Suomalainen hyvinvointivaltion pahin uhka eivät ole hallituksen toteuttamat leikkaukset vaan pitkään jatkunut päättämättömyys yhteiskunnan ja työelämän uudistamisessa. Siksi meillä valtiolla on rahaa vähän ja ruotsalaisilla paljon.
Suomen yhteiskuntapolitiikkaa vaivaa vetokratia. Liian moni taho voi estää muutokset. Syitä on sekä työmarkkinajärjestöissä että parlamentarismin huonossa toiminnassa.
Käsittämätöntä oli, että hallitus antoi kilpailukykysopimuksen nimissä työmarkkinajärjestöille veto-oikeuden oikeastaan kaikkeen.
Viime kesänä olin salaa tyytyväinen siihen, että meillä on lopultakin hallitus, jolla tuntuu olevan uskallusta tehdä uudistuksia. Sittemmin olen havainnut, että tahdon lisäksi tarvittaisiin kuitenkin myös taitoa ja ymmärrystä.
Meidän pitäisi uudistaa työmarkkinoita samaan tapaan kuin on tehty muissa pohjoismaissa. On voitettava rakenteellinen työttömyys, jotta työllisyysaste voidaan nostaa muiden pohjoismaiden tasolle. Tarvittavat joustoja lisäävät uudistukset voivat joidenkin silmissä olla oikeistolaisia, mutta niiden avulla voidaan toteuttaa vasemmistolaista hyvinvointipolitiikkaa. Katsokaa Ruotsiin.
Tarvitaan myös uskallusta karsia julkisia menoja — ei niinkään verojen alentamiseksi vaan jotta olisi mahdollista vastata uusiin haasteisiin muuttuvassa maailmassa.
Pyrkimykset tehdä Suomesta kotiäitiyhteiskunta vievät aivan väärään suuntaan.
Suomen tulevaisuus on nuorissa innovatiivisissa yrittäjissä. Valtio ei luo uutta työtä eikä keksi nyhtökauraa. Uudessa taloudessa ei paperitehtaita varten kehitetty työlainsäädäntö toimi.
Toivon, että matkalla pääministeripuolueeksi vihreät ottavat demarien paikan hyvinvointivaltion puolustajana, mutta tekevät sen — ei demarien tapaan menneeseen takertuen vaan uutta luoden ja tieteellistä tietoa kunnioittaen.
Tällä hetkellä tilanne on se, että SDP on selättänyt oman kannatustaantumansa nimenomaan palaamalla juurilleen ja tuomalla työntekijöiden oikeuksien puolustamisen ja ammatillisen järjestäytymisen uudelleen politiikan keskiöön.
Sipilän hallituksen tähänastiset toimet ja uhkaukset ovat avanneet etenkin nuorten matalapalkka-alojen työntekijöiden ja monien muidenkin työntekijäryhmien kuten opettajien silmät ja osoittanut, että ammattiyhdistysliike ei ole museotavaraa vaan sen tarve on huutavampi kuin pitkään aikaan. Erityisesti Palvelualojen ammattiliitto PAM on kasvattanut jäsenmääriään reippaasti viime syksyn #STOP-mielenosoituksen aikoihin ja sen jälkeen.
Vihreiden tavoite päästä pääministeripuolueeksi näillä kannatuslukemilla on korkealentoinen ja realistisempi tavoite on joutua neuvottelemaan pääsystä esimerkiksi SDP-johtoiseen punamultahallitukseen. Yllä esitetty puhe on tällaisen skenaarion kanssa jyrkässä ristiriidassa.
Osmo tunnut olevan tieteellis-teknisen vallankumouksen jälkijunassa. Naapurissa luovuttiin tieteellis-teknisyydestä ja nyt näyttää talous ja demokratia kukoistavan. Tsemppiä sinne vihreään leiriin, kohta on presidentin vaalitkin tuloillaan ja ehdokkaina on ilmeisesti ainakin Paavo Väyrynen ja Erkki Tuomioja. Kumman heistä vihreä-liike on valmis valitsemaan?
Aivan. Markka-aikana suhdannepolitikkaa hoiti valtio. Nyt hallitus näyttää ajavan mallia, jossa suhdannepolitiikan hoito on delegoitu muille. Hyviä tarkoituksiakin on ehkä ollut, mutta lopputulos näyttää aika vastuuttomalta. Syypäitä ovat nykyhallituksen lisäksi kaikki aiemmat eurovaluutan aikaiset ja euroon menoa suunnitelleet hallitukset, jotka eivät ole ratkaisuja tähän ongelmaan löytäneet tai hakeneet.
Lisää järkevää puhetta. Hallitus on vähän jämähtänyt omiin kuvioihinsa. Tosin on tämä nykyinen hallitus vieläkin vähän edellisiä toimivampi.
Odotan jatkossa blogikirjoituksia siitä, mitä tällaiset uudistukset voisivat olla. Selvitä samalla miten vasemmistolaisuus liittyy tähän yhtälöön. Vai puhuitko pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisestä? Jos niin, niin olen samaa mieltä siitä, että sen alasajo ei ole välttämätöntä, vaikka niin usein annetaan ymmärtää.
Yleinen säästäväisyys on paikallaan kaikessa toiminnassa, mutta oletko tässä kuitenkin ehdottamassa joidenkin julkisten palveluiden alasajoa, eli perinteisen pohjoismaisen tyylin alasajoa?
Mikä on kotiäitiyhteiskunta, ja mitä vikaa siinä on? Kukaan ei varmaankaan halua pakottaa naisia hellan ääreen. Hyväksytkä sen, että halukkaat voivat niin tehdä (vaikkapa kotihoidon tuen avulla)?
Jees.
Hyvä tavoite. Mahtuvatko tuohon maliin kotiäidit, koti-isät, maaseutu ja pienet paikkakunnat? Vai olisiko ratkaisu jokin Helsinki-keskeinen malli? Onko hyvinvointivaltion ajatus tarkoitettu myös maakunnille?
Aivan olennainen ero on siinä, että startupit voivat hyvin tuottaa tappiota monta vuotta, ennen kuin menestys tulee — tai sitä ei koskaan tule — ja koko henkilökunta on yleensä mukana yrityksessä yrittäjähengessä ottaen riskiä ja ollen välittämättä työaikalainsäädännöstä. Tämä on tosiaan aivan toista kuin, että rakennetaan paperitehdas, palkataan henkilökunta, ja sen jälkeen kassaan virtaa rahaa tasaista tahtia. (Tai tietenkin, jos ei virtaa, tehdas suljetaan, mutta se on ehkä eri tarina)
Suhtauduttiinko tähän puheeseen niin, että voi olettaa viestin menneen perille?
Kohtalaisen hyvät aplodit se sai.
Kohtalaisen hyvät aplodit se sai.
Koulutusjärjestelmän uudistaminen olisi mielestäni paljon tärkeämpää, koska työelämän vaatimusten muuttuessa pitäisi saada ihmisiä nopeasti täsmäkoulutettua uusiin tehtäviin jopa saman alan sisällä.
Ja se on mielestäni innovaatiotoiminnan lähes ainoita osa-alueita, joka kattaa koko yhteiskunnan ja erikokoisten yritysten vaatimukset sekä yksityisten ihmisten vaatimukset.
