Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016

Esi­tys­lis­tan voi lukea tästä.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­es­ta Helsinkiin

Tarkkaan ottaen aloite kos­kee valmis­telun aloit­tamista. Siinä on vis­si ero, kos­ka myön­teinen kan­ta valmis­telu­un ei tarkoi­ta, että hyväksy­isi lop­putu­lok­sen, jos se menee jotenkin kum­malliseen suuntaan.

Viras­to vas­tus­taa aja­tus­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, kos­ka se tuo viras­ton mukaan ympäristömin­is­ter­iön osa­puolek­si Helsin­gin kehit­tämiseen. On kyl­lä san­ot­ta­va, että val­tio­val­lan (kesk) panos Helsin­gin kaupunkiku­vaan on ollut masentava.

Sitä ei oikein osat­tu sanoa, kuin­ka vankan veto-oikeu­den kaupunkipuis­to val­ti­olle antaisi. Varot­ta­vana esimerkkinä pidet­ti­in las­ten seikkailupuis­toa Hämeen­lin­nan Ahvenis­tol­la, jos­sa ympäristömin­is­ter­iö ilmoit­ti kan­tanaan, ettei sel­l­ainen toim­inta sovi kaupunkipuis­toon. Se taisi kuitenkin jäädä pelkän mie­le­nil­maisun tasolle, kos­ka seikkailupuis­to Hämeen­lin­nas­sa kuitenkin on. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.9.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.8.2016

Link­ki lis­taan tässä

Sörkan vanki­lan alueelle asukkaita 

Sörkan vanki­lan alueel­la, muurien ulkop­uolel­la, muute­taan vankein­hoidon käytössä ole­via raken­nuk­sia asuin­raken­nuk­sik­si ja raken­netaan kolme pien­tä raken­nus­ta lisää, yhteen­sä run­sas 100 neliötä. Uut­ta asuinker­rosalaa tulee vajaat 4000 k‑m2 eli sata asukas­ta (elleivät asu nois­sa raken­nuk­sis­sa jo).

Iso kysymys odot­taa yhä ratkaisua: kan­nat­taisiko itse vanki­la siirtää muualle ja ottaa mit­ta­va vanki­la-alue asuntokäyttöön.

Toimis­to- ja liiketilo­jen pysäköintinormi

Helsin­ki säätelee keskus­tas­sa toimis­to­jen pysäköin­tiä mak­simi­normein tor­juak­seen katu­verkon ruuhkau­mista ja keskusten ulkop­uolel­la min­imi­normein tur­vatak­seen sen, että työn­tek­i­jät eivät pysäköi yleisille alueille.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 30.8.2016”

Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?

Malli, jota perus­tu­lokokeilus­sa kokeil­laan, olisi koko väestöön sovel­let­tuna noin 15 mil­jar­dia euroa ali­jäämäi­nen. En pysty laske­maan tarkasti eikä kan­na­ta laskeakaan: olen­naista on, että tämä on jär­jet­tömästi alijäämäinen

Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo ei todel­lakaan pienene, vaik­ka ansio­tu­lot kas­va­vat, mut­ta vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Sik­si oikea perus­tu­lo ei tuo net­to­tu­lo­ja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.

Tässä kokeilus­sa vero­tus säi­lyy ennal­laan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausi­pal­ka­lla töi­hin, ansait­see 560 euroa net­tona enem­män kuin samaa työtä viereisel­lä sorvil­la tekevä. Meil­lä ei ole varaa lisätä jokaisen ansio­tu­lo­ja saa­van ansio­ta 560 eurol­la kuussa.

Tältä osin kokeil­ta­va malli vas­taa niitä syyt­teitä, joi­ta perus­tu­loa vas­taan ovat esit­täneet ne, jot­ka eivät ymmär­rä, miten perus­tu­lo toimii.

Mik­si näin hölmöä mallia kokeillaan?

Jat­ka lukemista “Mihin kysymyk­seen perus­tu­lokokeilu vastaa?”

