa oli niin, että kun Nokia menet­ti suu­ruuten­sa ja paperi­te­ol­lisu­us kysyn­tän­sä sitä tarvit­tavaa, kor­vaavaa, ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­ta akti­ivis­es­ti syn­tyvää yri­tys­toim­intaa ei ollutkaan vaan Suo­mi lamaan­tui tuon pyra­midin huipun lamaan­tu­misen mukana.

    Ja syytkin tuo­hon rak­en­teel­liseen ongel­maan on esitet­tävis­sä. Neu­vos­toli­iton kanssa käy­ty bilat­er­aa­li­nen kaup­pa loi olo­suh­teet, jot­ka rak­en­si­vat yri­tyskokoon väärän­mallista pyra­midia ja se suurin jär­jet­tömyys oli, että Suomen pankkikri­i­sis­sä 90-luvul­la tapet­ti­in ja hin­noitelti­in konkurs­sei­hin mieletön määrä juuri sitä ruo­hon­ju­u­ri­ta­son yrit­täjyyt­tä ja osaamista, jos­ta olisi syn­tynyt talouteen tarvit­tavaa yri­tyskoon raken­net­ta, taloudel­lis­es­ti harteikas­ta Gaussin käyrää.

    Vas­ta-argu­ment­te­ja? Mitä on tehtävis­sä pros­essin tön­imisessä sem­moi­seen suun­taan että kokopy­ra­mi­di muut­tuisi terveemmäksi?

  12. Hal­li­tus uno­hti ensim­mäisenä tas­a­puolisu­u­den työelä,än uudistamisessa.

    Ruotsin ja Sak­san mallista on halut­tu kopi­oi­da vain työ­nan­ta­jia suo­si­vat ratkaisut.

    Ruot­sis­sa kuin Sak­sas­sakin on työn­tek­i­jöil­lä laa­ja myötämääräämisoikeus,työnantaja ei voi sanel­la ratkaisu­ja tulkintoihin.

    Suomes­sa halu­taan pitää kiin­ni mallista, jos­sa työ­nan­ta­ja voi sanel­la työe­hdot yksipuolisesti.

    Mikael Pen­tikäi­nen vaku­ut­ti tv-haas­tat­telus­sa, etteivät suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat suos­tu siihen, että työn­tek­i­jöil­lä olisi oikei­ta oikeuk­sia neuvotteluissa.

    Ero näkyy siinä, että Ruot­sis­sa ei tarvi­ta lait­to­mia lakko­ja, kos­ka työ­nan­ta­jan tulkin­nat ja ehdo­tuk­set astu­vat voimaan vas­ta kun työn­tek­i­jäpuoli on ne hyväksynyt
    Se merk­it­see myös, että työ­nanata­jan on vietävä asia oikeuteen

    Eli tilanne on Ruot­sis­sa aivan päin­vasti­nen kuin Suomessa

    Sen vuok­si on lähin­nä pro­pa­gan­daa main­os­taa Ruotsin mallia, kos­ka Suomen työ­nan­ta­jat eivät sitä hyväksy

  13. Mikko Num­melin:
    Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että SDP on selät­tänyt oman kan­na­tus­taan­tu­mansa nimeno­maan palaa­mal­la juurilleen ja tuo­ma­l­la työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­tamisen ja ammatil­lisen jär­jestäy­tymisen uudelleen poli­ti­ikan keskiöön.

    Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että Sdp kerää kan­na­tus­ta oppo­si­tios­sa arvostele­mal­la hal­li­tus­ta, joka yrit­tää tehdä vaikei­ta päätök­siä. Vail­la vas­tu­u­ta on niin help­po huudella.

    Suomen ongelmia ei kuitenkaan Sdp:n esit­tämil­lä eväil­lä ratkota.

  14. Hyvä puhe. Näin maal­likos­ta tun­tuu, että Suomen ongelmien olen­naisin syy on jatku­vasti korkeal­la huitel­e­va työttömyys.

    On kovin vaikea saa­da maan kurssia raiteilleen, kun niin val­ta­va joukko ihmisiä syö yhteis­es­tä kuor­mas­ta tuot­ta­mat­ta sinne juuri mitään. Vika ei ole hei­dän itsen­sä, vaan yhteiskun­nan rakenteiden

    Mik­sei tästä puhuta enem­pää? Onko ongel­ma niin vaikeasti ratkaista­va, että sen edessä nos­te­taan kädet pystyyn ja näper­rel­lään pienem­pi­en asioiden paris­sa? Ja kädet ris­tis­sä toiv­otaan uut­ta Nokiaa?

  15. Hyvä puhe! Oden kaltaisen asioi­hin suh­tau­tu­misen todel­lakin toivoisi olevn yleisem­pää poli­itikko­jen kesku­udessa. Ville Niin­istö ‑kuten kaik­ki muutkin oppo­si­tion puheen­jo­hta­jat- kun ovat jatku­vasti lähtöko­htais­es­ti kaikkia hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä vas­taan, oli­vat ne sit­ten mitä tahansa. Tarvit­taisi­in rak­en­tavam­paa yhteistyötä eikä pelkästään kaiken vastustamista.

  16. “työ­markki­na­jär­jestöis­sä” Lue: ammattiliitoissa.

    1. “työ­markki­na­jär­jestöis­sä” Lue: ammattiliitoissa.

      Työ­nan­ta­japuolel­lakin on omat onge­lansa. Ne edus­ta­vat ns. van­haa pääo­maa ja ovat osa tätä mei­dän jäykkyysongel­maa. Aiem­min sen­tään oli palve­lutylö­nan­ta­jat omana jär­jestönään, mut­ta nyt nekin on alis­tet­tu teol­lisu­u­den van­hoille norsuille.

  17. Pekka T. on oikeassa!

    Suomen talous on jumis­sa ay-vetoisen perus­tus­lain vas­taisen työvoimakartellin ja lait­tomien lakko­jen takia.

    Tästä on seu­rauk­se­na maail­man jäykim­mät työ­markki­nat, 500 000 ihmisen työt­tömyys, jos­ta kär­sivät myös hei­dän yli miljoona läheistään.

    Tässä tilanteessa ei kan­na­ta ihme­tel­lä, jos fik­suim­mat nuoret ja työl­listämisen kannal­ta ratkai­se­van tärkeät pk-yri­tyk­set lähtevät maas­ta, suuryri­tys­ten perässä.

    En ollenkaan voi käsit­tää, että koko taloutemme voi täl­lä taval­la perus­tua laittomuuksiin!

    Sep­po Korppoo
    29-vuott­ta pk-vientiyrittäjänä

  18. Sep­po Korp­poo: Uusista pk-yrit­täjistä lop­ul­ta onnis­tuu vain noin 5%.

    Tästä syys­tä kan­nat­taisi onnis­tuneille antaa täl­lais­es­ta riskino­to­s­ta kun­non korvaus.

    Olisiko hedelmäl­lisem­pää keskit­tyä siihen, että ne 95% pää­sevät nopeasti jaloilleen. Onnis­tu­jat kyl­lä pärjäävät.

  19. Euroopas­sa luon­nolli­nen työt­tömyysaste tulee nouse­maan. Poli­ti­ikas­sa työl­lisyy­den kas­vat­tamisen, lep­pois­tamisen ja Himasen ”dig­ni­ty” välille pitää löytää tas­apaino. Ehkä kansalais­palk­ka on askel siihen suuntaan.

    Euroopas­sa pienet kylät ja kaupun­git näyt­tävät vau­rail­ta: isot kiv­i­talot ja suihkuläh­teet, joi­ta ei ole töhrit­ty. Suomes­sa tätä vau­raut­ta ei ole koskaan ollut ja lop­utkin pilat­ti­in edis­tyk­sen nimis­sä 60–70 ‑luvun tasakat­torak­en­tamisel­la. Mielestäni Ruot­si syö nyt samaansa euroop­palaista kapitaalia.

    Kun palaa edel­lisen vuo­sisadan vai­h­teen tienoille, niin vaimo ja las­ten äiti oli miehen­sä ”hyvän­tah­toisu­u­den” varas­sa. En vain ymmär­rä miten viher­vasem­mis­to kyt­kee tämän his­to­ri­an nykypäivän kotiäi­ti­in. Ulko­mail­la per­heet joutu­vat ratkaise­maan kan­nat­taako toisen van­hem­man käy­dä töis­sä, jos päivähoito, esik­oulu mak­saa tuhan­sia euroja/dollareita kuus­sa las­ta kohden. Itse olisin mielel­läni kol­men lapsen koti ‑isoisä 8000 euron kuukausipalkalla.

  20. Liian van­ha:
    Hal­li­tus uno­hti ensim­mäisenä tas­a­puolisu­u­den työelä,än uudistamisessa.

    Ruotsin ja Sak­san mallista on halut­tu kopi­oi­da vain työ­nan­ta­jia suo­si­vat ratkaisut. 

