Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.5.2016

Viras­ton toi­min­ta­suun­ni­tel­ma, talous­ar­vio­eh­do­tus ja taloussuunnitelmaehdotus

Viras­to esit­tää raa­min ylit­tä­mis­tä 650 000 eurol­la. Tämä on minus­ta perus­te­lua, kos­ka raken­ta­mi­sen mää­rää on tar­koi­tus nos­taa, eikä suun­nit­te­lua ole tar­koi­tus huonontaa.

Teki­si mie­li ehdot­taa toi­mis­to­ra­ken­ta­mis­ta kos­ke­vaan koh­taan, että kun toi­mis­to­ne­liöi­den mää­rä hen­ki­löä koh­den on voi­mak­kaas­sa las­kus­sa, on syy­tä suh­tau­tua myön­tei­ses­ti joi­den­kin toi­mis­to­jen muut­ta­mi­seen asun­noik­si joko remon­toi­mal­la talo tai pane­mal­la se nurin.

Var­tio­saa­ren osayleiskaava

Pöy­däl­tä. Asia selos­tet­tu kak­si viik­koa sitten.

Jät­kä­saa­ren bunk­ke­rin asemakaava

Uima­hal­li, lii­kun­ta­ti­lo­ja ja asun­to­ja katol­le. Var­sin inno­va­tii­vi­nen rat­kai­su. Kau­pun­ki yrit­ti kehit­tää toi­mi­vaa rat­kai­sua vuo­si­tol­kul­la, mut­ta nyt SRV kehit­ti toteu­tus­kel­poi­sen. Toi­mi­vat omal­la riskillään.

Lau­ta­kun­nan var­maan­kin ole­te­taan hyväk­sy­vän kaa­van, kos­ka val­tuus­to jo myi rakennuksen.

Poik­kea­mis­ha­ke­mus Rata­ka­tu 9

Talos­sa toi­mii yöker­ho, ymmär­tääk­se­ni Gent­le­mans club tai jotain sel­lais­ta. Haki­ja haluai­si muut­taa toi­mis­toik­si kaa­voi­te­tut tilat asuntohotelliksi.

Viras­to esit­tää hake­muk­sen hyl­kää­mis­tä, kos­ka talon on suun­ni­tel­lut Alvar Aal­to ja kos­ka toi­mis­to­ja tar­vi­taan. Jäl­kim­mäi­nen perus­te ei peli­tä, enkä ole ihan var­ma ensim­mäi­ses­tä­kään. Buler­var­din ete­lä­puo­lei­nen Hel­sin­ki ei ole eri­tyi­sen hyvää työ­paik­ka-aluet­ta. Kokei­lin asi­aa HSL:n aivan erin­omai­sel­la mat­ka-aika­kar­tal­la. Minun ter­mi­no­lo­gias­sa­ni jouk­ko­lii­ken­teel­lä saa­vu­tet­ta­va tar­koit­taa alle 30 minuu­tin mat­kaa. Tämän ton­tin osal­ta se alue on aika sup­pea, koos­tuen siis tuos­ta vaa­lean vih­reäs­tä ja sen sisä­puo­lel­la ole­vis­ta alueista.

Ratakatu 9

Ver­tai­lun vuok­si sama kart­ta koh­tee­na Pos­ti­ka­tu 1 Saa­vu­tet­ta­vis­sa jouk­ko­lii­ken­teel­lä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mal­ta alu­eel­ta Vuo­saar­ta ja Mar­tin­ky­lää myöten. Postikatu 1

83 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.5.2016”

  1. Talos­sa toi­mii yöker­ho, ymmär­tääk­se­ni Gent­le­mans club tai jotain sel­lais­ta. Haki­ja haluai­si muut­taa toi­mis­toik­si kaa­voi­te­tut tilat asuntohotelliksi.”

    Kysees­sä on strip­pi­baa­ri. Strip­pa­rit myy­vät myös mui­ta pal­ve­lu­ja. Hotel­li täy­den­täi­si hyvin palvelukokonaisuutta 🙂

  2. Jan­ne: Kysees­sä on strip­pi­baa­ri. Strip­pa­rit myy­vät myös mui­ta pal­ve­lu­ja. Hotel­li täy­den­täi­si hyvin palvelukokonaisuutta

    ..ja aset­tui­si luon­te­vas­ti Puna­vuo­ren kult­tuu­ri­his­to­rial­li­seen jat­ku­moon perin­tei­tä kun­nioit­taen mut­ta kui­ten­kin raik­kaal­la ja moder­nil­la otteella.

  3. Entä jos bud­je­tin yli­ty­soi­keut­ta ei annet­ta ja vaa­di­taan lisää tulok­sia? Syn­tyy­kö yksin­ker­tai­sem­pia ja veron­mak­sa­jan kan­nal­ta hal­vem­pia rat­kai­su­ja? Nii­tä aina­kin kaivataan. 

    Nyt joten­kin tun­tuu, että rahaa on lii­kaa käy­tös­sä. Sen ver­ran hul­vat­to­mas­ti sitä kyl­ve­tään kaik­keen kivaan.

  4. Bunk­ke­ri on nimen­sä mukai­ses­ti niin hir­veä ja suh­teet­to­man kokoi­nen sul­keu­tu­nut beto­ni­ra­ken­nus kes­kel­lä uut­ta kau­pun­gin­osaa, että ei se aina­kaan para­ne lisä­ker­rok­sia raken­ta­mal­la. Kun muo­dis­sa on nyt pur­kaa raken­nuk­sia uusien tiel­tä, täs­sä oli­si hyvä tilaisuus.

  5. Nuo saa­vu­tet­ta­vuus­kar­tat sinän­sä ker­to­vat karua kiel­tään sii­tä, että kan­ta­kau­pun­gis­sa ainoas­taan rau­ta­tie­a­se­man väli­tön ympä­ris­tö on jul­ki­sel­la lii­ken­teel­la hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa, kun tul­laan muu­al­ta Hel­sin­gin seu­dul­ta. Rata­ka­tu 9 on ainoas­taan 100 m pääs­sä kym­pin rati­kan pysä­kil­tä ja sii­tä huo­li­mat­ta mat­ka sin­ne vaik­ka Alp­pi­las­ta kes­tää yli puo­li tun­tia tuon kar­tan mukaan. Mat­kaa on lin­nun­tie­tä rei­lu 3 km.

  6. Kal­le:
    Entä jos bud­je­tin yli­ty­soi­keut­ta ei annet­ta ja vaa­di­taan lisää tulok­sia? Syn­tyy­kö yksin­ker­tai­sem­pia ja veron­mak­sa­jan kan­nal­ta hal­vem­pia ratkaisuja? 

    Ei, vaan syn­tyy nopeam­min suun­ni­tel­tu­ja rat­kai­su­ja. Jot­ka voi­vat tul­la veron­mak­sa­jal­le kal­liim­mik­si, kun ei ollut aikaa sel­vi­tää kun­nol­la, mitä nii­den toteu­tus tuli­si maksamaan.

    Kau­pun­gin raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­ses­ta vain jokin pro­sen­tin mur­to-osa tulee kaa­voi­tuk­ses­ta. Sii­tä sääs­tä­mi­nen voi hel­pos­ti lisä­tä kus­tan­nuk­sia enem­män jos­sain muualla.

  7. Tuo­mas L.:
    …Rata­ka­tu 9 on ainoas­taan 100 m pääs­sä kym­pin rati­kan pysä­kil­tä ja sii­tä huo­li­mat­ta mat­ka sin­ne vaik­ka Alp­pi­las­ta kes­tää yli puo­li tun­tia tuon kar­tan mukaan.Matkaa on lin­nun­tie­tä rei­lu 3 km. 

    Ongel­man run­gon muo­dos­taa onne­ton met­ro, joka ei toi­mi näin pie­nes­sä kau­pun­gis­sa. Län­si­met­ron hin­nal­la oli­si saa­tu aika mon­ta kilo­met­riä spårakiskoja. 

    Toi­nen ongel­ma on bus­si­lii­ken­teen ajat­ta­mi­nen assal­le. Ei syn­ny lii­ken­ne­verk­koa, kuten isom­mis­sa kau­pun­geis­sa, vaan yksi solmupiste.

  8. Tuo­mas L.:
    Rata­ka­tu 9 on ainoas­taan 100 m pääs­sä kym­pin rati­kan pysä­kil­tä ja sii­tä huo­li­mat­ta mat­ka sin­ne vaik­ka Alp­pi­las­ta kes­tää yli puo­li tun­tia tuon kar­tan mukaan.Matkaa on lin­nun­tie­tä rei­lu 3 km.

    Jul­kis­ten kul­ku­neu­vo­jen tapauk­ses­sa kau­pun­gis­sa lin­nun­tie ei ole kovin käy­tän­nöl­li­nen mit­ta­ri saa­vu­tet­ta­vuuk­sia arvioi­taes­sa. Kevyel­le lii­ken­teel­le se toi­mii parem­min. Sik­si ne täy­den­tä­vät­kin toi­si­aan. Hyvä, että kau­pun­ki­pyö­rät saa­tiin lopul­ta­kin myös Helsinkiin.

  9. Kal­le: Ongel­man run­gon muo­dos­taa onne­ton met­ro, joka ei toi­mi näin pie­nes­sä kau­pun­gis­sa. Län­si­met­ron hin­nal­la oli­si saa­tu aika mon­ta kilo­met­riä spårakiskoja. 

    Toi­nen ongel­ma on bus­si­lii­ken­teen ajat­ta­mi­nen assal­le. Ei syn­ny lii­ken­ne­verk­koa, kuten isom­mis­sa kau­pun­geis­sa, vaan yksi solmupiste. 

    Eihän Alp­pi­las­ta Puna­vuo­reen tul­la met­rol­la vaan juu­ri ratikalla. 

    Oikean jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon puut­tees­ta olen samaa miel­tä ja se onkin ongel­man ydin. Fak­ta vaan on se, ettei se ole toteu­tet­ta­vis­sa bus­seil­la kan­ta­kau­pun­gis­sa. Rati­koil­la ehkä, mut­ta sil­loin pitäi­si verk­ko miet­tiä koko­naan uusik­si siten että ydin­kes­kus­tan sump­pu­koh­dis­ta pääs­tään eroon. Kol­mo­sel­la kes­tää aika­tau­lun mukaan 10 minuut­tia Haka­nie­mes­tä Erot­ta­jan pysä­kil­le. Kes­ki­no­peu­dek­si tulee 10 km/h. Kun tuo­hon lisä­tään vie­lä vähän pidem­pi odo­tusai­ka pysä­kil­lä, niin kävel­len voi olla peril­lä nopeam­min. Ala­kou­lui­käi­nen poi­ka­ni ei halua kul­kea rati­koil­la “kun ne on niin hitai­ta” ja itse­kin koen niil­lä mat­kus­ta­mi­sen tus­kai­sek­si, var­sin­kin tuol­la Kal­lio-Puna­vuo­ri ‑välil­lä jota jos­kus kuljen.

  10. Tuo­mas L.: Eihän Alp­pi­las­ta Puna­vuo­reen tul­la met­rol­la vaan juu­ri ratikalla. 

    Oikean jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon puut­tees­ta olen samaa miel­tä ja se onkin ongel­man ydin. Fak­ta vaan on se, ettei se ole toteu­tet­ta­vis­sa bus­seil­la kan­ta­kau­pun­gis­sa. Rati­koil­la ehkä, mut­ta sil­loin pitäi­si verk­ko miet­tiä koko­naan uusik­si siten että ydin­kes­kus­tan sump­pu­koh­dis­ta pääs­tään eroon. Kol­mo­sel­la kes­tää aika­tau­lun mukaan 10 minuut­tia Haka­nie­mes­tä Erot­ta­jan pysä­kil­le. Kes­ki­no­peu­dek­si tulee 10 km/h. Kun tuo­hon lisä­tään vie­lä vähän pidem­pi odo­tusai­ka pysä­kil­lä, niin kävel­len voi olla peril­lä nopeam­min. Ala­kou­lui­käi­nen poi­ka­ni ei halua kul­kea rati­koil­la “kun ne on niin hitai­ta” ja itse­kin koen niil­lä mat­kus­ta­mi­sen tus­kai­sek­si, var­sin­kin tuol­la Kal­lio-Puna­vuo­ri ‑välil­lä jota jos­kus kuljen.

    Mik­si tuo noin kah­den kilo­met­rin mat­ka vie 10 minuut­tia? Kuin­ka hyvin aika­tau­lu vas­taa todel­lis­ta ajoai­kaa ja pal­jon­ko aika­tau­lus­sa on suun­ni­tel­tua jous­to­va­raa satun­nai­sia häi­riöi­tä var­ten? Kuluu­ko aika pysä­keil­lä vai risteyksissä?

    Hel­sin­gin rai­tio­vau­nut ovat hitai­ta. Omal­la työ­mat­kal­la­ni voi­sin vali­ta met­roa­se­man ja työ­pai­kan väli­sel­le mat­kal­le myös rai­tio­vau­nun usei­den bus­si­lin­jo­jen lisäk­si. Juu­ri kos­kaan en valit­se rai­tio­vau­nua, kos­ka ne ovat hitai­ta ja lisäk­si niis­sä on pal­jon enem­män epä­mää­räi­siä örvel­tä­jiä kuin bus­seis­sa (ja metrossa). 

    Jos­tain syys­tä rai­tio­vau­nut vetä­vät puo­leen­sa pult­sa­rei­ta, joten mat­ka on epä­miel­lyt­tä­vä. Lie­nee­kö syy­nä se, että bus­siin men­nes­sä on kul­jet­ta­va kul­jet­ta­jan ohi (ja näy­tet­tä­vä, että omis­taa mat­ka­li­pun), kun taas rai­tio­vau­nui­hin pää­see hel­pos­ti ilman lip­pua? Met­ros­sa, johon pää­see myös hel­pos­ti ilman lip­pua, ongel­ma on kui­ten­kin pie­nem­pi, joten en oikein usko, että seli­tys on tämä.

  11. N: Mik­si tuo noin kah­den kilo­met­rin mat­ka vie 10 minuut­tia? Kuin­ka hyvin aika­tau­lu vas­taa todel­lis­ta ajoai­kaa ja pal­jon­ko aika­tau­lus­sa on suun­ni­tel­tua jous­to­va­raa satun­nai­sia häi­riöi­tä var­ten? Kuluu­ko aika pysä­keil­lä vai risteyksissä?

    Hel­sin­gin rai­tio­vau­nut ovat hitai­ta. Omal­la työ­mat­kal­la­ni voi­sin vali­ta met­roa­se­man ja työ­pai­kan väli­sel­le mat­kal­le myös rai­tio­vau­nun usei­den bus­si­lin­jo­jen lisäk­si. Juu­ri kos­kaan en valit­se rai­tio­vau­nua, kos­ka ne ovat hitai­ta ja lisäk­si niis­sä on pal­jon enem­män epä­mää­räi­siä örvel­tä­jiä kuin bus­seis­sa (ja metrossa). 

    Jos­tain syys­tä rai­tio­vau­nut vetä­vät puo­leen­sa pult­sa­rei­ta, joten mat­ka on epä­miel­lyt­tä­vä. Lie­nee­kö syy­nä se, että bus­siin men­nes­sä on kul­jet­ta­va kul­jet­ta­jan ohi (ja näy­tet­tä­vä, että omis­taa mat­ka­li­pun), kun taas rai­tio­vau­nui­hin pää­see hel­pos­ti ilman lip­pua? Met­ros­sa, johon pää­see myös hel­pos­ti ilman lip­pua, ongel­ma on kui­ten­kin pie­nem­pi, joten en oikein usko, että seli­tys on tämä.

    Rai­tio­vau­nu tai­taa olla kak­kos­kol­mo­nen tai seis­ka, joil­la on muka­vaa kier­tää ilmai­sek­si ympy­rää, tai 8 Dia­ko­nis­sa­lai­tok­sen ja Kur­vin välillä. 

    Tuo aika kuluu lii­ken­ne­va­lois­sa. Mat­kus­ta­ja­mää­rien tai auto­ruuh­kien vai­ku­tus on ole­mas­sa mut­ta sel­väs­ti pie­nem­pi kuin lii­ken­ne­va­lot. Esi­mer­kik­si eilen nousin 21.54 pysä­kil­tä Alek­san­te­rin­ka­tu kak­ko­sen kyy­tiin ja aivois­sa tuli joku oiko­sul­ku ja ajat­te­lin että sil­lä ehtii ehkä 22.00 kiin­ni mene­vään Lid­liin. Noh, vaik­ka tuo­hon aikaan on vapaa autoi­lu, havah­duin sii­hen että kel­lo on 22.01 vau­nun seis­tes­sä Sokok­sen ja Seu­ra­huo­neen välissä… 

    Vaik­ka näin ei kävi­si­kään, rai­tio­vau­nuil­la on jos­tain syys­tä aika­tau­lu ja se tar­koit­taa sitä että aika­tau­lu on pak­ko laa­tia suh­teel­li­sen hitaak­si ja sil­loin kun rai­tio­vau­nu pää­see lii­ken­ne­va­lois­ta suju­vas­ti on kul­jet­ta­jan pak­ko ajaa hitaasti.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­man. Haka­nie­mes­tä kan­nat­taa men­nä erot­ta­jal­le kau­pun­ki­fil­la­ril­la. Ne ovat aivan ihania!

