Puoluekokouspuheeni geenimanipulaatiosta

Vihreän liiton jäsenosas­to Viite – tieteen ja teknolo­gian vihreät – oli tehnyt puoluekok­ousa­loit­teen puolueen kan­nan muut­tamisek­si geen­ite­knolo­giaan aloit­teessa halut­ti­in kan­nan perus­tu­van tieteel­lisi­in tutkimuk­si­in asen­tei­den sijas­ta. Kok­ous päät­ti, että asi­aa selvit­tämään asete­taan työryhmä.

Käytin asi­as­ta puheen­vuoron, joka on tässä vähän pidem­pänä kuin kok­ouk­ses­sa, jos­sa jouduin lyhen­tämään sitä kah­den min­uutin aikara­joituk­sen vuoksi.

Kan­natan aloitet­ta. Ei niin, että geen­ite­knolo­gian riskei­hin tulisi suh­tau­tu­va vähätellen vaan niin, että teknolo­giaa ei kat­e­goris­es­ti men­nä kieltämään elintarviketuotannossa.

Geen­ite­knolo­gian kieltämistä voi perustel­la monel­la taval­la. Joidenkin mielestä siihen, mil­laisik­si luo­ja lajit loi ei pidä ihmisen men­nä puut­tumaan. Tähän en osaa sanoa muu­ta kuin että pidän oikeam­pana tieteen käsi­tys­tä lajien syn­nys­tä. Jos tämä otet­taisi­in perus­teek­si, jou­tu­isimme kieltämään myös mon­et lääk­keet, joi­ta tuote­taan geen­itekni­ikan keinoin, esimerkik­si parhaat insuliinivalmisteet.

Pelko siitä, että geen­ite­knolo­gial­la voidaan tuot­taa ihmiselle vaar­al­lisia tuot­tei­ta. Luon­nos­sa on vaik­ka kuin­ka paljon myrkyl­lisiä kasve­ja, ja lisää voi syn­tyä myös per­in­teisin kasv­in­jalostuk­sen keinoin. Onhan kasv­in­jalostuk­sen yksi muo­to sat­un­nais­ten mutaa­tioiden aiheut­ta­mi­nen säteilyt­tämäl­lä. Näitä ei tes­ta­ta lainkaan niin huolel­lis­es­ti kuin geen­ite­knolo­gial­la syn­nytet­tyjä lajikkei­ta. Jos kiwi-hedelmä olisi geen­i­ma­nip­u­loin­nin tulos, se kiel­let­täisi­in, kos­ka se tuot­taa niin mon­elle aller­gisia reaktioita.

Geen­itekni­ikalla voidaan tuot­taa tuho­laisia kestäviä lajikkei­ta, mikä yleen­sä merk­it­see, että ne ovat jol­lain tavoin myrkyl­lisiä. Näi­den suh­teen kan­nat­taa olla hyvin varovainen. Niitä pitäisi tes­ta­ta raja­tuis­sa kokeis­sa pitkään ennen kau­pal­liseen käyt­töön ottamista – niin kuin pitää tuho­lais­myrkkyjäkin tes­ta­ta – tai pitäisi. Tämä ei kuitenkaan ole peruste kieltää kaikkia geen­ite­knolo­gial­la paran­nel­tu­ja kasveja.

Sel­l­aiset geen­i­ma­nip­u­laa­tiot, jot­ka oli­si­vat peri­aat­teessa toteutet­tavis­sa risteyt­tämäl­läkin, pitäisi nyt ainakin pan­naa samaan kat­e­go­ri­aan risteyt­tämäl­l­lä toteutet­tu­jen kanssa.

Kuvitelka­amme, että tulee perunasato­ja tuhoa­va tuho­lainen, jol­la vil­lipe­runa on vas­tus­tuskykyi­nen. Havaitaan, että pitäisi siirtää vil­lipe­runas­ta yksi geeni vil­jel­tyyn perunaan. Tämä voidaan tehdä risteyt­tämäl­lä myrkylli­nen vil­lipe­runa vil­je­ly­la­jik­keen kanssa, jol­loin mukana tulee sato­ja muitakin geene­jä. Lop­putu­lok­se­na on jälkeläisiä, joista osa on myrkyl­lisiä ja osal­la ei ole vas­tus­tuskykyä. Risteyt­tämäl­lä kym­meniä ker­to­ja takaisin ja taas takaisin päästää tulok­seen, jos­sa se yksi toiv­ot­tu geeni on siir­tynyt – tai ainakin riit­tävän lähelle sitä. Tämän voisi tehdä yksinkertaisemminkin.

Kun geen­i­ma­nip­u­loitu­jen lajikkei­den hyväksymi­nen on niin han­kalaa, on kek­sit­ty oikotie. Geen­ite­knolo­gian turvin tehdään kokeilu­ja ja kun hyvin toimi­va lajike on syn­tynyt, selvitetään, miten tähän samaan päästään per­in­teisen kasv­in­jalostuk­sen keinoin. Ase on hidas­ta ja kallista, mut­ta hallinnol­lis­es­ti yksinkertaisempaa.

Var­teenotet­ta­va ris­ki on lajikkei­den kir­jan yksipuolis­tu­mi­nen, jos luo­daan ylivoima­ni­nen geen­i­ma­nip­u­loitu tuote. Se sisältää suuren riskin, jos jostain ilmestyy tuho­lainen, joka pystyy tuo­hoa­maan tämän lajik­keen eikä van­ho­ja lajikkei­ta enää ole. Sama kos­kee kaikkea kasv­in­jalostus­ta. Geeni­pankeista opn pidet­tävä huolta.

Manip­u­loitu­jen lajikkei­den omis­tu­soikeu­teen liit­tyy ris­tiri­ito­ja, kos­ka vil­jeli­jät eivät saa tuot­taa siemenvil­jaa itse vaan joutu­va osta­maan vil­jeli­jät lajik­keen omis­ta­jal­ta joka ker­ran. Tämä ongel­ma ei koske kaikkea geen­i­ma­nip­u­loin­tia eikä se toisaal­ta rajoitu geen­i­ma­nip­u­loin­ti­in. Sama ongel­ma liit­tyy myös muin keinoin jalostet­tui­hin lajikkeisi­in. Peri­aat­teessa olisi hyvä, jos val­tiot yhdessä ostaisi­vat näitä patent­te­ja vapaik­si – niin kuin niiden pitäisi tehdä myös lääkepatenteille.

Kaikkea geen­i­ma­nip­u­loin­tia ei kos­ka ongel­ma patent­tien ole­mas­saolosta. A‑vitamiinia sisältävä kul­tainen riisi esimerkik­si on pienvil­jeli­jöille vapaa rojalteista.

 

 

114 vastausta artikkeliin “Puoluekokouspuheeni geenimanipulaatiosta”

  1. “Manip­u­loitu­jen lajikkei­den omis­tu­soikeu­teen liit­tyy ris­tiri­ito­ja, kos­ka vil­jeli­jät eivät saa tuot­taa siemenvil­jaa itse vaan joutu­va osta­maan vil­jeli­jät lajik­keen omis­ta­jal­ta joka kerran.”

    Tämä väite esi­in­tyy usein GMO-vas­taises­sa pro­pa­gan­das­sa. Se vetoaa tun­teisi­in varsin tehokkaasti, sil­lä tun­tuu “luon­nol­liselta” että maa­jus­si istut­taisi seu­raa­vana kesänä oman saton­sa siemeniä pel­loilleen. On riip­puma­ton ja omavarainen, ja maaseudun idyl­li ja punainen tupa ja niin edelleen.

    Todel­lisu­udessa kukaan ei tee näin.

    Parhaan lajik­keet ovat niin san­ot­tu­ja hybride­jä, mis­sä eril­lis­ten homogeenisik­si jalostet­tu­jan äitil­in­jan ja isälin­jan parhaat puo­let yhdis­tyvät lap­sis­sa, ja näitä lap­sisiemeniä (ammat­tikielel­lä F1-sukupolvi) ammat­ti­mainen kasv­in­jalosta­ja myy vil­jeli­jöille. Jos nämä lapset par­i­u­tu­vat keskenään (F2-sukupolvi) niin omi­naisu­udet menevät sikin sokin, ja satoisu­us on paljon huonompi.

    Tämän takia ei ole enää vuosikym­meni­in ollut taloudel­lis­es­ti järkevää tuot­taa omaa siemen­tä. Ammat­ti­lais­ten jalosta­mat F1-hybridil­in­jat ovat niin paljon satoisempia.

    Vaik­ka “hybri­di” ehkä kuu­lostaa vierasperäiseltä ja tieteel­liseltä sanal­ta, niin siinä ei ole mitään pelät­tävää. Se tarkoit­taa vain että isä ja äiti ovat peräisin hyvin kaukai­sista lin­joista, ja lapset ovat näi­den kah­den lin­jan sekoi­tus, hybridi.

    Vähän tarkem­min selitet­tynä sekä isälin­ja että äitil­in­ja on takaisin­ristey­tyk­sel­lä (“sukusi­itos”) jalostet­tu homot­sy­goot­tisik­si, joten niil­lä on pääsään­töis­es­ti sama kopio kus­takin alleel­ista kum­mas­sakin vastinkro­mo­somis­sa. Näin lap­sia tehdessä hom­mas­sa ei ole sat­un­naisu­ut­ta, vaan kos­ka sekä isäl­lä että äidil­lä on tar­jol­la vain yhtä alleel­ia, mut­ta kum­mal­lakin eri alleeli, niin lap­si saa juuri nämä halu­tut kak­si alleel­ia van­hem­mil­taan, ja on juuri halu­tun­lainen heterotsygootti.

    Eli isä on AA ja äiti on aa, joten kaik­ki lapset on Aa. Mut­ta las­ten­lapset sit­ten ovat jokaisen geenin kohdal­la mitä sat­tuu, AA tai Aa tai aa.

    Kasv­in­jalostus­ta pitäisi ajatel­la korkean jalostusas­teen alana. Ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa risteyt­tää omaa siemen­tään sen enem­pää kuin on ommel­la omia vaat­teitaan, rak­en­taa omaa autoaan, tai suun­nitel­la omaa mikroprosessoriaan.

  2. Yksi kiin­nos­ta­va tapaus, jota et käsitel­lyt, on geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la tor­jun­ta-ainei­ta sietämään saadut ruokakasvit, ja niiden käsit­telem­i­nen sys­temaat­tis­es­ti noil­la torjunta-aineilla.

  3. Osmo tässä kysymys vihrei­den hark­in­taan, Miten estetään kasvien ris­tipö­ly­tyk­sen aiheuu­ta­ma muun­telu, joka on jatku­va pros­es­si luon­nos­sa? Paljon on pohdit­tavaa, jos tietää, miten voimakas on luon­non val­in­ta. Nimik­keen geen­itekni­ik­ka joudut­ti­in kek­simään, kun kehäkukan kyky siirtää per­imään­sä mui­hin kasvei­hin palasi tietoisu­u­teen. Itse opin asian 1950-luvun alus­sa. Van­hat muorit kertoi!

  4. Sam­po Smolan­der: Tämän takia ei ole enää vuosikym­meni­in ollut taloudel­lis­es­ti järkevää tuot­taa omaa siementä. 

    Tuo ei hei­jas­ta Suo­ma­laisen vil­janvil­je­lyn todel­lisu­ut­ta. Kyl­lä itse tuotet­tu siemen (= sados­ta siemenek­si jätet­ty osu­us) on se nor­maali käytäntö.

  5. Geen­ite­knolo­gian yksi ongel­ma on uuden lajik­keen patentoiminen

    Se tekee ruokahuol­lon riip­pu­vaisek­si patentin haltijasta

    Kun maan ruokahuolto on raken­net­tu suuryri­tyk­sen hyvän­suopaisu­u­den varaan niin sitä ei voi­da pitää huolto­var­muu­den kannal­ta hyvänä

    Geeni­jalosta­jien pahin temp­pu on niin san­ot­tu terminaattoriteknologia.

    Siinä kasveista tehdään geen­imuun­telun seu­rauk­se­na yhden kylvön jäl­keen steri­ile­jä ja vil­jeli­jöi­den on pakko ostaa uudet siemenet joka vuosi

  6. Sam­po Smolan­der, jos siementen biopatent­tei­hin ei liity ris­tiri­ito­ja ja “todel­lisu­udessa kukaan ei tee näin”, niin mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä, ja on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen juuri tästä asi­as­ta? https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bowman_v._Monsanto_Co.

    Kyseinen fir­ma on muis­sakin toimis­saan mainio esimerk­ki siitä, mik­si biote­knolo­gia-teol­lisu­ut­ta pitää yhteiskun­nan nor­mit­taa, niinkuin muu­takin elin­tärkeää. Siis nor­mit­taa, ei kieltää.

  7. Juho Laatu:
    Yksi kiin­nos­ta­va tapaus, jota et käsitel­lyt, on geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la tor­jun­ta-ainei­ta sietämään saadut ruokakasvit, ja niiden käsit­telem­i­nen sys­temaat­tis­es­ti noil­la torjunta-aineilla.

    Entäs päin­vas­toin, lajik­keet jot­ka tarvit­se­vat paljon vähem­män tor­jun­ta-ainei­ta, kos­ka ne karkot­ta­vat tuho­laiset ihan itsek­seen? Tuho­lais­myrkky­jen käyt­töhän on vähen­tynyt rajusti noiden ansios­ta. Luin Ratio­nal Opti­mist kir­jas­ta (suosit­te­len), että pelkästään täl­lä on säästet­ty kym­me­nien tai jopa sato­jen tuhan­sien köy­hien vil­jeli­jöi­den hen­ki, kun hei­dän altistuk­sen­sa myrky­ille on vähen­tynyt. Eniten myrky­istä kär­sivät tietysti köy­himpi­en maid­en vil­jeli­jät, joil­la on vähiten varustei­ta ja tietoa.

  8. Lajikkei­den paten­toimi­nen pitäisi ilman muu­ta kieltää. Takau­tu­vasti myös takavarikoi­da kaik­ki lajikkei­ta paten­toimal­la han­kit­tu omaisuus.

  9. Sepi: Entäs päin­vas­toin, lajik­keet jot­ka tarvit­se­vat paljon vähem­män tor­jun­ta-ainei­ta, kos­ka ne karkot­ta­vat tuho­laiset ihan itsek­seen? Tuho­lais­myrkky­jen käyt­töhän on vähen­tynyt rajusti noiden ansios­ta. Luin Ratio­nal Opti­mist kir­jas­ta (suosit­te­len), että pelkästään täl­lä on säästet­ty kym­me­nien tai jopa sato­jen tuhan­sien köy­hien vil­jeli­jöi­den hen­ki, kun hei­dän altistuk­sen­sa myrky­ille on vähen­tynyt. Eniten myrky­istä kär­sivät tietysti köy­himpi­en maid­en vil­jeli­jät, joil­la on vähiten varustei­ta ja tietoa.

    Tuon ske­naar­i­on OS mielestäni jo kat­toi alku­peräisessä tek­stis­sään. Mainitsin siis vain sen puuttuvan.

  10. Lääkepatent­tien ost­a­mi­nen vapaak­si oli mie­lenki­in­toinen aja­tus. Pitäisi olla jokin ylära­ja hin­nalle, se voi muo­dos­tua haas­teek­si jois­sain tapauk­sis­sa. Toinen vai­h­toe­hto olisi lyhen­tää patent­tien voimassaoloaikoja

  11. Liian van­ha:
    Geen­ite­knolo­gian yksi ongel­ma on uuden lajik­keen patentoiminen

    Se tekee ruokahuol­lon riip­pu­vaisek­si patentin haltijasta

    Kun maan ruokahuolto on raken­net­tu suuryri­tyk­sen hyvän­suopaisu­u­den varaan niin sitä ei voi­da pitää huolto­var­muu­den kannal­ta hyvänä

    Geeni­jalosta­jien pahin temp­pu on niin san­ot­tu terminaattoriteknologia.

    Siinäkasveista tehdään geen­imuun­telun seu­rauk­se­na yhden kylvön jäl­keen steri­ile­jä ja vil­jeli­jöi­den on pakko ostaa uudet siemenet joka vuosi

    Liian van­ha:
    Geen­ite­knolo­gian yksi ongel­ma on uuden lajik­keen patentoiminen

    Se tekee ruokahuol­lon riip­pu­vaisek­si patentin haltijasta

    Kun maan ruokahuolto on raken­net­tu suuryri­tyk­sen hyvän­suopaisu­u­den varaan niin sitä ei voi­da pitää huolto­var­muu­den kannal­ta hyvänä

    Geeni­jalosta­jien pahin temp­pu on niin san­ot­tu terminaattoriteknologia.

    Siinäkasveista tehdään geen­imuun­telun seu­rauk­se­na yhden kylvön jäl­keen steri­ile­jä ja vil­jeli­jöi­den on pakko ostaa uudet siemenet joka vuosi

    Lajikkei­den paten­toimi­nen ei suo­ranais­es­ti liity geen­i­ma­nip­u­laa­tioon, ihan kon­ven­tion­aalis­es­ti jaloste­tun lajik­keenkin voi paten­toi­da. Tuo­ta ter­mi­naat­to­ria taas ei ole koskaan otet­tu oikeasti käyt­töön, vaik­ka itse asi­as­sa sen alku­peräi­nen tarkoi­tus oli estää geen­i­ma­nip­u­loitu­jen kasvien karkaami­nen luontoon.

  12. Jos tarkko­ja ollaan Euroopas­sa ei kasvi­la­jikkei­ta voi paten­toi­da. Tätä tarkoi­tus­ta varten on ole­mas­sa erilli­nen kasv­in­jalosta­jan suo­ja. Sen sijaan tietyin edel­ly­tyksin geen­ite­knolo­gian keksin­töjä voi paten­toi­da. Jos täl­lainen keksin­tö liit­tyy tiet­tyyn kasvi­la­jik­keeseen, tulee se näin välil­lis­es­ti patent­tisuo­jan piiriin.
    Mon­elta näyt­tää uno­htu­van, että jos markki­noille saate­taan paten­toitu trans­geeni­nen lajike, on jäl­jel­lä täs­mälleen yhtä mon­ta vapaasti käytet­tävää lajiket­ta kuin ennenkin. Hyvien ihmis­ten Mon­san­to-viha osuu useim­miten ohi maalin. Jos vil­jel­lä joutuu ahdinkoon valit­tuaan tietyn toimit­ta­jan “jär­jestelmän” siemeni­neen ja tor­jun­ta-ainei­neen, voi kysyä, mik­si hän tämän valin­nan teki. Pakot­tiko joku hänet siihen? Monsantoko?
    Ongel­mat liit­tyvät globaalin kau­pan keskit­tymiseen, paikalliseen kor­rup­tioon jne. Lajikkei­den muun­to­geenisyys on pitkälti toinen juttu.

  13. Janne Sep­pä­nen:
    Sam­po Smolan­der, jos siementen biopatent­tei­hin ei liity ris­tiri­ito­ja ja “todel­lisu­udessa kukaan ei tee näin”, niin mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä, ja on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen juuri tästä asiasta? 

    Mon­san­ton toimin­nas­ta liikkuu val­tavasti myyt­te­jä. Mitä olen itse asi­aa selvit­tänyt, ymmärtääk­seni kyseinen fir­ma ei ole ikinä tehnyt sopimuk­sia mis­sä vil­jeli­jät sitou­tu­isi­vat osta­maan _kaiken_ sieme­nen­sä Mon­san­tol­ta. Mut­ta sel­l­aisia sopimuk­sia on kyl­lä tehty, mis­sä kiel­letään _Monsanton kehittämien_ lajikkei­den siementen kas­vat­ta­mi­nen, ost­a­mi­nen ja myymi­nen. Eli kansanomaisem­min san­ot­tuna lajik­keen piratisointi. 

    Ja oikeudel­liset tuomiot ovat tulleet nimeno­maan tästä: maanvil­jeli­jä on kas­vat­tanut Mon­san­ton lajiket­ta ja myynyt sen siemeniä toisille viljelijöille.

    Tämän rajoit­ta­mi­nen taas on patent­ti­lain­säädän­nön omi­naisu­us tai ongel­ma ja nor­maalia toim­intaa per­in­teisenkin kasv­in­jalostuk­sen kohdal­la, ollut jo kasvipatent­tien hyväksyn­nästä vuon­na 1930 läh­tien. Sinän­sä myös ymmär­ret­tävää, kos­ka kasv­in­jalostus ei taitaisi olla kovin kan­nat­tavaa jos lajik­keen edelleen­myyn­tiä ei voitaisi rajoit­taa. Tässä sit­ten melko var­masti kävisi niin, että joko kasv­in­jalostus otet­taisi­in kokon­aisu­udessaan val­tioiden hoivi­in tai kasv­in­jalostus lop­puisi. Ei sil­lä, kasvi­jalostuk­sen kansal­lis­t­a­mi­nen voisi jopa olla ihan hyväkin asia, ehkä. 

    Tätä toki han­kaloit­taa nykyisel­lään se, että yleishyödyl­lisil­lä jalosta­jil­la ei ole paukku­ja vas­tus­taa anti-GMO-prikaa­tia. Esimerkik­si yliopis­tove­toinen perunan geneet­ti­nen tutkimus Suomes­sa lop­pui tähän, kun yliopis­tol­la ei ollut varaa koevil­jelmien 24/7 var­tioin­ti­in; Ital­ias­sa on tuhot­tu yliopis­ton koevil­jelmiä, ja Iso-Bri­tan­ni­as­sa yritettiin.

    Joten GMO-tekni­ik­ka on sit­ten ajet­tu niihin käsi­in, joil­la on tarpeek­si rahaa kokei­den suo­jaamiseen ja vuosikausien lupatais­telu­un. Samal­la GMO-tekni­ikan käyt­töko­hteet ovat rajau­tuneet sel­l­aisi­in kohteisi­in, jois­sa odotet­tavis­sa ole­va tuot­to on niin iso että näistä kan­nat­taa maksaa. 

    http://www.npr.org/sections/thesalt/2012/10/18/163034053/top-five-myths-of-genetically-modified-seeds-busted

  14. Janne Sep­pä­nen:
    Sam­po Smolan­der, jos siementen biopatent­tei­hin ei liity ris­tiri­ito­ja ja “todel­lisu­udessa kukaan ei tee näin”, niin mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä, ja on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen juuri tästä asi­as­ta? https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bowman_v._Monsanto_Co.

    Kyseinen fir­ma on muis­sakin toimis­saan mainio esimerk­ki siitä, mik­si biote­knolo­gia-teol­lisu­ut­ta pitää yhteiskun­nan nor­mit­taa, niinkuin muu­takin elin­tärkeää. Siis nor­mit­taa, ei kieltää.

    Ns. alku­peräis­la­jik­keet eli maa­ti­askan­nat siemenistä ovat arvokas lisä maat­alous­tutkimuk­selle ja kasv­in­jalostuk­selle. Maa­ti­askan­to­ja ovat ylläpitäneet lähin­nä asi­as­ta kiin­nos­tuneet vil­jeli­jät. Suomes­sa on ollut paljon olo­suhteisi­in sopeu­tunut­ta lajikkeis­toa, joka on jo osin hävinnyt. 