    Ei pidä paikkaansa.

    Työn­tek­i­jöi­den edus­tus oli hal­i­tuk­sen esi­tyk­sessä, kuten paikalli­nen sopiminenkin. 

    YKS-neu­vot­teluis­sa keskusjär­jestöt tote­si­vat, että SAK:ssa ei oikeas­t­aan tykätä tästä paikallis­es­ta sopimis­es­ta, eikä EK:ssa työn­tek­i­jöi­den edus­tuk­ses­ta. Joten ne sulas­sa sovus­sa sopi­vat, että SAK saa vesite­tyn sopimisen ja vasta­lah­jak­si uno­hde­taan se edus­tus kokonaan.

    Eli keskusjär­jestöt sopi­vat, ettei keskusjär­jestö­jen val­taa vähen­netä. Oli­pas yllättävää.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Työ­nan­ta­japuolel­lakin on omat ongelansa.

    Niin­pä. Ei se ole miään ihme ettei paika­li­nen sopimi­nen etene työ­markkin­pö­ty­dässä, kun ei EK:ssa tahtipuikkoa heilut­tavia fir­mo­ja se voisi vähempää kiinnostaa. 

    Ne suurim­mat fir­math­an ovat jo työ­markki­napöy­dässä päät­tämässä asioista, mik­si ihmeessä niitä kiin­nos­taisi paikalliset neu­vot­te­lut taik­ka sopimiset, jos voivat sopia muidenkin puolesta?

    Toisek­si, ketähän kiin­nos­taa enem­män pitkän aikavälin kil­pailukyky ja ketä välit­tömästi seu­raavien projektien/kauppojen toimitukset:
    1. niitä yri­tyk­siä, joka voivat siirtää tuotan­non ulkomaille.
    2. yri­tyk­siä, jot­ka eivät voi siirtää tuotan­toa ulkomaille.

    Kum­mal­ta osa­puolelta on helpom­pi nyhtää korkeam­mat lyhyen aikavälin koro­tuk­set? Kumpi osa­puoli pain­ot­taa enem­män seu­raa­van 12 kk tulosta ja kumpi myös sitä, että tule­vaisu­udessakin olisi kilpailukykyä?

    Niin kauan kun EK:ssa tahtipuikkoa heilut­ta­vat isot kv-fir­mat j Suomen palkka­neu­vot­telu­jär­jestelmä on tämä mikä meil­lä on, jär­jestelmä on taipu­vainen liian korkeisi­in korotuksiin. 

    Johan ihan jär­jel­läkin voi päätel­lä, että jos tuotan­non voi viedä ulko­maille, kan­nat­taa mak­saa enem­män lyhyen aikavälin työra­has­ta eikä turhaa miet­tiä sitä, mikä on tilanne viiden vuo­den kulut­tua. Sil­loin voi ostaa kaiken ulkomailta.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Työ­nan­ta­japuolel­lakin on omat onge­lansa. Ne edus­ta­vat ns. van­haa pääo­maa ja ovat osa tätä mei­dän jäykkyysongel­maa. Aiem­min sen­tään oli palve­lutylö­nan­ta­jat omana jär­jestönään, mut­ta nyt nekin on alis­tet­tu teol­lisu­u­den van­hoille norsuille.

    Suurin ongel­ma EK:ssa on se, että päätös­val­taa käyt­tävät ulko­maalai­somis­tuk­ses­sa ole­vat suuret yritykset.

    Ulko­maalaiset eivät ole kovinkaan kiin­nos­tunei­ta kehit­tämään Suomea suo­ma­lais­ten näkökul­mas­ta vaan kaikesta muusta

    Kun Eduskun­ta kuun­telee vain näitä ulko­maalai­somis­teis­ten fir­mo­jen edus­ta­jia niin ei Eduskun­takaan saa kovin hyvää kuvaa elinkei­noelämän todel­li­sista tarpeista

    Suomen ongel­ma on myös pienem­pi­en työ­nan­ta­jien heikko jär­jestäy­tymisas­te esim Ruot­si­in verrattuna.Ruotsissa jär­jestäy­tymisas­te on yli 90 % ja niin­pä työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den aste on Ruot­sis­sa korkeampi kuin Suomes­sa vaik­ka Ruot­sis­sa se ei ole laki­in perustuvaa .

    Suomes­sa ei halu­ta antaa todel­lista neu­vot­telu­ase­maa työn­tek­i­jöille vaan lähtöko­htana on työ­nan­ta­jan sanelu.

    Orpo edus­ta­ja yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa ei merk­itse yhtään mitään

  23. Sylt­ty: Ei pidä paikkaansa.
    Työn­tek­i­jöi­den edus­tus oli hal­i­tuk­sen esi­tyk­sessä, kuten paikalli­nen sopiminenkin.
    YKS-neu­vot­teluis­sa keskusjär­jestöt tote­si­vat, että SAK:ssa ei oikeas­t­aan tykätä tästä paikallis­es­ta sopimis­es­ta, eikä EK:ssa työn­tek­i­jöi­den edus­tuk­ses­ta. Joten ne sulas­sa sovus­sa sopi­vat, että SAK saa vesite­tyn sopimisen ja vasta­lah­jak­si uno­hde­taan se edus­tus kokonaan.
    Eli keskusjär­jestöt sopi­vat, ettei keskusjär­jestö­jen val­taa vähen­netä. Oli­pas yllättävää.

    Hal­li­tus esit­tää lähin­nä henkilöstön edus­tus­ta yri­tyk­sen hallitukseen

    Ei se ole mikään työn­tek­i­jän neu­vot­telu­ase­man parannus

    Se on suurin piirtein sama kuin kiin­tiö­suo­ma­lainen ruot­salaises­sa sar­jas­sa. Wal­lan­deris­sa sekin oli kor­vat­tu Jussi-koiralla.

    Hal­li­tus ei puu­tu val­ta-asetel­maan kuten on tehty Ruot­sis­sa ja Saksassa

    Hal­li­tuk­sen kiin­tiö­työn­tek­i­jäl­lä ei vaikute­ta edes tiedon kulku­un, sil­lä hal­li­tuk­sen jäse­nil­lä on tiuk­ka vaiti­olovelvol­lisu­us ja yksinäi­nen edus­ta­ja muu­ta­man työ­nan­ta­jan edus­ta­jan joukos­sa äänestetään aina nurin

    Ja se tärkein eli työ­nan­ta­jan yksipuo­li­nen tulk­in­ta ja sopimisoikeus takaa ettei työn­tek­i­jöil­lä ole muu­ta oikeuk­sia kuin hyväksyä tai lähteä

    Oikeu­teen voi toki men­nä, mut­ta oikeuskin tukee työ­nan­ta­jan yksipuolista sopimisoikeut­ta, kos­ka laki antaa siihen mahdollisuuden

    Ja jos ratkaisu tulee joskus 10 vuodne kulut­tua niin ei sil­lä ole merk­i­tys­tä työe­hto­jen soveltamiselle, maail­ma ja sop­par­it ovat muut­tuneet sil­lä aikaa

  24. Suku­lainen Ruot­sista ihmetteli, että miten ihmeessä Suomen hal­li­tus voi toimia moi­sen älämölön keskel­lä. Työrauha puut­tuu. — Niin, miten­hän? Hal­li­tuk­selle tulee todel­la ris­tiri­itaista viestiä, nyt tämä. — Ilmeis­es­ti jokainen viestit­täjä viestii hal­li­tuk­sen mität­tömyy­destä. — Tosi­asi­as­sa meil­lä on melkoinen hal­li­tus, osaa­jia ehkä enem­män kuin koskaan ennen. Kan­sain­välisen kau­pan ymmärtämistä löy­tyy. — Suomea ei kuulem­ma johde­ta kuin yri­tys­tä. Mikähän on vai­h­toe­hto? Minus­ta Suomea olisi pitänyt johtaa enem­män kuin yri­tys­tä, ei oltaisi täl­laises­sa liemessä kuin ollaan.

  25. Edel­lä kir­joitin: “Uusista pk-yrit­täjistä lop­ul­ta onnis­tuu vain noin 5%. Tästä syys­tä kan­nat­taisi onnis­tuneille antaa täl­lais­es­ta riskino­to­s­ta kun­non korvaus”,
    ja tätä Jari V. kom­men­toi: “Olisiko hedelmäl­lisem­pää keskit­tyä siihen, että ne 95% pää­sevät nopeasti jaloilleen? Onnis­tu­jat kyl­lä pärjäävät.”

    Ensiluke­mal­la Jarin kom­ment­ti kuu­lostaa hienol­ta; mik­si tukea men­estyjiä, jot­ka kuitenkin aina menestyvät?