    Niin, jos omis­taa pank­ki- tai luot­to­kor­tin (esim. Visa Elect­ron ei kel­paa), on tou­ko-loka­kuu, ei sada vet­tä eikä ole kan­net­ta­vaa noin kuut­ta lit­raa enempää.

  13. Otso Kive­käs: Ei, vaan syn­tyy nopeam­min suun­ni­tel­tu­ja rat­kai­su­ja. Jot­ka voi­vat tul­la veron­mak­sa­jal­le kal­liim­mik­si, kun ei ollut aikaa sel­vi­tää kun­nol­la, mitä nii­den toteu­tus tuli­si maksamaan… 

    Mil­lä perus­te­let tuo­ta väit­tä­mää? Näin ulko­puo­lel­ta näyt­tää sil­tä, että on varaa läh­teä vii­laa­maan asioi­ta, jot­ka eivät edes kuu­lu kau­pun­gil­le, kuten tont­tien käyt­tö­tar­koi­tuk­sia. Vähem­män rahaa tar­koit­taa omas­ta mie­les­tä­ni kes­kit­ty­mis­tä oleel­li­seen: ruu­tu­kaa­va, kadut ja put­ket sekä johdot.

  14. Tuo­mas L.:
    …Oikean jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon puut­tees­ta olen samaa miel­tä ja se onkin ongel­man ydin. Fak­ta vaan on se, ettei se ole toteu­tet­ta­vis­sa bus­seil­la kantakaupungissa… 

    Kes­kus­tas­sa bus­sit ovat pahin rie­sa jouk­ko­lii­ken­teel­le, eli spå­ril­le. Käy­tän spå­raa lähes päi­vit­täin ja esi­mer­kik­si kakkosta/kolmosta pyrin vält­tä­mään, kos­ka bus­sit aja­vat useam­mas­ta koh­taa rei­tin tuk­koon säännöllisesti.

    Iso apu on, kun ymmär­re­tään lopet­taa ydin­kes­kus­tan bus­si­vuo­rot jouk­ko­lii­ken­teel­le hai­tal­li­si­na. Ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la vuo­rot tulee suun­ni­tel­la ihan nor­maa­lien kan­sain­vä­lis­ten mal­lien mukaan päät­ty­mään lähim­mäl­le ras­kaan rai­de­lii­ken­teen ase­mal­le. Maa­seu­tu­bus­sit taas pitää pysäyt­tää vii­meis­tään Tapio­la — Pasi­la — Hert­to­nie­mi kehälle.

  15. Haka­nie­mes­tä kan­nat­taa men­nä erot­ta­jal­le kau­pun­ki­fil­la­ril­la. Ne ovat aivan ihania!”

    Ovat­ko ne siis tulos­sa ympä­ri­vuo­ti­seen käyttöön?

  16. Kal­le: Kes­kus­tas­sa bus­sit ovat pahin rie­sa jouk­ko­lii­ken­teel­le, eli spå­ril­le. Käy­tän spå­raa lähes päi­vit­täin ja esi­mer­kik­si kakkosta/kolmosta pyrin vält­tä­mään, kos­ka bus­sit aja­vat useam­mas­ta koh­taa rei­tin tuk­koon säännöllisesti.

    Iso apu on, kun ymmär­re­tään lopet­taa ydin­kes­kus­tan bus­si­vuo­rot jouk­ko­lii­ken­teel­le hai­tal­li­si­na. Ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la vuo­rot tulee suun­ni­tel­la ihan nor­maa­lien kan­sain­vä­lis­ten mal­lien mukaan päät­ty­mään lähim­mäl­le ras­kaan rai­de­lii­ken­teen ase­mal­le. Maa­seu­tu­bus­sit taas pitää pysäyt­tää vii­meis­tään Tapio­la – Pasi­la – Hert­to­nie­mi kehälle.

    Kävin­pä juu­ri Wie­nis­sä kat­so­mas­sa, miten oikeas­sa met­ro­po­lis­sa hoi­de­taan jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ydin­kes­kus­tas­sa kehä­ka­dun sisä­puo­lel­la ei ole lain­kaan rati­koi­ta, vaan pai­kal­lis­lii­ken­ne (usein met­roa­se­mal­ta toi­sel­le) sujuu jou­he­vas­ti bus­seil­la, jois­ta pie­nim­mät ovat säh­kö­bus­se­ja ja seu­raa­va koko on hybri­de­jä. Vain kehä­ka­dun ulko­puo­lel­le aje­taan edel­leen die­se­lil­lä kul­ke­vil­la nivel­bus­seil­la. Sen lisäk­si kes­kus­tan ja koko kau­pun­gin lii­ken­ne nojaa erit­täin tihe­ään met­ro­verk­koon, jota laa­jen­ne­taan koko ajan.

    Lii­ken­ne toi­mii erit­täin hyvin, ja pik­ku­bus­sit ovat nopei­ta. Mut­ta siel­lä pai­kal­li­sen lii­ken­ne­lai­tok­sen tun­nus onkin mat­kus­ta­jien pal­ve­lu, eikä käve­lyn lisää­mi­nen, niin­kuin meillä.

    Meil­lä HSL on kes­kit­ty­nyt reit­tien lyhen­tä­mi­seen, jol­la saa­daan lisään­ty­vien vaih­to­jen avul­la mat­kus­ta­ja­ti­las­tot kohe­ne­maaan. Rati­koi­ta yri­te­tään kyl­vää jokai­sel­le pik­ku­ka­dul­le, mikä useim­mi­ten hidas­taa kaik­kea muu­ta lii­ken­net­tä. Met­roa ei raken­ne­ta sin­ne, mis­sä ihmi­set asu­vat ja liik­ku­vat, vaan sii­tä on tul­lut väli­ne ton­tin­myyn­nin tuo­ton maksimoimiseen. 

    Suo­sit­te­len opin­to­mat­kaa Kes­ki-Euroo­pan isoi­hin kau­pun­kei­hin avoi­min sil­min ja ilman ennakkoasenteita.

  17. Ympä­ris­tö­ri­kos Jät­kä­saa­res­sa:
    Bunk­ke­ri on nimen­sä mukai­ses­ti niin hir­veä ja suh­teet­to­man kokoi­nen sul­keu­tu­nut beto­ni­ra­ken­nus kes­kel­lä uut­ta kau­pun­gin­osaa, että ei se aina­kaan para­ne lisä­ker­rok­sia raken­ta­mal­la. Kun muo­dis­sa on nyt pur­kaa raken­nuk­sia uusien tiel­tä, täs­sä oli­si hyvä tilaisuus.

    Toi­saal­ta Bunk­ke­ria voi aja­tel­la iso­na kal­lio­na. Ei se tie­ten­kään sovi kau­pun­ki­ku­vaan miten­kään, mut­ta itse odo­tan innol­la mitä tule­man pitää. Jäte­tään lou­hi­mat­ta ja raken­ne­taan “kal­lion” pääl­le ker­ros­ta­lo­ja. Lop­pu­tu­los voi olla aivan hir­veä, mut­ta voi se olla yllät­tä­väl­lä taval­la ihan kivakin.

  18. Jalan­kul­ki­ja: Kävin­pä juu­ri Wie­nis­sä katsomassa,…vaan pai­kal­lis­lii­ken­ne (usein met­roa­se­mal­ta toi­sel­le) sujuu jou­he­vas­ti busseilla… 

    Oleel­lis­ta tuos­sa on, että syö­te­tään rai­de­lii­ken­net­tä. En ole itse kos­kaan käy­nyt Wie­nis­sä, mut­ta Wikin mukaan Wie­nin rai­tio­tie­verk­ko on vii­den­nek­si suu­rin maa­il­mas­sa! Kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa ei jos­tain syys­tä ole rai­tio­vau­nu­ja. Tie­tää­kö kukaan syytä?

  19. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Niin, jos omis­taa pank­ki- tai luot­to­kor­tin (esim. Visa Elect­ron ei kelpaa)…

    Val­tao­sa omistaa.

    Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Niin, jos … on touko-lokakuu…

    Mikään ei estä pyö­räi­le­mäs­tä mar­ras-huh­ti­kuus­sa. Esi­mer­kik­si vii­me tal­ve­na kadut oli­vat sulat paria päi­vää lukuu­not­ta­mat­ta, ja kun­nol­lis­ta pak­kas­ta oli vajaan parin vii­kon ajan. Koko ajan pyö­räi­ly­olo­suh­teet oli­vat erinomaiset.

    Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Niin, jos… ei sada vettä…

    Samaan aikaan veden pitä­vä ja hen­git­tä­vä kan­gas on kek­sit­ty. Sade ei ole este ulko­na liikkumiselle.

    Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Niin, jos… eikä ole kan­net­ta­vaa noin kuut­ta lit­raa enempää.

    Perus­ter­veel­le ihmi­sel­le 6 kg repus­sa ei ole mikään ongelma.

    On hie­noa, että kau­pun­ki­pyö­rät on saa­tu lopul­ta­kin pää­kau­pun­kiim­me, teke­mään jouk­ko­jen liik­ku­mi­ses­ta yhä hel­pom­paa ja joustavampaa.

  20. Vähän ihme­tyt­tää nykyi­nen kaik­ki­nai­nen innos­tus rai­tio­vau­nui­hin. Rai­tio­vau­nut ovat kal­lii­ta hank­kia ja yllä­pi­tää, herk­kiä häi­riöil­le, jous­ta­mat­to­mia ja tuot­ta­vat melua ympäristöön.

    Ennen esi­mer­kik­si pää­si Pasi­las­ta Meri­ka­dul­le bus­sil­la 17 alta aikayk­si­kön, mut­ta nyt rai­tio­vau­nut kur­vai­le­vat ikui­suu­den pit­kin Val­li­lan ja Kal­lion ahtai­ta katuja.

  21. Rai­tio­vau­nut yliar­vos­tet­tu­ja:
    Vähän ihme­tyt­tää nykyi­nen kaik­ki­nai­nen innos­tus rai­tio­vau­nui­hin. Rai­tio­vau­nut ovat kal­lii­ta hank­kia ja yllä­pi­tää, herk­kiä häi­riöil­le, jous­ta­mat­to­mia ja tuot­ta­vat melua ympäristöön.

    Ennen esi­mer­kik­si pää­si Pasi­las­ta Meri­ka­dul­le bus­sil­la 17 alta aikayk­si­kön, mut­ta nyt rai­tio­vau­nut kur­vai­le­vat ikui­suu­den pit­kin Val­li­lan ja Kal­lion ahtai­ta katuja. 

    Olen ollut havait­se­va­ni sel­lai­sen para­dig­man­muu­tok­sen, että kun aikai­sem­min yksi­tyi­sau­toi­lun hou­kut­te­le­vuut­ta urbaa­nil­la alu­eel­la on halut­tu paran­taa jouk­ko­lii­ken­net­tä suju­voit­ta­mal­la, nyt kei­no­va­li­koi­mas­sa halu­taan pitää enää pelk­kä yksi­tyi­sau­toi­lun rajoit­ta­mi­nen ja oikeus teh­dä suju­vas­ti työ­mat­ko­ja pää­kau­pun­ki­seu­dun puo­lel­ta toi­sel­le halu­taan lak­kaut­taa. Jouk­ko­lii­ken­teen poi­kit­tai­syh­tey­det ovat ja pysy­vät kata­stro­faa­li­sen huonoina.

    Joil­le­kin on erit­täin vai­kea ymmär­tää, että vaik­ka useim­mat ihmi­set voi­vat teh­dä valin­nan, että asu­vat lähel­lä pal­ve­lui­ta, ei sama päde kui­ten­kaan sen suh­teen, että ihmi­nen voi­si vali­ta asu­van­sa työ­paik­kan­sa vie­res­sä. Työ on otet­ta­va siel­tä mis­tä saa ja vaik­ka oli­si saman­kin työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa, työ­pis­te saat­taa muut­tua useam­man ker­ran vuo­des­sa esi­mer­kik­si asiak­kai­den tar­pei­den mukaan.

  22. Tar­koi­tin yllä , että yksi­tyi­sau­toi­lun hou­kut­te­le­vuut­ta halut­tiin vähen­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä sujuvoittamalla.

  23. N:
    Jos­tain syys­tä rai­tio­vau­nut vetä­vät puo­leen­sa pult­sa­rei­ta, joten mat­ka on epä­miel­lyt­tä­vä. Lie­nee­kö syy­nä se, että bus­siin men­nes­sä on kul­jet­ta­va kul­jet­ta­jan ohi (ja näy­tet­tä­vä, että omis­taa mat­ka­li­pun), kun taas rai­tio­vau­nui­hin pää­see hel­pos­ti ilman lip­pua? Met­ros­sa, johon pää­see myös hel­pos­ti ilman lip­pua, ongel­ma on kui­ten­kin pie­nem­pi, joten en oikein usko, että seli­tys on tämä. 

    Rai­tio­lin­jo­jen kes­ken­kin on sel­viä ero­ja, mil­lä lin­joil­la noi­ta pult­sa­rei­ta on. Oma­na kul­jet­ta­ja-aika­na­ni (eli noin 10 vuot­ta sit­ten) pult­sa­rei­ta oli lähin­nä Kal­lion kaut­ta kul­ke­vil­la lin­joil­la, eli kol­mo­sel­la ja kasil­la. Kont­ras­ti eri­tyi­ses­ti ns. Töö­lön lin­joi­hin, eli nelo­seen ja kymp­piin oli huomattava.

    Tapa­na­ni onkin nyky­ään sanoa, että kau­pun­gis­sa (tar­koit­taa siis kes­kus­taa täs­sä yhtey­des­sä) sat­tuu ja tapah­tuu ja siel­lä on kai­ken­lais­ta väkeä hipeis­tä homoi­hin ja pose­tii­vin­soit­ta­jis­ta pultsareihin 🙂

  24. Koti-isä:
    Mikään ei estä pyö­räi­le­mäs­tä mar­ras-huh­ti­kuus­sa. Esi­mer­kik­si vii­me tal­ve­na kadut oli­vat sulat paria päi­vää lukuu­not­ta­mat­ta, ja kun­nol­lis­ta pak­kas­ta oli vajaan parin vii­kon ajan. Koko ajan pyö­räi­ly­olo­suh­teet oli­vat erinomaiset. 

    Kau­pun­ki­pyö­rät aka Ale­pa-fil­la­rit ovat käy­tös­sä vain kesäaikana.

  25. Rai­tio­vau­nut yliar­vos­tet­tu­ja:
    Vähän ihme­tyt­tää nykyi­nen kaik­ki­nai­nen innos­tus rai­tio­vau­nui­hin. Rai­tio­vau­nut ovat kal­lii­ta hank­kia ja yllä­pi­tää, herk­kiä häi­riöil­le, jous­ta­mat­to­mia ja tuot­ta­vat melua ympäristöön.

    Ennen esi­mer­kik­si pää­si Pasi­las­ta Meri­ka­dul­le bus­sil­la 17 alta aikayk­si­kön, mut­ta nyt rai­tio­vau­nut kur­vai­le­vat ikui­suu­den pit­kin Val­li­lan ja Kal­lion ahtai­ta katuja.

    Tot­ta ja tarua.

    Vau­nu­jen han­kin­ta ja yllä­pi­to on kal­liim­paa kuin bus­sien. Mut­ta rati­kan kapa­si­teet­ti on myös pal­jon suu­rem­pi. Jos sitä kapa­si­teet­tia pys­ty­tään hyö­dyn­tä­mään, ts mat­kus­ta­jia on riit­tä­väs­ti, tulee mat­kus­ta­jien kul­jet­ta­mi­nen rati­kal­la hal­vem­mak­si kuin bussilla.

    Häi­riö­herk­kyys ja melu puo­les­taan eivät ole rai­tio­vau­nuun sinän­sä liit­ty­viä omi­nai­suuk­sia, vaik­ka ovat­kin Hel­sin­gis­sä tot­ta. Häi­riö­herk­kyy­del­le ei mei­dän vir­ka­mie­het vali­tet­ta­vas­ti oikein osaa teh­dä mitään – uusim­pa­na halua­vat säi­lyt­tää kul­jet­ta­jien lipun­myyn­nin ja ajat­taa Laa­ja­sa­lon vau­nut Pit­kän­sil­lan yli. Joten sen osal­ta en voi mitään luva­ta. Mut­ta melun osal­ta voin kui­ten­kin – kun­han Variot­ra­mit, nuo 2000-luvun alus­sa han­ki­tut epä­on­ni­set vau­nut, pois­tu­vat lii­ken­tees­tä ja kor­vau­tu­vat Articeil­la, niin vali­tuk­sen aihe on pikem­min­kin se, ettei hil­jai­sen rati­kan tuloa kuule.