Yksi positiivisista asioista on mielestäni se, että työttömät voivat kai nykyään opiskella helpommin työtä suoraan työpaikalla — mutta tämä ei mielestäni riitä.
Vertailun vuoksi: esimerkiksi Matti Apunen lanseeraa slogania “jokainen on oman terveytensä asiantuntija” — en ole kuitenkaan havainnut samanlaista liikehdintää sen suhteen, että ihmisten kykyä päättää siitä mitä alaa he haluavat opiskella ja miten.
Yliopistojen ja oppilaitosten roolia pitäisi myös arvioida sen suhteen, että se opettaisi eri alojen ihmisiä kommunikoimaan keskenään — kohtaamisista syntyy ideoita, luottamusta ja uusia yrityksiä.
Lyhyesti siis: jos tietty määrä osaamista keskittyy yhteen paikkaan, siitä syntyy uusia innovaatiota, työpaikkoja ja työtä. Tähän valtio voisi vaikuttaa. Nykyjärjestelmä on ollut vähän kankea — sen pitäisi tehokkaammin istuttaa bisnesalan opiskelijoita ja tekniikan opiskelijoita, sekä muidenkin alojen opiskelijoita samoihin pöytiin harjoitustöiden merkeissä.
Ihmiselämän on rajallinen ja nuorena luodut ystävyyssuhteet voivat joskus olla koko elämän mittaisia.
Liian moni taho voi estää tarvittavat muutokset. Hyvin sanottu, siinä se ongelma on. Aina sanotaan esim ettei rahaa ole. Se ei ole totta, rahaa on, mutta sitä ei voida ottaa sieltä missä sitä on, liian moni taho estää sen.
Tätä maata ei pelasta enää mikään muu kuin kunnon kriisi. Byrokratia ja jäykät poliittiset asenteet, joihin liittyy kova kilpailu vallasta ovat niin vahvoja voimia, joita ei kaada mikään muu, kuin yhteiskunnan romahtaminen. Sen jälkeen voidaan ruveta rakentamaan raunioille. Itseasiassa erilaiset kriisit näyttävät olevan inmisyhteisöjen kehityksen edellytys. Ilman niitä yhteisöt jäävät paikalleen ja taantuvat.
OSn teksti on taas kerran osuvaa. Varsinkin kommentti “Suomen tulevaisuus on nuorissa innovatiivisissa yrittäjissä.” — on totta.
Uusista pk-yrittäjistä lopulta onnistuu vain noin 5%.
Tästä syystä kannattaisi onnistuneille antaa tällaisesta riskinotosta kunnon korvaus.
Ruotsissa kuulemma on tullut tavaksi kivittää tulipaloa sammuttavia palomiehiä.
Koskapa pk-sektorimme melkeinpä ainoana on sammuttamassa taloutemme tulipaloa, ei heitä kannattaisi kivittää hirmuveroilla, jäykillä työmarkkinoilla ja pykälähelvetillä.
Voivat tästä suuttua ja lähteä maasta…
Toivottavasti tieteellinen lähestymistapa koskee myös sosiaaliturvaa. Eli rohkeutta myöntää, että perustulo ei ole mikään ihmelääke kaikkiin ongelmiin.
Paikan päällä kuunnelleena voin vahvistaa että aplodit olivat raikuvat.
Appropoo, liityyen tähän:
HS:n yleisökommenteissa nimim. Hurskapöllö esitti mielenkiintoisen näkemyksen:
Vasta-argumentteja? Mitä on tehtävissä prosessin tönimisessä semmoiseen suuntaan että kokopyramidi muuttuisi terveemmäksi?
Hallitus unohti ensimmäisenä tasapuolisuuden työelä,än uudistamisessa.
Ruotsin ja Saksan mallista on haluttu kopioida vain työnantajia suosivat ratkaisut.
Ruotsissa kuin Saksassakin on työntekijöillä laaja myötämääräämisoikeus,työnantaja ei voi sanella ratkaisuja tulkintoihin.
Suomessa halutaan pitää kiinni mallista, jossa työnantaja voi sanella työehdot yksipuolisesti.
Mikael Pentikäinen vakuutti tv-haastattelussa, etteivät suomalaiset työnantajat suostu siihen, että työntekijöillä olisi oikeita oikeuksia neuvotteluissa.
Ero näkyy siinä, että Ruotsissa ei tarvita laittomia lakkoja, koska työnantajan tulkinnat ja ehdotukset astuvat voimaan vasta kun työntekijäpuoli on ne hyväksynyt
Se merkitsee myös, että työnanatajan on vietävä asia oikeuteen
Eli tilanne on Ruotsissa aivan päinvastinen kuin Suomessa
Sen vuoksi on lähinnä propagandaa mainostaa Ruotsin mallia, koska Suomen työnantajat eivät sitä hyväksy
Tällä hetkellä tilanne on se, että Sdp kerää kannatusta oppositiossa arvostelemalla hallitusta, joka yrittää tehdä vaikeita päätöksiä. Vailla vastuuta on niin helppo huudella.
Suomen ongelmia ei kuitenkaan Sdp:n esittämillä eväillä ratkota.
Hyvä puhe. Näin maallikosta tuntuu, että Suomen ongelmien olennaisin syy on jatkuvasti korkealla huiteleva työttömyys.
On kovin vaikea saada maan kurssia raiteilleen, kun niin valtava joukko ihmisiä syö yhteisestä kuormasta tuottamatta sinne juuri mitään. Vika ei ole heidän itsensä, vaan yhteiskunnan rakenteiden
Miksei tästä puhuta enempää? Onko ongelma niin vaikeasti ratkaistava, että sen edessä nostetaan kädet pystyyn ja näperrellään pienempien asioiden parissa? Ja kädet ristissä toivotaan uutta Nokiaa?
Hyvä puhe! Oden kaltaisen asioihin suhtautumisen todellakin toivoisi olevn yleisempää poliitikkojen keskuudessa. Ville Niinistö ‑kuten kaikki muutkin opposition puheenjohtajat- kun ovat jatkuvasti lähtökohtaisesti kaikkia hallituksen esityksiä vastaan, olivat ne sitten mitä tahansa. Tarvittaisiin rakentavampaa yhteistyötä eikä pelkästään kaiken vastustamista.
“työmarkkinajärjestöissä” Lue: ammattiliitoissa.
Työnantajapuolellakin on omat ongelansa. Ne edustavat ns. vanhaa pääomaa ja ovat osa tätä meidän jäykkyysongelmaa. Aiemmin sentään oli palvelutylönantajat omana järjestönään, mutta nyt nekin on alistettu teollisuuden vanhoille norsuille.
Pekka T. on oikeassa!
Suomen talous on jumissa ay-vetoisen perustuslain vastaisen työvoimakartellin ja laittomien lakkojen takia.
Tästä on seurauksena maailman jäykimmät työmarkkinat, 500 000 ihmisen työttömyys, josta kärsivät myös heidän yli miljoona läheistään.