    Tämä kom­ment­ti menee kuitenkin use­asta syys­tä reip­paasti ohi maalin:

    1) Voiko men­estyjän ennustaa?

    Ei voi! Kukaan ei ennakol­ta tiedä kuka yrit­täjä men­estyy ja kuka ei. Tässä tulee yllä­tyk­siä koko ajan, sil­lä tule­vaisu­ut­ta on erit­täin vaikea ennus­taa. Joku voi onnis­tua ker­ran, mut­ta jatku­va men­estymi­nen onkin sit­ten toinen juttu…

    Tässä ei ole muu­ta keinoa kuin antaa markki­noiden darvin­is­tis­es­ti vali­ta men­estyjät, heitä eivät ainakaan ketkään julkisen puolen byrokraatit tai pop­ulisti-poli­itikot osaa valita!

    2) Mitä yrit­täjä haluaa?

    Ei yrit­täjä halua, että joku ulkop­uo­li­nen rupeaa besser­wis­ser­inä haeskele­maan ja tuke­maan sel­l­aisia yri­tyk­siä, jot­ka tarvit­se­vat “hedelmäl­listä keskit­tymistä jaloilleen nostoon”. 

    Ensisi­jais­es­ti yrit­täjä halu­aa kan­sain­välis­es­ti kil­pailukyky­isiä olo­suhtei­ta riske­jä täyn­nä ole­valle toimin­nalleen ja tässä se ongel­man ydin juuri onkin.

    3) Pitää kor­ja­ta mas­si­iviset epäonnistumiset 

    Nyt on pakko kor­ja­ta nopeasti koulu­tus ja ay-puolen puolen mas­si­iviset epäon­nis­tu­miset, joiden seu­rauk­se­na 500 000 ihmistä ovat työttöminä?

    Julki­nen puoli pitää tuu­na­ta kil­pailukykyisek­si raivaa­mal­la pykälävi­idakko ja alen­ta­mal­la hir­muisia verojamme.

    4) Onko Suo­mi yrit­täjän vankila?

    Jari T:n kom­men­tista saa hel­posti sen käsi­tyk­sen, että men­estyvät yri­tyk­set ovat jotenkin vank­i­na Suomes­sa. Hei­dän toim­inta-oso­suhteis­taan ei tarvitse sik­si juurikaan välittää.

    Täl­lainen käsi­tys on väärä, sil­lä men­estyvät yri­tyk­set ovat taval­lis­es­ti kan­sain­välistä porukkaa, joille toim­into­jen sijoit­ta­mi­nen opti­maaliseen paikkaan kuu­luu luon­nol­lise­na osana suunnitelmia.

    Kaikille pitäisi olla selvää, että meille kaikkein hedelmäl­lis­in­tä oli juuri se, että tämä paik­ka olisi Suo­mi. Traag­is­in­ta onkin se, että mon­et eivät tämän asian tärkeyt­tä ymmärrä.

    Sep­po Korppoo
    Pk-yrit­täjä, 40+ vuot­ta talous-sodan eturintama-palvelua

  26. Anne Mat­ti­la-Borg: Mikähän on vai­h­toe­hto? Minus­ta Suomea olisi pitänyt johtaa enem­män kuin yri­tys­tä, ei oltaisi täl­laises­sa liemessä kuin ollaan.

    Suomes­ta pitäisi potkia ulos 2,7 miljoona tuot­tam­a­ton­ta ihmistä ?

  27. Sak­san ja Ruotsin mallikin poikkea­vat toisistaan :

    Sak­sas­sa havait­ti­in, että yksinäi­nen luot­ta­mus­mies on altis kor­rup­ti­olle ja painostukselle.

    Niin­pä henkilöa­sioi­ta käis­tel­lään yri­tyk­sis­sä neu­vos­tossa eli työn­tek­i­jöitä edus­taa use­ampi henkilö.

    Niin­pä henkilö-työe­htoasi­at hyväksytetään neu­vos­tossa, jos­sa työn­tek­i­jöil­lä on enemmistö

    Se merk­it­see, että työ­nan­ta­ja ei voi sanel­la vaan joutuu neuvottelemaan.

    Näitä asioi­ta ei käsitel­lä suo­ma­laises­sa julk­isu­udessa vaan ain­oas­taan työ­nan­ta­jien näkökulmia

  28. ´Luot­ta­mus­mies­pakkoa on pyrit­ty estämään työ­nan­ta­jien taholta

    Tämäkin on osa työn­tek­i­jöi­den ase­man heiken­tämistä, johon työ­nan­ta­japuoli ja hal­li­tus tähtäävät

    Luot­ta­mus­miehen tuke­na on vah­va irti­sanomis­suo­ja je se estää luot­ta­mus­miehen pain­os­tamisen ja pelottelun

    Yrit­täjien väite on että luot­ta­mus­miehen olisi olta­va liiton jäsen.

    Tun­tuu oudol­ta ettei täl­laisen val­heel­lisen pro­pa­gan­dan jakelu­un puu­tua tiedotusvälineissä ?

    Näin ei ole

    30.3.2007/334 Laki yhteis­toimin­nas­ta yri­tyk­sis­sä , 8 §

    Henkilöstöryh­mien edustajat

    Henkilöstöryh­mien edus­ta­ji­na ovat joko työe­htosopimuk­sen perus­teel­la valit­tu luot­ta­mus­mies tai työ­sopimus­lain 13 luvun 3 §:n nojal­la valit­tu luottamusvaltuutettu.

    TSL 13 luku 3 ½ Luottamusvaltuutettu

    Työn­tek­i­jät, joil­la ei ole työ­nan­ta­jaa työe­htosopimus­lain nojal­la sito­vas­sa työe­htosopimuk­ses­sa tarkoitet­tua luot­ta­mus­mi­estä, voivat vali­ta kesku­ud­estaan luot­ta­mus­val­tu­ute­tun. Luot­ta­mus­val­tu­ute­tun tehtävät ja toimi­val­ta määräy­tyvät tässä lais­sa ja muual­la työlain­säädän­nössä erik­seen säädet­täväl­lä taval­la. Lisäk­si työn­tek­i­jät voivat erik­seen enem­mistöpäätöksin val­tu­ut­taa luot­ta­mus­val­tu­ute­tun edus­ta­maan heitä val­tu­u­tuk­ses­sa määrä­tyis­sä työ­suhtei­ta ja työolo­ja koske­vis­sa asioissa.

    Luot­ta­mus­val­tu­ute­tul­la on oikeus saa­da lais­sa tarkoitet­tu­jen tehtävien hoita­misek­si tarpeel­liset tiedot sekä riit­tävästi vapau­tus­ta työstään. Työ­nan­ta­jan on kor­vat­ta­va tästä aiheutu­va ansion mene­tys. Muiden tehtävien hoita­misek­si luot­ta­mus­val­tu­ute­tulle annet­tavas­ta työstä vapau­tuk­ses­ta ja ansion mene­tyk­sen kor­vaamis­es­ta on sovit­ta­va työ­nan­ta­jan kanssa.

    Luot­ta­mus­val­tu­ute­tun irti­sanomis­suo­jas­ta sääde­tään 7 luvun 10 §:ssä.”

  29. Lain mukaan työn­tek­i­jöil­lä on aina oikeus vali­ta edusmies

    Tytö­nanata­ja ei voi tätä estää, mut­ta nyt pyritään jär­jestelmään, jos­sa työ­nan­ta­ja voi vali­ta neu­vot­teleeko val­i­tun edus­miehen kanssa vai neu­vot­teleeko jokaisen työn­tek­i­jän kanssa eriksen

  30. Voisiko Liian van­ha selit­tää sen, että mik­si nyt liit­toi­hin kuu­lumat­tomat eivät saa samo­ja paikallisen sopimisen oikeuk­sia kuin liit­toi­hin kuuluvat?

    Perus­tus­lain mukaan kakkien pitäisi olla lain edessä yhdenvertaisia!

    Sep­po Korppoo
    Liit­toi­hin kuu­luma­ton pk-yrittäjä

  31. Vas­ta-argu­ment­te­ja? Mitä on tehtävis­sä pros­essin tön­imisessä sem­moi­seen suun­taan että kokopy­ra­mi­di muut­tuisi terveemmäksi? 

    Lakkaute­taan suuryri­tyk­siä tuke­va sään­te­ly, kuten elinkeinotuet, lak­isääteiset kartel­lit, mon­imutkaiset määräyk­set, työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us ja ay-liik­keen juridis­et etuoikeudet.

  32. Ensiluke­mal­la Jarin kom­ment­ti kuu­lostaa hienol­ta; mik­si tukea men­estyjiä, jot­ka kuitenkin aina menestyvät?Tämä kom­ment­ti menee kuitenkin use­asta syys­tä reip­paasti ohi maalin:1) Voiko men­estyjän ennustaa?

