Hurraa! Robotit vievät työmme

Kuvitelka­amme, että suo­ma­lainen yhteiskun­tati­eteil­i­jä – kut­sukaamme hän­tä vaik­ka Väinök­si – olisi viime vuo­sisadan alus­sa saanut tietää nyky-Suomes­ta yhden asian: työn tuot­tavu­us on viisi­tois­tak­er­tais­tunut. Miten hän olisi varas­sa kuvitel­lut mei­dän elävän tietäen, että viikon työt tehdään kolmes­sa tunnissa?

Luulisi Väinön kuvitelleen mei­dän elävän kiireetön­tä ja yltäkyl­läistä elämää kuin vapaat kreikkalaiset, joiden elämä oli vauras­ta ja huo­le­ton­ta, kos­ka orjat tekivät työt. Ei kuitenkaan olisi orjia eikä köy­hiä, vaan koneet. Tuskin hän olisi kuvitel­lut, että taloudel­liset huo­let ovat yleisiä ja että kiire ja stres­si pilaa­vat mon­en elämän. Jat­ka lukemista “Hur­raa! Robot­it vievät työmme”

ARA-asukkaiden käyttöön tulovahti varoittamaan tulorajan lähestymisestä.

Hal­li­tus aikoo ottaa pääkaupunkiseudul­la käyt­töön Ara-tulo­ra­jat, joiden ylit­tämi­nen ei ain­oas­taan estä Ara-asun­non saamista vaan tietää myös häätöä asun­nos­ta, jos tulot ovat nousseet.

Helsinkiläi­sistä 20 % joutuu näin hyvin pahaan kan­nustin­loukku­un, jos­sa rajan ylit­tämi­nen eurol­la voi merk­itä sato­jen euro­jen taloudel­lista mene­tys­tä koko lop­pu­vuo­den ajak­si. Vaik­ka var­maankin päätetään, ettei häätö seu­raa ihan pien­estä rajan yli­tyk­ses­tä, on kuitenkin ker­rot­ta­va, kuin­ka suuri se yli­tys saa olla, eli edelleen on tark­ka raja, joskin vähän korkeam­mal­la, jon­ka ylit­tämi­nen eurol­la merk­it­see häätöä. Jat­ka lukemista “ARA-asukkaiden käyt­töön tulo­vahti varoit­ta­maan tulo­ra­jan lähestymisestä.”

Hallitus teki aivan hölmön päätöksen apteekeista

Apteekki­toimin­nan luvan­varaisu­us ja hallinnol­lis­es­ti määrä­tyt hin­nat ovat syn­nyt­täneet huo­mat­ta­van suu­rit­u­lois­t­en apteekkarien joukon, jon­ka poti­laat ja Kela rahoit­ta­vat korkeina lääkkei­den hin­toina. Alaa on vaa­dit­tu avat­tavak­si kil­pailulle. Hal­li­tus vas­tasi tähän aivan jär­jen­vas­taisel­la tavalla.

Hallinnol­liset hin­nat säi­lytetään samoin kuin apteekin perus­tamisen luvan­varaisu­us, mut­ta lupia jae­taan vähän lisää. Apteekke­ja tulee nyt lisää sinne, mis­sä niitä on muutenkin tarpeeksi

Se, että parhail­la liike­paikoil­la nähdään jatkos­sa kak­si apteekkia vierekkäin tietysti leikkaa apteekkarien ansiot­toman korkei­ta tulo­ja, mut­ta ei hyödytä kulut­ta­jaa tai Kelaa halvemp­ina lääkkei­den hin­toina. Yhtä hyvin hal­li­tus olisi voin­ut vaa­tia apteekkare­i­ta polt­ta­maan kasan seteleitä joka juhan­nus. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus teki aivan hölmön päätök­sen apteekeista”

Viite — fiksu tapa liittyä vihreisiin

Viite ry — Tieteen ja teknolo­gian vihreät — hyväksyi eilen uuden peri­aa­teo­hjel­man. Se on sen ver­ran mieltä ilah­dut­ta­va, että lai­tan sen sel­l­aise­naan tähän. Tämä kan­nat­taa lukea. Kan­nat­taa huo­ma­ta esimerkik­si kan­ta ydin­voimaan ja geen­i­ma­nip­u­loin­ti­in. Yhdis­tyk­sen sivuille pääsee tästä.

Peri­aa­teo­hjel­ma

1. ESIPUHE

 Viit­teen peri­aa­teo­hjel­ma hei­jas­taa vihrei­den kolmea peri­aatet­ta — vapaut­ta, vas­tu­u­ta ja välit­tämistä — tieteen ja teknolo­gian näkökul­mas­ta.​ ​Kulu­val­la vuo­sisadal­la poli­ti­ikan tärkeim­mät kysymyk­set keskit­tyvät ympäristöon­gelmien, ihmiskun­nan ruokkimisen ja ihmis­ten elämän­laadun paran­tamisen ympärille. Samaan aikaan teknolo­gian nopea kehi­tys tar­joaa uusia mah­dol­lisuuk­sia näi­den ongelmien ratkaisemiseen ja toisaal­ta aiheut­taa painet­ta isoi­hin rak­en­teel­lisi­in muu­tok­si­in yhteiskun­ta­jär­jestelmässämme. Viime vuosikym­meninä globaali kehi­tys on nos­tanut val­ta­vat ihmis­mas­sat köy­hyy­destä keskilu­okkaan. Teol­lisen val­lanku­mouk­sen käyn­nistämä edis­tys ei kuitenkaan voi jatkua nykyiseen tapaan ympäristön aset­tamien reunae­hto­jen vuok­si. Jokainen seu­raavien vuosikym­menten merkit­tävä poli­it­ti­nen päätös liit­tyy taval­la tai toisel­la tieteeseen ja teknolo­giaan, halut­ti­in­pa sit­ten radikaal­isti vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä tai kir­joit­taa pelisään­nöt demokraat­tiselle tietoy­hteiskun­nalle. Jat­ka lukemista “Viite — fik­su tapa liit­tyä vihreisiin”

Kaupunkisuunnittelulautaknnan lista 25.4.2017

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä

Koivusaari

Tässä on edelleen se sama mah­dot­toman suuri moot­tori­tieli­it­tymä, joka peit­tää melkein koko saaren niin, että rak­en­t­a­mi­nen toteutetaan maan­täytöin. Nyt siinä on neljä kaistaa suun­taansa. Kol­men pitäisi riit­tää, kos­ka ei Porkkalankadun risteyk­ses­tä kuitenkaan enem­pää auto­ja mahdu/päästetä Helsin­gin katu­verkkoon ja on mah­dol­lista myös, että Län­simetro joskus valmis­tuu, jol­loin bus­sikaisto­jen tarve pois­tuu. Se kol­mas kaista olisi liit­tymiskaista. Sil­lä voisi olla kaistako­htainen nopeusra­joi­tus, 40 – 50 km/h ja tavalli­nen T‑risteys. Maa tuol­la alueel­la mak­saa jotain noin 2000 €/m2.

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

Päätöse­hdo­tuk­se­na on, että suun­nitel­ma asete­taan nähtäville ja siitä pyy­de­tään lausunnot.

Tarkastel­luista vai­h­toe­hdoista on valit­tu lievin, eli se, jos­sa Etelä- ja Pohjois-Espas­ta molem­mista tehdään yksikaistainen samoin kuin Man­ner­heim­inti­estä (entisen Heikinkadun osu­us). Kai­vokadul­ta pois­tu­vat autot. Vain ratikat ja jalankulku jää (ja fil­lar­it?) Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takn­nan lista 25.4.2017”

Voisivatko talojen julkisivut olla taas taideteoksia?

Pra­has­sa kan­nat­taa hakeu­tua van­han kaupun­gin ulkop­uolelle, kos­ka myös muu osa kaupungista on mie­lenki­in­toinen. Min­u­un veto­si­vat talon toinen tois­taan kau­ni­im­mat julk­i­sivut. Ne oli­vat kuin taide­teok­sia ja sel­l­aise­na arkkite­hti ne var­maan myös aikanaan näki.

Jat­ka lukemista “Voisi­vatko talo­jen julk­i­sivut olla taas taideteoksia?”

Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä

Kir­joituk­seni Mikael Jungner­in puolue­valin­nas­ta herät­ti niin paljon huomio­ta (luet­tu 18 000 ker­taa ) että on syytä jatkaa aihet­ta vähän syvemmälle.

Mis­tä tilaus kaupunki­maiselle puolueelle?

Mik­si tarvit­taisi­in kas­vavia kaupunke­ja edus­ta­va puolue vastapain­ok­si sille, että päämin­is­teripuolue vas­taavasti edus­taa Suomea kas­vavien kaupunkien ulkopuolella.

Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen sujuu onnahdellen ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huonos­sa hapes­sa. Kaik­ki tiedämme, että Suomen talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosi­asi­as­sa Ruotsin ero Suomeen johtuu jok­seenkin kokon­aan siitä, että kasvu Tukhol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut paljon nopeam­paa kuin Helsingissä.

Voimme tietysti kat­soa Helsingis­sä myös vähän peili­in, mut­ta aika suuri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mises­sa kaupungis­tu­miseen. Ruot­sis­sa se nähdään myön­teisenä ja val­tio osal­lis­tuu esimerkik­si Tukhol­man infrain­vestoin­tei­hin kym­menker­taisel­la sum­mal­la Suomeen ja Helsinki­in ver­rat­tuna. Suomes­sa kaupungis­tu­mista halu­taan edelleen rajoit­taa ja hidas­taa. Jat­ka lukemista “Urbaanin lib­er­aalipuolueen ekologi­nen lokero odot­taa täyttäjäänsä”

Kaupunkiympäristö on kaupungin edustamista tärkeämpää

Kos­ka olen tör­män­nyt niin mon­ta ker­taa viimeisen tun­nin aikana väit­teeseen, että olen katk­era pormes­tari­vaalin lop­putu­lok­ses­ta, voin nyt pal­jas­taa kort­ti­ni, vaik­ka alun perin olin ajatel­lut pitää suu­ni kiinni.

Olen pet­tynyt vihrei­den ään­imäärään, mut­ta en tap­pi­oon kokoomuk­selle, kos­ka tiesin sen ennal­ta – tai siis olin var­ma, että näin käy.

Mut­ta jos olisi käynyt niin, että toinen olisi ollut yhden äänen suurem­pi kuin toinen, en osaa sanoa, kum­man voit­toa olisin toivonut.
Sym­bol­is­es­ti ykkös­si­ja olisi ollut tietysti val­ta­van suuri asia, mut­ta poli­ti­ikan sisäl­lön kannal­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristö on kaupun­gin edus­tamista tärkeämpää”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.4.2017

Meri-Rasti­lan täydennyskaava

Tästä ääneste­limme aika paljon. Vasem­mis­toli­iton Eija Louhela olisi halun­nut palaut­taa asian valmis­teltavak­si niin, että rak­en­tamista vähen­netään yhteen­sä 700 asukkaan ver­ran. Kan­noin samaa huol­ta, mut­ta Eijan ehdo­tus oli liian ehdo­ton ja vähen­si liikaa asun­to­ja alueelta. Loukoilan ehdo­tus­ta kan­nat­ti­vat hänen itsen­sä lisäk­si demarien Jape Lovén ja vihrei­den Eli­na Moisio. Itse tein palau­tus­esi­tyk­sen vai­h­toe­hdok­si päätök­seen lisäyksen

Lop­ullista kaavaa valmis­teltaes­sa tulee harki­ta vih­ery­hteyk­sien parem­paa säi­lyt­tämistä kuitenkin niin. ettei asukasluku­tavoite alene olen­nais­es­ti.  Tämä hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.4.2017”

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungn­er pur­ki eilen pet­tymys­tään face­book-sivuil­laan  vaalitulokseensa.

”Arve­len että Helsingis­sä lib­er­aali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, pait­si jos on demari.”

Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minus­ta Jungn­er on väärässä puolueessa. Sosialidemokra­tia olisi voin­ut Lip­posen kau­den jäl­keen ottaa Jungner­in edus­ta­man suun­nan, mut­ta ei ottanut.

Jungn­er ei ole ain­oa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat kuu­lua urbaa­nia lib­er­al­is­mia edus­tavaan puolueeseen, mut­ta ovat hajal­laan eri puolueissa.

Myös Juhana Var­ti­ainen havait­si ole­vansa väärässä puolueessa. Pelkään pahoin, että hän joutuu tekemään saman johtopäätök­sen uud­estaan, kos­ka kokoomus ei ole se lib­er­aali urbaani puolue, jota Var­ti­ainen ajat­teli, eikä siitä sel­l­aista tule, kos­ka kon­ser­vati­ivis­es­ta puolueesta ei voi tul­la lib­er­aalia puoluet­ta ja kos­ka kokoomus on muutenkin menos­sa rajusti oikealle. Jat­ka lukemista “Jungn­er ja urbaani liberalismi”