Perussuomalaiset ovat keksimässä työeläkeputkea uudestaan

Aja­tus on siirtää 60 vuot­ta täyt­täneet pitkäaikaistyöt­tömät suo­raan eläk­keelle, kos­ka vain häviävän pieni osa heistä työl­listyy enää koskaan. On hölmöä haaska­ta työhallinnon resursse­ja hei­dän työl­listämiseen­sä ja kiusaamiseensa.

Jos olisi kyse ker­talu­on­tois­es­ta toimes­ta vaikka­pa Suomen satavuo­tisjuh­lien kun­ni­ak­si, tuo olisi var­masti perusteltua.

Jos taas tehdään laki, jon­ka mukaan nyt ja tule­vaisu­udessa kaik­ki ikään­tyneet työt­tömät siir­retään automaat­tis­es­ti eläk­keelle, saamme lisää ikään­tyneitä työttömiä.

Juuri näin toi­mi työeläkeput­ki. Kun alara­ja oli aluk­si 54 ikävuo­den kohdal­la, työt­tömyys nousi 54-vuo­ti­aiden kohdal­la selvästi korkeam­mak­si kuin 53-vuo­ti­aiden ja sitä nuorem­pi­en kohdal­la. Kun putken alkua asteit­tain siir­ret­ti­in, tulos näkyi välit­tömästi työt­tömien ikä­jakau­mas­sa. Korkea nousu jakau­mas­sa siir­tyi uuden alara­jan kohdalle. Jat­ka lukemista “Perus­suo­ma­laiset ovat kek­simässä työeläkeputkea uudestaan”

Mitä haittaa on varainsiirtoverosta?

Hal­li­tus hark­it­see varain­si­ir­toveron pois­tamista tai alen­tamista, jot­ta muut­to työn ääreen helpot­tuisi. Asun­toi­hin kohdis­tu­va varain­si­ir­tovero­han on erään­lainen muuttovero.

Varain­si­ir­toveron huonoi­hin puoli­in kuu­luu, että se luk­it­see ihmisiä asumaan väärin sijait­se­vi­in ja väärän kokoisi­in asun­toi­hin. Vaik­ka vero on omakoti­talois­sa (kiin­teistö) korkeampi kuin asun­to-osakkeis­sa, se syr­jii eri­tyis­es­ti kaupunkien ker­rostaloa­sun­nois­sa asu­via, kos­ka nämä muut­ta­vat huo­mat­ta­van tiheästi omako­ti­a­sui­in ver­rat­tuna.  Asun­to-osakkeis­sa varain­si­ir­tovero on kak­si pros­ent­tia myyntihinnasta.

Suomes­sa on edullisem­paa asua omas­sa asun­nos­sa kuin vuokra-asun­nos­sa, kos­ka vuokra-asum­ista rasit­taa vuokravero, joka on tapauk­ses­ta riip­puen vähän yli 30 % vuokran määrästä siltä osin kuin se ylit­tää yhtiö­vastik­keen ja muut vuokranan­ta­jan hyväksyt­tävät kulut.  Sil­lä kum­man rahak­si kut­su­taan sitä osaa vuokras­ta, joka tilitetään val­ti­olle, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Muodol­lis­es­ti tämä on vuokranan­ta­jan rahaa, mut­ta mikään ei muut­tuisi, jos vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta ja vuokralaista verotet­taisi­in vuokran­mak­sus­ta yhtä paljon kuin nyt verote­taan vuokranan­ta­jaa. Tässä laskel­mas­sa tätä vuokraa rasit­tavaa veroa pide­tään vuokran mak­sa­jan menona, kos­ka hänen tililtään sekin raha menee korkeam­pana vuokrana. Jat­ka lukemista “Mitä hait­taa on varainsiirtoverosta?”

Markkinatalous pitää uudistaa

 Ser­bialais-amerikkalainen talousti­eteil­i­jä Branko Milanovicin on tutk­in­ut koko maail­man tasol­la reaal­i­t­u­lo­jen kehi­tys­tä vuosien 1988 ja 2008 välil­lä. Muu­tok­set tulon­jaos­sa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuk­sen­sa nor­sukäyräk­si kut­sut­tuun kuvaan. Siinä maail­man kaik­ki kansalaiset on laitet­tu ostovoiman mukaiseen järjestyk­seen, köy­him­mät vasem­mal­la ja rikkaim­mat oikeal­la.  Pystyak­seli ker­too, paljonko reaa­li­nen ostovoima nousi näis­sä tulo­ryh­mis­sä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välil­lä, aikana jol­loin maail­man­talout­ta domi­noi kak­si suur­ta muu­tos­ta – glob­al­isaa­tio ja dig­i­taa­li­nen vallankumous.

