Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta (2) Älypuhelin parantaa keskusta-asumisen laatua.

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa – fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen.

Muka­vat kaupun­git houkut­tel­e­vat koulutet­tu­ja nuoria

Mik­si työ­paikat ja asukkaat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suuri­in kaupunkei­hin; menevätkö asukkaat töi­den perässä vai työ­paikat työvoiman perässä?

Vas­taus on, että molem­mat seu­raa­vat toisi­aan, mut­ta eri­tyis­es­ti niin, että nuoret osaa­jat, joil­la on varaa vali­ta, menevät minne halu­a­vat ja työ­paikat seu­raa­vat heitä ja tavikset seu­raa­vat työ­paikko­ja. Nuoret koulute­tut osaa­jat suo­si­vat suuria, mie­lenki­in­toisia kaupunkeja.

Har­ris on oike­as­sa, että suuret teol­lisu­uskaupun­git kuten vaikka­pa Detroit ovat vaikeuk­sis­sa, kos­ka niihin nuoret jupit eivät hakeudu. Ruostevyöhyk­keen protesti ratkaisi Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalit. Meil­läkin on paljon vaikeuk­sis­sa ole­via teol­lisu­uskaupunke­ja, ja niis­sä äänestyskäyt­täy­tymi­nen on ollut vähän saman­laista. Jat­ka lukemista “Miltä näyt­tää tule­vaisu­u­den fik­su kaupun­ki ja yhteiskun­ta (2) Äly­puhe­lin paran­taa keskus­ta-asumisen laatua.”

Ruotsin opiskelusta yli 140 merkkiä

Aiheutin pienen myrskyn vesi­la­sis­sa twiitilläni:

”Seinäjok­isten pakko­ruot­si ei kel­paa Vaasan ruotsinkielisille. Mik­si sitä sit­ten opiskellaan?”

Päätin vuosi sit­ten jät­täy­tyä pois pakko­ruot­sikeskustelus­ta, kos­ka se on keskustelun aiheena läh­es yhtä vas­ten­mieli­nen kuin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka. Kos­ka nuo 140 kir­jain­ta ovat syn­nyt­täneet sel­l­aisen mielipi­de­myrskyn, jos­sa lentelee min­ua koske­via aivan vääriä väit­teitä, ajat­telin nyt kuitenkin ker­toa, mikä oli twi­itin tarkoitus.

Tämä vain oli niin herkulli­nen syöt­tö suo­raan lapaan. Skakkikielel­lä olisi ehkä puhut­tu peräti apuma­tista. Halusin sanoa, että täl­lä ruotsinkieliset kumo­si­vat itse yhden perusteis­taan ruotsinkie­len opiskelun pakol­lisu­udelle. Siis vain yhden, muitakin perustelu­ja voi tietysti olla. Jat­ka lukemista “Ruotsin opiskelus­ta yli 140 merkkiä”

Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

Kävin pitämässä yllä ole­val­la otsikol­la key note ‑puheen­vuoron Tekesin vuo­den pääsem­i­naaris­sa 100 lasis­sa — fik­sut kaupun­git. Palaste­len esi­tyk­seni muu­ta­maan osaan, kos­ka pitkät tek­stit eivät sovi blogi­in. Voi olla, että tähän tulee vähän viivet­tä, kos­ka olen tolkut­toman kiireinen STM:n selvi­tys­te­htäväni kanssa.