    On sinän­sä onni, että Mon­san­to on keskit­tynyt lähin­nä maissin geen­i­ma­nip­u­loin­ti­in, kos­ka muutel­tu geno­mi ei pääse karkaa­maan luon­toon. Ilman ihmistä mais­si ei men­esty. Ongelmia saat­taa tul­la, jos ris­tikukkaisten, kuten rapsin ja rypsin siitepö­lyä lev­iää luon­non­va­raisi­in riskikukkaisi­in. Sil­loin per­imä muut­tuu taval­la, jota ei ole tarkoitet­tu. En eri­tyis­es­ti vas­tus­ta geen­imuun­telua, mut­ta rajani menee siinä, jos kalan tai muun selkärankaisen per­imää siir­retään kasvei­hin tai päin vastoin.

  15. Olen tot­ta puhuen ollut ällistynyt siitä, miten jyrkän kiel­teis­es­ti EU-mais­sa on suh­taudut­tu geen­i­ma­nip­u­loitu­un ruokaan — ja siitä että Green­peace on tehnyt isku­ja koetiloille ympäri maail­man tuho­tak­seen lajikkei­ta. Tieto ei auta, kun vas­tus­ta­jat eivät sitä suos­tu otta­maan vastaan.

    Geen­i­ma­nip­u­loiduil­la lajikkeil­la on jo ratkaistu niin paljon vil­je­lyk­seen liit­tyviä ongelmia, että alkaa olla han­kala seu­ra­ta sitä jär­jen­juok­sua, jol­la sitä vas­tuste­taan. Osmo esit­tää uskon­nol­lista ajat­telua täl­laisek­si — mut­ta itse en pidä uskovia näin yksinkertaisina. 

    Toki roko­tuk­si­akin vas­tuste­taan ja ilmas­ton­muu­tos­de­nial­is­te­jakin löy­tyy. Mon­san­ton kaltaiset pieleen men­neet esimerk­it ovat geen­i­ma­nip­u­laa­tios­sa kri­itikoiden pon­te­na — mut­ta induk­ti­ivi­nen päät­te­ly täl­laisen ilmiön suh­teen rin­nas­tuu mielestäni tyhmyyteen.

  16. Liian van­ha: Se tekee ruokahuol­lon riip­pu­vaisek­si patentin haltijasta

    Kun maan ruokahuolto on raken­net­tu suuryri­tyk­sen hyvän­suopaisu­u­den varaan niin sitä ei voi­da pitää huolto­var­muu­den kannal­ta hyvänä

    Janne Sep­pä­nen: , niin mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä, ja on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen juuri tästä asiasta? 

    Erit­täin vakavia vas­tahuo­mau­tuk­sia geen­imuun­telua vas­taan. Ruuan hin­ta tulee nouse­maan sen seu­rauk­se­na, että nämä monikansal­liset jät­tiy­htiöt manip­u­loi­vat itsen­sä monopoliasemaan. 

    Ruuan hin­ta on alhaal­la vain niin kauan kun on kil­pail­e­vaa tuotantoa.

    Tässä kat­saus geen­imuun­telun ongel­mak­en­tästä kaup­pa­poli­ti­ikan kohdalla:

    http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/21/33791/78a3bebb44

    USA:n geen­imuun­nel­tu tuotan­to on sovit­ta­mat­tomas­sa ris­tiri­idas­sa EU:n Yhteisen Maat­alous­poli­ti­ikan peri­aat­tei­den kanssa.

    Tässä yleis­esit­te­ly:

    http://mmm.fi/eu-ja-kansainvaliset-asiat/cap

    1. Ruuan hin­ta tulee nouse­maan sen seu­rauk­se­na, että nämä monikansal­liset jät­tiy­htiöt manip­u­loi­vat itsen­sä monopoliasemaan.

      Tätä logi­ikkaa en ymmär­rä alku­unkaan. Mihin monop­o­liase­maan. Eivät kai ne voi kieltää muiden lajikkei­den vil­je­lyä? Jokainen saa jatkaa niin kuin ennenkin, mut­ta tar­jol­la on tämä Montsanon lajike. Peri­aat­teessa ase­masi ei voi heiken­tyä siitä, että ole­mas­saole­vien vai­h­toe­hto­jen rin­nalle tulee vielä yksi vai­h­toe­hto, on se sit­ten kuin­ka huono tahansa.
      Mut­ta kuten san­ot­tu, vielä parem­pi olisi, että val­tiot ostaisi­vat paten­tit pois. 

  17. Juho Laatu kirjoitti:

    Kyl­lä itse tuotet­tu siemen (= sados­ta siemenek­si jätet­ty osu­us) on se nor­maali käytäntö. 

    Olet oike­as­sa, Suomes­sa tilanne on tuol­ta osin aika kum­malli­nen ja poikkeava.

    Suomes­sa ostosieme­nen eli ser­ti­fioidun sieme­nen käyt­töaste on viljois­sa alle 30 %. Vil­jeli­jät käyt­tävät tilan omaa siemen­tä run­saal­la 70 % pel­loista. Karkeasti ottaen tilanne on päin­vas­tainen useim­mis­sa Euroopan mais­sa. Kysymys kuu­luukin, mik­si meil­lä työn­jako siementen kun­nos­tuk­ses­sa on näin poikkea­va mon­een muuhun Euroopan maa­han nähden?

    Ser­ti­fioidun sieme­nen sato­ero ver­rat­tuna tilan omaan sieme­nen käyt­töön on ollut usei­den puolueet­tomien tutkimusten mukaan 5 – 10 %. Tämä sato­ero jo itsessään kat­taa ser­ti­fioidun sieme­nen hin­naneron tilan omaan sieme­nen kus­tan­nuk­seen. Kasv­in­jalostuk­sel­la on saavutet­tu run­sas yhden pros­entin sadon­lisää per vuosi eli vai­h­ta­mal­la uusi­in satoisimpi­in lajikkeisi­in voidaan hyö­dyn­tää tämä satoisu­u­den kasvu.

    http://www.farmit.net/blog/2016/03/07/sertifioitu-tai-tilan-oma-siemen-mika-mattaa-tyonjaossa

    Mik­si asi­at sit­ten Suomes­sa on näin, että 5%-10% suurem­pi satois­us ei maanvil­jeli­jöitä kiin­nos­ta? Arvaisin, että liit­tyy maat­alous­tuki­in, jot­ka mak­se­taan vil­jel­lyn pin­ta-alan, eikä tuot­toisu­u­den perusteella.

  18. Liian van­ha kirjoitti:

    Geen­ite­knolo­gian yksi ongel­ma on uuden lajik­keen patentoiminen 

    Jos googlaamme ‘BASF Clearfield’ niin saamme selville että on ole­mas­sa ilman geen­itekni­ikkaa tehtyjä paten­toitu­ja lajikkeita.

    Nuo Clearfield-lajik­keet ovat kaikkea sitä mis­tä GMO-lajikkei­ta on demonisoitu:

    1. Suuryri­tyk­sen (BASF) kehit­tämiä ja markkinoimia

    2. Paten­toitu

    3. Kyseessä on nimeno­maaan rikkaruo­homyrkkyjä kestämään jaloste­tut lajik­keet, ja niiden kylk­iäisenä kaupitel­laan juuri näille lajikkeille räätälöi­tyä saman fir­man rikkaruohomyrkkyä.

    4. BASF on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen Clearfield-siementen lisenss­in­vas­tais­es­ta käytöstä. (Googlaa ‘BASF Clearfield law­suit’.)

    Eli tässä on mukana kaik­ki ne syyt, mis­tä anti-GMO-pro­pa­gan­da on GMO-lajikkei­ta demon­isoin­ut. Mut­ta Clearfield-tekni­ik­ka ei ole GMO:ta, ja nämä eivät ole GMO-lajikkeita.

    Pitäisikö täl­laista ei-GMO-jalostus­ta nyt vas­tus­taa samoista syistä kuin san­otte että vas­tus­tat­te GMO-jalostusta?

  19. Janne Sep­pä­nen: mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä, ja on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen juuri tästä asi­as­ta? https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bowman_v._Monsanto_Co.

    Eihän tuos­sa ole kysymys siitä, että istutet­tavia siemeniä olisi pakko han­kkia vain Mon­san­tol­ta, vaan siitä ettei saa istut­taa Mon­san­ton sieme­nil­lä kas­vatet­tu­ja uusia siemeniä.

    Ihan loogista. En minäkään saa myy­dä jonkun artistin uusim­man leyn kopi­oi­ta, vaik­ka olisin ostanut itse alkuperäisen.

    En käsitä mik­si kukaan kehit­täisi uusia lajikkei­ta, jos niitä ei voisi paten­toi­da. Paras bis­neshän olisi vain odotel­la, etät joku kehit­tää uuden lajik­keen ja sit­ten vain kas­vat­taa jaa myy­dä sitä. Jos uusia lajikkei­ta ei tarvitse, niin sil­loin patent­tisuo­jauk­sen voi pois­taa. Jos niitä tarvit­see, niin kyl­lä niiden kehit­tämiselle pitää olla jonkin­laisia insentiivejä.

  20. Janne Sep­pä­nen kirjoitti:

    mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä 

    Jos lue­taan mitä anta­masi link­ki sanoo, niin siinä vil­jeli­jä A kas­vat­ti soi­jaa Mon­san­tol­ta oste­tus­ta siemen­estä, ja myi sadon välit­täjäl­lä, ja välit­täjä myös ko. sados­ta myös sit­ten edelleen siemen­tä B:lle (Bow­man).

    Tuol­lainen toim­inta, ihan GMO:hon tai patent­tei­hin liit­tymät­tä, rikkoo myös per­in­teistä kasv­in­jalosta­janoikeut­ta.

    Mut­ta yleisem­min, mik­si suuryri­tyk­set kir­joit­ta­vat mah­dol­lisim­man tiukko­ja, tai jopa lait­toman tiukko­ja lisenssiehto­ja? Eihän tämä rajoitu pelkästään geen­itekni­ikkaan. Tietoko­neo­hjelmis­sa jo 80- ja 90-luvuil­la tuli mukana mon­esti lisenssi jon­ka ehdois­sa kiel­let­ti­in ohjelmis­ton edelleen myymi­nen. Mm. Suomen lain mukana tuol­lainen ehto oli laiton, mut­ta silti se oli lisenssiehtoi­hin pis­tet­ty. Miksi?

    Samat­en nykyään lie­nee epä­selvää, saako osta­mansa e‑kirjan myy­dä edelleen. En edes tiedä mitä laki asi­as­ta nykyään sanoo, mut­ta olen melko var­ma että ainakin lisenssiehdois­sa se yritetään kieltää. Miksi?

    00-luvul­la yleis­es­ti vihat­ti­in, kun Ama­zonil­la oli patent­ti yhdel­lä klikkauk­sel­la tapah­tu­vaan ostamiseen verkkokaupassa.

    Mut­ta koskaan kenellekään ei ole tul­lut mieleen ehdot­taa, että kos­ka tietoko­neo­hjelmien tai e‑kirjojen imma­te­ri­aalioikeuk­si­in liit­tyy epä­selvyyk­siä, ja kos­ka niitä myyvät fir­man yrit­tävät aggres­si­ivis­es­ti lait­taa lisenssiehtoi­hin yli­tiukko­ja vaa­timuk­sia, niin tietoko­neo­hel­mat ja e‑kirjat ja verkkokau­pat olisi kiel­let­tävä kokonaan?

    Onko mil­lään muul­la alal­la sitä, että tek­i­jänoikeusla­ki ei aina anna ark­i­jär­jen mukaisia tulok­sia, ja sitä että fir­mat koit­ta­vat vedät­tää kir­joit­ta­mal­la yli­tiukko­ja lisenssiehto­ja, käytet­ty perustelu­na sille että koko ala olisi kiellettävä?

    Jos ohjelmistopatent­tien väärinkäytöstä ei seu­raa vaa­timus kieltää tietoko­neo­hjel­mat, niin mik­si GMO-patent­tien väärinkäytöstä seu­raa vaa­timus kieltää GMO-kasvit kokonaan?

    Ja sit­ten kun GMO-jalostus on kiel­let­ty maanvil­jelyssä, niin mik­si se kuitenkin sal­li­taan lääkeke­hi­tyk­sessä? Eikö lääk­keet ole melkein yhtä tärkeitä ihmisille kuin vil­je­lykasvit? Mik­si lääkepaten­tit on ok (ei ainakaan joh­da saman­laiseen eksis­ten­tial­is­tiseen inhore­ak­tioon, vaan niitä siede­tään) mut­ta kasvipaten­tit on väärin?

  21. Juho laatu kirjoitti:

    geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la tor­jun­ta-ainei­ta sietämään saadut ruokakasvit, ja niiden käsit­telem­i­nen sys­temaat­tis­es­ti noil­la torjunta-aineilla 

    Tämä on iki­van­ha pro­pa­gan­da-argu­ment­ti siitä, miten Roundup-ready lajik­keet kestää Roundupil­la myrkyt­tämistä, ja miten niiltä pel­loil­ta sit­ten on help­po myrkyt­tää rikkaruo­hot pois Roundupil­la. Roundup on kaup­pa­n­i­mi, itse myrkyn vaikut­ta­va aine on glyfosaatti.

    Sivu­u­tan nyt pienenä yksi­tyisko­htana sen, miten gly­fos­aat­ti on ehkä eniten tutkit­tu, ja ehkä myrkyt­tömin vai­h­toe­hto kaik­ista rikkaruo­homyrky­istä mitä on käytet­ty. Ja miten rikkaruo­ho­jen tor­jun­ta myrkyt­tämäl­lä sen sijaan että ne kyn­net­täisi­in maan sisään, vähen­tää eroosio­ta ja ravin­neva­l­u­mia. Ja miten gly­fos­aatin vaiku­tus­mekanis­mi kohdis­tuu sel­l­aiseen osaan kasvien metabo­li­aa, että eläimil­lä ei kyseistä metabo­liare­it­tiä ole.

    Vaan halu­an huo­maut­taa että tuo gly­fos­aat­in­pelko on usein perin selek­ti­ivistä: Vaik­ka gly­fos­aat­tia käytetään suuret määrät osana kaiken­laista maat­alout­ta, jostain syys­tä se muut­tuu pelot­tavak­si vas­ta kun puhutaan GMO-kasveista. Ihan kuin sama myrkky ei olisi pelot­tavaa ollenkaan sil­loin kun sitä levitetään ei-GMO-kasve­ja kas­vavalle pellolle.

    Melko yleis­es­ti gly­fos­aat­tia käytetään vil­jan, rapsin, rypsin ja vaik­ka sok­eriruokosadon pakko­tuleen­nut­tamiseen. Vähän suorem­min san­ot­tuna tämä tarkoit­taa, että pel­to ruiskute­taan gly­fos­aatil­la viikko-pari ennen sadonko­r­ju­u­ta niin että vil­ja kuolee pystyy, ja siten ehtii kuiv­ua ennen sadonko­r­ju­u­ta, joten sato ei sit­ten ole herkkä home­htu­maan säilytyksessä.

    Tietääk­seni lähin­nä Pohjo­is­mais­sa, Sveit­sis­sä ja Itä­val­las­sa on kiel­let­ty gly­fos­aatin käyt­tämi­nen ihmis­ravin­nok­si menevän vil­jan sadonko­r­ju­ua­puna. Mut­ta jos koskaan syöt mitään vaik­ka Sak­sas­ta tai Puo­las­ta tuo­duista jauhoista tai tak­i­nas­ta tehtyä, voi olla että sato on kor­jat­tu ensin tap­pa­mal­la vil­ja pystyyn gly­fos­aatil­la. Mut­ta ainakaan se ei ole GMO-viljaa.

    Mut­ta vähän kun googlailee ‘gly­fos­aat­ti tuleen­nut­ta­mi­nen’ niin jää vähän epä­selväk­si kuin­ka tiukasti sitä Suomes­sa valvotaan, jos joku joskus pakko­tuleen­nut­taa ihmis­ravin­nok­si myymän­sä vil­jan glysofaatilla.

  22. Osmo Soin­in­vaara: ? Jokainen saa jatkaa niin kuin ennenkin, mut­ta tar­jol­la on tämä Montsanon lajike. Peri­aat­teessa ase­masi ei voi heiken­tyä siitä, että ole­mas­saole­vien vai­h­toe­hto­jen rin­nalle tulee vielä yksi vai­h­toe­hto, on se sit­ten kuin­ka huono tahansa.

    Mut­ta kun se on halvin niin kauan kunnes kon­serni pääsee monop­o­liase­maan. Ja vapaakaup­panevout­teluil­la pyritään juuri markki­noiden val­taamiseen Euroopas­sa. EU:n yhteinen maat­alous­poli­ti­ik­ka ei kil­paile hin­nal­la vaan mah­dol­lisim­man eet­tisel­lä tuotan­nol­la. Se taasen ei ole hal­paa, mut­ta suo­jelee luon­toa, eläim­iä ja ihmisiä.

    Uudel­la man­tereel­la kaik­ki tehdään markki­noiden ehdolla.

  23. Kir­joitin epä­tarkasti, pahoit­telu­ni. En tietenkään väitä, että joku fir­ma vaatisi osta­jan han­kki­maan *kaiken* sime­nen­sä heiltä tai että osta­ja ei saisi han­kkia mui­ta lajikkei­ta. Vaan juuri sitä, että fir­ma vaatii ja käräjöi määräys­val­taa tiet­tyyn genomiin.

    Voiko oikeu­den elämän­muo­toon omis­taa, siis ei vain yksilöitä, vaan myös oikeudet kaikki­in tule­vi­in kopi­oi­hin niistä yksilöistä? Mon­en kom­men­taat­torin mielestä ilmeis­es­ti voi, ja hei­dän mielestäään se on myös hieno ja hyvä jut­tu. Olen eri mieltä.

    Ja vielä tähänkin postauk­seen sel­ven­nyk­senä: en vas­tus­ta geneet­tistä manip­u­laa­tio­ta tai muu­takaan jalostus­ta mil­lään taval­la teknolo­giana. En luule, että GMO-ruo­ka on ter­vey­delle vaar­al­lista, päin­vas­toin. Sosi­aaliset ja bio­di­ver­si­teet­ti ‑riskit ovat kuitenkin aito­ja, ja kun kyse on elämän perus­molekyyleistä on vahin­gon tapah­dut­tua peru­ut­ta­mi­nen mah­dol­lis­es­ti vaikeaa tai mah­do­ton­ta, ja sik­si alaa täy­tyy sään­nel­lä, tarkasti harkiten, tieteeseen eikä tun­teisi­in tai ahneu­teen tukeutuen.

  24. Sam­po Smolan­der:

    Mik­si asi­at sit­ten Suomes­sa on näin, että 5%-10% suurem­pi satois­us ei maanvil­jeli­jöitä kiin­nos­ta? Arvaisin, että liit­tyy maat­alous­tuki­in, jot­ka mak­se­taan vil­jel­lyn pin­ta-alan, eikä tuot­toisu­u­den perusteella.

    Tärkein on kai se, että jos oma siemen on hyvää, mik­si ihmeessä tuh­la­ta rahaa toisen vas­taa­van suo­ma­laisen vil­jeli­jän tuot­ta­maan vas­taavaan, mut­ta (kul­je­tusten ja muiden kulu­jen vuok­si) kalli­im­paan siemeneen.

    Maat­alous­tu­il­lakin voi olla pieni vaiku­tuk­sen­sa. Jos iso osa tuloista tulee vil­jel­tyyn pin­ta-alaan sidot­tuina tuki­aisi­na, sadon määrän kas­vat­tamiseen kan­nat­taa investoi­da vas­taavasti vähemmän.

  25. Pekka Pietilä:
    Osmo tässä kysymys vihrei­den hark­in­taan, Miten estetään kasvien ris­tipö­ly­tyk­sen aiheuu­ta­ma muun­telu, joka on jatku­va pros­es­si luonnossa? 

    Vain evo­lu­tionääriset lähisuku­laiset pystyvät saa­maan lisään­tymiskyky­isiä jälkeläisiä, itseasi­as­sa ter­mi “laji” määritel­lään siten. Nykyiset vil­jakasvit eivät ole Suomes­sa ns. kotop­eräisiä, eli niil­lä ei ole Suomes­sa ville­jä suku­laisia. Niiden ris­tipö­lyt­tymi­nen on hyvin epä­to­den­näköistä ja suurin piirtein yhtä toden­näköi­nen, että karhu ja ora­va saisi­vat jälkeläisiä.

  26. Juho Laatu:
    Yksi kiin­nos­ta­va tapaus, jota et käsitel­lyt, on geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la tor­jun­ta-ainei­ta sietämään saadut ruokakasvit, ja niiden käsit­telem­i­nen sys­temaat­tis­es­ti noil­la torjunta-aineilla.

    Viit­taat var­maankin gly­fos­aat­ti­in. Gly­fos­aat­ti on peri­aat­teessa hyvin eri­lainen mui­hin kasvimyrkky­i­hin ver­rat­tuna, sil­lä se ikäänkuin tukah­dut­taa kasvin tukki­mal­la yhden sen tarvit­semista biokemi­al­li­sista reit­eistä. Muun­nel­tu kasvi tekee sen saman bio­molekyylin hive­nen eri reit­tiä. Kuvit­tele polku, joka on tukit­tu. Gly­fos­aat­tia sietäväl­lä kasvil­la on tiedos­saan kier­totie. Siinä ei ole mitään demonista tai kauheaa.

  27. Liian van­ha: Kun maan ruokahuolto on raken­net­tu suuryri­tyk­sen hyvän­suopaisu­u­den varaan niin sitä ei voi­da pitää huolto­var­muu­den kannal­ta hyvänä 

    Jos puhutaan huolto­var­muud­es­ta kri­isi­aiko­jen ratkaisuna, niin sil­loin suuryri­tys­ten hyvän- tai pahan­suopaisu­udel­la ei ole niin välik­si, kos­ka pääl­lä on muutenkin jo iso katas­trofi, maail­man­laa­juisen vapaakau­pan ulkop­uolelle jou­tu­mi­nen. Sil­loin voidaan kyl­lä vil­jel­lä kaikkea mil­lä vain saadaan kansa ruokit­tua eivätkä paten­tit kiusaa 

    Geeni­jalosta­jien pahin temp­pu on niin san­ot­tu terminaattoriteknologia.

    Tästä huoles­tu­mi­nen on ihan urbaani­le­gen­dan pelkäämistä. Ei ole oikeasti käytössä missään.

  28. Janne Sep­pä­nen: mik­si Mon­san­to erik­seen vaatii sopimuk­sia jot­ka kieltää istutet­tavien siementen han­kkimisen muil­ta kuin heiltä, ja on haas­tanut vil­jeli­jöitä oikeu­teen juuri tästä asiasta?

    Jos luet tuon linkkaa­masi jutun, havait­set että se ei kuvaa sitä mitä väität. Kysymys on, että etkö ymmär­rä luke­maasi, vai lev­itätkö tahal­lasi väärää tietoa, luot­taen siihen että ennakkolu­u­loiset ihmiset kauhis­tu­vat Mon­san­ton nimeä ja uskovat?

    Jos tuo on tahal­lista, se on minus­ta jok­seenkin alhainen tapa vaikuttaa.

    Jos se on taha­ton­ta, kehotan luke­maan tarkem­min ja muutenkin suh­tau­tu­maan kri­it­tisem­min niihin lähteisi­in, joista tuon olet poiminut.