Tässä tilanteessa ei kannata ihmetellä, jos fiksuimmat nuoret ja työllistämisen kannalta ratkaisevan tärkeät pk-yritykset lähtevät maasta, suuryritysten perässä.
En ollenkaan voi käsittää, että koko taloutemme voi tällä tavalla perustua laittomuuksiin!
Seppo Korppoo
29-vuottta pk-vientiyrittäjänä
Olisiko hedelmällisempää keskittyä siihen, että ne 95% pääsevät nopeasti jaloilleen. Onnistujat kyllä pärjäävät.
Euroopassa luonnollinen työttömyysaste tulee nousemaan. Politiikassa työllisyyden kasvattamisen, leppoistamisen ja Himasen ”dignity” välille pitää löytää tasapaino. Ehkä kansalaispalkka on askel siihen suuntaan.
Euroopassa pienet kylät ja kaupungit näyttävät vaurailta: isot kivitalot ja suihkulähteet, joita ei ole töhritty. Suomessa tätä vaurautta ei ole koskaan ollut ja loputkin pilattiin edistyksen nimissä 60–70 ‑luvun tasakattorakentamisella. Mielestäni Ruotsi syö nyt samaansa eurooppalaista kapitaalia.
Kun palaa edellisen vuosisadan vaihteen tienoille, niin vaimo ja lasten äiti oli miehensä ”hyväntahtoisuuden” varassa. En vain ymmärrä miten vihervasemmisto kytkee tämän historian nykypäivän kotiäitiin. Ulkomailla perheet joutuvat ratkaisemaan kannattaako toisen vanhemman käydä töissä, jos päivähoito, esikoulu maksaa tuhansia euroja/dollareita kuussa lasta kohden. Itse olisin mielelläni kolmen lapsen koti ‑isoisä 8000 euron kuukausipalkalla.
Ei pidä paikkaansa.
Työntekijöiden edustus oli halituksen esityksessä, kuten paikallinen sopiminenkin.
YKS-neuvotteluissa keskusjärjestöt totesivat, että SAK:ssa ei oikeastaan tykätä tästä paikallisesta sopimisesta, eikä EK:ssa työntekijöiden edustuksesta. Joten ne sulassa sovussa sopivat, että SAK saa vesitetyn sopimisen ja vastalahjaksi unohdetaan se edustus kokonaan.
Eli keskusjärjestöt sopivat, ettei keskusjärjestöjen valtaa vähennetä. Olipas yllättävää.
Niinpä. Ei se ole miään ihme ettei paikalinen sopiminen etene työmarkkinpötydässä, kun ei EK:ssa tahtipuikkoa heiluttavia firmoja se voisi vähempää kiinnostaa.
Ne suurimmat firmathan ovat jo työmarkkinapöydässä päättämässä asioista, miksi ihmeessä niitä kiinnostaisi paikalliset neuvottelut taikka sopimiset, jos voivat sopia muidenkin puolesta?
Toiseksi, ketähän kiinnostaa enemmän pitkän aikavälin kilpailukyky ja ketä välittömästi seuraavien projektien/kauppojen toimitukset:
1. niitä yrityksiä, joka voivat siirtää tuotannon ulkomaille.
2. yrityksiä, jotka eivät voi siirtää tuotantoa ulkomaille.
Kummalta osapuolelta on helpompi nyhtää korkeammat lyhyen aikavälin korotukset? Kumpi osapuoli painottaa enemmän seuraavan 12 kk tulosta ja kumpi myös sitä, että tulevaisuudessakin olisi kilpailukykyä?
Niin kauan kun EK:ssa tahtipuikkoa heiluttavat isot kv-firmat j Suomen palkkaneuvottelujärjestelmä on tämä mikä meillä on, järjestelmä on taipuvainen liian korkeisiin korotuksiin.
Johan ihan järjelläkin voi päätellä, että jos tuotannon voi viedä ulkomaille, kannattaa maksaa enemmän lyhyen aikavälin työrahasta eikä turhaa miettiä sitä, mikä on tilanne viiden vuoden kuluttua. Silloin voi ostaa kaiken ulkomailta.
Suurin ongelma EK:ssa on se, että päätösvaltaa käyttävät ulkomaalaisomistuksessa olevat suuret yritykset.
Ulkomaalaiset eivät ole kovinkaan kiinnostuneita kehittämään Suomea suomalaisten näkökulmasta vaan kaikesta muusta
Kun Eduskunta kuuntelee vain näitä ulkomaalaisomisteisten firmojen edustajia niin ei Eduskuntakaan saa kovin hyvää kuvaa elinkeinoelämän todellisista tarpeista
Suomen ongelma on myös pienempien työnantajien heikko järjestäytymisaste esim Ruotsiin verrattuna.Ruotsissa järjestäytymisaste on yli 90 % ja niinpä työehtosopimusten yleissitovuuden aste on Ruotsissa korkeampi kuin Suomessa vaikka Ruotsissa se ei ole lakiin perustuvaa .
Suomessa ei haluta antaa todellista neuvotteluasemaa työntekijöille vaan lähtökohtana on työnantajan sanelu.
Orpo edustaja yrityksen hallituksessa ei merkitse yhtään mitään
Hallitus esittää lähinnä henkilöstön edustusta yrityksen hallitukseen
Ei se ole mikään työntekijän neuvotteluaseman parannus
Se on suurin piirtein sama kuin kiintiösuomalainen ruotsalaisessa sarjassa. Wallanderissa sekin oli korvattu Jussi-koiralla.
Hallitus ei puutu valta-asetelmaan kuten on tehty Ruotsissa ja Saksassa
Hallituksen kiintiötyöntekijällä ei vaikuteta edes tiedon kulkuun, sillä hallituksen jäsenillä on tiukka vaitiolovelvollisuus ja yksinäinen edustaja muutaman työnantajan edustajan joukossa äänestetään aina nurin
Ja se tärkein eli työnantajan yksipuolinen tulkinta ja sopimisoikeus takaa ettei työntekijöillä ole muuta oikeuksia kuin hyväksyä tai lähteä
Oikeuteen voi toki mennä, mutta oikeuskin tukee työnantajan yksipuolista sopimisoikeutta, koska laki antaa siihen mahdollisuuden
Ja jos ratkaisu tulee joskus 10 vuodne kuluttua niin ei sillä ole merkitystä työehtojen soveltamiselle, maailma ja sopparit ovat muuttuneet sillä aikaa
Sukulainen Ruotsista ihmetteli, että miten ihmeessä Suomen hallitus voi toimia moisen älämölön keskellä. Työrauha puuttuu. — Niin, mitenhän? Hallitukselle tulee todella ristiriitaista viestiä, nyt tämä. — Ilmeisesti jokainen viestittäjä viestii hallituksen mitättömyydestä. — Tosiasiassa meillä on melkoinen hallitus, osaajia ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisen kaupan ymmärtämistä löytyy. — Suomea ei kuulemma johdeta kuin yritystä. Mikähän on vaihtoehto? Minusta Suomea olisi pitänyt johtaa enemmän kuin yritystä, ei oltaisi tällaisessa liemessä kuin ollaan.