Norsukäyrä

Jat­ka lukemista “Markki­na­t­alous pitää uudistaa”

Tekoäly tulee, oletko valmis

Meneil­lään ole­va teknologi­nen mullis­tus pitäisi ottaa huomioon ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tioi­ta uud­is­tet­taes­sa. Uusi teknolo­gia van­has­sa organ­isaa­tioma­llis­sa voi merk­itä, ettei mikään oikeasti muu­tu eikä teknolo­gian tuo­mia mah­dol­lisuuk­sia sik­si pystytä käyt­tämään kun­nol­la hyväksi.

Lääkärin työnku­vaan vaikut­taa diag­noos­in­tekoon ja hoito-ohjeisi­in erikois­tunut tekoä­ly, joka – anteek­si nyt vain – tekee jo nyt vähem­män virheitä kuin lääkäri. Tekoä­ly oppii jokaises­ta tekemästään virheestä niin kuin var­maan lääkärikin, mut­ta lääkäri oppii vain omista virheistään. Tekoä­ly oppii virheistä, tapah­tu­i­v­at ne mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Sik­si se on myös ihmistä paljon nopeampi uuden tiedon omak­su­ja. Jat­ka lukemista “Tekoä­ly tulee, oletko valmis”

Empatiasta ja argumentin totuudellisuudesta

Helsin­gin Sanomien yleisönosas­ton mätäku­un keskustelu lähti liik­keelle mielipi­dekir­joituk­ses­ta, jos­sa san­ot­ti­in, että köy­häl­lä ei ole varaa syödä ter­veel­listä ruokaa, kos­ka ter­veelli­nen ruo­ka on kallista.

Minäkin protestoin mielessäni, sil­lä ter­veelli­nen ruo­ka ei ole kallista. Pakaste­tut ran­skan­pe­runat ovat kalli­ita, mut­ta tuoreet juurek­set eivät ole. Näin myös moni vas­tasi ja syn­nyt­ti vasta­lauseen myrskyn, jos­sa ydin­sanomana oli, että ylim­ieliset kir­joit­ta­jat eivät ymmär­rä köy­hän tilannetta.

Maria Ohisa­lo kir­joit­ti face­book-sivul­laan hyvän kitey­tyk­sen asi­as­ta. https://www.facebook.com/OhisaloMaria/?fref=nf&pnref=story. Jat­ka lukemista “Empa­ti­as­ta ja argu­mentin totuudellisuudesta”

Onko asioilla vain hyviä tai vain huonoja puolia?

Kir­joitin twit­teris­sä, että min­un on vaikea uskoa, että kau­pan auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen lisää kau­pan työl­lisyyt­tä pitkäl­lä aikavälil­lä, vaik­ka se aluk­si on sitä ehkä tehnytkin.
Hauskaa, että moni veti tästä johtopäätök­sen, että vas­tustin auki­oloaiko­jen vapaut­tamista ja rien­si vielä ker­tomaan, että kulut­ta­jan ase­ma kuitenkin para­nee, vaik­ka työ­paikko­ja ei synnykään.
Minä kir­joitin vain noista työ­paikoista. Kokon­aiskäsi­tyk­seni on, että auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on hyvä asia. Mik­si min­un pitäisi tämän lähtöko­hdan perus­teel­la uskoa, että se lisää työ­paikko­ja? Pitäisikö uskoa myös, että se tuo loma­laisille kau­ni­impia ilmo­ja? Miten keskustelu on näin hölmöä?
Mik­si en usko, että työ­paikko­ja tulee lisää?
Jat­ka lukemista “Onko asioil­la vain hyviä tai vain huono­ja puolia?”