  29. Janne Sep­pä­nen kirjoitti:

    Voiko oikeu­den elämän­muo­toon omis­taa, siis ei vain yksilöitä, vaan myös oikeudet kaikki­in tule­vi­in kopi­oi­hin niistä yksilöistä? 

    Tämä on hyvä kysymys eikä min­ul­la ole hyvää vastausta.

    Kuitenkin, samoin kuin lääkepatent­tien kanssa, prag­maat­tis­es­ti tun­tu­isi että jos yksi­ty­isiltä fir­moil­ta pois­tet­taisi­in tek­i­jänoikeudet, niin alan tuoteke­hi­tys hidas­tu­isi pahasti. Ehkä kaiken lääke- ja kasv­in­jalostus­tutkimusen ja tuoteke­hi­tyk­sen voisi sosial­isoi­da val­tioiden tehtäväk­si? Mut­ta se ottaisi aikaa ja rahaa. Maail­ma kuitenkin tarvit­see entistä parem­pia lääkkeitä ja entistä satoisampia vil­je­lykasve­ja. Entiset sosial­is­ti­maat eivät varsi­nais­es­ti lois­ta­neet kasv­in­jalostuk­ses­sa tai lääkeke­hi­tyk­sessä, vaik­ka se val­tio­jo­htoista olikin. Toisaal­ta tietoko­neo­hjelmis­sa Open Source tun­tuu monin paikoin tuot­ta­neen parem­pia tulok­sia kuin sul­jet­tu­jen lisenssien ohjel­mat. Päätök­set ovat vaikei­ta ja riskit suuria.

    Toisek­seen, tämä kysymyk­sesi ei liity GMO:hon, sil­lä (a) kasv­in­jalosta­janoikeus suo­jaa kaikkia jalostet­tu­ja lajikkei­ta tek­i­jänoikeudel­la joka tapauk­ses­sa nykyään, ja (b) myös patent­te­ja on myön­net­ty myös ei-GMO-lajikkeille.

    Kol­man­nek­seen, paten­titkin raukea­vat 20 vuodessa (ja kasv­in­jalosta­janoikeus 30 vuodessa), joten ihan kaikki­in tule­vi­in kopi­oi­hin ne eivät ulotu.

    Imma­te­ri­aalioikeudet on iso jut­tu ei vain kasv­in­jalostuk­ses­sa ja lääke­te­ol­lisu­udessa, vaan myös ohjelmis­to­bis­nek­sessä ja musiikki‑, eloku­va- ja kir­jabis­nek­sessä. En väitä vas­taan etteikö nämä olisi han­kalia kysymyk­siä, mut­ta sen sanon ettei GMO:n kieltämi­nen auta tässä asi­as­sa pätkääkään.

  30. Patent­tisuo­jas­ta on yllä joitakin erikoisia käsi­tyk­siä. Tun­nen parhait­en lääkeke­hi­tys­tä, ja siinä kehit­täjät käyvät kil­pa­juok­sua patentin van­hen­e­misen kanssa, kos­ka lääkkeiltä vaa­di­taan perus­teel­liset ja pitkät tur­val­lisu­us­tutkimuk­set. Tämä aiheut­taa sen, että patent­tisuo­jaa on vain muu­ta­ma har­va vuosi jäl­jel­lä, kun lääke lop­ul­ta saadaan markki­noille. Patent­tisuo­jan tarkoi­tushan on antaa kek­si­jälle etuoikeus määräa­jak­si keksin­nön hyö­dyn­tämiseen, ja jos suo­jaa ei ole, uusien lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puu kyl­lä siihen. Siten oli kyse lääk­keestä tai GMOs­ta, paten­toin­nin kieltämi­nen olisi pahin­ta mitä yhteiskun­ta voisi itselleen tehdä.

  31. Sam­po Smolan­der:
    Juho laatu kirjoitti:

    geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la tor­jun­ta-ainei­ta sietämään saadut ruokakasvit, ja niiden käsit­telem­i­nen sys­temaat­tis­es­ti noil­la torjunta-aineilla

    Tämä on iki­van­ha propaganda-argumentti

    Ehkä ker­rot, mikä tuos­sa esit­tämässäni käyt­töske­naar­ios­sa tai sen kuvauk­ses­sa on väärää tai pro­pa­gan­daa. En näe tuos­sa mitään sellaista.

  32. Tiedemies: Lajikkei­den paten­toimi­nen pitäisi ilman muu­ta kieltää. Takau­tu­vasti myös takavarikoi­da kaik­ki lajikkei­ta paten­toimal­la han­kit­tu omaisuus.

    Minä olisin kyl­lä kieltämisen sijaan enem­män kallel­laan verot­tamisen suun­taan. Vaik­ka niin, että ensim­mäisenä vuon­na patentin­halti­ja joutuu mak­samaan veroa 10 000 EUR, ja vero kaksinker­tais­tuu joka vuosi. Patentin halti­ja voi halutes­saan kos­ka tahansa vapaut­taa patentin pub­lic domaini­in ‚jol­loin verov­elvol­lisu­us loppuu.

    (Jätän yksi­tyisko­h­dat kuten kan­sain­väliset kysymyk­set harjoitustehtäväksi)

  33. Sam­po Smolan­der: Näin lap­sia tehdessä hom­mas­sa ei ole sat­un­naisu­ut­ta, vaan kos­ka sekä isäl­lä että äidil­lä on tar­jol­la vain yhtä alleel­ia, mut­ta kum­mal­lakin eri alleeli, niin lap­si saa juuri nämä halu­tut kak­si alleel­ia van­hem­mil­taan, ja on juuri halu­tun­lainen heterotsygootti.
    Eli isä on AA ja äiti on aa, joten kaik­ki lapset on Aa. Mut­ta las­ten­lapset sit­ten ovat jokaisen geenin kohdal­la mitä sat­tuu, AA tai Aa tai aa.

    Sam­po Smolan­der: Jos lue­taan mitä anta­masi link­ki sanoo, niin siinä vil­jeli­jä A kas­vat­ti soi­jaa Mon­san­tol­ta oste­tus­ta siemen­estä, ja myi sadon välit­täjäl­lä, ja välit­täjä myös ko. sados­ta myös sit­ten edelleen siemen­tä B:lle (Bow­man).
    Tuol­lainen toim­inta, ihan GMO:hon tai patent­tei­hin liit­tymät­tä, rikkoo myös per­in­teistä kasvinjalostajanoikeutta.

    Full dis­claimer: Geen­ite­knolo­gia kuu­luu aloi­hin jos­ta en edes itse kuvit­tele ymmärtäväni juuri mitään.

    Mut­ta jotenkin nuo ylläol­e­vat tun­tu­vat ole­van ris­tiri­idas­sa. Mik­si ihmeessä välit­täjä olisi huolin­ut siemen­tä, jon­ka geen­it ovat “mitä sattuu”? 

    Sam­po Smolan­der: Mik­si lääkepaten­tit on ok (ei ainakaan joh­da saman­laiseen eksis­ten­tial­is­tiseen inhore­ak­tioon, vaan niitä siede­tään) mut­ta kasvipaten­tit on väärin?

    Henkilöko­htais­es­ti suh­taudun lähtöko­htaisen kri­it­tis­es­ti suh­teel­lisen tas­a­puolis­es­ti jok­seenkin kaik­keen IP-oikeu­teen. Mut­ta jos hyväksytään pre­mis­sik­si, että patent­ti­jär­jestelmä lisää inno­vaa­tioi­ta (erit­täin kyseenalaista), niin tuo­hon on nyt aika selvä vas­taus. Viimek­si kun tark­istin, maail­mas­sa tuote­taan aivan tarpeek­si ruokaa. Ja hin­ta­jous­tol­la voidaan isom­pikin väestönkasvu hoitaa kun vaan lihas­ta siir­ry­tään kasvi­s­pain­ot­teisem­paan ruokavalioon. Vil­je­lykasvien tuoteke­hi­tyk­sen ain­oa hyö­ty on jonkin ver­ran halvem­pi hin­ta. Ja kun ote­taan huomioon kuin­ka suuri osu­us ruokalaskus­tani koos­t­uu alku­tuotan­non hin­nas­ta, ja kuin­ka hal­paa tuo alku­tuotan­to on jo nyt, henkilöko­htais­es­ti en näe juuri mitään hyö­tyä paten­toin­nista. Sen sijaan lääketi­eteen puolel­la on selvä pula use­am­mas­takin merkit­tävästä innovaatiosta.

  34. Janne Sep­pä­nen:
    Voiko oikeu­den elämän­muo­toon omis­taa, siis ei vain yksilöitä, vaan myös oikeudet kaikki­in tule­vi­in kopi­oi­hin niistä yksilöistä? 

    Mikä tekee vaival­la kehite­tys­tä elämän­muo­dos­ta eri­laisen kir­jaan ähden? Mik­si Osmo omis­taa oikeudet myös kaikki­in hänen kir­joista tehty­i­hin kopi­oi­hin? Mik­sen saa myy­dä itse omin käsin kopi­oimaani kir­jaan omaan lasku­u­ni? Tai jos tal­letan tv-eloku­van, mik­si sitä kopi­o­ta ei saa lait­taa suo­ra­toistopalvelu­un mvuokralle?

    Mitä eoa sil­lä on, onko kyseessä vil­ja vai kir­ja tai lääke? Ei se kasvu itse asi­aa muu­ta, jonkun pitää panos­taa kehi­tyk­seen eikä se kan­na­ga, jos työn hedelmät menevät muille.

    Gly­fos­aat­tia saa kopi­onakin, esim. kotipu­u­tarhuri voi käyt­tää roindupin sijas­ta rantu-ram­boa. EU muuten taitaa olla kieltämässä gly­fos­aatin kotikäytössä.

  35. Janne Sep­pä­nen:
    Kir­joitin epä­tarkasti, pahoit­telu­ni. En tietenkään väitä, että joku fir­ma vaatisi osta­jan han­kki­maan *kaiken* sime­nen­sä heiltä tai että osta­ja ei saisi han­kkia mui­ta lajikkei­ta. Vaan juuri sitä, että fir­ma vaatii ja käräjöi määräys­val­taa tiet­tyyn genomiin.

    Voiko oikeu­den elämän­muo­toon omis­taa, siis ei vain yksilöitä, vaan myös oikeudet kaikki­in tule­vi­in kopi­oi­hin niistä yksilöistä? Mon­en kom­men­taat­torin mielestä ilmeis­es­ti voi, ja hei­dän mielestäään se on myös hieno ja hyvä jut­tu. Olen eri mieltä.

    Tämä on mielestäni ihan oikea ja vali­di huole­nai­he ja keskustelun kohde. Biotekni­ik­ka on aivan selvästi nouse­mas­sa hyvin merkit­täväk­si talouden alak­si, ja uudet keksin­nöt kuten gee­nied­i­toin­tia merkit­tävästi helpot­ta­va CRISPR toden­näköis­es­ti vain kiihdyt­tävät tätä pros­es­sia. (Olen kuul­lut CRISPRiä kut­sut­ta­van jopa “bio­te­ol­lisen val­lanku­mouk­sen höyrykoneek­si.”) Eli joudumme nyt viimeistään yhteiskun­tana miet­timään, mitä kaikkea voi paten­toi­da, ja mil­laisin ehdoin. Tai ainakin olisi hyvä miet­tiä, vaikkakin jos his­to­ri­as­ta on oppimi­nen niin tämä keskustelu käytäneen vas­ta sit­ten kun rajo­ja jo on koetel­tu ja rikottu.

    Minus­ta asia on aika yksinker­tainen: jos halu­amme, että jol­lain alal­la tapah­tuu yksi­ty­istä tutkimus- ja kehi­tystyötä, jonkin­lainen IP-suo­jaus on pakko sal­lia. Kan­nus­timet yksi­tyiseen tuoteke­hi­tyk­seen eivät yksinker­tais­es­ti riitä, pait­si jois­sain har­vois­sa poikkeustapauk­sis­sa mis­sä arvoa voi luo­da ja kaa­p­a­ta tavoil­la, jot­ka eivät ole riip­pu­vaisia IP-suojasta.

    Vaik­ka val­tioiden akti­ivi­nen osal­lis­tu­mi­nen talouden toim­intaan ei olekaan enää sel­l­ainen tabu kuin se oli uus­lib­er­al­is­min kul­takaut­e­na ja vaik­ka kan­natankin paljon nyky­istä voimallisem­paa julk­ista tutkimus­ta eri­tyis­es­ti kasv­in­jalostuk­ses­sa, mielestäni ei ole kuitenkaan nähtävis­sä, että julkiset toim­i­jat pysty­i­sivät kor­vaa­maan yksi­tyisen sek­torin tuoteke­hi­tys­panok­set. Eli luul­ta­va seu­raus IP-oikeuk­sien merkit­tävästä rajoit­tamis­es­ta jol­lain alal­la olisi tekni­ikan kehi­tyk­sen hidas­tu­mi­nen. Tämä voi olla sekä hyvä että huono asia, näkökan­nas­ta, alas­ta ja yksi­tyisko­hdista riippuen. 

    Itse en tosin pidä näitä esille nos­tet­tu­ja geen­itekni­ikan riske­jä mitenkään kovin merkit­täv­inä, yksinker­tais­es­ti sik­si, kun luon­non­va­l­in­ta hoitaa eliöi­den selviämiselle hyödyt­tömät geen­it aika tehokkaasti pois kier­rosta alka­en heti kun kyseiset geen­it pois­tu­vat ihmisen huolen­pidon piiristä.

    IP-suo­jauk­seen vaikut­taa sit­ten toki sekin, ettemme pysty tekemään päätök­siämme tyhjiössä. Jos yksipuolis­es­ti päätämme, että vaikka­pa kasvipaten­tit eivät meil­lä päde, jonkin­laiset taloudel­liset vas­ta­toimet kasvipatent­te­ja sal­livil­ta mail­ta ovat var­mo­ja. Samal­la tietysti ajamme poten­ti­aaliset jalosta­jat pois maastamme. 

    En pidä eliöla­jien paten­toin­tia mitenkään ongel­mat­tomana ja, kuten totesin, tämä on rajan­ve­to mis­tä pitäisi käy­dä laa­jem­paa yhteiskun­nal­lista keskustelua. (On sitä toki jo käy­tykin.) Nykyisel­lään kuitenkin näyt­tää siltä, että kan­sain­vä­li­nen IP-regi­i­mi hyväksyy kasvipaten­tit ja eliöi­den paten­toimisen tiet­ty­i­hin rajoi­hin saak­ka: ehkä olisi siis hedelmäl­lis­in­tä yrit­tää vaikut­taa vaikka­pa EU:n kaut­ta siihen, mitä nämä rajat ovat, eikä tuh­la­ta ruu­tia ennal­ta liki hävit­tyyn taisteluun.

  36. tcrown: Mut­ta jotenkin nuo ylläol­e­vat tun­tu­vat ole­van ris­tiri­idas­sa. Mik­si ihmeessä välit­täjä olisi huolin­ut siemen­tä, jon­ka geen­it ovat “mitä sattuu”? 

    Tutus­tu siihen juttuun.

    Välit­täjä myi tois­t­en kas­vat­tamia Mon­san­ton “patent­tisiemeniä” rehuk­si, mikä on täysin lail­lista. Sen­si­jaan vil­jeli­jä menikin tämän sijas­ta istut­ta­maan niitä omaan pel­toon­sa. Käytän­nössähän tuo tarkoit­taa että joku ostaa Mon­san­ton siemeniä, kas­vat­taa niistä uusia ja myy välit­täjän kaut­ta. Sinne meni Mon­san­ton bis­nek­set ja samal­la myös kaik­ki insen­ti­iv­it kehit­tää mitään.

    Aika hyvä analo­gia on tilanne, jos­sa minä myyn sin­ulle Osmol­ta osta­mani (ja signeer­atun) kir­jan ver­sus tilanne, jos­sa myyn sin­ulle Osmon kir­jas­ta tekemäni kopi­on. Osmo ei var­masti tykkää, ja jos tuo on sal­lit­tua, niin seu­raavas­sa etapis­sa myynkin niitä kopi­oi­ta Prismoihin.

    Minus­ta tuo keis­si on selvä kuin pläk­ki. Eihän kasv­in­jalostuk­ses­sa ole mitään mieltä, jos yhden väli­por­taan jäl­keen menet­tää imma­te­ri­aalioikeudet. Jos noin kävisi niin niistä oikeuk­sista ei ole mitään jäl­jel­lä, kos­ka koko lain­säädän­nön­hän voisi kiertää käytämäl­lä välikättä.

  37. tcrown:
    Ja kun ote­taan huomioon kuin­ka suuri osu­us ruokalaskus­tani koos­t­uu alku­tuotan­non hin­nas­ta, ja kuin­ka hal­paa tuo alku­tuotan­to on jo nyt, henkilöko­htais­es­ti en näe juuri mitään hyö­tyä patentoinnista.

    No mut­ta jos satoisu­ut­ta ei enää tarvi­ta, niin eipä se kyl­lä voi olla haitaksikaan.

  38. Jouko Tuomis­to: Siten oli kyse lääk­keestä tai GMOs­ta, paten­toin­nin kieltämi­nen olisi pahin­ta mitä yhteiskun­ta voisi itselleen tehdä.

    Miten muka lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puisi — onko fysi­ikan, matem­ati­ikan tai tietotekni­ikan kehi­tys jotenkin lop­punut, kos­ka vaikka­pa matemaat­tista kaavaa ei voi­da patentoida?

  39. Sam­po Smolan­der: … tun­tu­isi että jos yksi­ty­isiltä fir­moil­ta pois­tet­taisi­in tek­i­jänoikeudet, niin alan tuoteke­hi­tys hidas­tu­isi pahasti. 

    Hyvät ihmiset, älkää sekoit­tako asioi­ta. GMO ei liity tek­i­jänoikeu­teen, joka suo­jaa taiteel­lisia ja kir­jal­lisia teok­sia, ei keksin­töjä. Ter­mi, jota tässä lie­nee hatet­tu on “immateriaalioikeudet”(engl. intel­lec­tu­al property).

    Yksi asia, jos­ta kan­nat­taa muis­tut­taa, on patent­tioikeu­teen olen­nais­es­ti liit­tyvä julk­istus­pakko. Jos yhteiskun­ta sal­lii sin­ulle keksin­töösi liit­tyvän yksi­noikeu­den (=patentin), sin­un on vas­taavasti pal­jastet­ta­va keksin­tösi maail­malle. Näin kuka tahansa voi ryhtyä kehit­tämään sin­un keksin­tösi poh­jal­ta parem­paa kil­pail­e­vaa keksin­töä. Monil­la aloil­la patentin 20 vuo­den suo­ja-aika onkin san­gen teo­reet­ti­nen. Parem­pi kil­pail­e­va tuote tulee markki­noille huo­mat­tavasti nopeam­min, ja patentin annetaan raue­ta, kos­ka vuosi vuodelta kohoavia patent­ti­mak­su­ja ei kan­na­ta maksaa.

  40. MikkoM: Viit­taat var­maankin gly­fos­aat­ti­in. Gly­fos­aat­ti on peri­aat­teessa hyvin eri­lainen mui­hin kasvimyrkky­i­hin ver­rat­tuna, sil­lä se ikäänkuin tukah­dut­taa kasvin tukki­mal­la yhden sen tarvit­semista biokemi­al­li­sista reit­eistä. Muun­nel­tu kasvi tekee sen saman bio­molekyylin hive­nen eri reit­tiä. Kuvit­tele polku, joka on tukit­tu. Gly­fos­aat­tia sietäväl­lä kasvil­la on tiedos­saan kier­totie. Siinä ei ole mitään demonista tai kauheaa.

    Kyl­lä, gly­fos­aat­ti on kai se keskeisin tor­jun­ta-aine, jon­ka ympäril­lä tuo mainit­se­mani ske­naario pyörii. En ole sanonut enkä halun­nut vih­jaista, että gly­fos­aatis­sa tai tuos­sa käyt­tö­tavas­sa olisi jotain kauheaa. Mainitsin tuon keskeisen ske­naar­i­on, kos­ka se oli jäänyt pois OS:n esittelystä.

  41. En oikein ymmär­rä miten paten­toin­nin ongel­mat liit­tyvät siihen pitääkö geen­i­ma­nip­u­loin­ti­in suh­tau­tua sal­li­vam­min. Jos paten­toin­ti on ongel­ma — kuten tiedämme sen ole­van ongel­ma noin ylipäätään — niin oikea ratkaisu on patent­tien lakkaut­ta­mi­nen, ei sel­l­ais­ten keksin­tö­jen tekem­i­nen joi­ta voi (nykyisel­lään) patentoida. 

    Tuo argu­ment­ti siitä että lääkete­htaat käyvät kil­pa­juok­sua patentin van­hen­e­mista vas­taan, alle­vi­ivaa tarkalleen sen mikä paten­toin­nis­sa on vikana myös lääkkeis­sä (ja ylipäätään). Lääke­molekyylin paten­toin­ti tehdään sil­loin kun joku sen ensim­mäisen ker­ran syn­teti­soi. (Tämä ei ole tarkalleen tot­ta, mut­ta en jak­sa kir­joit­taa kaikkea auki tähän) 

    Tämä koh­ta kun molekyyli on paten­toitu, tapah­tuu siinä vai­heessa kun ollaan niin upstreamis­sä kehi­tys­tä että kus­tan­nuk­set per molekyyli mitataan tuhan­sis­sa eurois­sa, ei todel­lakaan miljoonis­sa tai mil­jardeis­sa. Jos kan­nustin luo­daan tähän kohtaan, niin jokin pahasti pielessä. 

    Kus­tan­nuk­sista ylivoimais­es­ti suurin osa tulee kli­in­i­sistä testeistä. Testien pakol­lisu­us on lain­opilli­nen asia, siis, testit pitää tehdä että molekyyliä saa myy­dä lääk­keenä. Eli lyhyesti: Lääkkei­den kehi­tyskus­tan­nuk­set ovat melkein kokon­aan lain­opil­lisia kus­tan­nuk­sia.

    Paten­toin­ti aiheut­taa mon­ta ongel­maa. Ensin­näkin, se pois­taa kaik­ki kan­nus­timet keneltäkään muul­ta tutkia ko. molekyyliä. Jos lääke kil­pailee jonkin paten­toi­jan jo omis­ta­man patentin kanssa, niin sen markki­noille tuloa kan­nat­taakin lykätä usein ainakin jonkin ver­ran. Kos­ka yleen­sä paten­toidaan mon­ta molekyyliä ker­ral­la, ja näistä vain osa pää­tyy lääkkeik­si, niin tutkimuk­ses­sa täy­tyy pri­or­isoi­da; sen pri­or­isoin­nin seu­rauk­se­na kenenkään muun ei kan­na­ta eikä oikeas­t­aan ole edes lail­lista yrit­tää tuo­da markki­noille niitä paten­toitu­ja molekyyle­jä jot­ka joku jät­ti tuo­mat­ta kli­iniseen testaukseen. 