    Ysi­ra­ti­kan katusuun­nit­te­lus­sa teh­tiin suu­rin piir­tein kaik­ki mah­dol­li­nen pie­leen. Uusia ratik­ka­lin­jo­ja ei ollut teh­ty kym­me­niin vuo­siin, joten vir­ka­mies­ten osaa­mi­nen oli suun­nil­leen nol­las­sa. Kun sii­hen sekoit­taa vie­lä innok­kaan mut­ta tyh­män polii­ti­kon (vih­reä muu­ten), niin tosi huo­no­han sii­tä tuli. Sil­ti se on nykyi­sel­lään­kin val­ta­van pal­jon suo­si­tum­pi kuin bus­si 17 oli. Ratik­ka houkuttelee.

    Jät­kä­saa­res­sa­kin meni moni asia pie­leen, mut­ta nyt on vih­doin paran­nus­ta havait­ta­vis­sa. Koko pit­käl­lä Joke­ri-lin­jal­la on vain kak­si koh­taa, jot­ka on suun­ni­tel­tu rati­kan kan­nal­ta huonosti.

  26. Koti-isä: Val­tao­sa omistaa.

    Mikään ei estä pyö­räi­le­mäs­tä mar­ras-huh­ti­kuus­sa. Esi­mer­kik­si vii­me tal­ve­na kadut oli­vat sulat paria päi­vää lukuu­not­ta­mat­ta, ja kun­nol­lis­ta pak­kas­ta oli vajaan parin vii­kon ajan. Koko ajan pyö­räi­ly­olo­suh­teet oli­vat erinomaiset.

    Perus­ter­veel­le ihmi­sel­le 6 kg repus­sa ei ole mikään ongelma.

    Kuu­ti­sen lit­raa onkin enim­mäis­mää­rä jon­ka saa kul­je­tet­tua ilman rep­pua. Sitä pait­si vaik­ka repus­sa sai­si kul­jet­tua lisää tava­raa, sen pai­non tun­tee perus­ter­ve­kin koko ajan seläs­sään toi­sin kuin jouk­ko­lii­ken­tees­sä, ja rep­pua ei vält­tä­mät­tä ole muka­na, tai jos onkin muka­na on epä­mu­ka­vaa kan­nis­kel­la muka­na rep­pua. Jouk­ko­lii­ken­ne mah­dol­lis­taa pal­jon parem­min esi­mer­kik­si spon­taa­nien ostos­ten tekoa.

    Tal­vi­kau­den osal­ta kysees­sä on jokai­sen oma sub­jek­tii­vi­nen mie­li­pi­de, joka riip­puu sii­tä kuin­ka pal­jon ris­ke­jä on val­mis otta­maan. Suu­rin osa pyö­räi­le­väs­tä väes­tön­osas­ta ei pyö­räi­le tal­vi­sin, eivät­kä kau­pun­ki­pyö­rät­kään ole käy­tös­sä talvisin.

  27. Kal­le: Kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa ei jos­tain syys­tä ole rai­tio­vau­nu­ja. Tie­tää­kö kukaan syytä?

    Tuo on vähän suh­teel­li­nen asia. Ring­stras­sen sisä­puo­lel­la ei mene ratik­kaa (mut­ta met­ro­lin­jat mene­vät), mut­ta se on hyvin pie­ni osa Wie­nin kau­pun­kia­luet­ta, ja Ring­stras­sen ympä­röi­mä alue on käy­tän­nös­sä yksi iso käve­ly­kes­kus­ta. Lisäk­si vaih­dot met­ros­ta rati­koi­hin tai bus­sei­hin toi­mi­vat jou­he­vas­ti, yleen­sä lin­jat mene­vät aivan met­roa­se­man edes­tä. Hitaas­ti mate­le­val­le rati­kal­le kes­kus­tas­sa ei oikein ole tar­vet­ta; siel­lä mis­sä rati­kat kul­ke­vat, ne ovat var­sin nopeita.

  28. Kal­le: Maa­seu­tu­bus­sit taas pitää pysäyt­tää vii­meis­tään Tapio­la – Pasi­la – Hert­to­nie­mi kehälle.

    Pal­jon ennen tätä muu­tos­ta on luon­te­vaa pysäyt­tää maa­seu­dul­ta tule­vat autot vii­meis­tään kysei­sel­le rajal­le. Yhteen bus­siin kun sopii jopa 50 auton mat­kus­ta­jat. Tähän täh­tää osal­taa kau­pun­gin sisäl­le jää­vien moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­nen taval­li­sik­si kaduik­si sekä niil­le raken­ne­ta­vat pika­ra­tik­ka­lin­jat, joi­den kapa­si­teet­ti on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kyin nykyis­ten moottoriteiden.

  29. Koti-isä: Pal­jon ennen tätä muu­tos­ta on luon­te­vaa pysäyt­tää maa­seu­dul­ta tule­vat autot vii­meis­tään kysei­sel­le rajal­le. Yhteen bus­siin kun sopii jopa 50 auton mat­kus­ta­jat. Tähän täh­tää osal­taa kau­pun­gin sisäl­le jää­vien moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­nen taval­li­sik­si kaduik­si sekä niil­le raken­ne­ta­vat pika­ra­tik­ka­lin­jat, joi­den kapa­si­teet­ti on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kyin nykyis­ten moottoriteiden. 

    Mitä kaut­ta on tar­koi­tus ajaa Tal­lin­nan autolautoille?

  30. Rai­tio­vau­nut yliar­vos­tet­tu­ja:
    Vähän ihme­tyt­tää nykyi­nen kaik­ki­nai­nen innos­tus rai­tio­vau­nui­hin. Rai­tio­vau­nut ovat kal­lii­ta hank­kia ja yllä­pi­tää, herk­kiä häi­riöil­le, jous­ta­mat­to­mia ja tuot­ta­vat melua ympäristöön… 

    Kevyt­rai­de­lii­ken­ne (light rail) on elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan yli­voi­mai­ses­ti edul­li­sin tapa hoi­taa kes­ki­suur­ten kau­pun­kien (Hel­sin­ki — Tam­pe­re — Tur­ku koko­luok­ka) jul­ki­sen lii­ken­teen run­ko­ver­kot. Sen takia nii­den mark­ki­nao­suus laa­je­nee täl­lä het­kel­lä niin voi­mak­kaas­ti Euroo­pas­sa ja osit­tain myös USA:ssa.

    Rai­tio­tie­verk­ko ei ole häi­riö­herk­kä, mut­ta Hel­sin­gis­sä kysees­sä ei ole verk­ko vaan pää­osin yksit­täi­set lin­jat. Jon­kin ver­ran paran­nus­ta tilan­tee­seen on onnek­si tul­lut vii­me vuosina.

    Rai­tio­tie ei aiheu­ta melua. Kyse on enem­män kau­pun­kiin kuu­lu­vis­ta äänis­tä. Olen asu­nut Toi­sel­la lin­jal­la, kun Kal­lioon vie­lä pää­si spåralla.

  31. Koti-isä: Pal­jon ennen tätä muu­tos­ta on luon­te­vaa pysäyt­tää maa­seu­dul­ta tule­vat autot vii­meis­tään kysei­sel­le rajalle… 

    Mik­si? Hel­sin­ki ei ole kau­pun­ki sii­nä mie­les­sä kuin joku Parii­si, New York tai Lon­too. Pää­osa Hel­sin­kiin (nie­mel­le) suun­tau­tu­vas­ta lii­ken­tees­tä tulee alueil­ta, joil­la ei ole käyt­tö­kel­pois­ta jul­kis­ta liikennettä.

    Olen täy­sin samaa miel­tä, kun Hel­sin­gis­tä vain ensin teh­dään met­ro­po­li. Sii­hen menee var­maan sata vuot­ta ja sil­loin nykyi­sen kal­tai­nen jul­ki­nen lii­ken­ne on hävin­nyt koko­naan ihmis­ten liik­kues­sa taval­la, jota emme voi vie­lä edes kuvitella.

  32. Kal­le: Ongel­man run­gon muo­dos­taa onne­ton met­ro, joka ei toi­mi näin pie­nes­sä kau­pun­gis­sa. Län­si­met­ron hin­nal­la oli­si saa­tu aika mon­ta kilo­met­riä spårakiskoja. 

    Ja min­ne ne spå­ra­kis­kot oli­si lai­tet­tu? Länsiväylällekö?

    Mitä Hel­sin­ki tar­vit­see on toi­sen, ete­lä-poh­jois­suun­tai­sen Man­ner­hei­min­tie­tä myö­täi­le­vän met­ro­lin­jan, jon­ka ete­läi­sin ase­ma oli­si Erot­ta­jan paik­keil­la. Sil­loin koko kan­ta­kaupn­ki oli­si parem­min saa­vu­tet­ta­vis­sa ja bus­si­lii­ken­net­tä lähiöis­tä kes­kus­tan bus­si­ter­mi­naa­leil­le voi­tai­siin vähentää.

  33. Koti-isä: Pal­jon ennen tätä muu­tos­ta on luon­te­vaa pysäyt­tää maa­seu­dul­ta tule­vat autot vii­meis­tään kysei­sel­le rajal­le. Yhteen bus­siin kun sopii jopa 50 auton mat­kus­ta­jat. Tähän täh­tää osal­taa kau­pun­gin sisäl­le jää­vien moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­nen taval­li­sik­si kaduik­si sekä niil­le raken­ne­ta­vat pika­ra­tik­ka­lin­jat, joi­den kapa­si­teet­ti on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kyin nykyis­ten moottoriteiden. 

    Noi­den pika­rai­tio­tei­den kapa­si­teet­ti ja mat­ka­no­peus pär­jää moot­to­ri­teil­le vain jos ne kul­ke­vat koko­naan eri tasos­sa kuin katu­lii­ken­ne, eli maan alla.

  34. Kal­le: Kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa ei jos­tain syys­tä ole rai­tio­vau­nu­ja. Tie­tää­kö kukaan syytä? 

    Ei Hel­sin­gis­sä­kään kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa ole rai­tio­vau­nu­ja, vaik­ka toki ne aja­vat Senaa­tin­to­rin reu­naa. Sama jut­tu Tal­lin­nas­sa, ei van­has­sa kau­pun­gis­sa mitään rai­tio­vau­nu­ja ole. Wie­nis­sä rai­tio­vau­nu­rei­tit aja­vat van­han kau­pun­gin­muu­rin pai­kal­le raken­net­tua kehä­tie­tä, kadut sen sisä­puo­lel­la ovat tur­han kapeita.

  35. Kal­le:
    Rai­tio­tie­verk­ko ei ole häi­riö­herk­kä, mut­ta Hel­sin­gis­sä kysees­sä ei ole verk­ko vaan pää­osin yksit­täi­set linjat. 

    Onhan se häi­riö­herk­kä, kun joh­ti­met ovat vähän väliä alhaal­la ja joka kesä kis­kot pitää kai­vaa ylös.

  36. R.Silfverberg: …Mitä Hel­sin­ki tar­vit­see on toi­sen, ete­lä-poh­jois­suun­tai­sen Man­ner­hei­min­tie­tä myö­täi­le­vän met­ro­lin­jan, jon­ka ete­läi­sin ase­ma oli­si Erot­ta­jan paikkeilla… 

    Muu­ten hyvä, mut­ta lii­an kal­lis rat­kai­su. Hel­sin­gin kokoi­siin kau­pun­kei­hin raken­ne­taan muu­al­la light rail rat­kai­su­ja. Ne ovat kustannustehokkaita. 

    Rai­de joke­ri on jär­ke­vä, mut­ta ennen sitä raken­tai­sin nykyi­set spå­ra­lin­jauk­set val­miik­si. Spå­rat ovat ykkös­tä, seis­kaa ja kasia lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki sel­lai­sia, että ainoa vaih­to­pis­te on kes­kus­ta (Stoc­ka, assa ja Sokos kol­mio). Vaih­to­kin onnis­tut­tiin nykyi­sel­lä pysäk­ki­jär­jes­te­lyl­lä sössimään.

    Kun kat­soo lin­jo­jen päi­tä, niin ne lähes kaik­ki päät­ty­vät ei mihin­kään! Ei muo­dos­tu verk­koa, vaan otat spå­ran, ajat kes­kus­taan, jou­dut pahim­mas­sa tapauk­ses­sa käve­le­mään jon­kin kort­te­lin vaih­taak­se­si spå­raa ja taas ajat kes­kus­tas­ta. Lin­jai­sin ole­mas­sa ole­vien spå­ra­lin­jo­jen päät niin, että ne päät­ty­vät mah­dol­li­suuk­sien mukaan joko ras­kaan rai­de­lii­ken­teen tai tule­van rai­de­jo­ke­rin asemille.

  37. Pek­ka Pes­si: Ei Hel­sin­gis­sä­kään kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa ole raitiovaunuja… 

    Hel­sin­gin ydin­kes­kus­ta on Stoc­ka ja sen molem­mil­la puo­lin kul­kee rai­tio­vau­nut. Mut­ta tot­ta tuos­sa on, että Hel­sin­gin kes­kus­ta on niin uut­ta suun­nit­te­lua, että rai­tio­vau­nut mah­tu­vat sin­ne hyvin. Kuten sanoin, en ole käy­nyt Wienissä.

    1. Jos halu­taan Hel­sin­kiin nopei­ta rati­koi­ta, niil­le on saa­ta­va omat kais­tat. Se taas edel­lyt­tää mones­sa koh­din kadun­var­si­py­sä­köin­nin poistamista.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos halu­taan Hel­sin­kiin nopei­ta rati­koi­ta, niil­le on saa­ta­va omat kais­tat. Se taas edel­lyt­tää mones­sa koh­din kadun­var­si­py­sä­köin­nin poistamista. 

    Hel­sin­gis­sä voi­daan käyt­tää nopei­ta bus­se­ja. Niil­lä­hän on jo nyt omat kais­tat ja ne mah­tu­vat kul­ke­maan jous­ta­vas­ti muun lii­ken­teen seas­sa. Eikä kadun­var­si­py­sä­köin­tiä­kään tar­vit­si­si poistaa.

    1. Rati­kat ovat sel­väs­ti suo­si­tum­pia kuin bus­sit, jois­sa mat­kus­ta­mi­nen on täri­nän ja nyki­mi­sen vuok­si epämiellyttävää.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos halu­taan Hel­sin­kiin nopei­ta rati­koi­ta, niil­le on saa­ta­va omat kais­tat. Se taas edel­lyt­tää mones­sa koh­din kadun­var­si­py­sä­köin­nin poistamista.

    Tilan­ne on tosin minus­ta aika hyvä noil­la pää­ka­tu­ja kul­ke­vil­la lin­joil­la, ongel­mal­li­si­na ratao­suuk­si­na näki­sin nykyi­sel­lään Bule­var­din ja välin Kai­sa­nie­mi-Haka­nie­mi. Kadun­var­si­py­sä­köin­nin aiheut­ta­mat ongel­mat ovat enem­män pai­kal­li­sia ja liit­ty­vät häi­riö­herk­kyy­teen. Osit­tain ongel­ma­na ovat olleet type­rät käy­tän­nöt tal­vi­hoi­don suh­teen (case Rata­mes­ta­rin­ka­dun eteläpää).

    Kuten olen aiem­min­kin mai­nin­nut, niin rai­tio­lii­ken­teen omien kais­to­jen riit­tä­vä leveys ja riit­tä­vä koro­tus (mie­luum­min nur­me­tus) on myös kriit­tis­tä. Valoe­tuuk­sis­sa oli­si myös pal­jon teh­tä­vää, kun nyt saa­tai­siin edes kun­nol­la toi­mi­vat Varo­va-valot nii­hin noin 10–15 ongel­ma­paik­kaan Helsingissä.

    Ja sit­ten vie­lä: Se kul­jet­ta­ja­li­pun­myyn­ti nyt ihan oikeas­ti lopul­ta­kin pois. Savu nousee pääs­tä HSL:n vir­ka­mies­ten luo­vut­ta­ja-asen­teen kanssa…

    Osmo: Tämä ei sit­ten ollut moi­te sinua koh­taan, vaan ava­sin vain asian taus­to­ja blo­gia­si ensim­mäi­siä ker­to­ja lukeville.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos halu­taan Hel­sin­kiin nopei­ta rati­koi­ta, niil­le on saa­ta­va omat kais­tat. Se taas edel­lyt­tää mones­sa koh­din kadun­var­si­py­sä­köin­nin poistamista.

    Näkö­jään mikään ei ole niin tär­ke­ää kuin autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen. Jos tämä sama mää­rä intoa pan­tai­siin jouk­ko­lii­ken­teen todel­li­seen paran­ta­mi­seeen, niin ehkä tämä sur­kea lii­ken­ne­ti­lan­ne voi­si jos­kus jopa kohentua.

  41. Jalan­kul­ki­ja: Näkö­jään mikään ei ole niin tär­ke­ää kuin autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen. Jos tämä sama mää­rä intoa pan­tai­siin jouk­ko­lii­ken­teen todel­li­seen paran­ta­mi­seeen, niin ehkä tämä sur­kea lii­ken­ne­ti­lan­ne voi­si jos­kus jopa kohentua.