    Itse tulk­itsin Jarin kom­mentin hie­man eri taval­la: jos epäon­nis­tuneille 95%:lle yrit­täjä­naluista olisi tar­jol­la edes osit­tain vas­taa­van­lainen suo­javerkko kuin palkkatyöläiselle, paljon use­ampi uskaltaisi kokeil­la siipiään.

    Vaik­ka olenkin samaa mieltä siitä että jos joku onnis­tuu riskino­to­ssaan, häneltä ei pidä verot­taa/säädel­lä/by­roka­tia-työl­listää pois kaikkia men­estyk­sen hedelmiä, tärkeäm­pää nykyti­lanteen kan­nustin­näkökul­mas­ta olisi löytää keinot olla nitistämät­tä niitä epäonnistujia.

    Itseni työl­listävä osa julkises­ta sek­torista on ottanut kiitet­tävästi itselleen osan tästä vas­tu­us­ta: tiety­il­lä edel­ly­tyk­sil­lä spin-offin perus­ta­jal­la on 2 vuo­den ajan mah­dol­lisu­us pala­ta aikaisem­paan duu­ni­in­sa, mikäli bis­nesidea ei kan­na. Tuo aika riit­tänee ‘kuole­man­laak­son’ ylit­tämiseen, jos se on k.o. bis­neside­al­la ylitettävissä.

  33. Liian van­ha: Yrit­täjien väite on että luot­ta­mus­miehen olisi olta­va liiton jäsen.

    Etkö lue omia lainauksiasi?

    “Henkilöstöryh­mien edus­ta­ji­na ovat joko työe­htosopimuk­sen perus­teel­la valit­tu luot­ta­mus­mies tai työ­sopimus­lain 13 luvun 3 §:n nojal­la valit­tu luottamusvaltuutettu.”

    Mitäpä luulet, onko­han työe­htosopimuk­sen perus­teel­la valit­tu luot­ta­mus­mies liiton jäsen vai ei? 

    Tun­tuu oudol­ta ettei täl­laisen val­heel­lisen pro­pa­gan­dan jakelu­un puu­tua tiedotusvälineissä ?

    Itse sekoi­tat asioi­ta. Edel­lisessä lainko­hdas­sa lukee, että val­i­taan luot­ta­mus­mies tai luot­ta­mus­val­tu­utet­tu. Eli ovat eri asioita

    Jos työe­htosopimuk­ses­sa lukee, että paikalli­nen sopimi­nen hoide­taan *luot­ta­mus­miehen* kanssa, niin sil­loin paikalli­nen sopimi­nen hoide­taan luot­ta­mus­miehen kanssa, ei luot­ta­mus­val­tu­ute­tun, jonkun sat­un­naisen työn­tek­i­jän taik­ka ukko musta­laisen kanssa. 

    Kaikissa TES­seis­sä ei näin lue, siel­lä voi myös lukea että paikallisti sovi­taan työn­tek­i­jän kanssa. Mut­ta mon­es­sa tes­sis­sä lukee että paikallis­es­ti sovi­taan luot­ta­mus­miehen kanssa.

    Ja kun luot­ta­mus­val­tu­utet­tu *ei* *ole* luot­ta­mus­mies ja jos luot­ta­mus­mies kuu­luu aina liit­toon, niin kenen kanssa sovit, ellet liit­toon kuu­lu­van luo­ta­mus­miehen kanssa? Eli on luot­ta­mus­mies­pakko, jos halu­aa sopia paikallisesti.

    Ei kai nyt vain tule yllä­tyk­senä, että yleis­si­tovia työe­htosopimuk­sia on noudatettava?

  34. Mikko Kivi­ran­ta: Itse tulk­itsin Jarin kom­mentin hie­man eri taval­la: jos epäon­nis­tuneille 95%:lle yrit­täjä­naluista olisi tar­jol­la edes osit­tain vas­taa­van­lainen suo­javerkko kuin palkkatyöläiselle, paljon use­ampi uskaltaisi kokeil­la siipiään. 

    Aloit­taval­la yrit­täjäl­lä on muis­taak­seni kah­den vuo­den suo­ja-aika, jol­loin pääsee “van­hoil­la meri­iteil­lä” palka­nsaa­jan ansiosi­don­naisen piiri­in, mikäli yri­tys­toim­inta joudu­taan lopettamaan.

    (tilanne oli tuo 10v sit­ten, en tiedä mikä on tänään)

  35. Sep­po Korp­poo:
    Voisiko Liian van­ha selit­tää sen, että mik­si nyt liit­toi­hin kuu­lumat­tomat eivät saa samo­ja paikallisen sopimisen oikeuk­sia kuin liit­toi­hin kuuluvat?

    Perus­tus­lain mukaan kakkien pitäisi olla lain edessä yhdenvertaisia!

    Sep­po Korppoo
    Liit­toi­hin kuu­luma­ton pk-yrittäjä

    Hyvin yksinker­taista, lais­sa on määritel­ty, että työe­htosopimuk­sel­la voi poike­ta lain minimeistä

    Jos ei ole sopimus­ta niin sil­loin nou­date­taan lakia.

    Kaik­ki ovat samas­sa ase­mas­sa lain suh­teen, jos halu­aa jous­to­ja voi liit­tyä työehtosopimukseen

    Näin yksinker­taista

  36. Sylt­ty: Itse sekoi­tat asioi­ta. Edel­lisessä lainko­hdas­sa lukee, että val­i­taan luot­ta­mus­mies tai luot­ta­mus­val­tu­utet­tu. Eli ovat eri asioita

    Jos alal­la on TES ja yri­tys nou­dat­taa sitä, työn­tek­i­jät val­it­se­vat edus­ta­jak­seen luottamusmiehen. 

    Jos alal­la ei ole työe­htosopimus­ta tai työ­nan­ta­ja ei nou­da­ta sitä, henkilöstö voi työ­sopimus­lain perus­teel­la vali­ta edus­ta­jak­seen luottamusvaltuutetun.

    Kysymys on vain ter­mi­nolo­gias­ta, jär­jestäy­tymät­tömien työ­nan­ta­jienkin alaisu­udessa toimi­vat työn­tek­i­jät voivat vali­ta edusmiehen

    Ja työn­tek­i­jätkin voivat olla jär­jestäy­tymät­tömiä eikä luot­ta­mus­va­l­uttuet­tu ole sil­loin liiton jäsenkään

    Luot­ta­mus­val­tu­utet­tu val­i­taan vaaleil­la tai kok­ouk­sen päätök­sel­lä ja hänel­lä on samat velvol­lisu­udet ja oikeudet kuin luottamusmiehellä

    Luot­ta­mus­val­tu­ute­tun ei tarvitse olla minkään liiton jäsen , ei myöskään työntekijöiden

    http://www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta/tyossa_yrityksessa/henkilostoedustus_tyopaikoilla/mita_eroa_on_luottamusmiehella_ja_luottamusvaltuutetulla

  37. On aivan käsit­tämätön­tä, että paikallises­sa sopimises­sa ja yleis­si­tovu­u­den suh­teen Suomen talous toimii vas­toin Perustuslakia.

    Perus­tus­lain kyseiset koh­dat ovat jokaiselle luku­taitoiselle selvät:

    2 luku, PERUSOIKEUDET

    6 § Yhdenvertaisuus
    Ihmiset ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.
    Ketään ei saa ilman hyväksyt­tävää perustet­ta aset­taa eri ase­maan sukupuolen, iän, alku­perän, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mielip­i­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­maisu­u­den tai muun henkilöön liit­tyvän syyn perusteella.

    13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus
    Jokaisel­la on yhdis­tymis­va­paus. Yhdis­tymis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai OLLA KUULUMATTA yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toimintaan. 

    Jos Liian van­hal­la tai jol­lain muul­la on toisen­lainen mielipi­de, odotan jän­nit­tyneenä perusteita.

    Sep­po Korp­poo, joka osaa lukeakin

  38. Liian van­ha kir­joit­taa: “Luot­ta­mus­val­tu­ute­tun ei tarvitse olla minkään liiton jäsen, ei myöskään työntekijöiden”

    Näyt­tää siis siltä, että Luot­ta­mus­val­tu­ute­tun ei tarvitse kuu­lua liit­toon, mut­ta jos ei kuu­lu, hän ei saa sopia työe­hto­jen suh­teen juuri mistään?

    Tässä tapauk­ses­sa kyseessä on täysin ihmisiä harhaan­jo­hta­va huijaus!

    Sep­po Korp­poo, joka ei yhtään tykkää huijauksesta.

  39. Sep­po Korp­poo:
    On aivan käsit­tämätön­tä, että paikallises­sa sopimises­sa ja yleis­si­tovu­u­den suh­teen Suomen talous toimii vas­toin Perustuslakia.