    Mitä tulee kasv­in­jalostuk­seen, tarkalleen samat ilmiöt tule­vat tässä kohtaa kyseeseen ja geen­i­ma­nip­u­laa­tion kohdal­la yli­varovainen sään­te­ly johtaa tarkalleen saman­laiseen mekanis­mi­in. Kuten tcrown yllä tote­si, ruo­ka on niin hal­paa, että ei ole kovin painavia perustei­ta uskoa että patent­tien lakkaut­ta­mi­nen tässä vaikut­taisi vielä tois­taisek­si samal­la taval­la kuin lääke­te­ol­lisu­udessa. Mut­ta minä totean, että lääke­te­ol­lisu­udessa paten­tit ovat suurin inno­vaa­tioi­ta jar­rut­ta­va tekijä. 

    Totean, kos­ka väite on empi­iris­es­ti todet­tu ja se on tilas­to­jen val­os­sa käytän­nössä kiis­ta­ton tosi­a­sia. Toki ihmiset usein perustel­e­vat näke­myk­siään sil­lä että jokin on “itses­tään­selvästi” jotenkin vaik­ka tosi­asi­at oli­si­vat päin­vas­taiset. Niin vaku­ut­taval­ta kuin se kuu­lostaakin kun joku toteaa että “kan­nus­timet menevät ei voi lopet­taa paten­toin­tia kos­ka sanoohan sen järkikin”, niin tämä on täysin rin­nastet­tavis­sa väit­tämi­in “Maa­pal­lo ei pyöri ja aurinko kiertää maa­ta, sanoohan sen järkikin”. 

    Tämä “keskustelu” täy­tyy jostain syys­tä käy­dä uud­estaan ja uud­estaan. Vaik­ka ei se mikään keskustelu ole. Ehkä joskus tule­vaisu­udessa nykyaikaista patent­ti­jär­jestelmää tarkastel­laan samaan tapaan kuin inkvi­s­i­tio­ta tai orju­ut­ta nyky­isin. Tai no, ehkä ei yhtä ymmärtäväis­es­ti sen­tään, ottaen huomioon kuin­ka paljon enem­män tuhoa se saa aikaan.

  42. Geen­ite­knolo­gia-keskustelus­sa on mon­en­laista näkökulmaa. 

    Ongel­mallisin argu­ment­ti on toimin­nan globaali valvon­ta: kos­ka tar­jol­la on mah­dol­lis­es­ti merkit­tävät tuo­tot, kiin­nos­tus niiden saamiseen on myös merkit­tävä — his­to­ri­al­lis­es­ti tiedämme, että sil­loin myös oikaistaan eti­ikas­ta, ohjeista, valvon­nas­ta ja ihan mis­tä tahansa. Riskit ovat täl­löin aivan eri­laiset kuin normien mukaises­sa kehitystyössä.

    Pankit, auton­va­lmis­ta­jat, urheil­i­jat — jok­seenkin kaik­ki ovat aina rikkoneet ohjeis­tus­ta ja katas­tro­faal­isil­la seu­rauk­sil­la. Geen­ite­knolo­giayri­tyk­set ovat aivan var­masti ihan saman­laisia ja yhtä inhn­himil­lisen ahnei­ta kuin kaik­ki muutkin.

    Ydi­nasete­knolo­gian lev­iämisen valvon­ta ei onnis­tunut. Pystytäänkö muka parempaan?

    Jouko Tuomis­to ja muut — miten tämä ratkaistaan?

  43. Pankit, auton­va­lmis­ta­jat, urheil­i­jat – jok­seenkin kaik­ki ovat aina rikkoneet ohjeis­tus­ta ja katas­tro­faal­isil­la seurauksilla. 

    Siltikin, vielä paljon katas­tro­faalisem­paa olisi ollut, jos pankit, autot ja urheilu olisi kiel­let­ty kokonaan.

  44. Tero Tolo­nen kirjoitti:

    Miten muka lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puisi – onko fysi­ikan, matem­ati­ikan tai tietotekni­ikan kehi­tys jotenkin lop­punut, kos­ka vaikka­pa matemaat­tista kaavaa ei voi­da patentoida? 

    Matemaat­tisen kaa­van tes­taami­nen ja hyväksyn­nän saami­nen vira­nomaisil­ta ei yleen­sä vaa­di mit­tavia laboratorio‑, eläin- ja ihmiskokeita.

    Tämän artikke­lin mukaan yhden uuden resep­tilääk­keen kehit­tämi­nen markki­noille asti mak­saa Amerikas­sa keskimäärin 2.6 mil­jar­dia. Nykyisel­lään tuo­hon saadaan rahoi­tus­ta sijoit­ta­jil­ta. Vai­h­toe­htona olisi että kaik­ki tuo rahoi­tus tulisi julk­i­sista varoista.

    http://cen.acs.org/articles/92/web/2014/11/Tufts-Study-Finds-Big-Rise.html

  45. alek­sis salusjärvi: Tieto ei auta, kun vas­tus­ta­jat eivät sitä suos­tu otta­maan vastaan.

    Geen­i­ma­nip­u­loiduil­la lajikkeil­la on jo ratkaistu niin paljon vil­je­lyk­seen liit­tyviä ongelmia, että alkaa olla han­kala seu­ra­ta sitä jär­jen­juok­sua, jol­la sitä vas­tuste­taan. Osmo esit­tää uskon­nol­lista ajat­telua täl­laisek­si – mut­ta itse en pidä uskovia näin yksinkertaisina. 

    Toki roko­tuk­si­akin vas­tuste­taan ja ilmas­ton­muu­tos­de­nial­is­te­jakin löy­tyy. Mon­san­ton kaltaiset pieleen men­neet esimerk­it ovat geen­i­ma­nip­u­laa­tios­sa kri­itikoiden pon­te­na – mut­ta induk­ti­ivi­nen päät­te­ly täl­laisen ilmiön suh­teen rin­nas­tuu mielestäni tyhmyyteen.

    Väl­itäpä toki tietoa. Ase­tan muu­ta­man ehdon: huo­maa, että halu­an uskoa sin­ua, mut­ta sin­un on mah­dol­lis­tet­ta­va se. Ensin­näkin, ole rehelli­nen: mikäli vale­htelet jostakin pien­im­mis­säkään määrin eduk­sesi, kat­son sin­ut läpeen­sä epäre­hellisek­si. Älä kiertele, vaan ker­ro kannal­tasi ikävätkin asi­at suo­raan. Toisek­seen, ole oike­as­sa: mikäli olet jos­sakin asi­as­sa väärässä, kat­son että olet kaikessa väärässä. Tark­ista siis kaik­ki. Näin et pääse väit­tämään mah­dol­lista vale­htelu­asi virheek­si. Mah­dolli­nen vaiken­e­mis­esi ker­too myös tilanteesta paljon.

    Sit­ten tiedonväl­i­tyk­sen pari­in: anna alku­un vaik­ka ainakin monia esimerkke­jä siitä mitä kaikkea vil­je­lyk­seen liit­tyviä ongelmia geen­imuun­nel­luil­la lajikkeil­la on ratkaistu. Näitä on ole­mas­sa ja olet niistä tietoinen, kos­ka niin kovasti main­o­s­tat asi­aa. Ker­ro sit­ten onko näistä tul­lut uusia ongelmia.

  46. > Väl­itäpä toki tietoa.

    Geen­imuun­tel­tu rain­bow-papai­ja pelasti Hawai­jin papai­jav­il­je­lyn, kun virus­tau­ti uhkasi tuho­ta suuren osan papai­japuista Hawaijilla.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Papaya_ringspot_virus

    Tutk­i­jat geenisi­ir­sivät jonkun viruk­sen kuoren osan geenin paipai­jaan ja – en tunne yksi­tyisko­htia – jotenkin tämä viruk­sen osa toimii vähän kuin rokot­teena, ja tekee papai­jas­ta vas­tus­tuskykyisen viruk­selle. Kas­viviruk­set eivät lähtöko­htais­es­ti ole vaar­al­lisia ihmisille, ja kos­ka ihmiset oli­vat jo pitkään syöneet virus­tar­tun­nan saanei­ta papa­joi­ta ilman että havait­ti­in hait­tavaiku­tuk­sia, vaikut­ti siltä että geen­imuun­tel­tu papai­ja jos­sa on tätä yhtä viruk­sen kuoren pro­tei­inia, ei ole vaar­alli­nen ihmisille.

    Hawai­jin papai­janvil­je­ly saati­in pelastettua.

    GMO-papai­jaa on syö­ty vuodes­ta 1998 eikä hait­tavaiku­tuk­sia ole havait­tu. 2010 Japani sal­li GMO-papai­jan maa­han­tuon­nin. Euroop­paan sitä ei saa edelleenkään tuoda.

  47. R. V.: anna alku­un vaik­ka ainakin monia esimerkke­jä siitä mitä kaikkea vil­je­lyk­seen liit­tyviä ongelmia geen­imuun­nel­luil­la lajikkeil­la on ratkaistu. 

    Aloite­taan vaik­ka siitä, että jalas­sasi ole­vat farkut on toden­näköis­es­ti tehty intialais­es­ta geen­i­ma­nip­u­loidus­ta puuvil­las­ta, jon­ka ansios­ta vil­jelyssä käytet­tävien rikkaruo­ho- ja hyön­teis­myrkky­jen määrää on voitu vähen­tää paljon.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Bt_cotton

    Sit­ten voitaisi­in puhua kul­tais­es­ta rii­sistä, ja siitä miten edus­ta­masi fun­da­men­tal­isti­nen epälu­u­lo johtaa poli­ti­ikkaan, joka tap­paa lapsia.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_rice

  48. MikkoM: Viit­taat var­maankin glyfosaattiin. 

    Gly­fos­aat­ti on todet­tu syöpä­vaar­al­lisek­si ja aineen käyt­tökiel­toa tutk­i­taan. Seu­raavas­sa huomion­hakuinen , mut­ta pysäyt­tävä uuti­nen ko. kasvin­suo­jelu­aine­jäämistä ihmisissä:

    https://fi.sott.net/article/383-Euroopassa-lahes-jokaiselta-testatulta-loytyy-torjunta-aineita-elimistosta-jopa-EU-parlamentin-jasenilta

    Todel­lakin geen­imuun­nel­lun kasvin vil­je­lyyn kuu­luu keskeisenä toime­na gly­fos­aatin käyt­tö. Julk­isu­udessa on väheksyt­ty aine­jäämiä elim­istössä. Esim. sak­salaista olut­ta pitää juo­da jokunen 1000 litraa päivässä, jot­ta saavutet­taisi­in korkean syöpäriskin taso. 

    Elämme kuitenkin yhä kemikalisoitu­vas­sa maail­mas­sa, joten elim­istöön tule­via hait­ta-ainei­ta on ehdot­tomasti estet­tävä, pieniäkin pitoisuuk­sia. Sil­lä kokon­aisu­udessaan elim­istöä uhkaa­va tok­sisu­uskuor­ma kas­vaa koko ajan, sitä vas­taan on toimittava.

    Län­si­mais­ten miesten sper­mas­sa siit­tiöi­den määrä on rom­ah­tanut. Nyt joku älähtää, että ei se johdu gly­fos­aatista. Vas­taälähdyk­senä voin tode­ta, että mis­täs sen tiedät ? Vas­taat tietenkin, että tutkimuk­sel­la ei ole moista syy-seu­raus ‑suhdet­ta osoitettu. 

    Minä vas­taa, että onko tutkimuk­sel­la sit­ten osoitet­tu, ettei syy alen­e­maan olisikaan gly­fos­aatista johtu­vaa ? Täten lop­pupäätelmänä voi tode­ta, että ihmisen kemikaa­likuor­maa on vähen­net­tevä aina jokaisen aine­jäämälöy­dök­sen seurauksena.

    1. Todel­lakin geen­imuun­nel­lun kasvin vil­je­lyyn kuu­luu keskeisenä toime­na gly­fos­aatin käyttö.

      Siis aina ja kaikissa tapauksissa?
      Voitko nyt ihan oikeasti sanoa näin. Tämä menee nyt jo vale­htelun puolelle. Miten gly­fos­aat­ti liit­tyy esimerkik­si kul­taiseen riisi­in? Käytetäänkö gly­fos­aat­tia soi­jan viljelyksessä.

  49. Sam­po Smolan­der: Tämän artikke­lin mukaan yhden uuden resep­tilääk­keen kehit­tämi­nen markki­noille asti mak­saa Amerikas­sa keskimäärin 2.6 mil­jar­dia. Nykyisel­lään tuo­hon saadaan rahoi­tus­ta sijoit­ta­jil­ta. Vai­h­toe­htona olisi että kaik­ki tuo rahoi­tus tulisi julk­i­sista varoista.

    Olisi­han se hienoa, jos yhteiskun­ta voisi mak­saa vain nuo tuotekehityskulut.

    http://www.bbc.com/news/business-28212223

    Esim. Pfiz­erin 51.6 mil­jardin liike­vai­h­dos­ta tutkimuk­sen osu­us on 6.6 mil­jar­dia — eli tutkimuk­sen osu­us on lähempänä 10% kokon­aishin­nas­ta, eli yhteiskun­ta mak­saa luul­tavasti tuon lääk­keen tuoteke­hi­tyk­sen 10x isompana

    Eikä se oli vain lääkkei­den hin­ta — Pfiz­er­il­lä on töis­sä var­maan kym­meniä tuhan­sia ihmisiä ja nämä kaik­ki ovat yhteiskun­nan koulut­tamia lääkäre­itä, kemis­te­jä, juris­te­ja jne. Paljonko yhden tohtorin koulut­ta­mi­nen mak­saa? Ainakin tääl­lä Euroopas­sa tämä on suurelta osin yhteiskun­nan kuluerä.

    Eli yhteiskun­ta kyl­lä mak­saa tuon tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen mon­een ker­taan. Ensin ihmis­ten koulut­tamise­na tutk­i­joik­si, sit­ten lääke­te­ol­lisu­u­den tutkimusa­puna ja lopuk­si lääkkei­den hinnoissa.

    Tässä kokon­aisu­udessa mielestäni patentin osu­us on ihan nau­ret­tavaa sat­tuman­varaisu­ut­ta — joku lääke onnis­tuu, mut­ta jos se pystyt­täisi­in etukä­teen arvaa­maan ei olisi niitä tuhan­sia epäon­nis­tunei­ta yrityksiä.

    Jos rahalli­nen hyö­ty suun­nataan vain patentin omis­tamisen perus­teel­la se käytän­nössä estää markki­na­t­alout­ta opti­moimas­ta hin­taa. Epäilen myös, että se tekee tutkimuk­ses­ta teho­ton­ta ja estää sitä kehit­tymästä taloudel­lisem­paan suun­taan. Jos rahoi­tus­ta on saatavil­la mielin määrin, ei ole evo­lu­ti­ivista painet­ta kehit­tää pros­es­sia paremmaksi.

    Mielestäni pitäisi riit­tää se, että lääk­keelle ja valmis­ta­jalle on myön­net­ty lupa. Se on jo itsessään aika työläs prosessi

  50. Eli, jos siis annan esimerkin mik­si patent­ti on mielestäni haitalli­nen asia. 

    Eli kuvitel­laan vaik­ka että olen paten­toin­ut mullis­ta­van kemi­al­lisen yhdis­teen AB-BA-CD, joka piden­tää ihmisen elämää 6kk

    Kos­ka ei ole kil­pailua voin käyt­tää mitä tahansa tuotan­to­pros­es­sia, kulut­taa rahaa mil­jarde­ja ja lop­ul­ta laskut­taa asi­akkaal­ta läh­es hänen koko omaisuuten­sa hänen elämän­sä lopus­sa, kos­ka jokainen halu­aa elää vielä 6kk lisää.

    Samaan aikaan joku toinen yri­tys olisi tehnyt saman yhdis­telmän AB-BA-CD vain mur­to-osal­la tuos­ta hin­nas­ta, hei­dän tutk­i­jansa oli­vat vain parin vuo­den päässä läpimur­rosta, joka olisi mah­dol­lis­tanut lääk­keen tuot­tamisen päivit­täis­tavarakaup­pahin­noil­la asiakkaille.

    Mut­ta kos­ka paten­tis­sa voit­ta­jana on se joka on ensim­mäisenä maalis­sa — ei se joka on kus­tan­nuste­hokkain — voit­taa se joka ylit­tää maalivi­ivan ensim­mäisenä, kus­tan­nuk­sista välittämättä.

    Ja lop­ul­ta tämän kil­pailun kus­tan­nusten mak­sa­jana on koko yhteiskun­ta. Olemme luoneet täm­möisen itse ja mak­samme nyt tyh­myyt­tämme siitä.

  51. Gly­fos­aatin mas­si­iviseen käyt­töön liit­tyy mon­ta ongel­maa. Esimerkik­si jotkin tuhokasvit ovat myös luon­nos­taan vas­tus­tuskyky­isiä gly­fos­aatille. Tätä voi ver­ra­ta antibioot­tire­sistent­tien bak­tee­rien leviämiseen. 

    En väitä (itseasi­as­sa olen päin­vas­taista mieltä) että geen­i­ma­nip­u­laa­tio­ta olisi mielekästä vas­tus­taa sil­lä perus­teel­la että se mah­dol­lis­taa gly­fos­aatin (liial­lisen) käytön, mut­ta on mielekästä pohtia onko gly­fos­aatin käyt­tö laa­jamit­tais­es­ti kovin fik­sua. Etenkin kun sil­lä on paljon mui­ta poten­ti­aal­isia haittavaikutuksia. 

    Varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta on hyvä pitää aina välil­lä esil­lä ja miet­tiä, mut­ta ei voi­da (tai voidaan mut­tei pitäisi) lähteä siitä että jos joku kek­sii päästään jonkun mah­dol­lisen hait­tavaiku­tuk­sen tai jonkun blan­ket-argu­mentin kuten “emme tiedä mitä tapah­tuu”, niin täl­lä perus­teel­la pitäisi kieltää jotain lopullisesti.

  52. Tiedemies:
    En oikein ymmär­rä miten paten­toin­nin ongel­mat liit­tyvät siihen pitääkö geen­i­ma­nip­u­loin­ti­in suh­tau­tua sal­li­vam­min. Jos paten­toin­ti on ongel­ma — kuten tiedämme sen ole­van ongel­ma noin ylipäätään — niin oikea ratkaisu on patent­tien lakkaut­ta­mi­nen, ei sel­l­ais­ten keksin­tö­jen tekem­i­nen joi­ta voi (nykyisel­lään) patentoida. 

    Mitä tulee kasv­in­jalostuk­seen, tarkalleen samat ilmiöt tule­vat tässä kohtaa kyseeseen ja geen­i­ma­nip­u­laa­tion kohdal­la yli­varovainen sään­te­ly johtaa tarkalleen saman­laiseen mekanis­mi­in. Kuten tcrown yllä tote­si, ruo­ka on niin hal­paa, että ei ole kovin painavia perustei­ta uskoa että patent­tien lakkaut­ta­mi­nen tässä vaikut­taisi vielä tois­taisek­si samal­la taval­la kuin lääke­te­ol­lisu­udessa. Mut­ta minä totean, että lääke­te­ol­lisu­udessa paten­tit ovat suurin inno­vaa­tioi­ta jar­rut­ta­va tekijä. 

    Totean, kos­ka väite on empi­iris­es­ti todet­tu ja se on tilas­to­jen val­os­sa käytän­nössä kiis­ta­ton tosi­a­sia. Toki ihmiset usein perustel­e­vat näke­myk­siään sil­lä että jokin on “itses­tään­selvästi” jotenkin vaik­ka tosi­asi­at oli­si­vat päin­vas­taiset. Niin vaku­ut­taval­ta kuin se kuu­lostaakin kun joku toteaa että “kan­nus­timet menevät ei voi lopet­taa paten­toin­tia kos­ka sanoohan sen järkikin”, niin tämä on täysin rin­nastet­tavis­sa väit­tämi­in “Maa­pal­lo ei pyöri ja aurinko kiertää maa­ta, sanoohan sen järkikin”. 

    Ihan tieteel­lis­es­tä mie­lenki­in­nos­ta, mis­sä tämä paten­toin­nin jar­rut­ta­va vaiku­tus on kiis­tat­tomasti todet­tu, minkälaisel­la aineis­tol­la ja mil­laisil­la oletuksilla?

    En ole pere­htynyt lääke­te­ol­lisu­u­teen ja myön­nän auli­isti, että kyseisel­lä alal­la paten­toin­tikäytän­tö voi hyvin ollakin ongel­malli­nen. En kuitenkaan osta ihan sel­l­aise­naan väitet­tä siitä, että ratkaisu olisi patent­ti­jär­jestelmän lopet­ta­mi­nen. Enkä ole ihan var­ma, onko ole­mas­sa sel­l­aista kon­trafak­tu­aalia mikä kiis­tat­tomasti osoit­taisi, että paten­toin­ti jar­rut­taa tekni­ikan kehi­tys­tä. Mut­ta voin toki olla väärässä.

    Kan­nat­taa muis­taa, miten hom­ma toi­mi ennen patent­ti­jär­jestelmää: kek­si­jöil­lä oli erit­täin suuri kan­nustin pitää keksin­nöt salati­et­ona, ja hyvin usein saavute­tut edis­tysaskeleet menetet­ti­in kek­si­jän kuoltua ilman oppipoikia. Paten­tit otet­ti­in käyt­töön nimeno­maan keksin­tö­jen julk­isu­u­den edis­tämisek­si, ja mielestäni on vähän han­kala nähdä miten tekni­ikan kehi­tys­tä edis­tet­täisi­in purka­mal­la jär­jestelmä, joka nimeno­mais­es­ti kan­nus­taa edis­tysaskel­ten julkaisemiseen. 

    Tästä on ihan tieteel­listäkin tutkimus­ta ole­mas­sa, pop­u­laareista kir­joista suosit­te­len luke­maan vaikka­pa William Ros­enin kir­jan The Most Pow­er­ful Idea in the World. Siinä argu­men­toidaan, tämän tekni­ikan his­to­ri­an tutk­i­jan mielestä aika osu­vasti, että yksi teol­lista val­lanku­mous­ta siivit­täneistä tek­i­jöistä oli nimeno­maan lujit­tu­va IP-lainsäädäntö.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta että IP-lain­säädän­nön lujit­ta­mi­nen nykyis­es­tä olisi hyvä idea, eikä se poista mielestäni hyvinkin osu­vaa kri­ti­ikkiä nyky­istä IP-regi­imin väärinkäyt­töä vas­taan. Mut­ta en kyl­lä suo­raan san­ot­tuna näe, että yksikään yksi­tyi­nen yri­tys vaivau­tu­isi esimerkik­si kehit­tämään liki­main itses­tään kopi­oitu­via kasvi­la­jikkei­ta, jos se ei voisi jotenkin suo­ja­ta kehi­tystyön hedelmiä kopi­oin­nil­ta. Enkä usko, että val­tiot ovat ihan äkkiä tulos­sa tässä riit­tävästi vastaan.

  53. Voisiko tämän patent­tikeskustelun käy­dä patent­tiketjus­sa eikä GMO-ketjus­sa? Argu­men­tit eivät liity siihen, onko se halut­tu geeni siir­ret­ty kasvi­in tur­val­lis­es­ti geen­imuun­telul­la vai vaar­al­lisem­min per­in­teisel­lä jalostuk­sel­la eli ristey­tyk­sel­lä vaar­al­lisen kasvin kanssa tai säteilyt­tämäl­lä kasvia niin, että mukaan tulee sato­ja tun­tem­at­to­mia ja ehkä tap­pavia geene­jä. Eivätkä ratkai­sev­asti siihenkään, onko kyseessä kasvi­la­jike, lääkeaine, liuotin tai äänenvahvistin.