Edellä kirjoitin: “Uusista pk-yrittäjistä lopulta onnistuu vain noin 5%. Tästä syystä kannattaisi onnistuneille antaa tällaisesta riskinotosta kunnon korvaus”,
ja tätä Jari V. kommentoi: “Olisiko hedelmällisempää keskittyä siihen, että ne 95% pääsevät nopeasti jaloilleen? Onnistujat kyllä pärjäävät.”
Ensilukemalla Jarin kommentti kuulostaa hienolta; miksi tukea menestyjiä, jotka kuitenkin aina menestyvät?
Tämä kommentti menee kuitenkin useasta syystä reippaasti ohi maalin:
1) Voiko menestyjän ennustaa?
Ei voi! Kukaan ei ennakolta tiedä kuka yrittäjä menestyy ja kuka ei. Tässä tulee yllätyksiä koko ajan, sillä tulevaisuutta on erittäin vaikea ennustaa. Joku voi onnistua kerran, mutta jatkuva menestyminen onkin sitten toinen juttu…
Tässä ei ole muuta keinoa kuin antaa markkinoiden darvinistisesti valita menestyjät, heitä eivät ainakaan ketkään julkisen puolen byrokraatit tai populisti-poliitikot osaa valita!
2) Mitä yrittäjä haluaa?
Ei yrittäjä halua, että joku ulkopuolinen rupeaa besserwisserinä haeskelemaan ja tukemaan sellaisia yrityksiä, jotka tarvitsevat “hedelmällistä keskittymistä jaloilleen nostoon”.
Ensisijaisesti yrittäjä haluaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä olosuhteita riskejä täynnä olevalle toiminnalleen ja tässä se ongelman ydin juuri onkin.
3) Pitää korjata massiiviset epäonnistumiset
Nyt on pakko korjata nopeasti koulutus ja ay-puolen puolen massiiviset epäonnistumiset, joiden seurauksena 500 000 ihmistä ovat työttöminä?
Julkinen puoli pitää tuunata kilpailukykyiseksi raivaamalla pykäläviidakko ja alentamalla hirmuisia verojamme.
4) Onko Suomi yrittäjän vankila?
Jari T:n kommentista saa helposti sen käsityksen, että menestyvät yritykset ovat jotenkin vankina Suomessa. Heidän toiminta-ososuhteistaan ei tarvitse siksi juurikaan välittää.
Tällainen käsitys on väärä, sillä menestyvät yritykset ovat tavallisesti kansainvälistä porukkaa, joille toimintojen sijoittaminen optimaaliseen paikkaan kuuluu luonnollisena osana suunnitelmia.
Kaikille pitäisi olla selvää, että meille kaikkein hedelmällisintä oli juuri se, että tämä paikka olisi Suomi. Traagisinta onkin se, että monet eivät tämän asian tärkeyttä ymmärrä.
Seppo Korppoo
Pk-yrittäjä, 40+ vuotta talous-sodan eturintama-palvelua
Suomesta pitäisi potkia ulos 2,7 miljoona tuottamatonta ihmistä ?
Saksan ja Ruotsin mallikin poikkeavat toisistaan :
Saksassa havaittiin, että yksinäinen luottamusmies on altis korruptiolle ja painostukselle.
Niinpä henkilöasioita käistellään yrityksissä neuvostossa eli työntekijöitä edustaa useampi henkilö.
Niinpä henkilö-työehtoasiat hyväksytetään neuvostossa, jossa työntekijöillä on enemmistö
Se merkitsee, että työnantaja ei voi sanella vaan joutuu neuvottelemaan.
Näitä asioita ei käsitellä suomalaisessa julkisuudessa vaan ainoastaan työnantajien näkökulmia
´Luottamusmiespakkoa on pyritty estämään työnantajien taholta
Tämäkin on osa työntekijöiden aseman heikentämistä, johon työnantajapuoli ja hallitus tähtäävät
Luottamusmiehen tukena on vahva irtisanomissuoja je se estää luottamusmiehen painostamisen ja pelottelun
Yrittäjien väite on että luottamusmiehen olisi oltava liiton jäsen.
Tuntuu oudolta ettei tällaisen valheellisen propagandan jakeluun puutua tiedotusvälineissä ?
Näin ei ole
30.3.2007/334 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä , 8 §
Henkilöstöryhmien edustajat
Henkilöstöryhmien edustajina ovat joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain 13 luvun 3 §:n nojalla valittu luottamusvaltuutettu.
TSL 13 luku 3 ½ Luottamusvaltuutettu
Työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät tässä laissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla. Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa.
Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa.
Luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta säädetään 7 luvun 10 §:ssä.”
Lain mukaan työntekijöillä on aina oikeus valita edusmies
Tytönanataja ei voi tätä estää, mutta nyt pyritään järjestelmään, jossa työnantaja voi valita neuvotteleeko valitun edusmiehen kanssa vai neuvotteleeko jokaisen työntekijän kanssa eriksen
Voisiko Liian vanha selittää sen, että miksi nyt liittoihin kuulumattomat eivät saa samoja paikallisen sopimisen oikeuksia kuin liittoihin kuuluvat?
Perustuslain mukaan kakkien pitäisi olla lain edessä yhdenvertaisia!
Seppo Korppoo
Liittoihin kuulumaton pk-yrittäjä
Lakkautetaan suuryrityksiä tukeva sääntely, kuten elinkeinotuet, lakisääteiset kartellit, monimutkaiset määräykset, työehtosopimusten yleissitovuus ja ay-liikkeen juridiset etuoikeudet.
Itse tulkitsin Jarin kommentin hieman eri tavalla: jos epäonnistuneille 95%:lle yrittäjänaluista olisi tarjolla edes osittain vastaavanlainen suojaverkko kuin palkkatyöläiselle, paljon useampi uskaltaisi kokeilla siipiään.
Vaikka olenkin samaa mieltä siitä että jos joku onnistuu riskinotossaan, häneltä ei pidä verottaa/säädellä/byrokatia-työllistää pois kaikkia menestyksen hedelmiä, tärkeämpää nykytilanteen kannustinnäkökulmasta olisi löytää keinot olla nitistämättä niitä epäonnistujia.
Itseni työllistävä osa julkisesta sektorista on ottanut kiitettävästi itselleen osan tästä vastuusta: tietyillä edellytyksillä spin-offin perustajalla on 2 vuoden ajan mahdollisuus palata aikaisempaan duuniinsa, mikäli bisnesidea ei kanna. Tuo aika riittänee ‘kuolemanlaakson’ ylittämiseen, jos se on k.o. bisnesidealla ylitettävissä.
Etkö lue omia lainauksiasi?
“Henkilöstöryhmien edustajina ovat joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain 13 luvun 3 §:n nojalla valittu luottamusvaltuutettu.”
Mitäpä luulet, onkohan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies liiton jäsen vai ei?
Itse sekoitat asioita. Edellisessä lainkohdassa lukee, että valitaan luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Eli ovat eri asioita
Jos työehtosopimuksessa lukee, että paikallinen sopiminen hoidetaan *luottamusmiehen* kanssa, niin silloin paikallinen sopiminen hoidetaan luottamusmiehen kanssa, ei luottamusvaltuutetun, jonkun satunnaisen työntekijän taikka ukko mustalaisen kanssa.