    Perus­tus­lain kyseiset koh­dat ovat jokaiselle luku­taitoiselle selvät:

    2 luku, PERUSOIKEUDET

    6 § Yhdenvertaisuus
    Ihmiset ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.
    Ketään ei saa ilman hyväksyt­tävää perustet­ta aset­taa eri ase­maan sukupuolen, iän, alku­perän, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mielip­i­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­maisu­u­den tai muun henkilöön liit­tyvän syyn perusteella.

    13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus
    Jokaisel­la on yhdis­tymis­va­paus. Yhdis­tymis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai OLLA KUULUMATTA yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toimintaan. 

    Jos Liian van­hal­la tai jol­lain muul­la on toisen­lainen mielipi­de, odotan jän­nit­tyneenä perusteita.

    Sep­po Korp­poo, joka osaa lukeakin

    Ei ay-jär­jestöön liit­tymi­nen ole pakollista

    Työe­htosopimus sanelee vain min­imin, jokainen voi solmia parem­man jos kykenee

    Ja kun työe­htosopimus on min­i­mi niin se kos­kee kaikkia eikä tarvi­ta eril­listä lainsäädäntöä

    Ei siinä kukaan ole eri­ar­voisem­mas­sa asemassa.

    Tämä on perus­tus­laki­valiokun­nan ja oikeusastei­den päätös.

    Koeta­pa valit­taa EIt tuomi­taanko Suo­mi syrjinnästä ?

    1. Perus­tus­laki­asiantun­ti­jat ovat kyl­lä min­ulle sanoneet, että jos yleis­si­tovu­ud­es­ta säädet­täisi­in nyt, tulisi suuria ongelmia perus­tus­lain kanssa.

  40. Muu­ta­ma poim­into siitä miten Virossa kan­nuste­taan tekemään enem­män töitä:

    - tasavero 20%. Jos teet pari ylimääräistä tun­tia, saat edelleen palkkaa kahdelta ylimääräiseltä tun­nil­ta (ts. ei iske 50% mar­gin­aaliv­ero päälle

    - yri­tysvero 0%. Jos yrit­täjänä teet kat­e­va­rauk­sia tule­vi­in investoin­tei­hin, ei tarvitse alkaa kikkailemaan

    - alle 40.000e yri­tyk­sil­lä ALV 0%. Jos toim­inta on pien­imuo­toista, ei tarvitse mure­htia joka kuukausi ALV ilmoituk­sista tai maksuista


    Huomionar­voista on mielestäni sekin, että Virossa oli alun­perin 26% tasavero — tätä on las­ket­tu jatku­vasti ja nyt se on enää 20%. 

    Viron työt­tömyyspros­ent­ti on 6,1 %, talouskasvu 3,3 % ‑julki­nen vel­ka 10% BKT:sta.

    Viron malli on hyvä esimerk­ki mod­ernista yhteiskun­nas­ta, johon Suomenkin pitäisi pyrkiä.

    Esimerkik­si se voi vaikut­taa siihen että kokeeko työn­tek­i­jä mielekkääk­si tehdä muu­ta­man yli­työ­tun­nin jos hänen palkkansa putoaa näi­den tun­tien ajak­si 20% alaspäin. Mar­gin­aaliv­ero voi olla 50%, toisaal­ta eri­lais­ten etuuk­sien menet­tämisen kaut­ta se voi olla huo­mat­tavasti enem­mänkin keski­t­u­loisel­la perheellä.

    Huo­mat­tavaa mielestäni on sekin, että vero­tuk­sen laskem­i­nen mah­dol­lis­taisi myös palkko­jen laskemisen ilman että työn­tek­i­jöi­den net­topalk­ka muut­tuu. Esimerkik­si lääkärei­den ja lukuisien muiden korkeak­oulutet­tu­jen palkkaa voitaisi­in laskea ja samal­la käteen jäävää osu­us voisi jopa nousta.

    Ehkä Sip­ilän yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa oli jotain täm­möistä ideaa, mut­ta hän ehkä läh­estyi sitä väärän­tyyp­pisel­lä viestin­näl­lä — hän ikäänkuin lupasi alen­taa vero­ja JOS nöyrrytte laske­maan palkkoja.

    http://yle.fi/uutiset/sipila_jos_yhteiskuntasopimus_saadaan_tuloverotus_kevenee_miljardilla/8021274

    Jos lupaus olisi ollut jotain sem­moista kuin “käteen jäävä palkan osu­ute­si ei laske. Me laskemme vero­ja, laskekaa te palkko­ja.” — niin se olisi ehkä voin­ut men­nä läpi

  41. Joo, uno­h­tui — se nos­taa työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta 9% lisää sivuku­lu­ja => mitähän tuo nyt sit­ten oikein vaikut­taa? Kokeilen laskea, jos menee väärin saa huomauttaa.

    Riip­puu vähän palkka­sum­mas­ta. Jos on 3 299 /kk palkkaus, Suomes­sa on 31,1% veroaste + sivuku­lut 24% 

    Virossa taas saman­su­u­ruis­es­ta palka­s­ta 20% veroaste ja sivuku­lut 33%.

    Virossa palka­nsaa­ja saisi täl­löin käteen 2639.2 EUR, mut­ta työ­nan­ta­ja mak­saa 4321.69 EUR. 

    Suomes­sa palka­nsaa­ja saisi noin 2276.31. Mut­ta työ­nan­ta­ja mak­saa 4090.76 EUR

    Jot­ta työ­nan­ta­jan kulut pysy­i­sivät samana, Virossa palkan pitäisi siis olla pienem­pi, n. 3075 jos­ta menee tasaverona 20% — työn­tek­i­jälle jää silti käteen 2460 EUR. Eli enem­män kuin Suomessa?

    Jos Suomes­sa työn­tek­i­jä halu­aisi käteen tuon 2460 EUR niin palkkaa pitäisi nos­taa — jos mar­gin­aaliv­ero on 47,2 palkkaa pitää nos­taa n. 347 eur (184 / 0.53 ) eli Suo­ma­laisen palkan pitäisi olla noin 3646 kun Virossa riit­tää tuo 3075, mut­ta se ei ota vielä sivuku­lu­ja huomioon.

    — tarkas­tus­laskel­ma —

    Suo­mi -> 3646 palk­ka *(1- 0.326) => 2457 käteen
    sivuku­lut 3646 * 0.24 -> 875
    yhteen­sä 4521

    Viro -> 3075 palk­ka *(1- 0.2) => 2460 käteen
    sivuku­lut 3075 * 0.33 -> 1014
    yhteen­sä 4089

    Okei, toi on aika karkea laskel­ma ja muut­tuu sen mukaan paljonko tien­aa. Lisäk­si se ei huomioi mitään tulon­si­ir­to­ja yms. Voihan olla, että Suomes­sa saadaan verora­hoille enem­män vastinetta.

    Ainakin tuol­la laskel­mal­la sain siis tuom­moi­sen 2460 käteen jäävän tulotavoit­teen eroksi 432 Viron hyväk­si työn­tan­ta­jan näkökulmasta.

    Työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta mar­gin­aaliv­ero taas on 47% Suomes­sa ja 20% virossa.

    Mut­ta tuo pitäisi laskea vähän eri sum­mil­la. Uno­h­tuiko jotain ja menikö jotain väärin? Käytin näitä lähteitä:

    https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/
    http://sireeni.kailottaa.fi/mallia-viron-talousihmeesta/

    Jälkim­mäi­nen on kri­it­ti­nen Viron mallia kohtaan, joten arvelin että siel­lä ei ainakaan ole suuren­nel­tu Suomen sivuku­lu­ja suh­teessa Viroon. Mut­ta en tiedä ovatko nuo luvut oikeita.

  42. Liian van­ha kir­joit­taa: “Työe­htosopimus sanelee vain min­imin, jokainen voi solmia parem­man jos kyke­nee. Ja kun työe­htosopimus on min­i­mi niin se kos­kee kaikkia eikä tarvi­ta eril­listä lain­säädän­töä. Ei siinä kukaan ole eri­ar­voisem­mas­sa asemassa”

    En tiedä kuin­ka mon­taa Liian van­ha pysyy tässä harhaut­ta­maan, mut­ta ei aikakaan minua.

    Peruste­lut:

    Joidenkin työe­htosopimusten kohdal­la on mah­dol­lista tehdä paikallisia jous­to­ja. Tämä on kuitenkin mah­dol­lista vain jos sopi­japuoli­na ovat liitoi­hin kuuluvat.

    Siis jos ei kuu­lu liit­toi­hin, jous­to­ja ei ole mah­dol­lista tehdä.

    Toisaal­ta Perus­tus­lain 2/6 § Yhden­ver­taisu­us: Ihmiset ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.