    Sama kos­kee tuo­ta monop­o­liar­gu­ment­tia. Per­in­teisessä jalostuk­ses­sa monop­o­lion­gel­ma on paljon pahempi, kos­ka se usein vaatii tuot­ta­maan ja tes­taa­maan tuhot­tomasti koekap­palei­ta, että vain mon­san­toil­la on siihen varaa. Geen­imuun­telua voivat tehdä pikku­fir­matkin, yliopis­tot ja muut paljon halvem­mal­la. Tai voisi­vat, ellei Green­peace ja muut maail­man köy­hien ja ympäristön vihol­liset olisi ter­ror­is­mil­laan ja lob­baa­mal­laan lain­säädän­nöl­lä sitä estäneet, joten järkeis­tetään lait ja lakataan mak­samas­ta Greenpeacelle.

    Asiantun­ti­joiden mukaan pel­toalan tarve on nyt ja tule­vaisu­udessakin pahimpia ympäristöon­gelmia. Luo­mu tuplaisi sen, GM pudot­taa sitä merkit­tävästi. GM voi myös tuot­taa ter­veel­lisem­piä ja ympäristöys­täväl­lisem­piä lajikkei­ta ja onkin jo tehnyt sitä noista kohtu­ut­tomista huoli­mat­ta. Gly­fos­aat­ti on tur­val­lisimpia kasvin­suo­jelu­ainei­ta ja syöpäkeskustelu ei koske gly­fos­aat­tia vaan erään gly­fos­aat­ti­valmis­teen lisäainet­ta, joka ehkä on yhtä syöpä­vaar­al­lista kuin makkara. Ja har­va juo gly­fos­aat­tia litrakau­pal­la päivässä, vähempi ei riittäne.

    Moni enti­nen johta­va geen­imuun­telun vas­tus­ta­jakin nyt tuomit­see geen­imuun­telun vas­tus­tamisen, jopa Green­pea­cen anti-GM-kam­pan­joi­ta johtanut GP-johta­ja, ja Green­pea­cen perus­ta­ja-johta­jan mukaan Green­pea­cel­lä on “miljoonien las­ten veri käsis­sään” — kuten onkin: kul­taisen riisin sabotoin­ti tap­paa ja sokeut­taa sato­jatuhan­sia lap­sia joka vuosi. 

    Köy­hät vil­jeli­jät riistävät Monsantoa:
    “Plos One ‑lehdessä julka­istun tutkimuskir­jal­lisu­u­den meta-ana­lyysin (2014) mukaan GM-vil­je­ly on vähen­tänyt kasvin­suo­jelu­ainei­den käyt­töä 37 % sekä lisän­nyt sato­ja 22 % ja vil­jeli­jöi­den voit­to­ja 68 %, kehi­tys­mais­sa vieläkin enemmän.[12] Tuho­hyön­teisiä kestävät GM-kasvit ovat vähen­täneet suo­jelu­ainei­den käyt­töä ja lisän­neet sato­ja vieläkin enem­män kuin rikkakasve­ja kestävät GM-kasvit.[12] Tutkimus oli suurin tähänastisista.[64]” https://fi.wikipedia.org/wiki/GMO-keskustelu

    Myös ei-GM-lääkkeitä vas­tustet­ti­in aluk­si, mut­ta se hiipui, kuten GM-vas­tus­tuskin on viime vuosi­na hiipunut kovaa vauh­tia. Tieteessä GM:n parem­muud­es­ta on ollut kon­sen­sus jo viime vuosi­tuhan­nelta asti, mut­ta poli­ti­ikas­sa ratkai­se­vat äänet vaaleis­sa eikä totu­us. Juuri tarve puo­lus­taa tieteen ilmas­ton­muu­toskon­sen­sus­ta on saanut mon­en vihreän tajua­maan, että se ei ole uskot­tavaa, jos kiistää tieteen GM:ssä tai lääkkeis­sä. Aus­tralian vihrei­den johta­ja sanoi kan­tansa julkises­ti tammikuussa.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Siis aina ja kaikissa tapauksissa?
    Voitko nyt ihan oikeasti sanoa näin. Tämä menee nyt jo vale­htelun puolelle. Miten gly­fos­aat­ti liit­tyy esimerkik­si kul­taiseen riisi­in? Käytetäänkö gly­fos­aat­tia soi­jan viljelyksessä.

    Tuskin eemil ainaa ja kaikkia tarkoit­ti, eikä niin kir­joit­tanut. Ole­tan että tuotan­non volyymeis­sa mitat­tuna gly­fos­aat­tia sietävät kasvit muo­dosta­vat ihan hyvän osan geen­imuun­nel­tu­jen kasvien tuotannosta.

    Euroop­palais­ten gly­fos­aat­ti­jäämis­sä geen­imuun­nel­lut kasvit eivät silti ehkä näyt­tele suur­ta osaa, sil­lä geen­imuun­nel­tua tuotan­toa ja kulu­tus­ta Euroopas­sa on ollut vielä vähän. Geen­imuun­nel­lun tuon­tire­hun tai tuon­tiruoan väl­i­tyk­sel­lä voisi gly­fos­aat­ti­akin Euroop­paan tul­la, mut­ta ehkä rehu­jen gly­fos­aat­ti­jäämät häipy­i­sivät ketjus­sa jo ennen ihmiseen osum­is­taan. En osaa sanoa tarkem­min, kun en ole alan asiantuntija.

    Euroopas­sa suurem­paa roo­lia gly­fos­aat­ti­jäämis­sä voisi näytel­lä viljo­jen tuleen­nut­ta­mi­nen gly­fos­aatil­la. EU:n myötä se on nyt sal­lit­tua Suomes­sakin, mut­ta vain rehukasveille, eikä tapa ole luvas­ta huoli­mat­ta ehkä vielä yleistynyt edes rehukasveis­sa. Suo­ma­laiset vil­jeli­jät ja välit­täjät ovat myös tehneet sopimuk­sia siitä, että gly­fos­aat­tia ei käytetä tuotan­tokasvei­hin. Monis­sa muis­sa Euroopan mais­sa gly­fos­aatil­la tuleen­nu­t­a­mi­nen (ja samal­la rikkakasvien kurit­ta­mi­nen) on yleisempää.

  55. Sylt­ty: Tutus­tu siihen juttuun.

    Mis­s­a­s­it pointin. Sam­po esit­ti ensin, että toisen sukupol­ven siemenet ovat sut­ta ja sekun­daa. Seu­raavak­si Sam­po ker­toi, että kasv­in­jalosta­jat ovat kovin kiin­nos­tunei­ta toisen sukupol­ven sieme­nien luvat­tomas­ta käytöstä. Jokin tuos­sa ei käy min­un jär­keeni. Sin­un analo­giaasi lainat­en, Osmon pitäisi olla kovin huolis­saan siitä, jos joku myy kir­jako­pi­oi­ta, joista puut­tuu joka toinen sana. 

    Sylt­ty: Eihän kasv­in­jalostuk­ses­sa ole mitään mieltä, jos yhden väli­por­taan jäl­keen menet­tää immateriaalioikeudet.

    Pahoit­te­lut, jos muo­toilen san­ot­ta­vani tarpeet­toman epädiplo­maat­tis­es­ti. On vain jotenkin häm­mästyt­tävää, miten IP-asi­at saa­vat muuten suh­teel­lisen selväpäisen oloisen tyypin suolta­maan näp­päimistöltään noin älyt­tömiä väit­teitä. Väit­teel­läsi on kolme mah­dol­lista implikaatiota:

    1. Aikana ennen kasv­in­jalostuk­sen imma­te­ri­aalioikeuk­sia ei tehty kasvinjalostusta.

    2. Aikana ennen kasv­in­jalostuk­sen imma­te­ri­aalioikeuk­sia kasv­in­jalosta­jat oli­vat mielettömiä.

    3. Et varsi­nais­es­ti ajat­tele asi­aa, vaan olet indok­tri­noitu tök­eröön malli­in, jos­sa imma­te­ri­aalioikeudet ovat ain­oa mah­dolli­nen moti­ivi tehdä immateriaalituotteita.

    Sylt­ty: No mut­ta jos satoisu­ut­ta ei enää tarvi­ta, niin eipä se kyl­lä voi olla haitaksikaan.

    Nähdäk­seni lajikkei­den diver­si­fi­teetin pienen­e­m­i­nen voi jois­sakin olo­suhteis­sa olla jonkin­lainen ris­ki. En osaa kvan­tifioi­da tuo­ta riskiä.

    Sen lisäk­si on suh­teel­lisen yleis­es­ti hyväksyt­tyä, että monop­o­lit ovat haitallisia. Min­un näke­myk­seni mukaan monop­o­lien haitallisu­us on niin selvää, että monop­o­lien kan­nat­ta­jil­la on todis­tus­taak­ka sen suh­teen, että niistä on enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Tosin olen oppin­ut, että val­taosa IP-monop­o­lien kan­nat­ta­jista ei tätä hyväksy, vaan sysää todis­tus­taakan monop­o­lin vas­tus­ta­jille, kos­ka syyt.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Siis aina ja kaikissa tapauksissa?
    Voitko nyt ihan oikeasti sanoa näin. Tämä menee nyt jo vale­htelun puolelle. Miten gly­fos­aat­ti liit­tyy esimerkik­si kul­taiseen riisi­in? Käytetäänkö gly­fos­aat­tia soi­jan viljelyksessä.

    Käytetään:

    http://www.gmovapaa.fi/gmo-tietoa/ekologista

    Eikä soi­jan tuotan­to ole muutenkaan ongelmatonta:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1412314180445

    Alle­vi­ivaan edelleen sitä, että sal­li­mal­la uuden man­tereen agri­te­ol­lisu­u­den tuotan­non vapaan kau­pan EU:ssa romute­taan EU:n Yhteisen Maat­alous­poli­ti­ikan hyvät aikaansaanok­set. (huono­jakin on )

  57. pjt:
    Sit­ten voitaisi­in puhua kul­tais­es­ta rii­sistä, ja siitä miten edus­ta­masi fun­da­men­tal­isti­nen epälu­u­lo johtaa poli­ti­ikkaan, joka tap­paa lapsia.

    Käy­dään­pä sitä henkilöön kiin­ni vah­vasti. Argu­menteis­sasi taitaa siis olla jotain vikaa, kun tuom­moi­seen täy­tyy turvautua.

    Oletko aivan var­ma, että tämä on paras läh­estymistapa viestiä?

  58. eemil kir­joit­ti:

    Gly­fos­aat­ti on todet­tu syöpävaaralliseksi
    eemil kirjoitti: 

    Ei nyt ihan. Maail­man ter­veysjär­jestön (WHO) alainen IARC (Inter­na­tion­al Agency for Research on Can­cer) on luokitel­lut gly­fos­aatin luokkaan 2A, toden­näköis­es­ti syöpää aiheuttavat.

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_IARC_Group_2A_carcinogens

    Samas­sa luokas­sa on myös vuorotyö, ja par­turikam­paa­jan ammat­ti (kos­ka altistuu erinäisille hiustenhoitokemikaaleille).

    Luok­ka 2A tarkoit­taa että on vah­vaa näyt­töä että saat­taa aiheut­taa, mut­tei voi­da vetää var­mo­ja johtopäätöksiä.

    Vas­ta luok­ka 1 tarkoit­taisi että näyt­töä on riit­tävästi lop­ullis­ten johtopäätösten tekemiseen.

  59. Juho Laatu: Euroop­palais­ten gly­fos­aat­ti­jäämis­sä geen­imuun­nel­lut kasvit eivät silti ehkä näyt­tele suur­ta osaa, sil­lä geen­imuun­nel­tua tuotan­toa ja kulu­tus­ta Euroopas­sa on ollut vielä vähän

    Näin on. Toisaal­ta juuri nyt Venäjä on aset­tanut suo­ma­lais­ten rehuntuon­nin kiel­toon. Perus­teena ovat tuoteväärenök­set, sil­lä venäläiset väit­tävät suo­ma­laisen rehun sisältävän geen­imuun­nel­tua aines­ta. Joten jo nyt tuon­ti­soi­jan käyt­tö Suomes­sa aiheut­taa vaikeuk­sia vientikaupassamme.

    Kyl­lähän se tuon­ti­valkuainen on hal­paa, sil­lä koti­mais­es­ta valkuais­re­hus­ta mak­se­taan älyt­tömän heikkoa hin­taa, vähem­män kuin viime vuonna. 

    Koti­mais­es­ta ryp­sistä on pulaa, mut­ta hin­ta on alem­pana kuin muual­la Euroopassa.

  60. eemil kir­joit­ti:

    Seu­raavas­sa huomion­hakuinen , mut­ta pysäyt­tävä uuti­nen ko. kasvin­suo­jelu­aine­jäämistä ihmisissä:

    https://fi.sott.net/article/383-Euroopassa-lahes-jokaiselta-testatulta-loytyy-torjunta-aineita-elimistosta-jopa-EU-parlamentin-jasenilta

    Ja tuo­han ei mil­lään lail­la liity geen­itekni­ikkaan, sil­lä EU:ssa ei GMO-kasve­ja vil­jel­lä kovinkaan paljoa. Gly­fos­aat­tia kyl­lä käytetään varsin nor­maali­na osana ei-GMO-maanvil­je­lyä EU-mais­sakin. Noiden ihmis­ten elim­istössä havaitut jäämät ovat suurim­mak­si osak­si peräisin gly­fos­aatin käytöstä ei-GMO-maanvil­jelyssä, ehkä myös rikkakasvien tor­jun­nas­ta puu­tarhois­sa ja esim. tei­den varsilla.

    Jos halu­at vas­tus­taa gly­fos­aatin käyt­töä Euroopas­sa, kan­nat­taisi vas­tus­taa suo­raan gly­fos­aatin käyt­töä EU:ssa, sil­lä jos kohdi­s­tat vas­tus­tuk­sesi GMO:hon, gly­fos­aatin käyt­tö Euroopas­sa jatkuu entiseen malliin.

  61. Gly­fos­aat­tia käytetään paljon ei-GM-tuotan­nos­sa ja GM-tuotan­toa tehdään erit­täin laa­jalti ilman gly­fos­aat­tia. Jos gly­fos­aat­ti ei olisikaan tur­val­lisimpia vaan vaar­al­lisimpia kasvin­suo­jelu­ainei­ta, se olisi korkein­taan syy kieltää gly­fos­aat­ti, ei syy kieltää tur­val­lisin jalostustapa. Tosin per­in­teistäkin jalostus­ta vahdi­taan yleen­sä tarpeek­si, mut­ta GM-jalostuk­sen kon­trol­lin pitäisi yleen­sä olla lievem­pää kuin per­in­teisen, ei suinkaan raskaam­paa, kuten nyt. GM-vas­tus­ta­jien argu­men­tit eivät melkein koskaan liity geen­imuun­telu­un ja itse asi­as­sa yleen­sä puolta­vat geenimuuntelua.

    Rus­sia Today väit­ti, että sak­salaisoluista on löy­tynyt suuria gly­fos­aat­ti­jäämiä. Vaik­ka se olisi tot­ta, niitä pitäisi juo­da tuhat litraa päivässä saadak­seen vaar­al­lisia. EFSAn kok­ouk­ses­sa Evi­ran edus­ta­jalle ker­rot­ti­in, että edes bai­jer­i­lainen ei pysty siihen. https://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/esittely/focalpoint/afcwg/matkakertomus-49-efsa-afcwg.pdf http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/suosituista-saksalaisoluista-loytyi-syopaan-liitettya-torjunta-ainetta-6307645
    (sori, etten ehtinyt tark­istaa linkke­jä aamulla)

  62. Sit­ten toisaal­ta Euroopan elin­tarvike­tur­val­lisu­usvi­ras­to EFSA on toden­nut että gly­fos­aat­ti ei toden­näköis­es­ti ole ihmisille syöpää aiheuttava.

    https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/151112

    Tässä on nyt kak­si isoa asiantun­ti­ja­jär­jestöä asi­as­ta tois­t­en­sa kanssa eri mieltä. Vaik­ka kumpikaan ei lausu mitään var­maa, niin toisen mielestä toden­näköis­es­ti on ja toisen mielestä toden­näköis­es­ti ei. Paha tässä on pienen ihmisen tietää paremmin.

  63. Yhdys­val­lois­sa gly­fos­aat­ti­jäämiä on sik­si vieläkin vähem­män, että siel­lä ei ruiskute­ta gly­fos­aat­tia tuleen­tu­mis­vai­heessa, vaan aiem­min, sil­lä GM-vil­ja (esim. Roundup Ready ‑lajik­keet) kestää gly­fos­aat­tia. Näin GM-vil­ja pois­taa tuon olu­ton­gel­man meiltä 1 000 litraa päivässä juovil­ta. Valitet­tavasti Euroopas­ta saa yleen­sä vain meille vaar­al­lista ei-GM-olut­ta. Suomes­sa vil­jakaup­pa ei osta gly­fos­aatil­la käsitel­tyä viljaa.

    Green­pea­cen perus­ta­ja-johta­ja, tohtori Moore says that 6,000 chil­dren suc­cumb from Vit­a­min A defi­cien­cy every day, and eight mil­lion have gone blind and died in the decade since Gold­en Rice was devel­oped by a pair of sci­en­tists in Europe. — - (geen­imuun­nel­tu) Gold­en Rice is the best chance mil­lions have of survival. 

    Michael Moore start­ed a chant: “Green­peace be nice, allow Gold­en Rice.” The rest of the Moores joined in. “Eight mil­lion chil­dren dead,” yelled Patrick. http://news.nationalpost.com/news/canada/ex-greenpeace-president-says-groups-opposition-to-genetically-modified-golden-rice-costing-thousands-of-lives

  64. eemil: Näin on. Toisaal­ta juuri nyt Venäjä on aset­tanut suo­ma­lais­ten rehuntuon­nin kiel­toon. Perus­teena ovat tuoteväärenök­set, sil­lä venäläiset väit­tävät suo­ma­laisen rehun sisältävän geen­imuun­nel­tua aines­ta. Joten jo nyt tuon­ti­soi­jan käyt­tö Suomes­sa aiheut­taa vaikeuk­sia vientikaupassamme.

    Kyl­lähän se tuon­ti­valkuainen on hal­paa, sil­lä koti­mais­es­ta valkuais­re­hus­ta mak­se­taan älyt­tömän heikkoa hin­taa, vähem­män kuin viime vuonna. 

    Koti­mais­es­ta ryp­sistä on pulaa, mut­ta hin­ta on alem­pana kuin muual­la Euroopassa.

    Eilisessä Stal­in-doku­men­tis­sa kuulem­ma san­ot­ti­inkin, että syyt­tömien teloit­ta­mi­nen on teokkaam­paa kuin syyl­lis­ten teloit­ta­mi­nen, kos­ka pelote­vaiku­tus on suurempi. 🙂

  65. Sam­po Smolan­der: Ja tuo­han ei mil­lään lail­la liity geen­itekni­ikkaan, sil­lä EU:ssa ei GMO-kasve­ja vil­jel­lä kovinkaan paljoa. Gly­fos­aat­tia kyl­lä käytetään varsin nor­maali­na osana ei-GMO-maanvil­je­lyä EU-maissakin.

    Nyt näyt­tääkin siltä, että val­taosa kom­men­toi­jista ei ymmär­rä geen­imuun­nel­tu­jen kasvien vil­jelystrate­giaa. Ko. vil­jelyssä säästöt saadaan aikaan sil­lä, että gm-kasvit kestävät gly­fos­aat­tiruisku­tuk­sia. Rikkaruo­ho­jen tor­jun­ta tehdään yhdel­lä gly­fos­aat­tiruisku­tuk­sel­la, mikä vähen­tää vil­je­lykus­tan­nuk­sia. Ei enää tarvi­ta per­in­teisiä rikkaruisku­tuk­sia, jot­ka ovat valikoivia rikkaruo­ho­jen suh­teen. Nämä kasvin­suo­jelu­aineet eivät siis tapa kaikkea vihreää pel­lol­la siten kuin glyfosaatti.

    Gm- kasvi siis kestää gly­fos­aat­tia, mut­ta muu vihreä (rikat) kuolee. Tämän vuok­si gly­fos­aat­ti on oleelli­nen osa gm-viljelyä. 

    Se ei ole kuitenkaan ongel­ma­ton­ta , ks. seur. linkki:

    http://www.bioturva.org/art/mar06.htm

    Gm- muun­telul­la voidaan myös paran­taa satoisu­ut­ta, hyön­teis­tuho­jen kestävyyt­tä ym., mikä on tietysti posi­ti­ivi­nen saavu­tus. Mut­ta gly­fos­aatin käyt­tö nos­taa esille vaka­van terveysuhan.

    1. Eemil. Kul­tainen riisi ei mitenkään kestä glyso­faat­tia. Puhut nyt yhdestä omain­sisu­ud­ed­s­ta, jon­ka joku on tehnyt geen­imuun­telul­la. Mui­ta omi­naisuuk­sia on satoja.

  66. J. M. Korho­nen: Tästä on ihan tieteel­listäkin tutkimus­ta ole­mas­sa, pop­u­laareista kir­joista suosit­te­len luke­maan vaikka­pa William Ros­enin kir­jan The Most Pow­er­ful Idea in the World. Siinä argu­men­toidaan, tämän tekni­ikan his­to­ri­an tutk­i­jan mielestä aika osu­vasti, että yksi teol­lista val­lanku­mous­ta siivit­täneistä tek­i­jöistä oli nimeno­maan lujit­tu­va IP-lainsäädäntö.

    Kiitos, lai­tan lukulistalle, mut­ta toki arvostaisin myös jonkun­laista refer­aat­tia kir­jan perusväitet­tä tuke­vista argu­menteista. (Tähän asti luke­mani IP-oiekuk­sia puo­lus­ta­vat argu­men­tit ovat käytän­nössä redu­soituneet oletukseen/teoriaan, että IP-oikeuk­sista on yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Empi­iri­nen evi­denssi tai edes anek­dootit IP-oikeuk­sien puoles­ta on lois­tanut poissaolollaan.)

    Pikaisen tutus­tu­misen perus­teel­la kir­jas­sa käsitel­lään ainakin yht­enä esimerkkinä Wat­tin höyrykonet­ta. Boldrin & Levine ker­to­vat kir­jansa johdan­nos­sa [1] kovin negati­ivisen tari­nan Wat­tin höyrykonein­no­vaa­tios­ta IP-oikeuk­sien näkökul­mas­ta. Jos viit­sit lukea ensim­mäiset 4–5 sivua, olisin kovin kiin­nos­tunut kuule­maan näke­myk­sesi mah­dol­li­sista fak­tavirheistä tai tahat­tomista tai tahal­li­sista vääristelyistä.