    Tuol­la (kadun­var­si­py­sä­köin­nin pois­ta­mi­sel­le tar­peel­li­sil­ta osin) toteu­tet­tai­siin nime­no­maan jouk­ko­lii­ken­net­tä oikeas­ti hyö­dyt­tä­viä toi­men­pi­tei­tä kustannustehokkaasti.

    Autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen” on täs­sä yhtey­des­sä vain itse raken­ta­ma­si olkiukko.

  42. Kal­le: Lin­jai­sin ole­mas­sa ole­vien spå­ra­lin­jo­jen päät niin, että ne päät­ty­vät mah­dol­li­suuk­sien mukaan joko ras­kaan rai­de­lii­ken­teen tai tule­van rai­de­jo­ke­rin asemille.

    Näin on tar­koi­tus teh­dä kau­pun­ki­bu­le­var­di­soin­tien yhtey­des­sä. Käy­tän­nös­sä Kehä I on raja.

  43. R.Silfverberg: Ja min­ne ne spå­ra­kis­kot oli­si lai­tet­tu? Länsiväylällekö? 

    Esi­mer­kik­si. Siel­lä oli­si hyvin tilaa. Täs­tä voi kat­soa lisää: http://tramwest.fi/

    Nyt on pää­dyt­ty super­kal­lii­seen 1960-luvun rat­kai­suun, jon­ka HSL itse­kin tun­nus­taa niin huo­nok­si, että pel­kää kuol­lak­seen jon­kun perus­ta­van kil­pai­le­via bus­si­lin­jo­ja Espoon lähiöis­tä Hel­sin­gin keskustaan.

  44. Daniel Feder­ley: Esi­mer­kik­si. Siel­lä oli­si hyvin tilaa. Täs­tä voi kat­soa lisää: http://tramwest.fi/

    Nyt on pää­dyt­ty super­kal­lii­seen 1960-luvun rat­kai­suun, jon­ka HSL itse­kin tun­nus­taa niin huo­nok­si, että pel­kää kuol­lak­seen jon­kun perus­ta­van kil­pai­le­via bus­si­lin­jo­ja Espoon lähiöis­tä Hel­sin­gin keskustaan. 

    TramWest tai muu pika­rai­tio­tie ei oli­si toi­mi­nut kun­nol­la ilman tun­ne­lia kes­kus­tas­ta Laut­ta­saa­reen asti, ja toden­nä­köi­ses­ti oli­si jou­dut­tu jat­ka­maan sitä sil­ta­rat­kai­suil­la tai tun­ne­leil­la Ota­nie­meen. Eli yhtä kal­lis oli­si ollut raken­taa kuin met­ro Ota­nie­meen. Mikä sil­lä oli­si voi­tu saa­vut­taa on yhtei­nen lin­jao­suus Rai­de-joke­rin kans­sa ja mah­dol­li­sia mui­ta haa­ro­ja. Rai­tio­vau­nu saa Suo­men Tie­lii­ken­ne­lain mukaan kul­kea muus­ta lii­ken­tees­tä eris­tä­mä­tö­mil­lä osuuk­sil­la max 60 km/h, eli hitaam­mak­si oli­si tul­lut kuin bus­sit tai met­ro. Sik­si ei oli­si kan­nat­ta­nut raken­taa rai­tio­tie­tä kau­em­mas kuin Tapio­laan, eli se oli­si vaa­ti­nut rin­nal­leen nykyi­sen­kal­tai­sen bus­si­ral­lin kau­kai­sem­mis­ta kohteista.

    HSL:llä on todel­li­suu­des­sa pal­jon enem­män pelät­tä­vää hal­li­tuk­sen Lii­ken­ne­kaa­rie­si­tyk­ses­sä, kuin se että joku aloit­taa bus­si­lin­jan Espoos­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan. Se oli­si pik­ku­jut­tu nii­hin mui­hin hait­toi­hin ver­rat­tu­na jos kun­tien its­mää­rää­mi­soi­keus jouk­ko­lii­ken­tee­seen­sä puretaan.

  45. Kal­le: Muu­ten hyvä, mut­ta lii­an kal­lis rat­kai­su. Hel­sin­gin kokoi­siin kau­pun­kei­hin raken­ne­taan muu­al­la light rail rat­kai­su­ja. Ne ovat kustannustehokkaita. 

    Et ole rat­kai­suut ongel­maa mik­si rai­tio­vau­nut ovat kes­kus­tan pääs­sä niin hitai­ta. Sik­si met­ro on parempi. 

    Jos toi­vot että rai­to­lii­ken­net­tä voi­si nopeut­taa, ja että oli­si kun­nol­li­sia vaih­toa­se­mia niin ehdo­tan rai­tio­vau­nuil­le tun­ne­lia kes­kus­tas­sa. Täl­lai­sia light-rail rat­kai­su­ja on mones­sa Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa. Tun­ne­li voi­si alkaa esim Töö­lön tul­lis­ta ja kul­kea Erot­ta­jal­le. Tun­ne­lin päis­tä rai­tio­vau­nut nousi­si­vat maan pin­nal­le ja jat­kai­si­vat nykyis­tä verk­koa pit­kin. Kal­lis­ta? Eikö mat­kus­ta­jien aika­kin ole kallista?’

  46. Jan­ne Pel­to­la: Tuol­la (kadun­var­si­py­sä­köin­nin pois­ta­mi­sel­le tar­peel­li­sil­ta osin) toteu­tet­tai­siin nime­no­maan jouk­ko­lii­ken­net­tä oikeas­ti hyö­dyt­tä­viä toi­men­pi­tei­tä kustannustehokkaasti.

    Autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen” on täs­sä yhtey­des­sä vain itse raken­ta­ma­si olkiukko.

    Näin­hän aiheel­lis­ta kri­tiik­kiä on ennen­kin yri­tet­ty mitä­töi­dä, kun muu­ta­kaan puo­lus­te­lua ei kek­si­tä. Rai­deus­ko­vai­set ovat lah­ko sii­nä kuin muut­kin ekstremistit.

  47. R.Silfverberg: Et ole rat­kai­suut ongel­maa mik­si rai­tio­vau­nut ovat kes­kus­tan pääs­sä niin hitai­ta. Sik­si met­ro on parempi. 

    Mut­ta maa­na­lai­nen met­ro on niin jär­kyt­tä­vän kal­lis (noin 100 M€/km), ettei sii­tä kos­kaan saa­da yhtä kat­ta­vaa kuin rai­tio­tie­ver­kos­ta. Niil­lä noin 0.6 mil­jar­dil­la, jot­ka meni­si met­roon Erot­ta­jal­ta Rus­kea­suol­le (jos ymmär­sin oikein ehdo­tuk­se­si) voi­daan laa­jen­taa rai­tio­tei­tä vaik­ka Kan­nel­mä­keen, Pih­la­ja­mä­keen ja Lato­kar­ta­noon ja jär­jes­tää vau­nui­hin ilmai­nen kahvitarjoilu.

    1. Rai­tio­vau­nun kapa­si­teet­ti on pal­jon pie­nem­pi kuin met­ron ja se on kovin hidas met­roon ver­rat­tu­na. Joas rai­tio­vau­nus­ta halu­aa nopean, se pitää eris­tää muus­ta liik­ken­tees­tä pane­mal­la se joko maan alle tai niin kuin met­ron on eris­tet­ty maan­pääl­li­sin osin Itä-Hel­sin­gis­sä — mut­ta sil­loin ratik­ka onkin taas yhtä kal­lis kuin metro.
      Minus­ta oli­si pitä­nyt län­si­met­ron kans­sa mene­tel­lä niin, että se oli­si ajet­tu met­ro­na Tapio­laan ja siel­tä oli­si läh­te­nyt pika­ra­ti­koi­den verk­ko, kos­ka Espoon kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei ole suun­ni­tel­tu jouk­ko­lii­ken­net­tä aja­tel­len. Se ei kui­ten­kaan kel­van­nut pika­ra­tik­ka­liik­keel­le, joka muun muas­sa esit­ti Hel­sin­gin met­ro­ju­nien vie­mis­tä kaa­to­pai­kal­le ja kor­vaa­mis­ta pie­nem­mil­lä ja epä­ta­lou­del­li­sem­mil­la pika­ra­ti­koil­la tai että met­ro­tun­ne­liin oli­si pääs­tet­ty met­ro­lii­ken­net­tä häi­rit­se­mään satu­nai­ses­ti (suo­ja­tiet) kul­ke­via pika­ra­ti­koi­ta häi­rit­se­mään met­ro­lii­ken­teeen säännöllisyyttä.

      Hel­sin­ki panos­taa nyt uudes­sa yleis­kaa­vas­saaan voi­mak­kaas­ti pika­ra­ti­koi­hin. Espoo­kin voi­si niin teh­dä, mut­ta joten­kin vas­tus­tus on siel­lä kovaa. Väi­te­tään, että Espoos­sa on voi­mia, jot­ka eivät haluai­si edes raide-Jokeria. 

  48. R.Silfverberg: TramWest tai muu pika­rai­tio­tie ei oli­si toi­mi­nut kun­nol­la ilman tun­ne­lia kes­kus­tas­ta Laut­ta­saa­reen asti.

    Mik­si, jos bus­sit­kin toi­mii hyvin täl­lä välil­lä ollen suo­ras­taan nopeam­pia kuin met­ro? Ota myös huo­mioon, että kos­ka rai­tio­tei­den raken­ta­mi­nen on niin hal­paa samal­la rahal­la oli­si saa­nut myös katet­tua koko Laut­ta­saa­ren kah­den met­roa­se­man sijaan.

  49. Jalan­kul­ki­ja: Näkö­jään mikään ei ole niin tär­ke­ää kuin autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen. Jos tämä sama mää­rä intoa pan­tai­siin jouk­ko­lii­ken­teen todel­li­seen paran­ta­mi­seeen, niin ehkä tämä sur­kea lii­ken­ne­ti­lan­ne voi­si jos­kus jopa kohentua.

    Hämeen­tien uusi lii­ken­ne­suun­nit­tel­ma on var­mas­ti halua­maa­si suun­taan. Jouk­ko­lii­ken­net­tä paran­ne­taan siel­lä ja paljon!

  50. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mut­ta maa­na­lai­nen met­ro on niin jär­kyt­tä­vän kal­lis (noin 100 M€/km), ettei sii­tä kos­kaan saa­da yhtä kat­ta­vaa kuin rai­tio­tie­ver­kos­ta. Niil­lä noin 0.6 mil­jar­dil­la, jot­ka meni­si met­roon Erot­ta­jal­ta Rus­kea­suol­le (jos ymmär­sin oikein ehdo­tuk­se­si) voi­daan laa­jen­taa rai­tio­tei­tä vaik­ka Kan­nel­mä­keen, Pih­la­ja­mä­keen ja Lato­kar­ta­noon ja jär­jes­tää vau­nui­hin ilmai­nen kahvitarjoilu.

    Mitä mil­lään ilmai­sel­la kah­vi­tar­joil­laa tekee kun kyy­ti on hidas­ta ja vau­nut on niin täy­siä että ei mah­du kääntymään?

  51. Rai­tio­vau­nut voi­daan muut­taa pika­ra­ti­koik­si siten, että ohjaa­mo lai­te­taan molem­piin päi­hin vau­nua ja tur­hat väli­py­sä­kit pois­te­taan. Lii­tyn­tä­lii­ken­ne pika­ra­tik­ka­py­sä­keil­le hoi­de­taan kaupunkipyörillä.

  52. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mik­si, jos bus­sit­kin toi­mii hyvin täl­lä välil­lä ollen suo­ras­taan nopeam­pia kuin met­ro? Ota myös huo­mioon, että kos­ka rai­tio­tei­den raken­ta­mi­nen on niin hal­paa samal­la rahal­la oli­si saa­nut myös katet­tua koko Laut­ta­saa­ren kah­den met­roa­se­man sijaan. 

    Laut­ta­saa­reen voi mil­loin vaan raken­taa rai­tio­tie. (itse asias­sa siel­lä on ollut n 100 v sit­ten) Se ei ole met­ron syy­tä että ei ole raken­net­tu uudestaan.
    Nyt oli kui­ten­kin kyse län­si­väy­län suun­nan lii­ken­tees­tä pidem­mäl­le Espoo­seen. Met­ron tär­kein teh­tä­vä on lopet­taa bus­si­ral­li kes­kus­taan. Kun Espoo­ta raken­ne­taan vie­lä lisää ei oli­si Ruo­ho­lah­den-Kam­pin väli­nen katu­yh­teys eikä kam­pin ter­mi­naa­li riit­tä­nyt bus­seil­le enää.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­tio­vau­nun kapa­si­teet­ti on pal­jon pie­nem­pi kuin met­ron ja se on kovin hidas met­roon ver­rat­tu­na. Joas rai­tio­vau­nus­ta halu­aa nopean, se pitää eris­tää muus­ta liik­ken­tees­tä pane­mal­la se joko maan alle tai niin kuin met­ron on eris­tet­ty maan­pääl­li­sin osin Itä-Hel­sin­gis­sä – mut­ta sil­loin ratik­ka onkin taas yhtä kal­lis kuin metro.
    Minus­ta oli­si pitä­nyt län­si­met­ron kans­sa mene­tel­lä niin, että se oli­si ajet­tu met­ro­na Tapio­laan ja siel­tä oli­si läh­te­nyt pika­ra­ti­koi­den verk­ko, kos­ka Espoon kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei ole suun­ni­tel­tu jouk­ko­lii­ken­net­tä aja­tel­len. Se ei kui­ten­kaan kel­van­nut pika­ra­tik­ka­liik­keel­le, joka muun muas­sa esit­ti Hel­sin­gin met­ro­ju­nien vie­mis­tä kaa­to­pai­kal­le ja kor­vaa­mis­ta pie­nem­mil­lä ja epä­ta­lou­del­li­sem­mil­la pika­ra­ti­koil­la tai että met­ro­tun­ne­liin oli­si pääs­tet­ty met­ro­lii­ken­net­tä häi­rit­se­mään satu­nai­ses­ti (suo­ja­tiet) kul­ke­via pika­ra­ti­koi­ta häi­rit­se­mään met­ro­lii­ken­teeen säännöllisyyttä. 

    No ei se nyt ihan men­nyt noin, vaan pika­rai­tio­tie­lii­ke oli­si halun­nut nykyi­sen Baa­nan eli sata­ma­ra­dan väy­län rai­tio­tiel­leen Ruo­ho­lah­teen asti, eli pääl­lek­käi­sen radan met­ron kans­sa. Sit­ten oli­si pitä­nyt raken­taa sil­ta nykyi­sen moot­to­ri­tie­sil­lan vie­reen rai­tio­tie­tä var­ten Laut­ta­saa­reen ja edel­len Espoo­seen meren yli. Ongel­ma oli­si ollut että tämä rai­tio­toe oli­si kul­ke­nut koko­naan län­si­väy­län maas­to­käy­tä­väs­sä Kei­la­nie­meen asti eikä oli­si pal­vel­lut välis­sä kyy­tiin nouse­via. Hin­ta oli­si ollut kuta­kuin­kin sama kuin met­ro Kei­la­nie­meen mut­ta pal­ve­lu­ta­so huonompi. 

    Tie­tys­ti nii­tä muu­ita­kin vaih­toeh­to­ja oli, kuten rai­tio­vau­nu­jen aja­mi­nen nykyi­sis­sä met­ro­tun­ne­leis­sa tai vaih­toa­se­man raken­ta­mi­nen Kamp­piin rai­tio­vau­nun ja met­ron välille.

    1. Oli eri­lai­sia rat­kaik­su­ja. Baa­nan otta­mi­nen vil­la­reil­ta pika­ra­ti­kal­le oli sikä­li huo­no rat­kai­su, että oli­si mak­sa­nut kuin met­ro ja vie­nyt mat­kus­ta­jat jon­ne­kin rau­ta­tie­a­se­man ja lin­nun­lau­lun puo­li­vä­liin, tuhon­nut kan­sa­lais­to­rin ja Töö­lön­lah­den ja oli­si ollut pal­ve­lu­ta­sol­taan huono.

  54. ant­ti: Hämeen­tien uusi lii­ken­ne­suun­nit­tel­ma on var­mas­ti halua­maa­si suun­taan. Jouk­ko­lii­ken­net­tä paran­ne­taan siel­lä ja paljon!

    Joo, olen­kin miet­ti­nyt, mihin käy­tän sen minuu­tin, jon­ka täl­lä lail­la säästän.