Kaikissa TESseissä ei näin lue, siellä voi myös lukea että paikallisti sovitaan työntekijän kanssa. Mutta monessa tessissä lukee että paikallisesti sovitaan luottamusmiehen kanssa.
Ja kun luottamusvaltuutettu *ei* *ole* luottamusmies ja jos luottamusmies kuuluu aina liittoon, niin kenen kanssa sovit, ellet liittoon kuuluvan luotamusmiehen kanssa? Eli on luottamusmiespakko, jos haluaa sopia paikallisesti.
Ei kai nyt vain tule yllätyksenä, että yleissitovia työehtosopimuksia on noudatettava?
Aloittavalla yrittäjällä on muistaakseni kahden vuoden suoja-aika, jolloin pääsee “vanhoilla meriiteillä” palkansaajan ansiosidonnaisen piiriin, mikäli yritystoiminta joudutaan lopettamaan.
(tilanne oli tuo 10v sitten, en tiedä mikä on tänään)
Hyvin yksinkertaista, laissa on määritelty, että työehtosopimuksella voi poiketa lain minimeistä
Jos ei ole sopimusta niin silloin noudatetaan lakia.
Kaikki ovat samassa asemassa lain suhteen, jos haluaa joustoja voi liittyä työehtosopimukseen
Näin yksinkertaista
Jos alalla on TES ja yritys noudattaa sitä, työntekijät valitsevat edustajakseen luottamusmiehen.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta tai työnantaja ei noudata sitä, henkilöstö voi työsopimuslain perusteella valita edustajakseen luottamusvaltuutetun.
Kysymys on vain terminologiasta, järjestäytymättömien työnantajienkin alaisuudessa toimivat työntekijät voivat valita edusmiehen
Ja työntekijätkin voivat olla järjestäytymättömiä eikä luottamusvaluttuettu ole silloin liiton jäsenkään
Luottamusvaltuutettu valitaan vaaleilla tai kokouksen päätöksellä ja hänellä on samat velvollisuudet ja oikeudet kuin luottamusmiehellä
Luottamusvaltuutetun ei tarvitse olla minkään liiton jäsen , ei myöskään työntekijöiden
http://www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta/tyossa_yrityksessa/henkilostoedustus_tyopaikoilla/mita_eroa_on_luottamusmiehella_ja_luottamusvaltuutetulla
On aivan käsittämätöntä, että paikallisessa sopimisessa ja yleissitovuuden suhteen Suomen talous toimii vastoin Perustuslakia.
Perustuslain kyseiset kohdat ovat jokaiselle lukutaitoiselle selvät:
2 luku, PERUSOIKEUDET
6 § Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai OLLA KUULUMATTA yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.
Jos Liian vanhalla tai jollain muulla on toisenlainen mielipide, odotan jännittyneenä perusteita.
Seppo Korppoo, joka osaa lukeakin
Liian vanha kirjoittaa: “Luottamusvaltuutetun ei tarvitse olla minkään liiton jäsen, ei myöskään työntekijöiden”
Näyttää siis siltä, että Luottamusvaltuutetun ei tarvitse kuulua liittoon, mutta jos ei kuulu, hän ei saa sopia työehtojen suhteen juuri mistään?
Tässä tapauksessa kyseessä on täysin ihmisiä harhaanjohtava huijaus!
Seppo Korppoo, joka ei yhtään tykkää huijauksesta.
Ei ay-järjestöön liittyminen ole pakollista
Työehtosopimus sanelee vain minimin, jokainen voi solmia paremman jos kykenee
Ja kun työehtosopimus on minimi niin se koskee kaikkia eikä tarvita erillistä lainsäädäntöä
Ei siinä kukaan ole eriarvoisemmassa asemassa.
Tämä on perustuslakivaliokunnan ja oikeusasteiden päätös.
Koetapa valittaa EIt tuomitaanko Suomi syrjinnästä ?
Perustuslakiasiantuntijat ovat kyllä minulle sanoneet, että jos yleissitovuudesta säädettäisiin nyt, tulisi suuria ongelmia perustuslain kanssa.
Muutama poiminto siitä miten Virossa kannustetaan tekemään enemmän töitä:
- tasavero 20%. Jos teet pari ylimääräistä tuntia, saat edelleen palkkaa kahdelta ylimääräiseltä tunnilta (ts. ei iske 50% marginaalivero päälle
- yritysvero 0%. Jos yrittäjänä teet katevarauksia tuleviin investointeihin, ei tarvitse alkaa kikkailemaan
- alle 40.000e yrityksillä ALV 0%. Jos toiminta on pienimuotoista, ei tarvitse murehtia joka kuukausi ALV ilmoituksista tai maksuista
—
Huomionarvoista on mielestäni sekin, että Virossa oli alunperin 26% tasavero — tätä on laskettu jatkuvasti ja nyt se on enää 20%.
Viron työttömyysprosentti on 6,1 %, talouskasvu 3,3 % ‑julkinen velka 10% BKT:sta.
Viron malli on hyvä esimerkki modernista yhteiskunnasta, johon Suomenkin pitäisi pyrkiä.
Esimerkiksi se voi vaikuttaa siihen että kokeeko työntekijä mielekkääksi tehdä muutaman ylityötunnin jos hänen palkkansa putoaa näiden tuntien ajaksi 20% alaspäin. Marginaalivero voi olla 50%, toisaalta erilaisten etuuksien menettämisen kautta se voi olla huomattavasti enemmänkin keskituloisella perheellä.
Huomattavaa mielestäni on sekin, että verotuksen laskeminen mahdollistaisi myös palkkojen laskemisen ilman että työntekijöiden nettopalkka muuttuu. Esimerkiksi lääkäreiden ja lukuisien muiden korkeakoulutettujen palkkaa voitaisiin laskea ja samalla käteen jäävää osuus voisi jopa nousta.
Ehkä Sipilän yhteiskuntasopimuksessa oli jotain tämmöistä ideaa, mutta hän ehkä lähestyi sitä vääräntyyppisellä viestinnällä — hän ikäänkuin lupasi alentaa veroja JOS nöyrrytte laskemaan palkkoja.
http://yle.fi/uutiset/sipila_jos_yhteiskuntasopimus_saadaan_tuloverotus_kevenee_miljardilla/8021274
Jos lupaus olisi ollut jotain semmoista kuin “käteen jäävä palkan osuutesi ei laske. Me laskemme veroja, laskekaa te palkkoja.” — niin se olisi ehkä voinut mennä läpi
Tero, unohtuiko sinulta Viron sairausvakuutusmaksu?
Joo, unohtui — se nostaa työnantajan näkökulmasta 9% lisää sivukuluja => mitähän tuo nyt sitten oikein vaikuttaa? Kokeilen laskea, jos menee väärin saa huomauttaa.
Riippuu vähän palkkasummasta. Jos on 3 299 /kk palkkaus, Suomessa on 31,1% veroaste + sivukulut 24%
Virossa taas samansuuruisesta palkasta 20% veroaste ja sivukulut 33%.
Virossa palkansaaja saisi tällöin käteen 2639.2 EUR, mutta työnantaja maksaa 4321.69 EUR.