    Sik­si en mitenkään voi ymmärtää sel­l­aista väitet­tä, että tässä ei olisi aivan selvää ris­tiri­itaa perus­tus­lain PERUSOIKEUKSIEN kannalta.

    Vaik­ka en olekaan juristi, koen nykyisen lait­toman tilanteen varsinkin pk-sek­torin kannal­ta täysin kestämättömäksi.

    Olen koneinsinööri: Jos suun­nit­telisin koneen Liian van­han mukaisel­la logi­ikalla, siitä koneesta kuu­luisi iso pamaus ja kier­tokan­ki lentäisi kyl­jestä ulos.

    En voi muu­ta kuin tode­ta, että Suomen talouskoneesta on nyt lentänyt jär­ki kokon­aan ulos ja keskustelu aiheesta on täysin irronnut todellisuudesta.

    Jos menisin asi­akkaani eteen puhu­maan Liian van­han tyylistä tuubaa, asi­akas heit­täisi min­ut niska-perseel­lä ulos.

    Sep­po Korp­poo, joka tais­telee talous­so­dan etur­in­ta­mal­la ja toivoo kotir­in­ta­man ihmisiltä edes perus­tus­lain PERUSOIKEUKSIEN kunnioittamista

  43. Liian van­ha: Ja kun työe­htosopimus on min­i­mi niin se kos­kee kaikkia eikä tarvi­ta eril­listä lainsäädäntöä
    Ei siinä kukaan ole eri­ar­voisem­mas­sa asemassa.

    Sikäli ihmiset ovat eri­ar­voises­sa ase­mas­sa, että hei­hin sovel­letaan eri työe­htosopimuk­sia ja ne poikkea­vat toi­sis­taan. Ja jos työ­nan­ta­ja halu­aisi käyt­tää yhtä työe­htosopimus­ta ja työn­tek­i­jä toista, kumpi on oike­as­sa? Ja kuka saa määrit­tää, mikä on työn­tek­i­jän luok­i­tus, jon­ka perus­teel­la min­imi­palk­ka määräy­tyy? Sekin lie­nee kiel­let­tyä, että työn­tek­i­jät perus­taisi­vat oman liiton ja sopi­si­vat yri­tyk­sen kanssa oman TES:n, jos alal­la on yleis­si­to­vak­si määrät­ty TES.

  44. Peruste­lut:
    Joidenkin työe­htosopimusten kohdal­la on mah­dol­lista tehdä paikallisia jous­to­ja. Tämä on kuitenkin mah­dol­lista vain jos sopi­japuoli­na ovat liitoi­hin kuuluvat.
    Siis jos ei kuu­lu liit­toi­hin, jous­to­ja ei ole mah­dol­lista tehdä.

    Heh , eipä ole tul­lut vas­taan työe­htosopimus­ta, jos­sa kiel­let­täissin min­im­iä parem­mat ehdot.

    Virkaehtosopi,ukset ovat olleet jäykkiä, mut­ta eipä kukaan keletänyt anta­mas­ta parem­min palkat­tua virkaa

    Ja kun aloitin val­ti­ol­la yli 40 vuot­ta sit­ten niin palk­ka muo­dos­tui yli 50 % henkilöko­htai­sista lisistä.Niinpä kaikil­la oli eri palk­ka ja palkkataulukko oli sama vain perus­palkan osalta

    Mut­ta lop­putule­ma oli, että palk­ka määräy­tyi hnek­ilöko­htais­es­ti eikä jonkun TES mukaises­ti kuin perus­palkan osalta

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tus­laki­asiantun­ti­jat ovat kyl­lä min­ulle sanoneet, että jos yleis­si­tovu­ud­es­ta säädet­täisi­in nyt, tulisi suuria ongelmia perus­tus­lain kanssa.

    Perus­tus­laki­valiokun­ta on käsitel­lyt ja hyväksynyt lain, joten asi­a­han on käsitel­ty aikanaan siellä

    Ja työ­nanata­ja voi vali­ta, mitä sopimus­ta nou­date­taan, joten työ­nanata­ja voi pitkälle määritel­lä mil­laisia ehto­ja noudatetaan

    Aikaisem­min tes-sopimuk­set oli­vat yri­tysko­htaisia, mut­ta työ­nan­ta­jat ovat halun­neet vähen­tää paikallista sopimista

    Hyvä esimerk­ki on Helsin­gin bus­sili­ikenne, Osmokin halusi kaikin keinoin eroon taloko­htais­es­ta sop­parista ja tilalle AKTn sopparin

    Poli­ti­ik­ka on poli­ti­ikkaa ja poli­ti­ikas­sakin kul­je­taan muo­tivir­tausten mukaan.

    Nyt on muo­tia heiken­tää työn­tek­i­jöi­den palkko­ja ja oikeuksia

    1. Se on käsitel­ty 1070-luvul­la aivan toisen perutus­lain voimas­sa ollessa. En myöskään ole var­ma, että laki meni sil­loin perus­tus­laki­valiokun­nan kautta.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tus­laki­asiantun­ti­jat ovat kyl­lä min­ulle sanoneet, että jos yleis­si­tovu­ud­es­ta säädet­täisi­in nyt, tulisi suuria ongelmia perus­tus­lain kanssa.

    Täy­tyy sen ver­ran tode­ta, että niin oikeus-kuin talousti­eteen “asiantun­ti­jat ” ovat aika hel­posti ostet­tavis­sa ja vas­taus riip­puu minkä leirin edus­ta­ja hän on

    Aikoinaan kun min­ua ja kol­le­go­ja yritet­ti­in tehdä virkamiehik­si , olin yhdis­tyk­semme hal­li­tuk­ses­sa ja saimme kol­le­gan kanssa tehtäväk­si han­kkia mei­dän näke­myk­siä tuke­va lausunto.

    Niin­pä otin yhteyt­tä tun­net­tuun perus­tus­la­ki pro­fes­sori­in ja hän ker­toi oitis hin­nan lausunnolle

    Ja päälle kysyi halusim­meko virkamiesase­maa tuke­vaan lausun­toa vain päinvastaista.

    Sama asia voidaan tulki­ta mak­sa­jan pyyn­nön mukaan.

    Sen vuok­si olisi hyvä kysyä, kuka on her­ran rahoit­ta­ja, se selit­tää usein lausun­non anta­jan mitiivin

  47. Liian van­ha: Jos alal­la on TES ja yri­tys nou­dat­taa sitä, työn­tek­i­jät val­it­se­vat edus­ta­jak­seen luottamusmiehen. 

    Eli nyt kään­sit kelkkaasi 180 astet­ta ja väität, että yleis­si­tovil­la TES-aloil­la on luottamusmiespakko.

    Hoh hoi­jakkaa.

    Koko kom­ment­tisi on muutenkin ihan täyt­tä puu­ta­heinää. Luot­ta­mus­mi­estä ei tarvi­ta joka ikiseen yri­tyk­seen, ei edes vaik­ka “yri­tys nou­dat­taisi työe­htosopimus­ta”. Mitenkähän alal­la, jol­la on yleis­si­to­va TES, edes voisi toimia muuten?

    Jos alal­la ei ole työe­htosopimus­ta tai työ­nan­ta­ja ei nou­da­ta sitä, henkilöstö voi työ­sopimus­lain perus­teel­la vali­ta edus­ta­jak­seen luottamusvaltuutetun.

    Voi sen vali­ta, vaik­ka alal­la olisi yleis­si­to­va TES.

    Kysymys on vain terminologiasta

    Lakitekni­sis­sä ja sopimusasiois­sa ter­meil­lä on aika suuri merk­i­tys. Tääl­lä netis­sä voi heit­el­lä mitä vain, mut­ta kun lähde­tään asioi­ta oikeasti kat­so­maan, kat­so­taan suuren­nus­lasil­la mitä eri lakei­hin ja sopimuk­si­in on kirjoitettu.

    Luot­ta­mus­val­tu­utet­tu val­i­taan vaaleil­latai kok­ouk­sen päätök­sel­lä ja hänel­lä on samat velvol­lisu­udet ja oikeudet kuin luottamusmiehellä

    Vain niil­lä aloil­la, jois­sa työe­htosopimuk­ses­sa ei ole määritel­ty että paikallista sopimista hoitaa LUOTTAMUSMIES.

    Sin­un on ihan turha linka­ta Aka­van sivuille, kos­ka Aka­van pj Fjäder on *itse* *henkilöko­htais­es­ti* *toden­nut*, että paikallista sopimus­ta hoitaa luot­ta­mus­mies, ei luotamusvaltuutettu.