    1. Joo, olen­kin miet­ti­nyt, mihin käy­tän sen minuu­tin, jon­ka täl­lä lail­la säästän.

      Jos me pani­sim­me huvin vuok­si moot­to­ri­tiel­le 100 km:n rajoi­tuk­sen kym­me­nen kilo­met­rin mat­kal­le, autoi­li­jat var­maan­kin suh­tau­tui­si­vat sii­hen aivan tyy­nes­ti, kos­ka sehän vie heil­tä vain minuu­tin. Hämeen­tien sul­ke­mi­nen vie heil­tä 28 sekun­tia, mut­ta näin­kin vai­vai­ses­ta aika­me­ne­tyk­ses­tä jak­se­taan urput­taa. Onko autoi­li­jan aika joten­kin kalliimpaa?
      Kau­pun­ki kui­ten­kin saa tuos­ta nopeu­tuk­ses­ta sel­vää rahaa jouk­ko­lii­ken­teen alen­tu­nei­na menoina.

  55. R.Silfverberg: Mitä mil­lään ilmai­sel­la kah­vi­tar­joil­laa tekee kun kyy­ti on hidas­ta ja vau­nut on niin täy­siä että ei mah­du kääntymään?

    Mik­si vau­nut oli­si­vat niin täy­siä, kun pie­nem­män kapa­si­tee­tin bus­sit eivät ole sitä? 

    R.Silfverberg: Ongel­ma oli­si ollut että tämä rai­tio­toe oli­si kul­ke­nut koko­naan län­si­väy­län maas­to­käy­tä­väs­sä Kei­la­nie­meen asti eikä oli­si pal­vel­lut välis­sä kyy­tiin nouse­via. Hin­ta oli­si ollut kuta­kuin­kin sama kuin met­ro Kei­la­nie­meen mut­ta pal­ve­lu­ta­so huonompi. 

    Välis­sä kyy­tiin nouse­via ei ole niin pal­joa, että pal­ve­lu pitää suun­ni­tel­la koko­naan hei­dän mukaan­sa, vaan oli­si riit­tä­nyt että Laut­ta­saa­ren­tiel­tä menee usein vaih­do­ton spo­ra Ota­nie­meen, Tapio­laan ja Matin­ky­lään siten että vuo­ro­ja on ripo­tel­tu eri lin­joil­le, ja eksoot­ti­sem­piin koh­tei­siin pää­see vaih­ta­mal­la. Toki pal­ve­lu­ta­so juu­ri nii­den kan­nal­ta, jot­ka halua­vat Laut­ta­saa­res­ta näi­den kol­men pai­kan ulko­puo­lel­le, pal­ve­lu­ta­so oli­si ollut huo­nom­pi, mut­ta hei­tä on ehkä 0.5 % sii­tä mää­räs­tä joi­den mat­ka omas­ta kodis­ta tai työ­pai­kas­ta kes­kus­taan muut­tuu nyt vaihdolliseksi.

    Rai­tio­tien raken­ta­mi­nen on hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tu­na met­roon rai­tio­vau­nu­jen rata­geo­met­rian takia. Esi­mer­kik­si Itä­kes­kuk­ses­ta Viik­kiin met­ron hin­nak­si oli­si tul­lut 353 mil­joo­naa euroa, kun samal­la rahal­la saa rai­tio­tien täl­le mat­kal­le ja vie­lä aina Ota­nie­meen (!) asti.

  56. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mik­si vau­nut oli­si­vat niin täy­siä, kun pie­nem­män kapa­si­tee­tin bus­sit eivät ole sitä? 

    Bus­se­ja aje­taan nyt lii­kaa kos­ka jokai­ses­ta pik­ku­lä­hiös­tä ajaa bus­si kes­kus­taan asti. Kun lii­ken­ne muu­te­taan sit­ten jos­kus (pika-)raitiotieksi niin se muut­tuu saman­lai­sek­si kuin met­ro, eli suo­rat bus­si­lin­jat lope­te­taan ja bus­sit syöt­tä­vät rai­tio­tiel­le. Rai­tio­vau­nut läh­te­vät sit­ten pääs­te­py­sä­keil­tä täy­si­nä, tai vii­meis­tään saa­pues­saan nykyi­sen kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­le täyt­ty­vät koko­naan. Tämä on se bule­var­di­jär­jes­tel­män kaik­kein hei­koin lenk­ki, kyy­ti tulee ole­maan ahdas­ta ja epä­mu­ka­vaa eikä oikeas­taan ollen­kaan nopeam­paa kuin nyt. Hel­sin­gin rai­tio­vau­nu­jen kori ja katu­jen mitoi­tus ovat lii­an kapeat. 

    Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Välis­sä kyy­tiin nouse­via ei ole niin pal­joa, että pal­ve­lu pitää suun­ni­tel­la koko­naan hei­dän mukaan­sa, vaan oli­si riit­tä­nyt että Laut­ta­saa­ren­tiel­tä menee usein vaih­do­ton spo­ra Ota­nie­meen, Tapio­laan ja Matin­ky­lään siten että vuo­ro­ja on ripo­tel­tu eri lin­joil­le, ja eksoot­ti­sem­piin koh­tei­siin pää­see vaih­ta­mal­la. Toki pal­ve­lu­ta­so juu­ri nii­den kan­nal­ta, jot­ka halua­vat Laut­ta­saa­res­ta näi­den kol­men pai­kan ulko­puo­lel­le, pal­ve­lu­ta­so oli­si ollut huo­nom­pi, mut­ta hei­tä on ehkä 0.5 % sii­tä mää­räs­tä joi­den mat­ka omas­ta kodis­ta tai työ­pai­kas­ta kes­kus­taan muut­tuu nyt vaihdolliseksi. 

    Ehkä ihmi­set alka­vat nyt kul­kea jul­ki­sil­la Espooon ja Laut­ta­saa­ren­kin välil­lä kun se mah­dol­li­suus met­ron myö­tä avautuu.

    Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Rai­tio­tien raken­ta­mi­nen on hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tu­na met­roon rai­tio­vau­nu­jen rata­geo­met­rian takia. Esi­mer­kik­si Itä­kes­kuk­ses­ta Viik­kiin met­ron hin­nak­si oli­si tul­lut 353 mil­joo­naa euroa, kun samal­la rahal­la saa rai­tio­tien täl­le mat­kal­le ja vie­lä aina Ota­nie­meen (!) asti. 

    Itä­kes­kus-Viik­ki ei ole rele­vant­ti ver­tai­lu­koh­de kos­ka välis­sä on monen heh­taa­rin met­ro­va­rik­ko joka on kierrettävä.

  57. R.Silfverberg: Bus­se­ja aje­taan nyt lii­kaa kos­ka jokai­ses­ta pik­ku­lä­hiös­tä ajaa bus­si kes­kus­taan asti. Kun lii­ken­ne muu­te­taan sit­ten jos­kus (pika-)raitiotieksi niin se muut­tuu saman­lai­sek­si kuin met­ro, eli suo­rat bus­si­lin­jat lope­te­taan ja bus­sit syöt­tä­vät raitiotielle. 

    Itse asias­sa juu­ri täs­sä pii­lee rai­tio­vau­nun vah­vuus ja kaik­kein suu­rin ero met­roon näh­den. Lii­tyn­tä­lii­ken­tees­sä. Se on met­ron akil­leen kan­ta­pää, se jut­tu joka kar­kot­taa ihmi­set omiin autoi­hin ja pois jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Met­ron raken­ta­mi­nen on niin kal­lis­ta, että rataa voi olla vain vähän ja ase­mia vie­lä vähem­män, so. sil­lä yhdel­lä­kin radal­la ase­mat ovat har­vas­sa. Suo­ma­lai­ses­sa lähiö­kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, jota ei ole jouk­ko­lii­ken­net­tä tai aina­kaan met­roa aja­tel­len luo­tu, käve­ly­mat­kat muo­dos­tu­vat hyvin pit­kik­si ja iso osa mat­kus­ta­jis­ta on kär­rät­tä­vä ase­mal­le bus­seil­la. Rou­va Möt­tö­nen siis tal­lus­taa yhä edel­leen sil­le samal­le bus­si­py­sä­kil­le kuin aina ennen­kin, mut­ta Kam­pin sijaan se bus­si vie­kin hänet Matin­ky­län met­roa­se­man kupee­seen. Siel­lä sit­ten kävel­lään pari­sa­taa met­riä met­ro­lai­tu­ril­le, jat­ke­taan mat­kaa met­rol­la Ota­nie­men lenk­ki kier­täen ja tul­laan jos­kus perille.

    Rai­tio­vau­nun voi raken­taa kuin met­ron, kuten Ode mai­nit­si. Sil­loin hin­ta on met­ro­luok­kaa. Tramwes­tin koh­dal­la oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä tasoe­rot­te­lua (=tun­ne­lia) Hel­sin­gin­nie­mel­lä. Laut­ta­saa­res­sa Län­si­väy­län käy­tä­vä oli­si sopi­nut täy­se­ris­te­tyk­si lin­jauk­sek­si huo­mat­ta­vas­ti met­roa eduk­kaam­min. Mut­ta rai­tio­vau­nun todel­li­nen etu pii­lee sii­nä, että sitä ei ole pak­ko raken­taa kuten met­roa. Nopean ja har­va­py­säk­ki­sen siir­ty­mä­osuu­den jäl­keen rai­tio­vau­nu voi­kin “muut­tua bus­sik­si” eli kul­kea lähiön katu­ver­kos­sa joko omil­la kais­toil­laan tai jopa auto­jen kans­sa samal­la kais­tal­la, pysäh­tyen tiheäs­ti. Roh­ke­ni­si­ko leik­kiä mate­maa­tik­koa ja sanoa, että m+b=r, eli kun yhdis­täm­me met­ron ja bus­sin yhdek­si vaih­dot­to­mak­si yhtey­dek­si, saam­me ratikan.

    Tie­ten­kään ratik­ka ei voi kul­kea jokai­sen kotio­vel­le, joten jon­kin ver­ran bus­si­lii­tyn­tää jää lähin­nä oma­ko­ti­ta­loa­lueil­le. Mut­ta nyky­ti­lan­ne, jos­sa 80 % Ete­lä-Espooon asuk­kais­ta jou­tuu tule­maan bus­sil­la met­ron äärel­le, jos suos­tui­si­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­mään, on kyl­lä lie­väs­ti­kin sanot­tu­na eri­koi­nen. En ihmet­te­le, että HSL pel­kää lii­ken­ne­kaar­ta niin kovasti.

  58. Daniel Feder­ley:

    Rai­tio­vau­nun voi raken­taa kuin met­ron, kuten Ode mai­nit­si. Sil­loin hin­ta on met­ro­luok­kaa. Tramwes­tin koh­dal­la oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä tasoe­rot­te­lua (=tun­ne­lia) Hel­sin­gin­nie­mel­lä. Laut­ta­saa­res­sa Län­si­väy­län käy­tä­vä oli­si sopi­nut täy­se­ris­te­tyk­si lin­jauk­sek­si huo­mat­ta­vas­ti met­roa eduk­kaam­min. Mut­ta rai­tio­vau­nun todel­li­nen etu pii­lee sii­nä, että sitä ei ole pak­ko raken­taa kuten met­roa. Nopean ja har­va­py­säk­ki­sen siir­ty­mä­osuu­den jäl­keen rai­tio­vau­nu voi­kin “muut­tua bus­sik­si” eli kul­kea lähiön katu­ver­kos­sa joko omil­la kais­toil­laan tai jopa auto­jen kans­sa samal­la kais­tal­la, pysäh­tyen tiheäs­ti. Roh­ke­ni­si­ko leik­kiä mate­maa­tik­koa ja sanoa, että m+b=r, eli kun yhdis­täm­me met­ron ja bus­sin yhdek­si vaih­dot­to­mak­si yhtey­dek­si, saam­me ratikan.

    Tie­ten­kään ratik­ka ei voi kul­kea jokai­sen kotio­vel­le, joten jon­kin ver­ran bus­si­lii­tyn­tää jää lähin­nä oma­ko­ti­ta­loa­lueil­le. Mut­ta nyky­ti­lan­ne, jos­sa 80 % Ete­lä-Espooon asuk­kais­ta jou­tuu tule­maan bus­sil­la met­ron äärel­le, jos suos­tui­si­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­mään, on kyl­lä lie­väs­ti­kin sanot­tu­na eri­koi­nen. En ihmet­te­le, että HSL pel­kää lii­ken­ne­kaar­ta niin kovasti. 

    Jäte­tään TramWest sik­seen, sen mah­dot­to­muus oli että sil­le olis pitä­nyt raken­taa rin­nak­kai­nen väy­lä met­ron kans­sa Hel­sin­gin kes­kus­taan ellei se oli­si suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­la vau­nuil­la ajet­ta­vak­si jot­ka kul­ke­vat met­ro­ra­doil­la, eli kor­kea lat­tia ja kor­keat lai­tu­rit. Kum­paan­kaan rat­kai­suun ei Espoon ja Hel­sin­gin kau­pun­git ollut halukkaita. 

    Itse odo­tan että rai­tio­tie­verk­ko saa­dan Espoo­seen Rai­de-joke­rin ja Tie­de­ra­ti­kan (Ota­nie­mi-Mei­lah­ti-Pasi­la-Kum­pu­la-Ara­bia) myö­tä. Var­sin­kin se jäl­kim­mäi­nen ei lie­ne miten­kään yli­voi­mai­sen vai­kea toteut­taa, vai onko? Kum­ma että sii­tä ei ole kuu­lu­nut mitään. 

    Itse näen ongel­ma­na ns bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­mat jot­ka käy­tän­nös­sä vain piden­täi­si nykyi­set ratik­ka­lin­jat tii­viis­ti raken­net­tu­ja pää­väy­liä pit­kin, niin että nykyi­sen katu­ver­kon kapa­si­teet­ti ei enää rii­tä jos nii­den pitää niel­lä kaik­ki pik­ku­lä­hiöis­tä tule­vat sekä uusien tii­vii­den aluei­den asuk­kaat rai­tio­vau­nuis­sa. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti rai­tio­vau­nu­kyy­dis­tä tulee tosi ahdas­ta ja hidas­ta ja ihmi­set alka­vat kinu­ta suo­ria bus­si­lin­jo­ja tilalle. 

    Bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­ma toi­mii vain jos raken­ne­taan joko ete­lä-poh­jois- suun­tai­nen met­ro tai Pisa­ra-rata, jol­loin kau­em­paa tule­vat käyt­täi­si­vät näi­tä kes­ki­kau­pun­gil­le tul­taes­sa. Hel­sin­kiin on joka tapauk­ses­sa muut­ta­mas­sa aina­kin 100.000 asu­kas­ta lisää joten eikö­hän sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa että kau­pun­gis­sa oli­si yli 750.0000 asu­kas­ta, olis varaa raken­taa toi­nen ete­lä-poh­jois­suun­tai­nen maa­na­lai­nen rata? 

    Ja Lii­ken­ne­kaa­ri, jos se toteut­tuu ehdo­tuk­sen mukai­se­na, iski­si myös hei­koim­piin ja vähi­ten pidet­tyi­hin raitiotielinjoihin.

  59. R.Silfverberg: TramWest tai muu pika­rai­tio­tie ei oli­si toi­mi­nut kun­nol­la ilman tun­ne­lia kes­kus­tas­ta Laut­ta­saa­reen asti, ja toden­nä­köi­ses­ti oli­si jou­dut­tu jat­ka­maan sitä sil­ta­rat­kai­suil­la tai tun­ne­leil­la Ota­nie­meen. Eli yhtä kal­lis oli­si ollut raken­taa kuin met­ro Otaniemeen. 

    Muis­te­li­sin, että Tramwes­tin ekas­sa ver­sios­sa (eli v. 2006 ver­sios­sa) rata oli lin­jat­tu Rau­ta­tie­ka­tu­jen kui­lus­ta cut’n’co­ver-tun­ne­lis­sa Itä­me­ren­ka­dul­le ja edel­leen Sal­mi­saa­ren ex. pää­te­py­sä­kil­tä Sal­mi­saa­ren voi­ma­la-alu­een läpi Län­si­väy­läl­le. Tämä siis oli­si ollut mah­dol­lis­ta sii­nä vai­hees­sa, kos­ka Sal­mi­saa­ren­ran­nan talo­ja (mm. Var­man toi­mi­ta­lo) ei oltu vie­lä sii­nä vai­hees­sa ruvet­tu rakentamaan.

    Sen jäl­keen Tramwes­tin Espoon suun­nan rata oli­si jat­ka­nut Län­si­väy­län ete­lä­reu­naa Kata­ja­har­juun asti, jos­sa se oli­si men­ny viis­tos­ti Län­si­väy­län ali. Tämän jäl­keen oli­si men­ty luo­vas­ti Län­si­väy­län poh­jois­puo­li­sen bus­si­kais­tan tilaa hyö­dyn­täen ja sit­ten tar­peen mukaan sekä Län­si­väy­län kes­kia­luet­ta ja kais­to­jen välis­tä lii­ken­ne­vih­re­ää kaven­taen että mer­ta täyt­täen ja tuki­sei­niä rakentaen. 