    [1] http://levine.sscnet.ucla.edu/papers/ip.ch.1.m1004.pdf

  67. tcrown:
    Pahoit­te­lut, jos muo­toilen san­ot­ta­vani tarpeet­toman epädiplo­maat­tis­es­ti. On vain jotenkin häm­mästyt­tävää, miten IP-asi­at saa­vat muuten suh­teel­lisen selväpäisen oloisen tyypin suolta­maan näp­päimistöltään noin älyt­tömiä väit­teitä. Väit­teel­läsi on kolme mah­dol­lista implikaatiota:

    1. Aikana ennen kasv­in­jalostuk­sen imma­te­ri­aalioikeuk­sia ei tehty kasvinjalostusta.

    2. Aikana ennen kasv­in­jalostuk­sen imma­te­ri­aalioikeuk­sia kasv­in­jalosta­jat oli­vat mielettömiä.

    3. Et varsi­nais­es­ti ajat­tele asi­aa, vaan olet indok­tri­noitu tök­eröön malli­in, jos­sa imma­te­ri­aalioikeudet ovat ain­oa mah­dolli­nen moti­ivi tehdä immateriaalituotteita.

    Sen lisäk­si on suh­teel­lisen yleis­es­ti hyväksyt­tyä, että monop­o­lit ovat haitallisia. Min­un näke­myk­seni mukaan monop­o­lien haitallisu­us on niin selvää, että monop­o­lien kan­nat­ta­jil­la on todis­tus­taak­ka sen suh­teen, että niistä on enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Tosin olen oppin­ut, että val­taosa IP-monop­o­lien kan­nat­ta­jista ei tätä hyväksy, vaan sysää todis­tus­taakan monop­o­lin vas­tus­ta­jille, kos­ka syyt.

    Tämä keskustelu pitäisi tosi­aan ehkä käy­dä eril­lisessä patent­tiketjus­sa, mut­ta kos­ka paten­toin­ti on aivan keskeisessä roolis­sa GMO-argu­men­taa­tios­sa, niin menköön.

    Tietenkin kasve­ja jalostet­ti­in ennen kasvipatent­te­ja. Tämä on olk­iukko. Kiin­nos­tavampi kysymys on se, miten kasvipaten­toin­ti vaikut­ti esimerkik­si jalostuk­sen suun­tau­tu­miseen ja jalostet­tu­jen lajikkei­den lev­iämiseen (dif­fu­u­sioon).

    Kysytään siis asi­aa toisin päin: mil­laisia kan­nus­timia kasve­ja jalostavil­la olisi jalostaa — ja mil­laisia kasve­ja tai kasvien omi­naisuuk­sia — jos kasvipatent­te­ja ei olisi? Jos kan­nat­tavia, IP-suo­jaus­ta tarvit­se­mat­to­mia ansain­ta­logi­ikoi­ta on ole­mas­sa, niin niiden esit­te­lyn pitäisi olla helppoa.

    En ole biolo­gian asiantun­ti­ja mut­ta käsit­tääk­seni sekä sin­ul­la tcrown että Sam­pol­la on pikkuisen virheelli­nen käsi­tys hybri­disiemen­estä. On tot­ta että hybri­disieme­nen jälkeläi­nen ei ole yhtä satoisa kuin itse hybri­disiemen, ja tältä poh­jal­ta voi tietysti argu­men­toi­da että IP-suo­jaus­ta ei tarvi­ta mihinkään. Mut­ta jollen ole aivan väärässä, niin hybri­disieme­nen jälkeläi­sistä voi taas tuot­taa eril­lisel­lä siemen­pel­lol­la uusia hybri­disiemeniä. Jos IP-suo­jaus­ta ei olisi, jopa hybri­disiemenet oli­si­vat siis pira­toitavis­sa kolmes­sa askeleessa, eivät kahdessa. Epäilen että tämä ei vielä mah­dol­lista kovinkaan syväl­listä ansaintalogiikkaa.

    Patent­ti­jär­jestelmää on tasan mah­dol­lista väärinkäyt­tää, sitä en mitenkään kiistä. Mut­ta esimerkik­si tässä ylem­pänä esitet­ty esimerk­ki elämää piden­tävästä lääk­keestä on, san­o­taanko, hive­nen äärim­mäi­nen. Mah­dolli­nen kyl­lä, mut­ta toisaal­ta, on jo nähty että tuol­lainen “price goug­ing” johtaa myös patent­tisuo­jan de fac­to mur­tavi­in toimi­in jopa Yhdys­val­to­jen hal­li­tuk­sen tahol­ta. (Kts. Mar­tin Shke­lin tapaus.)

    Eli: mielestäni kaikkien patent­tien ja IP-suo­jauk­sen vas­tus­t­a­mi­nen muu­tamien ääries­imerkkien perus­teel­la on sekin vähän ongel­mallista. Näk­isin että hedelmäl­lisem­pää olisi vara­ta oikeus patent­tisuo­jan mur­tamiseen väärinkäyt­tö­ta­pauk­sis­sa, ja toisaal­ta taas lisätä julk­isra­hoit­teista tutkimus­ta esimerkik­si juuri kasv­in­jalostuk­ses­sa. Myös lääke­te­ol­lisu­udessa olisi var­masti toisen­laisi­akin malle­ja kehitet­tävis­sä, mut­ta tämäkään ei sinän­sä tarkoi­ta että paten­tit kan­nat­taisi hävit­tää kokonaan.

  68. tcrown: Kiitos, lai­tan lukulistalle, mut­ta toki arvostaisin myös jonkun­laista refer­aat­tia kir­jan perusväitet­tä tuke­vista argu­menteista. (Tähän asti luke­mani IP-oiekuk­sia puo­lus­ta­vat argu­men­tit ovat käytän­nössä redu­soituneet oletukseen/teoriaan, että IP-oikeuk­sista on yhteiskun­nal­lista hyö­tyä. Empi­iri­nen evi­denssi tai edes anek­dootit IP-oikeuk­sien puoles­ta on lois­tanut poissaolollaan.)

    Pikaisen tutus­tu­misen perus­teel­la kir­jas­sa käsitel­lään ainakin yht­enä esimerkkinä Wat­tin höyrykonet­ta. Boldrin & Levine ker­to­vat kir­jansa johdan­nos­sa [1] kovin negati­ivisen tari­nan Wat­tin höyrykonein­no­vaa­tios­ta IP-oikeuk­sien näkökul­mas­ta. Jos viit­sit lukea ensim­mäiset 4–5 sivua, olisin kovin kiin­nos­tunut kuule­maan näke­myk­sesi mah­dol­li­sista fak­tavirheistä tai tahat­tomista tai tahal­li­sista vääristelyistä.

    [1] http://levine.sscnet.ucla.edu/papers/ip.ch.1.m1004.pdf

    Kiitos, vaikut­taa kiin­nos­taval­ta kir­jal­ta ja koko aihe on sel­l­ainen johon min­un pitäisi pere­htyä parem­min. Linkkaa­mas­sasi luvus­sa on hyviä point­te­ja; eri­tyis­es­ti pidän siitä, että siinä maini­taan keksin­tö­jen syn­tyvän usein liki samanaikaises­ti usei­den kek­si­jöi­den toimes­ta. Pop­u­laaris­sa keskustelus­sa keski­tytään edelleen liiak­si yksit­täisi­in kek­si­jöi­hin ja patent­tei­hin, vaik­ka kaik­ki näyt­tö ker­too, että todel­lisu­udessa samanaikainen kek­simi­nen on sään­tö eikä poikkeus. 

    Mielestäni on myös selvää, että patent­ti­jär­jestelmä kan­nus­taa lit­i­gaa­tioon keksin­nöl­lisyy­den kus­tan­nuk­sel­la, ja tämä on ongelma. 

    Ongel­mallista kyseisessä esimerkissä Wat­tin höyrykoneesta on kuitenkin se, että luvus­sa esitetään Boul­tonin & Wat­tin kyen­neen keräämään huo­mat­tavaa hin­tapre­emio­ta vielä patent­tien raukeamisen jäl­keen. Luvus­sa esitetään (mielestäni oikein) tämän johtuneen B & W:n patent­tien voimas­saoloaikana han­kki­neesta käytän­nön osaamis­es­ta, jon­ka ansios­ta B & W:n höyrykoneet oli­vat käytän­nössä laadukkaampia vielä patent­tisuo­jauk­sen pää­tyt­tyäkin. Mut­ta tämän käyt­tämi­nen argu­ment­ti­na patent­tisuo­jaus­ta vas­taan siten kun kir­jas­sa kat­soak­seni argu­men­toidaan — että paten­tit ovat tarpeet­to­mia kos­ka “first mover” saa joka tapauk­ses­sa raha­nar­voista etua pelkästään ole­mal­la ensim­mäi­nen — on arve­lut­tavaa. Olisiko B & W saanut tätä etua jos patent­tisuo­jaus­ta ei olisi ollut olemassa?

    Toinen arve­lut­ta­va koh­ta on mielestäni se, että tek­stis­sä esitetään patent­tisuo­jan osit­taista kor­vaamista esim. tuot­teen käyt­töä pitävästi rajoit­tavil­la yksi­ty­isoikeudel­lisil­la sopimuk­sil­la kuten lop­pukäyt­täjälisens­seil­lä ja pois­ta­mal­la “fair use”-periaatteet. Jos patent­til­it­i­gaa­tio­ta pitää ongel­mallise­na, niin tässäpä vas­ta nähdäk­seni varsi­naista matop­urkkia ollaankin korkkaamassa. 

    Mut­ta pitänee yrit­tää pere­htyä tähän asi­aan parem­min ennen kuin julis­tan kovin väkevästi mitään. Mielel­läni kuitenkin kuulisin, mil­laisia ansain­ta­logi­ikoi­ta ja kan­nus­timia pitkäjän­teiseen tuoteke­hi­tyk­seen jää jäl­jelle, jos IP-oikeudet pois­te­taan, ja arvion siitä, miten estetään paluu patent­te­ja edeltävään tilanteeseen eli keksin­tö­jen salaamiseen mah­dol­lisim­man pitkälle.

  69. tcrown: Pahoit­te­lut, jos muo­toilen san­ot­ta­vani tarpeet­toman epädiplo­maat­tis­es­ti. On vain jotenkin häm­mästyt­tävää, miten IP-asi­at saa­vat muuten suh­teel­lisen selväpäisen oloisen tyypin suolta­maan näp­päimistöltään noin älyt­tömiä väitteitä.

    Imma­te­ri­aalioikeuk­sista on täl­lä pal­stal­la vään­net­ty aikaisem­minkin, ja jos vas­takkaisia näke­myk­siä halu­aa nähdä, esimerkik­si tästä kom­men­tista eteen­päin on mielestäni hyvin perustel­tua asiaa.

    Luulen että eri nim­imerkkien näke­myk­set eivät ole paljon muut­tuneet näinä vuosi­na, ja luulisin että odotet­tavasti tässä säi­keessä esi­in pomp­sah­ta­vat argu­men­tit puoleen tai toiseen on esitet­ty jo siellä.

  70. Vas­ta julka­istun tutkimuk­sen mukaan 84 % amerikkalai­sista halu­aa merkin­nän tuot­teisi­in, joi­hin on käytet­ty GMO­ta. 80% halu­aa merkin­nan tuot­teisi­in, jot­ka sisältävät DNA­ta. Voi ajatel­la, että ovat­pa tyh­miä. Skep­sis teki aikoinaan vas­taavia kysyk­siä kansane­dus­ta­jille (mm. kysyt­ti­in onko tomaatis­sa DNA­ta) ja aika lail­la samat tulok­set saatiin.
    Hyvin on pelot­telu men­nyt perille. 

    Tässä Scinece Dai­ly link­ki https://www.sciencedaily.com/releases/2016/05/160525102150.htm

  71. J. M. Korho­nen: The Most Pow­er­ful Idea in the World. Siinä argu­men­toidaan, tämän tekni­ikan his­to­ri­an tutk­i­jan mielestä aika osu­vasti, että yksi teol­lista val­lanku­mous­ta siivit­täneistä tek­i­jöistä oli nimeno­maan lujit­tu­va IP-lainsäädäntö.

    Tämä on var­masti pitän­tyt paikkansa 1800-luvul­la, jol­loin tiedon siirtämiseen käytet­ti­in sähkö­tys­tä ja postia.

    Maail­ma on var­masti muut­tunut paljon, kuten useim­mat ovat huo­man­neet — avoimuud­es­ta on tulos­sa uusi stan­dar­di, tietoa voidaan siirtää niin nopeasti ja niin paljon että ihmisen kap­a­siteet­ti on lop­punut jo aiko­ja sitten.

    Inno­vaa­tio ei ole enää asia, johon pitäisi van­hen­tuneel­la patent­ti­lain­säädän­nöl­lä kan­nus­taa — se on val­lit­se­va tila.

    Patent­ti on nykyään kil­pailue­tu, pelote kil­pailua vas­taan, ei mitään muuta.

  72. Eemil, bioturva.org ei ole asiantun­ti­jalähde vaan epäti­eteel­listä pro­pa­gan­daa. Ne gly­fos­aatille vai­h­toe­htoiset kasvin­suo­jelu­aineet ovat yleen­sä (a) paljon pahempia luon­nolle ja (b) niille kehit­tyy herkem­min resistenssiä kuin gly­fos­aatille. Siis kumpikin argu­ment­tisi on gly­fos­aatin puoles­ta eikä vas­taan. Resistenssi on vil­je­lyn peruskau­raa eikä mikään G‑ongelma.

    IARC on “luokitel­lut gly­fos­aatin luokkaan 2A, toden­näköis­es­ti syöpää aiheut­ta­vat” ei vaan tietyn gly­fos­aat­ti­valmis­teen sen lisäaineen vuok­si, ei gly­fos­aatin vuok­si. Tarkoit­taa, että ääretön määrä tuo­ta gly­fos­aat­ti­valmis­tet­ta saat­taa aiheut­taa syöpää. Esimerkik­si vaik­ka Rus­sia Todayn anti-EU-pro­pa­gan­da olisi tot­ta, pitäisi juo­da 1 000 litraa sak­salaisohras­ta tehtyä olut­ta päivässä saadak­seen tuon syöpäriskin.

    Tuol­la tulok­sel­la ei ole siis merk­i­tys­tä. Sen sijaan EFSAn mukaan syöpäriskiä ei ole ja esim. gril­li­makkara on IAR­Cil­lakin syöpä­vaar­al­lisem­mas­sa luokas­sa (1, sama kuin tupak­ka ja alko­holi) kuin tuo glyfosaatti_valmiste_ (2A). Kiel­let­täisi­inkö ensin gril­li­makkara ja par­turi-kam­paa­jat tai ainakin hiusten vär­jäämi­nen, ne kun ovat paljon turhempia? (En tietenkään kan­na­ta, jokainen päät­täköön tärkeyksistään.)

    Kuten Sam­pokin tote­si, me euroop­palaiset saamme gly­fos­aat­ti- ja gly­fos­aat­ti­valmis­te­jäämämme ei-GM-ruoas­ta, joten se ei liity GM-keskustelu­un. Eivätkä patentit.

    Puhut­taisi­inko GM:stä? Mik­si se olisi pahempaa kuin per­in­teinen eli vaar­al­lisem­pi (silti melko tur­valli­nen) kasv­in­jalostus, vaik­ka tieteessä on ollut viime vuosi­tuhan­nelta asti selkeä päin­vas­tainen kon­sen­sus ja sen jäl­keen GM on kehit­tynyt entistäkin tarkem­mak­si ja turvallisemmaksi?

    Etenkin, kun “Plos One ‑lehdessä julka­istun tutkimuskir­jal­lisu­u­den meta-ana­lyysin (2014) mukaan “GM-vil­je­ly on vähen­tänyt kasvin­suo­jelu­ainei­den käyt­töä 37 % sekä lisän­nyt sato­ja 22 % ja vil­jeli­jöi­den voit­to­ja 68 %, kehi­tys­mais­sa vieläkin enemmän.”

    Ilmas­to- ja rokot­e­de­nial­is­teil­la on parem­mat argu­men­tit kuin GM:n tiede­de­nial­is­teil­la: nekin ovat virheel­lisiä mut­ta sen­tään liit­tyvät asiaan.

  73. Mikko Kivi­ran­ta: Imma­te­ri­aalioikeuk­sista on täl­lä pal­stal­la vään­net­ty aikaisem­minkin, ja jos vas­takkaisia näke­myk­siä halu­aa nähdä, esimerkik­si tästä kom­men­tista eteen­päin on mielestäni hyvin perustel­tua asiaa.

    Luulen että eri nim­imerkkien näke­myk­set eivät ole paljon muut­tuneet näinä vuosi­na, ja luulisin että odotet­tavasti tässä säi­keessä esi­in pomp­sah­ta­vat argu­men­tit puoleen tai toiseen on esitet­ty jo siellä.

    Suurki­itok­set, arvelinkin että täl­lä blogilla asi­aa on käsitel­ty aiem­minkin, mut­ta tuo keskustelu on itseltäni jäänyt näkemät­tä. Suosit­te­len muitakin lukemaan.

    Olen näin äkkipäätä hyvin paljon sin­un ja nim­im. Viherinssin lin­joil­la: patent­ti­jär­jestelmässä on ongel­mansa, mut­ta esimerkik­si juuri teol­lis­ten pros­essien tuoteke­hi­tys­tä on ainakin min­un kyl­lä vaikea nähdä tapah­tu­vak­si jos IP-suo­jaa ei ole lainkaan. Keskustelus­sa esite­tyt pointit siitä, että onko tekni­ikan kehit­tymi­nen itse­tarkoi­tus ja onko vaikka­pa teol­lisen pros­essin 2% paran­nus todel­la se tarpeel­lisin asia ovat myös aivan asial­lisia huomioi­ta. Mut­ta itse olen aika vaku­ut­tunut siitä, että tekni­ikan kehi­tys­tä voi varsin tarkasti kuva­ta kom­plek­sisu­us­te­o­ri­oista tutul­la käsit­teel­lä “self-orga­niz­ing crit­i­cal­i­ty:” kehi­tystyö on tyyp­il­lis­es­ti juuri tuol­laista hidas­ta pikku­paran­nusten puur­tamista, kunnes tähdet aset­tuvat oikeaan asen­toon ja kehi­tystyö — ilman mitään varsi­naista laadullista muu­tos­ta itse kehi­tystyössä — mah­dol­lis­taa radikaal­im­man loikan vaikka­pa juuri ener­giate­hokku­udessa. Jos tämä pikkupu­ur­t­a­mi­nen tulee kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin myös näi­den suurten loikkien loikkimi­nen loppuu.

    Mut­ta pitänee pere­htyä parem­min asi­aan. Siihen saak­ka jääköön lop­puka­neetik­si, että patent­tiri­itelyssä kuten vähän kaikessa muus­sakin min­ua häir­it­see nykyjär­jestelmän vas­tus­ta­jien ehdot­to­muus: kos­ka monop­o­li on paha niin kaik­ki paten­tit pois­tet­takoon. Minus­ta tässä asi­as­sa on vähän enem­män har­maan sävyjä, vaik­ka olen kyl­lä ensim­mäisenä allekir­joit­ta­mas­sa minkä tahansa julis­tuk­sen jos­sa noidu­taan patent­ti­jär­jestelmän ongelmallisuutta.

  74. Tero Tolo­nen: Tämä on var­masti pitän­tyt paikkansa 1800-luvul­la, jol­loin tiedon siirtämiseen käytet­ti­in sähkö­tys­tä ja postia.

    Maail­ma on var­masti muut­tunut paljon, kuten useim­mat ovat huo­man­neet – avoimuud­es­ta on tulos­sa uusi stan­dar­di, tietoa voidaan siirtää niin nopeasti ja niin paljon että ihmisen kap­a­siteet­ti on lop­punut jo aiko­ja sitten.

    Inno­vaa­tio ei ole enää asia, johon pitäisi van­hen­tuneel­la patent­ti­lain­säädän­nöl­lä kan­nus­taa – se on val­lit­se­va tila.

    Patent­ti on nykyään kil­pailue­tu, pelote kil­pailua vas­taan, ei mitään muuta.

    No ei se kyl­lä ihan noin mene, ei ainakaan kaikil­la aloil­la vaik­ka joil­lain menisikin. 

    Suosit­te­len luke­maan tuon Mikko Kivi­ran­nan linkkaa­man aikaisem­man keskustelun. Olen itse tutk­in­ut juuri teol­lis­ten pros­essien tuoteke­hi­tys­tä ja epäilen vah­vasti, että siel­lä patent­tisuo­jalle on edelleen paikkansa: investoin­nit ovat yksinker­tais­es­ti niin suuria, että niitä tuskin tehtäisi­in jos onnis­tuneen investoin­nin tulok­set oli­si­vat vapaasti muiden kopioitavissa.

  75. Ennen luo­muun siir­tymistä on tapana put­sa­ta pel­lot kun­non gly­fos­aat­tian­nok­sel­la, kos­ka luo­mus­sa muutenkin joutuu polt­ta­maan törkeän paljon dieseliä trak­tor­eis­sa tais­tel­lessaan rikkakasve­ja vas­taan. Kun luo­muvil­jelyssä sit­ten pel­to on vähitellen men­nyt pilalle, usein palataan nor­maalivil­je­lyyn ja aluk­si taas put­sa­taan pel­to. Ilman näitä käytän­töjä luo­mu olisi nyky­istäkin kalli­im­paa. Pel­toalaa se vie tuplas­ti per­in­teiseen vil­je­lyyn näh­den (yleen­sä; jois­sain tuot­teis­sa kolminker­tais­es­ti) ja vieläkin enem­män suh­teessa GM-viljelyyn.

    Tuo run­sas maan muokkaami­nen trak­tor­eil­la myös aiheut­taa eroosio­ta ja ravin­neva­l­u­mia vesistöi­hin. Sama ongel­ma kos­kee lievem­pänä myös sitä osaa per­in­teis­es­tä vil­jelystä, jos­sa gly­fos­aat­tia ei käytetä. Val­umat pitää tietysti vielä ker­toa pel­toalal­la eli tuplau­tu­vat luo­mus­sa. (Jotkin tietyt pel­totilkut voivat silti sopia luomuun.)

    Luo­mu­maid­onkin sijaan ostan Vapaan lehmän maitoa. Sekin on vähän tiedev­as­taista (mm. GM-kiel­to) mut­ta hyvä kom­pro­mis­si; niille ei sen­tään syötetä luo­mu­ruokaa, mikä noiden hait­to­jen lisäk­si mm. aiheut­taa lehmille seleen­in­pu­utet­ta, altistu­mista monille sairauk­sille, hal­vaus­ta jne. Ja ihmisille, jot­ka eivät tiedä, että luo­mu­ruokavalioon kuu­lu­vat myös pillerit.

    Syöpä­vaar­al­lisu­us­lu­ok­ka 1:een kuu­luu kypsen­net­ty liha yleis­es­ti, ei vain gril­li­makkara. Gly­fos­aat­ti ei siis edes 2A:han, käytän­nössä vain eräs lisäaine ja sekin vain täysin epäre­al­is­ti­sis­sa annoksissa.

    Kun joku vas­tus­taa GM:ää, hänen ei kan­na­ta ajatel­la sitä vaarat­tomana gloo­ri­aa tuot­ta­vana har­ras­tuk­se­na. Se on sokeut­tanut ja tap­panut jo miljoo­nia lap­sia pelkästään kul­taista riisiä viivyt­tämäl­lä ja tap­paa koko ajan. Vas­tus­tuk­sen mui­ta, pahempia hait­to­ja ihmisille ja ympäristölle voimme vain arvailla.

    Kan­nat­taa siis miet­tiä tarkkaan, ennen kuin levit­tää yhtään perätön­tä huhua tai sitaat­tia Ser­alin­il­ta tai muil­ta tiede­maail­man tuomit­semil­ta ammattivastustajilta.