Suomessa palkansaaja saisi noin 2276.31. Mutta työnantaja maksaa 4090.76 EUR
Jotta työnantajan kulut pysyisivät samana, Virossa palkan pitäisi siis olla pienempi, n. 3075 josta menee tasaverona 20% — työntekijälle jää silti käteen 2460 EUR. Eli enemmän kuin Suomessa?
Jos Suomessa työntekijä haluaisi käteen tuon 2460 EUR niin palkkaa pitäisi nostaa — jos marginaalivero on 47,2 palkkaa pitää nostaa n. 347 eur (184 / 0.53 ) eli Suomalaisen palkan pitäisi olla noin 3646 kun Virossa riittää tuo 3075, mutta se ei ota vielä sivukuluja huomioon.
— tarkastuslaskelma —
Suomi -> 3646 palkka *(1- 0.326) => 2457 käteen
sivukulut 3646 * 0.24 -> 875
yhteensä 4521
Viro -> 3075 palkka *(1- 0.2) => 2460 käteen
sivukulut 3075 * 0.33 -> 1014
yhteensä 4089
Okei, toi on aika karkea laskelma ja muuttuu sen mukaan paljonko tienaa. Lisäksi se ei huomioi mitään tulonsiirtoja yms. Voihan olla, että Suomessa saadaan verorahoille enemmän vastinetta.
Ainakin tuolla laskelmalla sain siis tuommoisen 2460 käteen jäävän tulotavoitteen eroksi 432 Viron hyväksi työntantajan näkökulmasta.
Työntekijän näkökulmasta marginaalivero taas on 47% Suomessa ja 20% virossa.
Mutta tuo pitäisi laskea vähän eri summilla. Unohtuiko jotain ja menikö jotain väärin? Käytin näitä lähteitä:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/
http://sireeni.kailottaa.fi/mallia-viron-talousihmeesta/
Jälkimmäinen on kriittinen Viron mallia kohtaan, joten arvelin että siellä ei ainakaan ole suurenneltu Suomen sivukuluja suhteessa Viroon. Mutta en tiedä ovatko nuo luvut oikeita.
Liian vanha kirjoittaa: “Työehtosopimus sanelee vain minimin, jokainen voi solmia paremman jos kykenee. Ja kun työehtosopimus on minimi niin se koskee kaikkia eikä tarvita erillistä lainsäädäntöä. Ei siinä kukaan ole eriarvoisemmassa asemassa”
En tiedä kuinka montaa Liian vanha pysyy tässä harhauttamaan, mutta ei aikakaan minua.
Perustelut:
Joidenkin työehtosopimusten kohdalla on mahdollista tehdä paikallisia joustoja. Tämä on kuitenkin mahdollista vain jos sopijapuolina ovat liitoihin kuuluvat.
Siis jos ei kuulu liittoihin, joustoja ei ole mahdollista tehdä.
Toisaalta Perustuslain 2/6 § Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.
Siksi en mitenkään voi ymmärtää sellaista väitettä, että tässä ei olisi aivan selvää ristiriitaa perustuslain PERUSOIKEUKSIEN kannalta.
Vaikka en olekaan juristi, koen nykyisen laittoman tilanteen varsinkin pk-sektorin kannalta täysin kestämättömäksi.
Olen koneinsinööri: Jos suunnittelisin koneen Liian vanhan mukaisella logiikalla, siitä koneesta kuuluisi iso pamaus ja kiertokanki lentäisi kyljestä ulos.
En voi muuta kuin todeta, että Suomen talouskoneesta on nyt lentänyt järki kokonaan ulos ja keskustelu aiheesta on täysin irronnut todellisuudesta.
Jos menisin asiakkaani eteen puhumaan Liian vanhan tyylistä tuubaa, asiakas heittäisi minut niska-perseellä ulos.
Seppo Korppoo, joka taistelee taloussodan eturintamalla ja toivoo kotirintaman ihmisiltä edes perustuslain PERUSOIKEUKSIEN kunnioittamista
Sikäli ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, että heihin sovelletaan eri työehtosopimuksia ja ne poikkeavat toisistaan. Ja jos työnantaja haluaisi käyttää yhtä työehtosopimusta ja työntekijä toista, kumpi on oikeassa? Ja kuka saa määrittää, mikä on työntekijän luokitus, jonka perusteella minimipalkka määräytyy? Sekin lienee kiellettyä, että työntekijät perustaisivat oman liiton ja sopisivat yrityksen kanssa oman TES:n, jos alalla on yleissitovaksi määrätty TES.
Perustelut:
Joidenkin työehtosopimusten kohdalla on mahdollista tehdä paikallisia joustoja. Tämä on kuitenkin mahdollista vain jos sopijapuolina ovat liitoihin kuuluvat.
Siis jos ei kuulu liittoihin, joustoja ei ole mahdollista tehdä.
Heh , eipä ole tullut vastaan työehtosopimusta, jossa kiellettäissin minimiä paremmat ehdot.
Virkaehtosopi,ukset ovat olleet jäykkiä, mutta eipä kukaan keletänyt antamasta paremmin palkattua virkaa
Ja kun aloitin valtiolla yli 40 vuotta sitten niin palkka muodostui yli 50 % henkilökohtaisista lisistä.Niinpä kaikilla oli eri palkka ja palkkataulukko oli sama vain peruspalkan osalta
Mutta lopputulema oli, että palkka määräytyi hnekilökohtaisesti eikä jonkun TES mukaisesti kuin peruspalkan osalta
Meni pieleen, tuosta 3300 euron palkasta menee veroa 21 % ja lisätulosta 38 %
http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/LaskennanTulos.aspx
Perustuslakivaliokunta on käsitellyt ja hyväksynyt lain, joten asiahan on käsitelty aikanaan siellä
Ja työnanataja voi valita, mitä sopimusta noudatetaan, joten työnanataja voi pitkälle määritellä millaisia ehtoja noudatetaan
Aikaisemmin tes-sopimukset olivat yrityskohtaisia, mutta työnantajat ovat halunneet vähentää paikallista sopimista
Hyvä esimerkki on Helsingin bussiliikenne, Osmokin halusi kaikin keinoin eroon talokohtaisesta sopparista ja tilalle AKTn sopparin
Politiikka on politiikkaa ja politiikassakin kuljetaan muotivirtausten mukaan.
Nyt on muotia heikentää työntekijöiden palkkoja ja oikeuksia
Se on käsitelty 1070-luvulla aivan toisen perutuslain voimassa ollessa. En myöskään ole varma, että laki meni silloin perustuslakivaliokunnan kautta.
Täytyy sen verran todeta, että niin oikeus-kuin taloustieteen “asiantuntijat ” ovat aika helposti ostettavissa ja vastaus riippuu minkä leirin edustaja hän on
Aikoinaan kun minua ja kollegoja yritettiin tehdä virkamiehiksi , olin yhdistyksemme hallituksessa ja saimme kollegan kanssa tehtäväksi hankkia meidän näkemyksiä tukeva lausunto.
Niinpä otin yhteyttä tunnettuun perustuslaki professoriin ja hän kertoi oitis hinnan lausunnolle
Ja päälle kysyi halusimmeko virkamiesasemaa tukevaan lausuntoa vain päinvastaista.