    Tämän rat­kai­sun kal­liit osat oli­si­vat olleet: 1) Mah­dol­li­nen cut’n’co­ver-tun­ne­li Rau­ta­tie­ka­tu­jen rata­kui­lus­ta Itä­me­ren­ka­dul­le. 2) Uusi sil­ta Län­si­väy­län ete­lä­puo­lel­le Sal­mi­saa­res­ta Laut­ta­saa­reen. 3) Kata­ja­har­jun cut’n’co­ver-tun­ne­li. 4) Lyhyet sil­lat Laut­ta­saa­res­ta Koi­vusaa­reen ja Koi­vusaa­res­ta Kar­husaa­reen sekä mah­dol­li­set meren­täy­töt. 5) Mah­dol­li­set yli-/ali­ku­lut Lemis­saa­ren liit­ty­mäs­sä. Tämä riip­puu täy­sin sii­tä, että mitä Län­si­väy­läl­le oli­si teh­ty. Jos se oli­si muu­tet­tu kaduk­si, nuo ris­teä­mi­set oli­si­vat voi­neet olla tasossa.

    Huo­mat­ta­vas­ti vähem­män eri­kois­osaa­mis­ta ja ‑kalus­toa suun­nit­te­lus­sa ja raken­ta­mi­ses­sa vaa­ti­via koh­tei­ta siis kuin Länsimetrossa.

    Ja jos kus­tan­nuse­rot vie­lä ihme­tyt­tä­vät, niin suo­sit­te­len ver­tai­le­maan esim. Ruo­ho­lah­den tai jopa Sii­li­tien met­roa­se­maa taval­li­seen ratik­ka­py­säk­kiin ja luet­te­le­maan pape­ril­le ne erot. Sekä pereh­ty­mään han­ke- ja raken­nus­osa­las­ken­nan käsitteisiin.

    R.Silfverberg: Rai­tio­vau­nu saa Suo­men Tie­lii­ken­ne­lain mukaan kul­kea muus­ta lii­ken­tees­tä eris­tä­mä­tö­mil­lä osuuk­sil­la max 60 km/h, eli hitaam­mak­si oli­si tul­lut kuin bus­sit tai metro. 

    Tämä on vää­rä tie­to, tie­lii­ken­ne­lais­ta ei täl­läis­tä löy­dy. Tie­lii­ken­ne­lais­sa EI sää­de­tä mitään rai­tio­vau­nu­jen tai met­ron suu­rim­mas­ta sal­li­tus­ta nopeu­des­ta. Piste.

    Rai­ner: Toi­voi­sin, ettet joka pai­kas­sa levit­te­li­si omia usko­muk­sia­si fak­toi­na. Tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun huo­mau­tan sinul­le täs­tä nopeusasiasta.

  60. Jan­ne Pel­to­la:

    Huo­mat­ta­vas­ti vähem­män eri­kois­osaa­mis­ta ja ‑kalus­toa suun­nit­te­lus­sa ja raken­ta­mi­ses­sa vaa­ti­via koh­tei­ta siis kuin Länsimetrossa.

    Ja jos kus­tan­nuse­rot vie­lä ihme­tyt­tä­vät, niin suo­sit­te­len ver­tai­le­maan esim. Ruo­ho­lah­den tai jopa Sii­li­tien met­roa­se­maa taval­li­seen ratik­ka­py­säk­kiin ja luet­te­le­maan pape­ril­le ne erot. Sekä pereh­ty­mään han­ke- ja raken­nus­osa­las­ken­nan käsitteisiin. 

    Met­roa­se­ma­kin voi­daan, jos halu­taan raken­taa yhtä alkeel­li­sek­si kuin rai­tio­vau­nu­py­säk­ki, kun­han este­tään ihmis­ten jou­tu­mi­nen radal­le. Met­ro tai mikä tahan­sa juna joka lähes­tyy ase­maa mel­koi­sel­la vauh­dil­la vaa­tii toki tur­val­li­suus­syis­tä leveäm­män lai­tu­rin kuin kes­kus­ta-alu­een rai­tio­vau­nu­py­sä­kit jon­ne rai­tio­vau­nut rul­laa­vat käve­ly­vauh­tia kos­ka ne var­muu­den vuok­si aina pysäh­ty­vät punai­siin valoi­hin ennen pysäkkiä.

    Jan­ne Pel­to­la:

    Tämä on vää­rä tie­to, tie­lii­ken­ne­lais­ta ei täl­läis­tä löy­dy. Tie­lii­ken­ne­lais­sa EI sää­de­tä mitään rai­tio­vau­nu­jen tai met­ron suu­rim­mas­ta sal­li­tus­ta nopeu­des­ta. Piste.

    Rai­ner: Toi­voi­sin, ettet joka pai­kas­sa levit­te­li­si omia usko­muk­sia­si fak­toi­na. Tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun huo­mau­tan sinul­le täs­tä nopeusasiasta. 

    En ole kir­joit­ta­nut mitään vää­rää tietoa. 

    Se on tot­ta että met­roa ja kevyt­tä rai­de­lii­ken­net­tä joi­hin rai­tio­tiet kuu­lu­vat, kos­ke­vat val­ta­kun­nal­li­set lii­ken­ne­sään­nöt ovat vas­ta val­mis­teil­la, sik­si nii­tä ei ole ylei­ses­ti saa­ta­vil­la, mut­ta sit­ten kun ilmes­ty­vät niin asi­aa voi kom­men­toi­da tarkemmin. 

    Sii­hen asti nou­dat­ta­vat rai­tio­vau­nut Tie­lii­ken­ne­la­kia, jon­ka mukaan ne ovat moot­to­ria­jo­neu­vo­ja kun ne liik­ku­vat katua­lu­eel­la ja nii­tä ohja­taan lii­ken­ne­mer­kein ja lii­ken­ne­va­loin. Suu­rin nopeus on sil­loin sama kuin muil­la moot­to­ria­jo­neu­voil­la samal­la kadul­la, sii­tä huo­li­mat­ta vaik­ka rai­tio­tie kul­ki­si ajo­ra­to­jen välis­sä omil­la kais­toil­laan. Hel­sin­gis­sä ei rai­tio­vau­nu nyky­ään saa mis­sään kul­kea yli 50 km/h, vie­lä 80-luvul­la sai­vat Paciuk­sen­ka­dul­la ja Mäke­län­ka­dul­la rai­tio­vau­nut ajaa 60 km/h mut­ta se alen­net­tiin kos­ka auto­jen nopeus­ra­joi­tus niil­lä kadul­la alen­net­tiin kans­sa. Se että mitäään muu­ta lakia ei ole, ei tar­koi­ta että rai­tio­vau­nul­la sai­si ajaa yhtä nopeas­ti kuin met­ro, joka kul­kee koko­naan eris­te­tyl­lä radalla.

    1. Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, onko lais­sa ole­mas­sa eril­li­nen sää­dös rai­tio­vau­nun mak­si­mi­no­peu­des­ta, on aivan sel­vää, että suo­ja­tei­den kans­sa ris­teä­väl­lä rati­kal­la ei voi olla kovin suur­ta nopeut­ta. Ihan samas­ta syys­tä kuin suio­ja­tie­tä ei voi­da pan­na maan­tien yli, jos nopeus on 100 km/h. Ymmär­tääk­se­ni suo­ja­tien koh­dal­la nopeus­ra­joi­tus ei voi olla yli 60 km/h

  61. Täs­sä menee Rai­ne­ril­ta nyt niin mon­ta asi­aa suloi­ses­ti sekai­sin, että lie tar­peen yrit­tää kor­ja­ta väärinkäsityksiä.

    Sak­sas­sa rai­tio­vau­nu­ja var­ten on sää­det­ty oma lakin­sa. BOStra­bin mukaan rai­tio­vau­nun nopeus ei saa ylit­tää 70 km/h näke­mä­oh­jauk­sel­la. Tar­vi­taan siis kulun­val­von­ta, jos tah­do­taan ajaa yli 70 km/h. Suu­rim­mat käyts­sä ole­vat nopeu­det ovat luok­kaa 100–110 km/h kau­pun­kien väli­sil­lä maa­seu­tuo­suuk­sil­la. Sak­sas­sa rai­tio­vau­nuil­le on myös katu­lii­ken­tees­sä toi­si­naan mää­ri­tel­ty kor­keam­pia rajoi­tuk­sia kuin autoil­le, esim. 50 autoil­le ja 60 ratikoille.

    Suo­mes­sa ei ole rai­tio­vau­nu­ja kos­ke­vaa lakia. Kadul­la kul­ke­van rai­tio­vau­nun suu­rin sal­lit­tu nopeus on siten sama kuin auto­jen­kin. Se, että Paciuk­sen­ka­dul­la sat­tuu kul­ke­maan ratik­ka ja siel­lä sat­tuu ole­maan 60, tai nykyi­sin 50, ei voi joh­taa sel­lai­seen joh­to­pää­tök­seen, että 60 oli­si rai­tio­vau­nu­jen suu­rin sal­lit­tu nopeus mis­sään koskaan.

    Suo­mes­sa suo­ja­tiet ja lii­ken­ne­va­lot sal­li­taan, kun nopeus­ra­joi­tus on alle 80, siis käy­tän­nös­sä 70. Vih­din­tie oli täs­tä hyvä esi­merk­ki, tosin siel­lä las­ket­tiin rajoi­tus 60:een pari vuot­ta sit­ten. Kehä I:lla Espoos­sa tai­taa vie­lä olla 70.

    Suo­mes­sa ei ero­tel­la rai­tio­vau­nu­jen raken­teel­lis­ta huip­pu­no­peut­ta siten kuin esim. mopo­jen koh­dal­la teh­dään. Eikä ero­tel­la sitä­kään, mil­lä nopeuk­sil­la on olta­va kulun­val­von­ta ja mil­loin voi­daan ajaa näke­mä­oh­jauk­sel­la. Ehkä kui­ten­kin pitäisi.

    Myös kais­ta­koh­tai­set nopeus­ra­joi­tuk­set tun­ne­taan Suo­mes­sa. Näin ollen ei oli­si estet­tä sil­le, että vaik­ka­pa Paciuk­sen­ka­dul­la autot ajai­si­vat 50 ja rati­kat 60. Käy­tän­nös­sä se oli­si tur­haa, sil­lä rati­kal­le ei oli­si tuos­ta kor­keam­mas­ta huip­pu­no­peu­des­ta tuos­sa koh­taa hyö­tyä. Voi olla, että kun Joke­ri ajaa Vii­kin suo­raa, sin­ne on tar­peen aset­taa rati­kal­le auto­ja kor­keam­pi nopeusrajoitus.

    Jos rai­tio­vau­nuil­le raken­net­tai­siin vaik­ka­pa Tramwes­tin hen­keen täy­se­ris­tet­ty rata esi­mer­kik­si moot­to­ri­tien kes­ki­kais­tal­le, sil­loin siel­lä voi­si ajaa mitä tahan­sa nopeut­ta sen mukaan, mikä näke­män tai kulun­val­von­nan ja toi­saal­ta kalus­ton raken­teen mukaan on tur­val­lis­ta. Met­ros­sa meil­lä teh­dään jo näin – tun­ne­lis­sa met­ron suu­rin sal­lit­tu nopeus on muis­taak­se­ni 70 ja avo­ra­dal­la 80.

    Oli­si hyvä kye­tä erot­te­le­maan lait ja mää­räyk­set, nyky­käy­tän­nöt ja omat toi­veet toi­sis­taan. Eri­tyi­ses­ti tuo ”En ole kir­joit­ta­nut mitään vää­rää tie­toa” häi­rit­see minua kovas­ti. Hel­sin­gin nykyi­nen katu­rai­tio­tie ei ole eikä voi olla mit­ta­puu­na sil­le, mil­lai­sia rai­tio­tei­tä suun­ni­tel­laan Joke­ril­le taik­ka Tampereelle.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, onko lais­sa ole­mas­sa eril­li­nen sää­dös rai­tio­vau­nun mak­si­mi­no­peu­des­ta, on aivan sel­vää, että suo­ja­tei­den kans­sa ris­teä­väl­lä rati­kal­la ei voi olla kovin suur­ta nopeut­ta. Ihan samas­ta syys­tä kuin suio­ja­tie­tä ei voi­da pan­na maan­tien yli, jos nopeus on 100 km/h. Ymmär­tääk­se­ni suo­ja­tien koh­dal­la nopeus­ra­joi­tus ei voi olla yli 60 km/h

    Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön ase­tus tie­lii­ken­teen lii­ken­ne­va­lois­ta, 2 § 1 moment­ti: “Lii­ken­ne­va­lo­ja saa käyt­tää vain tiel­lä, jol­la ajo­neu­von suu­rin sal­lit­tu nopeus on enin­tään 70 kilo­met­riä tunnissa.”

    Tark­kaa luke­maa oleel­li­sem­pi seik­ka on kui­ten­kin se, että yri­tän aina­kin omas­ta puo­les­ta­ni kit­keä nii­tä näkö­jään sit­keäs­ti monel­la ole­via har­ha­luu­lo­ja sii­tä, että rai­tio­lii­ken­teen suu­rim­mis­ta sal­li­tuis­ta nopeuk­sis­ta tai vau­nu­ka­lus­ton mitois­ta oli­si Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä määräyksiä. 

    Nois­ta kum­mas­ta­kaan ei nimit­täin ole vie­lä mitään sää­det­ty. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riös­sä työn alla ole­vaan tie­lii­ken­ne­lain uudis­tuk­seen sen sijaan saat­taa olla tulos­sa jotain asi­aan liittyen.

    Koko­naan toi­nen asia on sit­ten se, että tar­vit­si­si­ko tai yli­pään­sä pitäi­si­kö muus­ta lii­ken­tees­tä ero­te­tun (vrt. Mäke­län­ka­tu) rai­tio­tien yli olla yli­pään­sä suo­ja­tei­tä, vai oli­si­ko parem­pi, että jalan­kul­ki­jat oli­si­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti väis­tä­mis­vel­vol­li­sia rai­tio­vau­nui­hin näh­den näis­sä tilan­teis­sa. Jäl­kim­mäi­nen tapa on esim. Sak­sas­sa käy­tös­sä (l. lainsäädännössä).

    Tie­tys­ti jos­sain vai­hees­sa nuo rai­tio­tien yli­tyk­set oli­si valo-ohjat­ta­va ja luul­ta­vas­ti oli­si myös syy­tä rajoit­taa rai­tio­lii­ken­teen suu­rin­ta sal­lit­tua nopeut­ta näis­sä taso­ris­teuk­sis­sä. Tähän voi hakea mal­lia rau­ta­teil­tä, joil­la Suo­mes­sa on ase­mil­la ole­vil­la lai­tu­ri­po­luil­la 80 km/h nopeus­ra­joi­tus ja taval­li­sis­sa taso­ris­teyk­sis­sä 140 km/h rajoitus.

    Oma lukun­sa on myös se, että esim. Rai­de-Joke­rin tapauk­ses­sa lii­ken­ne- ja kau­pun­kiym­pä­ris­tö mää­rää ylei­sel­lä sekä sal­li­tun että toi­saal­ta myös jär­ke­vän ajo­no­peu­den. Kehä I:n var­res­sa ja Vii­kin suo­ral­la ei lie­ne eri­tyis­tä tar­vet­ta rajoit­taa rai­tio­vau­nu­jen käyt­tä­mää nopeut­ta lii­ken­neym­pä­ris­tön tai pysäk­ki­vä­lin puo­les­ta. Sen sijaan esim. Oulun­ky­läs­sä jo radan kaar­tei­suus sekä pysäk­ki­vä­li aset­ta­vat omat rajoi­tuk­sen­sa jär­ke­vil­le nopeuksille.

    Täs­sä vies­ti­ket­jus­sa on aiem­min ollut puhet­ta Tramwes­tis­ta. Yksi haas­te täl­le pro­jek­til­le oli­vat juu­ri nämä run­saat har­ha­luu­lot ja joi­den­kin vir­ka­mies­ten asen­neon­gel­mai­sel­ta vai­kut­ta­nut suh­tau­tu­mi­nen rai­tio­lii­ken­tee­seen. Toi­nen haas­te oli­vat lain­sää­dän­nön puut­teet ja “Ei täl­läis­tä ole ollut tapa­na tehdä”-ajattelu – Ongel­ma, joka tois­tuu nyt kaupunkibulevardi-keskusteluissa.

  63. R.Silfverberg:

    Ehkä ihmi­set alka­vat nyt kul­kea jul­ki­sil­la Espooon ja Laut­ta­saa­ren­kin välil­lä kun se mah­dol­li­suus met­ron myö­tä avautuu.

    Piti ihan tut­kia asi­aa ja Laut­ta­saa­ren kaut­ta ajaa näkö­jään 20 minuu­tin välein Ota­nie­meen kul­ke­va bus­si ja 20 minuu­tin välein Tapio­laan. Lin­jat on lisäk­si synk­ro­noi­tu kes­ke­nään siten että muo­dos­tuu 10 minuu­tin vuo­ro­vä­li. (http://aikataulut.reittiopas.fi/pysakit/fi/1310225.html)

    Toki met­ron myö­tä mat­kus­tus hel­pot­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta kun ote­taan huo­mioon että bus­sein­kin on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää tämän tasoi­set yhtey­det, 1 900 000 000 euroa on aivan lii­an kova hin­ta kun ote­taan mitä muu­ta tuol­la rahal­la oli­si saanut. 