= = = =

Kak­si käsi­tys­tä kaupunkien tulevaisuudesta

Inter­netin piti jos­sain vai­heessa lopet­taa kaupun­git, kos­ka tieto siir­tyi rajoituk­set­ta, eikä sik­si mitään osaamiskeskit­tymiä tarvi­ta. Kuitenkin 2000-luvul­la kaupungis­tu­mi­nen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lop­ul­ta käy, on esitet­ty kak­si aivan vas­takkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kir­jas­saan Tri­umph of the City ennus­tanut, että voit­to aluek­isas­sa kuu­luu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoo­nan asukkaan kaupunkien kan­na­ta ilmoit­tau­tua edes kisaan. (Sit­tem­min, kun hänet kut­sut­ti­in Suomeen asiantun­ti­jak­si, hän pudot­ti rajas­ta kohteliaasti pois kak­si nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Har­ris taas sanoi, että suurkaupun­ki on teol­lisu­usy­hteiskun­nan tuote. Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa on jo alka­nut muut­to pois kaupunkien keskus­toista niiden laidoille tai pieni­in kaupunkei­hin. Uusi teknolo­gia merk­it­see, että pienis­säkin sar­jois­sa voi tuot­taa tehokkaasti. Sik­si pienis­säkin kaupungeis­sa tulee ole­maan yhtä monipuo­li­nen palve­lu­tar­jon­ta kuin suuris­sa. Suuret kaupun­git tule­vat tyh­jen­emään pieni­in, kos­ka asum­i­nen on niis­sä paljon halvem­paa. (?) Jat­ka lukemista “Miltä näyt­tää tule­vaisu­u­den fik­su kaupun­ki ja yhteiskunta?”

Pitäisikö rikoksen olla rangaistavaa?

Posti toi yri­tyk­sel­leni Tietokeino Oy:lle kovin viral­lisen tun­tuisen kir­jeen, jos­sa ker­rot­ti­in, että EU-vira­nomaisil­ta puut­tuu yri­tyk­seni tiedoista LY-tun­nus ja että min­un pitää tämän kuun lop­pu­un men­nessä se ilmoit­taa.  (Täs­mälleen näin ei san­ot­tu, mut­ta tämä vaikutel­ma siitä tuli, eikä ehkä ihan vahin­gos­sa) Kir­jeen läjhet­täjäk­si oli merkit­ty EBN Europen Busi­ness Num­ber. Arvon­lisveros­ta 0li kyse.

Jos ei olisi kysyt­ty noin triv­i­aalia asi­aa, olisin voin­ut men­näkin vipu­un, mut­ta jos lähet­täjä tietää yri­tyk­ses­täni tarkan osoit­teen ja nimen, se tietää myös LY-tun­nuk­sen. Minkään vira­nomaisen ei tarvitse sitä kysel­lä. Vaikut­ti vah­vasti hui­jauk­selta, mut­ta en ymmärtänyt, mitä hui­jaamisen arvoista siinä on, jos ilmoi­tan fir­mani LY-tun­nuk­sen, joka on kenen tahansa hankittavissa.

Sit­ten kak­si­sivuisen karhukir­jeen toisen sivun takaa löy­tyi hyvin har­maal­la kir­joitet­tua tek­stiä, jon­ka ole­mas­saolon tuskin huo­masi. Se oli englan­ninkielistä juris­tika­pu­lakieltä, jota ei mitenkään jak­sanut lukea läpi. Mut­ta tämä se siis var­maankin oli. Sitä luke­mal­la saanut selvää, mihin min­un halut­ti­in suos­tu­van, mut­ta var­maankin johonkin, joka halut­ti­in piilot­taa kapu­lakie­len taakse.

Goo­glasin karhukir­jeen otsikon ja hui­jauskir­je se olikin. Jos olisin tähän vas­tan­nut, olisin samal­la tul­lut tilan­neek­si fir­mal­leni ”näkyvyyt­tä” hei­dän kat­a­l­o­gis­saan 670 euron edestä. Ei siis ihan vähän, mut­ta kuitenkin niin vähän, etten jak­saisi käy­dä oikeut­ta tätä vaa­timista vas­taan. Jat­ka lukemista “Pitäisikö rikok­sen olla rangaistavaa?”

