Puheeni vihreiden puoluekokouksessa

Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tion pahin uhka eivät ole hal­li­tuk­sen toteut­ta­mat leik­kauk­set vaan pit­kään jat­ku­nut päät­tä­mät­tö­myys yhteis­kun­nan ja työ­elä­män uudis­ta­mi­ses­sa. Sik­si meil­lä val­tiol­la on rahaa vähän ja ruot­sa­lai­sil­la paljon.

Suo­men yhteis­kun­ta­po­li­tiik­kaa vai­vaa veto­kra­tia. Lii­an moni taho voi estää muu­tok­set. Syi­tä on sekä työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­sä että par­la­men­ta­ris­min huo­nos­sa toiminnassa.

Käsit­tä­mä­tön­tä oli, että hal­li­tus antoi kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen nimis­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le veto-oikeu­den oikeas­taan kaikkeen.

Vii­me kesä­nä olin salaa tyy­ty­väi­nen sii­hen, että meil­lä on lopul­ta­kin hal­li­tus, jol­la tun­tuu ole­van uskal­lus­ta teh­dä uudis­tuk­sia. Sit­tem­min olen havain­nut, että tah­don lisäk­si tar­vit­tai­siin kui­ten­kin myös tai­toa ja ymmärrystä.

Mei­dän pitäi­si uudis­taa työ­mark­ki­noi­ta samaan tapaan kuin on teh­ty muis­sa poh­jois­mais­sa. On voi­tet­ta­va raken­teel­li­nen työt­tö­myys, jot­ta työl­li­syy­sas­te voi­daan nos­taa mui­den poh­jois­mai­den tasol­le. Tar­vit­ta­vat jous­to­ja lisää­vät uudis­tuk­set voi­vat joi­den­kin sil­mis­sä olla oikeis­to­lai­sia, mut­ta nii­den avul­la voi­daan toteut­taa vasem­mis­to­lais­ta hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa. Kat­so­kaa Ruotsiin.

Tar­vi­taan myös uskal­lus­ta kar­sia jul­ki­sia meno­ja — ei niin­kään vero­jen alen­ta­mi­sek­si vaan jot­ta oli­si mah­dol­lis­ta vas­ta­ta uusiin haas­tei­siin muut­tu­vas­sa maailmassa.

Pyr­ki­myk­set teh­dä Suo­mes­ta kotiäi­tiyh­teis­kun­ta vie­vät aivan vää­rään suuntaan.

Suo­men tule­vai­suus on nuo­ris­sa inno­va­tii­vi­sis­sa yrit­tä­jis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työ­tä eikä kek­si nyh­tö­kau­raa. Uudes­sa talou­des­sa ei pape­ri­teh­tai­ta var­ten kehi­tet­ty työ­lain­sää­dän­tö toimi.

Toi­von, että mat­kal­la pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eek­si vih­reät otta­vat dema­rien pai­kan hyvin­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­ja­na, mut­ta teke­vät sen — ei dema­rien tapaan men­nee­seen taker­tuen vaan uut­ta luo­den ja tie­teel­lis­tä tie­toa kunnioittaen.

64 vastausta artikkeliin “Puheeni vihreiden puoluekokouksessa”

  1. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että SDP on selät­tä­nyt oman kan­na­tus­taan­tu­man­sa nime­no­maan palaa­mal­la juu­ril­leen ja tuo­mal­la työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­ta­mi­sen ja amma­til­li­sen jär­jes­täy­ty­mi­sen uudel­leen poli­tii­kan keskiöön.

    Sipi­län hal­li­tuk­sen tähä­nas­ti­set toi­met ja uhkauk­set ovat avan­neet eten­kin nuor­ten mata­la­palk­ka-alo­jen työn­te­ki­jöi­den ja monien mui­den­kin työn­te­ki­jä­ryh­mien kuten opet­ta­jien sil­mät ja osoit­ta­nut, että ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ei ole museo­ta­va­raa vaan sen tar­ve on huu­ta­vam­pi kuin pit­kään aikaan. Eri­tyi­ses­ti Pal­ve­lua­lo­jen ammat­ti­liit­to PAM on kas­vat­ta­nut jäsen­mää­ri­ään reip­paas­ti vii­me syk­syn #STOP-mie­le­no­soi­tuk­sen aikoi­hin ja sen jälkeen.

    Vih­rei­den tavoi­te pääs­tä pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eek­si näil­lä kan­na­tus­lu­ke­mil­la on kor­kea­len­toi­nen ja rea­lis­ti­sem­pi tavoi­te on jou­tua neu­vot­te­le­maan pää­sys­tä esi­mer­kik­si SDP-joh­toi­seen puna­mul­ta­hal­li­tuk­seen. Yllä esi­tet­ty puhe on täl­lai­sen ske­naa­rion kans­sa jyr­käs­sä ristiriidassa.

  2. Osmo tun­nut ole­van tie­teel­lis-tek­ni­sen val­lan­ku­mouk­sen jäl­ki­ju­nas­sa. Naa­pu­ris­sa luo­vut­tiin tie­teel­lis-tek­ni­syy­des­tä ja nyt näyt­tää talous ja demo­kra­tia kukois­ta­van. Tsemp­piä sin­ne vih­re­ään lei­riin, koh­ta on pre­si­den­tin vaa­lit­kin tuloil­laan ja ehdok­kai­na on ilmei­ses­ti aina­kin Paa­vo Väy­ry­nen ja Erk­ki Tuo­mio­ja. Kum­man heis­tä vih­reä-lii­ke on val­mis valitsemaan?

  3. Käsit­tä­mä­tön­tä oli, että hal­li­tus antoi kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen nimis­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le veto-oikeu­den oikeas­taan kaikkeen.

    Aivan. Mark­ka-aika­na suh­dan­ne­po­li­tik­kaa hoi­ti val­tio. Nyt hal­li­tus näyt­tää aja­van mal­lia, jos­sa suh­dan­ne­po­li­tii­kan hoi­to on dele­goi­tu muil­le. Hyviä tar­koi­tuk­sia­kin on ehkä ollut, mut­ta lop­pu­tu­los näyt­tää aika vas­tuut­to­mal­ta. Syy­päi­tä ovat nyky­hal­li­tuk­sen lisäk­si kaik­ki aiem­mat euro­va­luu­tan aikai­set ja euroon menoa suun­ni­tel­leet hal­li­tuk­set, jot­ka eivät ole rat­kai­su­ja tähän ongel­maan löy­tä­neet tai hakeneet.

    Vii­me kesä­nä olin salaa tyy­ty­väi­nen sii­hen, että meil­lä on lopul­ta­kin hal­li­tus, jol­la tun­tuu ole­van uskal­lus­ta teh­dä uudis­tuk­sia. Sit­tem­min olen havain­nut, että tah­don lisäk­si tar­vit­tai­siin kui­ten­kin myös tai­toa ja ymmärrystä.

    Lisää jär­ke­vää puhet­ta. Hal­li­tus on vähän jämäh­tä­nyt omiin kuvioi­hin­sa. Tosin on tämä nykyi­nen hal­li­tus vie­lä­kin vähän edel­li­siä toimivampi.

    Mei­dän pitäi­si uudis­taa työ­mark­ki­noi­ta samaan tapaan kuin on teh­ty muis­sa poh­jois­mais­sa. On voi­tet­ta­va raken­teel­li­nen työt­tö­myys, jot­ta työl­li­syy­sas­te voi­daan nos­taa mui­den poh­jois­mai­den tasol­le. Tar­vit­ta­vat jous­to­ja lisää­vät uudis­tuk­set voi­vat joi­den­kin sil­mis­sä olla oikeis­to­lai­sia, mut­ta nii­den avul­la voi­daan toteut­taa vasem­mis­to­lais­ta hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa. Kat­so­kaa Ruotsiin.

    Odo­tan jat­kos­sa blo­gi­kir­joi­tuk­sia sii­tä, mitä täl­lai­set uudis­tuk­set voi­si­vat olla. Sel­vi­tä samal­la miten vasem­mis­to­lai­suus liit­tyy tähän yhtä­löön. Vai puhuit­ko poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lin säi­lyt­tä­mi­ses­tä? Jos niin, niin olen samaa miel­tä sii­tä, että sen alas­ajo ei ole vält­tä­mä­tön­tä, vaik­ka niin usein anne­taan ymmärtää.

    Tar­vi­taan myös uskal­lus­ta kar­sia jul­ki­sia meno­ja – ei niin­kään vero­jen alen­ta­mi­sek­si vaan jot­ta oli­si mah­dol­lis­ta vas­ta­ta uusiin haas­tei­siin muut­tu­vas­sa maailmassa.

    Ylei­nen sääs­tä­väi­syys on pai­kal­laan kai­kes­sa toi­min­nas­sa, mut­ta olet­ko täs­sä kui­ten­kin ehdot­ta­mas­sa joi­den­kin jul­kis­ten pal­ve­lui­den alas­ajoa, eli perin­tei­sen poh­jois­mai­sen tyy­lin alasajoa?

    Pyr­ki­myk­set teh­dä Suo­mes­ta kotiäi­tiyh­teis­kun­ta vie­vät aivan vää­rään suuntaan.

    Mikä on kotiäi­tiyh­teis­kun­ta, ja mitä vikaa sii­nä on? Kukaan ei var­maan­kaan halua pakot­taa nai­sia hel­lan ääreen. Hyväk­syt­kä sen, että haluk­kaat voi­vat niin teh­dä (vaik­ka­pa koti­hoi­don tuen avulla)?

    Suo­men tule­vai­suus on nuo­ris­sa inno­va­tii­vi­sis­sa yrit­tä­jis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työ­tä eikä kek­si nyh­tö­kau­raa. Uudes­sa talou­des­sa ei pape­ri­teh­tai­ta var­ten kehi­tet­ty työ­lain­sää­dän­tö toimi.

    Jees.

    Toi­von, että mat­kal­la pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eek­si vih­reät otta­vat dema­rien pai­kan hyvin­voin­ti­val­tion puo­lus­ta­ja­na, mut­ta teke­vät sen- ei dema­rien tapaan men­nee­seen taker­tuen vaan uut­ta luo­den ja tie­teel­lis­tä tie­toa kunnioittaen.

    Hyvä tavoi­te. Mah­tu­vat­ko tuo­hon maliin kotiäi­dit, koti-isät, maa­seu­tu ja pie­net paik­ka­kun­nat? Vai oli­si­ko rat­kai­su jokin Hel­sin­ki-kes­kei­nen mal­li? Onko hyvin­voin­ti­val­tion aja­tus tar­koi­tet­tu myös maakunnille?

  4. Suo­men tule­vai­suus on nuo­ris­sa inno­va­tii­vi­sis­sa yrit­tä­jis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työ­tä eikä kek­si nyh­tö­kau­raa. Uudes­sa talou­des­sa ei pape­ri­teh­tai­ta var­ten kehi­tet­ty työ­lain­sää­dän­tö toimi.

    Aivan olen­nai­nen ero on sii­nä, että star­tu­pit voi­vat hyvin tuot­taa tap­pio­ta mon­ta vuot­ta, ennen kuin menes­tys tulee — tai sitä ei kos­kaan tule — ja koko hen­ki­lö­kun­ta on yleen­sä muka­na yri­tyk­ses­sä yrit­tä­jä­hen­ges­sä ottaen ris­kiä ja ollen välit­tä­mät­tä työ­ai­ka­lain­sää­dän­nös­tä. Tämä on tosi­aan aivan tois­ta kuin, että raken­ne­taan pape­ri­teh­das, pal­ka­taan hen­ki­lö­kun­ta, ja sen jäl­keen kas­saan vir­taa rahaa tasais­ta tah­tia. (Tai tie­ten­kin, jos ei vir­taa, teh­das sul­je­taan, mut­ta se on ehkä eri tarina)

  5. Suh­tau­dut­tiin­ko tähän puhee­seen niin, että voi olet­taa vies­tin men­neen perille?

  6. Mei­dän pitäi­si uudis­taa työ­mark­ki­noi­ta samaan tapaan kuin on teh­ty muis­sa pohjoismaissa.

    Kou­lu­tus­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen oli­si mie­les­tä­ni pal­jon tär­keäm­pää, kos­ka työ­elä­män vaa­ti­mus­ten muut­tues­sa pitäi­si saa­da ihmi­siä nopeas­ti täs­mä­kou­lu­tet­tua uusiin teh­tä­viin jopa saman alan sisällä.