    Lisäk­si et edel­leen ole osan­nut perus­tel­la mik­si rai­tio­vau­nut oli­si­vat täy­siä, kun nykyi­set rai­tio­vau­nut ja bus­sit ja tule­va län­si­met­ro eivät ole sitä.

  64. Jäte­ään tämä TramWest nyt sik­seen, espoo­lai­se­na tie­dän että ei oli­si olut kovin mon­taa paik­kaa jos­sa rai­tio­vau­nu olis voi­nut Matin­ky­län ja Hel­sin­gin kes­kus­tan välil­lä kul­kea édes yhtä nopeas­ti kuin met­ro, ellei koko rata oli­si raken­net­tu eris­te­ryil­le sil­loil­le ja tun­ne­leil­le, tai Län­si­väy­lä olis jou­dut­tu raken­ta­maan uudestaan. 

    Kruu­nu­vuo­ren sil­lan rai­tio­tien suu­rim­mak­si nopeu­dek­si on suu­ni­tel­tu 60 km/h vaik­ka sil­lan pituu­den vuok­si voi­si kuvi­tel­la että suu­rem­pi nopeus oli­si mah­dol­lis­ta, miksiköhän?
    Joke­rin koh­dal­la uskoi­sin että esim Vii­kin suo­ral­la voi­si tie­tyis­sä tapauk­sis­sa teo­rias­sa ajaa 70 km/h ja mah­dol­li­ses­ti kehäyk­kö­sen vie­res­tä Lep­pä­vaa­ran ja Ota­nie­men välil­lä, mut­ta ne pai­kat ovat sit­ten sii­nä. Mut­ta se ei hait­taa kos­ka rai­de-Joke­rin ei tar­vit­se olla nopeam­pi kuin nyky­nen bus­si-Joke­ri tai metro. 

    Ruot­sin Göte­bor­gis­sa, mis­sä ver­kos­to eni­ten muis­tut­ta sitä mitä TramWes­tin suun­ni­tel­mal­la haet­tiin, suu­rin sal­lit­tu nopeus on 60 km/h ja niis­sä pai­kois­sa mis­sä se kul­kee niin nopeas­ti rata on eris­tet­ty aidoin tai pen­ke­rein vähin­tään ja pysäk­kien suo­ja­teil­lä on turvakaiteet.
    Tuk­hol­mas­sa se Tvär­ba­na­nil­la suu­rin nopeus on niin alhai­nen kuin 50 km/h. Oslos­ta ja Ber­ge­nis­tä en tiedä.

    Sak­sas­sa kelio­lo­suh­teet ovat toi­set kuin meil­lä. Tei­dän että Sveit­si­sä aje­taan rai­tio­tie­mai­sia junia yli 100 km/h mut­ta ne eivät ole rai­tio­tie­lii­ken­net­tä vaan ras­kas­ta raideliikennettä. 

    Sii­nä vai­hees­sa kun Suo­mes­sa on lain­sää­dän­tö kevyt­rai­de­lii­ken­teel­le joka kat­taa kai­ken vau­nu­jen tek­ni­sis­tä vaa­ti­muk­sis­ta radan raken­tei­siin ja lii­ken­ne­sään­töi­hin katua­lu­een ulko­puo­lel­la voi­daan pala­ta asiaan. 

    Lisäk­si muis­tu­tan että vaik­ka rai­tio­tie on hal­vem­pi kuin met­ro, niin met­ron raken­ta­mi­nen on nopeam­paa, kos­ka rai­tio­tei­tä raken­taes­sa jou­du­taan katu ja maas­to-olo­suh­teet otta­maan huo­mioon, käsit­te­le­mään kaik­kia mah­dol­li­sia vali­tuk­sia ja sik­si ja jou­du­taan raken­ta­maan pät­kis­sä. Voi kes­tää mon­ta kym­men­tä vuot­ta saa­da aikai­sek­si noi­ta kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja asi­aan­kuu­lu­vi­ne rai­tio­tei­neen, kun taas vas­taa­van pitui­sen met­ron raken­nusai­ka on n 5 vuotta.

  65. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Lisäk­si et edel­leen ole osan­nut perus­tel­la mik­si rai­tio­vau­nut oli­si­vat täy­siä, kun nykyi­set rai­tio­vau­nut ja bus­sit ja tule­va län­si­met­ro eivät ole sitä. 

    Rai­tio­vau­nut esim lin­joil­la 4 ja 10 ovat nykyi­sin ruuh­ka-aikaan aivan täysiä. 

  66. R.Silfverberg: Rai­tio­vau­nut esim lin­joil­la 4 ja 10 ovat nykyi­sin ruuh­ka-aikaan aivan täysiä. 

    Nelo­sen mat­kus­ta­ja­mää­rä on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na las­ke­nut noin 25 %. Tie­tys­ti kapa­si­teet­ti­kin on pie­nen­ty­nyt, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti siel­lä on kyl­lä nyt väl­jem­pää kuin ennen.

  67. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Lisäk­si et edel­leen ole osan­nut perus­tel­la mik­si rai­tio­vau­nut oli­si­vat täy­siä, kun nykyi­set rai­tio­vau­nut ja bus­sit ja tule­va län­si­met­ro eivät ole sitä.

    Ehkä Rai­ner ajat­te­lee täs­sä, että “rai­tio­vau­nu” mer­kit­see itses­tään­sel­väs­ti ja ikui­ses­ti sel­lais­ta noin 25-met­ris­tä 2,3 m leve­ää kul­ku­neu­voa. Niin kuin sta­di­laisspå­rat tänä päivänä.

    Bule­var­di­ra­ti­kat ovat tie­tys­ti aika­naan jotain ihan muu­ta mitoi­tuk­sel­taan, joten kyl­lä niis­sä kapa­si­teet­tia on.

  68. Daniel Feder­ley:
    Bule­var­di­ra­ti­kat ovat tie­tys­ti aika­naan jotain ihan muu­ta mitoi­tuk­sel­taan, joten kyl­lä niis­sä kapa­si­teet­tia on. 

    No mik­si Joke­riin aio­taan hank­kia noi­ta ahtai­ta ja kapei­ta sit­ten? Miten bule­var­dit eroa­vat Jokerista?

  69. R.Silfverberg:
    Jäte­ään tämä TramWest nyt sik­seen, espoo­lai­se­na tie­dän että ei oli­si olut kovin mon­taa paik­kaa jos­sa rai­tio­vau­nu olis voi­nut Matin­ky­län ja Hel­sin­gin kes­kus­tan välil­lä kul­kea édes yhtä nopeas­ti kuin met­ro, ellei koko rata oli­si raken­net­tu eris­te­ryil­le sil­loil­le ja tun­ne­leil­le, tai Län­si­väy­lä olis jou­dut­tu raken­ta­maan uudestaan. 

    Se, että joku on kun­nan X asu­kas, ei tee hänes­tä mil­lään taval­la lii­ken­ne­suun­nit­te­lun tai väy­lä­ra­ken­ta­mi­sen asian­tun­ti­jaa sii­nä kun­nas­sa. Tai yhtään mis­sään muu­al­la­kaan, jos hän ei muu­ten ole näi­den alo­jen asiantuntija.

    Vie­lä ker­ran rau­ta­lan­gas­ta: Tramwes­tis­sä esi­tet­ty rata oli­si voi­tu ja voi­tai­siin aivan hyvin raken­taa Län­si­väy­län kans­sa saman maas­to­käy­tä­vään, ja erot­te­luk­si riit­tää sivusuun­nas­sa kai­de. Har­va muu­ten­kin ylit­tää Län­si­väy­län tasos­sa, joten sii­nä mie­les­sä radan ja kevyen­lii­ken­teen väy­län väliin ei oli­si edes tar­vit­tu aitaa. Mata­la kai­de oli­si tosin ehkä hyvä estä­mään koi­rien ja jois­sain tapauk­sis­sa myös pien­ten las­ten juok­se­mi­sen radal­le. Met­rol­la taas radan aitaa­mis­tar­ve joh­tuu vir­ta­kis­kos­ta. Rata oli suun­ni­tel­tu mene­väk­si Kata­ja­har­jun län­si­puo­lel­la Län­si­väy­län ete­lä­reu­nal­la ja siir­ty­vän Kata­ja­har­jun koh­dal­la beto­ni­tun­ne­lis­sa Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­le. Hana­saa­ren, Kei­lan­nie­men ja Tapio­lan liit­ty­mien koh­dil­la (ja muu­ten­kin) oli­si hyö­dyn­net­ty län­si­suun­nan bus­si­kais­tan tilaa sekä moot­to­ri­tien poh­jois­puo­lel­le jää­vää nk. liikennevihreää.

    Bus­si­kais­taa ei oli­si Tramwes­tin myö­tä enää tar­vit­tu tuol­la ja kau­ko­lii­ken­teen pysä­kit oli­si voi­nut sijoit­taa liittymärampeille.

    Lemis­saa­ren lii­ty­män ram­pit oli­si ali­tet­tu kau­ka­los­sa, pait­si jos Län­si­väy­lä oli­si samas­sa yhtey­des­sä muu­tet­tu Hel­sin­gin alu­eel­la kaduk­si, niin sii­nä tapauk­ses­sa nämä oli­si voi­tu ris­te­tä tasos­sa. Muu­ten liit­ty­mien ram­pit oli­si ollut näh­däk­se­ni käte­vin­tä alit­taa lyhyil­lä sil­loil­la muut­ta­mal­la ramp­pien geo­met­ri­aa tar­peen mukaan. Pois lukien Län­si­väy­län ja Kehä II:n liit­ty­mä, jos­ta oli­si luul­ta­vas­ti ollut käte­vin­tä men­nä sil­lal­la yli.

    Jon­kin­ver­ran ken­kä­lusik­kaa oli­si tar­vit­tu sekä Maa­mon­lah­den­tien että Tapio­lan­tie sil­to­jen koh­dil­la, mut­ta nämä ovat vain insi­nöö­rion­gel­mia. Samoin Län­si­väy­län viert­tä kul­ke­vaa kevyen­lii­ken­teen väy­lää oli­si pitä­nyt pai­koin siir­tää ja esim. Hana­saa­ren län­si­puo­lel­le raken­taa uusi sil­ta. Ja luon­nol­li­ses­ti nykyi­siä Län­si­väy­län ali­kul­ku­ja oli­si pitä­nyt pidentää.

    Pysä­keil­le sivu- tai väli­lai­tu­rit ja yli­tyk­set valo-ohja­tus­ti tasossa.

    Jos jotain jäi epä­sel­väk­si, niin käyn­nis­tä Bin­gin ilma­ku­va­pal­ve­lu, valit­se näky­mäk­si viis­toil­ma­ku­vat niin, että näky­mä on län­teen ja käy Län­si­väy­lä läpi Sal­mi­saa­res­ta Suo­me­no­jan liit­ty­mää edel­lä kir­joit­ta­ma­ni lis­tan kanssa.

    R.Silfverberg:
    Kruu­nu­vuo­ren sil­lan rai­tio­tien suu­rim­mak­si nopeu­dek­si on suu­ni­tel­tu 60 km/h vaik­ka sil­lan pituu­den vuok­si voi­si kuvi­tel­la että suu­rem­pi nopeus oli­si mah­dol­lis­ta, miksiköhän? 

    KSV:stä kuu­le­ma­ni mukaan pys­ty­geo­met­rian suu­rim­mat mah­dol­li­set pyö­ris­tys­sä­teet rajoit­ta­vat jär­ke­vän nopeu­den tuo­hon 60 km/h:ssa.

    R.Silfverberg:
    Joke­rin koh­dal­la uskoi­sin että esim Vii­kin suo­ral­la voi­si tie­tyis­sä tapauk­sis­sa teo­rias­sa ajaa70 km/h ja mah­dol­li­ses­ti kehäyk­kö­sen vie­res­tä Lep­pä­vaa­ran ja Ota­nie­men välil­lä, mut­ta ne pai­kat ovat sit­ten sii­nä. Mut­ta se ei hait­taa kos­ka rai­de-Joke­rin ei tar­vit­se olla nopeam­pi kuin nyky­nen bus­si-Joke­ri tai metro. 

    Mik­si vain “tie­tyis­sä tapauk­ses­sa teo­rias­sa” ? Rai­de-Joke­ril­la eivät tosi­aan pysäk­ki­vä­lit ole niin pit­kiä, että aina­kaan 80 km/h nopeu­des­ta käy­tän­nön hyö­tyä saa­tai­siin, mut­ta myö­häs­ty­mis­va­ran takia 70 km/h nopeus­ra­joi­tus voi­si olla hyö­dyl­li­nen esim. väleil­le Lan­ter­na-Hevos­sai­raa­la ja Pih­la­ja­mäen­tie-Verä­jä­laak­so. Kaar­teis­ta toki aiheu­tuu omat rajoituksensa.

    Tosin… Kun han­ke­suun­ni­tel­maa tut­kii tar­kem­min, niin huo­maa että tuol­la ovat pys­ty­geo­met­rian pyö­ris­tys­sä­teet monin pai­koin sel­lai­sia, että 60 km/h ja jopa 50 km/h on jär­ke­vä maksiminopeus.

    R.Silfverberg:
    Ruot­sin Göte­bor­gis­sa, mis­sä ver­kos­to eni­ten muis­tut­ta sitä mitä TramWes­tin suun­ni­tel­mal­la haet­tiin, suu­rin sal­lit­tu nopeus on 60 km/h ja niis­sä pai­kois­sa mis­sä se kul­kee niin nopeas­ti rata on eris­tet­ty aidoin tai pen­ke­rein vähin­tään ja pysäk­kien suo­ja­teil­lä on turvakaiteet.
    Tuk­hol­mas­sa se Tvär­ba­na­nil­la suu­rin nopeus on niin alhai­nen kuin 50 km/h. Oslos­ta ja Ber­ge­nis­tä en tiedä. 

    Päi­vi­tä­hän tie­to­si, Tvär­ba­nal­la suu­rin sal­lit­tu nopeus on 80 km/h. Göte­bor­gis­sa tosi­aan on mak­si­mi­no­peus 60 km/h, mut­ta tähän­kin voi olla syy­nä ihan vaan se, että juu­ri­kin pysäk­ki­vä­lin ja rato­jen pys­ty- ja vaa­ka­geo­met­rian takia nopeam­paa ei ole jär­ke­vää ajaa -> ei ole mak­sa­nut vai­vaa ruve­ta pape­ri­työ­hön, että saa­tai­siin nopeut­ta nimel­li­ses­ti nostettua.

    Aina­kin För­lun­dan rata on muis­taak­se­ni niin mäki­nen ja mut­kai­nen, ettei siel­lä aina­kaan ole jär­ke­väm­pää ajaa kovem­paa. Ange­re­din radal­la­kin olen mat­kus­ta­nut, mut­ten nyt osaa suo­raan sanoa, että mik­si siel­lä­kin nopeus­ra­joi­tus on noin alhainen.

    Ruot­sis­sa on tuo pysäk­kien aitaa­mi­nen joten­kin käsit­tä­mä­tön­tä, en oikein ymmär­rä min­kä­lai­seen ris­kia­na­lyy­siin (luul­ta­vas­ti ei min­kään­lai­seen) se voi perus­tua, eten­kin kun huo­mioi­daan, mil­lä nopeuk­sil­la vau­nut liik­ku­vat pysäk­kien kohdilla.

    R.Silfverberg:
    Sak­sas­sa kelio­lo­suh­teet ovat toi­set kuin meillä.Teidän että Sveit­si­sä aje­taan rai­tio­tie­mai­sia junia yli 100 km/h mut­ta ne eivät ole rai­tio­tie­lii­ken­net­tä vaan ras­kas­ta raideliikennettä. 

    Mil­lä taval­la tal­vi estää nopean rai­tio­lii­ken­teen Suo­mes­sa? Entä mil­lä taval­la tuo Sveit­sin tapaus on täs­sä yhtey­des­sä mil­lään taval­la relevantti?

    R.Silfverberg:
    Sii­nä vai­hees­sa kun Suo­mes­sa on lain­sää­dän­tö kevyt­rai­de­lii­ken­teel­le joka kat­taa kai­ken vau­nu­jen tek­ni­sis­tä vaa­ti­muk­sis­ta radan raken­tei­siin ja lii­ken­ne­sään­töi­hin katua­lu­een ulko­puo­lel­la voi­daan pala­ta asiaan. 

    Tähä­nä sanoi­sin, ettei sitä autoa­kaan (tur­val­li­ses­ti) kor­til­la aje­ta, vaan oleel­lis­ta on lii­ken­ne­rat­kai­su­jen tur­val­li­suus itsessään.

    Tra­fil­la (Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­to) on nyky­ään kuu­lem­ma sel­lai­nen peri­aa­te, että he pyr­ki­vät vähen­tä­mään yksi­tyis­koh­tais­ta sään­te­lyä ja siir­tä­mään vas­tuu­ta tur­val­li­ses­ta toi­min­nas­ta toi­min­nan­har­joit­ta­jil­le mm. tur­val­li­suus­joh­ta­mis­jär­jes­tel­mien muodossa.