Sama asia voidaan tulkita maksajan pyynnön mukaan.
Sen vuoksi olisi hyvä kysyä, kuka on herran rahoittaja, se selittää usein lausunnon antajan mitiivin
Eli nyt käänsit kelkkaasi 180 astetta ja väität, että yleissitovilla TES-aloilla on luottamusmiespakko.
Hoh hoijakkaa.
Koko kommenttisi on muutenkin ihan täyttä puutaheinää. Luottamusmiestä ei tarvita joka ikiseen yritykseen, ei edes vaikka “yritys noudattaisi työehtosopimusta”. Mitenkähän alalla, jolla on yleissitova TES, edes voisi toimia muuten?
Voi sen valita, vaikka alalla olisi yleissitova TES.
Lakiteknisissä ja sopimusasioissa termeillä on aika suuri merkitys. Täällä netissä voi heitellä mitä vain, mutta kun lähdetään asioita oikeasti katsomaan, katsotaan suurennuslasilla mitä eri lakeihin ja sopimuksiin on kirjoitettu.
Vain niillä aloilla, joissa työehtosopimuksessa ei ole määritelty että paikallista sopimista hoitaa LUOTTAMUSMIES.
Sinun on ihan turha linkata Akavan sivuille, koska Akavan pj Fjäder on *itse* *henkilökohtaisesti* *todennut*, että paikallista sopimusta hoitaa luottamusmies, ei luotamusvaltuutettu.
“Sopiminen villeissä yrityksissä yleissitovien tessien mukaan on mentävä luottamusmiehen kautta. Muuta emme hyväksy. #paikallinen sopiminen”
- Sture Fjäder
Koska ei ole mitään mieltä väitellä henkilön kanssa joka ei asiasta mitään ymmärrä, jätän asian käsittelyn omalta osaltani tähän.
https://twitter.com/sfjder/status/722815911862923264
Suomesa perustuslaki koskee vain “ihmisoikeushumppaa” eli todellisuudesta irtaantuneet lakiuskovaiset haluavat antaa huumediilereille mahdollisuudet tehdä bisnestä vankiloista ja niin edelleen.
Samojen asiantuntijoiden mielestä perustuslakiin samalla tavalla kirjoitetuilla elinkeinovapaudella taikka sopimusvapaudella voi pyyhkiä persettänsä.
Veroprosentin lisäksi tulee muitakin maksuja. Jos siis vertaillaan Suomea ja Viroa pitää ottaa nekin mukaan.
Mutta olet oikeassa, että jotain meni pieleen, nimittäin se että en huomannut että noissa kuukausituloissa on jyvitettynä lomarahat mukaan, eli kuukausitulo X vastasi vuosituloa X*12,5 eli vertailu ei noilta osin mennyt oikein.
Eli, kun tuon huomioi, tuossa tulee hieman matalampi veroprosentti Suomelle — Eli siis tuo vero n. 30.4% koostuu tuossa laskurissa näistä asioista: [1]
- valtion tulovero,
— keskimääräinen kunnallisvero 19,87 prosenttia,
— keskimääräinen kirkollisvero 1,43 prosenttia,
— Yle-vero, 0,68 % tulojen yhteismäärästä
— palkansaajan TyEL-maksu 5,7 prosenttia (alle 53-vuotias työntekijä),
— työttömyysvakuutusmaksu 1,15 prosenttia,
— sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,3 ja päivärahamaksu 0,82 prosenttia
Eli nuo ovat maksut jotka vähennetään suoraan palkkaosasta, lisäksi työnantaja maksaa lisää päälle [2].
Kun tuo huomoidaan niin ero kapenee, en jaksa uudestaan laskea mutta noin prosentin heitto vastaa tuota 400 euron eroa minkä sain — eli tuossa palkkaluokassa pitäisi olla aika sama työllistääkö Virossa vai Suomessa.
Vaikuttaisi siltä kuitenkin, että Viron systeemi suosii hieman enemmän semmoista keskituloista ihmistä, kun Suomen systeemi taas helpottaa matalapalkkaisten elämää, mutta tekee korkeasti palkattujen elämästä haastavampaa. Esim. Virossa palkkaluokassa 25000/vuosi ei ole enää juurikaan eroa kun taas jossain lentokapteenin palkkatasoluokassa Viron veroaste on hurjasti matalampi.
Se onkin sitten vaikeampi kysymys miten asioiden pitäisi olla. Mutta tässä kohdassa vertailun tulos oli tasapeli.
[1] https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/Palkansaajan-tuloverolaskuri-2016/
[2] https://www.palkkaus.fi/Cms/Article/tyonantajan_sivukulut
Yleissitovuus on säädetty alunperin elinkeinoelämän järjestöjen halusta, koska sillä haluttiin hillitä 1970-luvulla ja sitä ennen esiintynyttä runsasta lakkoilua. Harmeja tuottivat myös radikaalit kommunistien “kumoukselliset” ammattiliitot, jotka olivat herkempiä myös työmaasabotaaseihin ja joiden kannatusta haluttiin kitkeä. Katsokaa, missä tilassa Ranska on nyt!
Niin työntekijä- kuin työnantajaliitotkaan eivät saa oma-aloitteisesti julistaa sopimusta yleissitovaksi, vaan edellytyksenä on melkein aina se, että työehtosopimuksessa on mukana alan työntekijöiden ja työnantajien enemmistö liittojäsenyyksiensä mukaan ja yleissitovuuden vahvistaa joko lautakunta tai valitusprosessin jälkeen työtuomioistuin.
Mitä tulee järjestäytymättömiin yrityksiin, järjestäytymättömyys on yrittäjän oma valinta, jossa hän tietoisesti ottaa riskin joutumisesta yksin selvittelemään riitatilanteita itseään huomattavasti vahvempaa ammattiliittoa vastaan.
Yhdistymisvapaudesta säädetään nykyisen perustuslain 13 § 2. momentissa. Jostakin syystä ammatillinen järjestäytyminen on haluttu mainita jopa erikseen:
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Kun yliopistot lakkasivat olemasta virastoja, niin samassa käsiteltiin ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä opiskelijoille. Huolimatta nykyisestä perustuslaista pakkojäsenyys katsottiin perustuslain yhdistymisvapauden mukaiseksi. Suomen ongelma on riippumattoman oikeusistuimen puuttuminen perustuslakiasioissa. Jos joku ei näe ongelmaa siinä, että poliittisesti valitut kansanedustajat tulkitsevat perustuslakia ja äänestävät mahdollisesti valiokunnassa yhtä kantaa ja salissa toista, niin sille ei voi mitään.
Seppo Kopproolle sen verran, että lait Suomessa säätää eduskunta hallituksen esityksestä ja lakeja valmistelevat ministeriöt ja eduskunnan valiokunnat. Jos lakia yhdistymisvapaudesta halutaa muuttaa niin onko mielestäsi oikea paikka asian muuttamiseen a) eduskunta b) Osmon palsta?