    Ja se on mie­les­tä­ni inno­vaa­tio­toi­min­nan lähes ainoi­ta osa-aluei­ta, joka kat­taa koko yhteis­kun­nan ja eri­ko­kois­ten yri­tys­ten vaa­ti­muk­set sekä yksi­tyis­ten ihmis­ten vaatimukset.

    Yksi posi­tii­vi­sis­ta asiois­ta on mie­les­tä­ni se, että työt­tö­mät voi­vat kai nyky­ään opis­kel­la hel­pom­min työ­tä suo­raan työ­pai­kal­la — mut­ta tämä ei mie­les­tä­ni riitä.

    Ver­tai­lun vuok­si: esi­mer­kik­si Mat­ti Apu­nen lan­see­raa slo­ga­nia “jokai­nen on oman ter­vey­ten­sä asian­tun­ti­ja” — en ole kui­ten­kaan havain­nut saman­lais­ta lii­keh­din­tää sen suh­teen, että ihmis­ten kykyä päät­tää sii­tä mitä alaa he halua­vat opis­kel­la ja miten.

    Yli­opis­to­jen ja oppi­lai­tos­ten roo­lia pitäi­si myös arvioi­da sen suh­teen, että se opet­tai­si eri alo­jen ihmi­siä kom­mu­ni­koi­maan kes­ke­nään — koh­taa­mi­sis­ta syn­tyy ideoi­ta, luot­ta­mus­ta ja uusia yrityksiä.

    Lyhyes­ti siis: jos tiet­ty mää­rä osaa­mis­ta kes­kit­tyy yhteen paik­kaan, sii­tä syn­tyy uusia inno­vaa­tio­ta, työ­paik­ko­ja ja työ­tä. Tähän val­tio voi­si vai­kut­taa. Nyky­jär­jes­tel­mä on ollut vähän kan­kea — sen pitäi­si tehok­kaam­min istut­taa bis­ne­sa­lan opis­ke­li­joi­ta ja tek­nii­kan opis­ke­li­joi­ta, sekä mui­den­kin alo­jen opis­ke­li­joi­ta samoi­hin pöy­tiin har­joi­tus­töi­den merkeissä.

    Ihmi­se­lä­män on rajal­li­nen ja nuo­re­na luo­dut ystä­vyys­suh­teet voi­vat jos­kus olla koko elä­män mittaisia.

  7. Lii­an moni taho voi estää tar­vit­ta­vat muu­tok­set. Hyvin sanot­tu, sii­nä se ongel­ma on. Aina sano­taan esim ettei rahaa ole. Se ei ole tot­ta, rahaa on, mut­ta sitä ei voi­da ottaa siel­tä mis­sä sitä on, lii­an moni taho estää sen.

  8. Tätä maa­ta ei pelas­ta enää mikään muu kuin kun­non krii­si. Byro­kra­tia ja jäy­kät poliit­ti­set asen­teet, joi­hin liit­tyy kova kil­pai­lu val­las­ta ovat niin vah­vo­ja voi­mia, joi­ta ei kaa­da mikään muu, kuin yhteis­kun­nan romah­ta­mi­nen. Sen jäl­keen voi­daan ruve­ta raken­ta­maan rau­nioil­le. Itsea­sias­sa eri­lai­set krii­sit näyt­tä­vät ole­van inmi­syh­tei­sö­jen kehi­tyk­sen edel­ly­tys. Ilman nii­tä yhtei­söt jää­vät pai­kal­leen ja taantuvat.

  9. OSn teks­ti on taas ker­ran osu­vaa. Var­sin­kin kom­ment­ti “Suo­men tule­vai­suus on nuo­ris­sa inno­va­tii­vi­sis­sa yrit­tä­jis­sä.” — on totta.

    Uusis­ta pk-yrit­tä­jis­tä lopul­ta onnis­tuu vain noin 5%. 

    Täs­tä syys­tä kan­nat­tai­si onnis­tu­neil­le antaa täl­lai­ses­ta ris­ki­no­tos­ta kun­non korvaus.

    Ruot­sis­sa kuu­lem­ma on tul­lut tavak­si kivit­tää tuli­pa­loa sam­mut­ta­via palomiehiä. 

    Kos­ka­pa pk-sek­to­rim­me mel­kein­pä ainoa­na on sam­mut­ta­mas­sa talou­tem­me tuli­pa­loa, ei hei­tä kan­nat­tai­si kivit­tää hir­mu­ve­roil­la, jäy­kil­lä työ­mark­ki­noil­la ja pykälähelvetillä.

    Voi­vat täs­tä suut­tua ja läh­teä maasta…

  10. Toi­vot­ta­vas­ti tie­teel­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa kos­kee myös sosi­aa­li­tur­vaa. Eli roh­keut­ta myön­tää, että perus­tu­lo ei ole mikään ihme­lää­ke kaik­kiin ongelmiin.

  11. Pai­kan pääl­lä kuun­nel­lee­na voin vah­vis­taa että aplo­dit oli­vat raikuvat. 

    Appro­poo, lii­tyyen tähän:

    Suo­men tule­vai­suus on nuo­ris­sa inno­va­tii­vi­sis­sa yrit­tä­jis­sä. Val­tio ei luo uut­ta työ­tä eikä kek­si nyh­tö­kau­raa. Uudes­sa talou­des­sa ei pape­ri­teh­tai­ta var­ten kehi­tet­ty työ­lain­sää­dän­tö toimi.

    HS:n ylei­sö­kom­men­teis­sa nimim. Hurs­ka­pöl­lö esit­ti mie­len­kiin­toi­sen näkemyksen:

    Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn ongel­ma ei ole nyt eikä kos­kaan olleet pal­kat vaan tuo­tan­toon osal­lis­tu­vien yri­tys­ten mää­rän raken­ne. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa tuos­sa opti­mi on jon­kin­lai­nen pyra­mi­di tai Gaus­sin käy­rä, jos­sa talous on pro­ses­si, jos­sa yri­tyk­sis­tä val­tao­sa on pie­niä yri­tyk­siä, joi­ta syn­tyy jat­ku­vas­ti ja jois­ta osa kas­vaa kes­ki­suu­rik­si yri­tyk­sik­si, jois­ta osa kas­vaa suu­rik­si yri­tyk­sik­si, jot­ka aika­naan kuo­le­vat, mut­ta pro­ses­si jatkuu.

    Suo­mes­sa oli niin, että kun Nokia menet­ti suu­ruu­ten­sa ja pape­ri­teol­li­suus kysyn­tän­sä sitä tar­vit­ta­vaa, kor­vaa­vaa, ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta aktii­vi­ses­ti syn­ty­vää yri­tys­toi­min­taa ei ollut­kaan vaan Suo­mi lamaan­tui tuon pyra­mi­din hui­pun lamaan­tu­mi­sen mukana.

    Ja syyt­kin tuo­hon raken­teel­li­seen ongel­maan on esi­tet­tä­vis­sä. Neu­vos­to­lii­ton kans­sa käy­ty bila­te­raa­li­nen kaup­pa loi olo­suh­teet, jot­ka raken­si­vat yri­tys­ko­koon vää­rän­mal­lis­ta pyra­mi­dia ja se suu­rin jär­jet­tö­myys oli, että Suo­men pank­ki­krii­sis­sä 90-luvul­la tapet­tiin ja hin­noi­tel­tiin kon­kurs­sei­hin mie­le­tön mää­rä juu­ri sitä ruo­hon­juu­ri­ta­son yrit­tä­jyyt­tä ja osaa­mis­ta, jos­ta oli­si syn­ty­nyt talou­teen tar­vit­ta­vaa yri­tys­koon raken­net­ta, talou­del­li­ses­ti har­tei­kas­ta Gaus­sin käyrää.

    Vas­ta-argu­ment­te­ja? Mitä on teh­tä­vis­sä pro­ses­sin töni­mi­ses­sä sem­moi­seen suun­taan että koko­py­ra­mi­di muut­tui­si terveemmäksi?

  12. Hal­li­tus unoh­ti ensim­mäi­se­nä tas­a­puo­li­suu­den työelä,än uudistamisessa.

    Ruot­sin ja Sak­san mal­lis­ta on halut­tu kopioi­da vain työ­nan­ta­jia suo­si­vat ratkaisut.

    Ruot­sis­sa kuin Sak­sas­sa­kin on työn­te­ki­jöil­lä laa­ja myötämääräämisoikeus,työnantaja ei voi sanel­la rat­kai­su­ja tulkintoihin.

    Suo­mes­sa halu­taan pitää kiin­ni mal­lis­ta, jos­sa työ­nan­ta­ja voi sanel­la työ­eh­dot yksipuolisesti.

    Mikael Pen­ti­käi­nen vakuut­ti tv-haas­tat­te­lus­sa, ettei­vät suo­ma­lai­set työ­nan­ta­jat suos­tu sii­hen, että työn­te­ki­jöil­lä oli­si oikei­ta oikeuk­sia neuvotteluissa.

    Ero näkyy sii­nä, että Ruot­sis­sa ei tar­vi­ta lait­to­mia lak­ko­ja, kos­ka työ­nan­ta­jan tul­kin­nat ja ehdo­tuk­set astu­vat voi­maan vas­ta kun työn­te­ki­jä­puo­li on ne hyväksynyt
    Se mer­kit­see myös, että työ­na­na­ta­jan on vie­tä­vä asia oikeuteen

    Eli tilan­ne on Ruot­sis­sa aivan päin­vas­ti­nen kuin Suomessa

    Sen vuok­si on lähin­nä pro­pa­gan­daa mai­nos­taa Ruot­sin mal­lia, kos­ka Suo­men työ­nan­ta­jat eivät sitä hyväksy

  13. Mik­ko Num­me­lin:
    Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että SDP on selät­tä­nyt oman kan­na­tus­taan­tu­man­sa nime­no­maan palaa­mal­la juu­ril­leen ja tuo­mal­la työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­ta­mi­sen ja amma­til­li­sen jär­jes­täy­ty­mi­sen uudel­leen poli­tii­kan keskiöön.

    Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että Sdp kerää kan­na­tus­ta oppo­si­tios­sa arvos­te­le­mal­la hal­li­tus­ta, joka yrit­tää teh­dä vai­kei­ta pää­tök­siä. Vail­la vas­tuu­ta on niin help­po huudella.

    Suo­men ongel­mia ei kui­ten­kaan Sdp:n esit­tä­mil­lä eväil­lä ratkota.

  14. Hyvä puhe. Näin maal­li­kos­ta tun­tuu, että Suo­men ongel­mien olen­nai­sin syy on jat­ku­vas­ti kor­keal­la hui­te­le­va työttömyys.

    On kovin vai­kea saa­da maan kurs­sia rai­teil­leen, kun niin val­ta­va jouk­ko ihmi­siä syö yhtei­ses­tä kuor­mas­ta tuot­ta­mat­ta sin­ne juu­ri mitään. Vika ei ole hei­dän itsen­sä, vaan yhteis­kun­nan rakenteiden

    Mik­sei täs­tä puhu­ta enem­pää? Onko ongel­ma niin vai­keas­ti rat­kais­ta­va, että sen edes­sä nos­te­taan kädet pys­tyyn ja näper­rel­lään pie­nem­pien asioi­den paris­sa? Ja kädet ris­tis­sä toi­vo­taan uut­ta Nokiaa?