    R.Silfverberg:
    Lisäk­si muis­tu­tan että vaik­ka rai­tio­tie on hal­vem­pi kuin met­ro, niin met­ron raken­ta­mi­nen on nopeam­paa, kos­ka rai­tio­tei­tä raken­taes­sa jou­du­taan katu ja maas­to-olo­suh­teet otta­maan huo­mioon, käsit­te­le­mään kaik­kia mah­dol­li­sia vali­tuk­sia ja sik­si ja jou­du­taan raken­ta­maan pät­kis­sä. Voi kes­tää mon­ta kym­men­tä vuot­ta saa­da aikai­sek­si noi­ta kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja asi­aan­kuu­lu­vi­ne rai­tio­tei­neen, kun taas vas­taa­van pitui­sen met­ron raken­nusai­ka on n 5 vuotta. 

    Met­ro on kiel­tä­mät­tä hel­pom­pi raken­taa, ja sii­tä on hel­pom­pi päät­tää, kun raken­ta­mi­nen tapah­tuu suu­rim­mal­ta osin ns. pois sil­mis­tä. Toki Län­si­met­ro­kin vaa­tii eri­näi­siä katu­jär­jes­te­ly­jä lip­pu­hal­lien lisäksi.

    Mut­ta ei tämä saa oikeut­taa rahan tuhlaamista.

    P.S. Sii­hen aiem­min puhee­na ollee­seen nopeus­ra­joi­tus­asi­aan: Tie­lii­ken­ne­lain 47 § 1 momen­tin sana­muo­to kuu­luu seuraavasti:“Raitiovaunun kul­jet­ta­jan on sovel­tu­vin osin nou­da­tet­ta­va ajo­neu­von kul­jet­ta­jia kos­ke­via sään­nök­siä, jol­lei 14 §:stä muu­ta johdu.”

    Huom: “kul­jet­ta­jan on nou­da­tet­ta­va”. Sana­muo­to ei estä kadun­pi­tä­jää (l. kun­taa) aset­ta­mas­ta rai­tio­tiel­le eri nopeus­ra­joi­tus­ta kuin ajo­ra­dal­le. Eli väit­tee­si sii­tä, että Tramwes­til­le oli­si täl­lä perus­teel­la tul­lut 60 km/h nopeus­ra­joi­tus, säi­lyy vää­rä­nä. Kun­nes toi­sin todistetaan.

    P.P.S. Hel­sin­gin met­ron rata ei muu­ten ole miten­kään eri­tyi­sen kal­liis­ti raken­net­tu Kulos­aa­ren sil­lan ja Itä­kes­kuk­sen väli­lä. On sii­nä tie­tys­ti sil­to­ja, mut­ta ne joh­tu­vat pää­osin vesis­töis­tä ja Itä­väy­län ali­ku­luis­ta. Hert­to­nie­men sata­ma­ra­dan yli tar­vit­tiin myös sil­ta. Kal­leim­mat nime­no­maan met­ron itsen­sä vaa­ti­mat raken­teet lie­ne­vät olleet Hert­to­nie­men beto­ni­tun­ne­li, Itä­kes­kuk­sen kan­si­ra­ken­ne sekä met­ro­va­ri­kol­le vie­vät syöt­tö- ja koes­tus­rai­teen sil­lat. Jos Hel­sin­gin met­ro oli­si toteu­tet­tu Stadt­bah­ni­na, niin näi­tä ei oli­si tarvittu.

  70. Jaha, nyt sel­vi­si sel­lai­nen­kin seik­ka että pys­ty­geo­met­rian pyö­ris­tys­sä­teet estä­vät rai­tio­vau­nu­jen yli 60 km/h nopeu­den usei­mis­sa pai­kois­sa jos­sa met­ro tai juna voi­vat ajaa 80 km/h tai enem­män. Ja vaik­ka rai­tio­vau­nul­la vois nip­pa nap­pa ajaa 70 km/h niis­sä koh­din niin se “ei kan­na­ta”. Tämä oli hyvä tie­tää. Täy­ty­nee täs­sä vai­hees­sa tode­ta että rai­tio­tie aina­kin Suo­mes­sa perus­tuu slow-tra­vel filo­so­fi­aan vaik­ka itse olen odot­ta­nut muuta.

    Toi­nen seik­ka: Vaik­ka Sak­sas­sa ja muu­al­la kes­ki-Euroo­pas­sa on rai­tio­tei­tä jos­sa vau­nut aja­vat tiheäs­ti raken­ne­tus­sa taa­ja­maym­pä­ris­tös­sä yli 60 km/h, se joh­tuu sii­tä että niis­sä mais­sa lii­ken­ne­kult­tuu­ri on eri­lai­nen kuin Suo­mes­sa. Autoi­li­jat, jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät nou­dat­ta­vat lii­ken­ne­sään­tö­jä tar­kem­min, kun taas suo­ma­lai­set ovat maa­lais­tol­lo­ja joi­den kan­san­hu­vi on lii­ken­ne­sään­tö­jen rik­ko­mi­nen. Suo­mi on nniit­tä­nyt kysee­na­lais­ta mai­net­ta taso­ris­tey­son­net­to­muuk­sien esiin­ty­vyy­des­sä, ja rai­tio­vau­nu­jen reit­te­jä tuki­taan pysä­köi­mäl­lä auto­ja vää­rin Hel­sin­gis­sä har­va se päi­vä jne.

  71. R.Silfverberg:
    Jaha, nyt sel­vi­si sel­lai­nen­kin seik­ka että­pys­ty­geo­met­rian pyö­ris­tys­sä­teet estä­vät rai­tio­vau­nu­jen yli 60 km/h nopeu­den usei­mis­sa pai­kois­sa jos­sa met­ro tai juna voi­vat ajaa 80 km/h tai enemmän. 

    Mis­tä­hän ihmees­tä onnis­tuit tuol­lai­sen joh­to­pää­tök­sen vetä­mään, kun minä en ole sel­lais­ta kir­joit­ta­nut, eikä myös­kään Rata­tek­nis­ten ohjei­den kaa­vois­sa mitään tuol­lais­ta ole. Ainoa joka voi­si vai­kut­taa, on telien väli­nen etäi­syys, mut­ta kuten sanot­tua, niin kaa­vois­sa ei täl­läis­tä kom­po­nent­tia ole pys­ty­geo­met­rian osalta.

    Voi­sit­ko lopet­taa kir­joi­tus­te­ni tahal­li­sen väärinymmärtämisen?

    R.Silfverberg:
    Ja vaik­ka rai­tio­vau­nul­la vois nip­pa nap­pa ajaa 70 km/h niis­sä koh­din niin se “ei kannata”.Tämä oli hyvä tie­tää. Täy­ty­nee täs­sä vai­hees­sa tode­ta että rai­tio­tie aina­kin Suo­mes­sa perus­tuu slow-tra­vel filo­so­fi­aan vaik­ka itse olen odot­ta­nut muuta. 

    Sul­le näyt­tää sel­väs­ti­kin ole­van vai­kea ymmär­tää, ettei nii­tä vii­mei­siä sekunt­te­ja ja sitä paria vii­meis­tä minuut­tia (koko mat­kan osal­ta) kan­na­ta ulos­mi­ta­ta, jos se vaa­tii esim. koko radan aitaa­mis­ta. Pal­jon oleel­li­sem­paa on pois­taa tur­hia pysäh­dyk­siä pysäk­kien väleil­tä. Ja tähän työ­ka­lu­na on lii­ken­ne­va­lo­jen oikea käyttö.

    R.Silfverberg:
    Toi­nen seik­ka: Vaik­ka Sak­sas­sa ja muu­al­la kes­ki-Euroo­pas­sa on rai­tio­tei­tä jos­sa vau­nut aja­vat tiheäs­ti raken­ne­tus­sa taa­ja­maym­pä­ris­tös­sä yli 60 km/h, se joh­tuu sii­tä että niis­sä mais­sa lii­ken­ne­kult­tuu­ri on eri­lai­nen kuin Suo­mes­sa. Autoi­li­jat, jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät nou­dat­ta­vat lii­ken­ne­sään­tö­jä tar­kem­min, kun taas suo­ma­lai­set ovat maa­lais­tol­lo­ja joi­den kan­san­hu­vi on lii­ken­ne­sään­tö­jen rik­ko­mi­nen. Suo­mi on nniit­tä­nyt kysee­na­lais­ta mai­net­ta taso­ris­tey­son­net­to­muuk­sien esiin­ty­vyy­des­sä, ja rai­tio­vau­nu­jen reit­te­jä tuki­taan pysä­köi­mäl­lä auto­ja vää­rin Hel­sin­gis­sä har­va se päi­vä jne. 

    Lii­ken­ne­kult­tuu­ri­kaan ei tai­vaas­ta tipah­da, vaan sii­hen­kin voi­daan vai­kut­taa val­von­nal­la. Minus­ta oleel­lis­ta oli­si polii­sin ja mui­den viran­omais­ten tahol­ta lopet­taa se erään­lai­nen hys­syt­te­ly­kult­tuu­ri, jos­sa lii­ken­ne­sään­tö­jä rik­ko­nees­ta (eli väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­ten­sa lai­min­lyö­väs­tä) tulee­kin “uhri”. Sur­ku­hu­pai­sin esi­merk­ki täs­tä tai­taa olla Espoos­ta, jos­sa kuu­le­ma­ni mukaan pyö­rä­teil­le lai­tet­ta­via reu­na­ki­viä on perus­tel­tu sil­lä, että:“Hidastetaan pyö­räi­lyä ris­teyk­sis­sä, kos­ka lii­ken­ne­tur­val­li­suus”, kun ongel­ma­na on väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­ten­sa lai­min­lyö­vät autoilijat.

  72. Jan­ne Pel­to­la:
    Lii­ken­ne­kult­tuu­ri­kaan ei tai­vaas­ta tipah­da, vaan sii­hen­kin voi­daan vai­kut­taa val­von­nal­la. Minus­ta oleel­lis­ta oli­si polii­sin ja mui­den viran­omais­ten tahol­ta lopet­taa se erään­lai­nen hys­syt­te­ly­kult­tuu­ri, jos­sa lii­ken­ne­sään­tö­jä rik­ko­nees­ta (eli väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­ten­sa lai­min­lyö­väs­tä) tulee­kin “uhri”. Sur­ku­hu­pai­sin esi­merk­ki täs­tä tai­taa olla Espoos­ta, jos­sa kuu­le­ma­ni mukaan pyö­rä­teil­le lai­tet­ta­via reu­na­ki­viä on perus­tel­tu sil­lä, että:”Hidastetaan pyö­räi­lyä ris­teyk­sis­sä, kos­ka lii­ken­ne­tur­val­li­suus”, kun ongel­ma­na on väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­ten­sa lai­min­lyö­vät autoilijat. 

    Me eläm­me vie­lä post-sosia­lis­ti­ses­sa sääntö-Suomessa. 

    Tra­fi ei oli­si ensim­mäi­nen ja ainoa viran­omai­nen joka suit­si­si rai­tio­vau­nu­jen suu­rin­ta sal­lit­tua nopeut­ta, jos sitä pää­tet­täi­siin nos­taa taa­ja­ma-alu­eel­la suu­rem­mak­si kuin kaduil­la vas­taa­vas­sa pai­kas­sa jos rata on aitaa­ma­ton, vaan sii­hen puut­tui­si­vat myös polii­si ja pelas­tus­vi­ran­omai­set jos he kat­so­vat aiheelliseksi. 

    Esim Hel­sin­gis­sä rai­tio­tiel­lä pitää voi­da ajaa pelas­tus­ajo­neu­vol­la, sik­si ns pölk­ky­ra­ta ei ole mah­dol­li­nen eikä rata saa kul­kea niin pal­jon kor­keam­mal­la kuin ajo­ra­ta, ettei pelas­tus­ajo­neu­vo voi­si “vaih­taa” rai­tio­tie- ja auto­kais­to­jen välillä.

    Rai­de-joke­ri ja Tam­pe­reen rai­tio­tie tule­vat näyt­tä­mään mil­lai­sia sovel­luk­sia sal­li­taan ja kuvit­te­li­sin että tur­hia ris­ke­jä ei läh­de­tä ottamaan.

  73. R.Silfverberg: Me eläm­me vie­lä post-sosia­lis­ti­ses­sa sääntö-Suomessa. 

    Minä haluan muu­tos­ta tähän, kir­joi­tus­te­si perus­teel­la sinä et näy­tä haluavan.

    R.Silfverberg: Tra­fi ei oli­si ensim­mäi­nen ja ainoa viran­omai­nen joka suit­si­si rai­tio­vau­nu­jen suu­rin­ta sal­lit­tua nopeut­ta, jos sitä pää­tet­täi­siin nos­taa taa­ja­ma-alu­eel­la suu­rem­mak­si kuin kaduil­la vas­taa­vas­sa pai­kas­sa jos rata on aitaa­ma­ton, vaan sii­hen puut­tui­si­vat myös polii­si ja pelas­tus­vi­ran­omai­set jos he kat­so­vat aiheelliseksi. 

    Lai­naus lais­ta Laki kau­pun­ki­rai­de­lii­ken­tees­tä, 6 § 3 momentti:“Liikenteen tur­val­li­suus­vi­ras­to voi antaa tar­kem­pia mää­räyk­siä met­ro- ja rai­tio­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män ja sen osien vähim­mäis­tur­val­li­suus­ta­sos­ta sekä met­ro- ja rai­tio­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tur­val­li­suus­ta­voit­teis­ta.” Muis­tut­tai­sin kui­ten­kin, että viran­omais­ten toi­min­nan oli­si syy­tä perus­tua ana­lyy­sei­hin ja perus­tel­tui­hin pää­tök­siin, ei yksit­täis­ten vir­ka­mies­ten mie­li­val­taan tai kuvi­tel­tui­hin ris­kei­hin. Lie­net täs­tä samaa mieltä?

    Mut­ta mihin sinä perus­tat väit­te­si, että aitaa­ma­ton muu­ta lii­ken­net­tä 10–20 km/h nopeam­pi rai­tio­lii­ken­ne oli­si kau­pun­kia­lu­eel­la turvallisuusriski?

    R.Silfverberg:Esim Hel­sin­gis­sä rai­tio­tiel­lä pitää voi­da ajaa pelas­tus­ajo­neu­vol­la, sik­si ns pölk­ky­ra­ta ei ole mah­dol­li­nen eikä rata saa kul­kea niin pal­jon kor­keam­mal­la kuin ajo­ra­ta, ettei pelas­tus­ajo­neu­vo voi­si “vaih­taa” rai­tio­tie- ja auto­kais­to­jen välillä. 

    Tämä vaan ei perus­tu lakiin. Olen kysy­nyt asi­aa epä­vi­ral­li­ses­ti sekä HKL:stä että Raken­nus­vi­ras­tos­ta ja kum­mas­ta­kaan en kun­nol­lis­ta vas­taus­ta saa­nut. Jos asias­ta oli­si sää­det­ty esim. pelas­tus­lais­sa, niin vas­tauk­sen odot­tai­si tule­van kuni aptee­kin hyllyltä.

    R.Silfverberg:Rai­de-joke­ri ja Tam­pe­reen rai­tio­tie tule­vat­näyt­tä­mään mil­lai­sia sovel­luk­sia sal­li­taan ja kuvit­te­li­sin että tur­hia ris­ke­jä ei läh­de­tä ottamaan. 

    Toki näin, ja sen takia puhuin­kin aiem­mis­sa vies­teis­sä­ni ris­kia­na­lyy­siin perus­tu­vas­ta arvioin­nis­ta. Kir­joi­tus­te­si perus­teel­la näy­tät itse perus­ta­van arvio­si mie­li­ku­viin. Minua sen sijaan kiin­nos­taa ris­kien tode­nä­köi­syy­den ohel­la mm. se, että voi­ko taso­ris­teys­tä ylit­tä­vä autoi­li­ja tai jalan­kul­ki­ja ajois­sa havai­ta lähes­ty­vän rai­tio­vau­nun, tai toi­mi­vat­ko varoi­tus­lait­teet loogisesti.

    1. Yri­tet­tiin nopeut­taa ratik­ka­lii­ken­net­tä Man­ner­hei­min­tiel­lä, mut­ta piti luo­pua nopeas­ti, kos­ka pal­jon jalankulkijaonnettomuuksia.

    2. Yri­tet­tiin nopeut­taa ratik­ka­lii­ken­net­tä Man­ner­hei­min­tiel­lä, mut­ta piti luo­pua nopeas­ti, kos­ka pal­jon jalankulkijaonnettomuuksia.

  74. Joil­le­kin tun­tuu ole­van joku fetis­si tuo rai­tio­vau­nu­jen nopeu­den lisää­mi­nen. Toi­sil­le taas oli­si tär­ke­ää, että rai­tio­vau­nut kul­ki­si­vat edes joten­kin aikataulussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.