Perustuslaissa sitä paitsi lukee: “Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan”. Hyväksyttävä peruste on mm. se, että asiasta säädetään laki, joka on oikeasti perustuslain vastainen, mutta kun sen on perustuslakivaliokunta hyväksynyt, niin se on sitten niin. Tasa-arvolain vastainen on mm. miesten pakollinen asepalvelus, mutta kun on oikein pykälä säädetty siitä että ei ole, niin edelleen miehet pakotetaan ja naisille on vapaus valita.
Lainsäätäminen ja ‑tulkinta eli soveltaminen on sosiaalinen konstruktio eikä oikeustiede ole oikea tiede vaan lähinnä hassua jutustelua.
Höpsistä. Se oli enemän vahinko kuin mitään muuta ja vasemmistoenemmistöisen eduskunnan tempaus.
Niin ja “ainoastaan valkoisille”-vessa ei syrji ketään, koska ei-valkoiset voivat tehdä tarpeensa sen viereen.
Luottamusmiespakko sotii perustuslain yhdistymisvapautta vastaan, koska ei-järjestäytyneiden työnantajien, joilla on ei-järjestäytyneitä työntekijöitä, on silti noudetettava yleissitovaa työehtosopimusta, mutta eivät voi harrastaa paikallista sopimista (mikäli TES vaatii luottamusmiehen).
Mutta hei, kyllä minä tiedän että Suomessa elinkeinovapaudella ja yhdistymisvapaudella voi oikeasti pyyhkiä perseensä, un puhutaan korporaatioista.
a) ei todellakaan
b) ei tietenkään
oikea vastaus:
c) TUPO-neuvotteluiden kabinetit
Mitä ihemttä oikein kuvittelit?
Mikko Nummelin tuossa edellä kirjoitti: “… nykyisen perustuslain 13 § 2. momentissa.… Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja VAPAUS JÄRJESTÄYTYÄ MUIDEN ETUJEN VALVOMISEKSI.”
Mitähän nämä “muut” sitten oikein ovat, joiden etua ammatilliset yhdistykset saavat Suomen perustuslain mukaan valvoa?
Kuuluvatko niihin esimerkiksi Suomen eduskunta ja hallitus, entä oikeuslaitos, ja miten on sitten Perustuslakivaliokunnan laita?
Voisiko esimerkiksi Nakkilan Kunta-Alan ammattiyhdistys ruveta valvomaan Suomen presidentin etuja?
Voisiko esimerkiksi vapaa Suomen kansalainen Seppo Korppoo kieltäytyä siitä, että hänen etujaan valvoo lupaa kysymättä joku ulkoparlamentaarinen, privaatti-porukan perustama ammattiyhdistys, jonka kanssa hän ei halua olla missään tekemisissä?
Insinööri rupeaa nyt epäilemään siltä, että tässä ay-asiassa monessa päässä ovat mutterit ihan löysällä.
Seppo Korppoo, joka toivoo olevansa tässä asiassa ihan väärässä?
Mikä merkitys kiky-sopimuksella on?
Sitä voi pitää kolmikannan ja ay-liikkeen torjuntavoittona Suomen sisäisessä valtataistelussa.
Mitä vastaan ja minkä puolesta kolmikanta ja ay-liike sitten oikein sotivat?
Maan hallitus ja suuryrityksemme puolustautuvat ay-liikkeen yleislakko-ukauksia vastaan ja ay-liike puolustaa ulkoparlamentaarista valta-asemaansa Suomen kansaa edustavaa hallitusta, sekä suurinta vapaan talouden työnantajaa, kp-sektoria vastaan, joka luo 90% uusista työpaikoista.
Kuka sitten hävisi tämän taistelun?
Tämän taistelun hävisivät Suomen 500 000 työtöntä + yli miljoona heidän läheistään, sekä Suomen yrittäjät, joille kaikki merkitykselliset asiat ovat edelleen luottamusmieslukon takana.
Ketkä sitten voittavat ja häviävät koko sodan?
Globaalin taloussodan voittavat kilpailukykyiset maat ja yhtiöt, kilpailukyvyttömät häviävät.
Suomessa voittajia ovat jo ulkomaille karanneet suur-yrityksemme ja parhaat pk-yrityksemme, jotka kansainvälistyvät nopeasti.
Häviäjiä ovat ay-liike ja sellaiset yritykset, jotka jäävät Suomen hirmuverotuksen, pykäläviidakon ja maailman jäykimpien työmarkkinoitten armoille. Yleissitovuus tulee maan edun vastaisena häviämään.
Häviäjänä on nykymenolla myös koko Suomen kansa, mistä on todisteena hirmuisena jatkuva velanottomme ja luottoluokituksien laskut, sekä 2,6 %n pudotus viennin volyymissa.
Suomi on kun iso laiva, joka ajaan täyttä vauhtia kohti jäävuorta, mutta matkustajat vain juhlivat kuin viimeistä päivää ja suunnan muutosta haluava kapteeni on laitettu kolmikanta-rautoihin.
Seppo Korppoo, pk-yrittäjä, 40 vuotta taloussodan eturintamapalvelua
Suomeen kaivataan nyt perustuslain mukaista vapaata paikallisen sopimisen järjestelmää. Sitä kautta saadaan nopeimmin uusia investointeja ja työpaikkoja, lisää tuottavuutta ja talouskasvua.
Valitettavasti on todettava, että tämä ei nyt voi toteutua, sillä nykyisin Suomen talous perustuu laittomuuteen.
Perustelut:
1) Nykyinen työvoimakartelli ja yleissitovuus ovat perustuslain yhdenvertaisuus-pykälän ja yhdistymisvapauden vastaisia (2 luku Perusoikeudet, 6 § ja 13 §).
2) Paikallisen sopimisen luottamusmies-pakko on laiton, samoin perustein kuin 1)
3) Aivan erityisesti järjestäytymättömiä pk-yrityksiä kohdellaan lainvastaisesti, vaikka ne luovat 90% uusista työpaikoista ja vastaavat yli 50%sta BKTstamme.
4) Laittomista lakoista tulevat sakot ovat niin matalia, että ne ovat perustuslain omaisuuden suoja ‑pykälän lainvastaisia (2 luku Perusoikeudet, 15 §). Oikeusvaltion periaate pitää olla se, että laittomaan tekoon ryhtyvä joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Nyt näin ei ole asianlaita.
5) Valtion nykyinen holtiton velanotto on EUn Vakaus- ja kasvusopimuksen vastainen.
Kaikille pitää olla selvää, että nykyinen tilanne on kestämätön:
Se on aiheuttanut 500 0000 ihmisen työttömyyden, josta kärsivät myös heidän yli miljoona läheistään, sekä maan kilpailu-kyvyttömyyden ja hirmuisen velanoton, joka jää lastemme ja heidän lastensa maksettavaksi.
HS-artikkelissaan 4.6 “Perustuslaki on oikeusvaltion kivijalka” oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti, että perustuslakia tulee vaalia varsinkin nyt kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy.
Toivottavasti edellä mainitut asiat saadaan nopeasti kuntoon niin, että kaikki Suomen kansalaiset voivat viettää itsenäisyytemme 100-vuotisajuhlaa perustuslakiansa kunnioittavassa maassa.
Seppo Korppoo, pk-yrittäjä ja isänmaanystävä