Ara-asunnoista asumistukeen

Kuvitelka­amme, että Helsin­gin asun­tokur­ju­ut­ta yritet­täisi­in kor­ja­ta korote­tul­la asum­istuel­la, joka olisi 300 euroa kuus­sa tavanomaista asum­is­tukea suurem­pi. Kos­ka rahaa ei riitä kaikille, sen piiri­in otet­taisi­in vuosit­tain tuhat koti­talout­ta, joiden val­in­ta­pe­rustei­ta ei julk­istet­taisi. Oikeus korotet­tuun tukeen säi­ly­isi, vaik­ka tulot nousisivat.

Ara-asun­not toimi­vat juuri näin. Tuki on Helsin­gin olois­sa huo­mat­ta­van suuri, sen piiri­in pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asun­toon säi­lyy, vaik­ka tulot nou­se­vat. Asun­to on vält­tämät­tömyys, jon­ka sivistynyt yhteiskun­ta tur­vaa niillekin, jot­ka eivät pysty sitä itse rahoit­ta­maan. Vähä­varaisia on tuet­ta­va raaoil­la asun­tomarkki­noil­la, mut­ta ovatko Ara-asun­not oikea keino? Jat­ka lukemista “Ara-asun­noista asumistukeen”

Sympaattinen startup; kasvata yrtit älypuutarhassa keittiön pöydällä!

Kävin syksyl­lä puhu­mas­sa kasvuyri­tys­ten rahoi­tu­songelmista eräässä investoin­ti­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa main­os­tet­ti­in rahoituk­sen tarpeessa ole­via yri­tyk­siä. Yksi kolmes­ta markki­noin­nin kohteesta oli turku­lainen Plan­tui, joka on kehit­tänyt varsin pitkälle älykästä keit­tiöpu­u­tarhaa. Idea vaikut­ti niin sym­pa­at­tiselta, että päätin itsekin aut­taa yri­tys­tä yli kuole­man­laak­son oma­l­la, rajal­lisel­la panos­tuk­sel­lani. Jat­ka lukemista “Sym­pa­at­ti­nen start­up; kas­va­ta yrtit äly­pu­u­tarhas­sa keit­tiön pöydällä!”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­van toteut­tamiso­hjel­man luonnon

(Pöy­dältä)

Tämä on todel­la tärkeä paperi, kos­ka yleiskaava­han oli aika yleis­lu­on­teinen ja mitoituk­sil­taan sen ver­ran väljä, että paljon jäi myöhemp­inä aikoina päätet­täväk­si. Suurin asia on päät­tämi­nen toteut­tamisjärjestyk­ses­tä ja toki keskus­puis­ton osalta siitä, miten rak­en­t­a­mi­nen rajau­tuu. Yleiskaavaa käsiteltäessä moni vaati, että päätös­val­ta pitäisi siirtää seu­raavalle val­tu­us­tolle. Minus­ta tämän toteut­tamiso­hjel­man tärkeim­mät päätök­set pitäisi siirtää vaalien yli, vaik­ka tietysti vaale­ja varten eri ryh­mil­lä, myös vihreil­lä, on tarvet­ta pro­filoitua asiassa.

Ryh­mät var­maankin vielä kokoon­tu­vat tämän asian ympärillä.

Torni­hotellin ja Son­ckin makasi­inien kaava

Torni­hotel­li on jo valmis, mut­ta nyt kaavoite­taan näitä makasi­ine­ja. Tämä on nyt meil­lä lausun­to­jen jäkeen, eikä mitään mainit­tavia muu­tok­sia ole tehty. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.12.2016”

Kansalaisaloittella eutanasian puolesta yli 41 000 tukijaa. Käy allekijoittamassa ja levitä sanaa.

Kansalaisa­loite eutanasian lail­lis­tamisek­si on kerän­nyt run­saat 41 000 allekir­joi­tus­ta. Vielä vähän siis tarvit­taisi­in. Aloit­teen allekir­joi­tus­sivuille pääset oikean palkin main­ok­sen kaut­ta tai tästä.

Allekir­joi­ta ja lev­itä sanaa, jot­ta saadaan tämä valmi­ik­si. Tun­nistau­tu­mi­nen tapah­tuu pankki­tun­nuk­sil­la, mobi­ili­var­menteel­la tai varmennekortilla.

Muistin virk­istämisek­si vielä lista aloit­teen alku­peräi­sistä tuk­i­joista:

Tuk­i­jat:

Anni Ahlako­r­pi, Vasem­mis­ton­uorten puheenjohtaja
Timo Airaksi­nen, professori
Ris­to Ala­puro, pro­fes­sori Jat­ka lukemista “Kansalaisa­loit­tel­la eutanasian puoles­ta yli 41 000 tuk­i­jaa. Käy allek­i­joit­ta­mas­sa ja lev­itä sanaa.”

Asuntotuotannon notkahdus on estettävä

Vuokratur­va ja Raken­nus­te­ol­lisu­us ennus­ta­vat rak­en­tamisen tahdin pääkaupunkiseudul­la notkah­ta­van, kos­ka tar­jon­nan kasvu on paina­mas­sa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria alas, mikä vai­men­taa sijoit­ta­jien halua investoi­da asuntoihin.

Varoi­tus kan­nat­taa ottaa vakavasti ja ryhtyä toimi­in asun­to­tuotan­non tur­vaamisek­si. Asun­to­jen kaavoitus­ta on nopeutet­tu juuri, jot­ta hin­nat ja vuokrat kohtu­ullis­tu­isi­vat. Nyt pitäisi val­tion ja kun­tien istua alas ja sopia toimista, sil­lä asumisen halpen­e­m­i­nen on (melkein) kaikkien etu. Emme tarvi­tyse hyviä sijoi­tusko­htei­ta vaan järkevän­hin­taista asumista.

Jos Helsingis­sä uusien asun­to­jen hin­ta las­kee 5 000 eurosta 4 000 euroon, on se edelleen paljon korkeampi kuin muual­la maas­sa, jos­sa kuitenkin kan­nat­taa rak­en­taa. Betoni ei ole Helsingis­sä kalli­im­paa kuin Tam­pereel­la. Joku on ketjus­sa ahne, jos täl­lä hin­nal­la ei kan­na­ta rak­en­taa Helsingis­sä, mut­ta kan­nat­taa rak­en­taa muual­la. Jat­ka lukemista “Asun­to­tuotan­non notkah­dus on estettävä”

Totaalikielto muuttaa toimistoja asunnoiksi!

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä peri­aat­teet siitä, mil­lä perusteil­la toim­i­tilo­ja – siis toimis­to­ja ja esimerkik­si kivi­jalka­kaup­po­ja — voidaan muut­taa kan­takaupun­gin eräil­lä alueil­la asunnoiksi.

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, sil­lä kan­takaupungis­sa on sisäl­lä hake­muk­set 200 000 k‑m2:n muut­tamis­es­ta asun­nok­si (5 000 asukas­ta) ja koko kaupun­gin alueelle 750 000 k‑m2eli liki 20 000 asukasta.

konversioperiaatteetSuurim­mal­la osal­la aluei­ta muut­tamista asun­noik­si ei sali­it­taisi lainkaan. Totaa­likiel­to kos­kee oheisen kuvan aluet­ta 1 (punaruskea).

Esi­tys vaikut­taa tyr­määvältä. Olen ennenkin sanonut, että suun­nit­teli­jan ja ekon­o­mistin maail­manku­va tör­määvät ajoit­tain kaupunkisu­un­nit­telus­sa vah­vasti vas­takkain. Vaik­ka tämä esi­tys taval­laan tukee vihre­itä tavoit­tei­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa, se on minus­ta väärä ja ainakin, jos se on oikein, se on väärin perustel­tu. Jat­ka lukemista “Totaa­likiel­to muut­taa toimis­to­ja asunnoiksi!”