    “Sopimi­nen villeis­sä yri­tyk­sis­sä yleis­si­tovien tessien mukaan on men­tävä luot­ta­mus­miehen kaut­ta. Muu­ta emme hyväksy. #paikalli­nen sopiminen”

    - Sture Fjäder

    Kos­ka ei ole mitään mieltä väitel­lä henkilön kanssa joka ei asi­as­ta mitään ymmär­rä, jätän asian käsit­te­lyn oma­l­ta osaltani tähän.

    https://twitter.com/sfjder/status/722815911862923264

  48. Suome­sa perus­tus­la­ki kos­kee vain “ihmisoikeushump­paa” eli todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tuneet lak­iusko­vaiset halu­a­vat antaa huumedi­il­ereille mah­dol­lisu­udet tehdä bisnestä vankilo­ista ja niin edelleen. 

    Samo­jen asiantun­ti­joiden mielestä perus­tus­laki­in samal­la taval­la kir­joite­tu­il­la elinkeino­va­paudel­la taik­ka sopimus­va­paudel­la voi pyyhk­iä persettänsä.

  49. Liian van­ha: Meni pieleen, tuos­ta 3300 euron palka­s­ta menee veroa 21 % ja lisä­tu­losta 38 %

    Vero­pros­entin lisäk­si tulee muitakin mak­su­ja. Jos siis ver­tail­laan Suomea ja Viroa pitää ottaa nekin mukaan.

    Mut­ta olet oike­as­sa, että jotain meni pieleen, nimit­täin se että en huo­man­nut että nois­sa kuukausi­t­u­lois­sa on jyvitet­tynä lomara­hat mukaan, eli kuukausi­t­u­lo X vas­tasi vuosi­t­u­loa X*12,5 eli ver­tailu ei noil­ta osin men­nyt oikein.

    Eli, kun tuon huomioi, tuos­sa tulee hie­man mata­lampi vero­pros­ent­ti Suomelle — Eli siis tuo vero n. 30.4% koos­t­uu tuos­sa laskuris­sa näistä asioista: [1]

    - val­tion tulovero,
    — keskimääräi­nen kun­nal­lisvero 19,87 prosenttia,
    — keskimääräi­nen kirkol­lisvero 1,43 prosenttia,
    — Yle-vero, 0,68 % tulo­jen yhteismäärästä
    — palka­nsaa­jan TyEL-mak­su 5,7 pros­ent­tia (alle 53-vuo­tias työntekijä),
    — työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su 1,15 prosenttia,
    — sairaus­vaku­u­tuk­sen sairaan­hoit­o­mak­su 1,3 ja päivära­hamak­su 0,82 prosenttia

    Eli nuo ovat mak­sut jot­ka vähen­netään suo­raan palkkaosas­ta, lisäk­si työ­nan­ta­ja mak­saa lisää päälle [2].

    Kun tuo huo­moidaan niin ero kape­nee, en jak­sa uud­estaan laskea mut­ta noin pros­entin heit­to vas­taa tuo­ta 400 euron eroa minkä sain — eli tuos­sa palkkalu­okas­sa pitäisi olla aika sama työl­listääkö Virossa vai Suomessa.

    Vaikut­taisi siltä kuitenkin, että Viron sys­tee­mi suosii hie­man enem­män sem­moista keski­t­u­loista ihmistä, kun Suomen sys­tee­mi taas helpot­taa mata­la­palkkaisten elämää, mut­ta tekee korkeasti palkat­tu­jen elämästä haas­tavam­paa. Esim. Virossa palkkalu­okas­sa 25000/vuosi ei ole enää juurikaan eroa kun taas jos­sain lentokapteenin palkkata­solu­okas­sa Viron veroaste on hur­jasti matalampi.

    Se onkin sit­ten vaikeampi kysymys miten asioiden pitäisi olla. Mut­ta tässä kohdas­sa ver­tailun tulos oli tasapeli.

    [1] https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/Palkansaajan-tuloverolaskuri-2016/
    [2] https://www.palkkaus.fi/Cms/Article/tyonantajan_sivukulut

  50. Yleis­si­tovu­us on säädet­ty alun­perin elinkei­noelämän jär­jestö­jen halus­ta, kos­ka sil­lä halut­ti­in hillitä 1970-luvul­la ja sitä ennen esi­in­tynyt­tä run­sas­ta lakkoilua. Harme­ja tuot­ti­vat myös radikaalit kom­mu­nistien “kumouk­sel­liset” ammat­tili­itot, jot­ka oli­vat herkem­piä myös työ­maasab­o­taa­sei­hin ja joiden kan­na­tus­ta halut­ti­in kitkeä. Kat­sokaa, mis­sä tilas­sa Ran­s­ka on nyt!

    Niin työn­tek­i­jä- kuin työ­nan­ta­jali­itotkaan eivät saa oma-aloit­teis­es­ti julis­taa sopimus­ta yleis­si­to­vak­si, vaan edel­ly­tyk­senä on melkein aina se, että työe­htosopimuk­ses­sa on mukana alan työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien enem­mistö liit­to­jäsenyyk­sien­sä mukaan ja yleis­si­tovu­u­den vahvis­taa joko lau­takun­ta tai val­i­tus­pros­essin jäl­keen työtuomioistuin.

    Mitä tulee jär­jestäy­tymät­tömi­in yri­tyk­si­in, jär­jestäy­tymät­tömyys on yrit­täjän oma val­in­ta, jos­sa hän tietois­es­ti ottaa riskin jou­tu­mis­es­ta yksin selvit­telemään riitati­lantei­ta itseään huo­mat­tavasti vahvem­paa ammat­tili­it­toa vastaan.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Se on käsitel­ty 1070-luvul­la aivan toisen perutus­lain voimas­sa ollessa. En myöskään ole var­ma, että laki meni sil­loin perus­tus­laki­valiokun­nan kautta. 

    Yhdis­tymis­va­paud­es­ta sääde­tään nykyisen perus­tus­lain 13 § 2. momen­tis­sa. Jostakin syys­tä ammatill­i­nen jär­jestäy­tymi­nen on halut­tu maini­ta jopa erikseen:

    Jokaisel­la on yhdis­tymis­va­paus. Yhdis­tymis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lumat­ta yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toim­intaan. Samoin on tur­vat­tu ammatill­i­nen yhdis­tymis­va­paus ja vapaus jär­jestäy­tyä muiden etu­jen valvomiseksi.

  52. Kun yliopis­tot lakka­si­vat ole­mas­ta viras­to­ja, niin samas­sa käsitelti­in yliop­pi­laskun­tien pakko­jäsenyyt­tä opiske­li­joille. Huoli­mat­ta nykyis­es­tä perus­tus­laista pakko­jäsenyys kat­sot­ti­in perus­tus­lain yhdis­tymis­va­pau­den mukaisek­si. Suomen ongel­ma on riip­pumat­toman oikeu­sis­tu­imen puut­tumi­nen perus­tus­laki­a­siois­sa. Jos joku ei näe ongel­maa siinä, että poli­it­tis­es­ti val­i­tut kansane­dus­ta­jat tulk­it­se­vat perus­tus­lakia ja äänestävät mah­dol­lis­es­ti valiokun­nas­sa yhtä kan­taa ja salis­sa toista, niin sille ei voi mitään. 

    Sep­po Kop­proolle sen ver­ran, että lait Suomes­sa säätää eduskun­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä ja lake­ja valmis­tel­e­vat min­is­ter­iöt ja eduskun­nan valiokun­nat. Jos lakia yhdis­tymis­va­paud­es­ta halu­taa muut­taa niin onko mielestäsi oikea paik­ka asian muut­tamiseen a) eduskun­ta b) Osmon palsta?

    Perus­tus­lais­sa sitä pait­si lukee: “Ketään ei saa ilman hyväksyt­tävää perustet­ta aset­taa eri ase­maan”. Hyväksyt­tävä peruste on mm. se, että asi­as­ta sääde­tään laki, joka on oikeasti perus­tus­lain vas­tainen, mut­ta kun sen on perus­tus­laki­valiokun­ta hyväksynyt, niin se on sit­ten niin. Tasa-arvolain vas­tainen on mm. miesten pakolli­nen asepa­lvelus, mut­ta kun on oikein pykälä säädet­ty siitä että ei ole, niin edelleen miehet pakote­taan ja naisille on vapaus valita. 

    Lain­säätämi­nen ja ‑tulk­in­ta eli sovelt­a­mi­nen on sosi­aa­li­nen kon­struk­tio eikä oikeustiede ole oikea tiede vaan lähin­nä has­sua jutustelua.

  53. Mikko Num­melin:
    Yleis­si­tovu­us on säädet­ty alun­perin elinkei­noelämän jär­jestö­jen halusta

    Höp­sistä. Se oli enemän vahinko kuin mitään muu­ta ja vasem­mis­toen­em­mistöisen eduskun­nan tempaus.