  76. Tero Tolo­nen: Miten muka lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puisi – onko fysi­ikan, matem­ati­ikan tai tietotekni­ikan kehi­tys jotenkin lop­punut, kos­ka vaikka­pa matemaat­tista kaavaa ei voi­da patentoida?

    Malar­i­arokote (ja osin malar­i­alääk­keetkin) on hyvä esimerk­ki. Kos­ka kehi­tys­maalääk­keestä ei ole odotet­tavis­sa voit­to­ja, lääke­te­ol­lisu­us ei ole ollut kiin­nos­tunut kehit­tämään näitä. Maail­mas­sa on N kap­palet­ta yliopis­to­ja ja tutkimus­laitok­sia, jot­ka oli­si­vat voineet tehdä tämän val­tion rahal­la, vaan eivät ole tehneet. Neu­vos­toli­itossa oli usei­ta lääkeke­hi­tys­tä peri­aat­teessa teke­viä val­tion laitok­sia, mut­ta tiedos­sani ei ole ain­ut­takaan merkit­tävää lääket­tä, jon­ka ne oli­si­vat kehittäneet.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Eemil. Kul­tainen riisi ei mitenkään kestä glyso­faat­tia. Puhut nyt yhdestä omain­sisu­ud­ed­s­ta, jon­ka joku on tehnyt geen­imuun­telul­la. Mui­ta omi­naisuuk­sia on satoja.

    Kul­tainen riisi ei kuu­lu gly­fos­aat­tikat­e­go­ri­aan, muuten ko. aine on keskeinen gm-viljelyssä.

    Mon­san­to tähtää maail­man­laa­juiseen monop­o­liase­maan mah­dol­lisim­man mon­en siir­to­geenisen kasvin kohdalla.

    Lain­aus seur. linkistä : ” Bay­er on jo nyt
    tor­jun­ta-ainei­den ja siementen johtavien toimit­ta­jien joukossa.
    GMO-patent­tien määräl­lä mitat­tuna Bay­er on itse asi­as­sa ykkös­si­jal­la, selviää Euroopan patent­tivi­ras­tos­ta hil­jat­tain saaduista tiedoista.”

    http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-tapahtumat/kaikki/bayerilla-enemman-gmo-patentteja-kuin-monsantolla

    Kan­nat­ta hiuk­ka enem­män miet­tiä ennekuin peukut­taa geen­imuun­telulle ja vapaakaupalle.

  78. Mikko Kivi­ran­ta: esimerkik­si tästä kom­men­tista eteen­päin on mielestäni hyvin perustel­tua asiaa.

    Tarken­nan vielä että pidän eri­tyis­es­ti nim­imerk­ki Viherinssin kom­menteista [1], [2], [3], [4], [5], ja varsinkin [6]. Min­un vies­ti­ni voi jät­tää huomiotta.

    Mitä tulee monop­o­lien haitallisu­u­teen staat­tises­sa tarkastelus­sa, nimeno­maan dynaamiset vaiku­tuk­set ovat hyödyl­lisiä ainakin jois­sakin monopoleis­sa. Esimerkik­si Keskus­pankin monop­o­lis­sa painaa rahaa (kaikille olisi staat­tis­es­ti edullisem­paa jos voisi painaa sen ver­ran kuin tarvit­see), tai R‑kioskin vuokran­neen fran­chise-yrit­täjä Liisan monop­o­lis­sa myy­dä kahvia siitä tietys­tä kioskista (olisi staat­tis­es­ti edullisem­paa jos myös Reiska voisi myy­dä kahvia Liisan kioskista), tai Bosch-autosähköy­htiön monop­o­lista myy­dä ABS-jar­ru­jen osia Bosch-tuote­merkil­lä (olisi staat­tis­es­ti edullisem­paa jos myös Shen­zenin Kuudes Aurinkoinen Autosähköhikipa­ja voisi myy­dä Bosch-merkkisiä jar­rukom­po­nent­te­ja). Toki rajat­ta kopi­oitavi­in (varsinkin aineet­tomi­in) asioi­hin pätee hie­man eri reunae­hdot kuin aineellisiin.

    Siihen en osaa vas­ta­ta voit­ta­vatko (määräaikaisen) IPR-monop­o­lin dynaamiset hyödyt sen staat­tiset hai­tat, ja siitä kai tässä kinastellaankin.

  79. J. M. Korho­nen: Kan­nat­taa muis­taa, miten hom­ma toi­mi ennen patent­ti­jär­jestelmää: kek­si­jöil­lä oli erit­täin suuri kan­nustin pitää keksin­nöt salati­et­ona, ja hyvin usein saavute­tut edis­tysaskeleet menetet­ti­in kek­si­jän kuoltua ilman oppipoikia. Paten­tit otet­ti­in käyt­töön nimeno­maan keksin­tö­jen julk­isu­u­den edistämiseksi, 

    Kasvialal­ta tulee mieleen kuin­ka ara­bit pant­ta­si­vat kahvin ‘salaisu­ut­ta’ päästäk­seen myymään kahvia mah­dol­lisim­man pitkään mah­dol­lisim­man kovaan hin­taan. Ara­bi­as­ta oli ankarien ran­gais­tusten uhal­la lupa viedä vain paahdet­tu­ja papu­ja, jot­ta kukaan ei pysty­isi monop­o­lin ulkop­uolel­la perus­ta­maan kah­vivil­jelmää. Tuo monop­o­li muis­taak­seni kesti paljon pidem­pään kuin patent­tei­hin liit­tyvä 20 vuot­ta. Ei silti, tuskin arbit oli­si­vat lyhen­täneet bis­nek­sen­tekom­ah­dol­lisu­ut­taan vaivaiseen 20 vuo­teen vaik­ka paten­toin­ti olisi ollutkin mah­dol­lista. Joka tapauk­ses­sa sadat vuodet val­lit­si sem­moinen ulkoishait­ta että hal­paa kahvia mas­soille ei ollut saatavilla.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil on nyt jotenkin jumit­tunut tähän yhteen geen­imuun­nok­seen, Geen­imuunt­gelul­la voi tehdä melkein mitä hyvänsä.

    Time­out. Ottakaa nyt joku selvää siitä, kuin­ka suuri osu­us GM-tuotan­nos­ta on gly­fos­aat­tipo­h­jaista, ettei tarvitse hyp­piä laidas­ta laitaan.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil on nyt jotenkin jumit­tunut tähän yhteen geen­imuun­nok­seen, Geen­imuunt­gelul­la voi tehdä melkein mitä hyvänsä.

    Valitet­tavasti O.S. on juut­tunut siihen yhteen ja ain­oaan gm-hyö­tyksvi­in, kul­tainen riisi.

    Lisäk­si puhumme eri asi­as­ta: kaikkien gm-kasvien (pl. riisi) vil­jelyssä käytetään gly­fos­aat­tia. Siitä seu­raa resistenssi ja jäämäon­gel­mat. Siinä on ratkaise­ma­ton ongelma.

    Toisek­si, kun myön­netään patent­ti kasvi­la­jik­keeseen, niin siitä seu­raa omis­ta­jalleen monop­o­lioikeus ja hyödyke kallis­tuu kulut­ta­jalle. Jos altistamme ruokamme tuotan­non monop­o­li­jäteille, niin taloudelli­nen val­lankäyt­tö joutuu har­voihin käsiin.

    Vapaakaup­pa on tämän uhkaku­van toteu­tu­misen välikappale.

    1. Kaikkien gm-kasvien vil­jelyssä ei käytetä gly­fos­aat­tia. En ole koskaan kuul­lut, että sitä käytet­täisi­in esimerkik­si viinin viljelyssä.

  82. Jos patent­ti­jär­jestelmän ongel­ma on se, että tyypin X keksin­nöt olisi hel­posti kek­sit­ty melko tarkkaan samaan aikaan ilman patent­te­jakin, kiel­letään X‑keksintöjen paten­toin­ti. Ehkä se käytän­nössä tarkoit­taisi, että keksin­nöl­lisyy­den kyn­nys­tä pitäisi korot­taa? Jos tyypin Y keksin­nöt olisi yleen­sä kek­sit­ty jo 10 vuot­ta myöhem­min ilman patent­ti­jär­jestelmääkin, ehkä on järkevää rajoit­taa alal­la Y patent­tisuo­ja 10 vuo­teen, niin se “keskimäärin ei ole mis­tään pois”. Ehkä. En tiedä tieteen tarkko­ja kantoja.

    Talousti­eteil­i­jät ovat tutki­neet opti­maal­ista patentin kestoikää vuosikymmenet. He ovat toden­näköisem­min oike­as­sa kuin maal­likot. Joidenkin tulosten mukaan opti­mikestoai­ka riip­puu alas­ta. Monien tulosten mukaan vuosi­mak­sun pitäisi olla vuodes­ta toiseen nou­se­va, jot­ta vain arvokkaimpia keksin­töjä pidet­täisi­in voimas­sa 20 vuot­ta ja vain mais­sa, joil­la yhtiöl­lä on toim­intaa — mut­ta juuri niin se asia maail­mas­sa onnek­si onkin. Käsit­tääk­seni tieteen kon­sen­suk­seen ei kuu­lu suuria poikkeamia nykyti­las­ta, joten vas­tus­ta­jien kan­nat­taisi var­maan esit­tää jotain tarkkaa rajausta/muutosta yleis­vas­tus­tamisen sijaan ollak­seen uskot­tavia, hyvin perustein. 

    Paten­toin­tikiel­tokysymys ei silti liity GM-kiel­tokysymyk­seen ja kan­nat­taa pääosin käsitel­lä tuos­sa Kivi­ran­nan linkkaa­mas­sa monop­o­liketjus­sa. Sama kos­kee vapaakaup­pakysymys­tä, jos­ta myös tieteessä on kiis­ta­ton kon­sen­sus puoles­ta. Ilmas­ton­muu­toskon­sen­suk­senkaan epäi­ly ei kuu­lune tähän ketju­un — se kuu­luu, että GM:ää tarvi­taan myös ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan.

    GM:ää vas­tus­tavia argu­ment­te­ja en ole tässä ketjus­sa näh­nyt kuin ihan alus­sa, ja muis­taak­seni ne kaik­ki on jo kumot­tu. Jäikö yhtään merkit­tävää GM-vas­taista argu­ment­tia jäl­jelle vai vain patent­tikeskustelu­ar­gu­ment­te­ja? Ehkä GM-vas­ta-argu­ment­tikom­men­tit voisi aloit­taa “!!!”-merkin­näl­lä ero­tuk­sek­si muista?

  83. Jouko Tuomis­to: Malar­i­arokote (ja osin malar­i­alääk­keetkin) on hyvä esimerk­ki. Kos­ka kehi­tys­maalääk­keestä ei ole odotet­tavis­sa voit­to­ja, lääke­te­ol­lisu­us ei ole ollut kiin­nos­tunut kehit­tämään näitä. .… Maail­mas­sa on N kap­palet­ta yliopis­to­ja ja tutkimus­laitok­sia, jot­ka oli­si­vat voineet tehdä tämän val­tion rahal­la, vaan eivät ole tehneet. 

    Pait­si että:

    http://www.theguardian.com/society/2016/jan/25/british-government-and-bill-gates-announce-3bn-to-fight-malaria

    “Osborne and Gates announced £3bn (US$4.28bn) in fund­ing over the next five years for research and to sup­port efforts to elim­i­nate the mos­qui­to-borne disease.”

    Seu­railen muutenkin Gatesin kir­joituk­sia ja he ovat jo tehneet paljon kehi­tysaskelei­ta malar­i­an poistamiseksi.

    Jos tuom­moinen raha laite­taan kehi­tys­mai­hin, paljonko sit­ten voitaisi­in investoi­da mei­hin län­si­mai­hin ? Vaikea nähdä että patent­tien tai paten­toin­nin pois­t­a­mi­nen siis pois­tairi rahoi­tus­ta, joa malar­i­aankin laite­taan noin kovia summia.

  84. Juho Laatu: Time­out. Ottakaa nyt joku selvää siitä, kuin­ka suuri osu­us GM-tuotan­nos­ta on gly­fos­aat­tipo­h­jaista, ettei tarvitse hyp­piä laidas­ta laitaan.

    Lain­aus seur. linkistä:

    Rikkakasvimyrkyn sieto (noin 75 % gm-lajikkeista). Mah­dol­lis­taa rikkaruo­ho­jen perus­teel­lisem­man hävit­tämisen: myrkkyä, taval­lisim­min gly­fos­aat­tia, voidaan ruiskut­taa pel­loille myös sil­loin, kun vil­je­lykasvitkin jo kasvavat. ”

    http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/gm_kasvit_puoltaako_vai_vastustaako

    Näin yhtäkkiä har­avoiden siis 75 % geen­imuun­nel­lus­ta kasv­in­tuotan­nos­ta on gly­fos­aat­tipo­h­jaista. Linkissä ole­va tieto gly­fos­aatin nopas­ta häviämis­es­tä on van­haa . Uusimpi­en tutkimusten mukaan jäämät maaperässä , vesistössä, eliöis­sä ja ihmi­sis­sä ovat aikaisem­min tiedet­tyä suurempia.

    Jo täl­lä perus­teel­la tulisi gm-tuotan­toa tutkia tarkem­min ja olla varovaisia monop­o­liase­man luovut­tamises­sa Bay­erin ja Mon­san­ton kaltaisille konserneille.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikkien gm-kasvien vil­jelyssä ei käytetä gly­fos­aat­tia. En ole koskaan kuul­lut, että sitä käytet­täisi­in esimerkik­si viinin viljelyssä.

    Volyymil­taan ylivoimais­es­ti suurin GMO-lajike on gly­fos­aat­tia kestävä soi­ja. Se on samal­la pilan­nut koko kasv­in­jalostus­ta­van maineen. Se on arve­lut­tavaa sekä myrkyn käytön suh­teen, että vil­jeli­jän sit­o­misen yhteen tuotan­topanos­toimit­ta­jaan suhteen.

  86. Nyt lie­nee O.S:llekin tul­lut selväk­si miten väärässä ovat geen­imuun­teluvil­je­lyn parem­muud­es­ta olleet. Kyseinen vil­je­ly perus­tuu gly­fos­aatin käyt­töön. Ainet­ta käytetään sik­si, että rikkaruo­hon tor­jun­ta tulee n. kah­den vuo­den ajan per­in­teisiä menetelmiä halvem­mak­si. Sit­ten alka­vat resistens­sion­gel­mat, kasvit muun­tu­vat vas­tus­ta­maan gly­fos­aat­tia ja hyön­teiset niitä vas­taan kehitet­tyä ominaisuutta.

    Toinen ongelm­ma, kuten jo mon­esti mainit­tukin, patent­tien­halti­joiden monopoli.

    Seu­raavas­sa linkissä on esitet­ty suo­ma­lainen (EU) kasvin­suo­jelumenetelmä, joka on luon­toa tarkkail­e­va ja hyväk­sikäyt­tävä. Tämä on pehmeää teknolo­giaa ja amerikkalaisen agribusi­nes­mall­in vastakohta.

    http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineiden-kestava-kaytto-/Integroitu-kasvinsuojelu-/

    Muu­tamia poim­into­ja, kos­ka ilm. vain har­vat vaivau­tu­vat luke­maan linkkien sisältöjä.

    “Inte­groidus­sa kasvin­suo­jelus­sa yhdis­tel­lään monipuolis­es­ti eri­laisia tor­jun­tamenetelmiä. Tuhoo­jien esi­in­tymistä ennal­taehkäistään mm. monipuolisen vil­je­lykier­ron, muokkaus­menetelmien ja ter­veen lisäys­ma­te­ri­aalin avulla. ”

    “Mah­dol­lisuuk­sien mukaan käytetään biol­o­gisia, mekaanisia tai kemi­al­lisia tor­jun­takeino­ja. Tor­jun­tapäätöstä tehdessä käytetään tor­jun­nan kyn­nysar­vo­ja eli tutkit­tu­ja raja-arvo­ja siitä, mikä määrä tuhoo­jia aiheut­taa taloudel­lisen haitan. ”

    Tässä sit­ten se ratkai­sevin ero ver­rat­tuna GMO-glyfosaattiviljelyyn:

    “Kemi­alli­nen tor­jun­ta on inte­groidus­sa kasvin­suo­jelus­sa yksi vai­h­toe­hto muiden joukos­sa. Kasvin­suo­jelu­ainei­den tehoa ja käyt­töä tarkkaile­mal­la vil­jeli­jä oppii, mil­lä menetelmil­lä saavute­taan paras tor­jun­tat­u­los. Kun lisäk­si kasvin­suo­jelu­ainei­den tehoainet­ta vai­hde­taan vuosit­tain, eivät rikkakasvit, kasvi­tau­dit ja tuho­hyön­teiset pääse kehit­tämään vas­tus­tuskykyä kasvin­suo­jelu­aineille. Vas­tus­tuskyvyn ehkäisem­i­nen on tärkeää, kos­ka sil­loin kasvin­suo­jelu­ainei­den tehokas käyt­töikä pite­nee. Myös kasvit voivat parem­min, kun ne eivät rasitu jatku­vas­ta kasvin­suo­jelu­ainei­den käytöstä.”

    Tämän vuok­si myös suo­ma­lainen vil­je­ly on kalli­im­paa kuin GMO-busines. Kukin taasen voi miet­tiä kumpi tapa on ympäristö — ja eliöystävällisempää.

    1. eemil
      Se, että geeni muun­nel­tu soi­ja perus­tuu gly­fos­aatin käyt­töön, niin kuin suuri osa kaikesta vil­jeluys­tä, ei ole peruste kehit­tää geen­imuun­telul­la vaikka­pa parem­man makuista tomaat­tia. Ei edes sen jäl­keen, kun toteamme, että geen­imuun­nel­luista hehtaareista suurin osa on soijaa.
      Saman­lainen päät­te­ly olisi, että todet­taisi­in että kaik­ki paloau­tot ovat punaisia ja paloau­ton sireenistä tulee niin mah­do­ton mökä, että pitää kieltää punaisil­la autoil­la ajami­nen asuinkaduilla.
      Mikään poli­it­ti­nen tai tieteelli­nen johtopäätös ei voi perust­gua ilmi­selvään loogiseen virheeseen.

  87. J. M. Korho­nen: No ei se kyl­lä ihan noin mene, ei ainakaan kaikil­la aloil­la vaik­ka joil­lain menisikin.

    Tässä oli muuten mie­lenki­in­toinen artikke­li siitä mitä tapah­tui, kun lääke­fir­mat muu­ta­ma vuosi sit­ten alkoi­vat menet­tää oikeuk­sia patentteihin:

    https://www.michaelbaileyassociates.com/news/pharmaceutical/what-do-patent-expirations-mean-for-the-pharma-industry

    There are two rather inter­est­ing things hap­pen­ing with­in big phar­ma as the loss of exclu­siv­i­ty on the pro­duc­tion of block­buster drugs hits the indus­try’s major play­ers. The first is a greater focus on research and devel­op­ment as drug mak­ers look to replace the old with the new.

    It seems the patent cliff is ush­er­ing the phar­ma­ceu­ti­cal indus­try into a new wave of prod­uct inno­va­tion, and this time com­pa­nies have learned the lessons of the past. Instead of plough­ing mon­ey into a small num­ber of big block­buster drugs, they are look­ing to diver­si­fy their prod­uct port­fo­lios and cre­ate small­er vol­umes of spe­cial­ist drugs.

    Eli taval­laan tuo patent­tisuo­jan pois­tu­mi­nen on kiihdyt­tänyt tuot­tei­den inno­vaa­tio­ta — mik­si? Kos­ka jos tulee jatku­vasti help­poa leipää pöytää, mik­si kehit­tää mitään uut­ta. Nokian perus­puhe­limet, muis­taako kukaan?

    Toinen mie­lenki­in­toinen seik­ka on tuo diver­si­teet­ti. Jos kil­pailus­sa ei voi enää pär­jätä yhdel­lä perus­piller­il­lä täl­löin tuot­toa pitää hakea erikois­tu­mal­la johonkin alasegmenttiin.

    Paten­toin­ti­han ei sinän­sä vaiku­ta mitenkään markki­nan kokoon. Eli se myyt­ti siitä, että keksin­töjä ei tehtäisi, jos paten­tit pois­tu­vat on täysin älytön — jos rahaa on jaos­sa niin kyl­lä sinne markki­nalle men­nään isoil­lakin investoinneilla.

  88. Eli taval­laan tuo patent­tisuo­jan pois­tu­mi­nen on kiihdyt­tänyt tuot­tei­den inno­vaa­tio­ta – mik­si? Kos­ka jos tulee jatku­vasti help­poa leipää pöytää, mik­si kehit­tää mitään uut­ta. Nokian perus­puhe­limet, muis­taako kukaan?

    En ymmär­rä miten voit päätel­lä tuos­ta yhtään mitään siitä, mitä tapah­tuu ellei patent­te­ja olisi?

    Paten­toin­ti­han ei sinän­sä vaiku­ta mitenkään markki­nan kokoon. Eli se myyt­ti siitä, että keksin­töjä ei tehtäisi, jos paten­tit pois­tu­vat on täysin älytön – jos rahaa on jaos­sa niin kyl­lä sinne markki­nalle men­nään isoil­lakin investoinneilla.

    Mieti nyt hetki.

    Itse san­ot että markki­nan koko on sama.

    Kum­mas­sa tapauk­ses­sa voi tehdä suurem­pia investointeja:
    1) kakkua on jaka­mas­sa mon­ta tekijää
    2) kakkua on jaka­mas­sa ain­oas­taan keksijä

    Jos kil­pail­i­joi­ta on vaikka­pa 5 ja jokainen kopi­oi lääk­keen heti sen ilmestyt­tyä ja myyn­timäärä tipah­taa siis viides­osaan aikaisem­mas­ta, kan­nat­tavasti investoin­timi­nen tarkoit­taa, että lääkkei­den kehi­tyskus­tan­nusten on olta­va viides­osa siitä, mitä aikaisemmin.

    Jos patent­tisuo­ja pois­te­taan niin voi hyvinkin käy­dä niin, että koko lääkeala kon­soli­doituu nyky­istä paljon pidem­mälle. Sil­loin markki­nao­su­us on kaik­ki kaikessa.

  89. Tero Tolo­nen:

    Paten­toin­ti­han ei sinän­sä vaiku­ta mitenkään markki­nan kokoon. Eli se myyt­ti siitä, että keksin­töjä ei tehtäisi, jos paten­tit pois­tu­vat on täysin älytön – jos rahaa on jaos­sa niin kyl­lä sinne markki­nalle men­nään isoil­lakin investoinneilla.

    Kuten totesin, vaik­ka joil­lain aloil­la nykyisenkaltainen paten­toin­tikäytän­tö johtaa osin älyt­tömyyk­si­in, niin se ei vielä tarkoi­ta että patent­tikäytän­tö tulisi lopet­taa kokonaan.

    Luul­tavasti jär­jestelmän pitäisi olla jous­tavampi ja eri alo­jen eri­ty­ispi­ir­teet parem­min huomioi­va. En osaa nykyiseltä tietopo­h­jal­tani sanoa mil­lainen jär­jestelmä tästä seuraisi.