  15. Hyvä puhe! Oden kal­tai­sen asioi­hin suh­tau­tu­mi­sen todel­la­kin toi­voi­si olevn ylei­sem­pää polii­tik­ko­jen kes­kuu­des­sa. Vil­le Nii­nis­tö ‑kuten kaik­ki muut­kin oppo­si­tion puheen­joh­ta­jat- kun ovat jat­ku­vas­ti läh­tö­koh­tai­ses­ti kaik­kia hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä vas­taan, oli­vat ne sit­ten mitä tahan­sa. Tar­vit­tai­siin raken­ta­vam­paa yhteis­työ­tä eikä pel­käs­tään kai­ken vastustamista.

  16. työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­sä” Lue: ammattiliitoissa.

    1. työ­mark­ki­na­jär­jes­töis­sä” Lue: ammattiliitoissa.

      Työ­nan­ta­ja­puo­lel­la­kin on omat onge­lan­sa. Ne edus­ta­vat ns. van­haa pää­omaa ja ovat osa tätä mei­dän jäyk­kyy­son­gel­maa. Aiem­min sen­tään oli pal­ve­lu­ty­lö­nan­ta­jat oma­na jär­jes­tö­nään, mut­ta nyt nekin on alis­tet­tu teol­li­suu­den van­hoil­le norsuille.

  17. Pek­ka T. on oikeassa!

    Suo­men talous on jumis­sa ay-vetoi­sen perus­tus­lain vas­tai­sen työ­voi­ma­kar­tel­lin ja lait­to­mien lak­ko­jen takia.

    Täs­tä on seu­rauk­se­na maa­il­man jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat, 500 000 ihmi­sen työt­tö­myys, jos­ta kär­si­vät myös hei­dän yli mil­joo­na läheistään.

    Täs­sä tilan­tees­sa ei kan­na­ta ihme­tel­lä, jos fik­suim­mat nuo­ret ja työl­lis­tä­mi­sen kan­nal­ta rat­kai­se­van tär­keät pk-yri­tyk­set läh­te­vät maas­ta, suu­ry­ri­tys­ten perässä.

    En ollen­kaan voi käsit­tää, että koko talou­tem­me voi täl­lä taval­la perus­tua laittomuuksiin!

    Sep­po Korppoo
    29-vuott­ta pk-vientiyrittäjänä

  18. Sep­po Korp­poo: Uusis­ta pk-yrit­tä­jis­tä lopul­ta onnis­tuu vain noin 5%.

    Täs­tä syys­tä kan­nat­tai­si onnis­tu­neil­le antaa täl­lai­ses­ta ris­ki­no­tos­ta kun­non korvaus.

    Oli­si­ko hedel­mäl­li­sem­pää kes­kit­tyä sii­hen, että ne 95% pää­se­vät nopeas­ti jaloil­leen. Onnis­tu­jat kyl­lä pärjäävät.

  19. Euroo­pas­sa luon­nol­li­nen työt­tö­myy­sas­te tulee nouse­maan. Poli­tii­kas­sa työl­li­syy­den kas­vat­ta­mi­sen, lep­pois­ta­mi­sen ja Hima­sen ”dig­ni­ty” välil­le pitää löy­tää tasa­pai­no. Ehkä kan­sa­lais­palk­ka on askel sii­hen suuntaan.

    Euroo­pas­sa pie­net kylät ja kau­pun­git näyt­tä­vät vau­rail­ta: isot kivi­ta­lot ja suih­ku­läh­teet, joi­ta ei ole töh­rit­ty. Suo­mes­sa tätä vau­raut­ta ei ole kos­kaan ollut ja loput­kin pilat­tiin edis­tyk­sen nimis­sä 60–70 ‑luvun tasa­kat­to­ra­ken­ta­mi­sel­la. Mie­les­tä­ni Ruot­si syö nyt samaan­sa euroop­pa­lais­ta kapitaalia.

    Kun palaa edel­li­sen vuo­si­sa­dan vaih­teen tie­noil­le, niin vai­mo ja las­ten äiti oli mie­hen­sä ”hyvän­tah­toi­suu­den” varas­sa. En vain ymmär­rä miten viher­va­sem­mis­to kyt­kee tämän his­to­rian nyky­päi­vän kotiäi­tiin. Ulko­mail­la per­heet jou­tu­vat rat­kai­se­maan kan­nat­taa­ko toi­sen van­hem­man käy­dä töis­sä, jos päi­vä­hoi­to, esi­kou­lu mak­saa tuhan­sia euroja/dollareita kuus­sa las­ta koh­den. Itse oli­sin mie­lel­lä­ni kol­men lap­sen koti ‑isoi­sä 8000 euron kuukausipalkalla.

  20. Lii­an van­ha:
    Hal­li­tus unoh­ti ensim­mäi­se­nä tas­a­puo­li­suu­den työelä,än uudistamisessa.

    Ruot­sin ja Sak­san mal­lis­ta on halut­tu kopioi­da vain työ­nan­ta­jia suo­si­vat ratkaisut. 

    Ei pidä paikkaansa.

    Työn­te­ki­jöi­den edus­tus oli hali­tuk­sen esi­tyk­ses­sä, kuten pai­kal­li­nen sopiminenkin. 

    YKS-neu­vot­te­luis­sa kes­kus­jär­jes­töt tote­si­vat, että SAK:ssa ei oikeas­taan tykä­tä täs­tä pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta, eikä EK:ssa työn­te­ki­jöi­den edus­tuk­ses­ta. Joten ne sulas­sa sovus­sa sopi­vat, että SAK saa vesi­te­tyn sopi­mi­sen ja vas­ta­lah­jak­si unoh­de­taan se edus­tus kokonaan.

    Eli kes­kus­jär­jes­töt sopi­vat, ettei kes­kus­jär­jes­tö­jen val­taa vähen­ne­tä. Oli­pas yllättävää.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­nan­ta­ja­puo­lel­la­kin on omat ongelansa.

    Niin­pä. Ei se ole miään ihme ettei pai­ka­li­nen sopi­mi­nen ete­ne työ­mark­kin­pö­ty­däs­sä, kun ei EK:ssa tah­ti­puik­koa hei­lut­ta­via fir­mo­ja se voi­si vähem­pää kiinnostaa. 

    Ne suu­rim­mat fir­mat­han ovat jo työ­mark­ki­na­pöy­däs­sä päät­tä­mäs­sä asiois­ta, mik­si ihmees­sä nii­tä kiin­nos­tai­si pai­kal­li­set neu­vot­te­lut taik­ka sopi­mi­set, jos voi­vat sopia mui­den­kin puolesta?

    Toi­sek­si, ketä­hän kiin­nos­taa enem­män pit­kän aika­vä­lin kil­pai­lu­ky­ky ja ketä välit­tö­mäs­ti seu­raa­vien projektien/kauppojen toimitukset:
    1. nii­tä yri­tyk­siä, joka voi­vat siir­tää tuo­tan­non ulkomaille.
    2. yri­tyk­siä, jot­ka eivät voi siir­tää tuo­tan­toa ulkomaille.

    Kum­mal­ta osa­puo­lel­ta on hel­pom­pi nyh­tää kor­keam­mat lyhyen aika­vä­lin koro­tuk­set? Kum­pi osa­puo­li pai­not­taa enem­män seu­raa­van 12 kk tulos­ta ja kum­pi myös sitä, että tule­vai­suu­des­sa­kin oli­si kilpailukykyä?

    Niin kau­an kun EK:ssa tah­ti­puik­koa hei­lut­ta­vat isot kv-fir­mat j Suo­men palk­ka­neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­mä on tämä mikä meil­lä on, jär­jes­tel­mä on tai­pu­vai­nen lii­an kor­kei­siin korotuksiin. 

    Johan ihan jär­jel­lä­kin voi pää­tel­lä, että jos tuo­tan­non voi vie­dä ulko­mail­le, kan­nat­taa mak­saa enem­män lyhyen aika­vä­lin työ­ra­has­ta eikä tur­haa miet­tiä sitä, mikä on tilan­ne vii­den vuo­den kulut­tua. Sil­loin voi ostaa kai­ken ulkomailta.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Työ­nan­ta­ja­puo­lel­la­kin on omat onge­lan­sa. Ne edus­ta­vat ns. van­haa pää­omaa ja ovat osa tätä mei­dän jäyk­kyy­son­gel­maa. Aiem­min sen­tään oli pal­ve­lu­ty­lö­nan­ta­jat oma­na jär­jes­tö­nään, mut­ta nyt nekin on alis­tet­tu teol­li­suu­den van­hoil­le norsuille.

    Suu­rin ongel­ma EK:ssa on se, että pää­tös­val­taa käyt­tä­vät ulko­maa­lai­so­mis­tuk­ses­sa ole­vat suu­ret yritykset.

    Ulko­maa­lai­set eivät ole kovin­kaan kiin­nos­tu­nei­ta kehit­tä­mään Suo­mea suo­ma­lais­ten näkö­kul­mas­ta vaan kai­kes­ta muusta

    Kun Edus­kun­ta kuun­te­lee vain näi­tä ulko­maa­lai­so­mis­teis­ten fir­mo­jen edus­ta­jia niin ei Edus­kun­ta­kaan saa kovin hyvää kuvaa elin­kei­noe­lä­män todel­li­sis­ta tarpeista

    Suo­men ongel­ma on myös pie­nem­pien työ­nan­ta­jien heik­ko jär­jes­täy­ty­mi­sas­te esim Ruot­siin verrattuna.Ruotsissa jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on yli 90 % ja niin­pä työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den aste on Ruot­sis­sa kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa vaik­ka Ruot­sis­sa se ei ole lakiin perustuvaa .

    Suo­mes­sa ei halu­ta antaa todel­lis­ta neu­vot­te­lua­se­maa työn­te­ki­jöil­le vaan läh­tö­koh­ta­na on työ­nan­ta­jan sanelu.

    Orpo edus­ta­ja yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa ei mer­kit­se yhtään mitään

  23. Sylt­ty: Ei pidä paikkaansa.
    Työn­te­ki­jöi­den edus­tus oli hali­tuk­sen esi­tyk­ses­sä, kuten pai­kal­li­nen sopiminenkin.
    YKS-neu­vot­te­luis­sa kes­kus­jär­jes­töt tote­si­vat, että SAK:ssa ei oikeas­taan tykä­tä täs­tä pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta, eikä EK:ssa työn­te­ki­jöi­den edus­tuk­ses­ta. Joten ne sulas­sa sovus­sa sopi­vat, että SAK saa vesi­te­tyn sopi­mi­sen ja vas­ta­lah­jak­si unoh­de­taan se edus­tus kokonaan.
    Eli kes­kus­jär­jes­töt sopi­vat, ettei kes­kus­jär­jes­tö­jen val­taa vähen­ne­tä. Oli­pas yllättävää.

    Hal­li­tus esit­tää lähin­nä hen­ki­lös­tön edus­tus­ta yri­tyk­sen hallitukseen

    Ei se ole mikään työn­te­ki­jän neu­vot­te­lua­se­man parannus

    Se on suu­rin piir­tein sama kuin kiin­tiö­suo­ma­lai­nen ruot­sa­lai­ses­sa sar­jas­sa. Wal­lan­de­ris­sa sekin oli kor­vat­tu Jussi-koiralla.

    Hal­li­tus ei puu­tu val­ta-ase­tel­maan kuten on teh­ty Ruot­sis­sa ja Saksassa

    Hal­li­tuk­sen kiin­tiö­työn­te­ki­jäl­lä ei vai­ku­te­ta edes tie­don kul­kuun, sil­lä hal­li­tuk­sen jäse­nil­lä on tiuk­ka vai­tio­lo­vel­vol­li­suus ja yksi­näi­nen edus­ta­ja muu­ta­man työ­nan­ta­jan edus­ta­jan jou­kos­sa äänes­te­tään aina nurin

    Ja se tär­kein eli työ­nan­ta­jan yksi­puo­li­nen tul­kin­ta ja sopi­mi­soi­keus takaa ettei työn­te­ki­jöil­lä ole muu­ta oikeuk­sia kuin hyväk­syä tai lähteä

    Oikeu­teen voi toki men­nä, mut­ta oikeus­kin tukee työ­nan­ta­jan yksi­puo­lis­ta sopi­mi­soi­keut­ta, kos­ka laki antaa sii­hen mahdollisuuden

    Ja jos rat­kai­su tulee jos­kus 10 vuod­ne kulut­tua niin ei sil­lä ole mer­ki­tys­tä työ­eh­to­jen sovel­ta­mi­sel­le, maa­il­ma ja sop­pa­rit ovat muut­tu­neet sil­lä aikaa

  24. Suku­lai­nen Ruot­sis­ta ihmet­te­li, että miten ihmees­sä Suo­men hal­li­tus voi toi­mia moi­sen älä­mö­lön kes­kel­lä. Työ­rau­ha puut­tuu. — Niin, miten­hän? Hal­li­tuk­sel­le tulee todel­la ris­ti­rii­tais­ta vies­tiä, nyt tämä. — Ilmei­ses­ti jokai­nen vies­tit­tä­jä vies­tii hal­li­tuk­sen mität­tö­myy­des­tä. — Tosia­sias­sa meil­lä on mel­koi­nen hal­li­tus, osaa­jia ehkä enem­män kuin kos­kaan ennen. Kan­sain­vä­li­sen kau­pan ymmär­tä­mis­tä löy­tyy. — Suo­mea ei kuu­lem­ma joh­de­ta kuin yri­tys­tä. Mikä­hän on vaih­toeh­to? Minus­ta Suo­mea oli­si pitä­nyt joh­taa enem­män kuin yri­tys­tä, ei oltai­si täl­lai­ses­sa lie­mes­sä kuin ollaan.

  25. Edel­lä kir­joi­tin: “Uusis­ta pk-yrit­tä­jis­tä lopul­ta onnis­tuu vain noin 5%. Täs­tä syys­tä kan­nat­tai­si onnis­tu­neil­le antaa täl­lai­ses­ta ris­ki­no­tos­ta kun­non korvaus”,
    ja tätä Jari V. kom­men­toi: “Oli­si­ko hedel­mäl­li­sem­pää kes­kit­tyä sii­hen, että ne 95% pää­se­vät nopeas­ti jaloil­leen? Onnis­tu­jat kyl­lä pärjäävät.”

    Ensi­lu­ke­mal­la Jarin kom­ment­ti kuu­los­taa hie­nol­ta; mik­si tukea menes­ty­jiä, jot­ka kui­ten­kin aina menestyvät?

    Tämä kom­ment­ti menee kui­ten­kin useas­ta syys­tä reip­paas­ti ohi maalin:

    1) Voi­ko menes­ty­jän ennustaa?

    Ei voi! Kukaan ei enna­kol­ta tie­dä kuka yrit­tä­jä menes­tyy ja kuka ei. Täs­sä tulee yllä­tyk­siä koko ajan, sil­lä tule­vai­suut­ta on erit­täin vai­kea ennus­taa. Joku voi onnis­tua ker­ran, mut­ta jat­ku­va menes­ty­mi­nen onkin sit­ten toi­nen juttu…

    Täs­sä ei ole muu­ta kei­noa kuin antaa mark­ki­noi­den dar­vi­nis­ti­ses­ti vali­ta menes­ty­jät, hei­tä eivät aina­kaan ket­kään jul­ki­sen puo­len byro­kraa­tit tai popu­lis­ti-polii­ti­kot osaa valita!

    2) Mitä yrit­tä­jä haluaa?

    Ei yrit­tä­jä halua, että joku ulko­puo­li­nen rupe­aa bes­serwis­se­ri­nä haes­ke­le­maan ja tuke­maan sel­lai­sia yri­tyk­siä, jot­ka tar­vit­se­vat “hedel­mäl­lis­tä kes­kit­ty­mis­tä jaloil­leen nostoon”. 

    Ensi­si­jai­ses­ti yrit­tä­jä halu­aa kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­siä olo­suh­tei­ta ris­ke­jä täyn­nä ole­val­le toi­min­nal­leen ja täs­sä se ongel­man ydin juu­ri onkin.

    3) Pitää kor­ja­ta mas­sii­vi­set epäonnistumiset 

    Nyt on pak­ko kor­ja­ta nopeas­ti kou­lu­tus ja ay-puo­len puo­len mas­sii­vi­set epä­on­nis­tu­mi­set, joi­den seu­rauk­se­na 500 000 ihmis­tä ovat työttöminä?

    Jul­ki­nen puo­li pitää tuu­na­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si rai­vaa­mal­la pykä­lä­vii­dak­ko ja alen­ta­mal­la hir­mui­sia verojamme.

    4) Onko Suo­mi yrit­tä­jän vankila?

    Jari T:n kom­men­tis­ta saa hel­pos­ti sen käsi­tyk­sen, että menes­ty­vät yri­tyk­set ovat joten­kin van­ki­na Suo­mes­sa. Hei­dän toi­min­ta-oso­suh­teis­taan ei tar­vit­se sik­si juu­ri­kaan välittää.

    Täl­lai­nen käsi­tys on vää­rä, sil­lä menes­ty­vät yri­tyk­set ovat taval­li­ses­ti kan­sain­vä­lis­tä poruk­kaa, joil­le toi­min­to­jen sijoit­ta­mi­nen opti­maa­li­seen paik­kaan kuu­luu luon­nol­li­se­na osa­na suunnitelmia.

    Kai­kil­le pitäi­si olla sel­vää, että meil­le kaik­kein hedel­mäl­li­sin­tä oli juu­ri se, että tämä paik­ka oli­si Suo­mi. Traa­gi­sin­ta onkin se, että monet eivät tämän asian tär­keyt­tä ymmärrä.

    Sep­po Korppoo
    Pk-yrit­tä­jä, 40+ vuot­ta talous-sodan eturintama-palvelua

  26. Anne Mat­ti­la-Borg: Mikä­hän on vaih­toeh­to? Minus­ta Suo­mea oli­si pitä­nyt joh­taa enem­män kuin yri­tys­tä, ei oltai­si täl­lai­ses­sa lie­mes­sä kuin ollaan.

    Suo­mes­ta pitäi­si pot­kia ulos 2,7 mil­joo­na tuot­ta­ma­ton­ta ihmistä ?

  27. Sak­san ja Ruot­sin mal­li­kin poik­kea­vat toisistaan :

    Sak­sas­sa havait­tiin, että yksi­näi­nen luot­ta­mus­mies on altis kor­rup­tiol­le ja painostukselle.

    Niin­pä hen­ki­lö­asioi­ta käis­tel­lään yri­tyk­sis­sä neu­vos­tos­sa eli työn­te­ki­jöi­tä edus­taa useam­pi henkilö.

    Niin­pä hen­ki­lö-työ­eh­to­asiat hyväk­sy­te­tään neu­vos­tos­sa, jos­sa työn­te­ki­jöil­lä on enemmistö

    Se mer­kit­see, että työ­nan­ta­ja ei voi sanel­la vaan jou­tuu neuvottelemaan.

    Näi­tä asioi­ta ei käsi­tel­lä suo­ma­lai­ses­sa jul­ki­suu­des­sa vaan ainoas­taan työ­nan­ta­jien näkökulmia

  28. ´Luot­ta­mus­mies­pak­koa on pyrit­ty estä­mään työ­nan­ta­jien taholta

    Tämä­kin on osa työn­te­ki­jöi­den ase­man hei­ken­tä­mis­tä, johon työ­nan­ta­ja­puo­li ja hal­li­tus tähtäävät

    Luot­ta­mus­mie­hen tuke­na on vah­va irti­sa­no­mis­suo­ja je se estää luot­ta­mus­mie­hen pai­nos­ta­mi­sen ja pelottelun

    Yrit­tä­jien väi­te on että luot­ta­mus­mie­hen oli­si olta­va lii­ton jäsen.

    Tun­tuu oudol­ta ettei täl­lai­sen val­heel­li­sen pro­pa­gan­dan jake­luun puu­tua tiedotusvälineissä ?

    Näin ei ole

    30.3.2007/334 Laki yhteis­toi­min­nas­ta yri­tyk­sis­sä , 8 §

    Hen­ki­lös­tö­ryh­mien edustajat

    Hen­ki­lös­tö­ryh­mien edus­ta­ji­na ovat joko työ­eh­to­so­pi­muk­sen perus­teel­la valit­tu luot­ta­mus­mies tai työ­so­pi­mus­lain 13 luvun 3 §:n nojal­la valit­tu luottamusvaltuutettu.

    TSL 13 luku 3 ½ Luottamusvaltuutettu

    Työn­te­ki­jät, joil­la ei ole työ­nan­ta­jaa työ­eh­to­so­pi­mus­lain nojal­la sito­vas­sa työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa tar­koi­tet­tua luot­ta­mus­mies­tä, voi­vat vali­ta kes­kuu­des­taan luot­ta­mus­val­tuu­te­tun. Luot­ta­mus­val­tuu­te­tun teh­tä­vät ja toi­mi­val­ta mää­räy­ty­vät täs­sä lais­sa ja muu­al­la työ­lain­sää­dän­nös­sä erik­seen sää­det­tä­väl­lä taval­la. Lisäk­si työn­te­ki­jät voi­vat erik­seen enem­mis­tö­pää­tök­sin val­tuut­taa luot­ta­mus­val­tuu­te­tun edus­ta­maan hei­tä val­tuu­tuk­ses­sa mää­rä­tyis­sä työ­suh­tei­ta ja työ­olo­ja kos­ke­vis­sa asioissa.

    Luot­ta­mus­val­tuu­te­tul­la on oikeus saa­da lais­sa tar­koi­tet­tu­jen teh­tä­vien hoi­ta­mi­sek­si tar­peel­li­set tie­dot sekä riit­tä­väs­ti vapau­tus­ta työs­tään. Työ­nan­ta­jan on kor­vat­ta­va täs­tä aiheu­tu­va ansion mene­tys. Mui­den teh­tä­vien hoi­ta­mi­sek­si luot­ta­mus­val­tuu­te­tul­le annet­ta­vas­ta työs­tä vapau­tuk­ses­ta ja ansion mene­tyk­sen kor­vaa­mi­ses­ta on sovit­ta­va työ­nan­ta­jan kanssa.

    Luot­ta­mus­val­tuu­te­tun irti­sa­no­mis­suo­jas­ta sää­de­tään 7 luvun 10 §:ssä.”

  29. Lain mukaan työn­te­ki­jöil­lä on aina oikeus vali­ta edusmies

    Tytö­na­na­ta­ja ei voi tätä estää, mut­ta nyt pyri­tään jär­jes­tel­mään, jos­sa työ­nan­ta­ja voi vali­ta neu­vot­te­lee­ko vali­tun edus­mie­hen kans­sa vai neu­vot­te­lee­ko jokai­sen työn­te­ki­jän kans­sa eriksen

  30. Voi­si­ko Lii­an van­ha selit­tää sen, että mik­si nyt liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mat eivät saa samo­ja pai­kal­li­sen sopi­mi­sen oikeuk­sia kuin liit­toi­hin kuuluvat?

    Perus­tus­lain mukaan kak­kien pitäi­si olla lain edes­sä yhdenvertaisia!

    Sep­po Korppoo
    Liit­toi­hin kuu­lu­ma­ton pk-yrittäjä

  31. Vas­ta-argu­ment­te­ja? Mitä on teh­tä­vis­sä pro­ses­sin töni­mi­ses­sä sem­moi­seen suun­taan että koko­py­ra­mi­di muut­tui­si terveemmäksi? 

    Lak­kau­te­taan suu­ry­ri­tyk­siä tuke­va sään­te­ly, kuten elin­kei­no­tuet, laki­sää­tei­set kar­tel­lit, moni­mut­kai­set mää­räyk­set, työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus ja ay-liik­keen juri­di­set etuoikeudet.

  32. Ensi­lu­ke­mal­la Jarin kom­ment­ti kuu­los­taa hie­nol­ta; mik­si tukea menes­ty­jiä, jot­ka kui­ten­kin aina menestyvät?Tämä kom­ment­ti menee kui­ten­kin useas­ta syys­tä reip­paas­ti ohi maalin:1) Voi­ko menes­ty­jän ennustaa?

    Itse tul­kit­sin Jarin kom­men­tin hie­man eri taval­la: jos epä­on­nis­tu­neil­le 95%:lle yrit­tä­jä­na­luis­ta oli­si tar­jol­la edes osit­tain vas­taa­van­lai­nen suo­ja­verk­ko kuin palk­ka­työ­läi­sel­le, pal­jon useam­pi uskal­tai­si kokeil­la siipiään.

    Vaik­ka olen­kin samaa miel­tä sii­tä että jos joku onnis­tuu ris­ki­no­tos­saan, hänel­tä ei pidä verot­taa/­sää­del­lä/­by­ro­ka­tia-työl­lis­tää pois kaik­kia menes­tyk­sen hedel­miä, tär­keäm­pää nyky­ti­lan­teen kan­nus­tin­nä­kö­kul­mas­ta oli­si löy­tää kei­not olla nitis­tä­mät­tä nii­tä epäonnistujia.

    Itse­ni työl­lis­tä­vä osa jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta on otta­nut kii­tet­tä­väs­ti itsel­leen osan täs­tä vas­tuus­ta: tie­tyil­lä edel­ly­tyk­sil­lä spin-offin perus­ta­jal­la on 2 vuo­den ajan mah­dol­li­suus pala­ta aikai­sem­paan duu­niin­sa, mikä­li bis­nes­idea ei kan­na. Tuo aika riit­tä­nee ‘kuo­le­man­laak­son’ ylit­tä­mi­seen, jos se on k.o. bis­ne­si­deal­la ylitettävissä.

  33. Lii­an van­ha: Yrit­tä­jien väi­te on että luot­ta­mus­mie­hen oli­si olta­va lii­ton jäsen.

    Etkö lue omia lainauksiasi?

    Hen­ki­lös­tö­ryh­mien edus­ta­ji­na ovat joko työ­eh­to­so­pi­muk­sen perus­teel­la valit­tu luot­ta­mus­mies tai työ­so­pi­mus­lain 13 luvun 3 §:n nojal­la valit­tu luottamusvaltuutettu.”

    Mitä­pä luu­let, onko­han työ­eh­to­so­pi­muk­sen perus­teel­la valit­tu luot­ta­mus­mies lii­ton jäsen vai ei? 

    Tun­tuu oudol­ta ettei täl­lai­sen val­heel­li­sen pro­pa­gan­dan jake­luun puu­tua tiedotusvälineissä ?

    Itse sekoi­tat asioi­ta. Edel­li­ses­sä lain­koh­das­sa lukee, että vali­taan luot­ta­mus­mies tai luot­ta­mus­val­tuu­tet­tu. Eli ovat eri asioita

    Jos työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa lukee, että pai­kal­li­nen sopi­mi­nen hoi­de­taan *luot­ta­mus­mie­hen* kans­sa, niin sil­loin pai­kal­li­nen sopi­mi­nen hoi­de­taan luot­ta­mus­mie­hen kans­sa, ei luot­ta­mus­val­tuu­te­tun, jon­kun satun­nai­sen työn­te­ki­jän taik­ka ukko mus­ta­lai­sen kanssa. 

    Kai­kis­sa TES­seis­sä ei näin lue, siel­lä voi myös lukea että pai­kal­lis­ti sovi­taan työn­te­ki­jän kans­sa. Mut­ta mones­sa tes­sis­sä lukee että pai­kal­li­ses­ti sovi­taan luot­ta­mus­mie­hen kanssa.

    Ja kun luot­ta­mus­val­tuu­tet­tu *ei* *ole* luot­ta­mus­mies ja jos luot­ta­mus­mies kuu­luu aina liit­toon, niin kenen kans­sa sovit, ellet liit­toon kuu­lu­van luo­ta­mus­mie­hen kans­sa? Eli on luot­ta­mus­mies­pak­ko, jos halu­aa sopia paikallisesti.

    Ei kai nyt vain tule yllä­tyk­se­nä, että yleis­si­to­via työ­eh­to­so­pi­muk­sia on noudatettava?

  34. Mik­ko Kivi­ran­ta: Itse tul­kit­sin Jarin kom­men­tin hie­man eri taval­la: jos epä­on­nis­tu­neil­le 95%:lle yrit­tä­jä­na­luis­ta oli­si tar­jol­la edes osit­tain vas­taa­van­lai­nen suo­ja­verk­ko kuin palk­ka­työ­läi­sel­le, pal­jon useam­pi uskal­tai­si kokeil­la siipiään. 

    Aloit­ta­val­la yrit­tä­jäl­lä on muis­taak­se­ni kah­den vuo­den suo­ja-aika, jol­loin pää­see “van­hoil­la merii­teil­lä” pal­kan­saa­jan ansio­si­don­nai­sen pii­riin, mikä­li yri­tys­toi­min­ta jou­du­taan lopettamaan.

    (tilan­ne oli tuo 10v sit­ten, en tie­dä mikä on tänään)

  35. Sep­po Korp­poo:
    Voi­si­ko Lii­an van­ha selit­tää sen, että mik­si nyt liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mat eivät saa samo­ja pai­kal­li­sen sopi­mi­sen oikeuk­sia kuin liit­toi­hin kuuluvat?

    Perus­tus­lain mukaan kak­kien pitäi­si olla lain edes­sä yhdenvertaisia!

    Sep­po Korppoo
    Liit­toi­hin kuu­lu­ma­ton pk-yrittäjä

    Hyvin yksin­ker­tais­ta, lais­sa on mää­ri­tel­ty, että työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la voi poi­ke­ta lain minimeistä

    Jos ei ole sopi­mus­ta niin sil­loin nou­da­te­taan lakia.

    Kaik­ki ovat samas­sa ase­mas­sa lain suh­teen, jos halu­aa jous­to­ja voi liit­tyä työehtosopimukseen

    Näin yksin­ker­tais­ta

  36. Sylt­ty: Itse sekoi­tat asioi­ta. Edel­li­ses­sä lain­koh­das­sa lukee, että vali­taan luot­ta­mus­mies tai luot­ta­mus­val­tuu­tet­tu. Eli ovat eri asioita

    Jos alal­la on TES ja yri­tys nou­dat­taa sitä, työn­te­ki­jät valit­se­vat edus­ta­jak­seen luottamusmiehen. 

    Jos alal­la ei ole työ­eh­to­so­pi­mus­ta tai työ­nan­ta­ja ei nou­da­ta sitä, hen­ki­lös­tö voi työ­so­pi­mus­lain perus­teel­la vali­ta edus­ta­jak­seen luottamusvaltuutetun.

    Kysy­mys on vain ter­mi­no­lo­gias­ta, jär­jes­täy­ty­mät­tö­mien työ­nan­ta­jien­kin alai­suu­des­sa toi­mi­vat työn­te­ki­jät voi­vat vali­ta edusmiehen

    Ja työn­te­ki­jät­kin voi­vat olla jär­jes­täy­ty­mät­tö­miä eikä luot­ta­mus­va­lut­tuet­tu ole sil­loin lii­ton jäsenkään

    Luot­ta­mus­val­tuu­tet­tu vali­taan vaa­leil­la tai kokouk­sen pää­tök­sel­lä ja hänel­lä on samat vel­vol­li­suu­det ja oikeu­det kuin luottamusmiehellä

    Luot­ta­mus­val­tuu­te­tun ei tar­vit­se olla min­kään lii­ton jäsen , ei myös­kään työntekijöiden

    http://www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta/tyossa_yrityksessa/henkilostoedustus_tyopaikoilla/mita_eroa_on_luottamusmiehella_ja_luottamusvaltuutetulla

  37. On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että pai­kal­li­ses­sa sopi­mi­ses­sa ja yleis­si­to­vuu­den suh­teen Suo­men talous toi­mii vas­toin Perustuslakia.

    Perus­tus­lain kysei­set koh­dat ovat jokai­sel­le luku­tai­toi­sel­le selvät:

    2 luku, PERUSOIKEUDET

    6 § Yhdenvertaisuus
    Ihmi­set ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.
    Ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa eri ase­maan suku­puo­len, iän, alku­pe­rän, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mie­li­pi­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perusteella.

    13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus
    Jokai­sel­la on yhdis­ty­mis­va­paus. Yhdis­ty­mis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai OLLA KUULUMATTA yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toimintaan. 

    Jos Lii­an van­hal­la tai jol­lain muul­la on toi­sen­lai­nen mie­li­pi­de, odo­tan jän­nit­ty­nee­nä perusteita.

    Sep­po Korp­poo, joka osaa lukeakin

  38. Lii­an van­ha kir­joit­taa: “Luot­ta­mus­val­tuu­te­tun ei tar­vit­se olla min­kään lii­ton jäsen, ei myös­kään työntekijöiden”

    Näyt­tää siis sil­tä, että Luot­ta­mus­val­tuu­te­tun ei tar­vit­se kuu­lua liit­toon, mut­ta jos ei kuu­lu, hän ei saa sopia työ­eh­to­jen suh­teen juu­ri mistään?

    Täs­sä tapauk­ses­sa kysees­sä on täy­sin ihmi­siä har­haan­joh­ta­va huijaus!

    Sep­po Korp­poo, joka ei yhtään tyk­kää huijauksesta.

  39. Sep­po Korp­poo:
    On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että pai­kal­li­ses­sa sopi­mi­ses­sa ja yleis­si­to­vuu­den suh­teen Suo­men talous toi­mii vas­toin Perustuslakia.

    Perus­tus­lain kysei­set koh­dat ovat jokai­sel­le luku­tai­toi­sel­le selvät:

    2 luku, PERUSOIKEUDET

    6 § Yhdenvertaisuus
    Ihmi­set ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.
    Ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa eri ase­maan suku­puo­len, iän, alku­pe­rän, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mie­li­pi­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perusteella.

    13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus
    Jokai­sel­la on yhdis­ty­mis­va­paus. Yhdis­ty­mis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai OLLA KUULUMATTA yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toimintaan. 

    Jos Lii­an van­hal­la tai jol­lain muul­la on toi­sen­lai­nen mie­li­pi­de, odo­tan jän­nit­ty­nee­nä perusteita.

    Sep­po Korp­poo, joka osaa lukeakin

    Ei ay-jär­jes­töön liit­ty­mi­nen ole pakollista

    Työ­eh­to­so­pi­mus sane­lee vain mini­min, jokai­nen voi sol­mia parem­man jos kykenee

    Ja kun työ­eh­to­so­pi­mus on mini­mi niin se kos­kee kaik­kia eikä tar­vi­ta eril­lis­tä lainsäädäntöä

    Ei sii­nä kukaan ole eriar­voi­sem­mas­sa asemassa.

    Tämä on perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan ja oikeus­as­tei­den päätös.

    Koe­ta­pa valit­taa EIt tuo­mi­taan­ko Suo­mi syrjinnästä ?

    1. Perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat ovat kyl­lä minul­le sano­neet, että jos yleis­si­to­vuu­des­ta sää­det­täi­siin nyt, tuli­si suu­ria ongel­mia perus­tus­lain kanssa.

  40. Muu­ta­ma poi­min­to sii­tä miten Viros­sa kan­nus­te­taan teke­mään enem­män töitä:

    - tasa­ve­ro 20%. Jos teet pari yli­mää­räis­tä tun­tia, saat edel­leen palk­kaa kah­del­ta yli­mää­räi­sel­tä tun­nil­ta (ts. ei iske 50% mar­gi­naa­li­ve­ro päälle

    - yri­tys­ve­ro 0%. Jos yrit­tä­jä­nä teet kate­va­rauk­sia tule­viin inves­toin­tei­hin, ei tar­vit­se alkaa kikkailemaan

    - alle 40.000e yri­tyk­sil­lä ALV 0%. Jos toi­min­ta on pie­ni­muo­tois­ta, ei tar­vit­se mureh­tia joka kuu­kausi ALV ilmoi­tuk­sis­ta tai maksuista


    Huo­mio­nar­vois­ta on mie­les­tä­ni sekin, että Viros­sa oli alun­pe­rin 26% tasa­ve­ro — tätä on las­ket­tu jat­ku­vas­ti ja nyt se on enää 20%. 

    Viron työt­tö­myys­pro­sent­ti on 6,1 %, talous­kas­vu 3,3 % ‑jul­ki­nen vel­ka 10% BKT:sta.

    Viron mal­li on hyvä esi­merk­ki moder­nis­ta yhteis­kun­nas­ta, johon Suo­men­kin pitäi­si pyrkiä.

    Esi­mer­kik­si se voi vai­kut­taa sii­hen että kokee­ko työn­te­ki­jä mie­lek­kääk­si teh­dä muu­ta­man yli­työ­tun­nin jos hänen palk­kan­sa puto­aa näi­den tun­tien ajak­si 20% alas­päin. Mar­gi­naa­li­ve­ro voi olla 50%, toi­saal­ta eri­lais­ten etuuk­sien menet­tä­mi­sen kaut­ta se voi olla huo­mat­ta­vas­ti enem­män­kin kes­ki­tu­loi­sel­la perheellä.

    Huo­mat­ta­vaa mie­les­tä­ni on sekin, että vero­tuk­sen las­ke­mi­nen mah­dol­lis­tai­si myös palk­ko­jen las­ke­mi­sen ilman että työn­te­ki­jöi­den net­to­palk­ka muut­tuu. Esi­mer­kik­si lää­kä­rei­den ja lukui­sien mui­den kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen palk­kaa voi­tai­siin las­kea ja samal­la käteen jää­vää osuus voi­si jopa nousta.

    Ehkä Sipi­län yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa oli jotain täm­möis­tä ide­aa, mut­ta hän ehkä lähes­tyi sitä vää­rän­tyyp­pi­sel­lä vies­tin­näl­lä — hän ikään­kuin lupa­si alen­taa vero­ja JOS nöyr­ryt­te las­ke­maan palkkoja.

    http://yle.fi/uutiset/sipila_jos_yhteiskuntasopimus_saadaan_tuloverotus_kevenee_miljardilla/8021274

    Jos lupaus oli­si ollut jotain sem­mois­ta kuin “käteen jää­vä pal­kan osuu­te­si ei las­ke. Me las­kem­me vero­ja, las­ke­kaa te palk­ko­ja.” — niin se oli­si ehkä voi­nut men­nä läpi

  41. Joo, unoh­tui — se nos­taa työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta 9% lisää sivu­ku­lu­ja => mitä­hän tuo nyt sit­ten oikein vai­kut­taa? Kokei­len las­kea, jos menee vää­rin saa huomauttaa.

    Riip­puu vähän palk­ka­sum­mas­ta. Jos on 3 299 /kk palk­kaus, Suo­mes­sa on 31,1% veroas­te + sivu­ku­lut 24% 

    Viros­sa taas saman­suu­rui­ses­ta pal­kas­ta 20% veroas­te ja sivu­ku­lut 33%.

    Viros­sa pal­kan­saa­ja sai­si täl­löin käteen 2639.2 EUR, mut­ta työ­nan­ta­ja mak­saa 4321.69 EUR

    Suo­mes­sa pal­kan­saa­ja sai­si noin 2276.31. Mut­ta työ­nan­ta­ja mak­saa 4090.76 EUR

    Jot­ta työ­nan­ta­jan kulut pysyi­si­vät sama­na, Viros­sa pal­kan pitäi­si siis olla pie­nem­pi, n. 3075 jos­ta menee tasa­ve­ro­na 20% — työn­te­ki­jäl­le jää sil­ti käteen 2460 EUR. Eli enem­män kuin Suomessa?

    Jos Suo­mes­sa työn­te­ki­jä haluai­si käteen tuon 2460 EUR niin palk­kaa pitäi­si nos­taa — jos mar­gi­naa­li­ve­ro on 47,2 palk­kaa pitää nos­taa n. 347 eur (184 / 0.53 ) eli Suo­ma­lai­sen pal­kan pitäi­si olla noin 3646 kun Viros­sa riit­tää tuo 3075, mut­ta se ei ota vie­lä sivu­ku­lu­ja huomioon.

    — tar­kas­tus­las­kel­ma —

    Suo­mi -> 3646 palk­ka *(1- 0.326) => 2457 käteen
    sivu­ku­lut 3646 * 0.24 -> 875
    yhteen­sä 4521

    Viro -> 3075 palk­ka *(1- 0.2) => 2460 käteen
    sivu­ku­lut 3075 * 0.33 -> 1014
    yhteen­sä 4089

    Okei, toi on aika kar­kea las­kel­ma ja muut­tuu sen mukaan pal­jon­ko tie­naa. Lisäk­si se ei huo­mioi mitään tulon­siir­to­ja yms. Voi­han olla, että Suo­mes­sa saa­daan vero­ra­hoil­le enem­män vastinetta.

    Aina­kin tuol­la las­kel­mal­la sain siis tuom­moi­sen 2460 käteen jää­vän tulo­ta­voit­teen erok­si 432 Viron hyväk­si työn­tan­ta­jan näkökulmasta.

    Työn­te­ki­jän näkö­kul­mas­ta mar­gi­naa­li­ve­ro taas on 47% Suo­mes­sa ja 20% virossa.

    Mut­ta tuo pitäi­si las­kea vähän eri sum­mil­la. Unoh­tui­ko jotain ja meni­kö jotain vää­rin? Käy­tin näi­tä lähteitä:

    https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/
    http://sireeni.kailottaa.fi/mallia-viron-talousihmeesta/

    Jäl­kim­mäi­nen on kriit­ti­nen Viron mal­lia koh­taan, joten arve­lin että siel­lä ei aina­kaan ole suu­ren­nel­tu Suo­men sivu­ku­lu­ja suh­tees­sa Viroon. Mut­ta en tie­dä ovat­ko nuo luvut oikeita.

  42. Lii­an van­ha kir­joit­taa: “Työ­eh­to­so­pi­mus sane­lee vain mini­min, jokai­nen voi sol­mia parem­man jos kyke­nee. Ja kun työ­eh­to­so­pi­mus on mini­mi niin se kos­kee kaik­kia eikä tar­vi­ta eril­lis­tä lain­sää­dän­töä. Ei sii­nä kukaan ole eriar­voi­sem­mas­sa asemassa”

    En tie­dä kuin­ka mon­taa Lii­an van­ha pysyy täs­sä har­haut­ta­maan, mut­ta ei aika­kaan minua.

    Perus­te­lut:

    Joi­den­kin työ­eh­to­so­pi­mus­ten koh­dal­la on mah­dol­lis­ta teh­dä pai­kal­li­sia jous­to­ja. Tämä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta vain jos sopi­ja­puo­li­na ovat lii­toi­hin kuuluvat.

    Siis jos ei kuu­lu liit­toi­hin, jous­to­ja ei ole mah­dol­lis­ta tehdä.

    Toi­saal­ta Perus­tus­lain 2/6 § Yhden­ver­tai­suus: Ihmi­set ovat YHDENVERTAISIA lain edessä.

    Sik­si en miten­kään voi ymmär­tää sel­lais­ta väi­tet­tä, että täs­sä ei oli­si aivan sel­vää ris­ti­rii­taa perus­tus­lain PERUSOIKEUKSIEN kannalta.

    Vaik­ka en ole­kaan juris­ti, koen nykyi­sen lait­to­man tilan­teen var­sin­kin pk-sek­to­rin kan­nal­ta täy­sin kestämättömäksi.

    Olen konein­si­nöö­ri: Jos suun­nit­te­li­sin koneen Lii­an van­han mukai­sel­la logii­kal­la, sii­tä konees­ta kuu­lui­si iso pamaus ja kier­to­kan­ki len­täi­si kyl­jes­tä ulos.

    En voi muu­ta kuin tode­ta, että Suo­men talous­ko­nees­ta on nyt len­tä­nyt jär­ki koko­naan ulos ja kes­kus­te­lu aihees­ta on täy­sin irron­nut todellisuudesta.

    Jos meni­sin asiak­kaa­ni eteen puhu­maan Lii­an van­han tyy­lis­tä tuu­baa, asia­kas heit­täi­si minut nis­ka-per­seel­lä ulos.

    Sep­po Korp­poo, joka tais­te­lee talous­so­dan etu­rin­ta­mal­la ja toi­voo koti­rin­ta­man ihmi­sil­tä edes perus­tus­lain PERUSOIKEUKSIEN kunnioittamista

  43. Lii­an van­ha: Ja kun työ­eh­to­so­pi­mus on mini­mi niin se kos­kee kaik­kia eikä tar­vi­ta eril­lis­tä lainsäädäntöä
    Ei sii­nä kukaan ole eriar­voi­sem­mas­sa asemassa.

    Sikä­li ihmi­set ovat eriar­voi­ses­sa ase­mas­sa, että hei­hin sovel­le­taan eri työ­eh­to­so­pi­muk­sia ja ne poik­kea­vat toi­sis­taan. Ja jos työ­nan­ta­ja haluai­si käyt­tää yhtä työ­eh­to­so­pi­mus­ta ja työn­te­ki­jä tois­ta, kum­pi on oikeas­sa? Ja kuka saa mää­rit­tää, mikä on työn­te­ki­jän luo­ki­tus, jon­ka perus­teel­la mini­mi­palk­ka mää­räy­tyy? Sekin lie­nee kiel­let­tyä, että työn­te­ki­jät perus­tai­si­vat oman lii­ton ja sopi­si­vat yri­tyk­sen kans­sa oman TES:n, jos alal­la on yleis­si­to­vak­si mää­rät­ty TES.

  44. Perus­te­lut:
    Joi­den­kin työ­eh­to­so­pi­mus­ten koh­dal­la on mah­dol­lis­ta teh­dä pai­kal­li­sia jous­to­ja. Tämä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta vain jos sopi­ja­puo­li­na ovat lii­toi­hin kuuluvat.
    Siis jos ei kuu­lu liit­toi­hin, jous­to­ja ei ole mah­dol­lis­ta tehdä.

    Heh , eipä ole tul­lut vas­taan työ­eh­to­so­pi­mus­ta, jos­sa kiel­let­täis­sin mini­miä parem­mat ehdot.

    Virkaehtosopi,ukset ovat olleet jäyk­kiä, mut­ta eipä kukaan kele­tä­nyt anta­mas­ta parem­min pal­kat­tua virkaa

    Ja kun aloi­tin val­tiol­la yli 40 vuot­ta sit­ten niin palk­ka muo­dos­tui yli 50 % hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta lisistä.Niinpä kai­kil­la oli eri palk­ka ja palk­ka­tau­luk­ko oli sama vain perus­pal­kan osalta

    Mut­ta lop­pu­tu­le­ma oli, että palk­ka mää­räy­tyi hne­ki­lö­koh­tai­ses­ti eikä jon­kun TES mukai­ses­ti kuin perus­pal­kan osalta

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat ovat kyl­lä minul­le sano­neet, että jos yleis­si­to­vuu­des­ta sää­det­täi­siin nyt, tuli­si suu­ria ongel­mia perus­tus­lain kanssa.

    Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on käsi­tel­lyt ja hyväk­sy­nyt lain, joten asia­han on käsi­tel­ty aika­naan siellä

    Ja työ­na­na­ta­ja voi vali­ta, mitä sopi­mus­ta nou­da­te­taan, joten työ­na­na­ta­ja voi pit­käl­le mää­ri­tel­lä mil­lai­sia ehto­ja noudatetaan

    Aikai­sem­min tes-sopi­muk­set oli­vat yri­tys­koh­tai­sia, mut­ta työ­nan­ta­jat ovat halun­neet vähen­tää pai­kal­lis­ta sopimista

    Hyvä esi­merk­ki on Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­ne, Osmo­kin halusi kai­kin kei­noin eroon talo­koh­tai­ses­ta sop­pa­ris­ta ja tilal­le AKTn sopparin

    Poli­tiik­ka on poli­tiik­kaa ja poli­tii­kas­sa­kin kul­je­taan muo­ti­vir­taus­ten mukaan.

    Nyt on muo­tia hei­ken­tää työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja ja oikeuksia

    1. Se on käsi­tel­ty 1070-luvul­la aivan toi­sen peru­tus­lain voi­mas­sa olles­sa. En myös­kään ole var­ma, että laki meni sil­loin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kautta.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat ovat kyl­lä minul­le sano­neet, että jos yleis­si­to­vuu­des­ta sää­det­täi­siin nyt, tuli­si suu­ria ongel­mia perus­tus­lain kanssa.

    Täy­tyy sen ver­ran tode­ta, että niin oikeus-kuin talous­tie­teen “asian­tun­ti­jat ” ovat aika hel­pos­ti ostet­ta­vis­sa ja vas­taus riip­puu min­kä lei­rin edus­ta­ja hän on

    Aikoi­naan kun minua ja kol­le­go­ja yri­tet­tiin teh­dä vir­ka­mie­hik­si , olin yhdis­tyk­sem­me hal­li­tuk­ses­sa ja saim­me kol­le­gan kans­sa teh­tä­väk­si hank­kia mei­dän näke­myk­siä tuke­va lausunto.

    Niin­pä otin yhteyt­tä tun­net­tuun perus­tus­la­ki pro­fes­so­riin ja hän ker­toi oitis hin­nan lausunnolle

    Ja pääl­le kysyi halusim­me­ko vir­ka­mies­a­se­maa tuke­vaan lausun­toa vain päinvastaista.

    Sama asia voi­daan tul­ki­ta mak­sa­jan pyyn­nön mukaan.

    Sen vuok­si oli­si hyvä kysyä, kuka on her­ran rahoit­ta­ja, se selit­tää usein lausun­non anta­jan mitiivin

  47. Lii­an van­ha: Jos alal­la on TES ja yri­tys nou­dat­taa sitä, työn­te­ki­jät valit­se­vat edus­ta­jak­seen luottamusmiehen. 

    Eli nyt kään­sit kelk­kaa­si 180 astet­ta ja väi­tät, että yleis­si­to­vil­la TES-aloil­la on luottamusmiespakko.

    Hoh hoi­jak­kaa.

    Koko kom­ment­ti­si on muu­ten­kin ihan täyt­tä puu­ta­hei­nää. Luot­ta­mus­mies­tä ei tar­vi­ta joka iki­seen yri­tyk­seen, ei edes vaik­ka “yri­tys nou­dat­tai­si työ­eh­to­so­pi­mus­ta”. Miten­kä­hän alal­la, jol­la on yleis­si­to­va TES, edes voi­si toi­mia muuten?

    Jos alal­la ei ole työ­eh­to­so­pi­mus­ta tai työ­nan­ta­ja ei nou­da­ta sitä, hen­ki­lös­tö voi työ­so­pi­mus­lain perus­teel­la vali­ta edus­ta­jak­seen luottamusvaltuutetun.

    Voi sen vali­ta, vaik­ka alal­la oli­si yleis­si­to­va TES.

    Kysy­mys on vain terminologiasta

    Laki­tek­ni­sis­sä ja sopi­mus­asiois­sa ter­meil­lä on aika suu­ri mer­ki­tys. Tääl­lä netis­sä voi hei­tel­lä mitä vain, mut­ta kun läh­de­tään asioi­ta oikeas­ti kat­so­maan, kat­so­taan suu­ren­nus­la­sil­la mitä eri lakei­hin ja sopi­muk­siin on kirjoitettu.

    Luot­ta­mus­val­tuu­tet­tu vali­taan vaa­leil­la­tai kokouk­sen pää­tök­sel­lä ja hänel­lä on samat vel­vol­li­suu­det ja oikeu­det kuin luottamusmiehellä

    Vain niil­lä aloil­la, jois­sa työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa ei ole mää­ri­tel­ty että pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta hoi­taa LUOTTAMUSMIES.

    Sinun on ihan tur­ha lin­ka­ta Aka­van sivuil­le, kos­ka Aka­van pj Fjä­der on *itse* *hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti* *toden­nut*, että pai­kal­lis­ta sopi­mus­ta hoi­taa luot­ta­mus­mies, ei luotamusvaltuutettu.

    Sopi­mi­nen vil­leis­sä yri­tyk­sis­sä yleis­si­to­vien tes­sien mukaan on men­tä­vä luot­ta­mus­mie­hen kaut­ta. Muu­ta emme hyväk­sy. #pai­kal­li­nen sopiminen”

    - Stu­re Fjäder

    Kos­ka ei ole mitään miel­tä väi­tel­lä hen­ki­lön kans­sa joka ei asias­ta mitään ymmär­rä, jätän asian käsit­te­lyn omal­ta osal­ta­ni tähän.

    https://twitter.com/sfjder/status/722815911862923264

  48. Suo­me­sa perus­tus­la­ki kos­kee vain “ihmi­soi­keus­hump­paa” eli todel­li­suu­des­ta irtaan­tu­neet lakius­ko­vai­set halua­vat antaa huu­me­dii­le­reil­le mah­dol­li­suu­det teh­dä bis­nes­tä van­ki­lois­ta ja niin edelleen. 

    Samo­jen asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä perus­tus­la­kiin samal­la taval­la kir­joi­te­tuil­la elin­kei­no­va­pau­del­la taik­ka sopi­mus­va­pau­del­la voi pyyh­kiä persettänsä.

  49. Lii­an van­ha: Meni pie­leen, tuos­ta 3300 euron pal­kas­ta menee veroa 21 % ja lisä­tu­los­ta 38 %

    Vero­pro­sen­tin lisäk­si tulee mui­ta­kin mak­su­ja. Jos siis ver­tail­laan Suo­mea ja Viroa pitää ottaa nekin mukaan.

    Mut­ta olet oikeas­sa, että jotain meni pie­leen, nimit­täin se että en huo­man­nut että nois­sa kuu­kausi­tu­lois­sa on jyvi­tet­ty­nä loma­ra­hat mukaan, eli kuu­kausi­tu­lo X vas­ta­si vuo­si­tu­loa X*12,5 eli ver­tai­lu ei noil­ta osin men­nyt oikein.

    Eli, kun tuon huo­mioi, tuos­sa tulee hie­man mata­lam­pi vero­pro­sent­ti Suo­mel­le — Eli siis tuo vero n. 30.4% koos­tuu tuos­sa las­ku­ris­sa näis­tä asiois­ta: [1]

    - val­tion tulovero,
    — kes­ki­mää­räi­nen kun­nal­lis­ve­ro 19,87 prosenttia,
    — kes­ki­mää­räi­nen kir­kol­lis­ve­ro 1,43 prosenttia,
    — Yle-vero, 0,68 % tulo­jen yhteismäärästä
    — pal­kan­saa­jan TyEL-mak­su 5,7 pro­sent­tia (alle 53-vuo­tias työntekijä),
    — työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su 1,15 prosenttia,
    — sai­raus­va­kuu­tuk­sen sai­raan­hoi­to­mak­su 1,3 ja päi­vä­ra­ha­mak­su 0,82 prosenttia

    Eli nuo ovat mak­sut jot­ka vähen­ne­tään suo­raan palk­kao­sas­ta, lisäk­si työ­nan­ta­ja mak­saa lisää pääl­le [2].

    Kun tuo huo­moi­daan niin ero kape­nee, en jak­sa uudes­taan las­kea mut­ta noin pro­sen­tin heit­to vas­taa tuo­ta 400 euron eroa min­kä sain — eli tuos­sa palk­ka­luo­kas­sa pitäi­si olla aika sama työl­lis­tää­kö Viros­sa vai Suomessa.

    Vai­kut­tai­si sil­tä kui­ten­kin, että Viron sys­tee­mi suo­sii hie­man enem­män sem­mois­ta kes­ki­tu­lois­ta ihmis­tä, kun Suo­men sys­tee­mi taas hel­pot­taa mata­la­palk­kais­ten elä­mää, mut­ta tekee kor­keas­ti pal­kat­tu­jen elä­mäs­tä haas­ta­vam­paa. Esim. Viros­sa palk­ka­luo­kas­sa 25000/vuosi ei ole enää juu­ri­kaan eroa kun taas jos­sain len­to­kap­tee­nin palk­ka­ta­so­luo­kas­sa Viron veroas­te on hur­jas­ti matalampi.

    Se onkin sit­ten vai­keam­pi kysy­mys miten asioi­den pitäi­si olla. Mut­ta täs­sä koh­das­sa ver­tai­lun tulos oli tasapeli.

    [1] https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/Palkansaajan-tuloverolaskuri-2016/
    [2] https://www.palkkaus.fi/Cms/Article/tyonantajan_sivukulut

  50. Yleis­si­to­vuus on sää­det­ty alun­pe­rin elin­kei­noe­lä­män jär­jes­tö­jen halus­ta, kos­ka sil­lä halut­tiin hil­li­tä 1970-luvul­la ja sitä ennen esiin­ty­nyt­tä run­sas­ta lak­koi­lua. Har­me­ja tuot­ti­vat myös radi­kaa­lit kom­mu­nis­tien “kumouk­sel­li­set” ammat­ti­lii­tot, jot­ka oli­vat her­kem­piä myös työ­maa­sa­bo­taa­sei­hin ja joi­den kan­na­tus­ta halut­tiin kit­keä. Kat­so­kaa, mis­sä tilas­sa Rans­ka on nyt!

    Niin työn­te­ki­jä- kuin työ­nan­ta­ja­lii­tot­kaan eivät saa oma-aloit­tei­ses­ti julis­taa sopi­mus­ta yleis­si­to­vak­si, vaan edel­ly­tyk­se­nä on mel­kein aina se, että työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa on muka­na alan työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien enem­mis­tö liit­to­jä­se­nyyk­sien­sä mukaan ja yleis­si­to­vuu­den vah­vis­taa joko lau­ta­kun­ta tai vali­tus­pro­ses­sin jäl­keen työtuomioistuin.

    Mitä tulee jär­jes­täy­ty­mät­tö­miin yri­tyk­siin, jär­jes­täy­ty­mät­tö­myys on yrit­tä­jän oma valin­ta, jos­sa hän tie­toi­ses­ti ottaa ris­kin jou­tu­mi­ses­ta yksin sel­vit­te­le­mään rii­ta­ti­lan­tei­ta itse­ään huo­mat­ta­vas­ti vah­vem­paa ammat­ti­liit­toa vastaan.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se on käsi­tel­ty 1070-luvul­la aivan toi­sen peru­tus­lain voi­mas­sa olles­sa. En myös­kään ole var­ma, että laki meni sil­loin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan kautta. 

    Yhdis­ty­mis­va­pau­des­ta sää­de­tään nykyi­sen perus­tus­lain 13 § 2. momen­tis­sa. Jos­ta­kin syys­tä amma­til­li­nen jär­jes­täy­ty­mi­nen on halut­tu mai­ni­ta jopa erikseen:

    Jokai­sel­la on yhdis­ty­mis­va­paus. Yhdis­ty­mis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lu­mat­ta yhdis­tyk­seen ja osal­lis­tua yhdis­tyk­sen toi­min­taan. Samoin on tur­vat­tu amma­til­li­nen yhdis­ty­mis­va­paus ja vapaus jär­jes­täy­tyä mui­den etu­jen valvomiseksi.

  52. Kun yli­opis­tot lak­ka­si­vat ole­mas­ta viras­to­ja, niin samas­sa käsi­tel­tiin yli­op­pi­las­kun­tien pak­ko­jä­se­nyyt­tä opis­ke­li­joil­le. Huo­li­mat­ta nykyi­ses­tä perus­tus­lais­ta pak­ko­jä­se­nyys kat­sot­tiin perus­tus­lain yhdis­ty­mis­va­pau­den mukai­sek­si. Suo­men ongel­ma on riip­pu­mat­to­man oikeus­is­tui­men puut­tu­mi­nen perus­tus­la­ki­asiois­sa. Jos joku ei näe ongel­maa sii­nä, että poliit­ti­ses­ti vali­tut kan­san­edus­ta­jat tul­kit­se­vat perus­tus­la­kia ja äänes­tä­vät mah­dol­li­ses­ti valio­kun­nas­sa yhtä kan­taa ja salis­sa tois­ta, niin sil­le ei voi mitään. 

    Sep­po Kop­prool­le sen ver­ran, että lait Suo­mes­sa sää­tää edus­kun­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä ja lake­ja val­mis­te­le­vat minis­te­riöt ja edus­kun­nan valio­kun­nat. Jos lakia yhdis­ty­mis­va­pau­des­ta halu­taa muut­taa niin onko mie­les­tä­si oikea paik­ka asian muut­ta­mi­seen a) edus­kun­ta b) Osmon palsta?

    Perus­tus­lais­sa sitä pait­si lukee: “Ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa eri ase­maan”. Hyväk­syt­tä­vä perus­te on mm. se, että asias­ta sää­de­tään laki, joka on oikeas­ti perus­tus­lain vas­tai­nen, mut­ta kun sen on perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta hyväk­sy­nyt, niin se on sit­ten niin. Tasa-arvo­lain vas­tai­nen on mm. mies­ten pakol­li­nen ase­pal­ve­lus, mut­ta kun on oikein pykä­lä sää­det­ty sii­tä että ei ole, niin edel­leen mie­het pako­te­taan ja nai­sil­le on vapaus valita. 

    Lain­sää­tä­mi­nen ja ‑tul­kin­ta eli sovel­ta­mi­nen on sosi­aa­li­nen kon­struk­tio eikä oikeus­tie­de ole oikea tie­de vaan lähin­nä has­sua jutustelua.

  53. Mik­ko Num­me­lin:
    Yleis­si­to­vuus on sää­det­ty alun­pe­rin elin­kei­noe­lä­män jär­jes­tö­jen halusta

    Höp­sis­tä. Se oli ene­män vahin­ko kuin mitään muu­ta ja vasem­mis­toe­nem­mis­töi­sen edus­kun­nan tempaus.

    Mitä tulee jär­jes­täy­ty­mät­tö­miin yri­tyk­siin, jär­jes­täy­ty­mät­tö­myys on yrit­tä­jän oma valin­ta, jos­sa hän tie­toi­ses­ti ottaa ris­kin jou­tu­mi­ses­ta yksin sel­vit­te­le­mään rii­ta­ti­lan­tei­ta itse­ään huo­mat­ta­vas­ti vah­vem­paa ammat­ti­liit­toa vastaan.

    Niin ja “ainoas­taan valkoisille”-vessa ei syr­ji ketään, kos­ka ei-val­koi­set voi­vat teh­dä tar­peen­sa sen viereen.

    Luot­ta­mus­mies­pak­ko sotii perus­tus­lain yhdis­ty­mis­va­paut­ta vas­taan, kos­ka ei-jär­jes­täy­ty­nei­den työ­nan­ta­jien, joil­la on ei-jär­jes­täy­ty­nei­tä työn­te­ki­jöi­tä, on sil­ti nou­de­tet­ta­va yleis­si­to­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta, mut­ta eivät voi har­ras­taa pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta (mikä­li TES vaa­tii luottamusmiehen). 

    Mut­ta hei, kyl­lä minä tie­dän että Suo­mes­sa elin­kei­no­va­pau­del­la ja yhdis­ty­mis­va­pau­del­la voi oikeas­ti pyyh­kiä per­seen­sä, un puhu­taan korporaatioista.

  54. Ano­ny­mous: Jos lakia yhdis­ty­mis­va­pau­des­ta halu­taa muut­taa niin onko mie­les­tä­si oikea paik­ka asian muut­ta­mi­seen a) edus­kun­ta b) Osmon palsta? 

    a) ei todellakaan
    b) ei tietenkään

    oikea vas­taus:

    c) TUPO-neu­vot­te­lui­den kabinetit

    Mitä ihemt­tä oikein kuvittelit?

  55. Mik­ko Num­me­lin tuos­sa edel­lä kir­joit­ti: “… nykyi­sen perus­tus­lain 13 § 2. momen­tis­sa.… Samoin on tur­vat­tu amma­til­li­nen yhdis­ty­mis­va­paus ja VAPAUS JÄRJESTÄYTYÄ MUIDEN ETUJEN VALVOMISEKSI.”

    Mitä­hän nämä “muut” sit­ten oikein ovat, joi­den etua amma­til­li­set yhdis­tyk­set saa­vat Suo­men perus­tus­lain mukaan valvoa?

    Kuu­lu­vat­ko nii­hin esi­mer­kik­si Suo­men edus­kun­ta ja hal­li­tus, entä oikeus­lai­tos, ja miten on sit­ten Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan laita?

    Voi­si­ko esi­mer­kik­si Nak­ki­lan Kun­ta-Alan ammat­tiyh­dis­tys ruve­ta val­vo­maan Suo­men pre­si­den­tin etuja?

    Voi­si­ko esi­mer­kik­si vapaa Suo­men kan­sa­lai­nen Sep­po Korp­poo kiel­täy­tyä sii­tä, että hänen etu­jaan val­voo lupaa kysy­mät­tä joku ulko­par­la­men­taa­ri­nen, pri­vaat­ti-poru­kan perus­ta­ma ammat­tiyh­dis­tys, jon­ka kans­sa hän ei halua olla mis­sään tekemisissä?

    Insi­nöö­ri rupe­aa nyt epäi­le­mään sil­tä, että täs­sä ay-asias­sa mones­sa pääs­sä ovat mut­te­rit ihan löysällä.

    Sep­po Korp­poo, joka toi­voo ole­van­sa täs­sä asias­sa ihan väärässä?

  56. Mikä mer­ki­tys kiky-sopi­muk­sel­la on?

    Sitä voi pitää kol­mi­kan­nan ja ay-liik­keen tor­jun­ta­voit­to­na Suo­men sisäi­ses­sä valtataistelussa.

    Mitä vas­taan ja min­kä puo­les­ta kol­mi­kan­ta ja ay-lii­ke sit­ten oikein sotivat?

    Maan hal­li­tus ja suu­ry­ri­tyk­sem­me puo­lus­tau­tu­vat ay-liik­keen yleis­lak­ko-ukauk­sia vas­taan ja ay-lii­ke puo­lus­taa ulko­par­la­men­taa­ris­ta val­ta-ase­maan­sa Suo­men kan­saa edus­ta­vaa hal­li­tus­ta, sekä suu­rin­ta vapaan talou­den työ­nan­ta­jaa, kp-sek­to­ria vas­taan, joka luo 90% uusis­ta työpaikoista.

    Kuka sit­ten hävi­si tämän taistelun?

    Tämän tais­te­lun hävi­si­vät Suo­men 500 000 työ­tön­tä + yli mil­joo­na hei­dän läheis­tään, sekä Suo­men yrit­tä­jät, joil­le kaik­ki mer­ki­tyk­sel­li­set asiat ovat edel­leen luot­ta­mus­mies­lu­kon takana.

    Ket­kä sit­ten voit­ta­vat ja häviä­vät koko sodan?

    Glo­baa­lin talous­so­dan voit­ta­vat kil­pai­lu­ky­kyi­set maat ja yhtiöt, kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mät häviävät.

    Suo­mes­sa voit­ta­jia ovat jo ulko­mail­le karan­neet suur-yri­tyk­sem­me ja par­haat pk-yri­tyk­sem­me, jot­ka kan­sain­vä­lis­ty­vät nopeasti.

    Häviä­jiä ovat ay-lii­ke ja sel­lai­set yri­tyk­set, jot­ka jää­vät Suo­men hir­mu­ve­ro­tuk­sen, pykä­lä­vii­da­kon ja maa­il­man jäy­kim­pien työ­mark­ki­noit­ten armoil­le. Yleis­si­to­vuus tulee maan edun vas­tai­se­na häviämään.

    Häviä­jä­nä on nyky­me­nol­la myös koko Suo­men kan­sa, mis­tä on todis­tee­na hir­mui­se­na jat­ku­va velan­ot­tom­me ja luot­to­luo­ki­tuk­sien las­kut, sekä 2,6 %n pudo­tus vien­nin volyymissa.

    Suo­mi on kun iso lai­va, joka ajaan täyt­tä vauh­tia koh­ti jää­vuor­ta, mut­ta mat­kus­ta­jat vain juh­li­vat kuin vii­meis­tä päi­vää ja suun­nan muu­tos­ta halua­va kap­tee­ni on lai­tet­tu kolmikanta-rautoihin.

    Sep­po Korp­poo, pk-yrit­tä­jä, 40 vuot­ta talous­so­dan eturintamapalvelua

  57. Suo­meen kai­va­taan nyt perus­tus­lain mukais­ta vapaa­ta pai­kal­li­sen sopi­mi­sen jär­jes­tel­mää. Sitä kaut­ta saa­daan nopeim­min uusia inves­toin­te­ja ja työ­paik­ko­ja, lisää tuot­ta­vuut­ta ja talouskasvua.

    Vali­tet­ta­vas­ti on todet­ta­va, että tämä ei nyt voi toteu­tua, sil­lä nykyi­sin Suo­men talous perus­tuu laittomuuteen.

    Perus­te­lut:
    1) Nykyi­nen työ­voi­ma­kar­tel­li ja yleis­si­to­vuus ovat perus­tus­lain yhden­ver­tai­suus-pykä­län ja yhdis­ty­mis­va­pau­den vas­tai­sia (2 luku Perus­oi­keu­det, 6 § ja 13 §).
    2) Pai­kal­li­sen sopi­mi­sen luot­ta­mus­mies-pak­ko on lai­ton, samoin perus­tein kuin 1)
    3) Aivan eri­tyi­ses­ti jär­jes­täy­ty­mät­tö­miä pk-yri­tyk­siä koh­del­laan lain­vas­tai­ses­ti, vaik­ka ne luo­vat 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta ja vas­taa­vat yli 50%sta BKTstamme.
    4) Lait­to­mis­ta lakois­ta tule­vat sakot ovat niin mata­lia, että ne ovat perus­tus­lain omai­suu­den suo­ja ‑pykä­län lain­vas­tai­sia (2 luku Perus­oi­keu­det, 15 §). Oikeus­val­tion peri­aa­te pitää olla se, että lait­to­maan tekoon ryh­ty­vä jou­tuu kor­vaa­maan aiheut­ta­man­sa vahin­gon. Nyt näin ei ole asianlaita.
    5) Val­tion nykyi­nen hol­ti­ton velan­ot­to on EUn Vakaus- ja kas­vuso­pi­muk­sen vastainen.

    Kai­kil­le pitää olla sel­vää, että nykyi­nen tilan­ne on kestämätön:

    Se on aiheut­ta­nut 500 0000 ihmi­sen työt­tö­myy­den, jos­ta kär­si­vät myös hei­dän yli mil­joo­na läheis­tään, sekä maan kil­pai­lu-kyvyt­tö­myy­den ja hir­mui­sen velan­o­ton, joka jää las­tem­me ja hei­dän las­ten­sa maksettavaksi.

    HS-artik­ke­lis­saan 4.6 “Perus­tus­la­ki on oikeus­val­tion kivi­jal­ka” oikeus- ja työ­mi­nis­te­ri Jari Lind­ström kir­joit­ti, että perus­tus­la­kia tulee vaa­lia var­sin­kin nyt kun Suo­men itse­näi­syy­den juh­la­vuo­si lähestyy.

    Toi­vot­ta­vas­ti edel­lä mai­ni­tut asiat saa­daan nopeas­ti kun­toon niin, että kaik­ki Suo­men kan­sa­lai­set voi­vat viet­tää itse­näi­syy­tem­me 100-vuo­ti­sa­juh­laa perus­tus­la­kian­sa kun­nioit­ta­vas­sa maassa.

    Sep­po Korp­poo, pk-yrit­tä­jä ja isänmaanystävä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.