    Mitä tulee jär­jestäy­tymät­tömi­in yri­tyk­si­in, jär­jestäy­tymät­tömyys on yrit­täjän oma val­in­ta, jos­sa hän tietois­es­ti ottaa riskin jou­tu­mis­es­ta yksin selvit­telemään riitati­lantei­ta itseään huo­mat­tavasti vahvem­paa ammat­tili­it­toa vastaan.

    Niin ja “ain­oas­taan valkoisille”-vessa ei syr­ji ketään, kos­ka ei-valkoiset voivat tehdä tarpeen­sa sen viereen.

    Luot­ta­mus­mies­pakko sotii perus­tus­lain yhdis­tymis­va­paut­ta vas­taan, kos­ka ei-jär­jestäy­tynei­den työ­nan­ta­jien, joil­la on ei-jär­jestäy­tyneitä työn­tek­i­jöitä, on silti noude­tet­ta­va yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta, mut­ta eivät voi har­ras­taa paikallista sopimista (mikäli TES vaatii luottamusmiehen). 

    Mut­ta hei, kyl­lä minä tiedän että Suomes­sa elinkeino­va­paudel­la ja yhdis­tymis­va­paudel­la voi oikeasti pyyhk­iä perseen­sä, un puhutaan korporaatioista.

  54. Anony­mous: Jos lakia yhdis­tymis­va­paud­es­ta halu­taa muut­taa niin onko mielestäsi oikea paik­ka asian muut­tamiseen a) eduskun­ta b) Osmon palsta? 

    a) ei todellakaan
    b) ei tietenkään

    oikea vas­taus:

    c) TUPO-neu­vot­telu­iden kabinetit

    Mitä ihemt­tä oikein kuvittelit?

  55. Mikko Num­melin tuos­sa edel­lä kir­joit­ti: “… nykyisen perus­tus­lain 13 § 2. momen­tis­sa.… Samoin on tur­vat­tu ammatill­i­nen yhdis­tymis­va­paus ja VAPAUS JÄRJESTÄYTYÄ MUIDEN ETUJEN VALVOMISEKSI.”

    Mitähän nämä “muut” sit­ten oikein ovat, joiden etua ammatil­liset yhdis­tyk­set saa­vat Suomen perus­tus­lain mukaan valvoa?

    Kuu­lu­vatko niihin esimerkik­si Suomen eduskun­ta ja hal­li­tus, entä oikeuslaitos, ja miten on sit­ten Perus­tus­laki­valiokun­nan laita?

    Voisiko esimerkik­si Nakki­lan Kun­ta-Alan ammat­tiy­hdis­tys ruve­ta valvo­maan Suomen pres­i­dentin etuja?

    Voisiko esimerkik­si vapaa Suomen kansalainen Sep­po Korp­poo kieltäy­tyä siitä, että hänen etu­jaan valvoo lupaa kysymät­tä joku ulkopar­la­men­taari­nen, pri­vaat­ti-porukan perus­ta­ma ammat­tiy­hdis­tys, jon­ka kanssa hän ei halua olla mis­sään tekemisissä?

    Insinööri rupeaa nyt epäilemään siltä, että tässä ay-asi­as­sa mon­es­sa päässä ovat mut­ter­it ihan löysällä.

    Sep­po Korp­poo, joka toivoo ole­vansa tässä asi­as­sa ihan väärässä?

  56. Mikä merk­i­tys kiky-sopimuk­sel­la on?

    Sitä voi pitää kolmikan­nan ja ay-liik­keen tor­jun­tavoit­tona Suomen sisäisessä valtataistelussa.

    Mitä vas­taan ja minkä puoles­ta kolmikan­ta ja ay-liike sit­ten oikein sotivat?

    Maan hal­li­tus ja suuryri­tyk­semme puo­lus­tau­tu­vat ay-liik­keen yleis­lakko-ukauk­sia vas­taan ja ay-liike puo­lus­taa ulkopar­la­men­taarista val­ta-ase­maansa Suomen kansaa edus­tavaa hal­li­tus­ta, sekä suur­in­ta vapaan talouden työ­nan­ta­jaa, kp-sek­to­ria vas­taan, joka luo 90% uusista työpaikoista.

    Kuka sit­ten hävisi tämän taistelun?

    Tämän tais­telun hävi­sivät Suomen 500 000 työtön­tä + yli miljoona hei­dän läheistään, sekä Suomen yrit­täjät, joille kaik­ki merk­i­tyk­sel­liset asi­at ovat edelleen luot­ta­mus­mies­lukon takana.

    Ketkä sit­ten voit­ta­vat ja häviävät koko sodan?

    Globaalin talous­so­dan voit­ta­vat kil­pailukykyiset maat ja yhtiöt, kil­pailukyvyt­tömät häviävät.

    Suomes­sa voit­ta­jia ovat jo ulko­maille karan­neet suur-yri­tyk­semme ja parhaat pk-yri­tyk­semme, jot­ka kan­sain­välistyvät nopeasti.

    Häviäjiä ovat ay-liike ja sel­l­aiset yri­tyk­set, jot­ka jäävät Suomen hir­mu­vero­tuk­sen, pykälävi­idakon ja maail­man jäykimpi­en työ­markki­noit­ten armoille. Yleis­si­tovu­us tulee maan edun vas­taise­na häviämään.

    Häviäjänä on nyky­menol­la myös koko Suomen kansa, mis­tä on todis­teena hir­muise­na jatku­va velan­ot­tomme ja luot­tolu­ok­i­tuk­sien laskut, sekä 2,6 %n pudo­tus vien­nin volyymissa.

    Suo­mi on kun iso lai­va, joka ajaan täyt­tä vauh­tia kohti jäävuor­ta, mut­ta matkus­ta­jat vain juh­li­vat kuin viimeistä päivää ja suun­nan muu­tos­ta halu­a­va kapteeni on laitet­tu kolmikanta-rautoihin.

    Sep­po Korp­poo, pk-yrit­täjä, 40 vuot­ta talous­so­dan eturintamapalvelua

  57. Suomeen kai­vataan nyt perus­tus­lain mukaista vapaa­ta paikallisen sopimisen jär­jestelmää. Sitä kaut­ta saadaan nopeim­min uusia investoin­te­ja ja työ­paikko­ja, lisää tuot­tavu­ut­ta ja talouskasvua.

    Valitet­tavasti on todet­ta­va, että tämä ei nyt voi toteu­tua, sil­lä nyky­isin Suomen talous perus­tuu laittomuuteen.

    Peruste­lut:
    1) Nykyi­nen työvoimakartel­li ja yleis­si­tovu­us ovat perus­tus­lain yhden­ver­taisu­us-pykälän ja yhdis­tymis­va­pau­den vas­taisia (2 luku Peru­soikeudet, 6 § ja 13 §).
    2) Paikallisen sopimisen luot­ta­mus­mies-pakko on laiton, samoin perustein kuin 1)
    3) Aivan eri­tyis­es­ti jär­jestäy­tymät­tömiä pk-yri­tyk­siä kohdel­laan lain­vas­tais­es­ti, vaik­ka ne luo­vat 90% uusista työ­paikoista ja vas­taa­vat yli 50%sta BKTstamme.
    4) Lait­tomista lakoista tule­vat sakot ovat niin matalia, että ne ovat perus­tus­lain omaisu­u­den suo­ja ‑pykälän lain­vas­taisia (2 luku Peru­soikeudet, 15 §). Oikeusval­tion peri­aate pitää olla se, että lait­tomaan tekoon ryhtyvä joutuu kor­vaa­maan aiheut­ta­mansa vahin­gon. Nyt näin ei ole asianlaita.
    5) Val­tion nykyi­nen holti­ton velan­ot­to on EUn Vakaus- ja kasvu­sopimuk­sen vastainen.

    Kaikille pitää olla selvää, että nykyi­nen tilanne on kestämätön:

    Se on aiheut­tanut 500 0000 ihmisen työt­tömyy­den, jos­ta kär­sivät myös hei­dän yli miljoona läheistään, sekä maan kil­pailu-kyvyt­tömyy­den ja hir­muisen velan­oton, joka jää lastemme ja hei­dän las­ten­sa maksettavaksi.

    HS-artikke­lis­saan 4.6 “Perus­tus­la­ki on oikeusval­tion kivi­jal­ka” oikeus- ja työmin­is­teri Jari Lind­ström kir­joit­ti, että perus­tus­lakia tulee vaalia varsinkin nyt kun Suomen itsenäisyy­den juhlavu­osi lähestyy.

    Toiv­ot­tavasti edel­lä maini­tut asi­at saadaan nopeasti kun­toon niin, että kaik­ki Suomen kansalaiset voivat viet­tää itsenäisyytemme 100-vuo­ti­sajuh­laa perus­tus­lakiansa kun­nioit­tavas­sa maassa.

    Sep­po Korp­poo, pk-yrit­täjä ja isänmaanystävä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.