  90. eemil: Lain­aus seur. linkistä:

    Rikkakasvimyrkyn sieto (noin 75 % gm-lajikkeista). Mah­dol­lis­taa rikkaruo­ho­jen perus­teel­lisem­man hävit­tämisen: myrkkyä, taval­lisim­min gly­fos­aat­tia, voidaan ruiskut­taa pel­loille myös sil­loin, kun vil­je­lykasvitkin jo kasvavat. ”

    http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/gm_kasvit_puoltaako_vai_vastustaako

    Näin yhtäkkiä har­avoiden siis 75 % geen­imuun­nel­lus­ta kasv­in­tuotan­nos­ta on gly­fos­aat­tipo­h­jaista. Linkissä ole­va tieto gly­fos­aatin nopas­ta häviämis­es­tä on van­haa . Uusimpi­en tutkimusten mukaan jäämät maaperässä , vesistössä, eliöis­sä ja ihmi­sis­sä ovat aikaisem­min tiedet­tyä suurempia.

    Jo täl­lä perus­teel­la tulisi gm-tuotan­toa tutkia tarkem­min ja olla varovaisia monop­o­liase­man luovut­tamises­sa Bay­erin ja Mon­san­ton kaltaisille konserneille.

    Kiitos. Noista “75% GM-lajikkeista” ja “75%:a geen­imuun­nel­lus­ta kasv­in­tuotan­nos­ta” arvios­ta voi siis lähteä.

    Olen samaa mieltä siitä, että yleinen varovaisu­us kaikkien kemikaalien levit­tämisessä on paikallaan. Tois­taisek­si gyfos­aat­ti on maanvil­je­lyk­selle varsin tärkeä, kos­ka sil­lä saa hävitet­tyä muuten pel­lot val­taavia kasve­ja. Ruokakasvei­hin ruiskut­ta­mi­nen (GM, tuleen­nut­ta­mi­nen tai muu syy) on jo ongel­mallisem­paa, samoin kuin resistenssin kas­vat­ta­mi­nen jatku­val­la käytöllä.

  91. eemil: Tämän vuok­si myös suo­ma­lainen vil­je­ly on kalli­im­paa kuin GMO-busines.

    Kyl­lä suo­ma­laisen maat­alous-businek­sen takia kan­nat­taa aina tap­at­taa muu­ta­ma satatuhat­ta las­ta per vuosi A‑vitamiinin puutteeseen.

    Hieno että suo­ma­laisen vil­jeli­jän moraali on näin korkeal­la tasol­la, enää vain yksi pykälä valaistumisesta.

  92. Sylt­ty: Mieti nyt hetki.
    Itse san­ot että markki­nan koko on sama.
    Kum­mas­sa tapauk­ses­sa voi tehdä suurem­pia investointeja:
    1) kakkua on jaka­mas­sa mon­ta tekijää
    2) kakkua on jaka­mas­sa ain­oas­taan keksijä

    Tarkoitin tuos­sa sitä, että markki­nan teo­reet­ti­nen mak­simi­ar­vo on olemassa. 

    Mut­ta patentin omis­ta­ja ei hyö­dyn­nä tästä yleen­sä kuin pienen osan, jos sitäkään. Markki­noille mah­tu­isi enem­mänkin toim­i­joi­ta, jos kil­pailu on vapaata.

    Jos kil­pail­i­joi­ta on vaikka­pa 5 ja jokainen kopi­oi lääk­keen heti sen ilmestyt­tyä ja myyn­timäärä tipah­taa siis viides­osaan aikaisemmasta,

    Eihän se nyt noin mene. Markki­nao­su­udet eivät jakaudu noin rationaalisesti.

    Druck­er ker­too esimerkin Hoff­man LaRoches­ta, joka ymmär­si vita­mi­inien merk­i­tyk­sen, palkkasi pro­fes­sorit Zurichin yliopis­tos­ta ja han­k­ki paten­tit, joi­ta ei tuol­loin kukaan tajun­nut hyö­dyn­tää, vita­mi­inei­hin ei kai uskot­tu 1920-luvul­la riit­tävästi vaik­ka tutk­i­jat oli­vat niitä kehitelleet.

    Kir­jan kir­joit­tamishetkel­lä LaRoche domi­noi yli puol­ta vita­mi­in­i­markki­noista, vaik­ka sen paten­tit oli­vat jo kauan sit­ten van­hen­tunei­ta. Kyse oli vain siitä, että se oli ensim­mäi­nen joka uskalsi lait­taa rahaa markki­noin­ti­in ja tuotan­toon ja val­tasi siten markki­nat. Ei monop­o­lil­la, mut­ta riit­täväl­lä markki­nao­su­udel­la kuitenkin — 50% on useim­mille riittävä.

    Mon­et pitävät ter­vet­tä kil­pailua yht­enä markki­na­t­alouden eteen­päi­na­jav­ista voimista. Itse asi­as­sa kil­pail­i­joiden ole­mas­sao­lo voi olla mon­elle yri­tyk­selle jopa hyödyksi

    Tämä johtuu siitä, että keksin­nölle on aina ole­mas­sa kil­pail­i­ja. Esimerkik­si kun auto kek­sit­ti­in, sen kil­pail­i­ja ei ollut toinen auto vaan hevo­nen. Tarvit­ti­in enem­män auto­ja ja enem­män valmis­ta­jia, jot­ta auton idea saati­in lev­iämään ympäri maailman.

    Samoin lääkkeil­lä on aina muitakin kil­pail­i­joi­ta kuin vain toiset valmis­ta­jat, esim. vai­h­toe­htoiset hoit­o­muodot — tai vaik­ka se että jätetään kokon­aan hoitamatta.

  93. J. M. Korho­nen: niin se ei vielä tarkoi­ta että patent­tikäytän­tö tulisi lopet­taa kokonaan.

    En usko, että sitä voidaan lopet­taa ainakaan välit­tömästi, mut­ta uskon että sen merk­i­tys­tä inno­vaa­tioiden läh­teenä tul­laan kyseenalais­ta­maan tule­vaisu­udessa rankasti, eikä aivan syyttä.

    Esimerk­si Int­ian ja Sveitsin väli­nen vapaakaup­pa­sopimus on ollut jäis­sä jonkun patent­te­ja koske­van riidan vuoksi:

    http://www.swissinfo.ch/eng/efta-agreement_india-swiss-trade-deal-on-ice-over-pharma-patents/41407582

    Eri mais­sa on niin eri­laisia käsi­tyk­siä aiheesta, että en kyl­lä näe että mitään har­mo­ni­aa on tulos­sa lähivu­osi­na asian tiimoilta.

  94. Kir­jaan minäkin sit­ten loppukaneettini.

    J. M. Korho­nen: Siihen saak­ka jääköön lop­puka­neetik­si, että patent­tiri­itelyssä kuten vähän kaikessa muus­sakin min­ua häir­it­see nykyjär­jestelmän vas­tus­ta­jien ehdot­to­muus: kos­ka monop­o­li on paha niin kaik­ki paten­tit poistettakoon. 

    Min­un argu­ment­ti­ni on, että kos­ka monop­o­li on paha, sen kan­nat­ta­jil­la on jonkun­lainen velvol­lisu­us osoit­taa sen hyödyl­lisyys. Ja siis hyödyl­lisyys yhteiskun­nalle, ei IP-oikeudenhaltijalle. 

    Sen lisäk­si, että mielu­um­min verot­taisin kuin pois­taisin patent­ti­jär­jestelmän, min­un nähdäk­seni pitäisi olla selvää, että real­is­tis­es­ti keskustel­laan siitä, mihin suun­taan jär­jestelmää kehitetään inkre­men­taalis­es­ti. Täl­löin argu­ment­ti, että IP-jär­jestelmä ei lähtöko­htais­es­ti ole hyödylli­nen tosi­asi­as­sa tarkoit­taa sitä, että IP-jär­jestelmää pitäisi kehit­tää lievem­pään suun­taan (kunnes mah­dol­lis­es­ti jos­sain kohdas­sa havaitaan että nyt on lieven­net­ty liikaa)

    Vaikut­taa siltä, että tämä IP-keskustelu polar­isoituu tarpeet­toman vah­vasti inter­net-keskusteluille kovin tyyp­il­liseen tapaan. IP-kri­itikot argu­men­toi­vat, että nyky­is­ten IP-jär­jestelmien hyödyl­lisyys yleis­es­ti on kyseenalainen, kun sit­ten oppo­nent­ti on sitä mieltä, että tässä eri­tyisessä tapauk­ses­sa IP on hyödylli­nen. (Ja viimeistään tässä kohtaa sit­ten jo sotke­taan kenen hyödys­tä oikeas­t­aan oli kyse. Lem­piärsy­tyk­seni kohtei­ta on, että inno­vaat­tor­eil­la on muka jokin “moraa­li­nen oikeus” saa­da jotain hyö­tyä inno­vaa­tiostaan. Ei ole. IP-jär­jestelmässä muu yhteiskun­ta tekee ratio­naalisen itsekästä kaup­paa inno­vaat­to­rien kanssa myön­tämäl­lä monop­o­lioikeuk­sia saadak­seen vasti­neek­si enem­män inno­vaa­tioi­ta kuin mitä noista monop­o­lioikeuk­sista on hyvinvointitappioita.)

    Tuon eri­tyisen hyö­dyn puoles­ta argu­men­toimi­nen on myös siinä mielessä ongel­mallista, että se avaa matop­urkin, jos­sa jokainen inno­vaat­tori perustelee pseudouskot­tavasti, että juuri tässä min­un tapauk­ses­sani on selvää, että patent­tioikeuk­sista on hyötyä. 

    Lisäk­si on selvää, että eri­laiset IP-jär­jestelmät allokoi­vat yhteiskun­nan inno­vaa­tioresursse­ja eri taval­la (oma, perustelema­ton arvauk­seni on, että merkit­tävästi). Voi siis olla, että jotkin teol­lisu­u­den inno­vaa­tiot jäi­sivät tekemät­tä ilman patent­te­ja. Mut­ta tuskin ne tuoteke­hi­tystyötä tekevät insinöörit ojan poh­jal­la oli­si­vat ilman patent­te­ja. Enkä kek­si mik­si muka on itses­tään­selvää, että se jokin muu mitä nämä insinöörit tek­i­sivät olisi yhteiskun­nalle vähem­män hyödyllistä. 

    Vielä lop­pukeven­nyk­sek­si tois­tan yhden argu­ment­ti­ni tuos­ta muu­ta­man vuo­den takaises­ta keskustelus­ta. On ole­mas­sa markki­noi­ta, joi­ta patent­ti- (tai muut IP-) oikeudet eivät koske, ja jois­sa on silti suh­teel­lisen help­po kopi­oi­da kil­pail­i­joiden inno­vaa­tioi­ta. Minä keksin seu­raavia esimerkkejä:

    -Huumemarkki­nat
    ‑Rahoi­tus­markki­nat
    ‑Muo­ti­vaat­teet (tavaramerkke­jä lukuunottamatta)

    Noista kahdessa ensim­mäisessä inno­vati­ivi­su­us on hyvinkin mon­en mielestä ollut yhteiskun­nan hyv­in­voin­timielessä ennem­min liian suur­ta kuin pien­tä. (Olen joskus esit­tänyt, että rahoi­tus­markki­noille pitäisi saa­da patent­tioikeudet, jot­ta rahoi­tusalan juris­tit jou­tu­isi­vat keskit­tymään johonkin vähem­män haitalliseen.) Enkä osaa oikein nähdä, että muo­ti­vaat­tei­den inno­vaa­tioiden vähäisyys aiheut­taa kovin suuria hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta täl­lä hetkellä. 

    Toki voidaan argu­men­toi­da, että noiden tuoteke­hi­tyk­sen investoin­nit ovat pieniä. Tuo­hon sit­ten voisi tarkastel­la vaik­ka tietokonei­den käyt­töjär­jestelmien markki­noi­ta. En usko, että kukaan kehtaa väit­tää, että käyt­töjär­jestelmän kehit­tämien ei vaatisi mas­si­ivisia tuoteke­hi­tys­panok­sia, ja paten­teista huoli­mat­ta vapaasti kopi­oita­va käyt­töjär­jestelmä on hyvin selvä markki­naykkö­nen kaikkial­la muual­la pait­si työpöydällä. 

    (Ei, mikään näistä ei tietenkään vas­taa juuri sitä yhtä tapaus­ta, jois­sa juuri sin­un mielestäsi on selvää, että paten­teista on hyötyä.)

  95. eemil: Joten jo nyt tuon­ti­soi­jan käyt­tö Suomes­sa aiheut­taa vaikeuk­sia vientikaupassamme.

    Se ei ole syy, vaan tekosyy. Sel­l­aisia Venäjä tarvitsee.

  96. Osmo Soin­in­vaara: geen­imuun­telul­la vaikka­pa parem­man makuista tomaat­tia. Ei edes sen jäl­keen, kun toteamme, että geen­imuun­nel­luista hehtaareista suurin osa on soijaa.

    Point­ti­ni on siinä, että USA , ja mon­san­tot halu­a­vat vapaa sään­telemät­tömän kau­pan ja ruuan­tuotan­non monop­o­lisoin­nin. Ja , että gmo on siinä kei­hään kär­ki. Jos annamme tämän tapah­tua , niin seu­raa kaik­ki edel­lä kuvaa­mani ongelmat.

    Nor­maali kasv­in­jalostus pystyy vas­taa­maan haasteisi­in, ja nimeno­maan kestävän kehi­tyk­sen mallilla.

    Sylt­ty: Kyl­lä suo­ma­laisen maat­alous-businek­sen takia kan­nat­taa aina tap­at­taa muu­ta­ma satatuhat­ta las­ta per vuosi A‑vitamiinin puutteeseen.

    Näinkö se tuli lukea ? Kehi­tys­maid­en las­ten A‑vitamiinin saan­ti ei ole mil­lään taval­la yhtey­dessä suo­ma­laiseen maatalouteen.

  97. Osmo Soin­in­vaara: niin kuin suuri osa kaikesta viljeluystä

    Ei pidä paikkaansa ! Luitko lainkaan linkkiäni suo­ma­lais­es­ta inte­groidus­ta kasvin­suo­jelus­ta ? Ker­ro mis­sä on ongel­ma , kun viesti ei mene perille?

  98. tcrown: IP-kri­itikot argu­men­toi­vat, että nyky­is­ten IP-jär­jestelmien hyödyl­lisyys yleis­es­ti on kyseenalainen, kun sit­ten oppo­nent­ti on sitä mieltä, että tässä eri­tyisessä tapauk­ses­sa IP on hyödyllinen.

    Patent­tien suurin keksin­tö on siinä miten saadaan rahaa irroitet­tua epä­var­moil­ta sijoit­ta­jil­ta. Mitä pienem­pi yri­tys on, sitä epä­varmem­pia sijoit­ta­jat ovat.

    Sijoit­ta­jal­la on tietenkin ongel­ma: miten erotel­la hyvät sijoi­tusko­hteet huonoista. Sen ver­ran mitä itsekin olen sijoit­ta­jien kanssa jutel­lut, IPR:n suo­jaami­nen on yksi suuria pelkotilo­ja mitä heil­lä on. Hyvin mon­et sijoit­ta­jat pelkäävät kil­pailua, vaik­ka se ei ole ratio­naal­ista, monistakin syistä. Joista tärkein on, että kil­pailua ei vain pääse pakoon, joten sitä on turha pelätä.

    Lisäk­si patent­ti ei vält­tämät­tä rajoi­ta kil­pailua niin paljoa kuin sijoit­ta­jat toivo­vat, eli useim­mil­la aloil­la paten­teista ei ole niin suur­ta hait­taakaan kilpailulle.

    Mut­ta se, että yri­tyk­sel­lä on patent­ti ker­too sijoit­ta­jalle monia posi­ti­ivisia asioi­ta yri­tyk­ses­tä: yri­tys on näh­nyt vaivaa tuot­teen­sa eteen, joku muukin on arvioin­ut tuot­teen keksin­nöl­listä ele­ment­tiä ja lisäk­si patent­ti voi poten­ti­aalis­es­ti helpot­taa uusien rahoi­tuskier­rosten järjestämistä.

    Tämä on siis se paten­toin­nin posi­ti­ivi­nen puoli: sil­loin kun se on suh­teel­lisen har­mi­ton­ta PR:ää fir­malle, se todel­lakin voi helpot­taa etenkin alka­vien fir­mo­jen rahoituk­sen hankkimista

    https://go.indiegogo.com/blog/2015/04/why-patents-matter-to-startups.html

    … found that ven­ture-backed star­tups had a medi­an of 6 patents or appli­ca­tions, while star­tups with­out ven­ture cap­i­tal tend­ed to hold no patents or applications. 

    .

    Paten­teis­sa on siis tämäkin puoli.

  99. Yksi eemilin Tukesin net­ti­sivu ei kumoa tieteen kon­sen­sus­ta siitä, että GM mah­dol­lis­taa paljon ympäristöys­täväl­lisem­män tuotan­non ja tutkimuskir­jal­lisu­u­den tieteel­listä meta-ana­lyysiä, että GM on jo nyt vähen­tänyt suo­jelu­ainei­ta, lisän­nyt sato­ja ja vil­jeli­jöi­den voit­to­ja, vaik­ka sitä on kampitet­tu täysil­lä. Tämä ilmeis­es­ti uno­h­tui taas:

    “Plos One ‑lehdessä julka­istun tutkimuskir­jal­lisu­u­den meta-ana­lyysin (2014) mukaan GM-vil­je­ly on vähen­tänyt kasvin­suo­jelu­ainei­den käyt­töä 37 % sekä lisän­nyt sato­ja 22 % ja vil­jeli­jöi­den voit­to­ja 68 %, kehi­tys­mais­sa vieläkin enemmän.[12] Tuho­hyön­teisiä kestävät GM-kasvit ovat vähen­täneet suo­jelu­ainei­den käyt­töä ja lisän­neet sato­ja vieläkin enem­män kuin rikkakasve­ja kestävät GM-kasvit.[12] Tutkimus oli suurin tähänastisista.[64]” https://fi.wikipedia.org/wiki/GMO-keskustelu

    Gly­fos­aat­ti on myös monia ainei­ta paljon vaarat­tomampi. Vas­tus­tamisen kohdis­tu­mi­nen siihen on puh­taasti ideologista.

    GM-alan kil­pailua rajoit­ta­vat pahim­min jär­jet­tömän tiukat GMO-kri­teer­it suh­teessa vaar­al­lisem­paan per­in­teiseen jalostuk­seen. Ne tekevät GM:stä suuryri­tys­ten monop­o­lin — siis syyt­täkää monopoleista GM-vastustajia.

  100. J. M. Korho­nen: Itse en tosin pidä näitä esille nos­tet­tu­ja geen­itekni­ikan riske­jä mitenkään kovin merkit­täv­inä, yksinker­tais­es­ti sik­si, kun luon­non­va­l­in­ta hoitaa eliöi­den selviämiselle hyödyt­tömät geen­it aika tehokkaasti pois kier­rosta alka­en heti kun kyseiset geen­it pois­tu­vat ihmisen huolen­pidon piiristä. 

    Ensin­näkin luon­non­va­l­in­ta toimii ns. hyvin vain pidem­mil­lä aikaväleil­lä. Lyhyi­den aikavälien hyp­päyk­set johta­vat usein joukko­tuhoon. Eliöi­den selviämi­nen ylipäätään taas on eri asia kuin ihmiselämälle suo­tu­isan ympäristön tai laa­jem­man luon­nonympäristön selviäminen.

    Luon­non­va­l­in­ta voi kyl­lä hel­posti hoitaa ruokakasvit tai vält­tämät­tömät bak­teer­it, tms. pois päiväjärjestyk­ses­tä, jos asioi­ta sork­i­taan väärin. Ei sille kan­na­ta uskon­toa perustaa.

    Sylt­ty: Kyl­lä suo­ma­laisen maat­alous-businek­sen takia kan­nat­taa aina tap­at­taa muu­ta­ma satatuhat­ta las­ta per vuosi A‑vitamiinin puutteeseen. 

    Jos viit­taat kul­taiseen riisi­in, niin käsit­tääk­seni sitä ei ole ensin­näkään saatu toim­i­maan lähellekään toiv­o­tul­la taval­la ja toisek­seen sen varsi­nainen hyö­ty on vähin­täänkin kyseenalainen, kos­ka pieni A‑vitamiinin lisäys ei poista sitä tosi­seikkaa, että nuo lapset ovat ali­ravit­tu­ja kaikil­la osa-alueil­la. A‑vitamiinin lisäämi­nen ei siis oikeas­t­aan auta mitään. Kyseinen GM-lajike taitaa jopa tuot­taa nor­maalia pienem­män sadon eli siis taval­laan pahen­taa varsi­naista ongelmaa.

    Maail­mas­sa tuote­taan niin paljon ruokaa ja on mah­dol­lisu­us tuot­taa enem­mänkin, että suurin ongel­ma ratkaistaisi­in otta­mal­la markki­nat siinä määrin hal­tu­un, että uno­hdet­taisi­in voiton tekem­i­nen, yksinker­tais­es­ti vain jaet­taisi­in ruo­ka tasaisem­min sekä lisät­täisi­in tuotan­toa tarvittaessa.

  101. Anonyymin mielestä sato­jen­tuhan­sien las­ten pelas­t­a­mi­nen vuosit­tain sokeudelta ja kuole­mal­ta GMO-riisil­lä on kyseenalainen hyö­ty. Tiedey­hteisö on selvästi toista mieltä. Kan­nat­taa uskoa tiedey­hteisöä, vaik­ka net­tikir­joit­telijoil­la on argu­ment­te­ja lop­ut­tomasti, muuten kaik­ki on sub­jek­ti­ivista tun­nehömp­pää: kan­nat­taako roko­tuk­sia ottaa, onko ilmas­ton­muu­tos­ta, johtaako ali­hin­ta yleen­sä ylikysyn­tään jne.

  102. Kalle 2:
    Anonyymin mielestä sato­jen­tuhan­sien las­ten pelas­t­a­mi­nen vuosit­tain sokeudelta ja kuole­mal­ta GMO-riisil­lä on kyseenalainen hyö­ty. Tiedey­hteisö on selvästi toista mieltä. Kan­nat­taa uskoa tiedey­hteisöä, vaik­ka net­tikir­joit­telijoil­la on argu­ment­te­ja lop­ut­tomasti, muuten kaik­ki on sub­jek­ti­ivista tun­nehömp­pää: kan­nat­taako roko­tuk­sia ottaa, onko ilmas­ton­muu­tos­ta, johtaako ali­hin­ta yleen­sä ylikysyn­tään jne.

    Ajatelkaa edes lap­sia ‑argu­ment­ti on erään­lainen kort­ti, jol­loin keskustelun yleen­sä voi päättää. 

    Life is hard and then you die.

  103. Jos viit­taat kul­taiseen riisi­in, niin käsit­tääk­seni sitä ei ole ensin­näkään saatu toim­i­maan lähellekään toiv­o­tul­la tavalla 

    Vuon­na 2005 kul­tais­es­ta rii­sistä kehitet­ti­in ver­sio 2, joka sisältää 23 ker­taa enem­män karotenoide­ja kuin ver­sio 1. Ver­sio kakkos­ta pitää syödä 75 gram­maa päivässä että A‑vitamiinin tarve täyttyy.

    Tämänkin olisit voin­ut tark­istaa Wikipedi­as­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Golden_rice

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *